Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen"

Transkriptio

1 Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen 1

2 2

3 Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen 3

4 Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuusorganisaatio edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä varautumisessa. Logistiikka-alan varautumista koordinoi logistiikkasektori, jonka ohjauksessa toimivat ilma-, maaja vesikuljetuspoolit. 4 Julkaisija: Huoltovarmuusorganisaatio Kirjoittajat: Markus Pöllänen, Katja Kaartinen, Tommi Mäkelä, Harri Rauhamäki & Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kuvat: Shutterstock Taitto: Up-to-Point Oy Painopaikka: Multiprint, Helsinki Julkaisuvuosi: 2014 ISBN Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen

5 sisältö 1. Tutkimuksen lähtökohdat Tavoite ja tutkimuskysymykset Toteutustapa Ilmakuljetukset, huoltovarmuus ja tilannekuva Ilmakuljetusten tilannekuvan osat Tilannekuvaan vaikuttavien tekijöiden jäsentäminen Kansainvälinen toimintaympäristö Ilmakuljetukset osana logistiikkamarkkinoita Suomen lentoliikenteen erityiskysymyksiä Ilmakuljetusten operatiiviset toiminnot Tilannekuvan kannalta kiinnostavia tapahtumaketjuja Tarkastelutapa Helsinki-Vantaan liikennemäärän väheneminen ja hub-aseman vaarantuminen Venäjä rajoittaa ilmatilansa käyttöä Lentopolttoaineiden saatavuuden heikkeneminen ja hinnan nousu Kansainvälisen talouskriisin puhkeaminen Suomen ilmatilan tai Helsinki-Vantaan lentoaseman käytön estyminen Vapaan liikkuvuuden päättyminen Schengen-alueella Lentokoneiden määrääminen käyttökieltoon Kotimaisten toimijoiden osuuden pieneneminen Tapahtumaketjujen vaikutuksia ilmakuljetuksiin Tilannekuvan visualisointi Päätelmät Vastaukset tutkimuskysymyksiin Tilannekuvan muodostuminen Lentoliikennejärjestelmän, ilmakuljetusten ja huoltovarmuuden liitynnät...57 Lähteet...59

6 Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, millainen ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan tulisi olla, jotta sen avulla voitaisiin seurata huoltovarmuuden ylläpitoon liittyvää suorituskykyä. Tilannekuvalla tarkoitetaan päätöksentekoa palvelevaa strategisen tason kuvausta ja ymmärrystä, jota rakennetaan ja ylläpidetään saatujen tietojen ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella. Tutkimuksessa on haastateltu ilmakuljetusten ja huoltovarmuuden kannalta keskeisiä toimijoita seitsemässä yrityksessä ja organisaatiossa. Haastatteluiden tuloksia, aiempia selvityksiä ja olemassa olevia aineistoja hyödyntämällä sekä tutkimus- ja ohjausryhmätyöskentelyyn perustuen on kuvattu ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan tarpeita, sisältöjä, tietokäytäntöjä ja ylläpitoa. Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvaa ylläpitää ilmakuljetuspooli. Ilmakuljetukset eivät ole huoltovarmuuden näkökulmasta samalla tavalla kriittisiä kuin merikuljetukset, jotka ovat tuonnin ja viennin pääkuljetusmuoto, ja tiekuljetukset, jotka palvelevat laajasti kotimaan sisäisessä tavaraliikenteessä. Ilmakuljetuksille on usein löydettävissä vaihtoehtoinen, mutta samalla hitaampi kuljetustapa. Ilmakuljetuksia ja niiden huoltovarmuutta tuleekin tarkastella koko logistisen järjestelmän osana. Huoltovarmuuden näkökulma on arvoketjulähtöinen, jolloin kiinnostus ei ole ilmakuljetuksissa sinänsä, vaan niissä ketjuissa, joissa ilmakuljetukset ovat mukana. Ilmakuljetusten merkitys huoltovarmuudelle nousee esille yksittäisissä kiireellisissä ja kriittisissä toimituksissa, kuten teollisuuden varaosien tai terveydenhuollon kuljetustarpeissa. Häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ilmakuljetuksia korvattaisiin muilla kuljetusmuodoilla ja kuljettaminen hidastuisi. Huoltovarmuuden näkökulmasta tuleekin ymmärtää, mitä vaikutuksia toiseen kuljetusmuotoon vaihtamisella on, tässä tapauksessa erityisesti nopeutta vaativissa, kriittisissä kuljetuksissa. 6 Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan kannalta merkittäviä tekijöitä voidaan jaotella yleisen toimintaympäristön, lentoliikenteen ja toimijoiden tasoille. Toimintaympäristöä voidaan jäsentää tarkemmin erikseen kansainväliseen toimintaympäristöön, jossa voidaan seurata mm. taloudellisen ja poliittisen tilanteen kehitystä, lentotoimialaan, jossa voidaan seurata mm. lentoliikennemarkkinoita ja toimijaverkostoja, sekä Suomen erityiskysymyksiin, joita ovat mm. kotimaisen omistuksen ja lentoasemaverkoston kehittyminen. Vaikka ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuva keskittyy strategisen tason tekijöihin ja ilmiöihin, myös operatiivisella tasolla infrastruktuurissa, lentokoneissa ja muussa kalustossa sekä henkilöstössä tapahtuvat muutokset voivat olla tilannekuvan kannalta merkittäviä. Tilannekuva ei synny suoraan tietojärjestelmästä tai tiettyjä tietoja keräämällä, vaan edellyttää tietojen analysointia ja ymmärryksen muodostamista. Tutkimuksessa on esitetty esimerkkejä tapahtumaketjuista, joilla voi olla vaikutuksia ilmakuljetuksiin ja edelleen huoltovarmuuteen. Näiden tavoitteena on esitellä tarkastelutavan tuomia mahdollisuuksia ja auttaa tunnistamaan kohteita, joihin voidaan tarvittaessa pyrkiä vaikuttamaan ei-toivottujen vaikutusten estämiseksi tai haluttujen vaikutusten aikaansaamiseksi. On mm. tärkeää tunnistaa lentoliikenteen ja sen tarvitseman kapasiteetin ja siten myös operatiiviseen toimintaan liittyvien riskien vahva keskittyminen Suomessa yhteen pisteeseen, Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sen ympäristöön. Tilannekuva suuntautuu vahvasti tulevaisuuteen: tulevaisuuden riskeihin ja mahdollisuuksiin. Proaktiivisuus korostuu päätöksenteossa, sillä mahdollisten toimenpiteiden ja niiden vaikutusten ilmenemisen kannalta aikajänteet voivat olla pitkiä. Esimerkiksi koulutuksen aloittamisesta on helposti viiden vuoden viive ensimmäisiin valmistuneisiin. Tilannekuva tuo esille, että päätöksiä täytyy tehdä, ja se myös perustelee päätöksentekoa.

7 ALKUSANAT Ilmakuljetusten huoltovarmuutta on Suomessa tutkittu vain vähän. Tätä tutkimusta edeltäneessä Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle -tutkimushankkeessa nousivat esille erityisesti tietyt terveydenhuoltoon liittyvät kuljetukset, joissa lentokuljetusten nopeusetu muihin kuljetusmuotoihin nähden on suuri ja merkitykseltään tärkeä Suomen sisäisissä kuljetuksissa. Lentoliikenteen globaalin luonteen myötä ilmakuljetusten merkitys on suurempi kansainvälisessä kuin Suomen sisäisessä liikenteessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tukea ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostamista. Tutkimuksessa on hahmoteltu tilannekuvan sisältöä, rakennetta, analysointi- ja visualisointivaihtoehtoja sekä hyödyntämistä. Tutkimus on tehty huoltovarmuusorganisaation toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat ilmakuljetuspoolin puheenjohtaja, turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen (Finavia Oyj), logistiikkapäällikkö Raija Viljanen (Huoltovarmuuskeskus), ylitarkastaja Auli Kankkunen (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi), ilmakuljetuspoolin sihteeri Jukka Airikkala, analyytikko Nuutti Nikula (Huoltovarmuuskeskus) ja insinöörieversti Juha Hakulinen (Ilmavoimien materiaalilaitos). Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusryhmässä vastuullisena johtajana toimi professori Jorma Mäntynen, projektipäällikkönä Markus Pöllänen ja tutkijoina Katja Kaartinen, Tommi Mäkelä ja Harri Rauhamäki. 7 Tutkimuksen ohjausryhmä ja tutkimusryhmä haluavat kiittää kaikkia tutkimuksessa haastateltuja ja tutkimuksen aikana kommentteja antaneita. Helsinki-Vantaalla lokakuussa 2014 Tilaajat

8 8

9 LUKU 1 Tutkimuksen lähtökohdat 9

10 1. Tutkimuksen lähtökohdat 1.1. Tavoite ja tutkimuskysymykset Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan tulisi olla, jotta tilannekuvan avulla voitaisiin seurata huoltovarmuuden ylläpitoon liittyvää suorituskykyä. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä ja millaisia ilmakuljetusten toiminnan kannalta kriittiset toiminnot ovat. Edelleen tarkastellaan, miten nämä toiminnot ja eri toimijat liittyvät toisiinsa. Näiden kautta selvitetään, millaisia tekijöitä ja ilmiöitä tilannekuvassa tulisi seurata. Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat: Millainen ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan tulisi olla? Mitkä asiat vaikuttavat tilannekuvaan, ts. ilmakuljetusten huoltovarmuuteen? Mitä tekijöitä ja ilmiöitä tulisi seurata? 10 Miten seurattavista tekijöistä ja ilmiöistä voitaisiin kerätä tietoa? Miltä tietoa toimijoilta on saatavilla ja mitä tarvittaisiin, miten tietoa voitaisiin kerätä, ja miten toimijat itse hyötyisivät keräämästään ja jakamastaan tiedosta? Kuinka tilannekuvaa voitaisiin ylläpitää? 1.2. Toteutustapa Tutkimuksen tiedonhaku toteutettiin keskeisesti haastatteluilla. Haastatteluiden lisäksi tilannekuvan ja sen lähikäsitteiden osalta tarkasteltiin aiempaa kirjallisuutta, samoin ilmakuljetusten osa-alueiden määritelmien ja toimijoiden täsmentämisessä. Tutkimusryhmän sisäisiä kokoontumisia järjestettiin tutkimuksen kuluessa keskimäärin kahden viikon välein, ja niissä jäsennettiin tutkimuksen toteutusta ja tuloksia. Haastattelut toteutettiin kasvotusten tehtyinä teemahaastatteluina, joiden sisällöt määriteltiin kussakin haastattelussa haastateltavan tai haastateltavien mukaan. Tarkempien haastatteluteemojen ja -kysymysten taustalla olivat tutkimuskysymykset. Haastattelujen tyypillinen kesto oli 1 2 tuntia ja kaksi haastattelujen toteuttajaa kirjasi muistiinpanot haastatteluista. Taulukossa 1 on esitetty tutkimuksessa tehdyt haastattelut.

