Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen"

Transkriptio

1 Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen 1

2 2

3 Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen 3

4 Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuusorganisaatio edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä varautumisessa. Logistiikka-alan varautumista koordinoi logistiikkasektori, jonka ohjauksessa toimivat ilma-, maaja vesikuljetuspoolit. 4 Julkaisija: Huoltovarmuusorganisaatio Kirjoittajat: Markus Pöllänen, Katja Kaartinen, Tommi Mäkelä, Harri Rauhamäki & Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kuvat: Shutterstock Taitto: Up-to-Point Oy Painopaikka: Multiprint, Helsinki Julkaisuvuosi: 2014 ISBN Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen

5 sisältö 1. Tutkimuksen lähtökohdat Tavoite ja tutkimuskysymykset Toteutustapa Ilmakuljetukset, huoltovarmuus ja tilannekuva Ilmakuljetusten tilannekuvan osat Tilannekuvaan vaikuttavien tekijöiden jäsentäminen Kansainvälinen toimintaympäristö Ilmakuljetukset osana logistiikkamarkkinoita Suomen lentoliikenteen erityiskysymyksiä Ilmakuljetusten operatiiviset toiminnot Tilannekuvan kannalta kiinnostavia tapahtumaketjuja Tarkastelutapa Helsinki-Vantaan liikennemäärän väheneminen ja hub-aseman vaarantuminen Venäjä rajoittaa ilmatilansa käyttöä Lentopolttoaineiden saatavuuden heikkeneminen ja hinnan nousu Kansainvälisen talouskriisin puhkeaminen Suomen ilmatilan tai Helsinki-Vantaan lentoaseman käytön estyminen Vapaan liikkuvuuden päättyminen Schengen-alueella Lentokoneiden määrääminen käyttökieltoon Kotimaisten toimijoiden osuuden pieneneminen Tapahtumaketjujen vaikutuksia ilmakuljetuksiin Tilannekuvan visualisointi Päätelmät Vastaukset tutkimuskysymyksiin Tilannekuvan muodostuminen Lentoliikennejärjestelmän, ilmakuljetusten ja huoltovarmuuden liitynnät...57 Lähteet...59

6 Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, millainen ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan tulisi olla, jotta sen avulla voitaisiin seurata huoltovarmuuden ylläpitoon liittyvää suorituskykyä. Tilannekuvalla tarkoitetaan päätöksentekoa palvelevaa strategisen tason kuvausta ja ymmärrystä, jota rakennetaan ja ylläpidetään saatujen tietojen ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella. Tutkimuksessa on haastateltu ilmakuljetusten ja huoltovarmuuden kannalta keskeisiä toimijoita seitsemässä yrityksessä ja organisaatiossa. Haastatteluiden tuloksia, aiempia selvityksiä ja olemassa olevia aineistoja hyödyntämällä sekä tutkimus- ja ohjausryhmätyöskentelyyn perustuen on kuvattu ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan tarpeita, sisältöjä, tietokäytäntöjä ja ylläpitoa. Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvaa ylläpitää ilmakuljetuspooli. Ilmakuljetukset eivät ole huoltovarmuuden näkökulmasta samalla tavalla kriittisiä kuin merikuljetukset, jotka ovat tuonnin ja viennin pääkuljetusmuoto, ja tiekuljetukset, jotka palvelevat laajasti kotimaan sisäisessä tavaraliikenteessä. Ilmakuljetuksille on usein löydettävissä vaihtoehtoinen, mutta samalla hitaampi kuljetustapa. Ilmakuljetuksia ja niiden huoltovarmuutta tuleekin tarkastella koko logistisen järjestelmän osana. Huoltovarmuuden näkökulma on arvoketjulähtöinen, jolloin kiinnostus ei ole ilmakuljetuksissa sinänsä, vaan niissä ketjuissa, joissa ilmakuljetukset ovat mukana. Ilmakuljetusten merkitys huoltovarmuudelle nousee esille yksittäisissä kiireellisissä ja kriittisissä toimituksissa, kuten teollisuuden varaosien tai terveydenhuollon kuljetustarpeissa. Häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ilmakuljetuksia korvattaisiin muilla kuljetusmuodoilla ja kuljettaminen hidastuisi. Huoltovarmuuden näkökulmasta tuleekin ymmärtää, mitä vaikutuksia toiseen kuljetusmuotoon vaihtamisella on, tässä tapauksessa erityisesti nopeutta vaativissa, kriittisissä kuljetuksissa. 6 Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan kannalta merkittäviä tekijöitä voidaan jaotella yleisen toimintaympäristön, lentoliikenteen ja toimijoiden tasoille. Toimintaympäristöä voidaan jäsentää tarkemmin erikseen kansainväliseen toimintaympäristöön, jossa voidaan seurata mm. taloudellisen ja poliittisen tilanteen kehitystä, lentotoimialaan, jossa voidaan seurata mm. lentoliikennemarkkinoita ja toimijaverkostoja, sekä Suomen erityiskysymyksiin, joita ovat mm. kotimaisen omistuksen ja lentoasemaverkoston kehittyminen. Vaikka ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuva keskittyy strategisen tason tekijöihin ja ilmiöihin, myös operatiivisella tasolla infrastruktuurissa, lentokoneissa ja muussa kalustossa sekä henkilöstössä tapahtuvat muutokset voivat olla tilannekuvan kannalta merkittäviä. Tilannekuva ei synny suoraan tietojärjestelmästä tai tiettyjä tietoja keräämällä, vaan edellyttää tietojen analysointia ja ymmärryksen muodostamista. Tutkimuksessa on esitetty esimerkkejä tapahtumaketjuista, joilla voi olla vaikutuksia ilmakuljetuksiin ja edelleen huoltovarmuuteen. Näiden tavoitteena on esitellä tarkastelutavan tuomia mahdollisuuksia ja auttaa tunnistamaan kohteita, joihin voidaan tarvittaessa pyrkiä vaikuttamaan ei-toivottujen vaikutusten estämiseksi tai haluttujen vaikutusten aikaansaamiseksi. On mm. tärkeää tunnistaa lentoliikenteen ja sen tarvitseman kapasiteetin ja siten myös operatiiviseen toimintaan liittyvien riskien vahva keskittyminen Suomessa yhteen pisteeseen, Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sen ympäristöön. Tilannekuva suuntautuu vahvasti tulevaisuuteen: tulevaisuuden riskeihin ja mahdollisuuksiin. Proaktiivisuus korostuu päätöksenteossa, sillä mahdollisten toimenpiteiden ja niiden vaikutusten ilmenemisen kannalta aikajänteet voivat olla pitkiä. Esimerkiksi koulutuksen aloittamisesta on helposti viiden vuoden viive ensimmäisiin valmistuneisiin. Tilannekuva tuo esille, että päätöksiä täytyy tehdä, ja se myös perustelee päätöksentekoa.

