Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen

Transkriptio

1 Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen 1

2 2

3 Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen 3

4 Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuusorganisaatio edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä varautumisessa. Logistiikka-alan varautumista koordinoi logistiikkasektori, jonka ohjauksessa toimivat ilma-, maaja vesikuljetuspoolit. 4 Julkaisija: Huoltovarmuusorganisaatio Kirjoittajat: Markus Pöllänen, Katja Kaartinen, Tommi Mäkelä, Harri Rauhamäki & Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kuvat: Shutterstock Taitto: Up-to-Point Oy Painopaikka: Multiprint, Helsinki Julkaisuvuosi: 2014 ISBN Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen

5 sisältö 1. Tutkimuksen lähtökohdat Tavoite ja tutkimuskysymykset Toteutustapa Ilmakuljetukset, huoltovarmuus ja tilannekuva Ilmakuljetusten tilannekuvan osat Tilannekuvaan vaikuttavien tekijöiden jäsentäminen Kansainvälinen toimintaympäristö Ilmakuljetukset osana logistiikkamarkkinoita Suomen lentoliikenteen erityiskysymyksiä Ilmakuljetusten operatiiviset toiminnot Tilannekuvan kannalta kiinnostavia tapahtumaketjuja Tarkastelutapa Helsinki-Vantaan liikennemäärän väheneminen ja hub-aseman vaarantuminen Venäjä rajoittaa ilmatilansa käyttöä Lentopolttoaineiden saatavuuden heikkeneminen ja hinnan nousu Kansainvälisen talouskriisin puhkeaminen Suomen ilmatilan tai Helsinki-Vantaan lentoaseman käytön estyminen Vapaan liikkuvuuden päättyminen Schengen-alueella Lentokoneiden määrääminen käyttökieltoon Kotimaisten toimijoiden osuuden pieneneminen Tapahtumaketjujen vaikutuksia ilmakuljetuksiin Tilannekuvan visualisointi Päätelmät Vastaukset tutkimuskysymyksiin Tilannekuvan muodostuminen Lentoliikennejärjestelmän, ilmakuljetusten ja huoltovarmuuden liitynnät...57 Lähteet...59

6 Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, millainen ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan tulisi olla, jotta sen avulla voitaisiin seurata huoltovarmuuden ylläpitoon liittyvää suorituskykyä. Tilannekuvalla tarkoitetaan päätöksentekoa palvelevaa strategisen tason kuvausta ja ymmärrystä, jota rakennetaan ja ylläpidetään saatujen tietojen ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella. Tutkimuksessa on haastateltu ilmakuljetusten ja huoltovarmuuden kannalta keskeisiä toimijoita seitsemässä yrityksessä ja organisaatiossa. Haastatteluiden tuloksia, aiempia selvityksiä ja olemassa olevia aineistoja hyödyntämällä sekä tutkimus- ja ohjausryhmätyöskentelyyn perustuen on kuvattu ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan tarpeita, sisältöjä, tietokäytäntöjä ja ylläpitoa. Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvaa ylläpitää ilmakuljetuspooli. Ilmakuljetukset eivät ole huoltovarmuuden näkökulmasta samalla tavalla kriittisiä kuin merikuljetukset, jotka ovat tuonnin ja viennin pääkuljetusmuoto, ja tiekuljetukset, jotka palvelevat laajasti kotimaan sisäisessä tavaraliikenteessä. Ilmakuljetuksille on usein löydettävissä vaihtoehtoinen, mutta samalla hitaampi kuljetustapa. Ilmakuljetuksia ja niiden huoltovarmuutta tuleekin tarkastella koko logistisen järjestelmän osana. Huoltovarmuuden näkökulma on arvoketjulähtöinen, jolloin kiinnostus ei ole ilmakuljetuksissa sinänsä, vaan niissä ketjuissa, joissa ilmakuljetukset ovat mukana. Ilmakuljetusten merkitys huoltovarmuudelle nousee esille yksittäisissä kiireellisissä ja kriittisissä toimituksissa, kuten teollisuuden varaosien tai terveydenhuollon kuljetustarpeissa. Häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ilmakuljetuksia korvattaisiin muilla kuljetusmuodoilla ja kuljettaminen hidastuisi. Huoltovarmuuden näkökulmasta tuleekin ymmärtää, mitä vaikutuksia toiseen kuljetusmuotoon vaihtamisella on, tässä tapauksessa erityisesti nopeutta vaativissa, kriittisissä kuljetuksissa. 6 Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan kannalta merkittäviä tekijöitä voidaan jaotella yleisen toimintaympäristön, lentoliikenteen ja toimijoiden tasoille. Toimintaympäristöä voidaan jäsentää tarkemmin erikseen kansainväliseen toimintaympäristöön, jossa voidaan seurata mm. taloudellisen ja poliittisen tilanteen kehitystä, lentotoimialaan, jossa voidaan seurata mm. lentoliikennemarkkinoita ja toimijaverkostoja, sekä Suomen erityiskysymyksiin, joita ovat mm. kotimaisen omistuksen ja lentoasemaverkoston kehittyminen. Vaikka ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuva keskittyy strategisen tason tekijöihin ja ilmiöihin, myös operatiivisella tasolla infrastruktuurissa, lentokoneissa ja muussa kalustossa sekä henkilöstössä tapahtuvat muutokset voivat olla tilannekuvan kannalta merkittäviä. Tilannekuva ei synny suoraan tietojärjestelmästä tai tiettyjä tietoja keräämällä, vaan edellyttää tietojen analysointia ja ymmärryksen muodostamista. Tutkimuksessa on esitetty esimerkkejä tapahtumaketjuista, joilla voi olla vaikutuksia ilmakuljetuksiin ja edelleen huoltovarmuuteen. Näiden tavoitteena on esitellä tarkastelutavan tuomia mahdollisuuksia ja auttaa tunnistamaan kohteita, joihin voidaan tarvittaessa pyrkiä vaikuttamaan ei-toivottujen vaikutusten estämiseksi tai haluttujen vaikutusten aikaansaamiseksi. On mm. tärkeää tunnistaa lentoliikenteen ja sen tarvitseman kapasiteetin ja siten myös operatiiviseen toimintaan liittyvien riskien vahva keskittyminen Suomessa yhteen pisteeseen, Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sen ympäristöön. Tilannekuva suuntautuu vahvasti tulevaisuuteen: tulevaisuuden riskeihin ja mahdollisuuksiin. Proaktiivisuus korostuu päätöksenteossa, sillä mahdollisten toimenpiteiden ja niiden vaikutusten ilmenemisen kannalta aikajänteet voivat olla pitkiä. Esimerkiksi koulutuksen aloittamisesta on helposti viiden vuoden viive ensimmäisiin valmistuneisiin. Tilannekuva tuo esille, että päätöksiä täytyy tehdä, ja se myös perustelee päätöksentekoa.

7 ALKUSANAT Ilmakuljetusten huoltovarmuutta on Suomessa tutkittu vain vähän. Tätä tutkimusta edeltäneessä Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle -tutkimushankkeessa nousivat esille erityisesti tietyt terveydenhuoltoon liittyvät kuljetukset, joissa lentokuljetusten nopeusetu muihin kuljetusmuotoihin nähden on suuri ja merkitykseltään tärkeä Suomen sisäisissä kuljetuksissa. Lentoliikenteen globaalin luonteen myötä ilmakuljetusten merkitys on suurempi kansainvälisessä kuin Suomen sisäisessä liikenteessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tukea ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostamista. Tutkimuksessa on hahmoteltu tilannekuvan sisältöä, rakennetta, analysointi- ja visualisointivaihtoehtoja sekä hyödyntämistä. Tutkimus on tehty huoltovarmuusorganisaation toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat ilmakuljetuspoolin puheenjohtaja, turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen (Finavia Oyj), logistiikkapäällikkö Raija Viljanen (Huoltovarmuuskeskus), ylitarkastaja Auli Kankkunen (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi), ilmakuljetuspoolin sihteeri Jukka Airikkala, analyytikko Nuutti Nikula (Huoltovarmuuskeskus) ja insinöörieversti Juha Hakulinen (Ilmavoimien materiaalilaitos). Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusryhmässä vastuullisena johtajana toimi professori Jorma Mäntynen, projektipäällikkönä Markus Pöllänen ja tutkijoina Katja Kaartinen, Tommi Mäkelä ja Harri Rauhamäki. 7 Tutkimuksen ohjausryhmä ja tutkimusryhmä haluavat kiittää kaikkia tutkimuksessa haastateltuja ja tutkimuksen aikana kommentteja antaneita. Helsinki-Vantaalla lokakuussa 2014 Tilaajat

8 8

9 LUKU 1 Tutkimuksen lähtökohdat 9

10 1. Tutkimuksen lähtökohdat 1.1. Tavoite ja tutkimuskysymykset Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan tulisi olla, jotta tilannekuvan avulla voitaisiin seurata huoltovarmuuden ylläpitoon liittyvää suorituskykyä. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä ja millaisia ilmakuljetusten toiminnan kannalta kriittiset toiminnot ovat. Edelleen tarkastellaan, miten nämä toiminnot ja eri toimijat liittyvät toisiinsa. Näiden kautta selvitetään, millaisia tekijöitä ja ilmiöitä tilannekuvassa tulisi seurata. Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat: Millainen ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan tulisi olla? Mitkä asiat vaikuttavat tilannekuvaan, ts. ilmakuljetusten huoltovarmuuteen? Mitä tekijöitä ja ilmiöitä tulisi seurata? 10 Miten seurattavista tekijöistä ja ilmiöistä voitaisiin kerätä tietoa? Miltä tietoa toimijoilta on saatavilla ja mitä tarvittaisiin, miten tietoa voitaisiin kerätä, ja miten toimijat itse hyötyisivät keräämästään ja jakamastaan tiedosta? Kuinka tilannekuvaa voitaisiin ylläpitää? 1.2. Toteutustapa Tutkimuksen tiedonhaku toteutettiin keskeisesti haastatteluilla. Haastatteluiden lisäksi tilannekuvan ja sen lähikäsitteiden osalta tarkasteltiin aiempaa kirjallisuutta, samoin ilmakuljetusten osa-alueiden määritelmien ja toimijoiden täsmentämisessä. Tutkimusryhmän sisäisiä kokoontumisia järjestettiin tutkimuksen kuluessa keskimäärin kahden viikon välein, ja niissä jäsennettiin tutkimuksen toteutusta ja tuloksia. Haastattelut toteutettiin kasvotusten tehtyinä teemahaastatteluina, joiden sisällöt määriteltiin kussakin haastattelussa haastateltavan tai haastateltavien mukaan. Tarkempien haastatteluteemojen ja -kysymysten taustalla olivat tutkimuskysymykset. Haastattelujen tyypillinen kesto oli 1 2 tuntia ja kaksi haastattelujen toteuttajaa kirjasi muistiinpanot haastatteluista. Taulukossa 1 on esitetty tutkimuksessa tehdyt haastattelut.

11 Taulukko 1. Tutkimuksen haastattelut. Haastateltava Asema Organisaatio Ajankohta Juha-Pekka Pystynen Heli Koivu Tapio Tourula Auli Kankkunen Matti Tupamäki turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja osastonjohtaja johtava asiantuntija ylitarkastaja johtaja Finavia Oyj Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Juha Järvinen toimitusjohtaja Finnair Cargo Oy Mikko Lehtinen toimitusjohtaja DHL Global Forwarding (Finland) Oy Mika Pitkäniemi tullipäällikkö, Lentotulli Tulli Sauli Savisalo johtaja, infrastruktuuriosasto Huoltovarmuuskeskus Raija Viljanen logistiikkapäällikkö Lassi Matikainen liiketoimintajohtaja Patria Oy Tutkimuksen ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa. Ohjausryhmäkokouksessa käsiteltiin tutkimuksen kuluessa saatuja tuloksia ja ohjattiin tutkimuksen seuraavien vaiheiden suorittamisessa. Raportin luvussa 2 esitellään tutkimuksen keskeiset käsitteet ja määritellään, mitä ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvalla tarkoitetaan. Luvussa 3 kuvataan ilmakuljetuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä eri näkökulmista ja tarkastelutasoilta. Luvussa 3.1 jäsennetään ilmakuljetusten tilannekuvaan vaikuttavia tekijöitä ja ilmiöitä. Luvussa 3.2 kuvataan Suomen ilmakuljetuksiin ja ilmakuljetusten huoltovarmuuteen vaikuttavia kansainvälisen toimintaympäristön tekijöitä, luvussa 3.3 ilmakuljetuksia osana logistista järjestelmää, luvussa 3.4 Suomen lentoliikenteen erityispiirteitä ja luvussa 3.5 ilmakuljetusten operatiivisia toimintoja. Luvussa 4 esitetään esimerkkejä tapahtumaketjuista, joilla voisi olla vaikutuksia ilmakuljetusten huoltovarmuuteen. Luvussa 5 kuvataan vaihtoehtoja tilannekuvan visualisoinnista. Luvussa 6 esitetään tutkimuksen päätelmät: vastaukset tutkimuskysymyksiin, yhteenveto tilannekuvan muodostumisesta ja pohdintaa työn tuloksista. 11

12 12

13 LUKU 2 Ilmakuljetukset, huoltovarmuus ja tilannekuva 13

14 2. Ilmakuljetukset, huoltovarmuus ja tilannekuva Ennen kuin tarkemmin käsitellään ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvaa, on tarpeen selventää, mitä tällä tarkoitetaan. Seuraavassa kuvataan aluksi osakäsitteet, ts. ilmakuljetukset, huoltovarmuus ja tilannekuva, ja tämän jälkeen esitetään määritelmä ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvalle. Ilmakuljetuksilla tarkoitetaan ilmateitse tapahtuvia rahti- ja postikuljetuksia. Lentokoneilla tehdyistä kuljetuksista käytetään myös termiä lentokuljetukset. Koska merkittävä osa ilmakuljetuksista tapahtuu matkustajaliikenteen lennoilla, ilmakuljetusten toiminnan tarkastelu kytkeytyy koko lentoliikenteeseen. Huoltovarmuuden kannalta tarkasteltuna matkustajaliikenteen rooli painottuu ilmaliikenteessä suurten henkilömäärien evakuointiin ja lääkinnälliseen evakuointiin. 14 Tässä tutkimuksessa ilmakuljetuksia tarkastellaan pelkän lennon sijaan laajempana kokonaisuutena, ilmakuljetusketjuna (kuva 1), joka korostaa, että varsinaisen lennon lisäksi ilmakuljetukset vaativat toimiakseen monia muita toimintoja, mm. liityntäkuljetuksia ja maahuolintaa. Liityntäkuljetukset rajataan suurelta osin tämän tutkimuksen tarkastelun ulkopuolelle, sillä ne ovat tyypillisesti tiekuljetuksia. On kuitenkin tärkeä huomata, että ilmakuljetukset tarvitsevat toimiakseen myös muun kuljetusjärjestelmän ja erityisesti tiekuljetusten tukea. Osa lentokuljetuksista operoidaan ns. lentorekkoina, jonka vuoksi linkki tiekuljetusten toimintaedellytyksiin on hyvin vahva. Lisäksi ilmakuljetusten toiminta edellyttää perusinfrastruktuurin toimimista, ts. esimerkiksi sähkö- ja polttoainejakelun sekä tietojärjestelmien ja viestintäyhteyksien toimivuutta. Lentoalan omien järjestelmien, kuten lennonvarmistuksen, toiminta on myös keskeistä toiminnan kannalta. Ilmatila ja lennonvarmistus LENTO Lentokoneet ja muu kalusto (tavarankäsittely, lentoasemien kunnossapito) Lentoasemat LIITYNTÄKULJETUS Maahuolinta Maahuolinta LIITYNTÄKULJETUS Logistiset solmupisteet Energia, sähkö ja polttoaineet Tietojärjestelmät Henkilöstö ja osaaminen Kuva 1. Ilmakuljetusketjun osat ja niihin kytkeytyviä keskeisiä toimintoja ja resursseja.

15 Liityntäkuljetuksella tarkoitetaan tässä kuljetusta, tyypillisesti tiekuljetusta, lähtöpisteestä lentoasemalle. Tutkimuksessa mielenkiinto ja siten myös rajautuminen taulukossa 2 on liityntäkuljetusten siihen osaan, joka liittyy välittömästi maahuolintaan. Siten esimerkiksi liityntäkuljetukseen liittyvät tieliikenteen kuljettaja- ja kalustotarpeet rajautuvat tämän tarkastelun ulkopuolelle. Maahuolintaan kuuluu tässä toimenpiteet, joita tarvitaan, jotta tavara voidaan siirtää ilma-alukseen ja sieltä pois. Lennolla tarkoitetaan tässä sitä ilmakuljetusketjun osaa, jonka aikana ilma-alus lähtee lähtölentoasemalta ja saapuu määränpäälentoasemalle. Teknologian kehitys on mahdollistanut automaation asteittaisen lisääntymisen, ja erilaiset miehittämättömät ilma-alukset eri kokoluokissa nähdään mahdollisena tulevaisuuden trendinä. Pieniä ilma-aluksia (micro air vehicle) suunnitellaan hyödynnettäväksi mm. pienten tavaralähetysten toimittamisessa suoraan kohteeseen. Taulukko 2. Liityntäkuljetusten, maahuolinnan ja lennon toimintoja ja näihin liittyviä resursseja. Ilmakuljetusketjun osa Liityntäkuljetus Toimintoja Toimintoihin liittyvät resursseja Saapuminen lentoasemalle ja lähtö lentoasemalta Auton purkaminen ja lastaus lentoasemalla Maahuolinnan tarvitseman infrastruktuurin ylläpito (terminaaliinfrastruktuuri, koneet ja laitteet) Lentokuljetuksiin liittyvien asiakirjojen käsittely (luominen, tarkistus) Tavaran pakkaaminen, yksiköinti ja siirtäminen Turvatarkastukset Ilma-aluksen lastaus ja purkaminen Infrastruktuuri: Lentoasemalle johtava liikenneverkko Maahuolinta Infrastruktuuri: Lentokuljetusten kuormausalueet, terminaalit Kalusto: Tarkastus-, pakkaus-, yksiköinti- sekä kuormauskalusto, siirtokalusto Henkilöstö: Maahuolintahenkilöstö Tieto- ja viestintäjärjestelmät: Logistiikan tietojärjestelmät, turvallisuuteen ja tullaukseen liittyvät järjestelmät Energia: Kaluston sähkö ja polttoaine, terminaalien sähkö ja varavoima 15 Lento Lentoliikennealueiden ylläpito Ilma-aluksen lähtövalmistelut: tankkaus, lentokelpoisuuden tarkistus Lentäminen: yhteydenpito lennonjohtoon, ilma-aluksen ohjaus Infrastruktuuri: Ilmatila, lentoliikennealueet (kiitotiet, rullaustiet ja asematasot) Kalusto: Ilma-alus ja sen lähtövalmisteluihin tarvittavat laitteet; infran ylläpitoon tarvittava kalusto Henkilöstö: Lento-, lennonvarmistus-, kunnossapito- ja lähtövalmisteluhenkilöstö Tieto- ja viestintäjärjestelmät: Lennonvarmistusjärjestelmät ja lentosääpalvelut, viestintäjärjestelmät Energia: Lentopolttoaine, kunnossapitokaluston polttoaine, lentoaseman sähköjärjestelmä, varavoimalaitteet

16 Koska lentoliikenne on hyvin globaali toimiala, ilmakuljetusten tarkasteluun liittyy vahva kansainvälinen ulottuvuus. Vaikka tässä työssä keskitytään Suomen lentoliikenteeseen, sen huoltovarmuuteen ja tilannekuvaan, tarkastelu tapahtuu lentoliikenteen globaalissa toimintaympäristössä. Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa (Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista 857/2013). Taulukossa 3 on esitetty huoltovarmuuden osa-alueet. Taulukko 3. Huoltovarmuuden osa-alueet. 16 Kriittinen tuotanto ja palvelut Elintarvikehuolto Terveydenhuolto ja peruspalvelut Teollisuus Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja palvelut Kriittinen infrastruktuuri Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät Tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut Finanssialan palvelut Liikenne ja logistiikka Vesihuolto Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Jätehuolto Huoltovarmuuden näkökulmasta ilmakuljetusten turvaaminen ei nouse samalla tavalla esille kuin merikuljetukset ja tiekuljetukset, jotka ovat tuonti- ja vientikuljetusten ja kotimaan sisäisten kuljetusten pääkuljetusmuodot. Merikuljetukset, kriittiset elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimivuuden sekä väestön toimeentulon edellyttämät kotimaan kuljetukset ja sotilaallisen maanpuolustuksen tukeminen ovat varautumisen painopisteitä (Huoltovarmuuskeskus 2014). Kuitenkin osana logistiikan turvattavia infrastruktuureja myös lento-asemat nousevat esille yhdessä tärkeimpien kuljetusväylien, satamien, tavara- ja henkilöliikenteen asemien, terminaalien ja varastojen sekä tieto- ja turvallisuusjärjestelmien kanssa (Huoltovarmuuskeskus 2014). Liikenteen ja logistiikan huoltovarmuuden osalta tavoitteena on huolehtia yritysten ja kaluston riittävästä kotimaisuudesta ja suomalaisesta osaamisesta (Huoltovarmuuskeskus 2014). Huoltovarmuuden kannalta tärkeimpiä turvattavia tavarakuljetuksia ovat energia-, kemikaali- ja elintarvikekuljetukset (Huoltovarmuuskeskus 2014), joita ei tyypillisesti kuljeteta lentokuljetuksin. Suomen sisäisiä lentokuljetuksia ja huoltovarmuutta tarkastelleessa raportissa (Aalto et al. 2013) tunnistettiin erityisesti terveydenhuollon ja teollisuuden tarvitsevan toisinaan nopeaa kuljetusta. Tällaisia kuljetuksia ovat esimerkiksi lääketieteelliset näytteet, verituotteet ja siirtoelimet. Teollisuuden varaosa- ja laitekuljetukset voivat edellyttää ilmakuljetuksia taloudellisista syistä, mikä korostuu erityisesti ulkomailta Suomeen tulevissa kuljetuksissa. Tilannekuva-käsitettä käytetään monissa yhteyksissä. Koistinen (2011) toteaa, että tilannekuvalle ei ole olemassa mitään yksiselitteistä määritelmää, mutta se voidaan nähdä

17 päätöksentekoa tukevana asiana. Esimerkiksi valtioneuvoston ennakoivaa ja reaaliaikaista tilannekuvaa muodostetaan valtioneuvoston kanslian johdolla tukemaan valtioneuvoston päätöksentekoa ja viestintää sekä lisäämään tilannetietoisuutta valtion ja yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä (VNK 2014). Tilannekuvaa tarvitaan, koska monet tilanteet etenevät nopeasti, toimijoita on paljon ja tilanteesta kertovat tiedot ovat hajallaan. Koistisen (2011) mukaan tilannekuva on jatkuvasti ylläpidettävä kuvaus, joka rakennetaan saatujen tietojen pohjalta ja niistä tehtyjen johtopäätösten perusteella. Tilannekuvan perusteella yksilölle muodostuu tilannetietoisuus, joka on ainutkertainen näkemys ympäröivästä maailmasta. Tilannekuvajärjestelmä on järjestelmä, jonne on koottu tilannekuvatietoa. (Koistinen 2011) Englanniksi tilannekuvaa vastaa käsite situational awareness. Tilannekuvakäsitettä käytetään myös lentoliikenteen toimialalla erilaisissa yhteyksissä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman Airport Operations Center, APOC, tuottaa kokonaistilannekuvaa lentoaseman matkustajavirtojen sujuvuuden, koneiden käännön ja muiden toimintojen optimoimiseksi. APOC:n laajentuessa palvelemaan koko Suomen lentoasemaverkostoa sen avulla ylläpidetään lentoasemien operatiiviseen tilanteeseen liittyvää tilannekuvaa. Trafilla (ks. Trafi 2014) on käytössä käsite Liikenteen tilakuva, johon sisältyy liikenteen turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden keskeiset visiot ja tavoitteet, toteuman seurannan, arvion tilasta (mikä ollut, mikä nyt, arvio kehityksen suunnasta), keskeiset uhat ja muutokset ja koosteen parantavista toimenpiteistä. Näin määriteltynä tilakuva on tilannekuvaa laajempi käsite. 17 Edellä kuvattujen määritelmien pohjalta ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuva on ilmakuljetusten huoltovarmuuteen vaikuttavien tekijöiden ja ilmiöiden kuvaus ja ymmärrys, jota rakennetaan ja ylläpidetään saatujen tietojen pohjalta ja niistä tehtyjen johtopäätösten perusteella, ja joka tukee päätöksentekoa. Huoltovarmuuden näkökulmasta päätöksentekokyky ja siten myös ajantasaisen tilannekuvan tarve korostuu erityisesti, kun lähestytään poikkeusoloja tai niihin rinnastettavia oloja. Tällöin voi olla tarve päättää toimista, joita tarvitaan yhteiskunnan kriittisten tarpeiden turvaamiseksi, esimerkiksi varmistaa tiettyjen (kriittisten) järjestelmien toiminta tarkasti kohdistettavien hankintojen avulla. Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuva on strategisen tason tilannekuvaus, eikä se sisällä operatiivisten järjestelmien, kuten esimerkiksi lennonvarmistusjärjestelmän, tietoja. Tilannekuvan ensisijaiset hyödyntäjät ovat Huoltovarmuuskeskus ja muu huoltovarmuusorganisaatio. Huoltovarmuusorganisaation sisällä tilannekuvaa jaetaan poolin kautta yrityksille, jotka voivat tilannekuvan avulla päättää tarpeellisiksi katsomistaan ratkaisuista. Poolin kautta kulkevat myös viestit yrityksiltä Huoltovarmuuskeskukselle. Huoltovarmuuskeskuksesta tilannekuva ja tilanneymmärrys välittyvät myös valtiojohdolle, mm. kun valmistellaan valtioneuvoston päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista. Tutkimuksessa tehdyissä haastatteluissa todettiin, että tilannekuvaa tulisi ylläpitää kahdella syklillä. Lyhyellä aikavälillä jatkuvasti tai aina tarvittaessa seurattavia asioita ovat esimerkiksi erilaiset poikkeustilanteet, jotka voivat olla ihmisen tai luonnon aiheuttamia

18 kuten sotilaallisia konflikteja tai luonnonkatastrofeja. Pitkällä aikavälillä aikajänne kuukausia tai vuosia seurattavat asiat ovat puolestaan verrattain pysyviä ja hitaasti kehittyviä. Vastuu ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan ylläpidosta on ilmakuljetuspoolilla. Myös muissa pooleissa ja ylipäätään koko huoltovarmuusorganisaatiossa ylläpidetään tilannekuvaa. Tilannekuvan kannalta kiinnostavaa on, miten järjestelmä toimii normaalisti ja miten poikkeukset (häiriöt) vaikuttavat toimintaan. Yleisesti tilannekuvajärjestelmien tärkeänä osana on eri toimialojen trendien seuraaminen, esimerkiksi saatavuus (komponentit, raaka-aineet, henkilöstö ja osaaminen) ja ulkomaalaisomistuksen kehittymisen vaikutukset. Verkostoituneen toimintatavan vuoksi tilannekuvajärjestelmissä on viime vuosina korostunut globaalin toimintaympäristön kehittyminen, jolla on myös suuri merkitys lentoliikenteelle. Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuva 18 tukee päätöksentekoa keskittyy strategisen tason tekijöihin ja ilmiöihin parantaa tilannetietoisuutta ilmaliikennejärjestelmästä ja ilmakuljetusten huoltovarmuudesta yhdistää tilannetiedon ymmärrykseksi toiminnasta ja toiminnan herkkyyksistä korostaa tiedon jakamista eri toimijoiden kesken

19 LUKU 3 Ilmakuljetusten tilannekuvan osat 19

20 3 Ilmakuljetusten tilannekuvan osat 3.1. Tilannekuvaan vaikuttavien tekijöiden jäsentäminen Kuvassa 2 on esitetty tilannekuvaan liittyvien tekijöiden ja ilmiöiden jaottelu kolmeen eri tasoon. Uloimmalla kehällä ovat yleisen toimintaympäristön tekijät ja ilmiöt, kuten globaali talous- ja turvallisuustilanne, kansainvälinen sääntely ja sopimukset sekä luonnonilmiöt, jotka voivat vaikuttaa lentoliikenteeseen. Keskimmäisellä kehällä ovat lentoliikennealaan suoraan vaikuttavat tekijät ja ilmiöt, kuten työtaistelut, ilmatilan sulkeminen (joka voi olla seurausta esimerkiksi ulommalla kehällä tapahtuvista luonnonilmiöistä tai muutoksista globaalissa turvallisuustilanteessa) ja lentoliikennealan sisäisen kilpailutilanteen muutokset, joihin puolestaan voivat vaikuttaa esimerkiksi kansainväliset sopimukset ja talouskehitys. Sisimmällä kehällä on lentoliikennealan toimijoihin liittyvät tekijät ja ilmiöt, jotka voivat olla seurausta ulompien kehien tekijöistä ja ilmiöistä. Esimerkiksi lentoyhtiöiden taloudelliseen toimintakykyyn vaikuttavat useat tekijät yleisestä taloudellisesti tilanteesta alkaen. Omistusjärjestelyissä tapahtuvat muutokset voisivat vaikuttaa esimerkiksi toimijoiden fuusioiden tai strategiavalintojen kautta. 20 Yleinen toimintaympäristö Lentoliikenneala Toimijat Globaali turvallisuustilanne Luonnonilmiöt Lentoreitit Ilmatilan sulkeminen Helsinki-Vantaan hub-asema Talouden kehitys Lentoliikenteen kysyntä Energian saatavuus ja hinta Päästökauppa Lentoyhtiöiden taloudellinen toimintakyky Henkilöstön Yritysjärjestelyt saatavuus Henkilöstön osaaminen Kansainvälinen sääntely Työtaistelut Kotimaisuusaste Kuljetuskapasiteetin siirtyminen muualle Venäjän ylilentomahdollisuus Toimijoiden verkostoituminen Lentoasemaverkosto Kilpailu lentomarkkinoilla Koulutus Lentokoneiden käyttökielto Kansainväliset sopimukset Kuva 2. Ilmakuljetusten tilannekuvan kannalta keskeisiä tekijöitä ja ilmiöitä.

21 Tarkempaa analyysiä varten tilannekuvan kannalta keskeiset tekijät ja ilmiöt on jaoteltu kuvassa 3 toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin (vasemmalla) ja lentoliikenteen operointiin liittyviin tekijöihin (oikealla). Toimintaympäristöön liittyvät tekijät on jaettu kansainväliseen toimintaympäristöön, lentotoimialaan sekä Suomen erityiskysymyksiin. Operointiin liittyvien tekijöiden pääluokkina ovat puolestaan infrastruktuuri, lentokoneet ja muu kalusto sekä henkilöstö. Toimintaympäristö Kansainvälinen toimintaympäristö Operointi Infrastruktuuri Taloustilanne Energian saatavuus ja hinta Ilmatila ja lennonvarmistus Lentoasemat Logistiset solmupisteet Poliittinen tilanne Kansainvälinen sääntely Suomen ilmatila Ilmaliikennealueet Lentorahtiterminaalit Turvallisuustilanne Luonnonilmiöt Muiden maiden ilmatila Matkustajaterminaalit Tietojärjestelmät Lentotoimiala Lentokoneet ja muu kalusto Lentomatkustuksen ja -kuljetusten kysyntä Ilmakuljetukset osana logistiikkaa Lentokoneet Lentoasemien operointi- ja ylläpitokalusto Tavarankäsittelykalusto 21 Toimijaverkostot Lentokelpoisuus Käyttökelpoisuus Markkinat ja kilpailutilanne Taloudellinen toimintakyky Varaosien saatavuus Kaluston saatavuus Suomen erityiskysymykset Henkilöstö Toimijoiden kotimainen omistus Helsinki-Vantaa Saatavuus Osaaminen ja pätevyys Finnair Finavia Lentohenkilöstö Lentoasematoiminnot Tavarankäsittely Lentoasemaverkosto Ilmailutekniikka Lennonvarmistus Kunnossapito Kuva 3. Ilmakuljetuksiin ja niiden huoltovarmuuteen vaikuttavia tekijöitä. Seuraavissa luvuissa kuvataan tarkemmin kuvassa 3 esitettyjä tekijöitä ja niiden merkitystä Suomen ilmakuljetusten huoltovarmuudelle.

22 3.2. Kansainvälinen toimintaympäristö Lentoliikenteen globaalin luonteen vuoksi kansainvälisen toimintaympäristön kehittyminen vaikuttaa monin tavoin Suomen ilmakuljetuksiin ja ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvaan. Keskeisimpiä tekijöitä kansainvälisessä toimintaympäristössä ovat taloustilanne, poliittinen tilanne, turvallisuustilanne, energiakysymykset, kansainvälinen sääntely ja luonnonilmiöt. Taloustilanne vaikuttaa suoraan lentoliikenteen kysyntään sekä matkustaja- että lentorahtimarkkinoilla. Korkeasuhdanteessa lentoliikenteen kysyntä kasvaa voimakkaasti, kun taas talousromahduksen seurauksena lentomatkustamisen ja -kuljettamisen määrä voi hetkellisesti vähentyä paljon. Talouskehitys vaihtelee eri puolilla maapalloa ja johtaa pidempään jatkuessaan lentomarkkinoiden muutokseen. Aasian maiden voimakas talouskasvu on lisännyt ja lisää tulevaisuudessa lentoliikenteen kysyntää erityisesti Aasiassa. Poliittisen tilanteen kehittyminen, esimerkiksi poliittisen tilanteen kiristyminen eri maiden välillä tai alueilla, vaikuttaa lentomarkkinoihin sekä kysynnän että mahdollisten poliittisten ja taloudellisten seurausten kautta. Poliittisen tilanteen kehittymisellä voi olla myös myönteisiä vaikutuksia lentoliikenteeseen, esimerkiksi lentoliikenteen markkinoiden vapautuminen voi tukea lentoliikenteen kasvua ja tuoda terveemmän kilpailutilanteen lentoliikennemarkkinoille. 22 Turvallisuustilanne vaikuttaa poliittisen tilanteen tavoin lentoliikenteen kysyntään. Se voi myös kohdistua kasvavana turvallisuusriskinä suoraan lentoliikenteeseen, kuten tapahtui Itä-Ukrainassa ja Israelissa vuonna Turvallisuustilanteen heikkeneminen voi johtaa esimerkiksi lentoreittien muutoksiin ja pidempään jatkuessaan vaarantaa myös lentoyhtiöiden taloudellisia toimintaedellytyksiä. Myös lentoasemien toimintaedellytykset voivat heikentyä turvallisuustilanteen vuoksi. Energian saatavuus ja hinta vaikuttavat suoraan lentoliikenteen harjoittamiseen, mutta myös alan ulkopuoliset vaikutukset voivat heijastua lentoliikenteen kysyntään, esimerkiksi korkean energian hinnan vaikuttaessa talouskehitykseen. Lentoliikenteen kannalta kerosiini on keskeinen polttoaine, joka saatavuus riippuu raakaöljyn saatavuudesta ja jalostus- ja kuljetusketjun toimivuudesta. Muun kuin raakaöljypohjaisen kerosiinin (esim. biokerosiini) käyttö on nykyisin hyvin vähäistä lentoliikenteessä, joten näillä ei nykyisin olisi mahdollista korvata raakaöljystä jalostettua kerosiinia lentoliikenteessä. Mikäli raakaöljyn tai kerosiinin saatavuus heikkenee esimerkiksi öljyntuottajamaiden kriisien tai jalostusketjun häiriöiden vuoksi, heijastuu se suoraan näiden hintoihin. Koska polttoaineen osuus lentoliikenteen kustannuksista voi olla kolmanneksen luokkaa, vaikuttaa kerosiinin hinnan nousu merkittävästi lentoyhtiöiden kustannuksiin. Tämä heijastuu edelleen lentomatkustamisen ja -kuljettamisen hintoihin. Kansainvälinen sääntely voi kohdistua lentoliikenteeseen tai olla yleisempää sääntelyä, jolla on välillisiä vaikutuksia lentoliikenteeseen. Viime vuosina erityisesti kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävät ilmastotavoitteet ovat synnyttäneet erilaisia päästökauppajärjestelmiä. Päästökauppajärjestelmä on otettu käyttöön myös Euroopan lentoliikenteessä, mutta suppeampana kuin alun perin suunniteltiin. Jatkossa on pyrkimys globaalimpaan