11 Taulukko 1. Tutkimuksen haastattelut. Haastateltava Asema Organisaatio Ajankohta Juha-Pekka Pystynen Heli Koivu Tapio Tourula Auli Kankkunen Matti Tupamäki turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja osastonjohtaja johtava asiantuntija ylitarkastaja johtaja Finavia Oyj Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Juha Järvinen toimitusjohtaja Finnair Cargo Oy Mikko Lehtinen toimitusjohtaja DHL Global Forwarding (Finland) Oy Mika Pitkäniemi tullipäällikkö, Lentotulli Tulli Sauli Savisalo johtaja, infrastruktuuriosasto Huoltovarmuuskeskus Raija Viljanen logistiikkapäällikkö Lassi Matikainen liiketoimintajohtaja Patria Oy Tutkimuksen ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa. Ohjausryhmäkokouksessa käsiteltiin tutkimuksen kuluessa saatuja tuloksia ja ohjattiin tutkimuksen seuraavien vaiheiden suorittamisessa. Raportin luvussa 2 esitellään tutkimuksen keskeiset käsitteet ja määritellään, mitä ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvalla tarkoitetaan. Luvussa 3 kuvataan ilmakuljetuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä eri näkökulmista ja tarkastelutasoilta. Luvussa 3.1 jäsennetään ilmakuljetusten tilannekuvaan vaikuttavia tekijöitä ja ilmiöitä. Luvussa 3.2 kuvataan Suomen ilmakuljetuksiin ja ilmakuljetusten huoltovarmuuteen vaikuttavia kansainvälisen toimintaympäristön tekijöitä, luvussa 3.3 ilmakuljetuksia osana logistista järjestelmää, luvussa 3.4 Suomen lentoliikenteen erityispiirteitä ja luvussa 3.5 ilmakuljetusten operatiivisia toimintoja. Luvussa 4 esitetään esimerkkejä tapahtumaketjuista, joilla voisi olla vaikutuksia ilmakuljetusten huoltovarmuuteen. Luvussa 5 kuvataan vaihtoehtoja tilannekuvan visualisoinnista. Luvussa 6 esitetään tutkimuksen päätelmät: vastaukset tutkimuskysymyksiin, yhteenveto tilannekuvan muodostumisesta ja pohdintaa työn tuloksista. 11

12 12

13 LUKU 2 Ilmakuljetukset, huoltovarmuus ja tilannekuva 13

14 2. Ilmakuljetukset, huoltovarmuus ja tilannekuva Ennen kuin tarkemmin käsitellään ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvaa, on tarpeen selventää, mitä tällä tarkoitetaan. Seuraavassa kuvataan aluksi osakäsitteet, ts. ilmakuljetukset, huoltovarmuus ja tilannekuva, ja tämän jälkeen esitetään määritelmä ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvalle. Ilmakuljetuksilla tarkoitetaan ilmateitse tapahtuvia rahti- ja postikuljetuksia. Lentokoneilla tehdyistä kuljetuksista käytetään myös termiä lentokuljetukset. Koska merkittävä osa ilmakuljetuksista tapahtuu matkustajaliikenteen lennoilla, ilmakuljetusten toiminnan tarkastelu kytkeytyy koko lentoliikenteeseen. Huoltovarmuuden kannalta tarkasteltuna matkustajaliikenteen rooli painottuu ilmaliikenteessä suurten henkilömäärien evakuointiin ja lääkinnälliseen evakuointiin. 14 Tässä tutkimuksessa ilmakuljetuksia tarkastellaan pelkän lennon sijaan laajempana kokonaisuutena, ilmakuljetusketjuna (kuva 1), joka korostaa, että varsinaisen lennon lisäksi ilmakuljetukset vaativat toimiakseen monia muita toimintoja, mm. liityntäkuljetuksia ja maahuolintaa. Liityntäkuljetukset rajataan suurelta osin tämän tutkimuksen tarkastelun ulkopuolelle, sillä ne ovat tyypillisesti tiekuljetuksia. On kuitenkin tärkeä huomata, että ilmakuljetukset tarvitsevat toimiakseen myös muun kuljetusjärjestelmän ja erityisesti tiekuljetusten tukea. Osa lentokuljetuksista operoidaan ns. lentorekkoina, jonka vuoksi linkki tiekuljetusten toimintaedellytyksiin on hyvin vahva. Lisäksi ilmakuljetusten toiminta edellyttää perusinfrastruktuurin toimimista, ts. esimerkiksi sähkö- ja polttoainejakelun sekä tietojärjestelmien ja viestintäyhteyksien toimivuutta. Lentoalan omien järjestelmien, kuten lennonvarmistuksen, toiminta on myös keskeistä toiminnan kannalta. Ilmatila ja lennonvarmistus LENTO Lentokoneet ja muu kalusto (tavarankäsittely, lentoasemien kunnossapito) Lentoasemat LIITYNTÄKULJETUS Maahuolinta Maahuolinta LIITYNTÄKULJETUS Logistiset solmupisteet Energia, sähkö ja polttoaineet Tietojärjestelmät Henkilöstö ja osaaminen Kuva 1. Ilmakuljetusketjun osat ja niihin kytkeytyviä keskeisiä toimintoja ja resursseja.

15 Liityntäkuljetuksella tarkoitetaan tässä kuljetusta, tyypillisesti tiekuljetusta, lähtöpisteestä lentoasemalle. Tutkimuksessa mielenkiinto ja siten myös rajautuminen taulukossa 2 on liityntäkuljetusten siihen osaan, joka liittyy välittömästi maahuolintaan. Siten esimerkiksi liityntäkuljetukseen liittyvät tieliikenteen kuljettaja- ja kalustotarpeet rajautuvat tämän tarkastelun ulkopuolelle. Maahuolintaan kuuluu tässä toimenpiteet, joita tarvitaan, jotta tavara voidaan siirtää ilma-alukseen ja sieltä pois. Lennolla tarkoitetaan tässä sitä ilmakuljetusketjun osaa, jonka aikana ilma-alus lähtee lähtölentoasemalta ja saapuu määränpäälentoasemalle. Teknologian kehitys on mahdollistanut automaation asteittaisen lisääntymisen, ja erilaiset miehittämättömät ilma-alukset eri kokoluokissa nähdään mahdollisena tulevaisuuden trendinä. Pieniä ilma-aluksia (micro air vehicle) suunnitellaan hyödynnettäväksi mm. pienten tavaralähetysten toimittamisessa suoraan kohteeseen. Taulukko 2. Liityntäkuljetusten, maahuolinnan ja lennon toimintoja ja näihin liittyviä resursseja. Ilmakuljetusketjun osa Liityntäkuljetus Toimintoja Toimintoihin liittyvät resursseja Saapuminen lentoasemalle ja lähtö lentoasemalta Auton purkaminen ja lastaus lentoasemalla Maahuolinnan tarvitseman infrastruktuurin ylläpito (terminaaliinfrastruktuuri, koneet ja laitteet) Lentokuljetuksiin liittyvien asiakirjojen käsittely (luominen, tarkistus) Tavaran pakkaaminen, yksiköinti ja siirtäminen Turvatarkastukset Ilma-aluksen lastaus ja purkaminen Infrastruktuuri: Lentoasemalle johtava liikenneverkko Maahuolinta Infrastruktuuri: Lentokuljetusten kuormausalueet, terminaalit Kalusto: Tarkastus-, pakkaus-, yksiköinti- sekä kuormauskalusto, siirtokalusto Henkilöstö: Maahuolintahenkilöstö Tieto- ja viestintäjärjestelmät: Logistiikan tietojärjestelmät, turvallisuuteen ja tullaukseen liittyvät järjestelmät Energia: Kaluston sähkö ja polttoaine, terminaalien sähkö ja varavoima 15 Lento Lentoliikennealueiden ylläpito Ilma-aluksen lähtövalmistelut: tankkaus, lentokelpoisuuden tarkistus Lentäminen: yhteydenpito lennonjohtoon, ilma-aluksen ohjaus Infrastruktuuri: Ilmatila, lentoliikennealueet (kiitotiet, rullaustiet ja asematasot) Kalusto: Ilma-alus ja sen lähtövalmisteluihin tarvittavat laitteet; infran ylläpitoon tarvittava kalusto Henkilöstö: Lento-, lennonvarmistus-, kunnossapito- ja lähtövalmisteluhenkilöstö Tieto- ja viestintäjärjestelmät: Lennonvarmistusjärjestelmät ja lentosääpalvelut, viestintäjärjestelmät Energia: Lentopolttoaine, kunnossapitokaluston polttoaine, lentoaseman sähköjärjestelmä, varavoimalaitteet

16 Koska lentoliikenne on hyvin globaali toimiala, ilmakuljetusten tarkasteluun liittyy vahva kansainvälinen ulottuvuus. Vaikka tässä työssä keskitytään Suomen lentoliikenteeseen, sen huoltovarmuuteen ja tilannekuvaan, tarkastelu tapahtuu lentoliikenteen globaalissa toimintaympäristössä. Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa (Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista 857/2013). Taulukossa 3 on esitetty huoltovarmuuden osa-alueet. Taulukko 3. Huoltovarmuuden osa-alueet. 16 Kriittinen tuotanto ja palvelut Elintarvikehuolto Terveydenhuolto ja peruspalvelut Teollisuus Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja palvelut Kriittinen infrastruktuuri Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät Tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut Finanssialan palvelut Liikenne ja logistiikka Vesihuolto Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Jätehuolto Huoltovarmuuden näkökulmasta ilmakuljetusten turvaaminen ei nouse samalla tavalla esille kuin merikuljetukset ja tiekuljetukset, jotka ovat tuonti- ja vientikuljetusten ja kotimaan sisäisten kuljetusten pääkuljetusmuodot. Merikuljetukset, kriittiset elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimivuuden sekä väestön toimeentulon edellyttämät kotimaan kuljetukset ja sotilaallisen maanpuolustuksen tukeminen ovat varautumisen painopisteitä (Huoltovarmuuskeskus 2014). Kuitenkin osana logistiikan turvattavia infrastruktuureja myös lento-asemat nousevat esille yhdessä tärkeimpien kuljetusväylien, satamien, tavara- ja henkilöliikenteen asemien, terminaalien ja varastojen sekä tieto- ja turvallisuusjärjestelmien kanssa (Huoltovarmuuskeskus 2014). Liikenteen ja logistiikan huoltovarmuuden osalta tavoitteena on huolehtia yritysten ja kaluston riittävästä kotimaisuudesta ja suomalaisesta osaamisesta (Huoltovarmuuskeskus 2014). Huoltovarmuuden kannalta tärkeimpiä turvattavia tavarakuljetuksia ovat energia-, kemikaali- ja elintarvikekuljetukset (Huoltovarmuuskeskus 2014), joita ei tyypillisesti kuljeteta lentokuljetuksin. Suomen sisäisiä lentokuljetuksia ja huoltovarmuutta tarkastelleessa raportissa (Aalto et al. 2013) tunnistettiin erityisesti terveydenhuollon ja teollisuuden tarvitsevan toisinaan nopeaa kuljetusta. Tällaisia kuljetuksia ovat esimerkiksi lääketieteelliset näytteet, verituotteet ja siirtoelimet. Teollisuuden varaosa- ja laitekuljetukset voivat edellyttää ilmakuljetuksia taloudellisista syistä, mikä korostuu erityisesti ulkomailta Suomeen tulevissa kuljetuksissa. Tilannekuva-käsitettä käytetään monissa yhteyksissä. Koistinen (2011) toteaa, että tilannekuvalle ei ole olemassa mitään yksiselitteistä määritelmää, mutta se voidaan nähdä

17 päätöksentekoa tukevana asiana. Esimerkiksi valtioneuvoston ennakoivaa ja reaaliaikaista tilannekuvaa muodostetaan valtioneuvoston kanslian johdolla tukemaan valtioneuvoston päätöksentekoa ja viestintää sekä lisäämään tilannetietoisuutta valtion ja yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä (VNK 2014). Tilannekuvaa tarvitaan, koska monet tilanteet etenevät nopeasti, toimijoita on paljon ja tilanteesta kertovat tiedot ovat hajallaan. Koistisen (2011) mukaan tilannekuva on jatkuvasti ylläpidettävä kuvaus, joka rakennetaan saatujen tietojen pohjalta ja niistä tehtyjen johtopäätösten perusteella. Tilannekuvan perusteella yksilölle muodostuu tilannetietoisuus, joka on ainutkertainen näkemys ympäröivästä maailmasta. Tilannekuvajärjestelmä on järjestelmä, jonne on koottu tilannekuvatietoa. (Koistinen 2011) Englanniksi tilannekuvaa vastaa käsite situational awareness. Tilannekuvakäsitettä käytetään myös lentoliikenteen toimialalla erilaisissa yhteyksissä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman Airport Operations Center, APOC, tuottaa kokonaistilannekuvaa lentoaseman matkustajavirtojen sujuvuuden, koneiden käännön ja muiden toimintojen optimoimiseksi. APOC:n laajentuessa palvelemaan koko Suomen lentoasemaverkostoa sen avulla ylläpidetään lentoasemien operatiiviseen tilanteeseen liittyvää tilannekuvaa. Trafilla (ks. Trafi 2014) on käytössä käsite Liikenteen tilakuva, johon sisältyy liikenteen turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden keskeiset visiot ja tavoitteet, toteuman seurannan, arvion tilasta (mikä ollut, mikä nyt, arvio kehityksen suunnasta), keskeiset uhat ja muutokset ja koosteen parantavista toimenpiteistä. Näin määriteltynä tilakuva on tilannekuvaa laajempi käsite. 17 Edellä kuvattujen määritelmien pohjalta ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuva on ilmakuljetusten huoltovarmuuteen vaikuttavien tekijöiden ja ilmiöiden kuvaus ja ymmärrys, jota rakennetaan ja ylläpidetään saatujen tietojen pohjalta ja niistä tehtyjen johtopäätösten perusteella, ja joka tukee päätöksentekoa. Huoltovarmuuden näkökulmasta päätöksentekokyky ja siten myös ajantasaisen tilannekuvan tarve korostuu erityisesti, kun lähestytään poikkeusoloja tai niihin rinnastettavia oloja. Tällöin voi olla tarve päättää toimista, joita tarvitaan yhteiskunnan kriittisten tarpeiden turvaamiseksi, esimerkiksi varmistaa tiettyjen (kriittisten) järjestelmien toiminta tarkasti kohdistettavien hankintojen avulla. Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuva on strategisen tason tilannekuvaus, eikä se sisällä operatiivisten järjestelmien, kuten esimerkiksi lennonvarmistusjärjestelmän, tietoja. Tilannekuvan ensisijaiset hyödyntäjät ovat Huoltovarmuuskeskus ja muu huoltovarmuusorganisaatio. Huoltovarmuusorganisaation sisällä tilannekuvaa jaetaan poolin kautta yrityksille, jotka voivat tilannekuvan avulla päättää tarpeellisiksi katsomistaan ratkaisuista. Poolin kautta kulkevat myös viestit yrityksiltä Huoltovarmuuskeskukselle. Huoltovarmuuskeskuksesta tilannekuva ja tilanneymmärrys välittyvät myös valtiojohdolle, mm. kun valmistellaan valtioneuvoston päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista. Tutkimuksessa tehdyissä haastatteluissa todettiin, että tilannekuvaa tulisi ylläpitää kahdella syklillä. Lyhyellä aikavälillä jatkuvasti tai aina tarvittaessa seurattavia asioita ovat esimerkiksi erilaiset poikkeustilanteet, jotka voivat olla ihmisen tai luonnon aiheuttamia

18 kuten sotilaallisia konflikteja tai luonnonkatastrofeja. Pitkällä aikavälillä aikajänne kuukausia tai vuosia seurattavat asiat ovat puolestaan verrattain pysyviä ja hitaasti kehittyviä. Vastuu ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan ylläpidosta on ilmakuljetuspoolilla. Myös muissa pooleissa ja ylipäätään koko huoltovarmuusorganisaatiossa ylläpidetään tilannekuvaa. Tilannekuvan kannalta kiinnostavaa on, miten järjestelmä toimii normaalisti ja miten poikkeukset (häiriöt) vaikuttavat toimintaan. Yleisesti tilannekuvajärjestelmien tärkeänä osana on eri toimialojen trendien seuraaminen, esimerkiksi saatavuus (komponentit, raaka-aineet, henkilöstö ja osaaminen) ja ulkomaalaisomistuksen kehittymisen vaikutukset. Verkostoituneen toimintatavan vuoksi tilannekuvajärjestelmissä on viime vuosina korostunut globaalin toimintaympäristön kehittyminen, jolla on myös suuri merkitys lentoliikenteelle. Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuva 18 tukee päätöksentekoa keskittyy strategisen tason tekijöihin ja ilmiöihin parantaa tilannetietoisuutta ilmaliikennejärjestelmästä ja ilmakuljetusten huoltovarmuudesta yhdistää tilannetiedon ymmärrykseksi toiminnasta ja toiminnan herkkyyksistä korostaa tiedon jakamista eri toimijoiden kesken

19 LUKU 3 Ilmakuljetusten tilannekuvan osat 19

20 3 Ilmakuljetusten tilannekuvan osat 3.1. Tilannekuvaan vaikuttavien tekijöiden jäsentäminen Kuvassa 2 on esitetty tilannekuvaan liittyvien tekijöiden ja ilmiöiden jaottelu kolmeen eri tasoon. Uloimmalla kehällä ovat yleisen toimintaympäristön tekijät ja ilmiöt, kuten globaali talous- ja turvallisuustilanne, kansainvälinen sääntely ja sopimukset sekä luonnonilmiöt, jotka voivat vaikuttaa lentoliikenteeseen. Keskimmäisellä kehällä ovat lentoliikennealaan suoraan vaikuttavat tekijät ja ilmiöt, kuten työtaistelut, ilmatilan sulkeminen (joka voi olla seurausta esimerkiksi ulommalla kehällä tapahtuvista luonnonilmiöistä tai muutoksista globaalissa turvallisuustilanteessa) ja lentoliikennealan sisäisen kilpailutilanteen muutokset, joihin puolestaan voivat vaikuttaa esimerkiksi kansainväliset sopimukset ja talouskehitys. Sisimmällä kehällä on lentoliikennealan toimijoihin liittyvät tekijät ja ilmiöt, jotka voivat olla seurausta ulompien kehien tekijöistä ja ilmiöistä. Esimerkiksi lentoyhtiöiden taloudelliseen toimintakykyyn vaikuttavat useat tekijät yleisestä taloudellisesti tilanteesta alkaen. Omistusjärjestelyissä tapahtuvat muutokset voisivat vaikuttaa esimerkiksi toimijoiden fuusioiden tai strategiavalintojen kautta. 20 Yleinen toimintaympäristö Lentoliikenneala Toimijat Globaali turvallisuustilanne Luonnonilmiöt Lentoreitit Ilmatilan sulkeminen Helsinki-Vantaan hub-asema Talouden kehitys Lentoliikenteen kysyntä Energian saatavuus ja hinta Päästökauppa Lentoyhtiöiden taloudellinen toimintakyky Henkilöstön Yritysjärjestelyt saatavuus Henkilöstön osaaminen Kansainvälinen sääntely Työtaistelut Kotimaisuusaste Kuljetuskapasiteetin siirtyminen muualle Venäjän ylilentomahdollisuus Toimijoiden verkostoituminen Lentoasemaverkosto Kilpailu lentomarkkinoilla Koulutus Lentokoneiden käyttökielto Kansainväliset sopimukset Kuva 2. Ilmakuljetusten tilannekuvan kannalta keskeisiä tekijöitä ja ilmiöitä.