7 ALKUSANAT Ilmakuljetusten huoltovarmuutta on Suomessa tutkittu vain vähän. Tätä tutkimusta edeltäneessä Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle -tutkimushankkeessa nousivat esille erityisesti tietyt terveydenhuoltoon liittyvät kuljetukset, joissa lentokuljetusten nopeusetu muihin kuljetusmuotoihin nähden on suuri ja merkitykseltään tärkeä Suomen sisäisissä kuljetuksissa. Lentoliikenteen globaalin luonteen myötä ilmakuljetusten merkitys on suurempi kansainvälisessä kuin Suomen sisäisessä liikenteessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tukea ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostamista. Tutkimuksessa on hahmoteltu tilannekuvan sisältöä, rakennetta, analysointi- ja visualisointivaihtoehtoja sekä hyödyntämistä. Tutkimus on tehty huoltovarmuusorganisaation toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat ilmakuljetuspoolin puheenjohtaja, turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen (Finavia Oyj), logistiikkapäällikkö Raija Viljanen (Huoltovarmuuskeskus), ylitarkastaja Auli Kankkunen (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi), ilmakuljetuspoolin sihteeri Jukka Airikkala, analyytikko Nuutti Nikula (Huoltovarmuuskeskus) ja insinöörieversti Juha Hakulinen (Ilmavoimien materiaalilaitos). Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusryhmässä vastuullisena johtajana toimi professori Jorma Mäntynen, projektipäällikkönä Markus Pöllänen ja tutkijoina Katja Kaartinen, Tommi Mäkelä ja Harri Rauhamäki. 7 Tutkimuksen ohjausryhmä ja tutkimusryhmä haluavat kiittää kaikkia tutkimuksessa haastateltuja ja tutkimuksen aikana kommentteja antaneita. Helsinki-Vantaalla lokakuussa 2014 Tilaajat

8 8

9 LUKU 1 Tutkimuksen lähtökohdat 9

10 1. Tutkimuksen lähtökohdat 1.1. Tavoite ja tutkimuskysymykset Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan tulisi olla, jotta tilannekuvan avulla voitaisiin seurata huoltovarmuuden ylläpitoon liittyvää suorituskykyä. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä ja millaisia ilmakuljetusten toiminnan kannalta kriittiset toiminnot ovat. Edelleen tarkastellaan, miten nämä toiminnot ja eri toimijat liittyvät toisiinsa. Näiden kautta selvitetään, millaisia tekijöitä ja ilmiöitä tilannekuvassa tulisi seurata. Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat: Millainen ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan tulisi olla? Mitkä asiat vaikuttavat tilannekuvaan, ts. ilmakuljetusten huoltovarmuuteen? Mitä tekijöitä ja ilmiöitä tulisi seurata? 10 Miten seurattavista tekijöistä ja ilmiöistä voitaisiin kerätä tietoa? Miltä tietoa toimijoilta on saatavilla ja mitä tarvittaisiin, miten tietoa voitaisiin kerätä, ja miten toimijat itse hyötyisivät keräämästään ja jakamastaan tiedosta? Kuinka tilannekuvaa voitaisiin ylläpitää? 1.2. Toteutustapa Tutkimuksen tiedonhaku toteutettiin keskeisesti haastatteluilla. Haastatteluiden lisäksi tilannekuvan ja sen lähikäsitteiden osalta tarkasteltiin aiempaa kirjallisuutta, samoin ilmakuljetusten osa-alueiden määritelmien ja toimijoiden täsmentämisessä. Tutkimusryhmän sisäisiä kokoontumisia järjestettiin tutkimuksen kuluessa keskimäärin kahden viikon välein, ja niissä jäsennettiin tutkimuksen toteutusta ja tuloksia. Haastattelut toteutettiin kasvotusten tehtyinä teemahaastatteluina, joiden sisällöt määriteltiin kussakin haastattelussa haastateltavan tai haastateltavien mukaan. Tarkempien haastatteluteemojen ja -kysymysten taustalla olivat tutkimuskysymykset. Haastattelujen tyypillinen kesto oli 1 2 tuntia ja kaksi haastattelujen toteuttajaa kirjasi muistiinpanot haastatteluista. Taulukossa 1 on esitetty tutkimuksessa tehdyt haastattelut.

11 Taulukko 1. Tutkimuksen haastattelut. Haastateltava Asema Organisaatio Ajankohta Juha-Pekka Pystynen Heli Koivu Tapio Tourula Auli Kankkunen Matti Tupamäki turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja osastonjohtaja johtava asiantuntija ylitarkastaja johtaja Finavia Oyj Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Juha Järvinen toimitusjohtaja Finnair Cargo Oy Mikko Lehtinen toimitusjohtaja DHL Global Forwarding (Finland) Oy Mika Pitkäniemi tullipäällikkö, Lentotulli Tulli Sauli Savisalo johtaja, infrastruktuuriosasto Huoltovarmuuskeskus Raija Viljanen logistiikkapäällikkö Lassi Matikainen liiketoimintajohtaja Patria Oy Tutkimuksen ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa. Ohjausryhmäkokouksessa käsiteltiin tutkimuksen kuluessa saatuja tuloksia ja ohjattiin tutkimuksen seuraavien vaiheiden suorittamisessa. Raportin luvussa 2 esitellään tutkimuksen keskeiset käsitteet ja määritellään, mitä ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvalla tarkoitetaan. Luvussa 3 kuvataan ilmakuljetuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä eri näkökulmista ja tarkastelutasoilta. Luvussa 3.1 jäsennetään ilmakuljetusten tilannekuvaan vaikuttavia tekijöitä ja ilmiöitä. Luvussa 3.2 kuvataan Suomen ilmakuljetuksiin ja ilmakuljetusten huoltovarmuuteen vaikuttavia kansainvälisen toimintaympäristön tekijöitä, luvussa 3.3 ilmakuljetuksia osana logistista järjestelmää, luvussa 3.4 Suomen lentoliikenteen erityispiirteitä ja luvussa 3.5 ilmakuljetusten operatiivisia toimintoja. Luvussa 4 esitetään esimerkkejä tapahtumaketjuista, joilla voisi olla vaikutuksia ilmakuljetusten huoltovarmuuteen. Luvussa 5 kuvataan vaihtoehtoja tilannekuvan visualisoinnista. Luvussa 6 esitetään tutkimuksen päätelmät: vastaukset tutkimuskysymyksiin, yhteenveto tilannekuvan muodostumisesta ja pohdintaa työn tuloksista. 11

12 12

13 LUKU 2 Ilmakuljetukset, huoltovarmuus ja tilannekuva 13

14 2. Ilmakuljetukset, huoltovarmuus ja tilannekuva Ennen kuin tarkemmin käsitellään ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvaa, on tarpeen selventää, mitä tällä tarkoitetaan. Seuraavassa kuvataan aluksi osakäsitteet, ts. ilmakuljetukset, huoltovarmuus ja tilannekuva, ja tämän jälkeen esitetään määritelmä ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvalle. Ilmakuljetuksilla tarkoitetaan ilmateitse tapahtuvia rahti- ja postikuljetuksia. Lentokoneilla tehdyistä kuljetuksista käytetään myös termiä lentokuljetukset. Koska merkittävä osa ilmakuljetuksista tapahtuu matkustajaliikenteen lennoilla, ilmakuljetusten toiminnan tarkastelu kytkeytyy koko lentoliikenteeseen. Huoltovarmuuden kannalta tarkasteltuna matkustajaliikenteen rooli painottuu ilmaliikenteessä suurten henkilömäärien evakuointiin ja lääkinnälliseen evakuointiin. 14 Tässä tutkimuksessa ilmakuljetuksia tarkastellaan pelkän lennon sijaan laajempana kokonaisuutena, ilmakuljetusketjuna (kuva 1), joka korostaa, että varsinaisen lennon lisäksi ilmakuljetukset vaativat toimiakseen monia muita toimintoja, mm. liityntäkuljetuksia ja maahuolintaa. Liityntäkuljetukset rajataan suurelta osin tämän tutkimuksen tarkastelun ulkopuolelle, sillä ne ovat tyypillisesti tiekuljetuksia. On kuitenkin tärkeä huomata, että ilmakuljetukset tarvitsevat toimiakseen myös muun kuljetusjärjestelmän ja erityisesti tiekuljetusten tukea. Osa lentokuljetuksista operoidaan ns. lentorekkoina, jonka vuoksi linkki tiekuljetusten toimintaedellytyksiin on hyvin vahva. Lisäksi ilmakuljetusten toiminta edellyttää perusinfrastruktuurin toimimista, ts. esimerkiksi sähkö- ja polttoainejakelun sekä tietojärjestelmien ja viestintäyhteyksien toimivuutta. Lentoalan omien järjestelmien, kuten lennonvarmistuksen, toiminta on myös keskeistä toiminnan kannalta. Ilmatila ja lennonvarmistus LENTO Lentokoneet ja muu kalusto (tavarankäsittely, lentoasemien kunnossapito) Lentoasemat LIITYNTÄKULJETUS Maahuolinta Maahuolinta LIITYNTÄKULJETUS Logistiset solmupisteet Energia, sähkö ja polttoaineet Tietojärjestelmät Henkilöstö ja osaaminen Kuva 1. Ilmakuljetusketjun osat ja niihin kytkeytyviä keskeisiä toimintoja ja resursseja.

15 Liityntäkuljetuksella tarkoitetaan tässä kuljetusta, tyypillisesti tiekuljetusta, lähtöpisteestä lentoasemalle. Tutkimuksessa mielenkiinto ja siten myös rajautuminen taulukossa 2 on liityntäkuljetusten siihen osaan, joka liittyy välittömästi maahuolintaan. Siten esimerkiksi liityntäkuljetukseen liittyvät tieliikenteen kuljettaja- ja kalustotarpeet rajautuvat tämän tarkastelun ulkopuolelle. Maahuolintaan kuuluu tässä toimenpiteet, joita tarvitaan, jotta tavara voidaan siirtää ilma-alukseen ja sieltä pois. Lennolla tarkoitetaan tässä sitä ilmakuljetusketjun osaa, jonka aikana ilma-alus lähtee lähtölentoasemalta ja saapuu määränpäälentoasemalle. Teknologian kehitys on mahdollistanut automaation asteittaisen lisääntymisen, ja erilaiset miehittämättömät ilma-alukset eri kokoluokissa nähdään mahdollisena tulevaisuuden trendinä. Pieniä ilma-aluksia (micro air vehicle) suunnitellaan hyödynnettäväksi mm. pienten tavaralähetysten toimittamisessa suoraan kohteeseen. Taulukko 2. Liityntäkuljetusten, maahuolinnan ja lennon toimintoja ja näihin liittyviä resursseja. Ilmakuljetusketjun osa Liityntäkuljetus Toimintoja Toimintoihin liittyvät resursseja Saapuminen lentoasemalle ja lähtö lentoasemalta Auton purkaminen ja lastaus lentoasemalla Maahuolinnan tarvitseman infrastruktuurin ylläpito (terminaaliinfrastruktuuri, koneet ja laitteet) Lentokuljetuksiin liittyvien asiakirjojen käsittely (luominen, tarkistus) Tavaran pakkaaminen, yksiköinti ja siirtäminen Turvatarkastukset Ilma-aluksen lastaus ja purkaminen Infrastruktuuri: Lentoasemalle johtava liikenneverkko Maahuolinta Infrastruktuuri: Lentokuljetusten kuormausalueet, terminaalit Kalusto: Tarkastus-, pakkaus-, yksiköinti- sekä kuormauskalusto, siirtokalusto Henkilöstö: Maahuolintahenkilöstö Tieto- ja viestintäjärjestelmät: Logistiikan tietojärjestelmät, turvallisuuteen ja tullaukseen liittyvät järjestelmät Energia: Kaluston sähkö ja polttoaine, terminaalien sähkö ja varavoima 15 Lento Lentoliikennealueiden ylläpito Ilma-aluksen lähtövalmistelut: tankkaus, lentokelpoisuuden tarkistus Lentäminen: yhteydenpito lennonjohtoon, ilma-aluksen ohjaus Infrastruktuuri: Ilmatila, lentoliikennealueet (kiitotiet, rullaustiet ja asematasot) Kalusto: Ilma-alus ja sen lähtövalmisteluihin tarvittavat laitteet; infran ylläpitoon tarvittava kalusto Henkilöstö: Lento-, lennonvarmistus-, kunnossapito- ja lähtövalmisteluhenkilöstö Tieto- ja viestintäjärjestelmät: Lennonvarmistusjärjestelmät ja lentosääpalvelut, viestintäjärjestelmät Energia: Lentopolttoaine, kunnossapitokaluston polttoaine, lentoaseman sähköjärjestelmä, varavoimalaitteet

16 Koska lentoliikenne on hyvin globaali toimiala, ilmakuljetusten tarkasteluun liittyy vahva kansainvälinen ulottuvuus. Vaikka tässä työssä keskitytään Suomen lentoliikenteeseen, sen huoltovarmuuteen ja tilannekuvaan, tarkastelu tapahtuu lentoliikenteen globaalissa toimintaympäristössä. Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa (Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista 857/2013). Taulukossa 3 on esitetty huoltovarmuuden osa-alueet. Taulukko 3. Huoltovarmuuden osa-alueet. 16 Kriittinen tuotanto ja palvelut Elintarvikehuolto Terveydenhuolto ja peruspalvelut Teollisuus Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja palvelut Kriittinen infrastruktuuri Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät Tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut Finanssialan palvelut Liikenne ja logistiikka Vesihuolto Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Jätehuolto Huoltovarmuuden näkökulmasta ilmakuljetusten turvaaminen ei nouse samalla tavalla esille kuin merikuljetukset ja tiekuljetukset, jotka ovat tuonti- ja vientikuljetusten ja kotimaan sisäisten kuljetusten pääkuljetusmuodot. Merikuljetukset, kriittiset elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimivuuden sekä väestön toimeentulon edellyttämät kotimaan kuljetukset ja sotilaallisen maanpuolustuksen tukeminen ovat varautumisen painopisteitä (Huoltovarmuuskeskus 2014). Kuitenkin osana logistiikan turvattavia infrastruktuureja myös lento-asemat nousevat esille yhdessä tärkeimpien kuljetusväylien, satamien, tavara- ja henkilöliikenteen asemien, terminaalien ja varastojen sekä tieto- ja turvallisuusjärjestelmien kanssa (Huoltovarmuuskeskus 2014). Liikenteen ja logistiikan huoltovarmuuden osalta tavoitteena on huolehtia yritysten ja kaluston riittävästä kotimaisuudesta ja suomalaisesta osaamisesta (Huoltovarmuuskeskus 2014). Huoltovarmuuden kannalta tärkeimpiä turvattavia tavarakuljetuksia ovat energia-, kemikaali- ja elintarvikekuljetukset (Huoltovarmuuskeskus 2014), joita ei tyypillisesti kuljeteta lentokuljetuksin. Suomen sisäisiä lentokuljetuksia ja huoltovarmuutta tarkastelleessa raportissa (Aalto et al. 2013) tunnistettiin erityisesti terveydenhuollon ja teollisuuden tarvitsevan toisinaan nopeaa kuljetusta. Tällaisia kuljetuksia ovat esimerkiksi lääketieteelliset näytteet, verituotteet ja siirtoelimet. Teollisuuden varaosa- ja laitekuljetukset voivat edellyttää ilmakuljetuksia taloudellisista syistä, mikä korostuu erityisesti ulkomailta Suomeen tulevissa kuljetuksissa. Tilannekuva-käsitettä käytetään monissa yhteyksissä. Koistinen (2011) toteaa, että tilannekuvalle ei ole olemassa mitään yksiselitteistä määritelmää, mutta se voidaan nähdä

17 päätöksentekoa tukevana asiana. Esimerkiksi valtioneuvoston ennakoivaa ja reaaliaikaista tilannekuvaa muodostetaan valtioneuvoston kanslian johdolla tukemaan valtioneuvoston päätöksentekoa ja viestintää sekä lisäämään tilannetietoisuutta valtion ja yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä (VNK 2014). Tilannekuvaa tarvitaan, koska monet tilanteet etenevät nopeasti, toimijoita on paljon ja tilanteesta kertovat tiedot ovat hajallaan. Koistisen (2011) mukaan tilannekuva on jatkuvasti ylläpidettävä kuvaus, joka rakennetaan saatujen tietojen pohjalta ja niistä tehtyjen johtopäätösten perusteella. Tilannekuvan perusteella yksilölle muodostuu tilannetietoisuus, joka on ainutkertainen näkemys ympäröivästä maailmasta. Tilannekuvajärjestelmä on järjestelmä, jonne on koottu tilannekuvatietoa. (Koistinen 2011) Englanniksi tilannekuvaa vastaa käsite situational awareness. Tilannekuvakäsitettä käytetään myös lentoliikenteen toimialalla erilaisissa yhteyksissä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman Airport Operations Center, APOC, tuottaa kokonaistilannekuvaa lentoaseman matkustajavirtojen sujuvuuden, koneiden käännön ja muiden toimintojen optimoimiseksi. APOC:n laajentuessa palvelemaan koko Suomen lentoasemaverkostoa sen avulla ylläpidetään lentoasemien operatiiviseen tilanteeseen liittyvää tilannekuvaa. Trafilla (ks. Trafi 2014) on käytössä käsite Liikenteen tilakuva, johon sisältyy liikenteen turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden keskeiset visiot ja tavoitteet, toteuman seurannan, arvion tilasta (mikä ollut, mikä nyt, arvio kehityksen suunnasta), keskeiset uhat ja muutokset ja koosteen parantavista toimenpiteistä. Näin määriteltynä tilakuva on tilannekuvaa laajempi käsite. 17 Edellä kuvattujen määritelmien pohjalta ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuva on ilmakuljetusten huoltovarmuuteen vaikuttavien tekijöiden ja ilmiöiden kuvaus ja ymmärrys, jota rakennetaan ja ylläpidetään saatujen tietojen pohjalta ja niistä tehtyjen johtopäätösten perusteella, ja joka tukee päätöksentekoa. Huoltovarmuuden näkökulmasta päätöksentekokyky ja siten myös ajantasaisen tilannekuvan tarve korostuu erityisesti, kun lähestytään poikkeusoloja tai niihin rinnastettavia oloja. Tällöin voi olla tarve päättää toimista, joita tarvitaan yhteiskunnan kriittisten tarpeiden turvaamiseksi, esimerkiksi varmistaa tiettyjen (kriittisten) järjestelmien toiminta tarkasti kohdistettavien hankintojen avulla. Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuva on strategisen tason tilannekuvaus, eikä se sisällä operatiivisten järjestelmien, kuten esimerkiksi lennonvarmistusjärjestelmän, tietoja. Tilannekuvan ensisijaiset hyödyntäjät ovat Huoltovarmuuskeskus ja muu huoltovarmuusorganisaatio. Huoltovarmuusorganisaation sisällä tilannekuvaa jaetaan poolin kautta yrityksille, jotka voivat tilannekuvan avulla päättää tarpeellisiksi katsomistaan ratkaisuista. Poolin kautta kulkevat myös viestit yrityksiltä Huoltovarmuuskeskukselle. Huoltovarmuuskeskuksesta tilannekuva ja tilanneymmärrys välittyvät myös valtiojohdolle, mm. kun valmistellaan valtioneuvoston päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista. Tutkimuksessa tehdyissä haastatteluissa todettiin, että tilannekuvaa tulisi ylläpitää kahdella syklillä. Lyhyellä aikavälillä jatkuvasti tai aina tarvittaessa seurattavia asioita ovat esimerkiksi erilaiset poikkeustilanteet, jotka voivat olla ihmisen tai luonnon aiheuttamia

18 kuten sotilaallisia konflikteja tai luonnonkatastrofeja. Pitkällä aikavälillä aikajänne kuukausia tai vuosia seurattavat asiat ovat puolestaan verrattain pysyviä ja hitaasti kehittyviä. Vastuu ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan ylläpidosta on ilmakuljetuspoolilla. Myös muissa pooleissa ja ylipäätään koko huoltovarmuusorganisaatiossa ylläpidetään tilannekuvaa. Tilannekuvan kannalta kiinnostavaa on, miten järjestelmä toimii normaalisti ja miten poikkeukset (häiriöt) vaikuttavat toimintaan. Yleisesti tilannekuvajärjestelmien tärkeänä osana on eri toimialojen trendien seuraaminen, esimerkiksi saatavuus (komponentit, raaka-aineet, henkilöstö ja osaaminen) ja ulkomaalaisomistuksen kehittymisen vaikutukset. Verkostoituneen toimintatavan vuoksi tilannekuvajärjestelmissä on viime vuosina korostunut globaalin toimintaympäristön kehittyminen, jolla on myös suuri merkitys lentoliikenteelle. Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuva 18 tukee päätöksentekoa keskittyy strategisen tason tekijöihin ja ilmiöihin parantaa tilannetietoisuutta ilmaliikennejärjestelmästä ja ilmakuljetusten huoltovarmuudesta yhdistää tilannetiedon ymmärrykseksi toiminnasta ja toiminnan herkkyyksistä korostaa tiedon jakamista eri toimijoiden kesken

19 LUKU 3 Ilmakuljetusten tilannekuvan osat 19

20 3 Ilmakuljetusten tilannekuvan osat 3.1. Tilannekuvaan vaikuttavien tekijöiden jäsentäminen Kuvassa 2 on esitetty tilannekuvaan liittyvien tekijöiden ja ilmiöiden jaottelu kolmeen eri tasoon. Uloimmalla kehällä ovat yleisen toimintaympäristön tekijät ja ilmiöt, kuten globaali talous- ja turvallisuustilanne, kansainvälinen sääntely ja sopimukset sekä luonnonilmiöt, jotka voivat vaikuttaa lentoliikenteeseen. Keskimmäisellä kehällä ovat lentoliikennealaan suoraan vaikuttavat tekijät ja ilmiöt, kuten työtaistelut, ilmatilan sulkeminen (joka voi olla seurausta esimerkiksi ulommalla kehällä tapahtuvista luonnonilmiöistä tai muutoksista globaalissa turvallisuustilanteessa) ja lentoliikennealan sisäisen kilpailutilanteen muutokset, joihin puolestaan voivat vaikuttaa esimerkiksi kansainväliset sopimukset ja talouskehitys. Sisimmällä kehällä on lentoliikennealan toimijoihin liittyvät tekijät ja ilmiöt, jotka voivat olla seurausta ulompien kehien tekijöistä ja ilmiöistä. Esimerkiksi lentoyhtiöiden taloudelliseen toimintakykyyn vaikuttavat useat tekijät yleisestä taloudellisesti tilanteesta alkaen. Omistusjärjestelyissä tapahtuvat muutokset voisivat vaikuttaa esimerkiksi toimijoiden fuusioiden tai strategiavalintojen kautta. 20 Yleinen toimintaympäristö Lentoliikenneala Toimijat Globaali turvallisuustilanne Luonnonilmiöt Lentoreitit Ilmatilan sulkeminen Helsinki-Vantaan hub-asema Talouden kehitys Lentoliikenteen kysyntä Energian saatavuus ja hinta Päästökauppa Lentoyhtiöiden taloudellinen toimintakyky Henkilöstön Yritysjärjestelyt saatavuus Henkilöstön osaaminen Kansainvälinen sääntely Työtaistelut Kotimaisuusaste Kuljetuskapasiteetin siirtyminen muualle Venäjän ylilentomahdollisuus Toimijoiden verkostoituminen Lentoasemaverkosto Kilpailu lentomarkkinoilla Koulutus Lentokoneiden käyttökielto Kansainväliset sopimukset Kuva 2. Ilmakuljetusten tilannekuvan kannalta keskeisiä tekijöitä ja ilmiöitä.

21 Tarkempaa analyysiä varten tilannekuvan kannalta keskeiset tekijät ja ilmiöt on jaoteltu kuvassa 3 toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin (vasemmalla) ja lentoliikenteen operointiin liittyviin tekijöihin (oikealla). Toimintaympäristöön liittyvät tekijät on jaettu kansainväliseen toimintaympäristöön, lentotoimialaan sekä Suomen erityiskysymyksiin. Operointiin liittyvien tekijöiden pääluokkina ovat puolestaan infrastruktuuri, lentokoneet ja muu kalusto sekä henkilöstö. Toimintaympäristö Kansainvälinen toimintaympäristö Operointi Infrastruktuuri Taloustilanne Energian saatavuus ja hinta Ilmatila ja lennonvarmistus Lentoasemat Logistiset solmupisteet Poliittinen tilanne Kansainvälinen sääntely Suomen ilmatila Ilmaliikennealueet Lentorahtiterminaalit Turvallisuustilanne Luonnonilmiöt Muiden maiden ilmatila Matkustajaterminaalit Tietojärjestelmät Lentotoimiala Lentokoneet ja muu kalusto Lentomatkustuksen ja -kuljetusten kysyntä Ilmakuljetukset osana logistiikkaa Lentokoneet Lentoasemien operointi- ja ylläpitokalusto Tavarankäsittelykalusto 21 Toimijaverkostot Lentokelpoisuus Käyttökelpoisuus Markkinat ja kilpailutilanne Taloudellinen toimintakyky Varaosien saatavuus Kaluston saatavuus Suomen erityiskysymykset Henkilöstö Toimijoiden kotimainen omistus Helsinki-Vantaa Saatavuus Osaaminen ja pätevyys Finnair Finavia Lentohenkilöstö Lentoasematoiminnot Tavarankäsittely Lentoasemaverkosto Ilmailutekniikka Lennonvarmistus Kunnossapito Kuva 3. Ilmakuljetuksiin ja niiden huoltovarmuuteen vaikuttavia tekijöitä. Seuraavissa luvuissa kuvataan tarkemmin kuvassa 3 esitettyjä tekijöitä ja niiden merkitystä Suomen ilmakuljetusten huoltovarmuudelle.

22 3.2. Kansainvälinen toimintaympäristö Lentoliikenteen globaalin luonteen vuoksi kansainvälisen toimintaympäristön kehittyminen vaikuttaa monin tavoin Suomen ilmakuljetuksiin ja ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvaan. Keskeisimpiä tekijöitä kansainvälisessä toimintaympäristössä ovat taloustilanne, poliittinen tilanne, turvallisuustilanne, energiakysymykset, kansainvälinen sääntely ja luonnonilmiöt. Taloustilanne vaikuttaa suoraan lentoliikenteen kysyntään sekä matkustaja- että lentorahtimarkkinoilla. Korkeasuhdanteessa lentoliikenteen kysyntä kasvaa voimakkaasti, kun taas talousromahduksen seurauksena lentomatkustamisen ja -kuljettamisen määrä voi hetkellisesti vähentyä paljon. Talouskehitys vaihtelee eri puolilla maapalloa ja johtaa pidempään jatkuessaan lentomarkkinoiden muutokseen. Aasian maiden voimakas talouskasvu on lisännyt ja lisää tulevaisuudessa lentoliikenteen kysyntää erityisesti Aasiassa. Poliittisen tilanteen kehittyminen, esimerkiksi poliittisen tilanteen kiristyminen eri maiden välillä tai alueilla, vaikuttaa lentomarkkinoihin sekä kysynnän että mahdollisten poliittisten ja taloudellisten seurausten kautta. Poliittisen tilanteen kehittymisellä voi olla myös myönteisiä vaikutuksia lentoliikenteeseen, esimerkiksi lentoliikenteen markkinoiden vapautuminen voi tukea lentoliikenteen kasvua ja tuoda terveemmän kilpailutilanteen lentoliikennemarkkinoille. 22 Turvallisuustilanne vaikuttaa poliittisen tilanteen tavoin lentoliikenteen kysyntään. Se voi myös kohdistua kasvavana turvallisuusriskinä suoraan lentoliikenteeseen, kuten tapahtui Itä-Ukrainassa ja Israelissa vuonna Turvallisuustilanteen heikkeneminen voi johtaa esimerkiksi lentoreittien muutoksiin ja pidempään jatkuessaan vaarantaa myös lentoyhtiöiden taloudellisia toimintaedellytyksiä. Myös lentoasemien toimintaedellytykset voivat heikentyä turvallisuustilanteen vuoksi. Energian saatavuus ja hinta vaikuttavat suoraan lentoliikenteen harjoittamiseen, mutta myös alan ulkopuoliset vaikutukset voivat heijastua lentoliikenteen kysyntään, esimerkiksi korkean energian hinnan vaikuttaessa talouskehitykseen. Lentoliikenteen kannalta kerosiini on keskeinen polttoaine, joka saatavuus riippuu raakaöljyn saatavuudesta ja jalostus- ja kuljetusketjun toimivuudesta. Muun kuin raakaöljypohjaisen kerosiinin (esim. biokerosiini) käyttö on nykyisin hyvin vähäistä lentoliikenteessä, joten näillä ei nykyisin olisi mahdollista korvata raakaöljystä jalostettua kerosiinia lentoliikenteessä. Mikäli raakaöljyn tai kerosiinin saatavuus heikkenee esimerkiksi öljyntuottajamaiden kriisien tai jalostusketjun häiriöiden vuoksi, heijastuu se suoraan näiden hintoihin. Koska polttoaineen osuus lentoliikenteen kustannuksista voi olla kolmanneksen luokkaa, vaikuttaa kerosiinin hinnan nousu merkittävästi lentoyhtiöiden kustannuksiin. Tämä heijastuu edelleen lentomatkustamisen ja -kuljettamisen hintoihin. Kansainvälinen sääntely voi kohdistua lentoliikenteeseen tai olla yleisempää sääntelyä, jolla on välillisiä vaikutuksia lentoliikenteeseen. Viime vuosina erityisesti kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävät ilmastotavoitteet ovat synnyttäneet erilaisia päästökauppajärjestelmiä. Päästökauppajärjestelmä on otettu käyttöön myös Euroopan lentoliikenteessä, mutta suppeampana kuin alun perin suunniteltiin. Jatkossa on pyrkimys globaalimpaan

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

CERT-CIP seminaari 20.11.2008

CERT-CIP seminaari 20.11.2008 CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto 1 Meriskenaariot 2030 tausta ja tavoite Suomen meriliikenteen strategian valmistelua varten Tietoa

Lisätiedot

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Veli-Matti Sääskilahti 8.5.2014 Lento-onnettomuuksia Suomessa Comp Air 8, Jämijärvi 2014-8 menehtynyttä, 3 loukkaantunutta Copterline

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa

Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa Varmistamme, että yhteiskunta toimii myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että arkipäiväiset asiat toimivat.

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki

Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Pekka Vauramo toimitusjohtaja 1 Finnair on verkostolentoyhtiö joka yhdistää Aasian ja Euroopan liikenteen jakauma 5% 3% Yli 9 miljoonaa matkustajaa

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

AVIAPOLIS, LEHDISTÖKIERTUE 10.11.2008. Ajankohtaista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen

AVIAPOLIS, LEHDISTÖKIERTUE 10.11.2008. Ajankohtaista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen AVIAPOLIS, LEHDISTÖKIERTUE 10.11.2008 Ajankohtaista Helsinki-Vantaan lentoasemalla Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen HELSINGIN HUBIN ASEMA Helsingissä on Euroopan / Aasian hub vain, jos Helsinki pystyy

Lisätiedot

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN VIRVE-päivä 19.3.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan?

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

Keneltä ICT-palvelut hankitaan tulevaisuudessa: perinteiseltä IT-palveluntarjoajalta, tietoliikennepalveluntarjoajalta vai molemmilta?

Keneltä ICT-palvelut hankitaan tulevaisuudessa: perinteiseltä IT-palveluntarjoajalta, tietoliikennepalveluntarjoajalta vai molemmilta? Keneltä ICT-palvelut hankitaan tulevaisuudessa: perinteiseltä IT-palveluntarjoajalta, tietoliikennepalveluntarjoajalta vai molemmilta? 8.2.2005 Tommi Rinnemaa Market-Visio Oy www.marketvisio.fi Potentiaalisten

Lisätiedot

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Aviation Day 20.10.2015 Kuopio Kari Savolainen Tiesitkö, että Finavia omistaa, ylläpitää ja kehittää 24 lentoaseman verkostoa sekä tuottaa lennonvarmistuspalvelut koko

Lisätiedot

Harrasteilmailun riskikartoitus

Harrasteilmailun riskikartoitus Harrasteilmailun riskikartoitus Ilmailujohtaja, ylijohtaja Pekka Henttu 29.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Harrasteilmailun kartoitus Toimeksianto 24.10.2014 Riskikartoituksen perusteella:

Lisätiedot

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Lennonvarmistuksen haasteet, aluelennonjohdon perustaminen Helsinki-Vantaalle. Raine Luojus Lentoturvallisuusseminaari 8.4.4014

Lennonvarmistuksen haasteet, aluelennonjohdon perustaminen Helsinki-Vantaalle. Raine Luojus Lentoturvallisuusseminaari 8.4.4014 Lennonvarmistuksen haasteet, aluelennonjohdon perustaminen Helsinki-Vantaalle Raine Luojus Lentoturvallisuusseminaari 8.4.4014 Finavian lennonvarmistusliiketoiminta tänään Finavian lennonvarmistus on Euroopan

Lisätiedot

Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle

Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle 2 Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle 3 www.huoltovarmuus.fi Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Liikenne 19.3.2012

Toimintaympäristö: Liikenne 19.3.2012 Toimintaympäristö: Liikenne Toimintaympäristö: Liikenne Tampere Aino Järventausta www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Liikenne 2011 Autojen

Lisätiedot

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 Tätä me olemme Deutsche Bahn DB Schenker DB Schenker Suomessa Suomen tunnuslukuja Kiitolinja Tätä me olemme Deutsche

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Metsäteollisuuden huoltovarmuus Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen 2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Huomisen huoltovarmuus 22.1.2014 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1 HUOLTOVARMUUS häiriöiden ja kriisien vaikutukset Varaudutaan mahdollisimman laaja-alaisesti

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailun ammatteja Ilmailu tarjoaa suuren joukon kiehtovia ja tavoiteltavia ammatteja. Ilmailu on luonteeltaan kansainvälistä. Teknologiaa, haastavia ja palkitsevia

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Huollon ulkoistaminen

Huollon ulkoistaminen Huollon ulkoistaminen Taustainfo medialle 26.10.2012 osastonjohtaja Ari Vahtera Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Sisältö Lentokelpoisuuden osa-alueet Vastuut Huoltotoiminnan luvat ja valvonta Ulkomaisen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Heikki Pajuoja Toimitusjohtaja heikki.pajuoja@metsateho.fi Puutavaran kaukokuljetuksen tehostaminen Metsäalan strategisen ohjelman seminaari puutavaran kuljetuslogistiikasta

Lisätiedot

Logistiikan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen 1.8.2015. Yli-insinööri Timo Repo

Logistiikan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen 1.8.2015. Yli-insinööri Timo Repo Logistiikan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen 1.8.2015 Yli-insinööri Timo Repo Osaamisperusteisuuden vahvistaminen opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI http://partnet.vtt.fi/serviisi/ Hankintalogistiikan ulkoistamisesta hankintatoimen ulkoistamiseen EGLO-ohjelman vuosiseminaari

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus Taustainfo medialle 26.10.2012 Trafin auditorio Erityisasiantuntija Mette Vuola Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Uusimaa tulevaisuuden toimintaympäristössä

Uusimaa tulevaisuuden toimintaympäristössä Uusimaa tulevaisuuden toimintaympäristössä Professori Jorma Mäntynen NAC Pohdittavat teemat Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ. VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ. VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEELLÄ, LIIKKUMISELLA SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T, TAVARAT, PALVELUT

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA Ville Haapasaari Lentoasemanjohtaja Finavia Finanssilounas 17.4.2015 1 FINAVIA LYHYESTI Valtion omistama lentoasemayhtiö 24

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto. Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto. Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy 6. Lokakuuta 2011 Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy Kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot