TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ Aika: klo 9.00 Paikka: TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU, KOKOUSHUONE VALIMO, KELLOPORTINKATU 1 B Kokouksen jälkeen on mahdollisuus lounasruokailuun ravintola Tampellassa Saapumisohjeita: Kokouskeskuksen osoite on Kelloportinkatu 1 B. Sisäänkäynti kokoustiloihin on rakennuksen päädystä. Ulko-ovessa on kyltti Kokoustila Pellava. Ulko-oven lähellä on soittokello, jolla ovi avataan. Rappuja nousten toiseen kerrokseen, jossa kokoushuone Valimo on heti rappujen yläpäässä vasemmalla. Kerroksen aulassa on naulakot ja wc-tilat. Henkilöautot kannattaa pysäköidä entiseen tapaan keskustorin Frenckellin parkkihalliin, josta pääsee Patosillan tai Satakunnansillan kautta näppärästi kävellen Tampellaan (5 min). Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Heinämäki Anna-Kaisa Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Sasi Ilkka Silvennoinen Seppo varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Haapa-aho Olga Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Höyssä Matti Elovaara Tiina Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsuttu kokoukseen Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja, Tampere, 117 Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö, TKS, 117 Airaksinen Jenni yliopistonlehtori, TaY, 118 1/27

2 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2016 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2016 Todistaa Juhani Pohjonen 2/27

3 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ Käsiteltävät asiat: 113 KOKOUKSEN AVAUS KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI KAUPUNKIKEHITTÄMISEN PROSESSIT JA MAAKUNTAITSEHALLINTO (KAITSE-HANKE) TULEVAISUUDEN KAUPUNKISEUTU -STRATEGIA, SAADUT LAUSUNNOT SEUTUSTRATEGIAN TOTEUTUSOHJELMA KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLINEN KOKEILU , TILANNEKATSAUS KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE MAL3-SOPIMUKSEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI SEUTUHALLITUKSEN KOKOUKSET YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 27 3/27

4 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. 4/27

5 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/27

6 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Ilkka Sasi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 6/27

7 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat Seutuhallituksen edellisen kokouksen toimeenpano ASIA Tulevaisuuden kaupunkiseutu - strategia, luonnoksen hyväksyminen ja lausuntomenettely Rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli, hyväksyminen ja käyttöönotto Lausunnon antaminen maakuntauudistuksen lainsäädännöstä Kuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden ja talouden toteutuminen TOIMEENPANO Lausuntotilanne on käsittelyssä tässä kokouksessa Lähetetty jäsenkunnille niiden toiminnassa hyödynnettäväksi Lausunto on annettu TARLA on omalta osaltaan käsitellyt asian Palaute seutufoorumista. Ennakkotiedot lokakuun 2016 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammi-loka 2016 Muutos%, tammi-loka 2016 Muutos%, tammi-loka 2015 Työttömyys%, lokakuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,4 % 0,4 % 12,1 12,7 Lempäälä ,9 % 1,3 % 11,4 12,5 Nokia ,1 % 0,9 % 14,1 14,7 Orivesi ,8 % -1,4 % 13,0 14,8 Pirkkala ,1 % 0,7 % 10,5 11,5 Tampere ,3 % 1,0 % 17,5 18,4 Vesilahti ,4 % -0,2 % 10,5 12,4 Ylöjärvi ,2 % 1,2 % 11,3 13,4 Kaupunkiseutu ,0 % 0,9 % 15,4 16,4 Kehyskunnat ,5 % 0,7 % 12,1 15,5 Turun seutu ,5 % 12,3 14,3 Helsingin seutu ,1 % 10,9 11,7 Oulun seutu ,7 % 14,8 16,3 Pirkanmaa ,6 % 0,5 % 14,7 15,9 Suomi ,3 % 0,2 % 8,1 9,3 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 7/27

8 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ /27

9 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ Kuuden suurimman kaupungin kannanotto sote-ja maakuntauudistukseen 2016 Kehyskuntien verkosto on antanut yhteisen kannanoton maakunta- ja sote-uudistuksesta Kokoustiedotteet ja muistiot: Kuntajohtajakokouksen muistio ja Liikennejärjestelmätyöryhmä Maankäytön ja asumisen työryhmä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 9/27

10 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen Tampereen kaupunkiseudulla kestävää kasvua on toteutettu mm. rakennesuunnitelma -ja ilmastostrategiatyöllä. Ensimmäinen seudullinen ilmastostrategia hyväksyttiin kuntien valtuustoissa Strategian tavoitteena oli edelläkävijyys päästöjen hillinnässä. Konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin vähentää asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuodesta Kokonaispäästöissä tavoiteltiin 30 prosentin vähennystä. Elokuussa valmistui arviointi siitä, miten ilmastostrategian toimenpiteet vaikuttavat seudun päästökehitykseen vuonna 2030 ja ovatko toimenpiteet strategian tavoitteiden kannalta riittäviä. Arvioinnin toteutti Avoin yhtiö Tietotakomo. Arvioinnin perusteella seutu on yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä (29 %) että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista (71 %). Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan pienenevän vuosien 2005 ja 2030 välillä 58 %. Kokonaispäästöt vähenevät 44 %. Seudullisen ilmastostrategian toimenpiteiden aiheuttamista päästövähennyksistä 74 % johtuu paikallisista energiantuotannon, 10 % maankäytön, 7 % liikenteen, 6 % jätehuollon, 2 % energiatehokkuuden ja sähkökäytön sekä 1 % rakennusten ja rakentamisen toimenpiteistä. Arvioinnissa todetaan, että seudullinen rakennesuunnitelma ja MALsitoumukset tukevat vahvasti maankäytön ja liikenteen toimenpiteitä. Lisääntyvä täydennysrakentaminen tiivistää rakennetta ja luo parempia edellytyksiä kestäville liikkumisratkaisuille. Energiatehokkuussopimukset kannustavat seudun kuntia tehostamaan omaa energiankäyttöään. Seudullinen ilmastostrategia painottaa kuntalaisten kannustamista, mutta rakentamiseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyvän neuvonnan resursointi on kuitenkin jäänyt arvioinnin mukaan pieneksi ja toiminta hankepohjaiseksi. Rakennuksiin liittyviin tuloksiin vaikuttavat uudis- ja korjausrakentamismääräysten oletetun kiristymisen aiheuttama rakennuskannan energiatehokkuuden paraneminen, öljyn ja maakaasun käytön väheneminen sekä kaukolämmön ja sähkön ominaispäästöjen merkittävä pieneneminen. Ilmastostrategian visioimat hankintojen energiatehokkuus- ja vähäpäästöisyystoimenpiteet ovat jääneet toteutumatta ja kaupunkiseudun elinkeinopolitiikan nykyisen cleantech-painotuksen päästövähennysvaikutukset jäävät myös avoimiksi vaikka cleantech- 10/27

11 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ painotteinen elinkeinopolitiikka muutoin alkaa näkyä jo pikkuhiljaa enemmän. Jatkotoimenpiteinä arviointi päätyy tulokseen, että seudullinen ilmastostrategia on päivitettävä, sillä EU kiristää ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteitaan ja Suomi on päivittämässä kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa. Päästövähennystavoitteita on syytä nostaa, jos kaupunkiseutu haluaa pysyä ilmastostrategiassa linjatun ilmastotyön edelläkävijän roolissa. Seudullisen ilmastostrategian visioita ja tavoitteita on selkiytettävä ja päivitettävä erityisesti kuntalähtöisesti ja työ on jalkautettava paremmin kunnissa. Seudullinen ilmastotyö on huomioitu valmisteilla olevassa seutustrategiassa ja sen toteutusohjelmassa sekä kuntayhtymän talousarviossa Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen esittelee seudullisen ilmastotyön tuloksia. Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen on kutsuttu kokoukseen. Liite: - PP-esitys Ilmastostrategian arviointi vuoteen Vuoden 2015 seurantaraportti Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan merkitä kaupunkiseudun ilmastostrategian arviointiraportin tiedoksi, että seudulliset ilmastotavoitteet päivitetään 2017 ja huomioidaan seutustrategiassa ja sen toteutuksessa ja että arviointiraportti lähetetään jäsenkuntiin käsiteltäväksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 11/27

12 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ KAUPUNKIKEHITTÄMISEN PROSESSIT JA MAAKUNTAITSEHALLINTO (KAITSE-HANKE) Seutusihteeri Pohjonen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä osallistuu Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun KAITSE-hankkeen, jossa kehitetään ja tutkitaan kaupunkiseutujen ja uusien maakuntien tehtävänjakoa ja prosesseja non-sote-tehtävien osalta. Hankkeen vastuullinen johtaja on yliopistonlehtori Jenni Airaksinen. Hankkeen toteutusaika on Tutkimus tarkastelee kaupunkiseutujen kehittämistä maakuntauudistuksen yhteydessä. Tutkimuksessa selvitetään kaupunkikehittämisen kentän toivottua tilaa, prosesseja ja tuloksia. Tutkimushanke osallistuu myös uusien, kaupunkikehittämisen kapasiteettiä tukevien toimintatapojen rakentamiseen yhteiskehittämisprosessissa keskeisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tukea sellaisten kehittämisen toimintatapojen muodostumista, jotka tukevat kasvavien kaupunkiseutujen elinvoimaa ja joiden avulla kehittämiskapasiteettia pystytään hyödyntämään mahdollisimman laajasti. Tutkimus kohdistuu myös Tampereen kaupunkiseutuun. Kaupunkiseudun strategiatyön yhteydessä ovat korostuneet tulevan kunnan/kaupungin elinvoimakysymysten merkitys ja myös kaupunkiseudun kokonaisuuden merkitys elinvoima- ja menestystekijänä. Myös tehtäväjakoa uuden kunnan ja maakunnan välillä on pohdittu strategiatyössä. KAITSE-hankkeessa etsitään omalta osaltaan vastauksia edellä mainittuihin strategiatyössä esiin nousseisiin teemoihin. Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen esittelee hanketta kokouksessa. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 12/27

13 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ TULEVAISUUDEN KAUPUNKISEUTU -STRATEGIA, SAADUT LAUSUNNOT Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus hyväksyi kokouksessaan strategialuonnoksen lausunnolle jäsenkuntiin ja sidosryhmille. Lisäksi kuntayhtymän kotisivuille avattiin yleinen kommentointimahdollisuus. Lausuntopyynnössä tiedustellaan mm. seuraavia asioita: 1. Miten arvioitte seutustrategian toteuttamisen vaikuttavan kaupunkiseudun elinvoimaan? 2. Mitä kommentoitavaa on strategian pääviesteistä ja tavoitteista? 3. Miten huomioitte seutustrategian omassa toiminnassanne? 4. Millaisilla yhteistyömallia/rakennetta strategian tehokas toimeenpano edellyttää? Lausuntoaikaa on asti. Kokouksessa esitellään yhteenveto saaduista lausunnoista ja avoimista kommenteista. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja kommentit että lausunnot ja kommentit huomioidaan strategian viimeistelyssä ja että seutuhallituksen ehdotus Tulevaisuuden kaupunkiseutu - strategiaksi käsitellään Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 13/27

14 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ SEUTUSTRATEGIAN TOTEUTUSOHJELMA Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus keskusteli seutustrategian tavoiteltavasta muodosta ja linjaisi kaksitasoisen ohjausmallin puolesta. Siinä seutustrategian sisältöä tarkennetaan valtuustokauden mittaisella toteutusohjelmalla. Strategian valmistelussa on painotettu poliittista osallistumista ja sisällössä yhteistyön tahtotilan, pääviestien ja strategisten tavoitteiden määrittelyä. Strategian hyväksyvät kuntien valtuustot. Toteutusohjelmasta on tarkoitus tehdä strategiaa notkeampi keskipitkän aikavälin toimintasuunnitelma seutuyhteistyölle. Sen valmistelu tehdään virkamiespohjalta kuntajohtajia, strategiatyöryhmää ja seudullisia asiantuntijaryhmiä hyödyntäen. Valmistelua varten on tarpeen käydä keskustelu toteutusohjelman pääperiaatteista. Valmistelun pääperiaatteiksi esitetään: - Toteutusohjelma perustuu strategian pääviesteihin ja tavoitteisiin - Toteutusohjelman hyväksytään seutuhallituksessa ja kunnallishallituksissa - Toteutusohjelman aikajänne on valtuustokausi ja sen 1. vuosi on talousarviovuosi Toteutusohjelma valmistellaan heti strategian hyväksymisen perään - Toteutusohjelmaa tarkennetaan vuosittain kuntayhtymän talousarvioprosessin alussa - Kuntayhtymän vuositavoitteet johdetaan toteutusohjelmasta - Toteutusohjelman sisältää o kullekin strategian tavoitteelle (yht. 9) määritellyt toimenpidekokonaisuudet, ohjelmat ja hankkeet o strategian seurantamittarit o strategian viestintä- ja jalkauttamisperiaatteet o strategiaa edistävän toteutusrakenteen ja osaamisen linjaukset Valmisteluaikatauluksi esitetään seuraavaa: 14/27

15 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää käynnistää Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian toteutusohjelman valmistelun, että valmistelu tehdään yllä esitettyjä periaatteiden pohjalta ja että seutuhallitus käsittelee toteutusohjelmaluonnosta Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 15/27

16 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLINEN KOKEILU , TILANNE- KATSAUS Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajat keskustelivat seudullisen kokeilun hallintomallista ja sopimusvalmistelusta kokouksessaan Jatkotoimet ovat edenneet, mutta tavoiteaikataulua hitaammin. Neuvottelua resurssikysymyksistä on hidastanut ministeriön kokeilua koskeva kirje TE-toimistolle, jossa TE-toimistoja kehotetaan siirtämään resurssineuvotteluja lähemmäs kokeilulakiehdotuksen valmistumista joulukuussa. Kokeilun sopimusrakennetta valmistellaan kaksitasoisena. Ensimmäinen sopimus sisältäisi menettelyt Tampereen kaupungin ja TE-toimiston välillä. Ko. sopimuksessa sovittaisiin mm. kokeilun tiloista ja resursseista ja direktio-oikeudesta. Toinen sopimus on Tampereen ja muiden kokeilukuntien välinen, missä sovitaan kuntien liittymisestä Tampereen hallinnoimaan kokeiluohjelmaan, seudullisesta ohjauksesta ja kaikille kunnille yhteisistä pelisäännöistä (A-osa) sekä kuntakohtaisista erillisprojekteista tai painotuksista (B-osa) Kokeilun valmistelu on edennyt ns. valmistelukorien prosessien kuvaamisella, eli valmiutta käynnistää kokeilun toimenpiteitä on nostettu, mikäli kokeilulain reunaehdot ovat hyväksyttävät. Lakiesitystä odotetaan joulukuussa. Valmistelussa on painotettu tavoitetta edistää kaupunkiseudun kuntien vahvaa roolia työllisyyspalvelujen tuottajana jälkeen. Valmistelussa olevan aluekehittämis- ja kasvupalvelulainsäädännön mukaan suuri osa hallinnon omasta toiminnasta olisi siirtymässä markkinoille. Tämän vuoksi seudullisen kokeilun aikana on tarpeen arvioida työllisyydenhoidon palvelujen yhtiöittämistä. Tavoitteena on sopimuskokonaisuuden valmistelu kuntajohtajien käsittelyyn ja seutuhallituksen käsittelyyn Kokeilulakien voimaantulon alkuperäinen tavoiteaikataulu on maaliskuu Viimeisten tietojen mukaan voimaantulo saattaa lykkääntyä parilla kuukaudella. Päätösehdotus. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää merkitä valmistelun edistymisen tiedoksi. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 16/27

17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2017 Seutusihteeri Pohjonen Toiminnan lähtökohtia vuodelle 2017 Kaupunkiseudun kuntien yhteistyö perustuu seutustrategiaan, joka on valtuustojen linjaus yhteistyön tavoitteista ja pohja toimenpiteille. Seutuhallitus on ohjannut seutustrategian uudistamistyötä vuoden 2016 aikana. Kokouksessaan seutuhallitus hyväksyi Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian luonnoksen lausunnoille jäsenkuntiin ja sidosryhmille. Uudessa strategialuonnoksessa on määritelty kolme pääviestiä: 1) Lisää kilpailukykyä, 2) Kasvulle kestävä rakenne ja 3) Vireä yhteisö. Strategia antaa askelmerkit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle seutuyhteistyössä. Seutuhallitus valmistelee strategialle vuoden 2017 alussa ensimmäisen 4-vuotisen toimenpideohjelman, joka konkretisoituu vuosittain kuntayhtymän talousarviossa. Vuoden 2017 toimintaa on suunniteltu uudistetun strategian mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet esitetään edellä mainittujen strategisten pääviestien mukaisesti ryhmiteltynä. Strategialuonnoksen lisäksi MALsopimuksen ja rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen ovat ohjanneet tavoitteiden asettamista. Resurssit Kuntayhtymä on viime vuodet vastannut hyvin kiristyneen kuntatalouden haasteisiin. Näin tapahtuu myös vuonna Kuntien maksuosuudet pysyvät vuoden 2016 tasoisina. Kunnittainen maksuosuus noudattaa asukasluvun muutoksista. TAE 2016 TAE 2017 muutos muutos väestö % Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,4 Nokia , ,0 Orivesi , ,7 Pirkkala , ,3 Tampere , ,0 Vesilahti , ,0 Ylöjärvi , ,6 17/27

18 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ Kuntayhtymän talousarvioehdotus vuodelle 2017 on seuraava: SEUTUYKSIKKÖ TA 2016 TAE 2017 Muutos Muutos % Myyntitulot/kunnat ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,68 % Sivukulut ,64 % Henk.kulut yht ,46 % Palvelujen ostot ,47 % Vuokrat ,02 % Tarv., yms ,49 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,00 % MAL-VERKOSTO TA 2016 TAE 2017 Muutos Muutos % Myyntitulot/verk.jäsenet ,52 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,56 % Palkat ja palkkiot ,00 % Sivukulut ,00 % Henk.kulut yht ,00 % Palvelujen ostot ,32 % Vuokrat ,32 % Tarv., yms ,00 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,56 % KUNTAYHTYMÄ TA 2016 TAE 2017 Muutos Muutos % Myyntitulot ,35 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,87 % Palkat ja palkkiot ,56 % Sivukulut ,55 % Henk.kulut yht ,20 % Palvelujen ostot ,17 % Vuokrat ,30 % Tarv., yms ,77 % Kalusto ,00 % Menot yht ,87 % Toimintakate 0 0 Vuosikate 0 0 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Taloussuunnitelma Talousarvioesityksen mukainen vuoden tulos olisi euroa alijäämäinen. Kuntayhtymän muuttoon uusiin toimitiloihin ja tilojen käyttöönottoon liittyviin uudishankintoihin on varauduttu kahden aikaisemman tilipäätöksen yhteydessä, jolloin on voitu kerryttää ylijäämää kuntayhtymän taseeseen yhteensä euroa. Kaikkiaan taloussuunnitelmakaudella kertyisi alijäämää euroa, mikä 18/27

19 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ ei merkittävästi vaikuta kuntayhtymän vakavaraisuuteen tai maksuvalmiuteen. Kansallinen MAL-verkosto Kuntayhtymän on kansallisen MAL-verkoston isäntäorganisaatio. MALverkostolla on oma ohjausryhmänsä, joka suunnittelee ja ohjaa verkoston toimintaa. Kansallisen MAL-verkoston toiminta laajenee mm. TEM:in alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO)- hankkeen ja Suomen Akatemian rahoittaman BEMINE-hankkeen, jossa tutkitaan kaupungistumista ja kehitetään työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun ja MALPEkokonaisuuden integrointiin johdosta euron laajuiseksi kokonaisuudeksi. Kuntayhtymä on verkoston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja muiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MAL-verkostolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. Kuntien lausunnot Seutuhallitus on pyytänyt jäsenkunnilta lausuntoa kuntayhtymän talousarvioraamista ja alustavista seutuyhteistyön painopisteistä vuodelle Lausunnon ovat antaneet Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi. Pirkkalan lausunnossa todetaan: Raamiehdotuksesta voidaan todeta, että ehdotetut kehittämisen painopisteet tulevalle vuodelle ovat hyvin määriteltyjä sekä seudullisen yhteistyön kehittämisen kannalta tärkeitä. Kuntayhtymän talousarvion valmistelussa on myös realistisesti huomioitu kuntien taloudellinen liikkumavara, joka on viime vuosina kaventunut. Tampereen kaupungin lausunnossa todetaan: Kuntien taloudellisen tilanteen vuoksi Tampereen kaupunki edellyttää, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän vuoden 2017 talousarvio valmistellaan enintään vuoden 2016 talousarvion tasolle. Kaupunkiseudun yhteistyö on pitkään odottanut toimintaympäristön selkiytymistä. Valmisteilla olevassa seutustrategiassa ja sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa tuleekin linjata yhteistyön tahtotila, tavoitteet ja yhteistyörakenteet pitkälle aikavälille. Ylöjärven kaupungin lausunnossa todetaan: Raamissa esitetään, että kuntayhtymän menot pysyvät vuoden 2016 tasolla. Kuntien maksuosuuksia tarkistetaan ainoastaan asukasluvun muutoksen verran. Tämä on kannatettava linjaus. Kuntien vaikea taloudellinen tilanne ja talouden tasapainohaasteet tulee huomioida myös kuntien yhteisorganisaatioiden taloussuunnittelussa. Ylöjärven maksuosuus vuodelle 2017 on euroa. 19/27

20 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki, liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä, kehittämispäällikkö Asula-Myllynen ja kehittämispäällikkö Laine saapuvat tarvittaessa kokoukseen. Liite: - Kuntayhtymän talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä omalta osaltaan hyväksyä liitteen mukaisen kuntayhtymän talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017, hyväksyä liitteen mukaisen taloussuunnitelman , esittää talousarvion 2017, toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 ja taloussuunnitelman yhtymäkokoukselle hyväksyttäviksi ja että seutujohtaja voi hyväksyä sitomattoman kehittämisrahan tarkemman kohdistamisen toiminnallisille tavoitteille Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 20/27

21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ MAL3-SOPIMUKSEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki MAL3-sopimus allekirjoitettiin Sopimuksen toteutumisen työvaiheiden ja osapuolten roolien selventämiseksi laaditaan toteutusohjelma vuosille Toteutusohjelma muodostaa rungon sopimuksen vuosittaiselle seurannalle. Toteutusohjelma on laadittu yhteistyössä kuntien edustajien kanssa kaavoitusjohtajien ja liikennejärjestelmäsuunnittelijoiden työryhmissä. Lisäksi ohjelmassa on kohtia, jotka on tunnistettu kokonaisvaltaisemmiksi yhteisprojekteiksi. Menettelyllä on varmistettu, että toteutumisesta eniten vastuussa olevat osapuolet ovat muotoilleet etenemispolut. Toteutusohjelman on tarkoitus olla strategisen yleispiirteinen, mutta samalla riittävän konkreettinen. Toteutusohjelma käsitellään valtion ja kuntien välisessä MALseurantaryhmän kokouksessa. Liite. - MAL-sopimuksen toteutusohjelma, ehdotus Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää hyväksyä MAL3-sopimuksen toteutusohjelman kunnissa toimeenpantavaksi ja että toimenpiteiden toteuttamista seurataan vuosittain osana MALseurantaa. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 21/27

22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ SEUTUHALLITUKSEN KOKOUKSET 2017 Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallituksen kokoukset vuonna 2017 järjestetään entiseen tapaan keskiviikkoisin klo Päivämäärät ovat: 25.1., 22.2., 29.3., 3.5., 31.5., (heinäkuussa ei kokousta), 30.8., 27.9., , ja Osana valmistelua pidettävien mahdollisten puheenjohtajiston listapalaverien ajankohdat sovitaan erikseen. Ns. puheenjohtajiston esityslistan luonnos postitetaan maanantaisin. Kokouksen esityslista toimitetaan sähköpostilla jäsenille viikkoa ennen kokousta. Kokouksen liitemateriaalit ovat sähköisesti jäsenten noudettavissa kuntayhtymän www-sivuilta samoin viikkoa ennen kokousta. Kuntajohtajakokoukset vuonna 2017 ovat seuraavasti: 13.1., 3.2., 17.2., 3.3., 24.3., to 13.4., 28.4., 12.5., 26.5., 9.6., to 22.6., 25.8., 8.9., 22.9., 6.10., , 3.11., , 1.12., Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää hyväksyä vuoden 2017 kokousaikataulun, että esityslista toimitetaan jäsenille sähköpostilla viikkoa ennen kokousta, että kokouksen liitemateriaalit ovat noudettavissa kuntayhtymän wwwsivuilta ja Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. merkitä tiedoksi kuntajohtajakokoukset vuodelle seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 22/27

23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN Seutusihteeri Pohjonen Perussopimuksen 4 :n 2. ja 3. kohdan mukaan yhtymäkokous hyväksyy kuntalain säädösten mukaisesti kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion sekä sen yhteydessä taloussuunnitelman, päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, tuloksesta, toimintakertomuksesta, vastuuvapauden myöntämisestä ja tarkastuslautakunnan ehdottamista toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan että yhtymäkokous kutsutaan koolle klo ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 23/27

24 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 92 :n sisältyvät määräykset viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - Koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset ja että päätöksiä ei oteta seutuhallituksen käsiteltäviksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 24/27

25 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo Ohessa on alustavia tietoja käsittelyyn tulevista asioista Seutustrategiaehdotus jäsenkunnille Toteutusohjelman luonnos Päivähoidon ja perusopetuksen kustannuslaskentavertailu Luova uho -seudullinen elinkeino-ohjelma Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö, lähetekeskustelu Toteutusohjelman ehdotus Vuoden 2017 kokoukset 25.1., 22.2., 29.3., 3.5., 31.5., (heinäkuussa ei kokousta), 30.8., 27.9., , ja /27

26 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ MUUT ASIAT 26/27

27 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 27/27

28 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, kelloportinkatu 1 b Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä, Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi, Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Saapuvat tarvittaessa kokoukseen: Kurunmäki Kimmo seutusuunnittelupäällikkö TKS, Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri TKS, Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, 146 Ruokonen Tommi hallinto- ja talouspäällikkö Pirkkala, 147 1/20

29 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT 142 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLINEN KOKEILU SEUTUSTRATEGIAN TOTEUTUSOHJELMA MAL3-SOPIMUKSEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE PÄIVÄKOTIHOIDON JA PERUSOPETUKSEN KUSTANNUSLASKENNAT VUODELTA KOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AIKOJEN MUUTOSKOKEILUN VALMISTELU KUNTAJOHTAJAJOKOUKSEN JA SEUTUHALLITUKSEN KOKOUKSET TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 20 2/20

30 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (10 min) Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Kaupunkiseudun työllisyyspalvelun alueellinen kokeilu , toimeenpanon valmistelu Asian päätöskäsittely on tässä kokouksessa PN, MI Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian luonnos Lausuntojen valmistelutilanne kunnissa Kuntajohtajat 3/20

31 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLINEN KOKEILU Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajat keskustelivat seudullisen kokeilun hallintomallista ja sopimusvalmistelusta kokouksessaan Jatkotoimet ovat edenneet, mutta tavoiteaikataulua hitaammin. Neuvottelua resurssikysymyksistä on hidastanut ministeriön kokeilua koskeva kirje TE-toimistolle, jossa TE-toimistoja kehotetaan siirtämään resurssineuvotteluja lähemmäs kokeilulakiehdotuksen valmistumista joulukuussa. Kokeilun sopimusrakennetta valmistellaan kaksitasoisena. Ensimmäinen sopimus sisältäisi menettelyt Tampereen kaupungin ja TE-toimiston välillä. Ko. sopimuksessa sovittaisiin mm. kokeilun tiloista ja resursseista ja direktio-oikeudesta. Toinen sopimus on Tampereen ja muiden kokeilukuntien välinen, missä sovitaan kuntien liittymisestä Tampereen hallinnoimaan kokeiluohjelmaan, seudullisesta ohjauksesta ja kaikille kunnille yhteisistä pelisäännöistä (A-osa) sekä kuntakohtaisista erillisprojekteista tai painotuksista (B-osa) Kokeilun valmistelu on edennyt ns. valmistelukorien prosessien kuvaamisella, eli valmiutta käynnistää kokeilun käytännön toimenpiteet on nostettu, mikäli kokeilulain reunaehdot ovat hyväksyttävät. Lakiesitystä odotetaan joulukuussa. Valmistelussa on painotettu tavoitetta edistää kaupunkiseudun kuntien vahvaa roolia työllisyyspalvelujen tuottajana jälkeen. Sopimuskokonaisuus valmistuu kuntajohtajien käsittelyyn tai Kokeilulakien voimaantulon tavoiteaikataulu on maaliskuu Asia informoidaan seutuhallitukselle. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää merkitä valmistelun edistymisen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/20

32 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ SEUTUSTRATEGIAN TOTEUTUSOHJELMA Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategialuonnos on lausunnoilla kunnissa, sidosryhmillä ja lisäksi asiasta on avattu vapaa palaute -sivustolla. Lausuntojen jälkeen strategia viimeistellään valtuustojen päätöksentekoon tammi-helmikuussa Strategian valmistelussa on painotettu yhteistyön tahtotilan, pääviestien ja strategisten tavoitteiden määrittelyä. Työssä on osallistettu erityisesti päättäjiä. Strategia on sovittu toiminnallistettavan erillisen toteutusohjelman avulla. Sen valmistelua on tarkoituksenmukaista tehdä virkamiespohjalta kuntajohtajia, strategiatyöryhmää ja seudullisia asiantuntijaryhmiä hyödyntäen. Toteutusohjelmasta on tarkoitus tehdä uusi, strategiaa notkeampi keskipitkän aikavälin toimintasuunnitelma seutuyhteistyölle. Siksi sen valmisteluperiaatteista on tarpeen käydä keskustelu ja ohjeistaa valmistelua. Valmistelun pääperiaatteiksi esitetään: - Toteutusohjelma perustuu strategian pääviesteihin ja tavoitteisiin - Toteutusohjelman hyväksytään seutuhallituksessa ja kunnallishallituksissa (?) - Toteutusohjelman aikajänne on valtuustokausi ja sen 1. vuosi on talousarviovuosi Toteutusohjelma valmistellaan heti strategian hyväksymisen perään - Toteutusohjelman tarkentaminen tehdään kuntayhtymän talousarvioprosessin alussa - Kuntayhtymän vuositavoitteet johdetaan toteutusohjelmasta - Toteutusohjelmassa kuvataan o strategiaa toteuttavat vaikuttavuustavoitteet tai ohjelmat ja hankkeet o strategian seurantamittarit o strategian viestintä- ja jalkauttamisperiaatteet o strategiaa edistävän rakenteen ja osaamisen linjaukset Valmisteluaikatauluksi esitetään seuraavaa: 5/20

33 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä strategian toteutusohjelman valmisteluperiaatteet ja esittää näkemyksiä, ehdotuksia ja muita tarpeita toteuttamisohjelman sisällöksi jatkovalmistelua varten. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/20

34 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ MAL3-SOPIMUKSEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki MAL3-sopimus allekirjoitettiin Sopimuksen toteutumisen työvaiheiden ja osapuolten roolien selventämiseksi laaditaan toteutusohjelma vuosille Toteutusohjelma muodostaa rungon sopimuksen vuosittaiselle seurannalle. Toteutusohjelmaluonnos on koottu MASTO- ja liikennejärjestelmätyöryhmissä sen mukaan, kumpaan työryhmään asiakohta lähimmin kuuluu. Lisäksi ohjelmassa on kohtia, jotka on tunnistettu kokonaisvaltaisemmiksi yhteisprojekteiksi. Työryhmien jäsenet ovat toimittaneet taulukkoon tiedot tai arviot sopimusasioiden etenemisestä vuosittain. Menettelyllä on varmistettu, että toteutumisesta eniten vastuussa olevat osapuolet ovat muotoilleet etenemispolut. Toteutusohjelman on tarkoitus olla strategisen yleispiirteinen, mutta samalla riittävän konkreettinen. Valtio-osapuolen toimenpiteet tarkentuvat seurantaryhmän kokouksessa joulukuussa Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki ja liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä saapuvat tarvittaessa kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite. - MAL-sopimuksen toteutusohjelma, ehdotus Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä MAL3-sopimuksen toteutusohjelman kunnissa toimeenpantavaksi että toimenpiteiden toteuttamista seurataan vuosittain osana MALseurantaa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/20

35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2017 Seutusihteeri Pohjonen Toiminnan lähtökohtia vuodelle 2017 Kaupunkiseudun kuntien yhteistyö perustuu seutustrategiaan, joka on valtuustojen linjaus yhteistyön tavoitteista ja pohja toimenpiteille. Seutuhallitus on ohjannut seutustrategian uudistamistyötä vuoden 2016 aikana. Kokouksessaan seutuhallitus hyväksyi Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian luonnoksen lausunnoille jäsenkuntiin ja sidosryhmille. Uudessa strategialuonnoksessa on määritelty kolme pääviestiä: 1) Lisää kilpailukykyä, 2) Kasvulle kestävä rakenne ja 3) Vireä yhteisö. Strategia antaa askelmerkit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle seutuyhteistyössä. Seutuhallitus valmistelee strategialle vuoden 2017 alussa ensimmäisen 4-vuotisen toimenpideohjelman, joka konkretisoituu vuosittain kuntayhtymän talousarviossa. Vuoden 2017 toimintaa on suunniteltu uudistetun strategian mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet esitetään edellä mainittujen strategisten pääviestien mukaisesti ryhmiteltynä. Strategialuonnoksen lisäksi MALsopimuksen ja rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen ovat ohjanneet tavoitteiden asettamista. Resurssit Kuntayhtymä on viime vuodet vastannut hyvin kiristyneen kuntatalouden haasteisiin. Näin tapahtuu myös vuonna Kuntien maksuosuudet pysyvät vuoden 2016 tasoisina. Kunnittainen maksuosuus noudattaa asukasluvun muutoksista. TAE 2016 TAE 2017 muutos muutos väestö % Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,4 Nokia , ,0 Orivesi , ,7 Pirkkala , ,3 Tampere , ,0 Vesilahti , ,0 Ylöjärvi , ,6 8/20

36 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ Kuntayhtymän talousarvioehdotus vuodelle 2017 on seuraava: SEUTUYKSIKKÖ TA 2016 TAE 2017 Muutos Muutos % Myyntitulot/kunnat ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,68 % Sivukulut ,64 % Henk.kulut yht ,46 % Palvelujen ostot ,47 % Vuokrat ,02 % Tarv., yms ,49 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,00 % MAL-VERKOSTO TA 2016 TAE 2017 Muutos Muutos % Myyntitulot/verk.jäsenet ,52 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,56 % Palkat ja palkkiot ,00 % Sivukulut ,00 % Henk.kulut yht ,00 % Palvelujen ostot ,32 % Vuokrat ,32 % Tarv., yms ,00 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,56 % KUNTAYHTYMÄ TA 2016 TAE 2017 Muutos Muutos % Myyntitulot ,35 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,87 % Palkat ja palkkiot ,56 % Sivukulut ,55 % Henk.kulut yht ,20 % Palvelujen ostot ,17 % Vuokrat ,30 % Tarv., yms ,77 % Kalusto ,00 % Menot yht ,87 % Toimintakate 0 0 Vuosikate 0 0 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Taloussuunnitelma Talousarvioesityksen mukainen vuoden tulos olisi euroa alijäämäinen. Kuntayhtymän muuttoon uusiin toimitiloihin ja tilojen käyttöön ottoon liittyviin uudishankintoihin on varauduttu kahden aikaisemman tilipäätöksen yhteydessä, jolloin on voitu kerryttää ylijäämää kuntayhtymän taseeseen yhteensä euroa. Kaikkiaan taloussuunnitelmakaudella kertyisi alijäämää euroa, mikä ei merkittävästi vaikuta kuntayhtymän vakavaraisuuteen tai maksuvalmiuteen. 9/20

37 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ Kansallinen MAL-verkosto Kuntayhtymän on kansallisen MAL-verkoston isäntäorganisaatio. MALverkostolla on oma ohjausryhmänsä, joka suunnittelee ja ohjaa verkoston toimintaa. Kansallisen MAL-verkoston toiminta laajenee mm. TEM:in alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO)- hankkeen ja Suomen Akatemian rahoittaman BEMINE-hankkeen, jossa tutkitaan kaupungistumista ja kehitetään työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun ja MALPEkokonaisuuden integrointiin johdosta euron laajuiseksi kokonaisuudeksi. Kuntayhtymä on verkoston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja muiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MAL-verkostolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. Kuntien lausunnot Seutuhallitus on pyytänyt jäsenkunnilta lausuntoa kuntayhtymän talousarvioraamista ja alustavista seutuyhteistyön painopisteistä vuodelle Lausunnon ovat antaneet Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi. Pirkkalan lausunnossa todetaan: Raamiehdotuksesta voidaan todeta, että ehdotetut kehittämisen painopisteet tulevalle vuodelle ovat hyvin määriteltyjä sekä seudullisen yhteistyön kehittämisen kannalta tärkeitä. Kuntayhtymän talousarvion valmistelussa on myös realistisesti huomioitu kuntien taloudellinen liikkumavara, joka on viime vuosina kaventunut. Tampereen kaupungin lausunnossa todetaan: Kuntien taloudellisen tilanteen vuoksi Tampereen kaupunki edellyttää, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän vuoden 2017 talousarvio valmistellaan enintään vuoden 2016 talousarvion tasolle. Kaupunkiseudun yhteistyö on pitkään odottanut toimintaympäristön selkiytymistä. Valmisteilla olevassa seutustrategiassa ja sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa tuleekin linjata yhteistyön tahtotila, tavoitteet ja yhteistyörakenteet pitkälle aikavälille. Ylöjärven kaupungin lausunnossa todetaan: Raamissa esitetään, että kuntayhtymän menot pysyvät vuoden 2016 tasolla. Kuntien maksuosuuksia tarkistetaan ainoastaan asukasluvun muutoksen verran. Tämä on kannatettava linjaus. Kuntien vaikea taloudellinen tilanne ja talouden tasapainohaasteet tulee huomioida myös kuntien yhteisorganisaatioiden taloussuunnittelussa. Ylöjärven maksuosuus vuodelle 2017 on euroa. 10/20

38 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki, liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä ja kehittämispäällikkö Asula-Myllynen saapuvat tarvittaessa kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Kuntayhtymän talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma Noudettavissa extra-netistä maanantaina Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä liitteen mukaisen kuntayhtymän talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017, hyväksyä liitteen mukaisen taloussuunnitelman , että seutujohtaja voi hyväksyä sitomattoman kehittämisrahan tarkemman kohdistamisen toiminnallisille tavoitteille ja että seutujohtaja voi viimeistellä talousarvioesityksen seutuhallituksen käsittelyyn. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Heidi Rämö poistui kokouksesta. 11/20

39 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ PÄIVÄKOTIHOIDON JA PERUSOPETUKSEN KUSTANNUSLASKENNAT VUODELTA 2015 Kehittämispäällikkö Laine Tampereen kaupunkiseudulla on jo useiden vuosien ajan seurattu kunnallisen päiväkotihoidon kustannusten kehittymistä. Laskennasta saatujen hyvien kokemusten perusteella uutena seudullisena laskentana on aloitettu lisäksi perusopetuksen kustannuslaskenta. Päivähoidon seudullisen kustannuslaskennan tavoitteena on ollut selvittää resurssien käytön yhteismitallisuutta ja kustannusten syntyä kaupunkiseudun kunnissa vuodesta 2009 saakka. Laskennan avulla kunnan järjestämälle ja tuottamalle päivähoitopaikalle on pyritty saamaan vertailukelpoinen hinta. Laskennan tulokset toimivat keskeisen vertailn työkaluna seudun kuntiin, ja ne ovat luoneet pohjaa toimintojen kehittämiselle. Myös kuntien välinen ostopalvelutoiminta on lisännyt tarvetta kehittää läpinäkyviä ja yksiselitteisiä järjestelmiä tuotteiden hinnoittelulle. Perusopetuksen osalta seudullisen kustannuslaskennan tavoitteet ja tarpeet ovat samat kuin päivähoidossa. Tarkoituksena on kehittää toimintaa seudullisin vertailutiedoin ja parantaa perusopetuksen kustannusten läpinäkyvyyttä. Päivähoidon kokonaiskustannukset ovat kaupunkiseudulla n. 171 miljoonaa euroa. Deflatoitu kokonaiskustannusten kasvu on ollut seudulla vuodesta 2014 vuoteen %. Kokonaiskustannusten kasvu on vaihdellut kunnittain Orivesi -(6%), Tampere (+4%), Nokia (+1%), Kangasala -(2%), Ylöjärvi (-2%), Lempäälä (-1%), Pirkkala (-2%), Vesilahti (+2%). Seututasolla päivähoidon kustannukset laskennallista lasta kohden ovat nousseet vuodesta 2014 n. 2 %, mutta kustannukset ovat edelleen hieman alhaisemmat kuin vuonna Deflatoidut vuosikustannukset vuoteen 2014 nähden ovat laskeneet mm. Lempäälässä (-3%), Nokialla (-1%), Orivedellä (-6%) ja Pirkkalassa (-4%), mutta lisääntyneet Tampereella (+3%), Kangasalla (+5%), Ylöjärvellä (2%) ja Vesilahdessa (+15%). Merkittäviä heilahteluja aiheuttavat esimerkiksi lasten määrän voimakkaat muutokset esim. Vesilahdessa (-18%). Lisäksi vertailussa on otettava huomioon mm. esiopetuksen eilainen organisointitapa (mm. Tampereella, Nokialla ja Ylöjärvellä esiopetus järjestetään kokonaan päivähoidon alaisena toimintana). Nämä toimintatiedot ja kustannukset sisältyvät vertailuun siltä osalta, kun esiopetus on järjestetty päiväkodeissa. Laskentojen tarkemmat tulokset ovat liitteinä olevissa taulukoissa. 12/20

40 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ Kunnallisen päiväkotihoidon kustannukset laskennallista lasta* kohden vuonna 2015 tarkemmalla erittelyllä Tampere Nokia Kangasala Ylöjärvi Lempäälä Pirkkala Vesilahti Orivesi Seutu Henkilöstökustannukset Tilakustannukset Ateriapalvelut Puhtaanapito- ja pesulapal Muut kustannukset Yhteensä Varhais- ja eläkemenoperusteiset maksut eivät ole mukana hintalaskennassa. Varhais- ja eläkemenoperusteiset Osuus henkilöstömenoista * vuoden 2015 lasten määrä ,5 % 1,9 % 3,7 % 3,3 % 3,3 % 2,6 % 3,0 % 0,6 % Perusopetuksen kustannuslaskenta toteutettiin ensimmäistä kertaa vuoden 2015 tiedoilla, ja laskentaa tullaan kehittämään jatkossa. Vertailutieto aiempaan vuoteen on saatavilla tulevina vuosina. Vertailu käsittää perusopetuksen tiedot, ilman esiopetusta. Perusopetuksen viitekehystä seudulla kuvaa nopea oppilasmäärän kasvu. Lukuvuodessa seudun peruskoulun oppilaiden määrä oli kasvanut noin 700 oppilaalla eli 2,0 prosentilla. Seudun oppilasmäärä tulee kasvamaan tulevina vuosina merkittävästi. 1. ja 9. vuosiluokan oppilasmäärän erotus on noin 800 oppilasta, mikä jo ilman muuttovoiton huomioimista merkitsee seudun oppilasmäärän huomattavaa kasvua. Oppilaskohtaisissa kustannuksissa eroja seudun kuntien välillä syntyy jonkin verran. Korkeimmat kustannukset ovat Orivedellä ja Ylöjärvellä (n. 8850e) ja Tampereella (n. 8600e). Matalimmat oppilaskohtaiset kustannukset ovat Nokialla, (n. 7440e) ja Lempäälässä (n.7500e). Kangasalan, Pirkkalan ja Vesilahden kustannukset ovat n. (8000e). Eroja selittävät osittain mm. hallinto- ja koulukuljetuskustannukset, mutta lisäksi opetuksen kustannuksissa on seudulla huomattavia eroja. Tarkempi erittely kuntakohtaisesta kustannusjaosta löytyy alta: 13/20

41 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ Päiväkotihoidon ja perusopetuksen kustannuslaskenta on vuosittaista operatiivista seutuyhteistyötä, jota on tarve jatkaa. Laskentaa ovat hoitaneet Tampereen kaupunki ja Pirkkalan kunta. Tämän vuoden laskennoista on vastannut Pirkkalan kunta. Vuonna 2016 toteutetut laskennat on tehty vuoden 2015 tietojen pohjalta. Kunnat ovat saaneet korvauksen työstä. Hallinto- ja talouspäällikkö Tommi Ruokanen saapuu tarvittaessa kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liitteet: - Päiväkotihoidon kustannuslaskenta Perusopetuksen kustannuslaskenta 2015 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä päivähoidon ja perusopetuksen kustannuslaskennat vuodelta 2015 tiedoksi ja esittää tarpeita laskennan/tulosten kehittämisestä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi todettiin, että kustannusten vertailua on erittäin tärkeää ja sitä tulee jatkaa, laskentaperusteet vaihtelevat kuntien välillä ja että aineistosta laaditaan jatkoanalyyseja. 14/20

42 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ KOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AIKOJEN MUUTOSKOKEILUN VALMISTELU Kehittämispäällikkö Toni Laine Tampereen kaupunkiseudulla aloitettiin jo vuonna 2008 keskustelu työja loma-aikojen muuttamisesta vastaamaan paremmin nykyyhteiskunnan tarpeita. Nykyiset työ- ja loma-ajat eivät enää täysin vastaa perheiden lomailutottumuksiin, sillä loma-ajat venyvät usein elokuulle. Työ- ja loma-ajat eivät myöskään tue Tampereen kaupunkiseudun kasvavan matkailutoimialan kehittämistä, sillä kotimaiset asiakasvolyymit riittävät huonosti pitämään kohteita auki elokuussa, jolloin ulkomainen matkailijavirta olisi erittäin merkittävä. Tampereen kaupunkiseudun sivistystyöryhmä on kokouksessaan todennut, että kokeilumahdollisuutta työ- ja loma-aikojen muuttamiselle kaupunkiseudun alueella on tarve selvittää. Aiemmin asia on ollut esillä jo vuonna 2008, jolloin asian jatkoedistämiselle työryhmätyön jälkeen ei ollut kuitenkaan edellytyksiä. Keskustelussa on kuitenkin noussut esiin, että mm. ylioppilastutkinnon suorittamisessa tapahtuneet muutokset viime vuosina mahdollistaisivat nykyään kokeilun aloittamisen. Tavoitteena on alkuvaiheessa tunnustella asian saamaa kannatusta, tarkentaa hyötyjä ja selvittää mahdollisia esteitä. Selvitykseen otetaan mukaan myös henkilöstön ja elinkeinoelämän edustus. Asia on huomioitu kuntayhtymän talousarviossa Kokeilun suunnittelu tullaan projektoimaan, mikäli tunnustelu osoittaa jatkomahdollisuudet asian edistämiselle. Koska asialla on laajaa vaikuttavuutta paitsi kaupunkiseudun alueella myös valtakunnallisesti, on siitä hyvä käydä lähetekeskustelu varhaisessa vaiheessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella kokeilun mahdollisuudesta ja evästää jatkovalmistelua. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15/20

43 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ KUNTAJOHTAJAJOKOUKSEN JA SEUTUHALLITUKSEN KOKOUKSET 2017 Seutusihteeri Pohjonen Loppuvuoden 2017 aikana on toteutettu kokeilu kuntajohtajakokousten vähentämisestä. Kokeilun perusteluna on ollut maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe, joka on vaatinut ajankäyttöä erityisesti kokouksen puheenjohtajalta, mutta myös muilta kuntajohtajilta. Kokeilu on vähentänyt mahdollisuuksia kuntajohtajien yhteiseen keskusteluun, tuonut tarpeen extra-kokouksille ja vaikeuttanut seutuhallituksen asioiden juoksevaa valmistelua. Valmisteluketjun vaikutukset ulottuvat myös seututyöryhmiin. Mikäli kokouksia halutaan pysyvästi harventaa, tulee pohdittavaksi, että kuntayhtymän asiantuntijat valtuutetaan valmistelemaan talousarviossa hyväksytyt asiat suoraan seutuhallituksen käsittelyyn. Tällöin poiketaan tuloksekkaaksi osoittautuneesta prosessista ja vähennetään kuntajohtajakokouksen panostusta ja ohjausta yhteistyön edistämiseen. Tämän vuoksi kokousrytmi esitetään palautettavaksi siten, että kuntajohtajakokoukset vuonna 2017 varataan helmikuusta alkaen (tammikuussa vain yksi kokous) joka toinen perjantai klo Kokouksissa on mahdollisuus hyödyntää varapuheenjohtajistoa. Säännölliset kuntajohtajakokoukset tarjoavat mahdollisuuden myös maakuntauudistuksen valmistelua koskevalle yhteiskeskustelulle. Yksi kokouspäivistä voidaan sopia matkakokoukseksi. Päivämäärät ovat: 13.1., 3.2., 17.2., 3.3., 24.3., to 13.4., 28.4., 12.5., 26.5., 9.6., to (heinäkuussa ei kokouksia) 25.8., 8.9., 22.9., 6.10., , 3.11., , 1.12., Osana valmistelua jatketaan ns. puheenjohtajiston sähköistä listapalaverimenettelyä. Asialistan luonnos puheenjohtajistolle postitetaan keskiviikkoisin. Kokouksen asialista toimitetaan sähköpostilla jäsenille viikkoa ennen kokousta. Kokouksen liitemateriaalit ovat sähköisesti jäsenten noudettavissa kuntayhtymän extranet-sivuilta viikkoa ennen kokousta. Seutuhallituksen kokoukset vuonna 2017 järjestetään entiseen tapaan keskiviikkoisin klo Päivämäärät ovat: 25.1., 22.2., 29.3., 3.5., 31.5., (heinäkuussa ei kokousta), 30.8., 27.9., , ja /20

44 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ Osana valmistelua pidettävien mahdollisten puheenjohtajiston listapalaverien ajankohdat sovitaan erikseen. Ns. puheenjohtajiston esityslistan luonnos postitetaan maanantaisin. Kokouksen esityslista toimitetaan sähköpostilla jäsenille viikkoa ennen kokousta. Kokouksen liitemateriaalit ovat sähköisesti jäsenten noudettavissa kuntayhtymän www-sivuilta samoin viikkoa ennen kokousta. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä vuoden 2017 kokousaikataulun. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Jarkko Sorvanto poistui kokouksesta. 17/20

45 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Maakuntauudistuksen eteneminen: - Esivalmistelun johtoryhmän, projektiryhmien ja teemaryhmien työskentelyn käynnistyminen - Suurten kaupunkien lausunto Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Keskusteltiin Pitkäniemen tilanteesta. Seutujohtajan infoasiat: - Seutupäivä 2017 ajankohdan varaaminen - Palaute seutufoorumista Yhtymäkokous kutsutaan koolle klo /20

46 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ SEURAAVAT KOKOUKSET Tiistai iltapäivä Seutufoorumi, 10-vuotisjuhlaseminaari Perjantai klo Työllisyyskokeilun valmistelun tilannekatsaus Strategian toteutusohjelma MAL3-sopimuksen toteutuksen ohjelmointi Talousarvio 2017 ehdotus Päivähoidon kustannuslaskenta/tulokset Perusopetuksen kustannuslaskenta/tulokset Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen Vuoden 2017 kokousaikataulu Perjantai klo Työllisyyskokeilu, yhteistyösopimus Strategiaehdotus SH:lle Luova uho -seudullinen elinkeino-ohjelma Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian toteutusohjelma, luonnos Elinkeinojen sijoittumisen vetovoimaprofiilit Perjantai peruutetaan. Perjantai Lentoliikenteen kehittämishankkeen eteneminen, raportointi Tietohallinto-ohjelman tilannekatsaus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian toteutusohjelma, ehdotus Lausunnot maakuntalakiluonnoksesta Perjantai 3.2 Kaitse-hankkeen esittely, Jenni Airaksinen Kuntien elinkeinopolitiikan katsaukset käyntiin 19/20

47 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /20

48 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ Aika: klo Paikka: Scandic Tampere City Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Itänen Mika palveluyksikön johtaja Tampere, 136 Mansikkamäki Pekka työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Ylöjärvi, 136 1/9

49 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT 137 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLINEN KOKEILU , TOIMEENPANON VALMISTELUN ETENEMINEN TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 9 2/9

50 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (10 min) Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia, luonnoksen viimeistely ja lausuntomenettely Käsittelyssä yhteiskokoussa SH:n kanssa PN Rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli, hyväksyminen ja käyttöönotto Lausunnon antaminen maakuntauudistuksen lainsäädännöstä Kuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden ja talouden toteutuminen Käsittelyssä seutuhallituksessa , jonka jälkeen lähetetään jäsenkuntien käyttöön. Käsittelyssä seutuhallituksessa Käsittelyssä seutuhallituksessa TARLA käsittelee marraskuussa. JP PN JP 3/9

51 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLINEN KOKEILU , TOIMEEN- PANON VALMISTELUN ETENEMINEN Seutujohtaja Nurminen Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut Tampereen kaupunkiseudun työvoima- ja yrityspalvelun alueelliseen kokeiluun. Tampereen seudun kokeiluun yhdistetään Sastamala ja Punkalaidun. Kaksivuotisella kokeilulla valmistaudutaan vuoteen 2019, jolloin työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla. Valintapäätöksen mukaan kokeilujen sisältönä ei ole palvelujen järjestämisvastuun siirto kunnille. Näinollen Tampereen kaupunkiseudun työllisyyskokeilua jatkovalmistelaan tuottamismallin pohjalta. Päätöksen mukaan valinta kokeilualueeksi ei tarkoita myöskään sitä, että kaikki hakemuksessa esitetyt sääntelymuutosehdotukset toteutuvat. Kokeilujen valtakunnallinen jatkovalmistelu on käynnissä TEM:n alueellisten kokeilujen työjaostossa. Jatkovalmistelu koskee mm. säännösmuutoksia ja tähtää voimaantulevaan kokeilulakiin. Kokeilun alueellinen tarkentaminen ja toimeenpanon suunnittelu tapahtuvat kuntien ja ELY-keskusten yhteistyönä. Seutuhallitus on organisoinut em. valmistelun seuraavasti: - työllisyyskokeilun valmistelun seudullisena poliittisena ohjausryhmänä toimii seutuhallitus ja virkamiesohjausryhmänä kuntajohtajakokous, - ohjaus tapahtuu seutuhallituksen ja kuntajohtajakokousten yhteydessä, - toimeenpanoa valmistelevassa ja kokeiluosapuolten kanssa neuvottelevassa ryhmässä toimivat: Anna-Kaisa Heinämäki, apulaispormestari Tampere, Teppo Rantanen, johtaja Tampere, Mika Itänen, palveluyksikön johtaja Tampere, Tommi Eskonen, johtaja kaupunkiseudun TYP, Tuula Mikkonen, suunnittelupäällikkö Tampere, Pekka Mansikkamäki työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Ylöjärvi, Mikko Nieminen, kaupunkikehitysjohtaja Nokia ja että edellä mainittu ryhmä voi nimetä toimenpidetyöryhmät kuntien asiantuntijoista. 4/9

52 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ Valmistelun etenemistä on kuvattu projektisuunnitelmalla (liite). Sen mukaan ajankohtaisia työvaiheita ovat alueella kokeilun kohderyhmän määrittely, toimenpidekokonaisuuksien ja resurssitarpeiden suunnittelu sekä kuntakohtaisten toteutussuunnitelmien tarkentaminen. Käynnissä on myös valmistelu kokeilun johtamisesta ja organisoinnista. Tarkoituksena on saada mainittuja asioita koskevat sopimukset kuntien ja TE-keskuksen välillä hyväksyttyä vuoden loppuun mennessä. Koska hyväksyminen tarkoittaa asian huomioimista myös seudullisesti, tulee sopimusehdotuksen käsittelyyn varautua seutuhallituksen kokouksessa ja sitä edeltävässä kuntajohtajakokouksessa Yhteistyösopimuksen ja kokeilun organisoinnin ja hallinnoinnin osalta kuntajohtajakokouksen on tarve linjata valmistelua. Hakemusvaiheessa asiasta todettiin mm. Toteutuksen hallintomalli pidetään mahdollisimman kevyenä. Yksi mahdollinen vaihtoehto on vastuukuntamalli. Hallinnoinnista sovitaan osana jatkovalmistelua. Hakemuksessa todettiin myös, että kunnat tekevät lopulliset päätökset kokeiluun sitoutumisesta, kun sen reunaehdot ovat tiedossa Mika Itänen ja Pekka Mansikkamäki kertovat valmistelun etenemisestä ja yhteistyömallin pohdinnasta. Liite: - PP-esitys hankkeen organisoituminen Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää linjata kokeilun organisointimallia ja yhteistyösopimuksen valmistelua. Päätös. Kuntajohtajakokous totesi, että valmistelu voi jatkua ohjelmapohjaisesti esitetyn mukaisesti. (liite) Keskusteltiin resurssitarpeen ja edunvalvonnan ratkaisemisesta: Edunvalvonnan keskeinen tavoite tulee olla, että kunnat saavat aidon mahdollisuuden itse vaikuttaa työllisyydenhoitoon. Esim. sakkomaksut tulee poistua, jos järjestämisvastuuta/tuottamisvastuuta ei ole kunnilla riittävästi. Kuntien tavoite on ollut jopa vahva järjestämisvastuu. Resurssitarpeen arvioinnissa todettiin, että alustava resurssisiirtymä kunnille n. 60 htv:ta ei ole riittävä. Tavoitetaso olisi runsaat 100 htv:ta. 5/9

53 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ Hyödyt: Itsenäinen vaikuttaminen (kahden mallin purku), uudet palveluavaukset mm. pilotit, koulutus, yritykset. Hankkeella on selvä säästötavoite prosessien tehostuessa. Nykyisillä resursseilla saadaan paremmat tulokset. Jatko: Hanke etenee kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen valmistelulla ja neuvotteluilla resurssien jaosta TE-keskus/kunnat. Päätöskäsittely olisi marraskuun aikana. (KJK ) Lakimuutosten valmistelu on kesken. Tavoite on, että tulevat voimaan /9

54 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen: Seutujohtajan infoasiat: - seututoimiston edustajat sote- ja maakuntauudistuksen teemaryhmiin Palveluverkko ja integraatio Toni Laine. Tiedolla johtaminen Simo Turunen Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus Kimmo Kurunmäki ja Katja Seimelä Yleiset asiat/konsernijohtaminen Päivi Nurminen Osallistuminen Ritva Asula-Myllynen 7/9

55 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ SEURAAVAT KOKOUKSET Perjantai 21.10, peruutetaan. Keskiviikko klo (uusi) Strategialuonnos, lausuntopyyntö Yhteiskokous seutuhallituksen kanssa Perjantai peruutetaan. Tiistai iltapäivä Seutufoorumi, 10-vuotisjuhlaseminaari Perjantai klo Työllisyyskokeiluun final-päätöksenteko ja hallintomalli Talousarvio 2017 ehdotus MAL3-sopimuksen toteutuksen ohjelmointi Päivähoidon kustannuslaskenta/tulokset Elinkeinojen sijoittumisen vetovoimaprofiilit Perjantai klo Strategiaehdotus SH:lle Perjantai peruutetaan. 8/9

56 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /9

57 KOKOUSTIEDOTE, LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖRYHMÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 Liikennejärjestelmätyöryhmä hyväksyi omalta osaltaan toiminnalliset tavoitteet Seutustrategian tavoitteeseen Lisää kilpailukykyä liittyen tavoitellaan lentoliikenteen, kaukojunaliikenteen ja maantieliikenteen edistämistä. Seutustrategian tavoitteeseen Kasvulle kestävä rakenne liittyen edistetään seudullisen raitiotien suunnittelua ja lähijunaliikennettä, jatketaan kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteuttamista, edistetään liikenteen palveluiden syntymistä ja muodostetaan pysäköinnin seudulliset periaatteet. Tavoitteet etenevät kuntajohtajakokouksen käsittelyyn MAL3-SOPIMUKSEN TOTEUTUSOHJELMA JA MAL3-HANKKEIDEN SUUNNITTELUTI- LANNE Liikennejärjestelmäryhmä hyväksyi omalta osaltaan MAL3-sopimuksen toteutusohjelman. Toimenpiteiden toteutus on jo joltain osin käynnissä ja useita toimenpiteitä aktivoituu lähikuukausina. Kokouksessa käytiin läpi ajankohtaisten toimenpiteiden tilanne ja sovittiin, että sopimuksen seurantaa on hyvä keskittää jatkossakin vain ajankohtaisiin toimenpiteisiin. Tilannekatsaus kirjataan liikennejärjestelmätyöryhmän kokousmuistioon. Myös MAL-hankkeiden suunnittelu on jo käynnissä. MAL-hankkeet on viety kartalle ja seututoimistossa on valmisteltu taulukkoa havainnollisempaa seurantaa hankkeiden etenemisestä hankekorista suunnittelun ja rakentamisen kautta valmistumiseen. Seurannassa käytetään liikennevalotunnuksia ja lyhyitä hankekuvauksia, jotka julkaistaan avoimilla nettisivuilla. Sovittiin, että MAL-hankkeiden tilannekatsaus sisällytetään joka toiseen liikennejärjestelmätyöryhmän kokoukseen ja samalla päivitetään myös nettisivujen tiedot. MUUT KÄSITELLYT ASIAT Erika Helin esitteli Liikennevirastossa kesällä valmistunutta selvitystä Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso, maakuntakeskusten väliset matkaketjut. Palvelutasotavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyön ja toimintamallien kehittämistä niin markkinaehtoisten toimijoiden kesken kuin eri toimijoiden ja viranomaisten välillä. Ruut-Maaria Rissanen esitteli Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen seurannan. Seuranta kuvaa toimenpiteiden toteutumista Seuranta on lähetetty kuntiin kommenteille ja sovittiin, että kukin kunta kommentoi luonnosta itse mennessä. Seurantaan liitetään myöhemmin myös katsaus toimintaympäristön muutoksesta aiesopimuskaudella Kokouksessa olivat läsnä: Ari Vandell pj. (Tampere), Jouni Korhonen (Pirkkala), Mika Periviita (Tampere), Jouni Saranpää (Nokia), Pekka Virtaniemi (Ylöjärvi), Harri Vitikka (Pirkanmaan ELY-keskus), Erika Helin (Liikennevirasto), Ruut-Maaria Rissanen (Pirkanmaan liitto), Leena Sirkjärvi (LVM), Kimmo Kurunmäki ja Katja Seimelä siht. (TKS) Seuraava liikennejärjestelmätyöryhmän kokous on klo Lisätietoja: Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, p

58 Kokoustiedote MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN KOKOUS MAL3-SOPIMUKSEN TOTEUTUSOHJELMAN VALMISTELU Työryhmä täydensi ja täsmensi eräitä toteutusohjelmaluonnoksen kohtia ja hyväksi osaltaan ohjelman. Asia etenee liikennejärjestelmätyöryhmän (4.11.) kautta kuntajohtajakokoukseen Toteutusohjelmaa käsitellään myös valtio-osapuolen kanssa seurantaryhmän kokouksessa joulukuussa. ASUNTOTUOTANTOINFORMAATION KEHITTÄMINEN SEKÄ KOHTUUHINTAISTEN VUOKRA-ASUNTOJEN OHJELMAT KUNTIEN KAAVOITUKSESSA JA TONTINLUOVUTUKSESSA Asumista ja asuntotuotantoa koskeva ajantasainen ja laadukas seuranta- ja ennakointitieto on tärkeää kuntien elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Asuntotuotantoinformaatiota kuvaa tänä päivänä pirstaleisuus, tiedon keruun manuaalisuus ja vastuiden epäselvyys sekä tiedon heikko hyödyntäminen. Kuntajohtajakokous päätti siksi kesällä 2016, että kaupunkiseudun asuntotuotantoinformaation ja sen hyödyntämisen nykytila kartoitetaan tarkemmin, jotta seudulla voidaan käynnistää tarvittavat kehittämistoimet. Selvityksen laati Ramboll Management Consulting, joka esitteli työryhmälle loppuraportin nykytilasta ja kehittämismalleista. Työryhmä päätti koota pienryhmän, joka valmistelee raportin ja keskustelun pohjalta ehdotuksen ratkaisumallista. Ehdotus valmistellaan MASTO:n kokoukseen ja edelleen kuntajohtajakokoukseen. Sama pienryhmä tulee lisäksi laatimaan esityksen kuntien yhteisestä mallista kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen huomioimiseksi kaavoissa ja tontinluovutuksessa. Työllä varmistetaan, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiselle on riittävästi ja hyvillä paikoilla edellytyksiä. Työ toteuttaa MAL-sopimusta. ARA-HINTAVYÖHYKKEIDEN PÄIVITTÄMINEN Kunnat tarkistavat vuodelta 2013 olevat ARA-hintatasot ja -vyöhykkeet. Osalla kunnista ei ole lähtökohtaisesti tarvetta tehdä muutoksia, osa on toimittanut muutokset yhteiseen hintataulukkoon ja vyöhykekarttaan. Kun kaikkien kuntien tiedot on koottu, tarkistetaan niiden tarkoituksenmukainen yhtenäisyys koko seudun mittakaavassa. Tavoitteena on, että MASTO-työryhmä käsittelee kokouksessaan ehdotuksen seudullisista ARA-hintavyöhykkeistä. Lisäksi Markku Lahtinen esitteli kokouksessa Kangasalan keskustan kehittämisen ajankohtaisa kysymyksiä. Power point -esitys löytyy kokousmateriaaleista extranetistä. Kokouksessa olivat läsnä: Mikko Nurminen pj. (Tampere), Markku Lahtinen (Kangasala), Auli Heinävä (Tampere), Kaisu Anttonen (Tampere), Taru Hurme (Tampere), Ilari Rasimus (Lempäälä), Päivi Valkama (Orivesi), Santeri Kortelahti (Pirkkala), Arto Huovila (Ylöjärvi), Jyrki Pohjankylä (Tampere), Leena Strandén (Pir-ELY), Karoliina Laakkonen-Pöntys (Pirkanmaan liitto), Kimmo Kurunmäki, siht. (TKS), Päivi Nurminen (TKS), Katja Seimelä (TKS), Simo Turunen (TKS), Tero Piippo (TKS) sekä 62 Henri Lahtinen (Ramboll Management Consulting). Seuraava kokous: klo Lisätietoja: Kimmo Kurunmäki, puh

59 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian päästövaikutusten arviointi

60 Sisältö lyhyesti Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta strategian päästövaikutusten arvioinnin tavoitteet strategian toimenpiteiden arvioinnin tuloksia miten toimenpiteet auttavat tavoitteisiin pääsemiseen yhteenveto ja ilmastostrategian päivitys

61 Tampereen seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina vähintään 40 % asukaskohtaisista päästöistä ja 30 % kokonaispäästöistä eri sektoreihin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä

62 Ilmastostrategian päästövaikutusten arviointi arvioinnin tavoitteena selvittää mitkä ovat toteutettujen ja toteuttavana olevien strategian toimenpiteiden seudulliset päästövaikutukset vuonna 2030 miten vaikutukset suhteutuvat strategian visioihin ja tavoitteisiin millainen on ilmastostrategian päivittämisen tarve tehty yhteistyössä työn tilanneiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien sekä seututoimiston kanssa laatijana Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomosta toteutettu maalis- ja elokuun 2016 välisenä aikana

63 Ilmastostrategian toimenpideryhmät arviotavat toimenpiteet ryhmitelty strategian mukaisesti: maankäyttö ja yhdyskuntarakenne liikenne rakennukset ja rakentaminen energiatehokkuus ja sähkön käyttö energiantuotanto ja jätteiden poltto jätehuolto hankinnat ja kulutus elinkeinopolitiikka, teollisuus, maatalous ja osaaminen. arvioidut toimenpiteet valittu pääosin strategian seurantaraporttien ja arvioinnin kuntahaastattelujen perusteella tietojen puutumisen vuoksi vertailuvuotena on käytetty vuoden 1990 sijaan vuotta

64 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne toimenpidekokonaisuudet: MAL-sopimus, maapolitiikka, hajarakentamisen ohjaaminen, seudun rakennesuunnitelma, täydennysrakentaminen ja keskustojen kehittäminen maankäyttö on kunnan vaikuttavimpia, mutta hitaimpia myös ilmastotyökaluja, jonka kerroinvaikutukset ovat eri vaikutus-kanavien vuoksi merkittäviä seudun kunnat onnistuneet melko hyvin ilmastomyötäisissä maankäytön ratkaisuissa tukena rakennesuunnitelma ja MAL-sopimus maankäytön ratkaisujen päästövaikutuksia on vaikeita arvioida Toimenpiteillä saatava päästövähennys vuonna tuhatta tn Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä %

65 Liikenne liikenteen toimilla vahva kytkös ja kerroinvaikutus maankäytön kanssa kestävän liikkumisen edistetty seudullinen joukkoliikenne kehittyy raitiotiellä tärkeä symbolinen merkitys koko seudun ilmastotyölle lähijunaliikenteen suunnittelu etenee etenkin pyöräilyn toimet kasvu-uralla liikkumisen ohjausta tarjolla Tampereella, mutta jatko ja seutuistuminen avoimena yhteisiä logistiikkaratkaisuissa ei ole onnistuttu sähköinen ja älyliikenne tarvitsevat lisävauhtia Toimenpiteiden päästövähennys vuonna tuhatta tn Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä %

66 Rakennukset ja rakentaminen rakennusten päästöt vähenevät ulkoisten tekijöiden (erityisesti määräysten kiristymisen) ja viisaiden lämmitysratkaisujen (erityisesti kaukolämmön päästöjen pienenemisen) kautta tarkastellut toimenpiteet lähinnä neuvontaa Ranen ja hankkeiden avulla (TARMO, TARMO+ ja EU-GUGLE) neuvonnan tarve ja resurssit eivät kohtaa palvelurakennuksille seudun kuntien yhteiset Tapre- ja COMBI-hankkeet myös keskitehokasta rakentamista, energiatehokkaita tontinluovutusehtoja sekä puurakentamista Toimenpiteiden päästövähennys vuonna tuhatta tn Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä 2030 alle 1 %

67 Energiatehokkuus ja sähkönkäyttö tarkastellut toimenpiteet: kuntalaisten neuvonta ja kuntien oma esimerkki kuntien energiatehokkuussopimukset (KETS) ja sopimuksen energiansäästötavoite (Vesilahtea lukuun ottamatta kaikki seudun kunnat mukana sopimuksessa) KETS kunnan oman energiatehokkuustyön kirittäjä raportointityömäärästä huolimatta uusi KETS-kausi kuluttajien neuvonnan resursointi jatkuva haaste, kuten myös rakennusvalvontojen neuvontaroolin määrittely Toimenpiteiden päästövähennys vuonna tuhatta tn Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä %

68 Energian tuotanto ja jätteiden poltto päästövähennysten kannalta merkittävin toimenpideryhmä paikalliset kaukolämmön tuotantoratkaisut (päästövähennykset riippuvat kuitenkin lopulta kiinteistöjen lämmitysvalinnoista) myös muut alueen energiayhtiöt kuin Tampereen Sähkölaitos laajamittaista sähköntuotanto ei ole mukana tarkastelussa Tammervoima otettiin käyttöön vuonna 2016 uusiutuvan energian selvityksiä ja -hankkeita, mutta niiden tulosten hyödyntäminen avoimena aurinkoenergiamahdollisuutena (kuntakatselmukset) Toimenpiteiden päästövähennys vuonna tuhatta tn Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä %

69 Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto (PJH) avainasemassa seudullisen ilmastostrategian jätevision toteuttamisessa PJH toimenpiteet ovat valtakunnallisen jätesuunnitelman keskeisten päämäärien mukaiset suuret ratkaisut päätetty ja osin jo toteutuneet: Tammervoima, Koukkujärven bioratkaisu sekä Sulkavuoren ja Nokian jätevedenpuhdistamot jätteiden synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuus avoimempi kysymys jätteiden syntypisteessä tehtävät toimenpiteet toimenpiteinä näkymättömiä (tarkastelu nyt PJH-keskeinen) Toimenpiteiden päästövähennys vuonna tuhatta tn* Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä % * Laskenta ei huomioi kaatopaikkakiellon vaikutusta kaatopaikkasijoituksen päästöihin

70 Hankinnat ja kulutus hankinnat edistävät ilmastostrategian tavoitteita välillisesti hankittujen tavaroiden ja palvelujen käytönaikaisen energiankulutuksen ja päästöjen avulla visiona, että energiatehokkuus ja vähäpäästöisyys ovat tärkeitä valintoja ohjaavia kriteerejä kaikissa hankinnoissa vuoteen 2015 mennessä toimenpiteet suhteellisen vaatimattomia, eivätkä ole edenneet tavoitteiden mukaisesti kuitenkin uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö käytössä kaikissa seudun kunnissa arvioinnin aluepohjainen laskenta ei ota huomioon hankintojen elinkaarenaikaisia päästövaikutuksia Toimenpiteiden päästövähennys vuonna 2030 Avoin Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä 2030 Avoin

71 Elinkeinopolitiikka, teollisuus, maatalous ja osaaminen ilmastostrategian elinkeino- ja osaamisvision mukaan kaupunkiseutu on energiatehokkuuden edelläkävijä kehittämisessä ja hyödyntämisessä seudun cleantech-selvitys, Kolmenkulma Tarastenjärvi cleantech-vyöhyke ja Marjamäki elinkeinoalueiden toiminnan vaikutukset näkyvät paikallisina päästöjen vähentymisenä, jos tuotteita ja teknologioita demonstroidaan ja otetaan käyttöön seudun kehittämis- ja rakennuskohteissa osaaminen tarkastelussa INKA-yhteistyötä maaseudun energiatoiminnan kehittäminen vähäistä toimenpideryhmän päästövaikutuksia ei arvioitu Toimenpiteiden päästövähennys vuonna 2030 Avoin Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä 2030 Avoin

72 Toimenpiteiden kokonaisvaikutus seudulla ilmastostrategian toimenpiteiksi tulkittujen kuntatyön, hankkeiden ja muun toiminnan kokonaispäästövähennysvaikutus päästövähennysten jakautuminen toimenpideryhmittäin Toimenpiteiden päästövähennys vuonna tuhatta tn Vaikutus kokonaispäästöihin vuoteen 2005 verrattuna 14 %

73 Kokonaispäästöjen kehitys Tampereen seudulla Kokonaispäästövähennys vuonna tuhatta tn Vähennys kokonaispäästöihin vuoteen 2005 verrattuna 44 %

74 Asukaskohtaisten päästöjen kehitys Tampereen seudulla Asukaskohtaisten päästöjen vähennys vuonna ,8 tn/asukas Vähennys asukaskohtaisiin päästöihin 2005 verrattuna 58 % Asukasmäärän kasvuoletus rakennesuunnitelman mukainen eli lisäys +34 % vuodesta 2005 (+19 % vuodesta 2015)

75 Seudun päästöihin vaikuttavat ulkoiset tekijät asukkaiden, yritysten ja kuntien energiankäyttöön ja muuhun toimintaan vaikuttavat seudun kuntien toimista riippumattomat ulkoiset tekijät tekijöitä ovat mm. talouden kehitys, lain-säädäntö ja kansalliset tavoitteet, energia-markkinoiden muutokset, sähkön kansallinen päästökerroin, teknologian kehitys sekä yleisen asenneympäristön ja energiankäyttötapojen muutokset ulkoiset tekijät eivät kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan nämäkin vähennykset riippuvat lopulta suurimmalta osin seudulla tehdyistä paikallisista päätöksistä ja kulutusvalinnoista, joihin kunnat voivat ainakin välillisesti vaikuttaa Ulkoisten tekijöiden päästövähennys vuonna tuhatta tn Kokonaispäästöjen vähennys vuoteen 2005 verrattuna 29 %

76 Johtopäätöksiä Tampereen seutu ja Tampere näyttävät pääsevän ilmastostrategian vuodelle 2030 asettamaan 40 prosentin asukaskohtaisten päästöjen vähennystavoitteeseen arvioidut toimenpiteet muodostavat vajaan kolmanneksen päästövähennyksistä suuressa osassa toimenpiteistä ilmastonäkökulma on ollut enemmän toteutusta tukeva argumentti kuin pääperustelu toimenpiteen valinnalle

77 Strategiaa päivitettävä Strategian vahvuuksia tunnistettu yhteisten seutuhankkeiden ja seututasolla tehtävien päätösten merkitys kytketty seudulliseen rakennesuunnitelmaan linkittää toisiinsa muutoin irralliset kuntien ilmastotoimenpiteet kuntien poliittinen hyväksyntä Strategian heikkouksia jäänyt irralliseksi ja tuntemattomaksi etenkin kehyskunnissa jalkauttaminen on jäänyt osin tekemättä visiot, tavoitteet ja toimenpiteet joiltakin osin epäselvästi määriteltyjä ei anna juurikaan eväitä strategian toteutuksen seurantaan toimenpiteitä ei ole vastuutettu ja aikataulutettu ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja varautumiseen liittyvä tarkastelu vähäistä

78 Strategiaa päivitettävä puutteistaan huolimatta Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiaa pitää ja kannattaa päivittää tukemaan seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-yhteistyötä antamaan tukensa kuntatason ilmasto- ja energiatehokkuustoimenpiteille ja yhdistämään eri tasoilla tehtävää ilmastotyötä ilmaisemaan uskottavasti seudun ja kuntien yhteisen tahtotilan nostamaan ilmastotyön tavoitteet nykyistä haastavammalle tasolle tiukkenevien kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden myötä päivityksen keskeisiä lähtökohtia ovat kuntalähtöisyys ja paikallinen sitouttaminen myös poliittisella tasolla lähtökohtana on nykyisen strategiakehikon parantaminen ja uudistaminen omaehtoisesti kunta- ja toimijalähtöisesti

79 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Seurantaraportti vuodelta 2015 Ritva Asula-Myllynen Kehittämispäällikkö, infrapalvelut

80 johdanto Tämä on vuoden 2015, järjestyksessään neljäs ja viimeinen kaupunkiseudun nykyisen ilmastostrategian toteutumisen seurantaraportti. Vuoden 2016 toteuman korvaa elokuussa 2016 valmistunut ilmastostrategian kokonaisarviointi, jossa on hyödynnetty mm. seudun seurantaraportteja. Ilmastostrategian seuranta on perustunut ilmastostrategiassa 2030, rakennesuunnitelmassa 2030 ja MAL-aiesopimuksissa sekä oleviin toimenpiteisiin. Nyt rakennesuunnitelma 2040 on päivitetty ja uusi MAL-sopimus on vuosille Ilmastostrategian arvioinnin mukaan perusteet ilmastostrategian päivittämiselle ovat olemassa. Arvioinnin tulokset on on kiteytetty tässä johdannossa ja strategian päivitys ajoittuu vuoteen 2017? Tampereen kaupunkiseutu saavuttaa päästötavoitteet Tampereen kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät vuonna 2010 seudullisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena on vähentää asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä va hinta a n 40 % vuodesta Strategian mukaan kokonaispäästöissä tavoitellaan 30 %: n vähennystä. Valmistuneen arvioinnin perusteella kaupunkiseutu on yltämässä asetettuihin tavoitteisiin. Asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan pienenevän vuosien 2005 ja 2030 välillä 58 %. Kokonaispäästöt vähenevät 44 %. Noin kolmasosa (29 %) päästövähennyksistä johtuu seudulla tehdyistä toimenpiteistä ja loput (71 %) lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Seudullisen ilmastostrategian toimenpiteiden aiheuttamista päästövähennyksistä suurin osa (74 %) tulee paikallisesta energiantuotannosta. Lisäksi 10 % tulee maankäytön toimenpiteistä, 7 % liikenteen, 6 % jätehuollon, 2 % energiatehokkuuden ja sähkökäytön sekä prosentti rakennusten ja rakentamisen toimenpiteistä. Lisääntyvä täydennysrakentaminen tiivistää rakennetta ja luo paremmat edellytykset kestäville liikkumisratkaisuille. Energiatehokkuussopimukset kannustavat seudun kuntia tehostamaan omaa energiankäyttöään. Seudullinen rakennesuunnitelma ja maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sitoumukset tukevat vahvasti toimenpiteitä. Löytyi myös kehitettävää Seudullinen ilmastostrategia painottaa kuntalaisten kannustamista, mutta rakentamiseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyvän neuvonnan resursointi on kuitenkin jäänyt pieneksi ja toiminta hankepohjaiseksi. Ilmastostrategian visioimat hankintojen energiatehokkuus- ja vähäpäästöisyystoimenpiteet ovat jääneet toteutumatta. Myös nousevan cleantech-toiminnan päästövähennysvaikutukset jäävät vielä avoimiksi. Jatkossa kaupunkiseudun MAL3-sopimus antaa cleantech-ja kiertotaloustoiminnalle vahvan tuen mm. Kolmenkulman ja Tarastenjärven osaamiskeskittymien kautta. Rimaa voi nostaa ylemmäksi Jatkotoimenpiteenä arviointi päätyy ehdottamaan seudullisen ilmastostrategian päivitystä, sillä EU kiristää ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteitaan ja Suomi on päivittämässä kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa. "Vuonna 2010 asetetut päästötavoitteet näyttäisivät toteutuvan jopa paremmin kuin ajattelimme, joten rimaa on syytä nostaa. Haluamme Tampereen kaupunkiseudun olevan ilmastotyön edelläkävijä. Seudullisen ilmastostrategian visioita ja tavoitteita on selkiytettävä ja päivitettävä erityisesti kuntalähtöisesti ja työtä täytyy jalkauttaa paremmin kuntiin", toteaa Kaisu Anttonen, Tampereen kaupungin ympäristöjohtaja. Arvioinnin toteutti Tietotakomo, rapotti löytyy osoitteesta

81 ilmastoverkosto Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja, pj. Tampere Keskitalo Pentti ympäristöpäällikkö Ylöjärvi Raulo Kirsti energia-asiantuntija Kangasala Virjo Susanna suunnitteluarkkitehti Kangasala Tuohisaari Raimo ympäristönsuojelupäällikkö Nokia Vanninen Vesa ympäristösihteeri Pirkkala Skippari Kati ympäristöpäällikkö Lempäälä & Vesilahti Viteli Tarja ympäristöinsinööri Orivesi Olkanen Emilia Ilmasto- ja energia-asiantuntija Tampere Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö, siht. Tampereen kaupunkiseutu Edelman Harry professori TTY Frisk Tom tutkimusprofessori ELY-keskus Lähteenmäki Ari edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus Pirkanmaa Holm Suvi toimitusjohtaja Ekokumppanit Oy Saari Pauliina erityisasiantuntija Pirkanmaan Jätehuolto Oy Nieminen Ulla ohjelmapäällikkö Hermia Group Leino Helena yliassistentti/ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto Sinervo Antti hankintapäällikkö Tuomilogistiikka Eteläaho Pirkko liiketoiminnan kehittäjä/cleantech Tredea Oy Mäkinen Petri toimitusjohtaja Kuntien hankintapalvelu KUHA Oy Mäkynen Anne suunnitteluinsinööri Pirkanmaan liitto Pekkinen Mika kehitysjohtaja Tampereen Sähkölaitos Oy Kurunmäki Kimmo suunnittelupäällikkö Tampereen kaupunkiseutu Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri Tampereen kaupunkiseutu

82 visiot PÄÄVISIO Liikennevisio Maankäyttövisio Rakennusvisio Energiatehokkuus- ja sähkönkulutusvisio Hankinta-, kulutusja jätevisio Energiantuotannon visio Elinkeino- ja osaamisvisio TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ON SUOMEN KÄRKITASOA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESSÄ. PÄÄSTÖJEN VÄHENNYS VUONNA 2030 ON VÄHINTÄÄN 40 % VUODEN 1990 TASOSTA ASUKASTA KOHDEN LASKETTUNA, JONKA LISÄKSI TAVOITTEENA ON PYRKIÄ 30 % KOKONAISVÄHENNYKSEEN. SEUDUN KUNTIEN TOIMINTATAVOISSA KEHITETÄÄN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA JA HALLINTAA. ILMASTOA SÄÄSTÄVÄÄ KANSALAISTOIMINTAA TUETAAN. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on sovitettu yhteen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %. Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa. Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A-luokkaa. Matalaenergiarakentaminen yleistyy. Seudulla on määritelty yhteinen laatutaso uudis- ja korjausrakentamisessa. Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Energiatehokkuus on parantunut nykytilasta 30 % vuoteen 2020 mennessä. Seudun jätehuolto- ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. Energiatehokkuus ja vähäpäästöísyys ovat tärkeitä hankintakriteerejä kaikissa hankinnoissa 2015 mennessä. Seutu on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään 60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Seutu on edelläkävijä energiatehokkuuden kehittäjänä, valmistajana ja hyödyntäjänä. Seutu tukee yritysten markkinoille pääsyä demonstraatio- ja pilottihankkeilla. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tiivistä.

83 maankäyttö Ilmastostrategian maankäyttövisio Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa. Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja liikkumistarpeen vähentäminen 1. Täydennysrakentaminen toteutetaan energiatehokkaasti. Täydennysrakentaminen kohdistui pääosin joukkoliikenteen laatukäytäville. Vuosina % seudulla valmistuneista asunnoista sijoittui keskustojen jalankulkuvyöhykkeelle tai intensiivisen tai muun hyvän palvelutason joukkoliikennevyöhykkeelle. Vuonna 2015 osuus oli 44 %. Merkittävimpiä yhdyskuntarakenteen laajentumisalueita olivat Risso, Vuores, Harjuniitty ja Metsäkylä. Nämä alueet eivät täyttäneet hyvän tai intensiivisen joukkoliikenteen kriteerejä (ykr-vyöhykkeet vuoden 2014 tilanteessa, 250 m etäisyys pysäkeistä, SYKE). Mainituilla alueilla valmistui vuonna 2015 varsin paljon asuntoja, mikä laski joukkoliikenteen laatukäytäville valmistuneiden asuntojen osuutta. Kaupunkiseudun väestöstä 94 prosenttia asuu taajama-alueella. 2. Keskustoja kehitetään rakennesuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Kunnissa oli vuonna 2015 käynnissä useita merkittäviä kaava- ja rakennushankkeita. Hankkeet vahvistavat rakennesuunnitelman mukaisesti keskusta-asumista, palvelurakentamista ja joukkoliikenteen edellytyksiä. Esimerkiksi Tampereella saatettiin päätökseen keskustan osayleiskaavan laadinta ja edistettiin asemakeskushanketta, Nokialla toteutettiin keskustan arkkitehtuurikilpailu ja Kangasalla avattiin kulttuuritalo. 2 Valtakunnallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden edistäminen 3. Asemakaavojen ulkopuolisilla alueilla noudatetaan seudullisia hajarakentamisen periaatteita. Vuonna 2015 valmistuneista pientaloista n. 72 % sijoittui asemakaava-alueelle ja n. 11 % kaavan lievealueelle. Kyliin sijoittui vain n. 1 % pientaloista, loput maaseutualueille. Lievealueen suhteellinen osuus on melko suuri, kun huomioi, että kuntien yhteiset periaatteet korostavat, että lievealueelle tulisi rakentaa vasta tulevien asemakaavojen myötä. Määrällisesti lievealueelle rakentaminen on kuitenkin ollut vähäistä, sillä pientalorakentamisen yleinen väheneminen näkyy myös asemakaavan ulkopuolelle rakentamisen alhaisena määränä. 4. Laaditaan yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen selvitys. Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa varten laadittu menetelmätyökalu ja selvitys yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arvioinnista valmistuivat Raportin johtopäätöksissä on arvioitu ja esitetty suosituksia Tampereen kaupunkirakenteen energiatehokkuuden ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi. Loppuraportissa esitetyt kaupunkirakenteessa tehtävät toimenpiteet kohdistuvat mm. julkisen liikenteen ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen, kaukolämmön osuuden vahvistamaiseen sekä energiaremontteihin kannustamiseen. Työ jatkuu suunnitellun yhdyskuntarakenteen mallintamisella, jonka jälkeen voidaan laatia erilaisia tulevaisuusskenaarioita. Työkalu on käyttökelpoinen myös seututasolla (vaatii tietoa kuntien kaukolämpöverkosta sekä kunnan maankäytön yleistämistä YKR-ruuduille).

84 liikenne 1/3 Ilmastostrategian liikennevisio Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on sovitettu yhteen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. 1 Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %. Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI Liikenteen päästöjen 5. Sovitetaan yhteen maankäytön ja liikenteen toteutus. vähentäminen Kunnat ovat aloittaneet vuonna 2014 valmistuneen Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamisen. Kaavoitusta on kohdennettu keskustoihin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutusalueelle. Tämä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääntymisen. 6. Tuetaan vähäpäästöisten ajoneuvojen ja yhteisautojen käyttöä. Sähköbussiliikenne käynnistetään vuonna 2016 yhdellä linjalla. Neljän sähköbussin ja Pyynikintorille sijoitettavan pikalatauspisteen hankinta kilpailutettiin vuonna Tampere ka ynnisti selvityksen Yhteiska yttöautot Tampereella: pysa köinti, maanka yttö ja kaavoitus. 7. Hyödynnetään uutta ajoneuvo- ja polttoaineteknologiaa. Seudullinen joukkoliikenne laajenee vuonna 2016 Ylöjärvelle ja Orivedelle. Vuonna 2015 käynnistetyssä kilpailutuksessa edellytettiin, että tarjottava kalusto täyttää EU-direktiivien mukaiset päästövaatimukset. Kangasalla toteutettiin kokeilupyöra hanke Pyöräilyn esteiden purkaminen sa hköavusteisilla ja tavarankuljetuspyörilla. 8. Lisätään informaatio-ohjausta liikkumisen ohjauskeskuksen avulla. Liikkumisen ohjausta on Tampereen seudulla toteutettu kuntien ja Liikenneviraston rahoittamana. Liikkumisen ohjauksen hankkeessa on järjestetty tapahtumia pyöräilyviikolla ja liikkujan viikolla. Työpaikoille on markkinoitu työsuhdematkalippua. Tampereella eskareille on järjestetty tutustumisajelu busseissa, 4. luokkalaisten vaikuttamispäivässä kerätty kehittämisideoita kävelyn ja pyöräilyn olosuhteista ja kampanjoitu koulujen saattoliikenteen vähentämiseksi. 9. Lisätään raideliikenteen osuutta. Kesäkuussa 2015 käynnistettiin raitiotiehankkeen kehitysvaihe ja valittiin allianssin osapuolet raitiotien tarkempaan suunnitteluun ja mahdolliseen rakentamiseen. Vuonna 2015 käynnistettiin myös vaunuhankinta ja raitiotiehankkeen vaikutustenarviointi. Rakennesuunnitelmassa 2040 on linjattu raitiotien seudullinen laajentuminen. Lähijunaliikenteen toteuttamisedellytyksiä selvittävä suunnittelutyö käynnistettiin syksyllä 2015.

85 liikenne 2/3 Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden ja tarjonnan kasvattaminen 10. Parannetaan matkaketjujen toimivuutta. Matkaketjujen konkreettinen parantaminen on ohjelmoitu pieninä MAL-hankkeina, joita on toteutettu vuosien aikana. Hankkeita ovat pysäkki-informaation lisääminen (pysäkkikohtaiset tunnukset, joiden avulla saa lisätietoa netistä), bussipysäkeille polkupyöräpysäköinnin lisääminen, lähijuna-asemien liityntäpysäköinnin kehittäminen sekä joukkoliikenteen etuisuuksien rakentaminen (liikennevalo-ohitukset ja joukkoliikennekaistat). 11. Lisätään lähijunatarjontaa. Vuonna 2013 käynnistettyä VR+seutulippu -kokeilua on jatkettu toistaiseksi Lempäälän ja Nokian asukkaille kotikuntansa ja Tampereen välisessä junaliikenteessä. Valtion junaliikenteen ostoihin käytettävissä oleva raha väheni sopimuskaudelle noin kolmanneksen. Pori- Tampere välin IC-junavuorot ja Riihimäki-Tampere taajamajunaliikenne säilyvät entisellään, mutta vuorotarjonnan lisäys ei toteutunut. Myöskään Lempäälän ohi ajavien IC-junien pysäyttäminen ei ole kaukojunaliikenteen nopeuttamiseen pyrkivän VR:n intresseissä. Oriveden suunnalla ostoliikenne lakkaa maaliskuussa 2016 ja kiskobussiliikennettä jatketaan joulukuuhun 2016 velvoiteliikenteenä. Syksyllä 2015 käynnistettiin selvitys lähijunaliikenteen toteutusedellytyksistä. Työssä arvioidaan uusien asemien investointikustannuksia ja käyttäjäpotentiaalia, tuotetaan ehdotus nykyistä junatarjontaa täydentävän lähijunaliikenteen aikatauluksi ja arvioidaan lipputuloja ja liikennöintikustannuksia. 12. Kilpailutetaan seudullinen joukkoliikenne käynnistyi seutuliikenne, johon kuuluu vuonna 2013 kilpailutetut Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden suuntien joukkoliikennekokonaisuudet. Orivesi ja Ylöjärvi liittyvät seutukokonaisuuteen kesäkuussa 2016 ja liikenteet on kilpailutettu vuonna 2015.

86 liikenne 3/3 Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI Jalankulun ja pyöräilyn edistäminen 13. Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn (KÄPY) ohjelman toimenpiteitä. MAL-hankkeena parannettiin seudullisia pyöräilyn pääreittejä välillä Tampere-Kangasala ja Tampere-Pirkkala. Pyöräilyn seudullisille pääreiteille toteutettiin LVM:n kokeiluluvalla korkeatasoinen pyöräilyopastus. Kangasalan kunnan ja Ylöjärven kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kuntakohtaiset kehittämisohjelmat valmistuivat. Vuonna 2015 valmistui seudullinen kävelyn ja pyöräilyn seurantasuunnitelma. Seuranta on käynnistynyt käyttäjämäärien laskennoilla kesäkuussa 2015 ja seudullisella koulumatkakyselyllä joulukuussa Seurantatulokset julkaistaan pyöräilykatsauksena. Tampere julkaisi ensimmäisen katsauksen keväällä Syksyllä 2015 hyväksyttiin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisryhmän suositus pyöräpysäköintinormiksi. Normi suositellaan lisättäväksi kuntien rakennusjärjestyksiin. 4 Logistiikan kehittäminen 14. Rakennetaan älyliikenteen uusia ratkaisuja. Tampereella on ollut vuosina vetovastuu Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemassa, jonka yhtenä osana on älykäs liikenne. Tampereelle on laadittu useita suunnitelmia älykkään liikenteen aihepiiristä ja suunnitelmat ovat etenemässä toteutukseen. Reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamista on valmisteltu innovatiivisena hankintana. Vuonna 2015 valmistui selvitys Tampereen kaupungin tekniset valmiudet MaaS-taustaja rjestelma n mahdollistamiseksi ja MaaS-operaattorin hankinta on valmisteltavana Tampereen kaupungille on laadittu sähköisen liikenteen kolmeosainen toimenpideohjelma. Sähköbussihankinta on kilpailutettu Liikennevalojen kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmä ja uusi tietoliikenneverkkoratkaisu on toteutettu. Tampereen keskusta-alueelle on toteutettu reaaliaikainen pysäköinninopastusjärjestelmä. 15. Kehitetään seudun kuntien yhteistä tavara- ja jakeluliikenteen logistiikkaa ja yritysten logistiikkaratkaisuja Seudullisesti asia ei ole edennyt vaan kunnissa yksittäisratkaisuja. Hankintayksiköiden välistä yhteistyötä tarvittaisiin sekä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.

87 rakentaminen Ilmastostrategian rakennusvisio Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A-luokkaa. Matalaenergiarakentaminen yleistyy. Seudulla on määritelty yhteinen laatutaso uudis- ja korjausrakentamisessa. Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen 16. Otetaan energiatehokkaan uudis- ja korjausrakentamisen ja rakennusten käytön periaatteet ja elinkaaritaloudelliset toimintamallit käyttöön julkisissa kohteissa TAPRE Tampereen palvelurakennukset energiatehokkaiksi -hankkeen mukaisina. Tapren mukaiset energiatehokkuusperiaatteet sisältyvät jo nykysäännösten mukaiseen suunnitteluun ja ovat myös mukana laajassa kolmevuotisessa Combi T&K -verkostohankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa kuntien uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuutta sekä sisäilmaolosuhteita. Hanke tarkastelee energiatehokkuutta arkkitehtuurin ja tilojen, rakenteiden ja sisäilman, talotekniikan ja energiantuotannon sekä rakentamisen prosessien kautta. Vuoteen 2018 kestävässä hankkeessa kuntakohteina tällä hetkellä ovat: Kangasalta Koivurinteen päiväkoti ja Suoraman koulu, Lempäälästä Otsonmäen päiväkoti, Kanavan ja Kuljun koulut, Nokialta Puropuiston päiväkoti, Pirkkalasta Toivion koulu, Tampereelta Härmälän koulu ja päiväkoti, Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Kalkunvuoren koulu ja päiväkoti, Tesoman yhtenäiskoulu, Vuoreskoulu, Luhtaan ja Niemenrannan päiväkodit, Koukkuniemen A-talo, Jukola ja Impivaara, Willa Viola, Kuuselan seniorikeskus, Palvelukoti Suvantopiha, Pohjolan palvelukeskus, Koskikotikeskus, Pispanlinna, Ruusuvuoren hoivakoti ja Hoivakoti Ratina sekä Ylöjärveltä Metsäkylän koulun 1. vaihe. 17. Tuetaan yksityisten toimijoiden ilmastotietoisuutta rakentamisen ja asumisen energianeuvontapalvelun RANE avulla. TARMO - Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaiksi -hankkeella taloyhtiöt tekevät yhteistyötä energiatehokkuuden parantamiseksi eri lähiöissä. Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta Rane on Tampereen kaupungin järjestämä ja Ekokumppaneiden toteuttama palvelu. Neuvonta on maksutonta, asiantuntevaa, ajantasaista ja puolueetonta. Vuonna 2015 oli noin 2752 asiakaspalvelutapahtumaa kasvokkain, tapahtumissa, puhelimessa tai sähköpostitse. Toimintaa rahoitti vuonna 2015 Tampereen kaupunki, Tampereen Sähkölaitos ja Motiva. TARMO+ Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi hanke on Ekokumppanit Oy:n hallinnoima puolueeton EAKR-hanke, jonka toiminta-alue on Tampere ja Pirkanmaa. TARMO+ tähtää energiatehokkaaseen kiinteistönpitoon ja korjausrakentamiseen sekä täydennysrakentamiseen sekä niihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen kysynnän ja tarjonnan parantamiseen. Hankkeen tavoitteena on auttaa taloyhtiöitä suunnittelemaan ja tekemään laadukkaita korjausprosesseja ratkaisuja, jotka johtavat vähähiilisyyteen ja pieniin energiakustannuksiin. TARMO+ järjestää taloyhtiöille puolueetonta ja maksutonta toimintaa Tampereen seudulla. Taloyhtiön voi ilmoittaa projektin nettisivulla olevalle korjauskartalle ja nähdä, voisiko esim. naapurin kanssa löytyä yhteistyötä. Vuonna 2015 toiminnassa oli erilaisissa tilaisuuksissa ja kehitettyjen työkalujen kautta mukana noin 150 taloyhtiötä sekä kymmeniä yritysten ja muiden sidosryhmien edustajia.

88 energia 1/3 Ilmastostrategian energiatehokkuusja sähkönkulutusvisio Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Energiatehokkuus on parantunut nykytilasta 30 % vuoteen 2020 mennessä. Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI Kuntasektorin energiatehokkuussopimusten ja - ohjelmien noudattaminen 18. Energiankäytön tehostamissuunnitelmaa toteutetaan seudullisena yhteistyönä. Seudun kuntien energiatehokkuussopimuksen/energiaohjelman (KETS/KEO) yhteyshenkilöt ovat perustaneet yhteisen foorumin kuntien energiatehokkuuteen liittyvien toimintamallien ja tapojen kehittämiseksi. Vuonna 2015 kunnat kokoontuvat 5 kertaa ja lisäksi oli kouluvierailutilaisuus. Tapaamisten yhteydessä järjestettiin koulutusta sisäilmaasioista ja hankinnoista. Erikseen järjestettyyn kuntien kiinteistöjen huoltohenkilöstön energiatehokkuuskoulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 208 henkilöä. Kunnat osallistuivat yhdessä kansalliselle Energiansäästöviikolle. Toiminnasta vastaavat kaikki kunnat ja toimintaa koordinoi Ekokumppanit Oy. Päättyvän sopimuskauden hyötyjä kunnille ovat olleet mm. - sopimus motivoi, sparraa, muistuttaa mm. kulutusseurantaan ja tavoitteelliseen työhön - on luonut systematiikkaa energiatehokkuustyöhön - voi motivoida energiatehokkuustyötä päättäjille - nostaa asiaa esiin, mahdollistaa tiedotusta - esimerkkina kuntalaisille, vaikuttaa myös kunnan imagoon, on ta ta pa iva a, ta sta ei voi ja tta ytya pois vaikuttamatta tosi vanhakantaiselta - elinkeinopoliittinen merkitys, ala laajenee, tulevaisuudesssa sote-uudistuksen jälkeen vaikuttaa suoraan entistä isompaan osaan kunnan toimintaa - joustava ja kustannustehokas vaihtoehto EU-direktiivien toteuttamiseen: voi valita paremmin painopisteet kuin sellaisessa vaihtoehdossa, jossa määräykset saneltaisiin 19. Valmistaudutaan uuteen sopimuskauteen. Ekokumppanit Oy osallistui Tampereen kaupungin sekä myös pienempien kuntien edustajana uuden kunta-alan energiatehokkuussopimuksen valmistelutyöryhmään ja välitti tietoja seuraavasta sopimuskaudesta seudun kuntien yhteyshenkilöille. Uusi sopimus, sen mahdollisuudet ja velvoitteet ovat olleet esillä seudun kuntien energiatehokkuusfoorumin tapaamisissa. Seudun kunnille on laadittu esittelyaineisto uudesta sopimuksesta.

89 energia 2/3 Ilmastostrategian energiantuotannon visio Seutu on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään 60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI Uusiutuvan energiankäytön lisääminen. 20. Laaditaan seudullinen potentiaalikartoitus uusiutuvista energialähteistä. Uusiutuvan energian kuntakatselmus tehtiin ajalla syksy 2015-kevät Hankkeessa oli mukana viisi kaupunkiseudun kuntaa: Tampere, Nokia, Lempäälä, Kangasala ja Pirkkala. Kuntakatselmuksissa selvitettiin uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksia Motivan mallin avulla. Samalla tarkasteltiin, miten energiatehokkuutta voidaan parantaa ja luoda kustannussäästöjä. Lopputuloksena syntyi ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi, jotka parhaimmillaan tukevat jo olemassa olevaa ja mahdollistavat uutta yritystoimintaa. Kuntakatselmuksessa selvitettiin, mm. mitä energiantuotantoa eri alueilla on jo olemassa ja kuinka paljon energiaa käytetään. Lisäksi arvioitiin mm. biomassan, biokaasun, tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja hukkalämmön käyttöönoton ja lisäämisen mahdollisuuksia. Tiedon avulla kunnat voivat paremmin ottaa tulevan maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja rakennusten käytössä huomioon uusiutuvan energian potentiaalin ja vaihtoehtoiset energiaratkaisut, löytää alueen potentiaalisimmat uusiutuvan energian investointikohteet sekä lisätä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kestävien energiaratkaisuiden osalta. Tampere, Kangasala ja Lempäälä selvittivät aurinko- ja geoenergiapotentiaalinsa, jotka julkaistiin karttapalvelussa Tietoa hankkeesta, mm. kuntakohtaiset energiataseet löytyvät kuntayhtymän sivulta Lisätään puuperäisen energian, lämpöpumppujen ja tuulienergian käyttöä. Tampereen Sähkölaitoksen investointien ansiosta uusiutuvan energian osuus kaikista energiamuodoista nousee arviolta 43,4 %:iin vuonna 2016, jolloin puun osuus kaikista polttoaineista on 24,8 %. (Tampereen Sähkölaitoksen Vuosiraportti 2015) Tampereen kaupungin hallinnoimista kiinteistöistä suurimmassa osassa käytetään kaukolämpöä. Muutamalle pienemmälle öljyllä lämpiävälle kiinteistölle on tehty siirtymissuunnitelmia joko puupolttoaineisiin tai lämpöpumppuihin. Rakentamisessa erilaiset lämpöpumput ovat ylivoimaisesti käytetyin lämmönlähde, mutta prosenttiosuuksia ei ole selvitetty. Pienehköissä omakotitaloissa ja vastaavissa käytetään myös melko paljon suoraa sähkölämmitystä, koska nykyisillä lämmöneristysmääräyksillä lämmitysenergiantarve on melko vähäinen ja suora sähkö on perustamiskustannuksiltaan halpa ratkaisu. Tuulivoimaloita ei ole viime vuosina luvitettu. Ylöjärvellä Metsäkylän koulun laajennuksessa koko kohde laitettiin hybridilämmitykselle (maalämpö, aurinkolämpö ja huiput öljy). Orivedellä vuoden 2015 aikana 14 kiinteistöä on asentanut maalämpöjärjestelmän.

90 energia 3/3 Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI Tarjotaan rakennusvalvonnassa ajankohtaista tietoa rakentajille ja kannustetaan hajautettuun talokohtaiseen ja alueelliseen energiantuotantoon. Rakennusvalvonnassa tarjotaan tietoa eri lämmitysmuodoista, mutta melko harvakseltaan niistä rakennusvalvonnasta kysellään. Varsinaista aktiivista kannustusta hajautettuun talokohtaiseen tai alueelliseen energiantuotantoon ei ole tarjottu. Ainakin asemakaava-alueilla alueellinen energiantuotanto vaatisi kaavassakin omat varauksensa. 2 Alueen energiaomavaraisuuden kasvattaminen. 23. Öljyn ja maakaasun käyttöä korvataan muilla energiamuodoilla. Tampere: Kokonaisuutena ei ole selvitetty, mutta uusituvan energian osuus Tampereen Sähkölaitoksen energianhankinnassa oli 25 % vuonna 2014 ja 33 % vuonna maakaasun ja öljyn osuus on vähentynyt energian hankinnassa viimeisen viiden vuoden aikana 80 % tasosta vuonna 2015 tasolle 45 %. Sähkölaitoksen polttoaineissa alueellinen energiaomavaraisuus nousee vuonna 2016 yli 50 %:iin. Myös Tampereen kaupungin tiloissa käytetty sähkö on uusiutuvilla energialähteillä tuotettua. 3 Uusiutuvien energialähteiden seudullisten tutkimus- ja hyödyntämishankkeiden edistäminen. Ylöjärvellä Kurun hakelämpö Oy muutti öljylämmityksen hakelämmöllä toimivaksi (Kurun kirjasto, päiväkoti, lääkärintalo), Lempäälässä Lempoisten Uimalan ja päiväkoti Mansikkamutkan sähkölämmitys vaihdettu Pyhäjärvestä otettavaan kaukolämpöön ja keskustassa laajennettu kaukokylmäverkostoa, neljässä koulussa siirrytään öljystä puupolttoaineisiin ja käynnistetään Viialantien ja Vaihmalan alueiden lämpölaitosten suunnittelu uusiutuviin perustuen. 24. HIEDANRANTA TTY:llä on lähdössä 2017 teollisuudentohtorikoulun puitteissa 4-vuotinen hanke keskittyen Tampereen Hiedanrannan alueeseen teemalla Alliances for Circular Economy. Hankkeessa tarkastellaan uuden kaupunginosan rakentamisessa mahdollisuuksia kiertotalousratkaisuihin ml. energia sulkematta muita osa-alueita pois kuten viherympäristö, talous- ja rahoitusratkaisut, infrarakentaminen, vesi, jätevesi, huolto, palvelut etc. Treen kaupungilta hanketta koordinoi Ekokumppanit / Suvi Holm ja Reijo Väliharju Hiedanranta projektista. Tohtorikoulutettava valitaan myöhemmin syksyllä. 25. KOLMENKULMA Hankkeen projektipäällikkö sekä cleantech-liiketoiminnan kehittäjä ovat kontaktoineet cleantech-alan yrityksiä, auttaneet teollisten symbioosien syntymisessä ja rakentaneet alustavaa plug&play -mallia alueelle. Toiminta jatkuu koko hankkeen ajan. Ferrum Capital Oy kiinteistökehittäjänä on luonut alueelle masterplanin, joka toimii punaisena lankana alueen kehittämisessä, olleet mukana myös yrityskontaktoinneissa sekä kiinteistösijoittajien/rahoittajien kontaktoinnissa. Kontaktoinnit jatkuvat koko hankkeen ajan. Ramboll Oy on aloittanut tekemään suunnitelmaa alueen logistisista ratkaisuista, työ valmis helmikuussa Hankkeen myötä investoinnin Kolmenkulman Kyynijärvelle syntyvälle ECO3 bio- ja kiertotalousalueelle on vahvistanut Ecomation, joka on päättänyt pyrolyysilaitoksen rakentamisesta alueelle Yritys toimii tiiviissä yhteistyössä muiden alueelle sijoittumispäätöksensä tehneiden yritysten kanssa. Lisää yrityksiä ja yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan koko ajan.

91 jätehuolto Ilmastostrategian jätevisio Seudun jätehuolto- ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI Jätteen syntymisen 26. Jäteneuvonta ja jätehuollon yleinen kehittäminen jatkuu. ehkäiseminen 2 Jätteiden materiaalikierrätyksen ja biologisen hyödyntämisen lisääminen 27. Lisätään materiaalitehokkuutta. 28. Vähennetään biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille ja hyödynnetään se. 29. Lisätään kaatopaikoilla syntyvän metaanikaasun talteenottoa ja hyödynnetään syntynyt energia alueellisesti. 3 Kierrätykseen soveltumattoman jätteenpolton lisääminen 4 Jätteiden haitattoman käsittelyn ja loppusijoituksen turvaaminen 30. Kehitetään teknisiä järjestelmiä jätepolttoaineiden hyödyntämiseksi. 31. Tavoitteena, ettei ole loppusijoitettavaa.

92 hankinta ja kulutus Ilmastostrategian hankintaja kulutusvisio Energiatehokkuus ja vähäpäästöisyys ovat tärkeitä hankintakriteerejä kaikissa hankinnoissa 2015 mennessä. Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI Ilmastotavoitteita tukevan seudullisen hankintapolitiikan kehittäminen 32. Energiatehokkuus- ja vähäpäästöisyyskriteerit huomioidaan kaikissa julkisissa hankinnoissa. Kunnat: erillishankintoja ei ole selvitetty Logistiikka/Tuomilogistiikka: Tampere ei ole keskittänyt kaikkia hankintojaan ja kaupungin erillishankintojen kriteereitä ei ole selvitetty. Merkittävää edistymistä ei ole tapahtunut asiakkaille toteutettavissa hankinnoissa. Kilpailutuksissa tuodaan näkökulmat huomioon, mutta viime kädessä päätös jää asiakkaalle. Tuomen yhteishankintojen osalta on ympäristönäkökulmia pystytty huomioidaan paremmin. Ympäristöasioihin liittyviä vaatimuksia mietittäessä huomioivat myös, että vaatimukset eivät saisi vaikuttaa kustannustasoon merkittävästi (mielellään minimaalisesti). Eivät mittaa erikseen energiatehokkuuteen ja vähäpäästöisyyteen liittyviä hankintakriteerejä, vaan ympäristönäkökulmien huomioista hankinnoissa. Päästöjen ja energiatehokkuuden lisäksi kyseessä voivat olla esim. kestävään kehitykseen, ympäristöystävällisyyteen jne. liittyvät asiat. Ohessa on tilastotietoa vuodelta 2015: Yhteishankinnat (Tuomi Logistiikan sopimussalkku). Tarjouspyyntöjä julkaistiin yhteensä 39 kpl, joista ehdottomina 15:sta kilpailutuksessa, vertailuperusteena 1:ssa Erilliskilpailutukset (asiakkaiden sopimukset): Kilpailutuksia tehtiin yhteensä 152, joista ehdottomina 10: ssä, vertailuperusteena 6:ssa KuHa: Tavoite on 2015 osin toteutunut: KuHassa huomioidaan energiatehokkuus- ja vähäpäästöisyyskriteerit edelleen kaikissa kilpailutetuissa hankinnoissa, joissa näiden kriteerien huomioiminen on hankinnan kohteen kannalta tarkoituksenmukaista ja ne liittyvät hankinnan kohteeseen (tai sen valmistusmenetelmään). Yhtä ainutta ja oikeaa tapaa ei huomioimiseen kuitenkaan ole, vaan se vaihtelee hankinnoittain (mm. ajoneuvot, sähkö, valaistus, rakennukset, polttoaineet, pesulapalvelut ovat hankintoja, joissa näitä on vahvimmin tuotu esiin). Eli tilanne on sama kuin vuoden 2014 osalta. Kuntien itse hoitamista erillishankinnoista (mm. urakat) on varsin vaikea sanoa, miten nämä asiat ovat niissä toteutuneet. Kehyskuntien yhteinen hankintaohje ja kunnissa KuHan pitämät hankintakoulutukset sinänsä kannustavat näiden asioiden huomioimiseen, mutta niiden toteutuminen on käytännössä hankintakohtainen. Varsinkin kuntien talousahdingossa useimmiten raha ratkaisee, vaikka sinänsä halua näiden ilmasto- yms. asioiden huomioimiseen olisikin. Tavoiteasetanta alkuperäisessä muodossaan nähdään epärealistiseksi.

93 elinkeinopolitiikka Elinkeino- ja osaamisvisio Seutu on edelläkävijä energiatehokkuuden kehittäjänä, valmistajana ja hyödyntäjänä. Seutu tukee yritysten markkinoille pääsyä demonstraatio- ja pilottihankkeilla. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tiivistä. Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI Elinkeinostrategian toimiminen myös energia- ja ilmastotyökaluna 33. Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää kansainvälistä Vanguard Initiative-verkostoa seudun cleantech-yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Kansallisen yrityskontaktoinnin lisäksi 3kulma-hankkeessa tehdään jonkin verran myös kansainvälistä kontaktointia, sekä hankehenkilöstön että myös kiinteistökehitystä ostopalveluna hankkeelle tekevän Ferrum Capitalin toimesta. Tätä työtä tehdään koko hankkeen ajan resurssien puitteissa, mutta Vanguard initiativen laajamittaisempi hyödyntäminen on kuitenkin valitettavasti jäänyt vähälle, eikä tarkempia suunnitelmia jatkoyhteistyöstä ole tehty. Tatu Miikkulaisen kautta on tullut Vanguard initiative-kontakti mm. italialaiseen Lombardian Energy Cleantech Cluster:iin ( He ovat kiinnostuneita mahdollisista yhteisprojekteista sekä liiketoimintamahdollisuuksista. 34. Cleantech-elinkeinovyöhyke Tredeassa aloitettiin vuoden 2015 alusta 3kulma Eco-Industrial Park EAKR-hanke, jota rahoittaa Pirkanmaan liitto. Hankkeen toimintakausi on Hankkeen tarkoituksena on edesauttaa Kolmenkulman kehittymistä Suomen johtavaksi cleantech-alueeksi, jossa muodostetaan uudenlaisia teollisia symbiooseja ja hyödynnetään kestävän kehityksen periaatteita. Myös Tarastenjärven alueen kehittäminen kuuluu hankkeeseen mukaan, mutta pääpaino on Kolmenkulmassa.

94 sopeutuminen Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien ennakointi ja varautuminen 35. Kerätään kunnissa tietoa ääritilanteista toimenpiteiden pohjaksi ja suunnitellaan seudullinen yhteistyö. Sopeutumisen ja varautumisen eteen tehtävä työ on käynnissä. Se lisää kansalaisten turvallisuutta, parantaa yhteiskunnan toimintavarmuutta, ennaltaehkäisee onnettomuuksia ja on taloudellista, koska sopeutumistoimien hyödyt niihin ovat moninkertaisia kustannuksiin verrattuna mutta myös oikein ajoitettujen sopeutumistoimien avulla voidaan myönteisiä vaikutuksia hyödyntää. Seudullista työskentelyä on edeltänyt valtakunnallisen sopeutumisstrategian valmistuminen marraskuussa 2014 ja Pirkanmaan ilmastostrategiatyö Seudullisesti on tarkoitus tarkastella teemaa eri toimialat ylittävästi, sillä monet kysymykset ovat yhteisiä eri toimialoille. Monilla aloilla sää- ja ilmastoriippuvuutta ei tunneta riittävän hyvin vielä nykyisessäkään ilmastossa, maa- ja metsätaloudessa ja vesivarojen hallinnassa ollaan pisimmällä. Tutkimusta puutteellisesti tunnetuista ilmastoriskeistä ja toisaalta hyödyistä on tarpeen syventää ja sisällyttää teema kuntien riskienhallintaan vuoden 2016 loppuun mennessä.

95 selitteet Arvio toteutumisesta on merkitty raporttiin visioelementtien viereen värikoodein. Ei edistynyt/käynnistynyt vielä. Ei edistynyt merkittävästi. Etenee tavoitteiden mukaisesti.

96 1 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma Kuntajohtajakokous Seutuhallitus Yhtymäkokous

97 SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT... 3 Yhteistyön strategiaperusta... 3 Seutustrategian uudistaminen... 3 Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-sopimus... 4 Seutuyhteistyön toimintaympäristö... 4 Maakuntauudistus... 4 Väestönkehitys kaupunkiseudulla... 5 Kuntien väestön ja työllisyyden kehitys... 5 Elinkeinojen kehitys... 6 Kuntien ja kansallinen talouden kehitys... 6 Kaupunkiseudun kuntien kunnallisveroprosenttien kehitys... 6 Kansallinen MAL-verkosto... 6 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET Lisää kilpailukykyä... 7 Kasvulle kestävä rakenne... 7 Vireä yhteisö... 8 SEUTUYHTEISTYÖN MUUT TAVOITTEET Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen... 9 Tietohallinnon yhteistyö... 9 Joukkoliikenteen yhteistyö... 9 Elinkeinojen kehittämisen yhteistyö KANSALLISEN MAL-VERKOSTON TAVOITTEET TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta KÄYTTÖTALOUSOSA Seutuyksikkö Kansallinen MAL-verkosto TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA TALOUSSUUNNITELMA

98 YLEISPERUSTELUT Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä toteuttavana organisaationa. Jäsenkuntia ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kuntayhtymän tehtävänä on syventää jäsenkuntien seudullista ajattelua ja valmistella kunnille seudullisia ratkaisuehdotuksia yhteistyöhyötyjen konkretisoimiseksi. Kuntayhtymä on perustettu huolehtimaan - kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä - kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä - yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta - jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta - aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan - muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä. Yhteistyön strategiaperusta Seutustrategian uudistaminen Yhteistyötä on ohjannut jäsenkuntien hyväksymä seutustrategia Seutuhallitus arvioi kaupunkiseudun strategian toteutumista syksyn 2015 aikana ja päätti käynnistää strategian uudistamistyön, joka jatkui koko vuoden Uudessa strategiassa (luonnos/26.10.) tavoitteet on määritelty seuraavasti: Strategia antaa askelmerkit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle seutuyhteistyössä. Seutuhallitus valmistelee strategialle vuoden 2017 alussa toteutusohjelman, joka konkretisoituu vuosittain kuntayhtymän talousarviossa.

99 Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-sopimus Kuntayhteistyötä ohjaa strategian lisäksi kaupunkiseudun valtuustojen 2015 hyväksymä Rakennesuunnitelma Se kuvaa kaupunkiseudun tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen ja jaksottaa toteuttamisen eri vuosikymmenille. Rakennesuunnitelma ohjaa kuntien ja niiden eri toimialojen toimenpiteet yhteisen rakennevision suuntaan. Lopputuloksena on kilpailukykyisempi ja yhtenäisempi kaupunkiseutu. MAL-sopimuksella konkretisoidaan rakennesuunnitelman lähivuosien toimenpiteet. Sopimus on osa valtion ja suurten kaupunkiseutujen yhteistyömenettelyä ja on jo kolmannella kaudellaan MAL-sopimus on myös kuntien keskinäinen sopimus yhteen sovitettavista asioista. MAL-sopimuksen toinen toteutusvuosi on huomioitu kuntayhtymän tavoitteissa Seutuyhteistyön toimintaympäristö Talousarviovuosi on kuntayhtymän 11. toimintavuosi. Kuntayhtymä toimii uusissa Tampellassa Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan jätehuollon, Tredean ja Itämeri-instituutin kanssa. Yhteiset toimitilat tarjoavat mahdollisuuden kunkin organisaation toiminnan kehittämiseen. Maakuntauudistus Maakuntauudistuksen 2016 käynnistynyt esivalmisteluvaihe päättyy , kun väliaikaishallinto aloittaa uudistuksen toimeenpanon valmistelun. Itsehallinnolliset maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa. Tulevaisuuden kunnan roolissa korostuvat elinvoiman kehittäminen. Tämä näkyy myös seutuyhteistyön sisällössä, jonka painopisteitä on kuvattu Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategiassa.

100 Väestönkehitys kaupunkiseudulla Kaupungistuminen pitää yllä kaupunkiseudun väestönkasvua. Keskuskaupungin vetovoima on lisääntynyt, mutta myös kehyskunnat jatkavat kasvuaan. Kasvuvoima ei tavoita kuitenkaan kaikkia seudun kuntia. Kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2016 alussa henkilöä, jossa on kasvua asukasta (0,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Tampereen kasvu oli asukasta ja kehyskuntien asukasta. Vuoden 2016 alusta syyskuun loppuun Tampereen kasvu on ollut asukasta ja kehyskuntien kasvu on ollut 742 asukasta. Tampereen kaupunkiseudun väestönkehityksen odotetaan jatkuvan positiivisena. Kaupunkiseutu on varautunut suunnitelmissaan, että vuonna 2040 seudulla olisi asukkaita Tämä toteutuu noin hengen vuosikasvulla, joka vastaa 2000-luvulla toteutunutta vuosikasvua. Kuntien väestön ja työllisyyden kehitys Syyskuun 2016 lopussa työttömyystilanne Pirkanmaalla (14,8 %) oli koko maata (7,7 %) heikompi, ja Tampereen kaupunkiseudulla työttömyysaste oli vielä korkeampi (15,6 %). Tampereen kaupungin työttömyystilanne ( 17,8 %) on yksi huonoimmista vertailtaessa maan 20 suurinta kaupunkia. Tampereen kaupunkiseutu on hyväksytty vuodesta 2017 alkaen työ- ja elinkeinoministeriön työllisyydenhoidon kuntakokeilualueeksi. Väestö 1.1. Työttömyysaste-% syyskuussa Muutos Muutos % Kangasala ,4 % Lempäälä ,4 % Nokia ,0 % Orivesi ,8 % Pirkkala ,2 % Tampere ,9 % Vesilahti ,1 % Ylöjärvi ,5 % Kaupunkiseutu ,9 % muutos% Kangasala 11,4 11,9 0,5 Lempäälä 11,3 11,6 0,3 Nokia 13,4 14,1 0,7 Orivesi 12,6 12,4-0,2 Pirkkala 11,2 10,6-0,6 Tampere 17,4 17,8 0,4 Vesilahti 10,3 10,8 0,5 Ylöjärvi 12,2 11,6-0,6 Kaupunkiseutu 15,3 15,6 0,3

101 Elinkeinojen kehitys Pirkanmaan ja kaupunkiseudun talous on loppuvuodesta 2015 ja vuoden 2016 alkupuoliskolla olleet varovaisesti kasvussa kahden vuoden alamäen jälkeen. Kasvu on ollut jopa nopeampaa kuin koko maassa. Yritysten odotukset ovat varovaisen optimistiset vuoden loppuun ja vuodelle Kasvu on syntynyt rakentamisessa sekä ravintola- ja matkailualla. Teollisuus ja vienti ovat edelleen vaikeuksissa. Erityisesti tapahtunut murros on kohdannut pirkanmaalaista teknologiateollisuutta, jonka uutta nousua odotetaan keskisuurista ohjelmataloista. Biotieteiden ja -teknologian osaaminen on vahvaa kaupunkiseudulla, ja sen odotetaan nousevan tulevaisuudessa merkittäväksi toimialaksi. Myös hallituksen panostukset biotalouteen kehittävät toimialaa. Elinkeinojen kehitystä valottaa tarkemmin Pirkanmaan talous julkaisu. Kuntien ja kansallinen talouden kehitys Heikon kuntatalouden arvellaan jatkuvan lähivuodet, ja pitkänaikavälin epävarmuutta lisää maakuntauudistus. Tämä aiheuttaa paineita verotuksen nostamiseen, investointien arviointiin ja entistä tehokkaampien toimintatapojen ja pysyvien säästöjen etsintään. Valtionvarainministeriön talouskatsaus kertoo, että kansantalous kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2016, ja myös tulevina vuosina talouskasvu jää nykytoimin yhden prosentin tuntumaan. Kasvu on hidasta verrattuna muuhun Eurooppaan. Myönteistä on, että työttömyyden arvioidaan laskevan lievästi ja kilpailukyvyn kohenevan. Kokonaistuotannon kasvu pysyy kuitenkin hitaana ja julkinen talous alijäämäisenä. Kasvun ennustetaan olevan hidasta aina vuoteen 2019 asti. Kokonaisuudessaan Suomen kansantalouden tilanne ja ennusteet ovat heikoimpia Euroopassa. (VM, syyskuu 2016) Kaupunkiseudun kuntien kunnallisveroprosenttien kehitys TAE 2017 Muutos Kangasala 20,50 21,00 21,00 21,00 -- Lempäälä 20,50 20,50 20,50 20,50 -- Nokia 19,75 19,75 19,75 20,00 +0,25 Orivesi 21,50 22,25 22,25 22,00-0,25 Pirkkala 20,00 20,00 20,00 20,00 -- Tampere 19,75 19,75 19,75 19,75 -- Vesilahti 21,50 21,50 21,50 21,50 -- Ylöjärvi 20,50 20,50 20,50 20,50 -- Verokorotuksen painetta on purettu kiinteistöveron korotuksella mm. Tampereella. Kansallinen MAL-verkosto Kuntayhtymän hallinnoima kansallinen MAL-verkosto toimii kaupunkiseutujen ja ministeriöiden välisenä yhteistyöalustana. Verkoston toiminta perustuu kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja jäsenseutujen tarpeisiin. Mukana on 16 kaupunkiseutua eri puolilta Suomea. Rahoittajina toimivat verkostoon kuuluvien jäsenalueiden lisäksi YM, LVM, Suomen Kuntaliitto ja ARA.

102 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 Jäsenkunnat hyväksyvät Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian valtuustoissaan alkuvuodesta Luonnosvaiheen strategia näkyy talousarvion rakenteessa ja toiminnallisissa tavoitteissa. Tavoitteissa on huomioitu myös rakennesuunnitelman 2040 ja MAL3- sopimuksen toteuttaminen. Lisäksi kuvataan seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, seudullisen tietohallinnon, joukkoliikennelautakunnan ja elinkeinojen kehittämisen sekä kansallisen MAL-verkoston painopisteet Lisää kilpailukykyä Strategialuonnos: Vahvistamme kansainvälistymistä elinvoiman lisäämiseksi. Edistämme monipuolista osaamista ja uusia työmahdollisuuksia. Toimenpiteitä suunnataan hyvän saavutettavuuden, houkuttelevan osaamis- ja innovaatioympäristön, monipuolisen elinkeinorakenteen sekä aluetaloutta vahvistavan yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikan edistämiseen. 1. Kaupunkiseudun edunvalvontatyötä kehitetään tavoitteelliseksi ja suunnitelmalliseksi yhdessä alueen toimijoiden kanssa. 2. Toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyö systematisoituu ja laajenee koko kaupunkiseudulle. 3. Työllisyyspalvelut paranevat alueellisen kokeilusuunnitelman mukaisesti. 4. Kansainväliset lentoyhteydet kehittyvät lentoliikenteen projektisuunnitelman mukaisesti. Työstä vastaa Tredea. Lisäksi Liikennevirasto käynnistää Helsingin suunnan kaukojunaliikenteen parantamiseksi selvitystyön Riihimäki-Tampere yhteysvälin kehittämistarpeista. Ely-keskus käynnistää tie- ja rakennussuunnitelma vt 9 yhteysvälillä Alasjärvi-Tarastenjärvi ja rakentamisen vt 12 yhteysvälillä Alasjärvi- Atala. Lisäksi edistetään Lempäälä-Pirkkala tulevaisuuden yritysalueen tieverkon suunnittelua (vt 3 uusi linjaus Marjamäki Pirkkala ja 2-kehä) Kasvulle kestävä rakenne Strategialuonnos: Edistämme väestönkasvua ja hyödynnämme kaupungistumista. Lisäämme seudun houkuttelevuutta asuin- ja toimintaympäristönä. Käytämme resursseja viisaasti ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Toimenpiteitä suunnataan toimivan yhdyskuntarakenteen edistämiseen, rajattoman sijoittumisalueeseen ja tasapainoisten asuntomarkkinoiden edistämiseen. 1. Viherrakenteen yleissuunnitelman laadinta käynnistetään. 2. Rajaton sijoittumisalue -työ käynnistetään laatimalla elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiili.

103 3. Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys käynnistetään. 4. Rakennesuunnitelman mukaisten raitiotien seudullisten laajenemissuuntien tarkentaminen käynnistetään. 5. Lähijunaliikenteen edellytykset kehittyvät Tampereen Tesomalla sekä Nokian keskustassa ja Harjuniityssä kuntien ja Livin yhteistyönä. 6. Kävelyn ja pyöräilyn seudulliset olosuhteet kehittyvät käpy-ohjelman toteuttamisella. 7. Satamatoiminnot kehittyvät vesistöjen virkistyskäytön ja vesiliikenteen tarpeisiin. 8. Pysäköinnin seudulliset periaatteet valmistuvat hyödynnettäväksi kuntien suunnittelussa. 9. Kohtuuhintaista vuokra-asumista koskeva kaavoituksen ja tontinluovutuksen toimintamalli kunnille valmistuu. 10. Asuntotuotannon ennakointi ja seuranta tehostuvat ja tiedon hyödyntäminen paranee. Lisäksi Kaupunkiseudun kattava joukkoliikenteen palvelutasomäärittely uusitaan vuosina Työstä vastaa joukkoliikennelautakunta. Liityntäpysäköinnin toteutus etenee Livin ja ELyn yhteistyönä. Sähkölatauspisteverkoston seudullista suunnittelua edistetään. Vireä yhteisö Strategialuonnos: Uudistamme palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Vahvistamme yhdessä tekemistä yhteisömme hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamiseksi. Toimenpiteitä kohdistetaan helpon asioinnin ja toimijoiden aktiivisuuden edistämiseen. 1. Koulujen työ- ja loma-aikojen uudistamisen kokeilumahdollisuudet selvitetään yhteistyössä paikallisten ja kansallisten osapuolten kanssa. 2. Kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat toteutetaan seudullisessa yhteistyössä ja niiden käyttöönottoa tuetaan seudullisesti. 3. Kasvatuksen ja opetuksen arviointi- ja laatutyö kehittyy seudullisten menetelmien käyttöönotolla. 4. Sähköinen palvelutarjonta lisääntyy ja viranomaispalvelu sujuvoituu rakennusvalvonnassa. 5. Vireyttä vapa-ajasta -yhteistyö käynnistyy kuntien välillä ja 2017 painopisteenä on liikunnan edistäminen (sisältää mm. ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistuksen) 6. Kunnat kehittävät kiinteistöomaisuuden hallintaa, mm. sisäisiä vuokraperusteita ja korjausvelan laskentaa, seudullisessa yhteistyössä.

104 SEUTUYHTEISTYÖN MUUT TAVOITTEET 2017 Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen Painopisteenä on seutustrategian jalkauttaminen kunnissa. Työskentelyä tuetaan viestintäsuunnitelmalla ja aktiivisilla viestintätoimilla. Asian toteutumista seurataan vuoden aikana. Lisäksi edistetään kuntien ja maakuntien toimivaa työnjakoa ja hyvien käytäntöjen jakamista osallistumalla maakuntauudistuksen teemaryhmien työskentelyyn. Osallistutaan myös korkeakouluyhteistyönä toteutettavaan KAITSE-hankkeeseen, jossa kehitetään kaupunkikehityksen prosesseja maakuntauudistuksessa. Uuden seutuhallituksen sekä työryhmien ja muiden kokoonpanojen perehdytykseen laaditaan ohjelma, jota toteutetaan koko vuoden Kunnallishallituksille järjestetään yksi yhteinen seutuperehdytystilaisuus. Kunnille tarjotaan valtuustojen ja muiden toimielinten perehdyttämistukea materiaalipaketin ja päättäjäinfojen muodossa. Lisäksi järjestetään Seutufoorumi ja Seutupäivä. Henkilöstön osaamista kehitetään tukemaan uuden strategian toimeenpanoa. Painopisteinä ovat: digitalisaatio, edunvalvontaosaaminen ja viestintä. Tietohallinnon yhteistyö Kaupunkiseudun kunnilla on sopimus tietohallintoyhteistyöstä, jota johtaa Tampereen kaupunki. Käytännön työstä vastaa seudullinen johtoryhmä. Vuonna 2017 jatketaan 2016 solmittujen uusien toimittajasopimusten mukaisten palvelujen käyttöönottoa ja kehittämistoimia. Maakuntauudistuksen osalta tietohallinto pyrkii mukauttamaan toimintaansa sote -uudistuksen tarpeisiin ja edistämään uudistuksen valmistelussa ICT osuuden toteuttamista. Seudullinen ICT-strategian päivitys on käynnissä ja sen painopisteet tulevat ohjaamaan kehittämistyön suuntaa. Seudullinen ICTstrategia käsitellään seutuhallituksessa. Lisäksi digitalisaation hyödyntämisen edistäminen ja sähköisten palveluiden etenemisen vauhdittaminen on keskeisesti mukana kaikessa kehittämisessä. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. Joukkoliikenteen yhteistyö Joukkoliikenteen operatiivisista tehtävistä vastaa Tampereen kaupungin seudullinen joukkoliikenneyksikkö ja -lautakunta. Kaupunkiseudulla siirryttiin alkaen yhtenäiseen lippu- ja tariffijärjestelmään ja koko seudun joukkoliikenne siirtyi joukkoliikennelautakunnan järjestämisvastuulle. Vuonna 2011 toteutettu koko kaupunkiseudun kattava joukkoliikenteen palvelutasomäärittely uusitaan vuosina Esitys laaditaan istuvan joukkoliikennelautakunnan toimiaikana, ja uusi lautakunta päättää siitä syksyllä Palvelutaso määritellään nelivuotiskaudeksi Joukkoliikenteen seudullisesta yhteistoiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle.

105 Elinkeinojen kehittämisen yhteistyö Seudullisen elinkeinopolitiikan toteutuksesta vastaa Tredea Oy Luova uho -elinkeino-ohjelman pohjalta. Yhtiön keskittyy investointien ja osaajien hankintaan, kilpailukykyisen liiketoimintaympäristön ja alueellisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen kolmella toimialalla: uudistuvassa teollisuudessa, älykkään kaupunkiseudun ratkaisuissa sekä tapahtuma-, kävijä- ja elämystaloudessa. Tredea hankkii kansainvälisiä ja kotimaista investointeja aktiivisella markkinointi- ja myyntityöllä sekä edistää lentoyhteyksien kehittämistä. Yhtiö kehittää yritys- ja innovaatiopalveluita mm. yrityspalvelusetelin avulla. Rahoitusvälineinä kuntien rahoituksen lisäksi ovat mm. kaupunkiseudun strategiset ohjelmat; Avoin Tampere, 6Aika ja Kasvusopimus sekä EU-rahoitus. Matkailun markkinointi sekä tapahtumien ja kongressien hankinta on koottu Tredea Oy:n omistamaan Visit Tampere Oy tytäryhtiöön. Tredean toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. KANSALLISEN MAL-VERKOSTON TAVOITTEET 2017 Kaupunkiseudun kuntayhtymä hallinnoi MAL-verkostoa. Mukana on valtio-osapuoli, 16 jäsenseutua sekä Kuntaliitto. Työllä tuetaan jäsenyhteisöjen MAL-suunnittelua sekä keskustelua kaupungistumisesta ja kaupunkiseutujen kehittämistyöstä. MAL-verkoston asiasisällöt painottuvat 2017 seuraaviin kysymyksiin: - Asemanseutujen kehittäminen - Monimuotoinen asuminen seuduilla - Resurssiviisas yhdyskunta - Elinvoimaa MALPE-suunnittelulla - Digiloikka ja älykkäät liikennejärjestelmät - Joustava maankäytön suunnittelu ja muuntuva yhdyskuntarakenne Läpäisevinä teemoina ovat keskuskaupunki- kehystarkastelu, kuntaparit/ kehyskäytävät sekä sopimusmenettelyt ja uudet seudulliset prosessit. Toiminta jakaantuu vuonna 2017 kehittämiskokonaisuuteen: 1. Verkoston perustoiminta 2. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -hankkeen toteutus Tulevaisuuden kaupunkiseudut - Elinvoimakunnat ja resurssiviisas yhdyskunta kaupungistuvassa Suomessa 3. Vuorovaikutusosion toteutus Aalto-konsortion hankkeessa, jossa tutkitaan kaupungistumista ja kehitetään työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun ja MALPE-kokonaisuuden integrointiin. MAL-verkoston toimintaa ohjaa ministeriöedustajista, Kuntaliitosta, Livistä, Arasta, Aallosta ja seitsemästä kaupunkiseutuedustajasta koottu ohjausryhmä.

106 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän talousarvio muodostuu yleisperusteluista, toiminnallisista tavoitteista, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Käyttötalousosassa kuvataan kuntayhtymän varsinaista toimintaa. Käyttötalousosassa yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymän eri tehtäväkokonaisuuksille meno- ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kuntayhtymän tilikauden tulorahoitus riittää käyttömenoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investointisuunnitelmat talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta, eli varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vaikutusta maksuvalmiuteen. Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymällä on kaksi tehtäväkokonaisuutta, joiden nettobudjetoidun talousarvion toimintakate on yhtymäkokoukseen nähden sitova. Talousarviossa esitetään toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle. Tavoitetasot ovat yhtymäkokoukseen nähden sitovia. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan kuntayhtymän tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Raportoinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisen tuloksen ja toiminnallisten tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan yhtymäkokoukselle kerran talousarviovuoden aikana. Tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuodelta raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Tavoitteiden raportointi toimitetaan myös jäsenkunnille.

107 KÄYTTÖTALOUSOSA Seutuyksikkö Seutuyksikön menot ja tulot 2017 Seutuyksikön henkilöstömenot muodostuvat johdon ja asiantuntijoiden (7 henkilön) palkka- ja henkilösivukuluista. Seutuyksikköön on budjetoitu myös seutuhallituksen, yhtymäkokouksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot ja ansiomenetyskorvaukset. Henkilöstömenot on budjetoitu siten, että ne vastaavat laskennallisesti kunnallisen työehtosopimuksen tasoa ja ennakkoon ilmoitettuja sosiaalisivukulujen muutoksia. Palvelujen ostot muodostuvat atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palveluista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös seutuyksikön henkilöstön matkustukseen ja koulutukseen liittyvät kulut sekä erilaisten tapahtumien, mm. seutufoorumin ja seutupäivän, järjestämiseen liittyvät kulut. Palvelujen ostoihin on budjetoitu euron sitomaton hankeraha, jolle seutujohtaja hyväksyy käyttösuunnitelman. Rahalla hankintaan lisäosaamista yhteistyöhön, ja varaudutaan mm. määräaikaisen paikkatietosuunnittelijan palkkaan. Aine-, tarvike-, tavara-, ja muut menot muodostuvat seutuyksikön tarvitsemista käyttökulutustavaroista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaan. Seutuyksikön toimintatuotot muodostuvat jäsenkuntien asukasmäärän suhteessa laskutettavista maksuosuuksista. Kuntayhtymän käyttömenojen osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100 % kokonaiskustannuksista. Vuoden 2017 talousarvio on seutuyksikön osalta laadittu siten, että kuntien maksuosuudet pysyvät vuoden 2016 tasolla.

108 Seutuyksikön budjetin kehitys Kuntayhtymä on vastannut kiristyneen kuntatalouden haasteisiin, ja kuntien maksuosuudet on pidetty samalla tasolla vuodesta 2015 lähtien. Kustannusten nousu on katettu supistamalla hankerahaa. Tämä on tarkoittanut seutuyhteistyön hankkeiden kulujen kohdentumista myös suoraan kuntien toimialabudjetteihin vaihtelevin jakoperustein. Toiminnan käynnistyessä hankerahan tavoitetaso oli noin 1 euro/ asukas. Vuonna 2017 sitä on 0,48 euroa/asukas. Hankeraha on jäänyt tavoitetasosta 10 vuoden aikana euroa. Tuloslaskelma seutuyksikkö TA 2017 SEUTUYKSIKKÖ TA 2016 TAE 2017 Muutos Muutos % Myyntitulot/kunnat ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,68 % Sivukulut ,64 % Henk.kulut yht ,46 % Palvelujen ostot ,47 % Vuokrat ,02 % Tarv., yms ,49 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,00 %

109 Kansallinen MAL-verkosto Kansallinen MAL-verkosto tukee seutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelua kehittämällä MALohjauskeinoja, -suunnitteluprosesseja ja toteutuksen välineitä sekä levittämällä hyviä käytäntöjä. Toimintatapoina ovat työpajat, asiantuntijaseminaarit ja kehityshankkeet. Kuntayhtymä on verkoston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja muiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MAL-verkostolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. Kansallisen MAL-verkoston toiminta laajenee 2017 AIKO-hankkeen ja Suomen Akatemian rahoittaman BEMINE-hankkeen johdosta. AIKO-hanke on osa TEM:in alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen ohjelmaan. BEMINE-hankkeessa tutkitaan kaupungistumista ja kehitetään työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun ja MALPE-kokonaisuuden integrointiin. MAL-verkoston henkilöstömenot muodostuvat projektipäällikön ja suunnittelijan palkka- ja henkilösivukuluista. Palvelujen ostot muodostuvat mm. atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palveluista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös henkilöstön matkustus- ja koulutuskulut sekä erilaisten tapahtumien järjestämiseen liittyvät kulut ja konsulttipalkkiot. Aine-, tarvike-, tavara- ja muut menot muodostuvat käyttökulutustavaroista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaisessa suhteessa. Tuloslaskelma MAL-verkosto TA 2017 MAL-VERKOSTO TA 2016 TAE 2017 Muutos Muutos % Myyntitulot/verk.jäsenet ,56 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,56 % Palkat ja palkkiot ,00 % Sivukulut ,00 % Henk.kulut yht ,00 % Palvelujen ostot ,32 % Vuokrat ,32 % Tarv., yms ,00 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,56 %

110 TULOSLASKELMAOSA Kuntayhtymän yhdistetystä tuloslaskelmasta käy ilmi, että vuoden 2017 tulos on euroa alijäämäinen. Kuntayhtymän muuttoon uusiin toimitiloihin ja tilojen käyttöön ottoon liittyviin uudishankintoihin on varauduttu kahden aikaisemman tilipäätöksen yhteydessä, jolloin on voitu kerryttää ylijäämää kuntayhtymän taseeseen yhteensä euroa. Vuoden 2017 talousarviolla ei ole merkittävää vaikutusta kuntayhtymän taloudelliseen tilanteeseen tai maksuvalmiuteen. KUNTAYHTYMÄ TA 2016 TAE 2017 Muutos Muutos % Myyntitulot ,87 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,87 % Palkat ja palkkiot ,56 % Sivukulut ,55 % Henk.kulut yht ,20 % Palvelujen ostot ,17 % Vuokrat ,30 % Tarv., yms ,77 % Kalusto ,00 % Menot yht ,87 % Toimintakate 0 0 Vuosikate 0 0 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos INVESTOINTIOSA Poistojen alaiset investoinnit ovat kalustohankinnat Tampellan toimitiloihin. Investointi poistetaan 3 vuoden tasapoistona. Investointimenot euroa TAE 2017 TASU 2018 TASU 2019 TASU

111 RAHOITUSOSA Kuntayhtymän tulorahoitus perustuu jäsenkuntien maksuosuuksiin. Tulorahoituksella katetaan käyttömenot ja investointien poistot, jolloin kuntayhtymän vuosikate on nolla. Kuntayhtymän kokonaistalous ja vuoden 2017 rahoitusosa suunnitellaan niin, että sillä ei ole vaikutusta kuntayhtymän maksuvalmiuteen eikä jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät edellisvuoden tasolla vuonna TAE 2017 TAE 2016 muutos muutos väestö % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,4 Nokia , ,0 Orivesi , ,7 Pirkkala , ,3 Tampere , ,0 Vesilahti , ,0 Ylöjärvi , ,6 Rahoituslaskelma vuosille TAE 2016 TAE 2017 TASU 2018 TASU 2019 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta tulorahoituksen vuosikate investoinnit Rahoitustoiminnan kassavirta lainakannan muutokset omanpääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

112 TALOUSSUUNNITELMA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta on budjetoitu vuoden 2016 laajuisena koko taloussuunnittelukaudelle Mikäli seutuyhteistyön toimintatapaan arvioidaan tarvittavan muutoksia, huomioidaan ne erikseen tulevissa budjeteissa. Taloussuunnitelmakaudella kuntayhtymällä toteutuu käyttöomaisuusinvestointeja uusiin toimitiloihin muuttoon ja tilojen käyttöön ottoon liittyen. Kaikkiaan investointi on euroa ja se poistetaan 3 vuoden tasapoistona. Kuntayhtymällä ei ole varauksia, lainoja eikä rahastoja. Taloussuunnitelmakauden seutuyksikön rahoitus perustuu kuntien maksamiin osuuksiin. MAL-verkoston osalta rahoitus perustuu jäsenalueiden maksamiin maksuosuuksiin, Ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintäministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä Suomen Kuntaliiton maksuosuuksiin sekä TEM:n ja Suomen Akatemian hankerahoitukseen. Kuntien maksuosuuksia ei käytetä MAL-verkoston rahoittamiseen. Muuttoon liittyvien investointien poistot katetaan aiempina vuosina kerrytetyllä ylijäämällä. TALOUSSUUNNITELMA KUNTAYHTYMÄ TAE 2016 TAE 2017 TASU 2018 TASU 2019 Myyntitulot/kunnat , , , ,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,00 Sivukulut , , , ,00 Henk.kulut yht , , , ,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Vuokrat 80500, , , ,00 Tarv., yms 13300, , , ,00 Kalusto 10000, , , ,00 Menot yht , , , ,00 Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset , , ,00 Tilikauden tulos , , ,00 Tilikauden yli- / alijäämä , , ,00

113 MAL3-sopimus, toteutuksen ohjelmointi Ehdotus