21 Tarkempaa analyysiä varten tilannekuvan kannalta keskeiset tekijät ja ilmiöt on jaoteltu kuvassa 3 toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin (vasemmalla) ja lentoliikenteen operointiin liittyviin tekijöihin (oikealla). Toimintaympäristöön liittyvät tekijät on jaettu kansainväliseen toimintaympäristöön, lentotoimialaan sekä Suomen erityiskysymyksiin. Operointiin liittyvien tekijöiden pääluokkina ovat puolestaan infrastruktuuri, lentokoneet ja muu kalusto sekä henkilöstö. Toimintaympäristö Kansainvälinen toimintaympäristö Operointi Infrastruktuuri Taloustilanne Energian saatavuus ja hinta Ilmatila ja lennonvarmistus Lentoasemat Logistiset solmupisteet Poliittinen tilanne Kansainvälinen sääntely Suomen ilmatila Ilmaliikennealueet Lentorahtiterminaalit Turvallisuustilanne Luonnonilmiöt Muiden maiden ilmatila Matkustajaterminaalit Tietojärjestelmät Lentotoimiala Lentokoneet ja muu kalusto Lentomatkustuksen ja -kuljetusten kysyntä Ilmakuljetukset osana logistiikkaa Lentokoneet Lentoasemien operointi- ja ylläpitokalusto Tavarankäsittelykalusto 21 Toimijaverkostot Lentokelpoisuus Käyttökelpoisuus Markkinat ja kilpailutilanne Taloudellinen toimintakyky Varaosien saatavuus Kaluston saatavuus Suomen erityiskysymykset Henkilöstö Toimijoiden kotimainen omistus Helsinki-Vantaa Saatavuus Osaaminen ja pätevyys Finnair Finavia Lentohenkilöstö Lentoasematoiminnot Tavarankäsittely Lentoasemaverkosto Ilmailutekniikka Lennonvarmistus Kunnossapito Kuva 3. Ilmakuljetuksiin ja niiden huoltovarmuuteen vaikuttavia tekijöitä. Seuraavissa luvuissa kuvataan tarkemmin kuvassa 3 esitettyjä tekijöitä ja niiden merkitystä Suomen ilmakuljetusten huoltovarmuudelle.

22 3.2. Kansainvälinen toimintaympäristö Lentoliikenteen globaalin luonteen vuoksi kansainvälisen toimintaympäristön kehittyminen vaikuttaa monin tavoin Suomen ilmakuljetuksiin ja ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvaan. Keskeisimpiä tekijöitä kansainvälisessä toimintaympäristössä ovat taloustilanne, poliittinen tilanne, turvallisuustilanne, energiakysymykset, kansainvälinen sääntely ja luonnonilmiöt. Taloustilanne vaikuttaa suoraan lentoliikenteen kysyntään sekä matkustaja- että lentorahtimarkkinoilla. Korkeasuhdanteessa lentoliikenteen kysyntä kasvaa voimakkaasti, kun taas talousromahduksen seurauksena lentomatkustamisen ja -kuljettamisen määrä voi hetkellisesti vähentyä paljon. Talouskehitys vaihtelee eri puolilla maapalloa ja johtaa pidempään jatkuessaan lentomarkkinoiden muutokseen. Aasian maiden voimakas talouskasvu on lisännyt ja lisää tulevaisuudessa lentoliikenteen kysyntää erityisesti Aasiassa. Poliittisen tilanteen kehittyminen, esimerkiksi poliittisen tilanteen kiristyminen eri maiden välillä tai alueilla, vaikuttaa lentomarkkinoihin sekä kysynnän että mahdollisten poliittisten ja taloudellisten seurausten kautta. Poliittisen tilanteen kehittymisellä voi olla myös myönteisiä vaikutuksia lentoliikenteeseen, esimerkiksi lentoliikenteen markkinoiden vapautuminen voi tukea lentoliikenteen kasvua ja tuoda terveemmän kilpailutilanteen lentoliikennemarkkinoille. 22 Turvallisuustilanne vaikuttaa poliittisen tilanteen tavoin lentoliikenteen kysyntään. Se voi myös kohdistua kasvavana turvallisuusriskinä suoraan lentoliikenteeseen, kuten tapahtui Itä-Ukrainassa ja Israelissa vuonna Turvallisuustilanteen heikkeneminen voi johtaa esimerkiksi lentoreittien muutoksiin ja pidempään jatkuessaan vaarantaa myös lentoyhtiöiden taloudellisia toimintaedellytyksiä. Myös lentoasemien toimintaedellytykset voivat heikentyä turvallisuustilanteen vuoksi. Energian saatavuus ja hinta vaikuttavat suoraan lentoliikenteen harjoittamiseen, mutta myös alan ulkopuoliset vaikutukset voivat heijastua lentoliikenteen kysyntään, esimerkiksi korkean energian hinnan vaikuttaessa talouskehitykseen. Lentoliikenteen kannalta kerosiini on keskeinen polttoaine, joka saatavuus riippuu raakaöljyn saatavuudesta ja jalostus- ja kuljetusketjun toimivuudesta. Muun kuin raakaöljypohjaisen kerosiinin (esim. biokerosiini) käyttö on nykyisin hyvin vähäistä lentoliikenteessä, joten näillä ei nykyisin olisi mahdollista korvata raakaöljystä jalostettua kerosiinia lentoliikenteessä. Mikäli raakaöljyn tai kerosiinin saatavuus heikkenee esimerkiksi öljyntuottajamaiden kriisien tai jalostusketjun häiriöiden vuoksi, heijastuu se suoraan näiden hintoihin. Koska polttoaineen osuus lentoliikenteen kustannuksista voi olla kolmanneksen luokkaa, vaikuttaa kerosiinin hinnan nousu merkittävästi lentoyhtiöiden kustannuksiin. Tämä heijastuu edelleen lentomatkustamisen ja -kuljettamisen hintoihin. Kansainvälinen sääntely voi kohdistua lentoliikenteeseen tai olla yleisempää sääntelyä, jolla on välillisiä vaikutuksia lentoliikenteeseen. Viime vuosina erityisesti kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävät ilmastotavoitteet ovat synnyttäneet erilaisia päästökauppajärjestelmiä. Päästökauppajärjestelmä on otettu käyttöön myös Euroopan lentoliikenteessä, mutta suppeampana kuin alun perin suunniteltiin. Jatkossa on pyrkimys globaalimpaan

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen. Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan?

Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen. Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan? Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan? RATA 2012 Hämeenlinna Esityksen rakenne Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat ja mihin

Lisätiedot

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS Prof. Jarkko Rantala TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS 12.4.2014, SKAL, Hämeenlinna 1 Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä Toimintaympäristön muutostekijöitä - megatrendejä

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

E U R O O P P A - V E R T A I L U. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

E U R O O P P A - V E R T A I L U. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination E U R O O P P A - V E R T A I L U Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Markkinatilanne Lennonvarmistus Lentoasemien ja

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus Taustainfo medialle 26.10.2012 Trafin auditorio Erityisasiantuntija Mette Vuola Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Uusimaa tulevaisuuden toimintaympäristössä

Uusimaa tulevaisuuden toimintaympäristössä Uusimaa tulevaisuuden toimintaympäristössä Professori Jorma Mäntynen NAC Pohdittavat teemat Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä. Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys. 6.10.2005 Gilbert Appelgren

Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä. Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys. 6.10.2005 Gilbert Appelgren Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys 6.10.2005 Gilbert Appelgren 1 Esityksen pääkohdat Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille

Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille 10.1.2017 Marke Lahtinen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. 11.1.2017 1 Vastuullisen ammattiliikenteen edistäminen vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Organisaatiolupapalvelut p Trafissa Osastonjohtaja Sanna Sonninen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Organisaatiolupapalvelut Trafissa Trafi huolehtii siviili-ilmailun turvallisuudesta myöntämällä luvat

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO Snowbird Airlines Oy Suomeen tammikuussa 2013 perustettu tilauslentoyhtiö. Luodaan Suomeen pysyvä ja toimiva lentoyhtiö, jonka toiminta on tuottavaa, mutta

Lisätiedot

Liikennekaari. Markkinat-alatyöryhmä

Liikennekaari. Markkinat-alatyöryhmä Liikennekaari Markkinat-alatyöryhmä 10.5.2016 1 Seuraa verkossa: https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevu hq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Tilaisuuden tavoitteet Avata lausuttavana olevan

Lisätiedot

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät 8.2.2017 Paljon on kysymyksiä, vähemmän vastauksia? SSTY Kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa- alue,

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP SSTY Seminaari 19.10.2016 Kananmunan kuori suoja säätä (lämpö, kylmä, kosteus, tuuli) vastaan suoja ääntä vastaan suoja asiattomia (eläimet, ihmiset) vastaan suoja

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot