Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle"

Transkriptio

1 Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle

2 2

3 Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle 3

4 Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. 4 Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Julkaisija: Huoltovarmuuskeskus Kirjoittajat: Elisa Aalto, Tommi Mäkelä & Markus Pöllänen, Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kuvitus: Shutterstock Taitto: Up-to-Point Oy Painopaikka: Multiprint Oy Julkaisuvuosi: 2013 ISBN

5 sisältö Alkusanat...8 Tiivistelmä...10 Termit ja lyhenteet Johdanto Lentokuljetusten rooli kuljetusjärjestelmässä Eri kuljetusmuotojen ominaisuudet ja käyttöalueet 2.2 Lentokuljetusten ominaispiirteet 3. Suomen lentokuljetukset Lentokuljetukset Suomen näkökulmasta 3.2 Suomen sisäiset lentokuljetukset 5 4 Suomen sisäisten lentokuljetusten merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta Yhteenveto ja päätelmät...46 Lähteet...50

6 6

7 Alkusanat

8 ALKUSANAT Huoltovarmuuden turvaamisessa kuljetuslogistinen järjestelmä kuuluu yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin, jonka toimivuus on turvattava kaikissa tilanteissa. Lentoliikenteen roolia osana kuljetuslogistista järjestelmää on tähän asti tarkasteltu huoltovarmuuskontekstissa pääasiassa ulkomaan yhteyksien kannalta. Henkilökuljetuksissa tällaisia ovat evakuointitilanteet ja lääkinnälliset kuljetukset esimerkiksi tsunamin yhteydessä. Tavarakuljetuksissa keskeisiä ovat varaosalogistiikka ja yleensä kalliiden, kevyiden, pilaantuvien tai vanhenevien tuotteiden ja dokumenttien, ns. aikakriittisten tuotteiden nopeaa kuljetusta vaativat tilanteet. Kotimaan sisäisten lentokuljetusten merkitystä huoltovarmuudelle on pidetty vähäisempänä, koska vaihtoehtoisia kuljetusmahdollisuuksia on olemassa. Tehty tutkimus osoittaa kotimaan lentoliikenteen merkityksen osana globaalia logistista järjestelmää ja antaa perustietoa alan toimintatavoista. Tavoitteena on ollut tuottaa tietoa paitsi huoltovarmuuden kehittämisen myös valmisteilla olevan Suomen lentoliikennestrategian tueksi. 8 Osa lentorahdiksi tilastoiduista kuljetuksista tapahtuu todellisuudessa autokuljetuksina. Eri kuljetusmuotojen toisiaan korvaava tai täydentävä rooli korostuu. Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa vastaavantyyppinen selvitys myös muista kuljetusmuodoista. Tutkimuksen on tilannut Finavia Oyj yhteistyössä huoltovarmuusorganisaation ilmakuljetuspoolin ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet ilmakuljetuspoolin puheenjohtajana riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen (Finavia Oyj), logistiikkapäällikkö Raija Viljanen (Huoltovarmuuskeskus), ryhmäpäällikkö Auli Kankkunen (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi), ilmakuljetuspoolin sihteeri Jukka Airikkala ja analyytikko Nuutti Nikula (Huoltovarmuuskeskus). Työ alkoi toukokuussa 2013 ja valmistui syyskuussa Se on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Tutkimusryhmään ovat kuuluneet professori Jorma Mäntynen, lehtori Markus Pöllänen, tutkija Elisa Aalto, projektipäällikkö Tommi Mäkelä ja projektipäällikkö Harri Rauhamäki. Tutkimuksessa on haastateltu asiantuntijoita, jotka antoivat merkittävän panoksen tähän hankkeeseen, mistä haluamme esittää heille lämpimät kiitokset. Helsinki-Vantaalla syyskuussa 2013 Tilaajat

9 Tiivistelmä

10 Tiivistelmä 10 Tutkimus tarkastelee Suomen lentoliikennettä ja erityisesti kotimaan sisäisiä lentokuljetuksia huoltovarmuuden näkökulmasta. Koska aiempaa tutkimusta aihepiiristä on hyvin niukasti, työssä tärkeänä tietolähteenä ovat olleet asiantuntijoiden, erityisesti kuljetusalan yritysten edustajien, haastattelut. Lisäksi työssä on hyödynnetty lentokuljetuksia koskevia tilastoaineistoja. Kansainväliset lentokuljetukset nähdään huomattavasti tärkeämpinä kuin kotimaan sisäiset lentokuljetukset johtuen erityisesti Suomen maantieteellisestä ja saarimaisesta sijainnista. Kotimaan sisäisen lentorahdin ja lentopostin määrät ovat hyvin pieniä kaiken kaikkiaan ja noin prosentin suuruusluokkaa Suomen kansainvälisiin lentokuljetuksiin verrattuna. Suomen sisällä kuljetetaan lentäen tyypillisesti erilaisia lääketieteellisiä näytteitä, verituotteita, siirtoelimiä, varaosia ja laitteita sekä postia. Suomen sisällä lentoliikenteen kilpailukyky tulee selkeimmin esille Helsingin ja Pohjois-Suomen välisissä yhteyksissä sekä alueilla, jonne muut kuljetusyhteydet ovat hitaita, kuten Ahvenanmaalle. Suomen sisäisissä lentokuljetuksista huoltovarmuuden kannalta merkittävimpiä ovat terveydenhuoltoon liittyvät kuljetukset. Normaalioloissa näitä ovat muun muassa lääketieteelliset näytteet, verituotteet ja siirtoelimet. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvittavien varaosien kuljetuksissa muutaman tunnin aikaero toimitusnopeudessa eivät ole huoltovarmuuden kannalta kriittistä, jolloin näissä kuljetuksissa riippuvuus kotimaan sisäisistä lentoyhteyksistä ei ole ehdoton. Lentokuljetusta käyttämällä saavutetaan suurempi aikaetu, mikäli kuljetus tulee muualta Euroopasta tai kauempaa. Suomen lentorahdin määrän vähentymiseen ovat 2000-luvulla vaikuttaneet teknogiateollisuuden toimintatapojen muutokset ja tuotannon väheneminen Suomessa sekä terminaalitoimintojen ja lentämisen operatiivisten kustannusten nousu. Samalla kiireellisten tavaroiden ja lähetysten kriteerit ovat tiukentuneet. Kotimaan sisäisinä lentokuljetuksina kuljetetaan enää sellaisia tuotteita, joiden osalta kuljetuskustannuksilla ei ole ratkaisevaa merkitystä, ja lentokuljetusten avulla saavutetaan merkittävät hyödyt logistisissa prosesseissa. Suomen sisäinen logistiikka on rakentunut entistä enemmän yön yli tiekuljetusten varaan. Matkustajaliikenteen kysyntä ja tarjonta mahdollistavat lentokuljetusten saatavuuden etenkin vilkkaimmilla Suomen sisäisillä yhteysväleillä kuljetettavan tavaramäärän suuruudesta tai vaihtelusta huolimatta. Jos kotimaan sisäisessä matkustajareittiverkostossa tapahtuu muutoksia, se vaikuttaa suoraan myös lentokuljetuksiin. Lentoyhteystarjonnan vähenemisen tai loppumisen myötä nykyiset logistiset prosessit ja kuljetusketjut jouduttaisiin suunnittelemaan uudelleen. Erityisesti aikakriittisten tuotteiden osalta tämä voisi nostaa merkittävästi kuljetuskustannuksia. Liikennöinnin loppuminen joltakin lentoasemalta ei oletettavasti lisäisi lentorahdin määrää muilla lentoasemilla. Laajojen yhteiskunnallisten kytkentöjensä vuoksi lentoliikennettä ja lentokuljetuksia tulee myös lentoliikenteen strategian valmistelussa ja jatkotutkimuksissa tarkastella osana kokonaisuutta ja useista näkökulmista. Näitä näkökulmia ovat ihmisten elinmahdollisuudet ja liikkuvuus, elinkeinoelämä ja sen toimintaedellytykset, matkailu, aluerakenne ja alueiden kehittäminen, liikennejärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena sekä huoltovarmuus ja yhteiskunnan toimivuus.

11 Termit ja lyhenteet

12 Termit ja lyhenteet 12 All cargo aircraft Rahdin kuljettamiseen muunnettu lentokone. Belly-hold cargo Matkustajakoneen lastiruumassa kuljetettava rahti. Huoltovarmuus Kyky sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. (Huoltovarmuuskeskus 2013a) IATA International Air Transport Association. Kansainvälinen ilmakuljetusliitto. Integraattori / pikakuljetusyhtiö Kuljetusyhtiö, joka tarjoaa ovelta ovelle palvelua yhdistäen lentokuljetuksen ja tiekuljetuksen käyttäen tyypillisesti omia lentokoneita ja autoja lähetysten kuljettamiseen. Lentokuljetus Lentokoneella kuljetetut tuotteet ja tavarat, käsittää sekä lentorahdin että lentopostin. Lentorahti Lentokoneella kuljetetut tuotteet ja tavarat. Lentoposti Lentokoneella kuljetettu posti. Lentorekka (road feeder) Rahtilentoja tarjoavan yhtiön palvelu, joka siirtää tavaran lentokoneesta tai terminaalista / lentokoneeseen tai terminaaliin maantiekuljetuksena. Mahdollistaa sen, että yhtiö voi tarjota lentorahtipalvelua kaupunkiin, johon sillä ei ole lentoja. Osa maantiekuljetuksista operoidaan lennon numerolla ja kuljetus verrannollistetaan lentokuljetukseen. Kotimaan sisäiset lentokuljetukset Suomen sisällä ilmateitse tehtävät kuljetukset. Pikakuljetus Lähetykset, joissa kuljettava yhtiö takaa tietyn palvelutason ja nopean ovelta ovelle -toimituksen käyttäen parhaiten sopivia kuljetusmuotoja. Transito Kauttakulku(kuljetus). Tavarakuljetus, jossa tavara kuljetetaan toisen maan kautta kolmansiin maihin. Transitotavaroita ei selvitetä kauttakulkumaan tullissa eikä niitä myöskään tilastoida kauttakulkumaassa ulkomaankaupaksi.

13 osa 1 johdanto

14 1. johdanto Tutkimuksen tausta Lentoliikenteen merkitys on kasvanut globalisaation myötä. Lentoliikenne onkin erityisesti pitkämatkaisen ja kansainvälisen yhteydenpidon, liikematkustamisen ja vapaa-ajanmatkailun sekä tiettyjen kuljetustarpeiden kannalta keskeinen liikenne- ja kuljetusmuoto. Kotimaan sisäisessä liikenteessä lentomatkustamisella ja lentokuljetuksilla on tyypillisesti sitä merkittävämpi rooli, mitä suurempi ja maantieteellisesti hajautuneempi maa on, ja myös, mitä korkeampi taloudellinen toimeliaisuus maassa on. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen lentoliikennettä ja erityisesti Suomen sisäisiä lentokuljetuksia huoltovarmuuden 1 näkökulmasta. Vaikka kotimaan sisäisesten lentokuljetusten määrä ja osuus muusta tavaraliikenteestä on pieni, talousalueiden elinkelpoisuuden säilyttämiseksi ja alueen huoltovarmuuden ylläpitämiseksi lentokuljetusten merkitys voi kuitenkin joissakin tapauksissa olla suuri. Esimerkiksi lentoteitse nopeasti toimitettavan varaosan merkitys liiketoiminnan jatkuvuudelle voi olla ratkaiseva. Suomen aluerakenne on hajanainen. Väestö ja tuotannollinen toiminta on jakautunut epätasaisesti maan eri osiin. Aluerakenteen hajanaisuus korostaa liikenneyhteyksien merkitystä yhdistämässä alueita toisiinsa ja kansainvälisesti. Yritykset ovat voineet rakentaa omat logistiset prosessinsa ja toimitusketjunsa sen varaan, että lentoyhteydet ovat käytettävissä, jolloin lentoyhteyksien vähentyminen heikentäisi toimintaedellytyksiä. Hyvät liikenneyhteydet ovat myös yritystoiminnan menestymiselle kriittinen tekijä (Puolustusvoimat 2012). Liikenne- ja viestintäministeriö (2011) on määritellyt, että lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli kolme tuntia. Lentoliikenteen ostoilla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Lentoyhteystarjonta voi vaikuttaa merkittävästi tuotantolaitosten sijoittumis- ja säilyttämispäätöksiin (Puolustusvoimat 2012). Elinkeinoelämän kuljetustarpeet ovat erilaisia eri toimialoilla. Eri toimialojen kuljetustarpeissa korostuvat erilaisin painotuksien kustannukset, luotettavuus (täsmällisyys, pieni vaurioitumisriski) ja nopeus ja näihin tarpeisiin tie-, rautatie-, vesi- ja lentokuljetukset vastaavat eri tavoin. Lentokuljetusten erityispiirteitä ovat suuri nopeus erityisesti pitkillä matkoilla ja muihin kuljetusmuotoihin verrattuna korkeat kustannukset. Perinteisesti lentokuljetuksiksi onkin hakeutunut erityisesti arvokkaita ja nopeasti arvoaan menettäviä tuotteita. Kun lentoteitse kuljetettavat tuotteet ovat arvokkaita, eivät kuljetuskustannukset kuitenkaan nouse korkeiksi tavaran arvoon nähden, ks. taulukko 1.1. Taulukko 1.1. Kuljetettavien tuotteiden arvo ja kuljetuskustannukset (USD) 2000-luvun alussa Yhdysvaltain ja Kanadan sekä Yhdysvaltain ja Meksikon välisessä liikenteessä eri kuljetusmuodoilla, vesiteitse tehtäviä kuljetuksia ei esitetä niiden suurten sisäisten erojen vuoksi. Kuljetettavien tuotteiden arvo/tonni Kuljetuskustannus /1000 tkm Kuljetuskustannus prosentteina tavaran arvosta Lähde: Gilbert & Peel 2010 Putkikuljetus Rautatiekuljetus Tiekuljetus Lentokuljetus 666 $ 911 $ $ $ 10 $ 15 $ 180 $ 551 $ 1,5 % 1,7 % 6,3 % 0,6 % 1. Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

15 Huoltovarmuuden ja lentorahdin yhteyttä ei ole tutkittu aiemmin luvulla tehtyjä, erityisesti lentorahtiin liittyviä suomalaistutkimuksia tunnistettiin kaksi. Varjola ja Naatula (2000) ovat kuvanneet lentorahdin asemaa osana Suomen kuljetusjärjestelmää. Laitinen (2002) on puolestaan selvittänyt lentorahtipalveluiden asemaa erityisesti Suomen ulkomaankaupassa. Huoltovarmuuden näkökulmasta on kiinnostavaa selvittää esimerkiksi, mitä Suomen eri talousalueiden kuljetusketjuille tapahtuu, jos hyödykkeitä ei voida toimittaa nopeina lentokuljetuksina. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen merkitys kotimaan sisäisillä lentokuljetuksilla on yhteiskunnan toiminnalle normaalioloissa? Mitkä kuljetukset ovat huoltovarmuudelle tärkeitä ja riippuvaisia kotimaan lentokuljetuksista? Mitä merkitsee huoltovarmuudelle, jos lennot loppuvat joltakin yhteysväliltä ja kuljetukset hoidetaan muulla tavoin? Jotta pystytään vastaamaan yllä oleviin tutkimuskysymyksiin ja kuvailemaan kotimaan sisäisten lentokuljetusten merkitystä huoltovarmuudella, täytyy lisäksi selvittää: Mitä kuljetetaan lentokuljetuksina? Mikä on lentokuljetusten merkitys elinkeinoelämän toiminnalle? Miten tavarat kuljetettaisiin, mikäli lentokuljetusverkosto olisi nykyisestä poikkeava? Tutkimuksen tavoitteena on kuvata kotimaan sisäisten lentokuljetusten merkitystä huoltovarmuuden näkökulmasta Suomessa. Tarkoituksena on selvittää, minkälainen merkitys kotimaan sisäisillä lentokuljetuksilla on ja kuinka tärkeiksi ne koetaan erilaisten kuljetusten osalta. Tutkimus keskittyy kotimaan sisäisiin lentokuljetuksiin ottaen huomioon sen, että kotimaan sisäiset lentokuljetukset voivat kytkeytyä kansainvälisiin kuljetusketjuihin, ja että lentorahtia ja -postia kulkee matkustajakoneissa, jolloin se on riippuvaista kotimaan sisäisen matkustajaliikenteen kysynnästä ja tarjonnasta, jotka määrittävät lentokuljetusverkon suurelta osalta. Eri toimialoilla ja huoltovarmuusaloilla on huomattavia aluekohtaisia eroja. Tietyt toimialat, kuten kemianteollisuus ja erityisesti sen sisällä öljynjalostus, ovat hyvin keskittyneitä suuriin yksiköihin. Täten eri toimialojen alueellinen merkitys ja myös lentorahtitarpeet vaihtelevat eri puolilla Suomea. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa paitsi huoltovarmuuden kehittämisen tueksi myös vuosina laadittavan Suomen uuden lentoliikennestrategian valmistelun tueksi. 15

16 Työn toteutus Tutkimushanke tehtiin touko-syyskuussa Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin kirjallisuustutkimusta ja haastatteluja. Lisäksi tutkimushankkeen aikana kahdesti kokoontuneelta ohjausryhmältä saatiin näkemyksiä tutkimuksessa tehtyihin havaintoihin ja tukea työn jatkovaiheisiin. Koska aiempaa tutkimusta aihepiiristä oli hyvin niukasti, kirjallisuustutkimuksessa käytiin erityisesti läpi tilastoaineistoja lentokuljetuksiin liittyen. Tilastoaineistoina hyödynnettiin Finavian ja sen edeltäjien julkaisemia tilastoja, Finnairin liikennetilastoja, Tullin ulkomaankauppatilastoja sekä Tilastokeskuksen julkaisemia Liikennetilastollisia vuosikirjoja. Tutkimuksessa tehtiin yhteensä 12 haastattelua, joissa haastateltiin 14 asiantuntijaa. Ensimmäisissä haastatteluissa keskusteltiin Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Haastatteluissa oli pyrkimyksenä kartoittaa huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimialoja ja Suomen sisäisten lentoyhteyksien merkitystä huoltovarmuudelle. Tavoitteena oli myös tarkentaa tutkimuksen kannalta tärkeitä toimijoita ja tunnistaa keskeisiä haastateltavia. Keskeisiksi haastateltaviksi valikoituivat kuljetusalan erilaisten yritysten edustajat, joita haastattelemalla saatiin monipuolista tietoa ja ymmärrystä siitä, kuinka Suomen sisäinen lentokuljetusjärjestelmä toimii, millaista tavaraa kotimaan sisäisillä lennoilla kulkee ja millaiset toimialat käyttävät näitä kuljetuksia. Haastattelujen kautta välittyi myös tietoa asiakasnäkökulmasta ja asiakastarpeista. Tutkimuksessa tehdyt haastattelut on esitetty taulukossa 1.2. Haastattelut lukuunottamatta sähköpostihaastattelua olivat muodoltaan puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joissa tarkempi painotus ja kysymysalueet määrittyivät kunkin haastateltavan roolin ja taustan mukaan. Haastatteluiden kesto oli tyypillisesti noin tunnista puoleentoista tuntiin. Haastattelijoita oli yleensä kaksi, ja haastatteluista kirjoitettiin muistiinpanot. Taulukko 1.2. Tutkimuksessa haastatellut asiantuntijat. Haastateltava Asema, organisaatio Ajankohta Raija Viljanen Logistiikkapäällikkö, Huoltovarmuuskeskus Hannu Hernesniemi Johtava analyytikko, Huoltovarmuuskeskus Markus Haapanen Operations manager, Jetpak Finland Oy Ilkka Hallanoro Tuotantopäällikkö, Ulkomaanposti, Itella Oyj Antero Lahtinen Finnair Cargon aikaisempi toimitusjohtaja Mikko Lehtinen Toimitusjohtaja, DHL Global Forwarding (Finland) Oy Åke Blomqvist Toimitusjohtaja, TNT Suomi Oy Ville Haapasaari Lentoasemajohtaja, Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema Timo Järvelä Key account manager, Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema Juha Järvinen Toimitusjohtaja, Finnair Cargo Oy Hannu Pelttari Johtaja, perustuotanto, Huoltovarmuuskeskus Sauli Savisalo Johtaja, infrastruktuurit, Huoltovarmuuskeskus Risto Suihko Airfreght director, Oy Kuehne + Nagel Ltd Markku Laakso Toimitusjohtaja, HUS-Logistiikka liikelaitos sähköpostitse

17 osa 2 Lentokuljetusten rooli kuljetusjärjestelmässä

18 2 Lentokuljetusten rooli kuljetusjärjestelmässä Eri kuljetusmuotojen ominaisuudet ja käyttöalueet Eri kuljetusmuotojen ominaisuudet poikkeavat toisistaan, ja ne palvelevat eri käyttöalueilla (taulukko 2.1). Kullakin kuljetusmuodolla on vahvuutensa, jotka pystytään usein hyödyntämään osana kuljetusketjuja. Lentokuljetusten eräkoko on kuljetusvälineen näkökulmasta sadoista kiloista kymmeniin tonneihin, erikoiskuljetuksina on mahdollista kuljettaa jopa yli 100 tonnin kuormia. Asiakkaalle lentokuljetus on käytettävissä yksittäisten kirjeiden ja pakettien posti- tai kuriirilähetyksistä kokonaisten rahtikoneiden tilauslentoihin saakka. Lentokuljetukset on globaali kuljetusmuoto, jonka hyvä ajallinen saavutettavuus on parhaiten hyödynnettävissä maiden ja mannerten välisissä nopeutta edellyttävissä kuljetuksissa. Lentokuljetukseen liittyy lähes aina jakelu- tai keräilykuljetus autolla, ja maiden ja mannerten sisäistä lentorahtia kuljetetaan kustannussyistä myös kuorma-autoilla. Taulukko 2.1 Eri kuljetusmuotojen ominaisuuksia ja käyttöalueita. Tiekuljetus Rautatiekuljetus Merikuljetus satamien väliset yhteydet; usein osana sisämaahan ulottuvaa kuljetusketjua Lentokuljetus Eräkoko Etäisyys Nopeus Saavutettavuus t/auto; asiakkaalle alkaen yhdestä kirjeestä tai paketista kokonaisiin autokuormiin saakka muutamasta kymmenestä tonnista (vaunukuorma) useiden tuhansien tonnien kokojuniin; asiakkaalle yleensä useammasta vaunukuormasta alkaen muutamasta tuhannesta tonnista satoihin tuhansiin tonneihin riippuen laivasta ja tavaralajista; asiakkaalle alkaen yhdestä kontista tai perävaunusta ( t) sadoista kiloista kymmeniin tonneihin; erikoiskuljetuksissa yli 100 t; asiakkaalle alkaen yhdestä kirjeestä tai paketista kokonaisiin lentokoneellisiin paikallisliikenteestä mantereen sisäisiin kuljetuksiin asti lyhyillä etäisyyksillä (alle km) vain suurten tavaravirtojen pendeliliikennettä; muut kuljetukset tyypillisesti alkaen km; mantereen sisäisiin kuljetuksiin asti lyhyistä salmien ja lahtien ylityksistä valtamerikuljetuksiin asti lentokoneilla tyypillisesti alkaen muutamista sadoista kilometreistä mannertenvälisiin yhteyksiin asti matkanopeus taajamien ulkopuolella 70 km/h, ajo- ja lepoaikalainsäädäntö huomioon ottaen keskeisillä yhteysväleillä Suomessa vaunukuormaliikenne perillä seuraavana päivänä; pendelijunat nopeammin; Siperian-radan konttijuna 1200 km/vrk (50 km/h) matkanopeus kappaletavaraliikenteessä 15 solmua, tankkerit ja bulk-alukset hitaammin; lisäksi laivan kuormaukseen ja mahdolliseen jälleenlaivaukseen kuluva aika matkanopeus suihkukoneella 800 km/h, lisäksi terminaalikäsittelyihin ja turvatarkastuksiin kuluva aika ovelta ovelle kaikkialla, missä tieverkko edellyttää raideyhteyttä; helpointa toteuttaa, kun raideyhteys lähtöpaikasta määräpaikkaan; siirtokuormaus mahdollinen tietyin rajoituksin, jolloin runkokuljetus rautateitse lentokenttien (helikopterikenttien) väliset yhteydet; kuljetukseen liittyy lähes aina jakelu- ja keräilykuljetus autolla

19 Laajarunkoisten lentokoneiden kuljetuskapasiteettion rahtikäytössä reittiliikenteessä useita kymmeniä tonneja, jolloin yhdellä lentokoneella on mahdollista kuljettaa yhtä paljon tavaraa kuin 1 2 kuorma-autoyhdistelmällä (kuva 2.1). Kapearunkoisten matkustajakoneiden rahdinkuljetuskapasiteetti on matkustajalennoilla enintään joitakin tonneja, jolloin kuljetuskapasiteetti on verrannollinen pieneen jakelukuorma-autoon tai pakettiautoon. Kuva 2.1 Esimerkkejä kuljetuskapasiteeteista eri kuljetusmuodoissa. Nesteen suurin raakaöljytankkeri (Stena Arc=ca) Nesteen pieni tuotetankkeri (Suula) feeder- kondlaiva 850 TEU (Containerships VIII) Finnlinesin uusimmat roro- laivat (Finnbreeze) raskas suomalainen tavarajuna keskimääräinen suomalainen tavarajuna laajarunkoinen rah=kone Boeing MD- 11 laajarunkoinen rah=kone Airbus A kuorma- autoyhdistelmä (KAVP) 40 jalan merikond Airbus A320 - matkustajakoneen rah=lento Airbus A321 - matkustajalento pieni jakelukuorma- auto pakedauto Embraer matkustajalento Cessna pienkoneen rah=lento Maailman kuljetus- ja logistiikkamarkkinan koosta ja jakaumasta on käytettävissä 2000-luvun alun tiedot (Doerken 2003), jotka markkinajakauman osalta pitänevät edelleen pääosin paikkansa. Tuolloin kuljetus- ja logistiikka-alan liikevaihto oli 817 miljardia Yhdysvaltain dollaria, josta pikakuljetusten osuus oli 13 prosenttia, postin 16 prosenttia, muiden kuljetusten 60 prosenttia, lento- ja merihuolinnan neljä prosenttia ja logistiikkapalveluiden kahdeksan prosenttia (kuva 2.2). Kuljetusmuodoittain jaoteltuna tiekuljetusten osuus oli 50 prosenttia liikevaihdosta, rautatiekuljetusten 14 prosenttia, lentokuljetusten kahdeksan prosenttia ja merikuljetusten neljä prosenttia, kun postia ei ole eritelty kuljetusmuodoittain. Kuva 2.2 Maailman kuljetus- ja logistiikkamarkkinan jakauma 2000-luvun alussa liikevaihdon perusteella. (Doerken 2003) huolinta meri 1 % lento 3 % 8 % muut kuljetukset pikakuljetukset lento 4 % kansainvälinen 2 % lento 1 % meri 3 % Suomen kuljetuksissa tieliikenne on ylivoimaisesti suurin kuljetusmuoto kuljetetun tavaran määrän ja kotimaan kuljetussuoritteen perusteella laskettuna (kuva 2.3). Ulkomaankaupassa suurin osa tavarasta ylittää Suomen rajan merikuljetuksena sekä tavaramäärällä että tavaran arvolla mitattuna (kuva 2.4). Lentokuljetukset erottuvat selvästi muista kuljetusmuodoista tavaran arvolla mitattuna: vuonna 2011 lentäen kuljetetun vienti- ja tuontitavaran arvo oli lähes 100 euroa/kg, kun muissa kuljetusmuodoissa tavaran kilohinta oli enintään 1 2 euron tienoilla. 19

20 Kuva 2.3 Suomen kuljetukset kuljetusmuodoittain vuonna Rauta-eliikenne Ko-maan -eliikenne Kansainvälinen -eliikenne Ko-maan sisävesiliikenne Ko-maan rannikkoliikenne Kansainvälinen vesiliikenne Ko-maan lentoliikenne Kansainvälinen lentoliikenne Kuljete;u tavaramäärä (milj. t) 5 0,9 10 0,01 0, Ko-maan Rauta-eliikenne Ko-maan -eliikenne 313 Kansainvälinen -eliikenne Ko-maan sisävesiliikenne Ko-maan rannikkoliikenne Kansainvälinen vesiliikenne Ko-maan lentoliikenne Kansainvälinen lentoliikenne 20 Tietolähde: Tilastokeskus. Rauta-eliikenne Ko-maan -eliikenne Kansainvälinen -eliikenne Ko-maan sisävesiliikenne Ko-maan rannikkoliikenne Kansainvälinen vesiliikenne Ko-maan lentoliikenne Kansainvälinen lentoliikenne Kuljete;u tavaramäärä (milj. t) 5 0,9 10 0,01 0, Tietolähde: Tilastokeskus. Rauta-eliikenne Ko-maan -eliikenne Kansainvälinen -eliikenne Ko-maan sisävesiliikenne Ko-maan rannikkoliikenne Kansainvälinen vesiliikenne Ko-maan lentoliikenne Kansainvälinen lentoliikenne Ko-maan kuljetussuorite (mrd. tkm) 0,3 4 0,

21 Kuva 2.4 Suomen ulkomaankauppa kuljetusmuodoittain vuonna Ulkomaankaupan tavaramäärä (milj. t) Ulkomaankaupan Vien5tavaran tavaramäärä kilohinta (milj. t) Vien5tavaran kilohinta (e/kg) (e/kg) Meri Meri Meri 1 Meri 1 Sisävesi 0,8 Sisävesi 0,8 Ulkomaankaupan tavaramäärä (milj. Ulkomaankaupan t) Sisävesi Vien5tavaran tavaramäärä 0,5 kilohinta (milj. t) Sisävesi Vien5tavaran 0,5 kilohinta Rauta5e 6,6 Rauta5e 6,6 (e/kg) (e/kg) Meri Meri 90 Rauta5e 1 90 Rauta5e 1 Tie 6,2 Tie 6,2 Meri Tie 21 Meri Tie 1 2 Sisävesi 0,8 Sisävesi 0,8 Lento 0,27 Lento 0,27 Sisävesi Lento 0,5 Sisävesi 23 Lento 0,5 23 Rauta5e 6,6 Rauta5e 6,6 * Muu 2,9 Muu 2,9 Rauta5e Vien5 Tuon5 Muu 1 Rauta5e Vien5 29 Tuon5 Muu 1 29 Tie 6,2 Tie 6,2 Tie 2 Tie 2 Lento 0,27 Lento 0,27 Vien5 Vien5 Lento 23 Lento 23 Muu 2,9 Muu 2,9 Tietolähde: Tulli. Ulkomaankaupan tavaran Vien5 arvo Tuon5 (mrd. e) Ulkomaankaupan Muu Tuon5tavaran Vien5 29 arvo kilohinta Tuon5 (mrd. e) Muu Tuon5tavaran 29 kilohinta Tietolähde: Tulli. (e/kg) (e/kg) Meri Meri Vien5 Vien5 Sisävesi 0,2 Sisävesi 0,2 Meri 1 Meri 1 Ulkomaankaupan tavaran arvo (mrd. Ulkomaankaupan e) Tuon5tavaran arvo kilohinta (mrd. e) Tuon5tavaran kilohinta Sisävesi 0,1 Sisävesi 0,1 Rauta5e 3,3 Rauta5e 3,3 (e/kg) (e/kg) Meri Meri Rauta5e 0,4 Rauta5e 0,4 Tie 9,7 Tie 9,7 Sisävesi 0,2 Sisävesi 0,2 Meri Tie 0,9 1 Meri Tie 1 0,9 Lento 9,2 Lento 9,2 Sisävesi Rauta5e 3,3 Lento 0,1 Sisävesi Lento 0,1 Rauta5e 3,3 93 Muu 2,8 Muu 2,8 Rauta5e Tie 9,7 Vien5 Tuon5 Tie 9,7 Muu 0,8 0,4 Rauta5e Vien5 Tuon5 Muu 0,8 0,4 Tie 0,9 Tie 0,9 Lento 9,2 Lento 9,2 Lento Tuon5 Lento Tuon5 93 Muu 2,8 Muu 2,8 Vien5 Tuon5 Muu 0,8 Vien5 Tuon5 Muu 0,8 Muu: posti, itsenäisesti liikkuneet lentokoneet ja veneet, maakaasun putkikuljetukset (arvo), sähkö (arvo), laivat (arvo). * Huom. sisältää toimitukset aluksiin; ilman niitä vienti- ja tuontitavaran kilohinta likimain sama Tuon5 Tuon5 Tietolähde: Tulli. Tietolähde: Tulli.

22 Lentokuljetusten ominaispiirteet Lentokuljetusten merkitys on maailmanlaajuisesti suuri, vaikka lentorahti onkin kuljetusmuodoista yksikkökustannuksiltaan kallein. Lentorahtia kuljetetaan noin 50 miljoonaa tonnia vuodessa (IATA 2013c). Vuonna 2011 lentorahtia kuljetettiin 202 miljardia tonnikilometriä (RTK), josta rahtia oli 83 prosenttia, postia kolme prosenttia ja pikakuljetuksia 13 prosenttia (Boeing 2012). Lentopostia kuljetetaan maailmanlaajuisesti arviolta tonnia vuodessa (UPU et al. 2010) luvun alkupuolella yli 80 prosenttia maailman lentorahdista oli kansainvälistä ja alle viidesosa eri maiden sisäistä rahtia, josta suurin osa lennettiin USA:ssa (Doganis 2002). Rahdista noin 50 prosenttia kulkee rahtilentokoneissa ja noin 50 prosenttia matkustajareittiliikenteessä (belly-hold cargo) (IATA 2013a; Dahl 2013). IATA:n (2013b) mukaan lentokuljetuksina kuljetetaan 35 prosenttia maailmankaupan arvosta ja kuljetetun tavaran arvo on 6400 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Lentokuljetusten osuus maailman logistiikkatoimialan liikevaihdosta oli 2000-luvun alussa 8 prosenttia (Doerken 2003). Vuosittaiset muutokset lentorahdin määrissä ovat suuria, ja kuten lentoala yleensäkin, lentorahti on hyvin suhdanneherkkä ala. Vuosien 1981 ja 2004 välillä lentorahti kasvoi keskimäärin 6,7 prosenttia vuodessa tonnikilometreissä mitattuna luvulla kasvu on hidastunut ja on ollut keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Kasvun hidastuminen on johtunut pääasiassa globaalin talouden kriiseistä ja öljyn hinnan noususta. Viime vuosina kasvu on ollut voimakkainta Aasiassa sekä Aasian ja Euroopan, ja Aasian ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä. Viimeaikaisista suhdannevaihteluista huolimatta esimerkiksi Boeing (2012) ennustaa lentorahdin määrän lähes kolminkertaistuvan (kasvua 5,2 prosenttia vuodessa) vuoteen 2031 mennessä ja lentopostin määrän kasvavan 1,2-kertaiseksi (kasvua 0,9 prosenttia vuodessa). (Boeing 2012) Lentorahdin tärkein ominaisuus on sen nopeus, ja tuotteet valikoituvat lentokuljetukseen usein juuri ajan minimoinnin seurauksena. Tyypillisiä lentorahtituotteita ovat kokoonsa tai painoonsa nähden arvokkaat laitteet ja tavarat, jalometallit, kiireelliset varaosat, lääkkeet, lääketieteelliset näytteet, siirrettävät elimet, verituotteet yms. Muita lentorahtina kuljetettavia tuotteita ovat muun muassa nopeasti pilaantuvat hyödykkeet, kuten leikkokukat ja jotkin elintarvikkeet, sekä kuluttajaelektroniikan komponentit ja tuotteet. Lentokuljetukset ovat myös keskeinen osa kansainvälisiä avustusoperaatioita. Käytössä oleva konetyyppi vaikuttaa merkittävästi palveluntarjonnan laatuun ja laajuuteen. Matkustajakoneiden ruumassa ei ole mahdollista kuljettaa kaikkia lähetyksiä niiden suuresta koosta, painosta tai vaarallisista aineista johtuen. Rahtilennoilla sen sijaan voidaan kuljettaa mitä erikoisimpia kuljetuksia, kuten arvokkaita ravihevosia tai luksusautoja ottaen huomioon käytettävien koneiden määrittämät enimmäiskoot ja painot sekä kuljettavan tavaran ominaisuudet (Bardi et al. 2006). Lentorahdin palveluntarjoajat Kansainvälisesti lentorahtipalveluita tarjoavia yrityksiä on paljon. Lentorahtipalveluita tarjoavat lukuisat erityyppiset toimijat kuten lentoyhtiöt, huolitsijat ja pikakuljetusyritykset. Asiakas voi ostaa kuljetuspalveluja, joihin liittyy lentokuljetus, lentoyhtiöltä, pikakuljetusyritykseltä, postilta, huolitsijalta tai logistiikkaoperaattorilta (kuva 2.5). Toimijoista vain lentoyhtiöt tarjoavat yleensä yksinomaan lentokuljetuspalveluita, ja silloinkin osa kuljetusmatkasta voidaan hoitaa tiekuljetuksena lentorekalla. Huolitsijoiden, pikarahtiyritysten ja integraattoreiden välinen raja on melko häilyvä. Pikarahtiyhtiöt toimivat integraattorina huolehtien toimitusketjusta, aina kuljetettavan tavaran noudosta sen perille toimittamiseen asti. Kun asiakas ostaa kuljetuspalvelun, asiakas ei välttämättä tiedä, millä tavalla lähetys kuljetetaan. Pikarahtiyritykset tarjoavat palveluita pääasiassa pienille lähetyksille, joiden toimituksessa kriittistä on aika, ei niinkään kustannus. Suurimmat huolitsijat tarjoavat koko toimitusketjun yhdistävää palvelua, toimien logistiikkaintegraattorina, kun pienet huolitsijat taas toimivat alueellisesti ja tarjoavat vain yhden kuljetusmuodon palveluita. Tästä syystä kaikkia huolitsijoita ei voida luokitella integraattoreiksi. Postitoimintaa harjoittava yritys voi olla lentokuljetuspalveluita tarjoavan yrityksen asiakas tai huolitsija. (mm. Laitinen 2002, 21)

23 Kuva 2.5 Periaatekuva kuljetuspalveluiden hankinnan vaihtoehdoista ja niiden kytkeytymisestä eri kuljetusmuotoihin. Kuljetusasiakas Palveluntarjoajat ja tuottajat Palvelu ja sen laajuus Logistiikka- tai kuljetuspalvelu (logistinen prosessi, toimitusketju, kuljetusketju tai yksittäinen kuljetusosuus) Pikakuljetusyritys Posti Huolitsija, logistiikkaoperaattori tai intermodaalioperaattori Lentoyhtiö Tiekuljetusyritys Varustamo Rautatieyritys 23 ostopalvelu Kuljetusmuodot okuljetuspalvelu (rahti tai posti) Tiekuljetuspalvelu Merikuljetuspalvelu Rautatiekuljetuspalvelu Tuotantotapa Aikataulutettu rahtilento Lentorekka (road feeder flight; lentorahti tiekuljetuksena) Tilausrahtilento Matkustajareittilento (vain lentoyhtiö)

24 Monet perinteiset verkostolentoyhtiöt ovat eriyttäneet lentorahtitoiminnan omaksi yksiköksi, kuten esimerkiksi Finnair Cargo, ja ne voivat kuljettaa matkustajareittiliikenteen vuorojen lisäksi rahtia erillisillä rahtilennoilla. Lisäksi on pelkästään rahdin kuljettamiseen keskittyneitä lentoyhtiöitä, kuten Cargolux ja Nordic Global Airlines, jossa Finnair on osaomistajana. Rahdin kuljettamiseen erikoistuneet yhtiöt operoivat sekä säännöllista rahtireittiliikennettä että tilausrahtilentoja. Suurimmat pikarahtiyritykset, DHL, United Parcel Service (UPS), TNT ja Federal Express (FedEx), käyttävät lähetysten pitkämatkaisessa kuljettamisessa pääosin omia lentokoneitaan. Lentoyhtiöt ovat perustaneet rahtialliansseja, globaaleja liittoumia, joskin rahdin puolella allianssiyhteistyötä on tehty huomattavasti vähemmän kuin reittiliikenteen parissa. Nykyään maailman ainoa globaali lentorahtiallianssi on SkyTeam Cargo, jonka 11 jäsentä ovat SkyTeam lentoyhtiöallianssin jäsenyhtiöitä (SkyTeam Cargo 2013). Lentorahdin tiekuljetukset Doganiksen (2002, 303) mukaan Euroopan sisällä suurin osa lentorahdista kuljetetaan lentorekoilla (road feeder, flight truck), koska välimatkat ovat niin lyhyitä, että kuljetukset on mahdollista toimittaa perille seuraavaksi päiväksi nopeammin ja edullisemmin autolla kuin lentäen. Suurin osa lentorahtia kuljettavista lentoyhtiöistä on vahvasti mukana autokuljetuksissa, joista osa on varustettu lennonnumerolla ja kuljetettavat tuotteet kulkevat lentorahtikirjalla (Doganis 2002). Lentorahtikirja on lentokuljetussopimus, jossa sovitaan lähetyksen kuljetusehdoista. Lentorahtikirja laaditaan IATA:n hyväksymän mallin mukaisesti ja siihen merkitään tarkasti kuljetuksen tiedot. Lentorahtikirjassa muun muassa määritellään kuljettajan ja lähettäjän vastuurajat, sekä välitetään lentoyhtiölle ja kuormaajille ohjeet lähetyksen sisältöön ja käsittelyyn liittyen. (mm. Rauhamäki et al. 2006) 24

25 osa 3 Suomen lentokuljetukset

26 3 Suomen lentokuljetukset Lentokuljetukset Suomen näkökulmasta Suomen lentokuljetukset kytkeytyvät vahvasti siihen, mitä Suomessa tuotetaan ja kulutetaan. Suurimpia lentorahdin asiakasryhmiä ovat teknologiateollisuus, varaosa- ja kunnossapitosektori, terveydenhuolto ja kauppa. Vuosina Suomesta oli lentorahtivientiä yli tonnia. Tuolloin kuljetettiin erityisen paljon matkapuhelimia, niiden komponentteja sekä tukiasemiin liittyviä laitteita ja osia. Läheskään kaikkea Suomesta muihin maanosiin lähtevää lentorahtia ei kuljeteta Suomesta lentäen, vaan tiekuljetuksina Keski-Euroopan hubeihin, joista tuotteet jatkavat edelleen lentäen kohti määränpäätä. Lentokuljetuksiin kytkeytyvän logistiikan painotukset ja logistinen ajattelu ovat muuttuneet parin viime vuosikymmenen aikana ja joillakin yhteysväleillä ja tietyillä alueilla asiakkaat ovat hyväksyneet palvelutason laskun edullisempien kuljetusten vastineeksi. Aikaisemmin esimerkiksi autojen varaosatoimituksissa käytettiin useammin lentorahtia, kun nykyään tyydytään pidempiin toimitusaikoihin. Haastateltavien mukaan vielä vuotta sitten ei tullut kysymykseenkään kuljettaa nopeasti tarvittavia lähetyksiä autolla kahta päivää Keski-Euroopasta Suomeen, mutta lentokuljetusten hinnan nousun myötä kustannustehokkuuden merkitys on korostunut ja autokuljetuksista on tullut luonnollinen osa kuljetusprosessia. Lentorahtitarjonta Finnairin Aasian strategian myötä Helsinki-Vantaan läpi kulkeva transito ja yleensäkin muista Pohjoismaista, Venäjältä ja Baltian alueelta lähtevät tai saapuvat kuljetukset ovat lisääntyneet merkittävästi 2000-luvulla. Finnairin Aasian laajentunut reittiverkosto ja lisääntyneet viikkovuorot ovat mahdollistaneet transiton kasvun. Helsinki-Vantaan Euroopan ja Aasian välisestä lentorahdista valtaosa, noin 70 prosenttia, on transitoa. Transitosta 65 prosenttia kulkee tiekuljetuksina Helsingin ja muun Euroopan välillä. (Finnair Cargo 2013). Finnairin lentokuljetukset ovat melko hyvin tasapainossa Helsingin ja Aasian välisessä liikenteessä, Aasiaan päin vietävää rahtia saman verran kuin sieltä tuotavaa rahtia. Eräs keskeinen vientituote Euroopasta Aasiaan on norjalainen lohi, jota kuljetetaan Finnairin Aasian reiteillä yli kiloa viikoittain. Haastateltavien mukaan Suomen sisäisessä liikenteessä ei kuljeteta Suomen sisäisiä tiekuljetuksia lentorahtikirjoilla. Suomen sisäinen tiekuljetus kuljetetaan autorahtikirjalla, ja tavara kirjataan lentorahdiksi vasta rahtiterminaalissa. Kansainvälisessä transitoliikenteessä Suomeen saapuva tai Suomesta jatkava lentorahti voi saapua tai lähteä tiekuljetuksena, jolloin kuljettaja huolehtii rahdin kuljettamisesta valvotussa ja turvatussa kuljetusketjussa lähettäjältä lentoyhtiölle saakka. Mikäli turvattua kuljetusketjua ei voida varmistaa, tuote on turvatarkastettava ennen ilma-alukseen lastaamista. (mm. Trafi 2013) Suuret verkostoyhtiöt, kuten Lufthansa kuljettaa suuren osa Suomesta lähtevästä rahdista lentorekalla Saksaan, josta lähetys jatkaa edelleen lentäen kohti lopullista päämäärää. Tällaiset kuljetukset voidaan tilastoida lentorahdiksi, mikäli ne lähtevät Suomesta lentorahtikirjalla. Tarkkaa tietoa transiton määrästä ei ole saatavilla, sillä niitä ei tilastoida erikseen. Pikarahti Kiireelliset lähetykset saapuvat usein Keski-Euroopasta Suomeen pikarahtiyhtiöiden lennoilla niin, että lähetys toimitetaan asiakkaalle seuraavan päivän aikana. Pisimmillä kotimaan sisäisillä yhteysväleillä yöllä Suomeen saapunut lähetys jatkaa aamun ensimmäisellä lennolla Helsinki-Vantaalta. Kuljetusyhtiön edustaja noutaa kuljetuksen määrälentoasemalta ja toimittaa edelleen asiakkaalle sovittuun kellonaikaan mennessä.

27 Tutkimuksessa tehdyissä haastatteluissa pikarahtiyritykset kertoivat lentävänsä Suomeen yksinomaan Suomen markkinoiden takia, ei transiton takia. Suurimmat pikarahtiyritykset DHL, UPS, TNT ja FedEx, lentävät Suomeen Keski-Euroopan hubeistaan. TNT:n toiminta poikkeaa hieman muista, sillä TNT lentää myös Turkuun ja Maarianhaminaan, kun muut pikarahtiyritykset operoivat yksinomaan Helsinki-Vantaalle. DHL lensi vielä keväällä 2013 Helsinki-Vantaan lisäksi Turkuun, mutta päätti lopettaa Turun lennot ja sijoittaa Helsingin reitille suuremman lentokoneen (Turun Sanomat 2013). Kuva 3.1 Suomen lentoasemaverkosto. Finavian reittiliikenteen lentoasemat Finavian muut lentoasemat Muut lentoasemat Enontekijö 895 km Kittilä 820 km Ivalo 992 km Suomen lentoasemaverkosto Kuvassa 3.1 esitetty Suomen lentoasemaverkosto on väestömäärään ja maan kokoon suhteutettuna melko laaja ja tiheä. Lentoasemaverkostoon kuuluu 25 Finavian ylläpitämää lentoasemaa, Rengonharju-säätiön ylläpitämä Seinäjoen lentoasema ja Mikkelin kaupungin ylläpitämä Mikkelin lentoasema. Ympärivuotista, säännöllistä lentoliikennettä on suurimmalle osalle lentoasemia. Poikkeuksen tekevät Seinäjoen ja Mikkelin lentoasemat, jonne säännöllinen reittiliikenne on lakkautettu. Esimerkiksi Enontekiön lentoasemalle on säännöllistä reittiliikennettä, mutta liikennöintiä ei ole ympärivuotisesti. Lentojen frekvenssi on melko tiheä suurimmalle osalle lentoasemista. Suurin frekvenssi on kilpailluilla reiteillä, esimerkiksi Helsingin ja Oulun välillä, jossa päivittäisiä vuoroja on noin 14. Kesäkuussa 2013 Suomen sisäistä reittiliikennettä lensivät Finnair, Flybe, Norwegian, Air Åland ja Air100. Kotimaan sisäistä lentorahtia ja -postia kuljettavat yhtiöt ovat Finnair, Flybe ja TNT. Kauhava Vaasa 349 km Seinäjoki Pori 214 km Kokkola-Pietarsaari Tampere- Pirkkala 145 km Kemi-Tornio 391 km Halli 608 km Oulu Rovaniemi 515 km 695 km Jyväskylä 235 km Kajaani 463 km Kuopio 336 km Kuusamo Varkaus 647 km Joensuu Savonlinna Mikkeli 275 km 297 km Lappeenranta 359 km 27 Maarianhamina 334 km Turku 151 km Helsinki-Vantaa Helsinki-Malmi Utti 236 km Lähde: Finavia.

28 28 Lentokuljetusten määrällinen kehitys Suomen kansainvälisten lentokuljetusten tavaramäärä on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kotimaan sisäiset lentokuljetukset ovat sen sijaan vähentyneet, erityisesti sitten 2000-luvun taitteen. Talouden suhdanteet, 1990-luvun alun lama ja 2009 vuoden globaali talouskriisi, näkyvät selvästi kansainvälisen rahdin määrää kuvaavasta kuvasta 3.2. Myös vuoden 2001 terroritekojen jälkeinen romahdus lentorahdin kysynnässä on helposti havaittavissa. Kuva 3.2 Suomen lentokuljetusten tavaramäärä tonnia Kansainvälinen rahti ja posti Kotimaan rahti ja posti Kuva 3.3. Suomen lentokuljetukset vuonna Kuljetettu tavaramäärä oli yhteensä tonnia. Kotimaankuljetukset t (2%) Transito t (56%) Muokattu Finavian ja Tullin tilastojen perusteella. Suomen ulkomaankauppa t (42%) 9,2 mrd. Kotimaan lentoposti t (1%) Kotimaan lentorahti t (1%) Vienti t (25%) 5,6 mrd. Tuonti t (17%) 3,5 mrd. Kuvassa 3.4 on esitetty lentorahdin ja lentopostin määrien jakautuminen kansainvälisen ja kotimaisen liikenteen välillä. Lentokuljetusten kokonaismäärästä ainoastaan viisi prosenttia on lentopostia, ja tuosta viidestä prosentista yksi prosentti on kotimaan sisäistä lentopostia. Lentorahdin kokonaismäärästä yksi prosentti on kotimaan sisällä kulkevaa lentorahtia. Kansainväliset ja kotimaan lentokuljetukset Suomen sisäisten lentokuljetusten osuus on noin kaksi prosenttia Suomen lentokuljetusten kokonaismäärästä, joka oli vuonna 2012 arviolta tonnia. Kansainvälisten kuljetusten viennin ja tuonnin osuus on 42 prosenttia lentokuljetuksista, jolloin transiton osuudeksi jää yli 50 prosenttia kaikesta lentokuljetuksina kuljetettavasta tavaramäärästä (kuva 3.3). Lentorahdin osuus on noin 10 prosenttia Suomen ulkomaan kaupan arvosta (9,2 miljardia euroa). Kuvassa esitetty jakauma on suuntaa-antava, sillä Tullin ulkomaankauppatilastoihin lentokuljetuksiksi kirjataan ilmeisesti myös lentorahtikirjoilla autoilla kuljetettua tavaraa.

29 Kuva 3.4 Suomen lentokuljetukset 2012 jaoteltuna lentorahdin ja lentopostin sekä kansainvälisen ja kotimaan kuljetusten mukaan. Kuljetettu tavaramäärä oli yhteensä t. Lentoposti t (5%) Kansainvälinen lentoposti t (4%) Kotimaan lentoposti t (1%) Kotimainen rentorahti t (1%) Kuva 3.5 Suomen lentokuljetukset 2012 operointityypeittäin. Kuljetettu tavaramäärä oli tämän lähteen mukaan yhteensä t. Rahtilennot t (20%) Pikakuljetus t (18%) Matkustajareittiliikenne t (62%) Tietolähde: Finavia. Operaattorit Lentorahti t (95%) Kansainvälinen rentorahti t (94%) Suomesta lähtevien tai Suomeen saapuvien lentokuljetusten tavaramäärästä 62 prosenttia kuljetettiin vuonna 2012 matkustajareittiliikenteessä (kuva 3.5). Rahtilennoilla kuljetettiin 20 prosenttia ja pikakuljetusyritysten lennoilla 18 prosenttia lentokuljetuksista. Suuri osa Suomeen operoivista matkustajareittiliikenteen yhtiöistä kuljettaa lentorahtia ja -postia. Suomeen lensivät pikakuljetusyritykset DHL, UPS, TNT ja FedEx. Rahtilentoja operoivat säännöllisesti Finnair (Nordic Global Airlines) ja Turkish Airlines. Finnairin jälkeen eniten rahtia kuljettaa Lufthansa, joka kuljettaa lentorahtia Suomesta matkustajakoneiden ruumassa (belly cargo) ja lentorekoilla (road feeder). Lentorekat muodostavat 3,1 prosenttia Lufthansan tarjoamasta rahtikapasiteetista (Lufthansa Cargo 2012). Suomen kymmenen suurimman lentorahdin kuljettajan joukossa on muun muassa Emirates, joka ei lennä Suomeen. Emiratesin rahti kuljetetaan lentorekoilla Tukholmaan tai Kööpenhaminaan ja sieltä edelleen maailmalle. Tietolähde: Finavia. Finnair kuljettaa likimain 3/4 Suomen lentokuljetusten (sisältäen transiton) tavaramäärästä, jolloin muiden yhtiöiden osuus on yhteensä neljännes. Finnairin lentokuljetukset jakautuivat vuonna 2012 eri alueiden lennoille kuvassa 3.6 esitetyn mukaisesti. Suurin osa lentorahdista kulkee Euroopan ja Aasian välisessä reittiliikenteessä. Kesällä 2013 Finnairin matkustajareittiverkostossa oli yhteensä 13 Aasian kohdetta (Finnair 2013). Jos Finnairin transitokuljetusten määrä on noin tonnia (vrt. kuva 3.3), Suomen ulkomaankaupan (viennin ja tuonnin) tavaramäärän voidaan arvioida jakautuvan suurin piirtein tasan Finnairin ja muiden lentoyhtiöiden kesken. 29

30 30 Kuva 3.6 Finnairin osuus Suomen lentokuljetuksista Kuljetettu tavaramäärä oli yhteensä t. Muut yhtiöt t (26%) Tietolähteet: Finnair Cargo, Finavia. Euroopan reittiliikenne t Finnair t (74%) Rahtilennot t 3.2 Suomen sisäiset lentokuljetukset Pohjois-Amerikan reittiliikenne t Aasian reittiliikenne t Kotimaan reittiliikenne t Lomaliikenne 200 t Kotimaan sisäisenä lentorahtina ja -postina kuljetettu tavaramäärä vuonna 2012 oli 3750 tonnia. Kuvassa 3.7 on esitetty kotimaan sisäisen lentorahdin ja -postin kehitys 1980-vuodesta lähtien. Suomen sisäisen lentorahdin määrä on vähentynyt voimakkaasti, erityisesti 2000-luvulla luvulla lentorahtia kuljetettiin jopa yli 9000 tonnia vuodessa luvun alussa Suomen ajautuessa lamaan kuljetettava tavaramäärä pieneni voimakkaasti. Teollisuudessa tapahtunut rakennemuutos pienensi pysyvästi kuljetettavan lentorahdin määrää, ja 1990-luvulla rahdin määrä pysyi melko tasaisesti noin 5000 tonnissa/vuosi. Kuva 3.7 Kotimaan sisäisen lentorahdin ja -postin määrät tonnia luvun ilmiöitä Kotimaan lentoposti Kotimaan lentorahti Seuraavassa on kuvattu joitakin Suomen sisäisten lentokuljetusten määrälliseen kehitykseen viimeisten vuoden aikana vaikuttaneita muutoksia. Osa kuljetettavan rahdin määrään vaikuttaneista tekijöistä on globaaleja, osa kansallisia, ja jotkin jopa paikallisia. Turvamääräysten kiristyminen on hankaloittanut lentokuljettamista ja nostanut kustannuksia (tarkastukset työllistävät) Tiekuljetusten palvelutaso ja hintakilpailukyky ovat parantuneet Kuljetuskustannusten painoarvo on korostunut ja kiireellisen tavaran kriteeristö on tiukentunut Teknologiateollisuuden rakennemuutos on vähentänyt suomalaista elektroniikkateollisuustuotantoa ja globaaleilla markkinoilla toimivien yritysten toimintavat ovat muuttuneet (esim. huoltoliiketoimintaan liit-

31 tyvien varaosatoimitusten siirtyminen pois Suomesta) Kotimaan sisäisten pikalähetysten lennättäminen vähentynyt Ahvenanmaan veroraja nostanut rahdin määrää 2012 ja postia Haastateltavien mukaan vielä vuonna 2000 Suomen elektroniikkateollisuus kukoisti ja matkapuhelimien komponentteja kuljetettiin lentäen myös kotimaan sisällä. Lentorahtia oli vuonna 2000 yli 7000 tonnia vuodessa, mutta heti seuraavana vuonna tilastoissa näkyy lentorahtimäärien romahdus, johon vaikuttivat Yhdysvalloissa tapahtuneet terrori-iskut sekä Suomen talouden kasvun hiipuminen. Terrori-iskujen myötä rahdin turvatarkastamiseen liittyvät määräykset kiristyivät, ja ovat myös sittemmin kiristyneet, voimakkaasti. Määräysten kiristyminen on osaltaan vaikeuttanut lentorahdin kuljettamista ja tehnyt siitä kalllimpaa. Ilmakuljetusten kilpailijana Suomen sisäisissä kuljetuksissa ovat tiekuljetukset. Tiekuljetukset ovat hyvin kilpailukykyisiä erityisesti lyhyillä etäisyyksillä, sillä terminaalitoiminnot pienentävät ilmakuljetusten kilpailuetua. Kotimaassa lentoteitse kulkeva tavara kulkee pääasiassa matkustajakoneiden rahtitiloissa, ja vaikka lentoyhtiöillä on päivittäisiä lentoja useisiin kohteisiin, ei lentäminen aina välttämättä ole nopein mahdollinen keino toimittaa lähetystä perille. Laitisen (2002) tekemän lentorahtitutkimuksen mukaan kotimaankuljetuksissa toimitusajat ilma- ja pintakuljetuksissa voivat olla lähes samoja kilometrin matkoilla. Kuljetuskustannukset nähdään yhä merkittävämpänä kuljetusmuodon valintaperusteena, jolloin tiekuljetusten kilpailukyky suhteessa lentokuljetuksiin on entisestään parantunut. Nopeus ei aina ole kuljetusmuodon valintaan vaikuttava ratkaiseva tekijä, vaan lähtöjen frekvenssi vaikuttaa yhtälailla siihen, mikä kuljetusmuoto valitaan. Suomen sisäisissä kuljetuksissa vesi- ja raidekuljetukset eivät kilpaile, eivätkä tee yhteistyötä, lentokuljetusten kanssa. Haastateltavien mukaan maantiekuljetusten palvelutaso, verkostot ja täsmällisyys ovat parantuneet, joka on tehnyt niistä houkuttelevampia. Kiteytettynä voidaan todeta, että Suomen logistiikkaa on rakennettu yön yli maantiekuljetusten varaan. Aivan viime vuosina Suomen sisäisissä lentokuljetuksissa on tapahtunut pientä kasvua, joka selittyy Ahvenanmaan maakunnan ja Manner-Suomen välisen lentokuljettamisen kasvusta. Lisääntyneet lentokuljetukset Maarianhaminan ja Manner-Suomen välissä johtuivat siitä, että Ahvenanmaalta muualle Suomeen pystyi tilaamaan alle 43,48 euron arvoisia lähetyksiä arvonlisäverottomasti. Lähetykset nostivat lentopostin määrää vuonna 2011 ja vastaavasti lentorahdin määrää vuonna Näissä tapahtuneet muutokset ovat havaittavissa myös koko Suomen lentokuljetuksien määrää kuvaavassa diagrammissa (kuva 3.7). Vuoden 2013 alusta raja muuttui ja kuljetettavien kaupallisten postilähetysten toimitus on verotonta, jos postilähetyksen arvo on alle 22 euroa (Vero 2013). Suomen sisäistä lentorahtia kuljettavat yhtiöt Kotimaan sisäistä lentorahtia ja -postia kuljettivat syyskuussa 2013 Finnair, Flybe ja TNT. Finnair Cargo Oy ja Jetpak Finland Oy ovat solmineet kotimaan sisäistä lentorahtiliikennettä koskevan sopimuksen vuonna 2010, jonka myötä Finnairin ja Flyben kotimaan sisäisen lentorahdin myynnistä, varauksista ja kuljetuksista vastaa Jetpak Finland. Jetpak on ostanut Finnairin ja Flyben lentojen rahtikapasiteetin Suomen sisäisiltä reiteiltä ja maksaa lisäksi lähetyksen painoon suhteutettua polttoainelisää niiden lentojen osalta, joilla kuljetetaan lentorahtia. Pikarahtiyhtiö TNT kuljettaa lentorahtia Maarianhaminan ja Helsingin välillä. Suomen kansainvälisestä lentorahdista noin 95 prosenttia kulkee Helsinki-Vantaan kautta ja kotimaan sisäisestä lentorahdista 100 prosenttia. Toisin sanoen, kotimaan sisäisessä lentorahdissa määrä- tai lähtöasema on aina Helsinki-Vantaa. (Finavia 2012a) 31

32 32

33 Lentorahdin käsittely Lentorahdin vaatimat käsittelyajat riippuvat lentokonetyypistä ja siitä, minne rahti on matkalla. Helsinki-Vantaalla ulkomaille lähtevä lentorahti on jätettävä kuljetettavaksi 4 7 tuntia ennen lennon lähtöä. Kapearunkoisilla lentokoneilla lennetyille reittivuoroille aikaikkuna on neljä tuntia, ja rahtilennoilla seitsemän. Laajarunkoisilla koneilla lähteville kaukoreiteille rahti tulee olla Helsinki-Vantaalla viisi tuntia ennen lennon lähtöä. (Finnair Cargo 2013) Kotimaan reiteillä terminaaliajat ovat lyhyempiä. Lentorahti tarvitsee aina terminaalin, kuormauskalustoa ja lähetysten turvatarkastamiseen koulutetun henkilökunnan. Terminaalin toimintavarmuus ja riittävät varastointitilat ovat tärkeitä ja lisäksi Suomen sääolot edellyttävät talvella tavaran suojaamista kylmältä. Lentokuljettamisen määräykset ovat kiristyneet voimakkaasti erityisesti vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen ja kuljetusketjusta on tullut tarkasti valvottu. Kulunvalvonta ja turvatarkastukset vievät tilaa muilta toiminnoilta ja hidastavat rahdin käsittelyä. Kiristyneet määräykset nostavat työvoima- ym. kustannuksia ja heijastuvat suoraan kuljetuskustannuksiin. Turvallisuusvaatimusten kiristyminen on nostanut lentokuljetusten kustannuksia muita kuljetusmuotoja enemmän, mikä on osaltaan heikentänyt lentokuljetusten kilpailukykyä. Koska lentorahti työllistää henkilökuntaa niin turvatarkastuksen kuin rahdin varastoinnin ja käsittelyn osalta, pienimmillä lentoasemilla ei välttämättä ole kannattavaa ylläpitää rahdin lähetysvalmiutta. Aikaisemmin valvotut edustajat, joita ovat esimerkiksi huolintaliikkeet tai kuljetusyritykset, suorittivat ilmailuviranomaisen hyväksymät turvavalvontatoimenpiteet lentorahdille ja postilähetyksille. Valvotut edustajat ja lentoyhtiöt antoivat hyväksynnän tunnetuille lähettäjille, jotka ovat tuotteen valmistajia, tai sellaisia tahoja, jotka käsittelevät tuotetta. Viimeisimmän, vuonna 2010 voimaan tulleen, EY-asetuksen mukaan huhtikuusta 2013 lähtien kaikki lentorahti pitää turvatarkastaa, ellei rahdin lähettäjällä ole viranomaisen (Suomessa Trafi) antamaa ns. tunnetun lähettäjän hyväksyntää. (Trafi 2013) Rahtia kuljettavan lentoyhtiön ensisijainen asiakas on huolintayritys, joka vastaa rahdin kuljettamisesta asiakkaalle. Lisäksi välissä toimii maapalveluyritys, joka vastaa lähetyksestä rahtiterminaalin ja lentokoneen välillä sekä huolehtii lähetyksen kuormauksesta lentokoneeseen. Kuljetettavat tuotteet Suomen sisäisinä lentokuljetuksina kuljetettavista tuotteista on vaikea saada tietoa, koska tavaralajeja ja määriä ei tilastoida, kuten ulkomaan tuonti- ja vientituotteita. Tässä tutkimuksessa eräs keskeinen tavoite oli selvittää, mitä tuotteita Suomen sisäisenä lentorahtina kuljetetaan. Tehtyjen asiantuntijahaastatteluiden perusteella Suomen sisäisten lentokuljetusten tuotteita ovat: Priority (1. luokka) posti Pohjois-Suomeen verituotteet siirtoelimet ja proteesit koneiden osat, varaosat lääkeaineet elektroniikan komponentit Suomen sisäisenä lentorahtina kuljetettavat tuotteet ovat aikakriittisiä, usein hinnaltaan kalliita tai muuten korvaamattomia kuljetuksia, jotka kestävät lentorahdin muita kuljetusmuotoja korkeamman kustannuksen. Esimerkiksi Euroopasta saapuvan, ortopedistä leikkausta varten tilatun proteesin on oltava leikkauspaikalla sovitusti. Siirtoelimet ja verituotteet ovat niin ikään korvaamattomia tuotteita, joiden toimitusten on tapahduttava nopeasti ja sovitusti. Koneiden varaosia ja kalliita elektroniikka komponentteja kuljetetaan niin ikään lentorahtina. Jetpak Finland vastaa tuotteen kuljetuksesta ovelta ovelle -palveluna. Tuote noudetaan asiakkaan tilattua kuljetuspalvelun ja toimitetaan lopulliseen määränpäähän joko lentoa hyödyntäen tai pelkästään tiekuljetuksena. Jetpakin asiakkaina on myös globaaleja pikakuljetusyrityksiä, jotka ostavat lähetyksen kuljettamisesta Suomen osuuden Jetpakilta. 33

34 Haastatteluiden perusteella Suomen sisällä kulkee päivittäin muutama sata lähetystä lentorahtina. Lähetykset ovat mitoiltaan ja painoiltaan keskimäärin melko pieniä, keskipainon ollessa noin 5 10 kg. Esimerkiksi Vaasaan ja Kuopioon on paljon suurikokoisia lähetyksiä, mutta Helsinki Vaasa- ja Helsinki Kuopio-reitit operoidaan koneilla, joiden rahtikapasiteetti on kuljetettavien tuotteiden kokoon ja painoon nähden riittämätön. Tämän takia osa integraattoreista asettaa tietyille paikkakunnille alemman palvelutason ja hoitaa lähetyksien kuljettamisen autolla. Lentoposti Kuva 3.8 Suomen sisäisen lentopostin kehitys lentoasemittain Lentopostia kuljetetaan säännölllisesti erillisenä postilentona Helsingin ja Oulun välillä Itella Oyj:n toimeksiannosta Finnairin A320 -tyyppisellä matkustajakoneella (Finavia 2012b). Ruuhka-aikoina postia kuljetetaan myös illan myöhäisellä matkustajareittilennolla Helsingin ja Oulun välillä, mikäli koneen painot sen sallivat. Postilento operoidaan yöllä klo 00:45 02:00 välisenä aikana. Lentoaikataulu on synkronoitu Itellan tuotantojärjestelmän ja aikataulujen kanssa, jossa joustonvarat ovat hyvin pieniä. Oulun ja Rovaniemen välillä pienempiä määriä postia lennetään kaksimoottorisella Cessna 406 -koneella niin ikään Itellan toimeksiannosta. Lentopostia kuljetetaan lisäksi Helsingin ja Maarianhaminan välillä, jossa sekä Itellalla että Posten Ålandilla on sopimus TNT:n kanssa, jonka koneesta molemmat ostavat rahtitilaa. Helsingin ja Oulun välillä kuljetettava lentoposti on Priority-postia (1. luokan kirjeitä ja paketteja) ja se kuljetaan lentäen, jotta pystytään täyttämään postilaissa määritelty palvelutasovaatimus, joka ei muulla kuljetusmuodolla täyttyisi Pohjois-Suomen osalta. Mahdollinen Helsinki-Vantaan lentoaseman yölentorajoitus lopettaisi Itellan mukaan Priority-luokan postin jakelun Pohjois-Suomeen. Lähde: Finavia, Ilmailulaitos, Ilmailuhallitus. Kuljetusverkosto Matkustajaliikenteen reittiverkosto määrittää Suomen sisäistä lentokuljetusverkostoa, sillä suuri osa lentorahdista kuljetetaan reittilennoilla. Suomen sisällä Helsinki-Vantaalta voi Jetpakin kautta lähettää lentorahtia kaikille lentoasemille, minne on säännöllistä reittiliikennettä. Kaikilta säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevilta lentoasemilta ei kuitenkaan voi lähettää rahtia Helsinki-Vantaalle, sillä lentorahdin vastaanottoon vaadittavaa valmiutta ei ole järkevää ylläpitää kaikkein pienimmillä ja hiljaisemmilla lentoasemilla, joilla rahtimäärät ovat pieniä ja lähetyksiä epäsäännöllisesti. Elokuussa 2013 lentorahtia ei voinut lähettää Ivalosta, Kuusamosta, Kittilästä, Savonlinnasta tai Varkaudesta Helsinkiin, mutta näille asemille pystyi lähet-

35 tämään rahtia Helsingistä (Finnair Cargo 2013). Myöskään Enontekiön ja Porin reiteillä ei ole lentorahdin lähettämisvalmiutta. Lentorahdin turvatarkastajilta vaaditaan erityinen rahdin turvatarkastajan koulutus ja lisäksi lentoaseman pitää hankkia tarvittavat turvatarkastuslaitteet. Kuva 3.9 Suomen sisäiset lentokuljetusvirrat Ulkomaille suuntautuvan vientirahdin osalta, esimerkiksi jos lähetyksen reitti on Oulu Helsinki Singapore, asiakkaiden tulee käyttää huolintaliikettä, joka hoitaa kuljetusjärjestelyt Finnair Cargon kanssa. Vastaavasti tuontilähetysten osalta määräaseman on oltava Helsinki, sillä Finnair Cargon ylläpitämät tulliterminaalit ovat poistuneet muilta kotimaan lentoasemilta. (Finnair Cargo 2013) Kotimaan sisäisessä liikenteessä lentorahtia kulki vuonna 2012 kuvassa 3.10 esitetyille lentoasemille. Ylivoimaisesti suurimmat lentokuljetusvirrat Suomen sisäisessä liikenteessä olivat Helsingin ja Oulun sekä Helsingin ja Maarianhaminan välillä. Eniten lentorahtia kuljetettiin edellä mainittujen lisäksi Kuopioon, Rovaniemelle, Kajaaniin, Joensuuhun, Kemi-Tornioon ja Kokkola-Pietarsaareen, joihin kaikkiin kuljetettiin yli 20 tonnia lentorahtia. Kaikki edellä mainitut ovat lentoasemia, joiden kohdalla lentoliikenteen aikaedut tulevat selvästi esille. Säännölliset reittivuorot mahdollistavat lentorahdin kuljettamisen tarvittaessa myös lyhyemmillä yhteysväleillä (esimerkiksi Helsinki Tampere) ja pienemmillä rahtimäärillä. Rahtimäärät voivat vaihdella voimakkaasti lentoasemakohtaisesti. DHL lensi 2000-luvun taitteessa Tampere Oulu-välillä, mikä näkyy selvänä piikkinä aikasarjassa. Kansainvälisten toimijoiden ratkaisut voivat vaikuttaa voimakkaasti kuljetusmäärien kehittymiseen, ja tämän seurauksena yksittäisen lentoaseman kautta kulkevan tavaran määrä saattaa lyhyessä aikaa kasvaa merkittävästi tai romahtaa. Vuosittaisesta vaihtelusta toinen esimerkki on Tampere-Pirkkala, jossa vuosina 2010 ja 2011 oli 106 tonnia lähtevää kotimaan sisäistä lentorahtia, kun vuonna 2012 lähtevää ja saapuvaa lentorahtia oli yhteensä ainoastaan yksi tonni. Vuonna 2011 kotimaan sisäistä lähtevää lentorahtia oli vähintään 500 kiloa 12 eri lentoasemalta. Lisäksi kahdeksalta muulta lentoasemalta oli lähtevää lentorahtia alle 500 kiloa. Saapuvaa lentorahtia oli 18 eri lentoasemalle. (Tilastokeskus 2012) Maarianhamina lentorahti 236 tavaravirta (tonnia) lentoposti 1804 tavaravirta (tonnia) Vaasa 14 Seinäjoki.. Turku 18 Kemi-Tornio 26 Kokkola-Pietarsaari 21 Pori Tampere-Pirkkala 2 1 Kittilä 9 Rovaniemi Oulu Jyväskylä 11 Helsinki-Vantaa Ivalo 2 Kuusamo 2 Kajaani 38 Kuopio 104 Joensuu 33 Varkaus 1 Savonlinna 2 Tietolähde: Finavia. 35

36 Kuva 3.10 Suomen sisäisen lentorahdin kehitys lentoasemittain Rahtikapasiteetti Suomen sisäisissä kuljetuksissa lentokoneiden rahtikapasiteetti on melko pieni. Useimmilla reiteillä operoidaan pienehkön rahtikapasiteetin omaavilla potkuriturbiinikoneilla tai pienillä suihkumoottorikoneilla. Finnair ja Flybe lentävät suurimman osan kotimaan reiteistä ATR-42 tai ATR-72 -koneilla, sekä Embraerin 170 ja 190 tyyppisillä koneilla, joiden rahtikapasiteetti on noin 0,5 1,5 tonnia. Reittivuoroilla ensisijaisena kuormana ovat matkustajat ja matkatavarat ja suurikokoista rahtia ei mahdu kyytiin, mikäli lento on täysi. Finnairin A320-sarjan koneet ovat käytössä Oulun, Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon reiteillä. Airbusin A320-tyyppisen lentokoneen maksimirahtikapasiteetti matkustajareittivuorolla on noin 4 tonnia. (Finnair Cargo 2013) 36 Lähde: Finavia, Ilmailulaitos, Ilmailuhallitus.

37 osa 4 Suomen sisäisten lentokuljetusten merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta

38 4 Suomen sisäisten lentokuljetusten merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta 38 Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Se, mitä nämä välttämättömät tarpeet ovat ja millaisia materiaalisia tarpeita näihin liittyy, kytkeytyy kysymykseen, mikä on kuljetusten ja erityisesti tässä työssä tarkasteltavien Suomen sisäisten lentokuljetusten merkitys huoltovarmuudelle. Huoltovarmuuden kuljetustarpeet voidaan nähdä olevan niitä, joilla turvataan välttämättömät perustoiminnot esimerkiksi ravinnon ja energian saamiseksi. Nämä tarpeet ovat huomattavasti todellisia kuljetustarpeita pienemmät, sillä esimerkiksi suuri osa kulutukseen liittyvistä kuljetuksista ei ole perustoiminnoille välttämättömiä, samoin tuotantotoiminnassa. Tätä eroa voidaan havainnollistaa hyvinvointi-suomen ja huoltovarmuus- Suomen eroina; se, mitä ja millaista normaaliolojen ja -elämän jokapäiväinen toiminta on, on paljon enemmän kuin se, mitä tarvitaan välttämättä. Huoltovarmuutta turvataan useilla eri tavoilla, joista osa liittyy suoraan ja osa epäsuoraan logistiikkaan ja kuljettamiseen. Ylätasolla huoltovarmuuteen vaikuttaa keskeisesti talous- ja elinkeinopolitiikka, jossa tavoitteena on varmistaa kansantalouden kilpailukyky (Huoltovarmuuskeskus 2013b). Eri maiden välisiin kilpailukykyeroihin vaikuttaa osaltaan myös näiden maiden logistiikka- ja kuljetusjärjestelmät, erityisesti niiden toimivuus (palvelutaso) ja kustannustaso elinkeinoelämälle, vahvimmin muiden maiden kanssa kilpailevilla vientiteollisuusaloilla. Lentoliikenteen merkitys eri maiden kilpailukyvyn kannalta on tunnistettu (ks. esim. Button & Taylor 2000; Oxford Economics 2011), ja globaalien markkinoiden nopea saavutettavuus korostuu useilla toimialoilla. Suomen lentoliikenteen ja sen osana lentokuljetusten erityispiirteenä voidaan pitää vahvaa transitokuljetusten roolia, joka osaltaan tuo kapasiteettia, joka on käytettävissä myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Transiton luoma lisäkapasiteetti erityisesti Euroopan ja Aasian välillä parantaa myös elinkeinoelämän kilpailukykyä ja Suomen vienti- ja tuontikuljetusten palvelutasoa. Se, missä määrin maan sisäiset lentoyhteydet vaikuttavat kansainväliseen kilpailukykyyn, ei ole aivan selvää, sillä lentoliikenteen välityksellä maan eri osat voivat olla myös suoraan kansainvälisessä yhteydessä, ilman kotimaan sisäisiä lentoja. Tässä eri maiden maantiede vaikuttaa merkittävästi; mitä suurempi maa ja mitä hankalammin saavutettavissa maayhteyksin eri alueet ovat, sitä suurempi lentoliikenteen roolista voi tulla. Maan sisäiset lentoyhteydet tarjoavat kuitenkin maan eri osissa, erityisesti näiden lentoyhteyksien lähellä sijaitseville yrityksille kansallisesti yhteydet, jotka jatkolentoyhteyksien kautta vaikuttavat myös eri alueiden kansainväliseen kilpailukykyyn. Lentoliikenteellä on myös suoria vaikutuksia alueelliseen kilpailukykyyn, toisin sanoen lentoyhteyksien olemassaolo tai niiden puuttuminen voi saattaa eri puolilla Suomea toimivat yritykset eriarvoiseen asemaan, ovat yritysten markkinat kotimaassa tai kuten globalisaation myötä yhä useammin on kansainväliset. Perinteisesti huoltovarmuus on ymmärretty materiaalin saannin varmistamisena, johon liittyy vahvasti varastointi, huoltovarmuuden osalta varmuus-, velvoite- tai turvavarastointina (Huoltovarmuuskeskus 2013b). Nämä tähtäävät erityisesti vakavan kriisitilanteen tai saantihäiriön varalle. Normaaliolosuhteissa yritykset luottavat toimitusketjujen toimivuuteen materiaalin saannissa. Kehitys on pitkään vienyt suuntaan, jossa yritykset pyrkivät keventämään tuotantoon ja varastoihin sitoutunutta pääomaa.

39 Hankintalähteet ovat muuttuneet globaaleiksi ja yritykset ovat luopuneet monien raaka-aineiden, komponenttien ja tuotteiden varastoinnista. On siirrytty pyörillä kulkeviin varastoihin (toimitukset tilauksien perusteella just-in-time) ja fyysiset varastot, mikäli sellaisia yhä on, ovat usein maantieteellisesti kaukana. Suomen markkinoita palvellaan usein läntisessä tai keskisessä Euroopassa sijaitsevasta varastosta. Toisaalta, toimitusketjun riskienhallinnan kehittyessä ja yritysten havahtuessa toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, varastointia on myös lisätty, osin yhteiskunnan tukemana huoltovarmuusnäkökulmasta. Samanaikaisesti varastoinnin kannattavuus voi parantua esimerkiksi varastointijärjestelmien kehittyessä ja kuljetuskustannusten noustessa. Yritysten päätöksissä eurot ovat kuitenkin ratkaisevassa roolissa ja loppujen lopuksi logistiikkaratkaisutkin tehdään taloudellisesta näkökulmasta. Varastoinnin keskittymiskehitys on nostanut kuljetusjärjestelmän toimivuuden merkitystä. Vaikka lentoliikenteen aikaetu näistä Euroopan keskusvarastoista Suomeen on huomattava, kulkevat nopeuttakin edellyttävät tuotteet usein tiekuljetuksina, jättäen lentoliikenteen pitkälti vain hyvin korkeaa nopeutta (jakelu seuraavana päivänä) edellyttävien tuotteiden kuljetusmuodoksi. Kotimaan sisällä voisi odottaa, että kuljetus, joka saapuu Suomeen lentäen, ja mikäli loppukäyttö sijaitsee alueelle, jonne on Suomen sisäinen lentokuljetus, jatkaisi lentäen myös Suomen sisällä. Näin ei kuitenkaan tutkimuksessa tehtyjen haastattelu perusteella ole, mikä osaltaan kertoo Suomen sisäisten tiekuljetusten kilpailukyvystä ja kustannusten yhä suuremmasta merkityksestä logistisia päätöksiä tehtäessä. Toinen tärkeä selittävä tekijä voi olla lentoteitse saapuvien ja Suomessa käytettävien tuotteiden osalta, että näiden tuotteiden käyttö keskittyy vahvasti lähelle lentokuljetusten kannalta keskeistä lentoasemaa, Helsinki-Vantaata. Huoltovarmuusalat ja niihin liittyvät kuljetustarpeet Huoltovarmuusorganisaatiossa toimii seitsemän eri huoltovarmuusalaa vastaavaa sektoria: tietoyhteiskunta-, logistiikka-, elintarvikehuolto-, energiahuolto-, terveydenhuolto-, rahoitushuolto- sekä teollisuussektori. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti kutakin huoltovarmuusalaa. Tietoyhteiskuntasektorin keskeistä aluetta on tietoliikenteen ja tietojärjestelmien sekä viestinnän toimintavarmuuden turvaaminen. Kuljetus- ja logistiikkatoimiala puolestaan varautuu turvaamaan yhteiskunnan elintärkeät kuljetus- ja logistiikkapalvelut niin maa-, vesi- kuin ilmaliikenteessä. Elintarvikehuoltosektorin tavoite on turvata väestön ravinnon saanti. Energiahuoltosektori keskittyy nimensä mukaisesti energiahuollon turvaamiseen kattaen muun muassa energiajärjestelmän toimivuuden, polttoaineiden saatavuuden sekä sähkön- ja lämmöntuotannon ja -jakelun. Terveydenhuoltotoimiala puolestaan vastaa yhteiskunnan terveydenhuollon materiaalien saatavuudesta. Rahoitushuoltosektori pyrkii turvaamaan yhteiskunnan rahaliikenteen ja vakuutusalan toimintaa. Teollisuussektorin tehtävänä on tuottaa hyödykkeitä ja palveluita yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi (ns. kriittinen teollisuustuotanto ja rakentaminen). (Huoltovarmuuskeskus 2013c) Yhteiskunnan verkostoituneen toiminnan luonteesta johtuen eri toimintojen keskinäiset kytkennät korostuvat, mikä näkyy sekä eri huoltovarmuusalojen sisäisinä että niiden välisinä vahvoina riippuvuuksina. Esimerkiksi kriittisen tuotannon toiminta vaatii niin kuljetus- ja logistiikkajärjestelmän kuin energia- ja rahoitushuollon järjestelmien, ja epäsuorasti myös väestön (ts. työntekijöiden) elintarvike- ja terveydenhuollon toimivuuden. Kuljetusten ja logistiikan rooli on tärkeä kaikille huoltovarmuusaloille. Esimerkiksi elintarvikehuoltoon sisältyy elintarvikkeiden jakelun lisäksi kotimainen alkutuotanto, kattaen myös sen tuotantopanokset kuten lannoitteet ja energiahuoltoon sisältyy energiaraaka-aineiden kuljetukset, mm. liikenteessä suoraan käytettävät polttoaineet. Toiminnan taustalla infrastruktuuri tarvitsee muun muassa ylläpitoon ja huoltoon monia kuljetuksia, esimerkiksi vesihuolto puhdistuskemikaaleja. Huoltovarmuudelle tärkeistä kuljetuksista valtaosa, kuten kuljetuksista ylipäätään, kulkee muilla 39

40 40 kuljetusmuodoilla kuin lentokuljetuksina. Taulukossa 4.1 on esitetty eri huoltovarmuusaloihin liittyviä kuljetustarpeita, jotka sopivat erityisesti lentokuljetuksiksi. Nopeuden lisäksi seuraavien tuotteiden kuljetusmuodon valintaan voi vaikuttaa esimerkiksi turvattu kuljetusketju (erityisesti arvoesineet, rahahuolto), tai optimoidut kuljetusolosuhteet esimerkiksi terveydenhuollossa. Taulukko 4.1. Huoltovarmuusala Tietoyhteiskunta Elintarvikehuolto Terveydenhuolto Kriittinen teollisuustuotanto Logistiikka Energiahuolto Rahoitushuolto Eri huoltovarmuusaloihin liittyviä lentokuljetuksiksi sopivia kuljetustarpeita. Lentokuljetuksiksi sopivia kuljetustarpeita Posti (1. luokka), tietoliikennelaitteiden ja tietojärjestelmien tarvitsemat varaosat Elintarviketuotannon prosessien kriittiset varaosat Lääkeaineet, hoitotarvikkeet ja -laitteet, siirrettävät elimet Prosessiteollisuuden koneiden varaosat, globaalien vientiyritysten varaosat esim. huoltoliiketoimintaan liittyen Kuljetuksissa ja varastoinnissa käytettävien koneiden ja laitteiden varaosat Energiantuotannon ja -jakelun ja öljynjalostusteollisuuden varaosat Rahoitushuollon järjestelmien varaosat, arvometallit, raha Yhteistä eri huoltovarmuusaloille on toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvittavien varaosien lentokuljetusmahdollisuus. Nämä ns. kriittiset varaosat, joita tarvitaan pitämään huoltovarmuuden kannalta tärkeät prosessit ja laitteet toiminnassa, voidaan varastoida niin lähellä tarvittavaa käyttöpaikkaa, että varaosa on saatavilla käytännössä heti tarpeen tullessa. Tilanteessa, jossa varastointi on kauempana, mitä nopeammin varaosa on saatavilla käytännössä mitä nopeampi kuljetus on sitä vähäisemmiksi jäävät toiminnan häiriöt. Suomen kuljetusten kannalta nopeusetu, joka lentokuljetuksilla on, näkyy erityisesti kansainvälisissä kuljetusketjuissa, joissa ulkomaan kuljetusosuus kulkee lentäen ja Suomen sisällä maakuljetuksena. Huoltovarmuuskriittisissä tuotteissa ja tavaroissa lentokuljetuksen hinta on usein mitätön verrattuna tilanteeseen, jossa tuotteen kuljetusketju pitenee tai myöhästyy. Bardi et al. (2006) mukaan lentoteitse kuljetettavan tuotteen riippumattomuus kuljetuskustannuksista tulee esille esimerkiksi silloin, kun kuljetettava tuote, vaikkapa hinnaltaan edullinen varaosa, kuljetetaan lentäen nopeasti ja täsmällisesti määränpäähän, jolloin kuljetus estää tuotantolaitoksen tuotantolinjan pysähtymisen. Tällöin varaosan huoltovarmuusarvo voi nousta 20 eurosta euroon, jolloin lentokuljetuksen kustannukset ovat pieni osa tuotteen huoltovarmuudellisesta arvosta. (Bardi et al. 2006, 164) Mitä huoltovarmuudelle tärkeitä tavaroita kulkee Suomen sisäisinä lentokuljetuksina? Lentokuljetuksina kulkee lähes päivittäin huoltovarmuuden kannalta tärkeitä tuotteita, kuten terveydenhuoltoon liittyen siirtoelimiä, verikuljetuksia, lääketieteellisiä näytteitä ja lääkkeitä sekä varaosia. Varaosilla voi olla tuotannon jatkuvuuden kannalta suuri merkitys, jotkin jopa huoltovarmuuden kannalta välttämättömiä. Esimerkiksi siirtoelinten kuljettamisesta on tarkat määräykset, joissa määritellään muun muassa siirtoelinten koskemattomuudesta kuljetuksen aikana ja sopiva kuljetusaika. Lisäksi siirtoelimillä on tietyt suositellut kuljetusolosuhteet, jotka tulee pyrkiä täyttämään. Pidemmillä etäisyyksillä ja mikäli aikataulu osuu kohdalle, siirtoelinten kuljettamisessa käytetään reittiliikenteen lentoa tai pienlentokoneella operoitua ambulanssilentoa. Aikaikkunat siirtoelinten kuljettamisessa ovat hyvin tiukkia, sillä tieto elinluovutuksesta tulee usein yllättäen ja siirrettävä elin, esimerkiksi sydän tai keuhkot, voi olla kehon ulkopuolella vain muutaman tunnin. Elinsiirrot

41 41

42 tehdään Suomessa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Vuonna 2012 Suomessa tehtiin yhteensä 310 elinsiirtoa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013) Miten lentoteitse kuljettavat huoltovarmuuden kannalta tärkeät tavarat kuljettaisiin, jos nykyisen kaltaista Suomen sisäistä lentokuljetustarjontaa ei olisi? 42 Kannattavuustekijät voivat johtaa kuljetusverkoston harvenemiseen, joko niin että säännöllinen lentoliikenne joidenkin paikkakuntien välillä loppuu, tai että koko lentoaseman toiminta lakkautetaan. Lentoyhteystarjonnan vähenemisen tai loppumisen myötä logistiset prosessit ja kuljetusketjut jouduttaisiin suunnittelemaan uudelleen. Erityisesti aikakriittisten tuotteiden osalta tämä voisi heikentää palvelutasoa merkittävästi. Lentoyhteyksien vähentyminen vähäliikenteisiltä lentoasemilta voisi johtaa lentoliikenteen keskittymiseen ja sen myötä vahvempien matkustaja- ja kuljetusvirtojen muodostumiseen. Tällöin jäljelle jäävien lentoasemien palvelutaso nousisi näkyen esimerkiksi lentoyhteyksien määrän kasvuna tai kapasiteetiltaan suurempina lentokoneina. Lentoyhteyksien keskittyminen korostaa toimivien matka- ja kuljetusketjujen merkitystä. Lääketieteelliset kuljetukset ovat erityisen aikakriittisiä. Joissakin tapauksissa siirtoelimiä saatetaan keskussairaalasta lentoasemalle, josta lähetys jatkaa lentokoneella Helsinki-Vantaalle ja edelleen poliisisaattueessa Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Erityisesti siirtoelinten kohdalla lentokuljetusten korvaaminen muilla kuljetusmuodoilla on tietyltä maantieteelliseltä etäisyydeltä mahdotonta, sillä sydämen tai keuhkojen siirron välillä voi kulua aikaa enintään neljä tuntia (Suomen Kuvalehti 2010). Lääketieteellisten näytteiden ja verikuljetusten osalta kuljettamisnopeus ei ole yhtä kriittinen ja kuljetukset olisivat korvattavissa maantiekuljetuksilla, joskin palvelutasoa jouduttaisiin parantamaan nopeampien maantiekuljetusten mahdollistamiseksi. Tällä hetkellä Suomen veripalvelu käyttää päivittäin kotimaan sisäistä lentorahtia sairaaloiden verikuljetuksiin.

43 Muita huoltovarmuuteen ja lentoliikenteeseen ja -kuljetuksiin liittyviä näkökulmia Aikakriittisyys tuotantotoiminnassa Vaikka aikakriittisyys liittyy vahvasti sekä huoltovarmuuteen että lentokuljetuksiin, niiden aikajänteet eroavat toisistaan. Tuotantotoiminnassa aikakriittisyys ei ole tuntitasolla, eikä esimerkiksi tunneista muutamiin vuorokausiin kestävällä tuotantokatkoksella olisi huoltovarmuuden kannalta merkitystä. Kun tätä peilaa siihen, että lentokuljetuksina kulkee tyypillisesti erityisesti aikakriittisiä tuotteita, ja Suomen sisällä lentokuljetuksilla saatava aikaetu on suurimmillaan Etelä- ja Pohjois-Suomen välisillä yhteyksillä useita tunteja, mutta ei vuorokautta, ei tuotantotoimintaan liittyvillä lentokuljetuksilla ole erityistä huoltovarmuusmerkitystä. Kun Islannissa vuonna 2010 tapahtunutta tulivuorenpurkausta seurannut tuhkapilvi esti hetkellisesti lentoliikennettä Euroopassa, havaittiin, ettei kuljetusten hidastumisella 2 3 päivällä ollut suurta vaikutusta toimintaan, etenkään huoltovarmuuden näkökulmasta. Kuljetusten hidastuminen kyllä häiritsi tuotantoprosesseja ja aiheutti taloudellisia seurauksia, mutta kokonaisuudessaan vaikutukset jäivät vähäisiksi. Pitkään jatkuessaan vastaavankaltaiseen tilanteeseen voitaisiin sopeutua ja suunnitella logistiikkaketju toimivaksi muuttuneessa ympäristössä. Nopeasti ilmaantuvat suuret häiriöt edellyttävät toiminnan ja päätöksenteon nopeutta, sillä rajallisten resurssien uusjako on nopeaa; esimerkiksi Islannin tuhkapilviepisodin tapauksessa jäljelle jäänyt Atlantin ylittävä rahtilentokapasiteetti varattiin hetkessä (Ilmarinen 2013). Tulevaisuudessa logitiikan painopiste siirtynee enemmän asioiden ennakointiin ja suunnitelmallisuuden lisäämiseen, jolloin kiiretoimitusten tarve voi vähentyä. Tällöin esimerkiksi yhä suurempi osa varaosakuljetuksista voidaan hoitaa tiekuljetuksilla lentokuljetusten sijaan. Myös tekniikan kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia kuljetusten aikakriittisyyden vähentämiseksi. Esimerkiksi internetyhteydellä varustettu auto voi kommunikoida huollon tietojärjestelmien kanssa ja näin ennakoida huoltotarpeita tai 3D-tulostuksen avulla tuotteet tai varaosat voidaan valmistaa tarpeen mukaan paikan päällä. Postin yölennot Yöaikaan operoitava postilento Helsingin ja Oulun välillä mahdollistaa postilain määrittelemän palvelutason postilähetysten kulkunopeudesta ja kansainvälisten sopimusten mukaisesta ulkomaan postin kulusta Pohjois-Suomeen. Mikäli postia ei lennettäisi yöaikaan Ouluun, postilain määrittelemä palvelutaso postilähetysten kulkunopeudesta ei täyttyisi Pohjois-Suomen osalta ja postin kulku viivästyisi yhdellä vuorokaudella. Aamulennolla lennetty posti ei ehtisi enää sen päivän käsittelyyn ja jakelu viivästyisi seuraavaan päivään. Tällöin 1. luokan posti ajettaisiin autolla Pohjois-Suomeen, kuten 2. luokan posti tällä hetkellä. Huoltovarmuudelle tärkeät henkilökuljetukset Huoltovarmuuden näkökulmasta myös lentomatkustamisella on tärkeä rooli nopeutta edellyttävien matkustustarpeiden täyttämisessä. Tilanteissa, joissa esimerkiksi asiantuntijat, huolto- ja asennustyötekijät tai terveydenhuoltohenkilöstö on saatava nopeasti paikanpäälle, lentoliikenteen tarjoamat yhteydet voivat olla toiminnan jatkuvuuden ja kriittisten tilanteiden hoitamisen kannalta elintärkeitä. Lentokuljetuksina voidaan myös tehdä elinsiirtopotilaiden ja äkillisesti sairastuneiden siirtämisiä. Lentokuljetukset ovat välttämättömiä kriittisissä potilaslennoissa, joita tekevät niihin erikoistuneet yritykset. Lentoliikenne kriisitilanteiden kuljetusmuotona Lentokuljetukset ovat myös keskeinen osa kansainvälisiä avustusoperaatioita. Kriisialueille, kuten maanjäristyksen tai tulvan tuhoamalle alueelle on toimitettava nopeasti sekä auttajia että heidän mukanaan väliaikaista infrastruktuuria; kenttäsairaaloita, käymälöitä ja telttoja, mutta myös ajo- 43

44 44 neuvoja, ja suuri määrä muita avustustarvikkeita. Lentokuljetukset ovat usein ainut keino toimittaa apu perille nopeasti ja tehokkaasti. Myös katastrofialueilta, kuten tsunami- ja maanjäristystapauksissa, evakuoitaessa erityisesti potilaskuljetukset tehdään tyypillisesti lentäen. Ei-säännöllisen lentokuljettamisen mahdollisuudet Tilanteissa, joissa kuljetuksilta edellytetään erityisesti nopeutta, on olemassa myös ei-säännöllisessä lentoliikenteessä olevaa kuljetuskalustoa, kuten pienkoneita ja helikoptereita. Pienkoneella voidaan operoida säännöllisestä lentoyhteystarjonnasta riippumatta lentoasemien välillä. Helikopterin etuna puolestaan on riippumattomuus lentoasemista ja kiitoteistä, ja helikopterikuljetus voi tarjota lähes ovelta ovelle -kuljetuksen. Rajoitteena on kuitenkin helikopterin kantama ja kuljetuskapasiteetti, kuitenkin niin, että tyypillisesti voidaan kuljettaa useita satoja kiloja useita satoja kilometrejä. Raskaammilla helikoptereilla nämä rajoitteet ovat pienemmät. Yllättävien tarpeiden sattuessa lentokuljetuspalvelu voi olla saatavilla muutamien tuntien varoitusajalla, ja viranomaisavun turvin (esimerkiksi puolustusvoimat ja rajavartiolaitos) nopeamminkin. Markkinoilta hankittuna palvelu edellyttää korkeaa maksuhalukkuutta, mikä kriittisessä tilanteessa ei muodostu ongelmaksi. Kuitenkin kynnys käyttää räätälöityjä lentokuljetuspalveluita voi olla korkea myös muista kuin kustannussyistä. Maakuljetuspalveluiden tuttuus voi osaltaan puoltaa näiden valintaa, ja poikkeustilanteissa pieniä eriä voidaan joustavasti kuljettaa myös esimerkiksi taksilla. Tulevaisuudessa ilmalaivat voivat olla vaihtoehtoinen kuljetustapa etenkin raskaiden tavaroiden kuljettamisessa. Hitautensa takia ilmalaivat eivät kuitenkaan sovellu nopeata kuljetusketjua vaativien tuotteiden kuljettamiseen, tai pitkille etäisyyksille, vaan niiden vahvuus nähdään pikemmin kaivos- tai metsäteollisuuden kuljetuksissa.

45 osa 5 Yhteenveto ja päätelmät

46 5 Yhteenveto ja päätelmät 46 Lentoliikennettä tulee tarkastella osana suurempaa kokonaisuutta Laajojen yhteiskunnallisten kytkentöjensä vuoksi lentoliikennettä ja lentokuljetuksia tulee tarkastella useista näkökulmista, osana suurempaa kokonaisuutta. Tällaisia näkökulmia ovat ihmisten elinmahdollisuudet ja liikkuvuus, elinkeinoelämä ja sen toimintaedellytykset, matkailu, aluerakenne ja alueiden kehittäminen, liikennejärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena sekä huoltovarmuus ja yhteiskunnan toimivuus. Lentoliikenteen koko kuvan ymmärtäminen ja huomioon ottaminen ovat myös lentoliikenteen strategiaprosessin ja jatkotutkimuksen kannalta olennaisia. Suomen lentoasemaverkosto ja reittiliikenne palvelevat ennen kaikkea matkustajaliikennettä, jolle lentoyhteyksien merkitys on huomattavasti suurempi kuin tavaraliikenteelle. Kotimaan sisäiset lentokuljetukset kulkevat pääasiassa matkustajaliikenteen koneissa. Suomen elinkeinoelämälle lentoyhteyksien olemassaolo on tärkeää, sillä vaihtoehtoisin maa- ja meriyhteyksin lähes kaikki ulkomaan asiointimatkat edellyttäisivät yöpymistä matkalla. Niin ikään Lapista pääkaupunkiseudulle suuntautuva työasiointimatka on mahdollista tehdä vuorokauden sisällä ainoastaan lentäen. Matkustajaliikenteen tavoin myös lentokuljetusten merkitys korostuu pidemmillä etäisyyksillä. Esimerkiksi Helsingin ja Oulun välisellä etäisyydellä lentokuljetuksen korvaaminen muilla kuljetusmuodoilla heikentää palvelutasoa. Lentokuljetus on nopea mutta kallis Lentokuljetuksen tärkein ominaisuus on nopeus. Lentokuljetus on yksikkökustannuksiltaan kuljetusmuodoista kallein. Kuljetettaviksi tuotteiksi valikoituvat tyypillisesti painoonsa nähden arvokkaat tuotteet ja tuotteet, jotka pilaantuvat tai menettävät arvoaan nopeasti. Asiakastarpeet ja maksuhalukkuus määrittävät kuljetustavan Kuljetuspalvelun ostava asiakas ei välttämättä tiedä, millä tavalla lähetys kuljetetaan. Sinänsä kuljetustavalla ei ole asiakkaalle merkitystä, vaan sillä, että kuljetustarpeet täytetään. Se, edellyttääkö toimitus lentokuljetuksen hyödyntämistä riippuu kuljetettavasta tuotteesta ja halutusta palvelutasosta. Nopeus- ja turvallisuusvaatimukset voivat edellyttää lentokuljetusta, mutta ellei näin ole, lentokuljetusta ei yleensä käytetä. Lentorahdin tosiasiallinen kuljetustapa voi olla ja myös on hyvin usein tiekuljetus, jossa haluttu palvelutaso saavutetaan alemmilla kustannuksilla. Suomen lentokuljetuksissa korostuvat kansainväliset yhteydet Kansainväliset lentokuljetukset nähdään huomattavasti tärkeämpinä kuin kotimaan sisäiset lentokuljetukset johtuen erityisesti Suomen maantieteellisestä ja saarimaisesta sijainnista. Kansainvälisiin lentokuljetuksiin kytkeytyy usein tiekuljetus joko Suomen sisällä tai Suomen ja muun Euroopan välillä, mikä on oleellinen osa lentokuljetuksiin liittyvää kuljetusketjua ja palveluntarjontaa. Kotimaan sisäisen lentorahdin ja lentopostin määrät ovat hyvin pieniä verrattuna kansainvälisiin lentokuljetuksiin. Vuonna 2012 Suomen sisäisessä liikenteessä kuljetettiin lentäen tonnia tavaraa, joka jakautui lähes tasan lentoposti- ja lentorahtikuljetusten kesken. Lentokuljetusten määrä on laskenut 2000-luvun alusta. Suomen maantieteellinen sijainti, Finnairin Aasian-strategia ja Helsinki-Vantaan hub-asema mahdollistavat transitoliikenteen ja -kuljetusten kilpailukyvyn. Transiton määrä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla ja Finnair tavoittelee transitokuljetusten määrän kasvattamista edelleen.

47 Kotimaassa lennetään lääketieteellisiä tuotteita, varaosia ja postia Suomen sisäisessä lentoliikenteessä kuljetetaan tyypillisesti erilaisia lääketieteellisiä näytteitä, verituotteita, siirtoelimiä, varaosia ja laitteita sekä Helsingin ja Oulun, Oulun ja Rovaniemen sekä Helsingin ja Maarianhaminan välillä postia. Joissakin tapauksissa esimerkiksi koneen varaosan nopea toimitus voi estää tehtaan tuotannon pysähtymisen tai jostakin päin Suomea Helsinkiin lennätetty siirtoelin voi pelastaa potilaan hengen. Kotimaan lentorahti myydään osana ovelta ovelle palvelua tai palvelee pikarahdin liityntäkuljetuksena Lentokuljetukset kilpailevat tiekuljetusten kanssa lähinnä pitkillä yhteysväleillä. Suomen sisäisissä kuljetuksissa lentoliikenteen kilpailukyky tulee selkeimmin esille Helsingin ja Pohjois-Suomen välisissä yhteyksissä sekä alueilla, jonne muut kuljetusyhteydet ovat hitaita tai vähäisiä, kuten Ahvenanmaalle. Mikäli liikennöinti loppuisi kokonaan joltakin lentoasemalta, lentorahdin määrä ei oletettavasti lisääntyisi tämän vuoksi muilla lentoasemilla. Tällä hetkellä kotimaan sisäisessä lentokuljettamisessa ei ole kilpailua lentoyhtiöiden kesken. Kotimaan sisäisen lentorahdin myynnistä vastaa Jetpak Finland Oy, joka tarjoaa kokonaisvaltaista ovelta ovelle kuljetuspalvelua hyödyntäen tilanteen mukaan lentoyhteyksiä tai pelkästään tiekuljetuksia. Tämän ohella pikakuljetusyhtiöt käyttävät kotimaan lentokuljetuksia liityntäkuljetuksina kansainvälisille lennoille ja ostavat tämän palvelun Jetpakilta. Matkustajaliikenteen kysyntä mahdollistaa lentokuljetusten saatavuuden ja määrittää käytettävät konetyypit Matkustajaliikenteen kysyntä ja tarjonta mahdollistavat lentokuljetusten saatavuuden etenkin vilkkaimmilla Suomen sisäisillä yhteysväleillä kuljetettavan tavaramäärän suuruudesta tai vaihtelusta riippumatta. Kotimaan sisäisessä matkustajareittiverkostossa tapahtuvat pienetkin muutokset voivat vaikuttaa suoraan myös lentokuljetuksiin. Jos lentoyhtiö vähentää vuorotarjontaa tietyltä yhteysväliltä, lentokuljetusten määrä saattaa laskea, mikäli heikentynyttä palvelutasoa ei koeta riittäväksi. Esimerkiksi lentoyhtiöiden laivastoissa tapahtuvat muutokset voivat vähentää kuljetuskapasiteettia, mikäli reittiä operoidaan pienemmällä konetyypillä, kuten tapahtuu nykyisin Vaasa Helsinki- tai Kuopio Helsinki-yhteysväleillä. Vastaavasti rahtikapasiteetti voi suuremman konetyypin myötä kasvaa, mikä parantaisi lentokuljetusten hyödyntämisen mahdollisuuksia. Matkustajaliikenteen tarpeet ovat etusijalla. Lentoyhtiöt eivät herkästi sijoita reiteille isompaa lentokonetta suuremman rahtikapasiteetin varmistamiseksi. Lentoyhtiöt ovat toisaalta ketteriä ja pystyvät tekemään nopeitakin muutoksia tarjontaansa, mikäli kysyntää ja maksuhalukkuutta löytyy. Rahdin kysynnän ja palvelutason takaamiseksi lentoyhteyksien tulisi olla luotettavia ja säännöllisiä. Kustannuspaineet ja turvamääräykset siirtävät kuljetuksia tiekuljetuksiksi Kuljetusalalla ja erityisesti lentoliikenteessä kustannuspaineet ovat kovat ja kehitys on ollut sen suuntaista, että lentokuljetusten kustannukset tulevat kallistumaan entisestään ja kuljetusprosessit etenkin satunnaisissa kuljetuksissa tulevat hidastumaan turvamääräysten kiristymisen myötä. Asiakkaiden maksuhalukkuus ja palveluntarjoajan kustannukset vaikuttavat siihen, kuinka paljon Suomen sisällä kuljetetaan tavaraa lentäen. Viime vuosina lentokuljettamisen kustannukset ovat nousseet ja kuljetettava tavaramäärä on vähentynyt. Myös toimialojen muutokset, kuten elektroniikkateollisuuden romahdus Suomessa, ovat vähentäneet lentokuljetusten kysyntää. Kiireellisten tavaroiden ja lähetysten kriteerit ovat tiukentuneet siinä määrin, että kotimaan sisäisinä lentokuljetuksina kuljetetaan enää sellaisia tuotteita, joiden osalta kuljetuskustannuksilla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Samaan aikaan tiekuljetusverkosto on tehostunut ja Suomen sisäinen logistiikka on rakentunut yön yli tiekuljetusten varaan. 47

48 48 Lentoasematoimintojen kustannukset ovat nousseet turvamääräysten kiristymisen myötä, kun lentorahdin lähettämiseen liittyvät terminaalitoiminnot vaativat aikaisempaa enemmän koulutettua työvoimaa. Samaan aikaan joillakin yhteysväleillä sekä matkustaja- että tavaravirrat ovat pienentyneet ja rahdin lähettämisen valmiuden ylläpitäminen on käynyt kannattamattomaksi. Myös lentämisen operatiivisten kustannusten nousu on tehnyt lentorahdista kalliimpaa. Ympäristövaikutukset rajoittavat yölentoja Suomen sisäisessä lentoliikenteessä ei ole kapasiteetin aiheuttamia kasvun rajoituksia. Kotimaan sisäisiä lentoja voitaisiin operoida huomattavasti enemmän ilman, että lentoasemien tai ilmatilan kapasiteetti rajoittaisi toimintaa. Sen sijaan ympäristönormien tiukentuminen voi rajoittaa ja todennäköisesti pitkällä aikavälillä rajoittaa kotimaan sisäistä lentoliikennettä. Esimerkkinä tästä on Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupa, joka voimaan astuessaan todennäköisesti rajoittaa Helsinki-Vantaan yöaikaista lentoliikennettä. Suomen sisäisen liikenteen osalta vaikutukset kohdistuisivat erityisesti Helsingin ja Oulun väliseen postilentoon. Terveydenhuollon lentokuljetuksilla suurin merkitys huoltovarmuudelle Suomen sisäisissä lentokuljetuksista huoltovarmuuden kannalta merkittävimpiä ovat terveydenhuoltoon liittyvät kuljetukset. Normaalioloissa näitä ovat muun muassa lääketieteelliset näytteet, verituotteet ja siirtoelimet. Esimerkiksi siirtoelimiä on pakko kuljettaa lentäen, sillä sydän tai keuhkot selviävät kehon ulkopuolella ainoastaan neljä tuntia. Lääketieteellisten näytteiden ja verilähetysten kuljettamiseen käytetään niin ikään Suomen sisäistä reittilentoverkostoa. Nämä tuotteet on mahdollista toimittaa perille myös tiekuljetuksina, mikä kuitenkin laskisi palvelutasoa. Terveydenhuoltoon liittyvien kuljetusten lisäksi huoltovarmuusnäkökulmasta tärkeitä ovat toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvittavien varaosien kuljetukset. Kuitenkaan tuntitasolla tapahtuvat erot esimerkiksi varaosien saatavuudessa eivät ole huoltovarmuuden kannalta kriittisiä, jolloin näiden tuotannon jatkamiseksi tarvittavien osien riippuvuus kotimaan sisäisistä lentokuljetuksista ei ole ehdoton. Suurempi lentokuljetuksen myötä saatava aikaetu on, mikäli kuljetus tulee muualta Euroopasta tai kauempaa. Suomen maantieteen vuoksi kotimaan sisäisissä lentokuljetuksissa korostuvat huoltovarmuusnäkökulmasta alueet, joiden saavutettavuus erityisesti kuljetusajalla mitattuna on muilla kuljetusmuodoilla heikko. Lentokuljetukset tarjoavat esimerkiksi Lapin että Ahvenanmaan huoltoyhteyksille nopean vaihtoehdon, joka tukee huoltovarmuutta. Kotimaan lentoyhteydet tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä koko maassa Lentoyhteystarjonnan vähenemisen tai loppumisen myötä nykyiset logistiset prosessit ja kuljetusketjut jouduttaisiin suunnittelemaan uudelleen. Erityisesti aikakriittisten tuotteiden osalta tämä voisi nostaa merkittävästi kuljetuskustannuksia, esimerkiksi kun siirtoelinten kuljettamiseen käytettäisiin reittilentojen sijaan tilauslentoja. Lentoyhteyksien olemassaolo tukee yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaa ja vaikuttaa eri alueiden menestymiseen. Koska alueiden profiilit poikkeavat toisistaan, myös lentoyhteyksien merkitys vaihtelee alueellisesti. Lentoyhteyksien puuttuminen voi heikentää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

49 LÄHTEET

50 50 Lähteet Bardi, Edward J. & Coyle, John Joseph & Novack, Robert A Management of Transportation. International Student Edition. Thomson. South-Western. Boeing World Air Cargo Forecast Saatavilla: Viitattu Button, Kenneth & Taylor, Samantha International air transportation and economic development. Journal of Air Transport Management 6 (2000), Dahl, Robert International Air Freight & Express Performance Teleconference: Looking for Growth in ACMG. Saatavilla: International_Teleconference_Slides version.pdf. Viitattu Doerken, Uwe R Why going global? Deutsche Post DHL Capital markets day 13 November dpdhl/investoren/de/investoren/veranstaltungen/investorentage/2003/ capital_markets_day/dpwn_doerken_cmd_2003_de.pdf. Doganis, Rigas Flying off Course. Third Edition. Routledge. Enontekiön kunta Enontekiön lennot jatkuvat kesä- ja ruskakaudelle. Saatavilla: Viitattu Finavia 2012a. Liikennetilasto Saatavilla: https://www.finavia.fi/ files/finavia2/pdf/finavia_lentoliikennetilasto2012.pdf. Viitattu Finavia 2012b. Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Saatavilla: 5172a6c547e9d7c58/10028-SELVITYS_hakemukseen_meluun_liittyvista_ toimintarajoituksista_helsinki-vantaa_lentoasemalla.pdf. Viitattu Finnair Aasia ja Tyynenmeren alue. Saatavilla: Viitattu Finnair Cargo Saatavilla: Viitattu Gilbert, Richard& Perl, Anthony Transport Revolutions. Moving People and Freight without Oil. Revised and Updated Edition. New Society Publishers. Huoltovarmuuskeskus 2013a. Mitä on huoltovarmuus? Tietoa huoltovarmuudesta. Saatavilla: tietoa-huoltovarmuudesta/mita-on-huoltovarmuus/. Viitattu Huoltovarmuuskeskus 2013b. Keinovalikoima. Tietoa huoltovarmuudesta. Saatavilla: keinovalikoima/. Viitattu Huoltovarmuuskeskus 2013c. Toimialat. Saatavilla: Viitattu IATA Annual Review Saatavilla: Documents/annual-review-2012.pdf. Viitattu

51 IATA 2013a. Cargo e-chartbook Q Saatavilla: https://www.iata.org/whatwedo/documents/economics/ echartbook-q pdf. Viitattu IATA 2013b. The Value of Air Cargo. Saatavilla: benefits.aspx. Viitattu IATA 2013c. Annual Review Saatavilla: annual-review en.pdf. Viitattu Ilmarinen, Jussi Huoltovarmuuden globaali ulottuvuus. Globaalien yritysten ja kansallisen huoltovarmuusorganisaation välisen vuorovaikutuksen syventäminen. Huoltovarmuuskeskus. Inspira Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä, Liikenne- ja viestintäministeriö. Saatavilla: Viitattu Laitinen, Turo Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa. Tampereen teknillinen korkeakoulu. Liikenne- ja kuljetustekniikka, tutkimuksia 47. Liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan lentoliikenteen tilanne erityisesti Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän lentokentillä. Julkaisuja 29/10. Saatavilla: =964900&name=DLFE pdf&title=Julkaisuja Viitattu Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Saatavilla: pdf. Viitattu Liikennevirasto Tavaraliikenne. Saatavilla: liikennejarjestelma/tavaraliikenne. Viitattu Lufthansa Cargo Strongly positioned Annual Report. Saatavilla: pdf/04_company/2013/lhc12189_geschaeftsbericht_englisch_ Ansicht_ pdf. Viitattu Oxford Economics Economic Benefits from Air Transport in Finland. Finland Country Report. Puolustusvoimat Turvallinen Suomi Tietoja Suomen kokonaisturvallisuudesta Saatavilla: wcm/7545ba804d0aa5cab20dfbe3549e69d1/tietoa+suomen+kokonaisturvallisuudesta+artikkelit.pdf?mod=ajperes. Viitattu Rauhamäki, Harri & Mäntynen, Jorma & Mäkelä Tommi & Sinisalo Essi & Kalenoja, Hanna Lentoliikenne ja lentoasema. Opetusmoniste 40. Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. SkyTeam Cargo Saatavilla: Viitattu Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveyspalvelut. Elinsiirrot ja kudossiirrot Suomessa. Saatavilla: terveyspalvelut/terveyspalvelut/elinsiirrot. Viitattu Suomen Kuvalehti Elinsiirtokuljetukset onnistuvat ilman lentokonettakin toistaiseksi. Saatavilla: kotimaa/elinsiirtokuljetukset-onnistuvat-ilman-lentokonettakintoistaiseksi. Viitattu

52 Tilastokeskus Suomen tilastollinen vuosikirja Turun Sanomat DHL lopetti lennot Turkuun Trafi Saatavilla: UPU, IATA & International Post Corporation EDI Providing end-toend airmail visibility. Documents/edi-promotional-brochure-10jan2010.pdf. Viitattu Varjola, Mika & Naatula, Sami Air Cargo in the Finnish Transportation System. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 48/ Vero Ahvenanmaan veroraja arvonlisäverotuksessa. Antopäivä Saatavilla: https://www.vero.fi/fi-fi/syventavat_veroohjeet/ Arvonlisaverotus/Kansainvalinen_kauppa/Ahvenanmaan_veroraja_ arvonlisaverotukses% %29#2_tavaroiden%20kaupallinen%20 vienti%20ja%20tuonti. Viitattu

53

54

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Annukka Pajunpää TUTKIMUS JA ALUSTAVA MARKKINOINTISUUNNITELMA LENTOKENTTÄKULJETUSTEN KEHITTÄMISEKSI KOKKOLASSA

Annukka Pajunpää TUTKIMUS JA ALUSTAVA MARKKINOINTISUUNNITELMA LENTOKENTTÄKULJETUSTEN KEHITTÄMISEKSI KOKKOLASSA Annukka Pajunpää TUTKIMUS JA ALUSTAVA MARKKINOINTISUUNNITELMA LENTOKENTTÄKULJETUSTEN KEHITTÄMISEKSI KOKKOLASSA Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Kesäkuu 2016 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 1. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät tammi-maaliskuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013 1Q 2013 Tulos 1 Markkinaympäristö edelleen haastava IATA:n mukaan, Tulosparannuskehitys pysähtyi Euroopassa jo Q4 2012 aikana, tulokset edellisvuoden tasolla Öljyn hinta laski maaliskuussa, hintataso kuitenkin

Lisätiedot

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS Prof. Jarkko Rantala TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS 12.4.2014, SKAL, Hämeenlinna 1 Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä Toimintaympäristön muutostekijöitä - megatrendejä

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 4. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät loka joulukuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

TERMINAALIMAKSUT Finnair Cargo Center 1.4.2014 alkaen*

TERMINAALIMAKSUT Finnair Cargo Center 1.4.2014 alkaen* TERMINAALIMAKSUT Finnair Cargo Center 1.4.2014 alkaen* * Hinnasto voimassa toistaiseksi (uuden version julkaisuun asti) www.finnaircargo.fi Sisällysluettelo 1.TUONTI 1.1 Selvitys- ja luovutusmaksut 1.1.1

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

TERMINAALIMAKSUT Finnair Cargo Center,

TERMINAALIMAKSUT Finnair Cargo Center, TERMINAALIMAKSUT Finnair Cargo Center, 1.7. - 31.12.2009 www.finnaircargo.fi Sisällysluettelo 1.TUONTI 1.1 Selvitys- ja luovutusmaksut 1.1.1 Valmisyksikkömaksu 1.1.2 Kuormausyksikön purkamismaksu 1.2

Lisätiedot

Maakunnan tila Tietopaketti Varsinais-Suomen kehityksestä. Päivitetty 27.8.2015

Maakunnan tila Tietopaketti Varsinais-Suomen kehityksestä. Päivitetty 27.8.2015 Maakunnan tila Tietopaketti Varsinais-Suomen kehityksestä Päivitetty 27.8.2015 TYÖTTÖMYYS Varsinais-Suomen työttömyysaste oli heinäkuun 2015 lopussa 14,7 % (+0,7 %-yks.) Tietolähde: TEM, työnvälitystilasto

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla

Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 26.10.2016 Vienti Saimaalta: kohdesatamat 26.10.2016 Tero Sikiö 2 Tuonti Saimaalle: lähtösatamat 26.10.2016 Tero Sikiö

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 Kauppa 2013 Handel Trade Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 250 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2011-2013 2,5 200 2 Mijl. kiloa 150 100 1,5 1 Mrd. 50 0,5 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin konttipunnituksen jatkoseminaari PETRI LAITINEN

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin konttipunnituksen jatkoseminaari PETRI LAITINEN Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin konttipunnituksen jatkoseminaari 29.4.2016 PETRI LAITINEN Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry Vuonna 1906 perustettu toimialaliitto, jonka tehtävänä edistää huolinta-

Lisätiedot

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 1 (5) Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 Julkaistu 9.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo Yleistietoa... 3 Esittely... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus... 3 Oikeudellinen merkitys... 3 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Q3 Pääkohdat Voitollinen kolmas vuosineljännes lyhyesti: Aasian yritysmyynnin kasvu lähes 50 % Finnair kolmen suurimman joukossa Eurooppa-Aasia-liikenteessä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Perämerenkaari Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategian esiselvitys Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Maanteiden kotimaan tavarankuljetukset Lentoliikenteen

Lisätiedot

Maakuntien väliset kauppavirrat Aluepanos-tuotosseminaari

Maakuntien väliset kauppavirrat Aluepanos-tuotosseminaari Maakuntien väliset kauppavirrat 2002 Aluepanos-tuotosseminaari 4.10.2006 1 Johdanto! Kauppavirtojen mallinnus perustuu harvoin suoraan tietoon alueiden välisestä viennistä ja tuonnista (Harris & Liu 1997)!

Lisätiedot

TERMINAALIMAKSUT Finnair Cargo Center 1.7. - 31.12.2013

TERMINAALIMAKSUT Finnair Cargo Center 1.7. - 31.12.2013 TERMINAALIMAKSUT Finnair Cargo Center 1.7. - 31.12.2013 www.finnaircargo.fi Sisällysluettelo 1.TUONTI 1.1 Selvitys- ja luovutusmaksut 1.1.1 Valmisyksikkömaksu 1.1.2 Kuormausyksikön purkamismaksu 1.2 Tuontirahdin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot