Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle"

Transkriptio

1 Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle

2 2

3 Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle 3

4 Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. 4 Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Julkaisija: Huoltovarmuuskeskus Kirjoittajat: Elisa Aalto, Tommi Mäkelä & Markus Pöllänen, Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kuvitus: Shutterstock Taitto: Up-to-Point Oy Painopaikka: Multiprint Oy Julkaisuvuosi: 2013 ISBN

5 sisältö Alkusanat...8 Tiivistelmä...10 Termit ja lyhenteet Johdanto Lentokuljetusten rooli kuljetusjärjestelmässä Eri kuljetusmuotojen ominaisuudet ja käyttöalueet 2.2 Lentokuljetusten ominaispiirteet 3. Suomen lentokuljetukset Lentokuljetukset Suomen näkökulmasta 3.2 Suomen sisäiset lentokuljetukset 5 4 Suomen sisäisten lentokuljetusten merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta Yhteenveto ja päätelmät...46 Lähteet...50

6 6

7 Alkusanat

8 ALKUSANAT Huoltovarmuuden turvaamisessa kuljetuslogistinen järjestelmä kuuluu yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin, jonka toimivuus on turvattava kaikissa tilanteissa. Lentoliikenteen roolia osana kuljetuslogistista järjestelmää on tähän asti tarkasteltu huoltovarmuuskontekstissa pääasiassa ulkomaan yhteyksien kannalta. Henkilökuljetuksissa tällaisia ovat evakuointitilanteet ja lääkinnälliset kuljetukset esimerkiksi tsunamin yhteydessä. Tavarakuljetuksissa keskeisiä ovat varaosalogistiikka ja yleensä kalliiden, kevyiden, pilaantuvien tai vanhenevien tuotteiden ja dokumenttien, ns. aikakriittisten tuotteiden nopeaa kuljetusta vaativat tilanteet. Kotimaan sisäisten lentokuljetusten merkitystä huoltovarmuudelle on pidetty vähäisempänä, koska vaihtoehtoisia kuljetusmahdollisuuksia on olemassa. Tehty tutkimus osoittaa kotimaan lentoliikenteen merkityksen osana globaalia logistista järjestelmää ja antaa perustietoa alan toimintatavoista. Tavoitteena on ollut tuottaa tietoa paitsi huoltovarmuuden kehittämisen myös valmisteilla olevan Suomen lentoliikennestrategian tueksi. 8 Osa lentorahdiksi tilastoiduista kuljetuksista tapahtuu todellisuudessa autokuljetuksina. Eri kuljetusmuotojen toisiaan korvaava tai täydentävä rooli korostuu. Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa vastaavantyyppinen selvitys myös muista kuljetusmuodoista. Tutkimuksen on tilannut Finavia Oyj yhteistyössä huoltovarmuusorganisaation ilmakuljetuspoolin ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet ilmakuljetuspoolin puheenjohtajana riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen (Finavia Oyj), logistiikkapäällikkö Raija Viljanen (Huoltovarmuuskeskus), ryhmäpäällikkö Auli Kankkunen (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi), ilmakuljetuspoolin sihteeri Jukka Airikkala ja analyytikko Nuutti Nikula (Huoltovarmuuskeskus). Työ alkoi toukokuussa 2013 ja valmistui syyskuussa Se on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Tutkimusryhmään ovat kuuluneet professori Jorma Mäntynen, lehtori Markus Pöllänen, tutkija Elisa Aalto, projektipäällikkö Tommi Mäkelä ja projektipäällikkö Harri Rauhamäki. Tutkimuksessa on haastateltu asiantuntijoita, jotka antoivat merkittävän panoksen tähän hankkeeseen, mistä haluamme esittää heille lämpimät kiitokset. Helsinki-Vantaalla syyskuussa 2013 Tilaajat

9 Tiivistelmä

10 Tiivistelmä 10 Tutkimus tarkastelee Suomen lentoliikennettä ja erityisesti kotimaan sisäisiä lentokuljetuksia huoltovarmuuden näkökulmasta. Koska aiempaa tutkimusta aihepiiristä on hyvin niukasti, työssä tärkeänä tietolähteenä ovat olleet asiantuntijoiden, erityisesti kuljetusalan yritysten edustajien, haastattelut. Lisäksi työssä on hyödynnetty lentokuljetuksia koskevia tilastoaineistoja. Kansainväliset lentokuljetukset nähdään huomattavasti tärkeämpinä kuin kotimaan sisäiset lentokuljetukset johtuen erityisesti Suomen maantieteellisestä ja saarimaisesta sijainnista. Kotimaan sisäisen lentorahdin ja lentopostin määrät ovat hyvin pieniä kaiken kaikkiaan ja noin prosentin suuruusluokkaa Suomen kansainvälisiin lentokuljetuksiin verrattuna. Suomen sisällä kuljetetaan lentäen tyypillisesti erilaisia lääketieteellisiä näytteitä, verituotteita, siirtoelimiä, varaosia ja laitteita sekä postia. Suomen sisällä lentoliikenteen kilpailukyky tulee selkeimmin esille Helsingin ja Pohjois-Suomen välisissä yhteyksissä sekä alueilla, jonne muut kuljetusyhteydet ovat hitaita, kuten Ahvenanmaalle. Suomen sisäisissä lentokuljetuksista huoltovarmuuden kannalta merkittävimpiä ovat terveydenhuoltoon liittyvät kuljetukset. Normaalioloissa näitä ovat muun muassa lääketieteelliset näytteet, verituotteet ja siirtoelimet. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvittavien varaosien kuljetuksissa muutaman tunnin aikaero toimitusnopeudessa eivät ole huoltovarmuuden kannalta kriittistä, jolloin näissä kuljetuksissa riippuvuus kotimaan sisäisistä lentoyhteyksistä ei ole ehdoton. Lentokuljetusta käyttämällä saavutetaan suurempi aikaetu, mikäli kuljetus tulee muualta Euroopasta tai kauempaa. Suomen lentorahdin määrän vähentymiseen ovat 2000-luvulla vaikuttaneet teknogiateollisuuden toimintatapojen muutokset ja tuotannon väheneminen Suomessa sekä terminaalitoimintojen ja lentämisen operatiivisten kustannusten nousu. Samalla kiireellisten tavaroiden ja lähetysten kriteerit ovat tiukentuneet. Kotimaan sisäisinä lentokuljetuksina kuljetetaan enää sellaisia tuotteita, joiden osalta kuljetuskustannuksilla ei ole ratkaisevaa merkitystä, ja lentokuljetusten avulla saavutetaan merkittävät hyödyt logistisissa prosesseissa. Suomen sisäinen logistiikka on rakentunut entistä enemmän yön yli tiekuljetusten varaan. Matkustajaliikenteen kysyntä ja tarjonta mahdollistavat lentokuljetusten saatavuuden etenkin vilkkaimmilla Suomen sisäisillä yhteysväleillä kuljetettavan tavaramäärän suuruudesta tai vaihtelusta huolimatta. Jos kotimaan sisäisessä matkustajareittiverkostossa tapahtuu muutoksia, se vaikuttaa suoraan myös lentokuljetuksiin. Lentoyhteystarjonnan vähenemisen tai loppumisen myötä nykyiset logistiset prosessit ja kuljetusketjut jouduttaisiin suunnittelemaan uudelleen. Erityisesti aikakriittisten tuotteiden osalta tämä voisi nostaa merkittävästi kuljetuskustannuksia. Liikennöinnin loppuminen joltakin lentoasemalta ei oletettavasti lisäisi lentorahdin määrää muilla lentoasemilla. Laajojen yhteiskunnallisten kytkentöjensä vuoksi lentoliikennettä ja lentokuljetuksia tulee myös lentoliikenteen strategian valmistelussa ja jatkotutkimuksissa tarkastella osana kokonaisuutta ja useista näkökulmista. Näitä näkökulmia ovat ihmisten elinmahdollisuudet ja liikkuvuus, elinkeinoelämä ja sen toimintaedellytykset, matkailu, aluerakenne ja alueiden kehittäminen, liikennejärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena sekä huoltovarmuus ja yhteiskunnan toimivuus.

11 Termit ja lyhenteet

12 Termit ja lyhenteet 12 All cargo aircraft Rahdin kuljettamiseen muunnettu lentokone. Belly-hold cargo Matkustajakoneen lastiruumassa kuljetettava rahti. Huoltovarmuus Kyky sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. (Huoltovarmuuskeskus 2013a) IATA International Air Transport Association. Kansainvälinen ilmakuljetusliitto. Integraattori / pikakuljetusyhtiö Kuljetusyhtiö, joka tarjoaa ovelta ovelle palvelua yhdistäen lentokuljetuksen ja tiekuljetuksen käyttäen tyypillisesti omia lentokoneita ja autoja lähetysten kuljettamiseen. Lentokuljetus Lentokoneella kuljetetut tuotteet ja tavarat, käsittää sekä lentorahdin että lentopostin. Lentorahti Lentokoneella kuljetetut tuotteet ja tavarat. Lentoposti Lentokoneella kuljetettu posti. Lentorekka (road feeder) Rahtilentoja tarjoavan yhtiön palvelu, joka siirtää tavaran lentokoneesta tai terminaalista / lentokoneeseen tai terminaaliin maantiekuljetuksena. Mahdollistaa sen, että yhtiö voi tarjota lentorahtipalvelua kaupunkiin, johon sillä ei ole lentoja. Osa maantiekuljetuksista operoidaan lennon numerolla ja kuljetus verrannollistetaan lentokuljetukseen. Kotimaan sisäiset lentokuljetukset Suomen sisällä ilmateitse tehtävät kuljetukset. Pikakuljetus Lähetykset, joissa kuljettava yhtiö takaa tietyn palvelutason ja nopean ovelta ovelle -toimituksen käyttäen parhaiten sopivia kuljetusmuotoja. Transito Kauttakulku(kuljetus). Tavarakuljetus, jossa tavara kuljetetaan toisen maan kautta kolmansiin maihin. Transitotavaroita ei selvitetä kauttakulkumaan tullissa eikä niitä myöskään tilastoida kauttakulkumaassa ulkomaankaupaksi.

13 osa 1 johdanto

14 1. johdanto Tutkimuksen tausta Lentoliikenteen merkitys on kasvanut globalisaation myötä. Lentoliikenne onkin erityisesti pitkämatkaisen ja kansainvälisen yhteydenpidon, liikematkustamisen ja vapaa-ajanmatkailun sekä tiettyjen kuljetustarpeiden kannalta keskeinen liikenne- ja kuljetusmuoto. Kotimaan sisäisessä liikenteessä lentomatkustamisella ja lentokuljetuksilla on tyypillisesti sitä merkittävämpi rooli, mitä suurempi ja maantieteellisesti hajautuneempi maa on, ja myös, mitä korkeampi taloudellinen toimeliaisuus maassa on. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen lentoliikennettä ja erityisesti Suomen sisäisiä lentokuljetuksia huoltovarmuuden 1 näkökulmasta. Vaikka kotimaan sisäisesten lentokuljetusten määrä ja osuus muusta tavaraliikenteestä on pieni, talousalueiden elinkelpoisuuden säilyttämiseksi ja alueen huoltovarmuuden ylläpitämiseksi lentokuljetusten merkitys voi kuitenkin joissakin tapauksissa olla suuri. Esimerkiksi lentoteitse nopeasti toimitettavan varaosan merkitys liiketoiminnan jatkuvuudelle voi olla ratkaiseva. Suomen aluerakenne on hajanainen. Väestö ja tuotannollinen toiminta on jakautunut epätasaisesti maan eri osiin. Aluerakenteen hajanaisuus korostaa liikenneyhteyksien merkitystä yhdistämässä alueita toisiinsa ja kansainvälisesti. Yritykset ovat voineet rakentaa omat logistiset prosessinsa ja toimitusketjunsa sen varaan, että lentoyhteydet ovat käytettävissä, jolloin lentoyhteyksien vähentyminen heikentäisi toimintaedellytyksiä. Hyvät liikenneyhteydet ovat myös yritystoiminnan menestymiselle kriittinen tekijä (Puolustusvoimat 2012). Liikenne- ja viestintäministeriö (2011) on määritellyt, että lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli kolme tuntia. Lentoliikenteen ostoilla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Lentoyhteystarjonta voi vaikuttaa merkittävästi tuotantolaitosten sijoittumis- ja säilyttämispäätöksiin (Puolustusvoimat 2012). Elinkeinoelämän kuljetustarpeet ovat erilaisia eri toimialoilla. Eri toimialojen kuljetustarpeissa korostuvat erilaisin painotuksien kustannukset, luotettavuus (täsmällisyys, pieni vaurioitumisriski) ja nopeus ja näihin tarpeisiin tie-, rautatie-, vesi- ja lentokuljetukset vastaavat eri tavoin. Lentokuljetusten erityispiirteitä ovat suuri nopeus erityisesti pitkillä matkoilla ja muihin kuljetusmuotoihin verrattuna korkeat kustannukset. Perinteisesti lentokuljetuksiksi onkin hakeutunut erityisesti arvokkaita ja nopeasti arvoaan menettäviä tuotteita. Kun lentoteitse kuljetettavat tuotteet ovat arvokkaita, eivät kuljetuskustannukset kuitenkaan nouse korkeiksi tavaran arvoon nähden, ks. taulukko 1.1. Taulukko 1.1. Kuljetettavien tuotteiden arvo ja kuljetuskustannukset (USD) 2000-luvun alussa Yhdysvaltain ja Kanadan sekä Yhdysvaltain ja Meksikon välisessä liikenteessä eri kuljetusmuodoilla, vesiteitse tehtäviä kuljetuksia ei esitetä niiden suurten sisäisten erojen vuoksi. Kuljetettavien tuotteiden arvo/tonni Kuljetuskustannus /1000 tkm Kuljetuskustannus prosentteina tavaran arvosta Lähde: Gilbert & Peel 2010 Putkikuljetus Rautatiekuljetus Tiekuljetus Lentokuljetus 666 $ 911 $ $ $ 10 $ 15 $ 180 $ 551 $ 1,5 % 1,7 % 6,3 % 0,6 % 1. Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

15 Huoltovarmuuden ja lentorahdin yhteyttä ei ole tutkittu aiemmin luvulla tehtyjä, erityisesti lentorahtiin liittyviä suomalaistutkimuksia tunnistettiin kaksi. Varjola ja Naatula (2000) ovat kuvanneet lentorahdin asemaa osana Suomen kuljetusjärjestelmää. Laitinen (2002) on puolestaan selvittänyt lentorahtipalveluiden asemaa erityisesti Suomen ulkomaankaupassa. Huoltovarmuuden näkökulmasta on kiinnostavaa selvittää esimerkiksi, mitä Suomen eri talousalueiden kuljetusketjuille tapahtuu, jos hyödykkeitä ei voida toimittaa nopeina lentokuljetuksina. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen merkitys kotimaan sisäisillä lentokuljetuksilla on yhteiskunnan toiminnalle normaalioloissa? Mitkä kuljetukset ovat huoltovarmuudelle tärkeitä ja riippuvaisia kotimaan lentokuljetuksista? Mitä merkitsee huoltovarmuudelle, jos lennot loppuvat joltakin yhteysväliltä ja kuljetukset hoidetaan muulla tavoin? Jotta pystytään vastaamaan yllä oleviin tutkimuskysymyksiin ja kuvailemaan kotimaan sisäisten lentokuljetusten merkitystä huoltovarmuudella, täytyy lisäksi selvittää: Mitä kuljetetaan lentokuljetuksina? Mikä on lentokuljetusten merkitys elinkeinoelämän toiminnalle? Miten tavarat kuljetettaisiin, mikäli lentokuljetusverkosto olisi nykyisestä poikkeava? Tutkimuksen tavoitteena on kuvata kotimaan sisäisten lentokuljetusten merkitystä huoltovarmuuden näkökulmasta Suomessa. Tarkoituksena on selvittää, minkälainen merkitys kotimaan sisäisillä lentokuljetuksilla on ja kuinka tärkeiksi ne koetaan erilaisten kuljetusten osalta. Tutkimus keskittyy kotimaan sisäisiin lentokuljetuksiin ottaen huomioon sen, että kotimaan sisäiset lentokuljetukset voivat kytkeytyä kansainvälisiin kuljetusketjuihin, ja että lentorahtia ja -postia kulkee matkustajakoneissa, jolloin se on riippuvaista kotimaan sisäisen matkustajaliikenteen kysynnästä ja tarjonnasta, jotka määrittävät lentokuljetusverkon suurelta osalta. Eri toimialoilla ja huoltovarmuusaloilla on huomattavia aluekohtaisia eroja. Tietyt toimialat, kuten kemianteollisuus ja erityisesti sen sisällä öljynjalostus, ovat hyvin keskittyneitä suuriin yksiköihin. Täten eri toimialojen alueellinen merkitys ja myös lentorahtitarpeet vaihtelevat eri puolilla Suomea. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa paitsi huoltovarmuuden kehittämisen tueksi myös vuosina laadittavan Suomen uuden lentoliikennestrategian valmistelun tueksi. 15

16 Työn toteutus Tutkimushanke tehtiin touko-syyskuussa Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin kirjallisuustutkimusta ja haastatteluja. Lisäksi tutkimushankkeen aikana kahdesti kokoontuneelta ohjausryhmältä saatiin näkemyksiä tutkimuksessa tehtyihin havaintoihin ja tukea työn jatkovaiheisiin. Koska aiempaa tutkimusta aihepiiristä oli hyvin niukasti, kirjallisuustutkimuksessa käytiin erityisesti läpi tilastoaineistoja lentokuljetuksiin liittyen. Tilastoaineistoina hyödynnettiin Finavian ja sen edeltäjien julkaisemia tilastoja, Finnairin liikennetilastoja, Tullin ulkomaankauppatilastoja sekä Tilastokeskuksen julkaisemia Liikennetilastollisia vuosikirjoja. Tutkimuksessa tehtiin yhteensä 12 haastattelua, joissa haastateltiin 14 asiantuntijaa. Ensimmäisissä haastatteluissa keskusteltiin Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Haastatteluissa oli pyrkimyksenä kartoittaa huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimialoja ja Suomen sisäisten lentoyhteyksien merkitystä huoltovarmuudelle. Tavoitteena oli myös tarkentaa tutkimuksen kannalta tärkeitä toimijoita ja tunnistaa keskeisiä haastateltavia. Keskeisiksi haastateltaviksi valikoituivat kuljetusalan erilaisten yritysten edustajat, joita haastattelemalla saatiin monipuolista tietoa ja ymmärrystä siitä, kuinka Suomen sisäinen lentokuljetusjärjestelmä toimii, millaista tavaraa kotimaan sisäisillä lennoilla kulkee ja millaiset toimialat käyttävät näitä kuljetuksia. Haastattelujen kautta välittyi myös tietoa asiakasnäkökulmasta ja asiakastarpeista. Tutkimuksessa tehdyt haastattelut on esitetty taulukossa 1.2. Haastattelut lukuunottamatta sähköpostihaastattelua olivat muodoltaan puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joissa tarkempi painotus ja kysymysalueet määrittyivät kunkin haastateltavan roolin ja taustan mukaan. Haastatteluiden kesto oli tyypillisesti noin tunnista puoleentoista tuntiin. Haastattelijoita oli yleensä kaksi, ja haastatteluista kirjoitettiin muistiinpanot. Taulukko 1.2. Tutkimuksessa haastatellut asiantuntijat. Haastateltava Asema, organisaatio Ajankohta Raija Viljanen Logistiikkapäällikkö, Huoltovarmuuskeskus Hannu Hernesniemi Johtava analyytikko, Huoltovarmuuskeskus Markus Haapanen Operations manager, Jetpak Finland Oy Ilkka Hallanoro Tuotantopäällikkö, Ulkomaanposti, Itella Oyj Antero Lahtinen Finnair Cargon aikaisempi toimitusjohtaja Mikko Lehtinen Toimitusjohtaja, DHL Global Forwarding (Finland) Oy Åke Blomqvist Toimitusjohtaja, TNT Suomi Oy Ville Haapasaari Lentoasemajohtaja, Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema Timo Järvelä Key account manager, Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema Juha Järvinen Toimitusjohtaja, Finnair Cargo Oy Hannu Pelttari Johtaja, perustuotanto, Huoltovarmuuskeskus Sauli Savisalo Johtaja, infrastruktuurit, Huoltovarmuuskeskus Risto Suihko Airfreght director, Oy Kuehne + Nagel Ltd Markku Laakso Toimitusjohtaja, HUS-Logistiikka liikelaitos sähköpostitse

17 osa 2 Lentokuljetusten rooli kuljetusjärjestelmässä

18 2 Lentokuljetusten rooli kuljetusjärjestelmässä Eri kuljetusmuotojen ominaisuudet ja käyttöalueet Eri kuljetusmuotojen ominaisuudet poikkeavat toisistaan, ja ne palvelevat eri käyttöalueilla (taulukko 2.1). Kullakin kuljetusmuodolla on vahvuutensa, jotka pystytään usein hyödyntämään osana kuljetusketjuja. Lentokuljetusten eräkoko on kuljetusvälineen näkökulmasta sadoista kiloista kymmeniin tonneihin, erikoiskuljetuksina on mahdollista kuljettaa jopa yli 100 tonnin kuormia. Asiakkaalle lentokuljetus on käytettävissä yksittäisten kirjeiden ja pakettien posti- tai kuriirilähetyksistä kokonaisten rahtikoneiden tilauslentoihin saakka. Lentokuljetukset on globaali kuljetusmuoto, jonka hyvä ajallinen saavutettavuus on parhaiten hyödynnettävissä maiden ja mannerten välisissä nopeutta edellyttävissä kuljetuksissa. Lentokuljetukseen liittyy lähes aina jakelu- tai keräilykuljetus autolla, ja maiden ja mannerten sisäistä lentorahtia kuljetetaan kustannussyistä myös kuorma-autoilla. Taulukko 2.1 Eri kuljetusmuotojen ominaisuuksia ja käyttöalueita. Tiekuljetus Rautatiekuljetus Merikuljetus satamien väliset yhteydet; usein osana sisämaahan ulottuvaa kuljetusketjua Lentokuljetus Eräkoko Etäisyys Nopeus Saavutettavuus t/auto; asiakkaalle alkaen yhdestä kirjeestä tai paketista kokonaisiin autokuormiin saakka muutamasta kymmenestä tonnista (vaunukuorma) useiden tuhansien tonnien kokojuniin; asiakkaalle yleensä useammasta vaunukuormasta alkaen muutamasta tuhannesta tonnista satoihin tuhansiin tonneihin riippuen laivasta ja tavaralajista; asiakkaalle alkaen yhdestä kontista tai perävaunusta ( t) sadoista kiloista kymmeniin tonneihin; erikoiskuljetuksissa yli 100 t; asiakkaalle alkaen yhdestä kirjeestä tai paketista kokonaisiin lentokoneellisiin paikallisliikenteestä mantereen sisäisiin kuljetuksiin asti lyhyillä etäisyyksillä (alle km) vain suurten tavaravirtojen pendeliliikennettä; muut kuljetukset tyypillisesti alkaen km; mantereen sisäisiin kuljetuksiin asti lyhyistä salmien ja lahtien ylityksistä valtamerikuljetuksiin asti lentokoneilla tyypillisesti alkaen muutamista sadoista kilometreistä mannertenvälisiin yhteyksiin asti matkanopeus taajamien ulkopuolella 70 km/h, ajo- ja lepoaikalainsäädäntö huomioon ottaen keskeisillä yhteysväleillä Suomessa vaunukuormaliikenne perillä seuraavana päivänä; pendelijunat nopeammin; Siperian-radan konttijuna 1200 km/vrk (50 km/h) matkanopeus kappaletavaraliikenteessä 15 solmua, tankkerit ja bulk-alukset hitaammin; lisäksi laivan kuormaukseen ja mahdolliseen jälleenlaivaukseen kuluva aika matkanopeus suihkukoneella 800 km/h, lisäksi terminaalikäsittelyihin ja turvatarkastuksiin kuluva aika ovelta ovelle kaikkialla, missä tieverkko edellyttää raideyhteyttä; helpointa toteuttaa, kun raideyhteys lähtöpaikasta määräpaikkaan; siirtokuormaus mahdollinen tietyin rajoituksin, jolloin runkokuljetus rautateitse lentokenttien (helikopterikenttien) väliset yhteydet; kuljetukseen liittyy lähes aina jakelu- ja keräilykuljetus autolla

19 Laajarunkoisten lentokoneiden kuljetuskapasiteettion rahtikäytössä reittiliikenteessä useita kymmeniä tonneja, jolloin yhdellä lentokoneella on mahdollista kuljettaa yhtä paljon tavaraa kuin 1 2 kuorma-autoyhdistelmällä (kuva 2.1). Kapearunkoisten matkustajakoneiden rahdinkuljetuskapasiteetti on matkustajalennoilla enintään joitakin tonneja, jolloin kuljetuskapasiteetti on verrannollinen pieneen jakelukuorma-autoon tai pakettiautoon. Kuva 2.1 Esimerkkejä kuljetuskapasiteeteista eri kuljetusmuodoissa. Nesteen suurin raakaöljytankkeri (Stena Arc=ca) Nesteen pieni tuotetankkeri (Suula) feeder- kondlaiva 850 TEU (Containerships VIII) Finnlinesin uusimmat roro- laivat (Finnbreeze) raskas suomalainen tavarajuna keskimääräinen suomalainen tavarajuna laajarunkoinen rah=kone Boeing MD- 11 laajarunkoinen rah=kone Airbus A kuorma- autoyhdistelmä (KAVP) 40 jalan merikond Airbus A320 - matkustajakoneen rah=lento Airbus A321 - matkustajalento pieni jakelukuorma- auto pakedauto Embraer matkustajalento Cessna pienkoneen rah=lento Maailman kuljetus- ja logistiikkamarkkinan koosta ja jakaumasta on käytettävissä 2000-luvun alun tiedot (Doerken 2003), jotka markkinajakauman osalta pitänevät edelleen pääosin paikkansa. Tuolloin kuljetus- ja logistiikka-alan liikevaihto oli 817 miljardia Yhdysvaltain dollaria, josta pikakuljetusten osuus oli 13 prosenttia, postin 16 prosenttia, muiden kuljetusten 60 prosenttia, lento- ja merihuolinnan neljä prosenttia ja logistiikkapalveluiden kahdeksan prosenttia (kuva 2.2). Kuljetusmuodoittain jaoteltuna tiekuljetusten osuus oli 50 prosenttia liikevaihdosta, rautatiekuljetusten 14 prosenttia, lentokuljetusten kahdeksan prosenttia ja merikuljetusten neljä prosenttia, kun postia ei ole eritelty kuljetusmuodoittain. Kuva 2.2 Maailman kuljetus- ja logistiikkamarkkinan jakauma 2000-luvun alussa liikevaihdon perusteella. (Doerken 2003) huolinta meri 1 % lento 3 % 8 % muut kuljetukset pikakuljetukset lento 4 % kansainvälinen 2 % lento 1 % meri 3 % Suomen kuljetuksissa tieliikenne on ylivoimaisesti suurin kuljetusmuoto kuljetetun tavaran määrän ja kotimaan kuljetussuoritteen perusteella laskettuna (kuva 2.3). Ulkomaankaupassa suurin osa tavarasta ylittää Suomen rajan merikuljetuksena sekä tavaramäärällä että tavaran arvolla mitattuna (kuva 2.4). Lentokuljetukset erottuvat selvästi muista kuljetusmuodoista tavaran arvolla mitattuna: vuonna 2011 lentäen kuljetetun vienti- ja tuontitavaran arvo oli lähes 100 euroa/kg, kun muissa kuljetusmuodoissa tavaran kilohinta oli enintään 1 2 euron tienoilla. 19

20 Kuva 2.3 Suomen kuljetukset kuljetusmuodoittain vuonna Rauta-eliikenne Ko-maan -eliikenne Kansainvälinen -eliikenne Ko-maan sisävesiliikenne Ko-maan rannikkoliikenne Kansainvälinen vesiliikenne Ko-maan lentoliikenne Kansainvälinen lentoliikenne Kuljete;u tavaramäärä (milj. t) 5 0,9 10 0,01 0, Ko-maan Rauta-eliikenne Ko-maan -eliikenne 313 Kansainvälinen -eliikenne Ko-maan sisävesiliikenne Ko-maan rannikkoliikenne Kansainvälinen vesiliikenne Ko-maan lentoliikenne Kansainvälinen lentoliikenne 20 Tietolähde: Tilastokeskus. Rauta-eliikenne Ko-maan -eliikenne Kansainvälinen -eliikenne Ko-maan sisävesiliikenne Ko-maan rannikkoliikenne Kansainvälinen vesiliikenne Ko-maan lentoliikenne Kansainvälinen lentoliikenne Kuljete;u tavaramäärä (milj. t) 5 0,9 10 0,01 0, Tietolähde: Tilastokeskus. Rauta-eliikenne Ko-maan -eliikenne Kansainvälinen -eliikenne Ko-maan sisävesiliikenne Ko-maan rannikkoliikenne Kansainvälinen vesiliikenne Ko-maan lentoliikenne Kansainvälinen lentoliikenne Ko-maan kuljetussuorite (mrd. tkm) 0,3 4 0,

21 Kuva 2.4 Suomen ulkomaankauppa kuljetusmuodoittain vuonna Ulkomaankaupan tavaramäärä (milj. t) Ulkomaankaupan Vien5tavaran tavaramäärä kilohinta (milj. t) Vien5tavaran kilohinta (e/kg) (e/kg) Meri Meri Meri 1 Meri 1 Sisävesi 0,8 Sisävesi 0,8 Ulkomaankaupan tavaramäärä (milj. Ulkomaankaupan t) Sisävesi Vien5tavaran tavaramäärä 0,5 kilohinta (milj. t) Sisävesi Vien5tavaran 0,5 kilohinta Rauta5e 6,6 Rauta5e 6,6 (e/kg) (e/kg) Meri Meri 90 Rauta5e 1 90 Rauta5e 1 Tie 6,2 Tie 6,2 Meri Tie 21 Meri Tie 1 2 Sisävesi 0,8 Sisävesi 0,8 Lento 0,27 Lento 0,27 Sisävesi Lento 0,5 Sisävesi 23 Lento 0,5 23 Rauta5e 6,6 Rauta5e 6,6 * Muu 2,9 Muu 2,9 Rauta5e Vien5 Tuon5 Muu 1 Rauta5e Vien5 29 Tuon5 Muu 1 29 Tie 6,2 Tie 6,2 Tie 2 Tie 2 Lento 0,27 Lento 0,27 Vien5 Vien5 Lento 23 Lento 23 Muu 2,9 Muu 2,9 Tietolähde: Tulli. Ulkomaankaupan tavaran Vien5 arvo Tuon5 (mrd. e) Ulkomaankaupan Muu Tuon5tavaran Vien5 29 arvo kilohinta Tuon5 (mrd. e) Muu Tuon5tavaran 29 kilohinta Tietolähde: Tulli. (e/kg) (e/kg) Meri Meri Vien5 Vien5 Sisävesi 0,2 Sisävesi 0,2 Meri 1 Meri 1 Ulkomaankaupan tavaran arvo (mrd. Ulkomaankaupan e) Tuon5tavaran arvo kilohinta (mrd. e) Tuon5tavaran kilohinta Sisävesi 0,1 Sisävesi 0,1 Rauta5e 3,3 Rauta5e 3,3 (e/kg) (e/kg) Meri Meri Rauta5e 0,4 Rauta5e 0,4 Tie 9,7 Tie 9,7 Sisävesi 0,2 Sisävesi 0,2 Meri Tie 0,9 1 Meri Tie 1 0,9 Lento 9,2 Lento 9,2 Sisävesi Rauta5e 3,3 Lento 0,1 Sisävesi Lento 0,1 Rauta5e 3,3 93 Muu 2,8 Muu 2,8 Rauta5e Tie 9,7 Vien5 Tuon5 Tie 9,7 Muu 0,8 0,4 Rauta5e Vien5 Tuon5 Muu 0,8 0,4 Tie 0,9 Tie 0,9 Lento 9,2 Lento 9,2 Lento Tuon5 Lento Tuon5 93 Muu 2,8 Muu 2,8 Vien5 Tuon5 Muu 0,8 Vien5 Tuon5 Muu 0,8 Muu: posti, itsenäisesti liikkuneet lentokoneet ja veneet, maakaasun putkikuljetukset (arvo), sähkö (arvo), laivat (arvo). * Huom. sisältää toimitukset aluksiin; ilman niitä vienti- ja tuontitavaran kilohinta likimain sama Tuon5 Tuon5 Tietolähde: Tulli. Tietolähde: Tulli.

22 Lentokuljetusten ominaispiirteet Lentokuljetusten merkitys on maailmanlaajuisesti suuri, vaikka lentorahti onkin kuljetusmuodoista yksikkökustannuksiltaan kallein. Lentorahtia kuljetetaan noin 50 miljoonaa tonnia vuodessa (IATA 2013c). Vuonna 2011 lentorahtia kuljetettiin 202 miljardia tonnikilometriä (RTK), josta rahtia oli 83 prosenttia, postia kolme prosenttia ja pikakuljetuksia 13 prosenttia (Boeing 2012). Lentopostia kuljetetaan maailmanlaajuisesti arviolta tonnia vuodessa (UPU et al. 2010) luvun alkupuolella yli 80 prosenttia maailman lentorahdista oli kansainvälistä ja alle viidesosa eri maiden sisäistä rahtia, josta suurin osa lennettiin USA:ssa (Doganis 2002). Rahdista noin 50 prosenttia kulkee rahtilentokoneissa ja noin 50 prosenttia matkustajareittiliikenteessä (belly-hold cargo) (IATA 2013a; Dahl 2013). IATA:n (2013b) mukaan lentokuljetuksina kuljetetaan 35 prosenttia maailmankaupan arvosta ja kuljetetun tavaran arvo on 6400 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Lentokuljetusten osuus maailman logistiikkatoimialan liikevaihdosta oli 2000-luvun alussa 8 prosenttia (Doerken 2003). Vuosittaiset muutokset lentorahdin määrissä ovat suuria, ja kuten lentoala yleensäkin, lentorahti on hyvin suhdanneherkkä ala. Vuosien 1981 ja 2004 välillä lentorahti kasvoi keskimäärin 6,7 prosenttia vuodessa tonnikilometreissä mitattuna luvulla kasvu on hidastunut ja on ollut keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Kasvun hidastuminen on johtunut pääasiassa globaalin talouden kriiseistä ja öljyn hinnan noususta. Viime vuosina kasvu on ollut voimakkainta Aasiassa sekä Aasian ja Euroopan, ja Aasian ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä. Viimeaikaisista suhdannevaihteluista huolimatta esimerkiksi Boeing (2012) ennustaa lentorahdin määrän lähes kolminkertaistuvan (kasvua 5,2 prosenttia vuodessa) vuoteen 2031 mennessä ja lentopostin määrän kasvavan 1,2-kertaiseksi (kasvua 0,9 prosenttia vuodessa). (Boeing 2012) Lentorahdin tärkein ominaisuus on sen nopeus, ja tuotteet valikoituvat lentokuljetukseen usein juuri ajan minimoinnin seurauksena. Tyypillisiä lentorahtituotteita ovat kokoonsa tai painoonsa nähden arvokkaat laitteet ja tavarat, jalometallit, kiireelliset varaosat, lääkkeet, lääketieteelliset näytteet, siirrettävät elimet, verituotteet yms. Muita lentorahtina kuljetettavia tuotteita ovat muun muassa nopeasti pilaantuvat hyödykkeet, kuten leikkokukat ja jotkin elintarvikkeet, sekä kuluttajaelektroniikan komponentit ja tuotteet. Lentokuljetukset ovat myös keskeinen osa kansainvälisiä avustusoperaatioita. Käytössä oleva konetyyppi vaikuttaa merkittävästi palveluntarjonnan laatuun ja laajuuteen. Matkustajakoneiden ruumassa ei ole mahdollista kuljettaa kaikkia lähetyksiä niiden suuresta koosta, painosta tai vaarallisista aineista johtuen. Rahtilennoilla sen sijaan voidaan kuljettaa mitä erikoisimpia kuljetuksia, kuten arvokkaita ravihevosia tai luksusautoja ottaen huomioon käytettävien koneiden määrittämät enimmäiskoot ja painot sekä kuljettavan tavaran ominaisuudet (Bardi et al. 2006). Lentorahdin palveluntarjoajat Kansainvälisesti lentorahtipalveluita tarjoavia yrityksiä on paljon. Lentorahtipalveluita tarjoavat lukuisat erityyppiset toimijat kuten lentoyhtiöt, huolitsijat ja pikakuljetusyritykset. Asiakas voi ostaa kuljetuspalveluja, joihin liittyy lentokuljetus, lentoyhtiöltä, pikakuljetusyritykseltä, postilta, huolitsijalta tai logistiikkaoperaattorilta (kuva 2.5). Toimijoista vain lentoyhtiöt tarjoavat yleensä yksinomaan lentokuljetuspalveluita, ja silloinkin osa kuljetusmatkasta voidaan hoitaa tiekuljetuksena lentorekalla. Huolitsijoiden, pikarahtiyritysten ja integraattoreiden välinen raja on melko häilyvä. Pikarahtiyhtiöt toimivat integraattorina huolehtien toimitusketjusta, aina kuljetettavan tavaran noudosta sen perille toimittamiseen asti. Kun asiakas ostaa kuljetuspalvelun, asiakas ei välttämättä tiedä, millä tavalla lähetys kuljetetaan. Pikarahtiyritykset tarjoavat palveluita pääasiassa pienille lähetyksille, joiden toimituksessa kriittistä on aika, ei niinkään kustannus. Suurimmat huolitsijat tarjoavat koko toimitusketjun yhdistävää palvelua, toimien logistiikkaintegraattorina, kun pienet huolitsijat taas toimivat alueellisesti ja tarjoavat vain yhden kuljetusmuodon palveluita. Tästä syystä kaikkia huolitsijoita ei voida luokitella integraattoreiksi. Postitoimintaa harjoittava yritys voi olla lentokuljetuspalveluita tarjoavan yrityksen asiakas tai huolitsija. (mm. Laitinen 2002, 21)

23 Kuva 2.5 Periaatekuva kuljetuspalveluiden hankinnan vaihtoehdoista ja niiden kytkeytymisestä eri kuljetusmuotoihin. Kuljetusasiakas Palveluntarjoajat ja tuottajat Palvelu ja sen laajuus Logistiikka- tai kuljetuspalvelu (logistinen prosessi, toimitusketju, kuljetusketju tai yksittäinen kuljetusosuus) Pikakuljetusyritys Posti Huolitsija, logistiikkaoperaattori tai intermodaalioperaattori Lentoyhtiö Tiekuljetusyritys Varustamo Rautatieyritys 23 ostopalvelu Kuljetusmuodot okuljetuspalvelu (rahti tai posti) Tiekuljetuspalvelu Merikuljetuspalvelu Rautatiekuljetuspalvelu Tuotantotapa Aikataulutettu rahtilento Lentorekka (road feeder flight; lentorahti tiekuljetuksena) Tilausrahtilento Matkustajareittilento (vain lentoyhtiö)

24 Monet perinteiset verkostolentoyhtiöt ovat eriyttäneet lentorahtitoiminnan omaksi yksiköksi, kuten esimerkiksi Finnair Cargo, ja ne voivat kuljettaa matkustajareittiliikenteen vuorojen lisäksi rahtia erillisillä rahtilennoilla. Lisäksi on pelkästään rahdin kuljettamiseen keskittyneitä lentoyhtiöitä, kuten Cargolux ja Nordic Global Airlines, jossa Finnair on osaomistajana. Rahdin kuljettamiseen erikoistuneet yhtiöt operoivat sekä säännöllista rahtireittiliikennettä että tilausrahtilentoja. Suurimmat pikarahtiyritykset, DHL, United Parcel Service (UPS), TNT ja Federal Express (FedEx), käyttävät lähetysten pitkämatkaisessa kuljettamisessa pääosin omia lentokoneitaan. Lentoyhtiöt ovat perustaneet rahtialliansseja, globaaleja liittoumia, joskin rahdin puolella allianssiyhteistyötä on tehty huomattavasti vähemmän kuin reittiliikenteen parissa. Nykyään maailman ainoa globaali lentorahtiallianssi on SkyTeam Cargo, jonka 11 jäsentä ovat SkyTeam lentoyhtiöallianssin jäsenyhtiöitä (SkyTeam Cargo 2013). Lentorahdin tiekuljetukset Doganiksen (2002, 303) mukaan Euroopan sisällä suurin osa lentorahdista kuljetetaan lentorekoilla (road feeder, flight truck), koska välimatkat ovat niin lyhyitä, että kuljetukset on mahdollista toimittaa perille seuraavaksi päiväksi nopeammin ja edullisemmin autolla kuin lentäen. Suurin osa lentorahtia kuljettavista lentoyhtiöistä on vahvasti mukana autokuljetuksissa, joista osa on varustettu lennonnumerolla ja kuljetettavat tuotteet kulkevat lentorahtikirjalla (Doganis 2002). Lentorahtikirja on lentokuljetussopimus, jossa sovitaan lähetyksen kuljetusehdoista. Lentorahtikirja laaditaan IATA:n hyväksymän mallin mukaisesti ja siihen merkitään tarkasti kuljetuksen tiedot. Lentorahtikirjassa muun muassa määritellään kuljettajan ja lähettäjän vastuurajat, sekä välitetään lentoyhtiölle ja kuormaajille ohjeet lähetyksen sisältöön ja käsittelyyn liittyen. (mm. Rauhamäki et al. 2006) 24

25 osa 3 Suomen lentokuljetukset

26 3 Suomen lentokuljetukset Lentokuljetukset Suomen näkökulmasta Suomen lentokuljetukset kytkeytyvät vahvasti siihen, mitä Suomessa tuotetaan ja kulutetaan. Suurimpia lentorahdin asiakasryhmiä ovat teknologiateollisuus, varaosa- ja kunnossapitosektori, terveydenhuolto ja kauppa. Vuosina Suomesta oli lentorahtivientiä yli tonnia. Tuolloin kuljetettiin erityisen paljon matkapuhelimia, niiden komponentteja sekä tukiasemiin liittyviä laitteita ja osia. Läheskään kaikkea Suomesta muihin maanosiin lähtevää lentorahtia ei kuljeteta Suomesta lentäen, vaan tiekuljetuksina Keski-Euroopan hubeihin, joista tuotteet jatkavat edelleen lentäen kohti määränpäätä. Lentokuljetuksiin kytkeytyvän logistiikan painotukset ja logistinen ajattelu ovat muuttuneet parin viime vuosikymmenen aikana ja joillakin yhteysväleillä ja tietyillä alueilla asiakkaat ovat hyväksyneet palvelutason laskun edullisempien kuljetusten vastineeksi. Aikaisemmin esimerkiksi autojen varaosatoimituksissa käytettiin useammin lentorahtia, kun nykyään tyydytään pidempiin toimitusaikoihin. Haastateltavien mukaan vielä vuotta sitten ei tullut kysymykseenkään kuljettaa nopeasti tarvittavia lähetyksiä autolla kahta päivää Keski-Euroopasta Suomeen, mutta lentokuljetusten hinnan nousun myötä kustannustehokkuuden merkitys on korostunut ja autokuljetuksista on tullut luonnollinen osa kuljetusprosessia. Lentorahtitarjonta Finnairin Aasian strategian myötä Helsinki-Vantaan läpi kulkeva transito ja yleensäkin muista Pohjoismaista, Venäjältä ja Baltian alueelta lähtevät tai saapuvat kuljetukset ovat lisääntyneet merkittävästi 2000-luvulla. Finnairin Aasian laajentunut reittiverkosto ja lisääntyneet viikkovuorot ovat mahdollistaneet transiton kasvun. Helsinki-Vantaan Euroopan ja Aasian välisestä lentorahdista valtaosa, noin 70 prosenttia, on transitoa. Transitosta 65 prosenttia kulkee tiekuljetuksina Helsingin ja muun Euroopan välillä. (Finnair Cargo 2013). Finnairin lentokuljetukset ovat melko hyvin tasapainossa Helsingin ja Aasian välisessä liikenteessä, Aasiaan päin vietävää rahtia saman verran kuin sieltä tuotavaa rahtia. Eräs keskeinen vientituote Euroopasta Aasiaan on norjalainen lohi, jota kuljetetaan Finnairin Aasian reiteillä yli kiloa viikoittain. Haastateltavien mukaan Suomen sisäisessä liikenteessä ei kuljeteta Suomen sisäisiä tiekuljetuksia lentorahtikirjoilla. Suomen sisäinen tiekuljetus kuljetetaan autorahtikirjalla, ja tavara kirjataan lentorahdiksi vasta rahtiterminaalissa. Kansainvälisessä transitoliikenteessä Suomeen saapuva tai Suomesta jatkava lentorahti voi saapua tai lähteä tiekuljetuksena, jolloin kuljettaja huolehtii rahdin kuljettamisesta valvotussa ja turvatussa kuljetusketjussa lähettäjältä lentoyhtiölle saakka. Mikäli turvattua kuljetusketjua ei voida varmistaa, tuote on turvatarkastettava ennen ilma-alukseen lastaamista. (mm. Trafi 2013) Suuret verkostoyhtiöt, kuten Lufthansa kuljettaa suuren osa Suomesta lähtevästä rahdista lentorekalla Saksaan, josta lähetys jatkaa edelleen lentäen kohti lopullista päämäärää. Tällaiset kuljetukset voidaan tilastoida lentorahdiksi, mikäli ne lähtevät Suomesta lentorahtikirjalla. Tarkkaa tietoa transiton määrästä ei ole saatavilla, sillä niitä ei tilastoida erikseen. Pikarahti Kiireelliset lähetykset saapuvat usein Keski-Euroopasta Suomeen pikarahtiyhtiöiden lennoilla niin, että lähetys toimitetaan asiakkaalle seuraavan päivän aikana. Pisimmillä kotimaan sisäisillä yhteysväleillä yöllä Suomeen saapunut lähetys jatkaa aamun ensimmäisellä lennolla Helsinki-Vantaalta. Kuljetusyhtiön edustaja noutaa kuljetuksen määrälentoasemalta ja toimittaa edelleen asiakkaalle sovittuun kellonaikaan mennessä.

27 Tutkimuksessa tehdyissä haastatteluissa pikarahtiyritykset kertoivat lentävänsä Suomeen yksinomaan Suomen markkinoiden takia, ei transiton takia. Suurimmat pikarahtiyritykset DHL, UPS, TNT ja FedEx, lentävät Suomeen Keski-Euroopan hubeistaan. TNT:n toiminta poikkeaa hieman muista, sillä TNT lentää myös Turkuun ja Maarianhaminaan, kun muut pikarahtiyritykset operoivat yksinomaan Helsinki-Vantaalle. DHL lensi vielä keväällä 2013 Helsinki-Vantaan lisäksi Turkuun, mutta päätti lopettaa Turun lennot ja sijoittaa Helsingin reitille suuremman lentokoneen (Turun Sanomat 2013). Kuva 3.1 Suomen lentoasemaverkosto. Finavian reittiliikenteen lentoasemat Finavian muut lentoasemat Muut lentoasemat Enontekijö 895 km Kittilä 820 km Ivalo 992 km Suomen lentoasemaverkosto Kuvassa 3.1 esitetty Suomen lentoasemaverkosto on väestömäärään ja maan kokoon suhteutettuna melko laaja ja tiheä. Lentoasemaverkostoon kuuluu 25 Finavian ylläpitämää lentoasemaa, Rengonharju-säätiön ylläpitämä Seinäjoen lentoasema ja Mikkelin kaupungin ylläpitämä Mikkelin lentoasema. Ympärivuotista, säännöllistä lentoliikennettä on suurimmalle osalle lentoasemia. Poikkeuksen tekevät Seinäjoen ja Mikkelin lentoasemat, jonne säännöllinen reittiliikenne on lakkautettu. Esimerkiksi Enontekiön lentoasemalle on säännöllistä reittiliikennettä, mutta liikennöintiä ei ole ympärivuotisesti. Lentojen frekvenssi on melko tiheä suurimmalle osalle lentoasemista. Suurin frekvenssi on kilpailluilla reiteillä, esimerkiksi Helsingin ja Oulun välillä, jossa päivittäisiä vuoroja on noin 14. Kesäkuussa 2013 Suomen sisäistä reittiliikennettä lensivät Finnair, Flybe, Norwegian, Air Åland ja Air100. Kotimaan sisäistä lentorahtia ja -postia kuljettavat yhtiöt ovat Finnair, Flybe ja TNT. Kauhava Vaasa 349 km Seinäjoki Pori 214 km Kokkola-Pietarsaari Tampere- Pirkkala 145 km Kemi-Tornio 391 km Halli 608 km Oulu Rovaniemi 515 km 695 km Jyväskylä 235 km Kajaani 463 km Kuopio 336 km Kuusamo Varkaus 647 km Joensuu Savonlinna Mikkeli 275 km 297 km Lappeenranta 359 km 27 Maarianhamina 334 km Turku 151 km Helsinki-Vantaa Helsinki-Malmi Utti 236 km Lähde: Finavia.

28 28 Lentokuljetusten määrällinen kehitys Suomen kansainvälisten lentokuljetusten tavaramäärä on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kotimaan sisäiset lentokuljetukset ovat sen sijaan vähentyneet, erityisesti sitten 2000-luvun taitteen. Talouden suhdanteet, 1990-luvun alun lama ja 2009 vuoden globaali talouskriisi, näkyvät selvästi kansainvälisen rahdin määrää kuvaavasta kuvasta 3.2. Myös vuoden 2001 terroritekojen jälkeinen romahdus lentorahdin kysynnässä on helposti havaittavissa. Kuva 3.2 Suomen lentokuljetusten tavaramäärä tonnia Kansainvälinen rahti ja posti Kotimaan rahti ja posti Kuva 3.3. Suomen lentokuljetukset vuonna Kuljetettu tavaramäärä oli yhteensä tonnia. Kotimaankuljetukset t (2%) Transito t (56%) Muokattu Finavian ja Tullin tilastojen perusteella. Suomen ulkomaankauppa t (42%) 9,2 mrd. Kotimaan lentoposti t (1%) Kotimaan lentorahti t (1%) Vienti t (25%) 5,6 mrd. Tuonti t (17%) 3,5 mrd. Kuvassa 3.4 on esitetty lentorahdin ja lentopostin määrien jakautuminen kansainvälisen ja kotimaisen liikenteen välillä. Lentokuljetusten kokonaismäärästä ainoastaan viisi prosenttia on lentopostia, ja tuosta viidestä prosentista yksi prosentti on kotimaan sisäistä lentopostia. Lentorahdin kokonaismäärästä yksi prosentti on kotimaan sisällä kulkevaa lentorahtia. Kansainväliset ja kotimaan lentokuljetukset Suomen sisäisten lentokuljetusten osuus on noin kaksi prosenttia Suomen lentokuljetusten kokonaismäärästä, joka oli vuonna 2012 arviolta tonnia. Kansainvälisten kuljetusten viennin ja tuonnin osuus on 42 prosenttia lentokuljetuksista, jolloin transiton osuudeksi jää yli 50 prosenttia kaikesta lentokuljetuksina kuljetettavasta tavaramäärästä (kuva 3.3). Lentorahdin osuus on noin 10 prosenttia Suomen ulkomaan kaupan arvosta (9,2 miljardia euroa). Kuvassa esitetty jakauma on suuntaa-antava, sillä Tullin ulkomaankauppatilastoihin lentokuljetuksiksi kirjataan ilmeisesti myös lentorahtikirjoilla autoilla kuljetettua tavaraa.

29 Kuva 3.4 Suomen lentokuljetukset 2012 jaoteltuna lentorahdin ja lentopostin sekä kansainvälisen ja kotimaan kuljetusten mukaan. Kuljetettu tavaramäärä oli yhteensä t. Lentoposti t (5%) Kansainvälinen lentoposti t (4%) Kotimaan lentoposti t (1%) Kotimainen rentorahti t (1%) Kuva 3.5 Suomen lentokuljetukset 2012 operointityypeittäin. Kuljetettu tavaramäärä oli tämän lähteen mukaan yhteensä t. Rahtilennot t (20%) Pikakuljetus t (18%) Matkustajareittiliikenne t (62%) Tietolähde: Finavia. Operaattorit Lentorahti t (95%) Kansainvälinen rentorahti t (94%) Suomesta lähtevien tai Suomeen saapuvien lentokuljetusten tavaramäärästä 62 prosenttia kuljetettiin vuonna 2012 matkustajareittiliikenteessä (kuva 3.5). Rahtilennoilla kuljetettiin 20 prosenttia ja pikakuljetusyritysten lennoilla 18 prosenttia lentokuljetuksista. Suuri osa Suomeen operoivista matkustajareittiliikenteen yhtiöistä kuljettaa lentorahtia ja -postia. Suomeen lensivät pikakuljetusyritykset DHL, UPS, TNT ja FedEx. Rahtilentoja operoivat säännöllisesti Finnair (Nordic Global Airlines) ja Turkish Airlines. Finnairin jälkeen eniten rahtia kuljettaa Lufthansa, joka kuljettaa lentorahtia Suomesta matkustajakoneiden ruumassa (belly cargo) ja lentorekoilla (road feeder). Lentorekat muodostavat 3,1 prosenttia Lufthansan tarjoamasta rahtikapasiteetista (Lufthansa Cargo 2012). Suomen kymmenen suurimman lentorahdin kuljettajan joukossa on muun muassa Emirates, joka ei lennä Suomeen. Emiratesin rahti kuljetetaan lentorekoilla Tukholmaan tai Kööpenhaminaan ja sieltä edelleen maailmalle. Tietolähde: Finavia. Finnair kuljettaa likimain 3/4 Suomen lentokuljetusten (sisältäen transiton) tavaramäärästä, jolloin muiden yhtiöiden osuus on yhteensä neljännes. Finnairin lentokuljetukset jakautuivat vuonna 2012 eri alueiden lennoille kuvassa 3.6 esitetyn mukaisesti. Suurin osa lentorahdista kulkee Euroopan ja Aasian välisessä reittiliikenteessä. Kesällä 2013 Finnairin matkustajareittiverkostossa oli yhteensä 13 Aasian kohdetta (Finnair 2013). Jos Finnairin transitokuljetusten määrä on noin tonnia (vrt. kuva 3.3), Suomen ulkomaankaupan (viennin ja tuonnin) tavaramäärän voidaan arvioida jakautuvan suurin piirtein tasan Finnairin ja muiden lentoyhtiöiden kesken. 29

30 30 Kuva 3.6 Finnairin osuus Suomen lentokuljetuksista Kuljetettu tavaramäärä oli yhteensä t. Muut yhtiöt t (26%) Tietolähteet: Finnair Cargo, Finavia. Euroopan reittiliikenne t Finnair t (74%) Rahtilennot t 3.2 Suomen sisäiset lentokuljetukset Pohjois-Amerikan reittiliikenne t Aasian reittiliikenne t Kotimaan reittiliikenne t Lomaliikenne 200 t Kotimaan sisäisenä lentorahtina ja -postina kuljetettu tavaramäärä vuonna 2012 oli 3750 tonnia. Kuvassa 3.7 on esitetty kotimaan sisäisen lentorahdin ja -postin kehitys 1980-vuodesta lähtien. Suomen sisäisen lentorahdin määrä on vähentynyt voimakkaasti, erityisesti 2000-luvulla luvulla lentorahtia kuljetettiin jopa yli 9000 tonnia vuodessa luvun alussa Suomen ajautuessa lamaan kuljetettava tavaramäärä pieneni voimakkaasti. Teollisuudessa tapahtunut rakennemuutos pienensi pysyvästi kuljetettavan lentorahdin määrää, ja 1990-luvulla rahdin määrä pysyi melko tasaisesti noin 5000 tonnissa/vuosi. Kuva 3.7 Kotimaan sisäisen lentorahdin ja -postin määrät tonnia luvun ilmiöitä Kotimaan lentoposti Kotimaan lentorahti Seuraavassa on kuvattu joitakin Suomen sisäisten lentokuljetusten määrälliseen kehitykseen viimeisten vuoden aikana vaikuttaneita muutoksia. Osa kuljetettavan rahdin määrään vaikuttaneista tekijöistä on globaaleja, osa kansallisia, ja jotkin jopa paikallisia. Turvamääräysten kiristyminen on hankaloittanut lentokuljettamista ja nostanut kustannuksia (tarkastukset työllistävät) Tiekuljetusten palvelutaso ja hintakilpailukyky ovat parantuneet Kuljetuskustannusten painoarvo on korostunut ja kiireellisen tavaran kriteeristö on tiukentunut Teknologiateollisuuden rakennemuutos on vähentänyt suomalaista elektroniikkateollisuustuotantoa ja globaaleilla markkinoilla toimivien yritysten toimintavat ovat muuttuneet (esim. huoltoliiketoimintaan liit-

31 tyvien varaosatoimitusten siirtyminen pois Suomesta) Kotimaan sisäisten pikalähetysten lennättäminen vähentynyt Ahvenanmaan veroraja nostanut rahdin määrää 2012 ja postia Haastateltavien mukaan vielä vuonna 2000 Suomen elektroniikkateollisuus kukoisti ja matkapuhelimien komponentteja kuljetettiin lentäen myös kotimaan sisällä. Lentorahtia oli vuonna 2000 yli 7000 tonnia vuodessa, mutta heti seuraavana vuonna tilastoissa näkyy lentorahtimäärien romahdus, johon vaikuttivat Yhdysvalloissa tapahtuneet terrori-iskut sekä Suomen talouden kasvun hiipuminen. Terrori-iskujen myötä rahdin turvatarkastamiseen liittyvät määräykset kiristyivät, ja ovat myös sittemmin kiristyneet, voimakkaasti. Määräysten kiristyminen on osaltaan vaikeuttanut lentorahdin kuljettamista ja tehnyt siitä kalllimpaa. Ilmakuljetusten kilpailijana Suomen sisäisissä kuljetuksissa ovat tiekuljetukset. Tiekuljetukset ovat hyvin kilpailukykyisiä erityisesti lyhyillä etäisyyksillä, sillä terminaalitoiminnot pienentävät ilmakuljetusten kilpailuetua. Kotimaassa lentoteitse kulkeva tavara kulkee pääasiassa matkustajakoneiden rahtitiloissa, ja vaikka lentoyhtiöillä on päivittäisiä lentoja useisiin kohteisiin, ei lentäminen aina välttämättä ole nopein mahdollinen keino toimittaa lähetystä perille. Laitisen (2002) tekemän lentorahtitutkimuksen mukaan kotimaankuljetuksissa toimitusajat ilma- ja pintakuljetuksissa voivat olla lähes samoja kilometrin matkoilla. Kuljetuskustannukset nähdään yhä merkittävämpänä kuljetusmuodon valintaperusteena, jolloin tiekuljetusten kilpailukyky suhteessa lentokuljetuksiin on entisestään parantunut. Nopeus ei aina ole kuljetusmuodon valintaan vaikuttava ratkaiseva tekijä, vaan lähtöjen frekvenssi vaikuttaa yhtälailla siihen, mikä kuljetusmuoto valitaan. Suomen sisäisissä kuljetuksissa vesi- ja raidekuljetukset eivät kilpaile, eivätkä tee yhteistyötä, lentokuljetusten kanssa. Haastateltavien mukaan maantiekuljetusten palvelutaso, verkostot ja täsmällisyys ovat parantuneet, joka on tehnyt niistä houkuttelevampia. Kiteytettynä voidaan todeta, että Suomen logistiikkaa on rakennettu yön yli maantiekuljetusten varaan. Aivan viime vuosina Suomen sisäisissä lentokuljetuksissa on tapahtunut pientä kasvua, joka selittyy Ahvenanmaan maakunnan ja Manner-Suomen välisen lentokuljettamisen kasvusta. Lisääntyneet lentokuljetukset Maarianhaminan ja Manner-Suomen välissä johtuivat siitä, että Ahvenanmaalta muualle Suomeen pystyi tilaamaan alle 43,48 euron arvoisia lähetyksiä arvonlisäverottomasti. Lähetykset nostivat lentopostin määrää vuonna 2011 ja vastaavasti lentorahdin määrää vuonna Näissä tapahtuneet muutokset ovat havaittavissa myös koko Suomen lentokuljetuksien määrää kuvaavassa diagrammissa (kuva 3.7). Vuoden 2013 alusta raja muuttui ja kuljetettavien kaupallisten postilähetysten toimitus on verotonta, jos postilähetyksen arvo on alle 22 euroa (Vero 2013). Suomen sisäistä lentorahtia kuljettavat yhtiöt Kotimaan sisäistä lentorahtia ja -postia kuljettivat syyskuussa 2013 Finnair, Flybe ja TNT. Finnair Cargo Oy ja Jetpak Finland Oy ovat solmineet kotimaan sisäistä lentorahtiliikennettä koskevan sopimuksen vuonna 2010, jonka myötä Finnairin ja Flyben kotimaan sisäisen lentorahdin myynnistä, varauksista ja kuljetuksista vastaa Jetpak Finland. Jetpak on ostanut Finnairin ja Flyben lentojen rahtikapasiteetin Suomen sisäisiltä reiteiltä ja maksaa lisäksi lähetyksen painoon suhteutettua polttoainelisää niiden lentojen osalta, joilla kuljetetaan lentorahtia. Pikarahtiyhtiö TNT kuljettaa lentorahtia Maarianhaminan ja Helsingin välillä. Suomen kansainvälisestä lentorahdista noin 95 prosenttia kulkee Helsinki-Vantaan kautta ja kotimaan sisäisestä lentorahdista 100 prosenttia. Toisin sanoen, kotimaan sisäisessä lentorahdissa määrä- tai lähtöasema on aina Helsinki-Vantaa. (Finavia 2012a) 31

32 32

33 Lentorahdin käsittely Lentorahdin vaatimat käsittelyajat riippuvat lentokonetyypistä ja siitä, minne rahti on matkalla. Helsinki-Vantaalla ulkomaille lähtevä lentorahti on jätettävä kuljetettavaksi 4 7 tuntia ennen lennon lähtöä. Kapearunkoisilla lentokoneilla lennetyille reittivuoroille aikaikkuna on neljä tuntia, ja rahtilennoilla seitsemän. Laajarunkoisilla koneilla lähteville kaukoreiteille rahti tulee olla Helsinki-Vantaalla viisi tuntia ennen lennon lähtöä. (Finnair Cargo 2013) Kotimaan reiteillä terminaaliajat ovat lyhyempiä. Lentorahti tarvitsee aina terminaalin, kuormauskalustoa ja lähetysten turvatarkastamiseen koulutetun henkilökunnan. Terminaalin toimintavarmuus ja riittävät varastointitilat ovat tärkeitä ja lisäksi Suomen sääolot edellyttävät talvella tavaran suojaamista kylmältä. Lentokuljettamisen määräykset ovat kiristyneet voimakkaasti erityisesti vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen ja kuljetusketjusta on tullut tarkasti valvottu. Kulunvalvonta ja turvatarkastukset vievät tilaa muilta toiminnoilta ja hidastavat rahdin käsittelyä. Kiristyneet määräykset nostavat työvoima- ym. kustannuksia ja heijastuvat suoraan kuljetuskustannuksiin. Turvallisuusvaatimusten kiristyminen on nostanut lentokuljetusten kustannuksia muita kuljetusmuotoja enemmän, mikä on osaltaan heikentänyt lentokuljetusten kilpailukykyä. Koska lentorahti työllistää henkilökuntaa niin turvatarkastuksen kuin rahdin varastoinnin ja käsittelyn osalta, pienimmillä lentoasemilla ei välttämättä ole kannattavaa ylläpitää rahdin lähetysvalmiutta. Aikaisemmin valvotut edustajat, joita ovat esimerkiksi huolintaliikkeet tai kuljetusyritykset, suorittivat ilmailuviranomaisen hyväksymät turvavalvontatoimenpiteet lentorahdille ja postilähetyksille. Valvotut edustajat ja lentoyhtiöt antoivat hyväksynnän tunnetuille lähettäjille, jotka ovat tuotteen valmistajia, tai sellaisia tahoja, jotka käsittelevät tuotetta. Viimeisimmän, vuonna 2010 voimaan tulleen, EY-asetuksen mukaan huhtikuusta 2013 lähtien kaikki lentorahti pitää turvatarkastaa, ellei rahdin lähettäjällä ole viranomaisen (Suomessa Trafi) antamaa ns. tunnetun lähettäjän hyväksyntää. (Trafi 2013) Rahtia kuljettavan lentoyhtiön ensisijainen asiakas on huolintayritys, joka vastaa rahdin kuljettamisesta asiakkaalle. Lisäksi välissä toimii maapalveluyritys, joka vastaa lähetyksestä rahtiterminaalin ja lentokoneen välillä sekä huolehtii lähetyksen kuormauksesta lentokoneeseen. Kuljetettavat tuotteet Suomen sisäisinä lentokuljetuksina kuljetettavista tuotteista on vaikea saada tietoa, koska tavaralajeja ja määriä ei tilastoida, kuten ulkomaan tuonti- ja vientituotteita. Tässä tutkimuksessa eräs keskeinen tavoite oli selvittää, mitä tuotteita Suomen sisäisenä lentorahtina kuljetetaan. Tehtyjen asiantuntijahaastatteluiden perusteella Suomen sisäisten lentokuljetusten tuotteita ovat: Priority (1. luokka) posti Pohjois-Suomeen verituotteet siirtoelimet ja proteesit koneiden osat, varaosat lääkeaineet elektroniikan komponentit Suomen sisäisenä lentorahtina kuljetettavat tuotteet ovat aikakriittisiä, usein hinnaltaan kalliita tai muuten korvaamattomia kuljetuksia, jotka kestävät lentorahdin muita kuljetusmuotoja korkeamman kustannuksen. Esimerkiksi Euroopasta saapuvan, ortopedistä leikkausta varten tilatun proteesin on oltava leikkauspaikalla sovitusti. Siirtoelimet ja verituotteet ovat niin ikään korvaamattomia tuotteita, joiden toimitusten on tapahduttava nopeasti ja sovitusti. Koneiden varaosia ja kalliita elektroniikka komponentteja kuljetetaan niin ikään lentorahtina. Jetpak Finland vastaa tuotteen kuljetuksesta ovelta ovelle -palveluna. Tuote noudetaan asiakkaan tilattua kuljetuspalvelun ja toimitetaan lopulliseen määränpäähän joko lentoa hyödyntäen tai pelkästään tiekuljetuksena. Jetpakin asiakkaina on myös globaaleja pikakuljetusyrityksiä, jotka ostavat lähetyksen kuljettamisesta Suomen osuuden Jetpakilta. 33

34 Haastatteluiden perusteella Suomen sisällä kulkee päivittäin muutama sata lähetystä lentorahtina. Lähetykset ovat mitoiltaan ja painoiltaan keskimäärin melko pieniä, keskipainon ollessa noin 5 10 kg. Esimerkiksi Vaasaan ja Kuopioon on paljon suurikokoisia lähetyksiä, mutta Helsinki Vaasa- ja Helsinki Kuopio-reitit operoidaan koneilla, joiden rahtikapasiteetti on kuljetettavien tuotteiden kokoon ja painoon nähden riittämätön. Tämän takia osa integraattoreista asettaa tietyille paikkakunnille alemman palvelutason ja hoitaa lähetyksien kuljettamisen autolla. Lentoposti Kuva 3.8 Suomen sisäisen lentopostin kehitys lentoasemittain Lentopostia kuljetetaan säännölllisesti erillisenä postilentona Helsingin ja Oulun välillä Itella Oyj:n toimeksiannosta Finnairin A320 -tyyppisellä matkustajakoneella (Finavia 2012b). Ruuhka-aikoina postia kuljetetaan myös illan myöhäisellä matkustajareittilennolla Helsingin ja Oulun välillä, mikäli koneen painot sen sallivat. Postilento operoidaan yöllä klo 00:45 02:00 välisenä aikana. Lentoaikataulu on synkronoitu Itellan tuotantojärjestelmän ja aikataulujen kanssa, jossa joustonvarat ovat hyvin pieniä. Oulun ja Rovaniemen välillä pienempiä määriä postia lennetään kaksimoottorisella Cessna 406 -koneella niin ikään Itellan toimeksiannosta. Lentopostia kuljetetaan lisäksi Helsingin ja Maarianhaminan välillä, jossa sekä Itellalla että Posten Ålandilla on sopimus TNT:n kanssa, jonka koneesta molemmat ostavat rahtitilaa. Helsingin ja Oulun välillä kuljetettava lentoposti on Priority-postia (1. luokan kirjeitä ja paketteja) ja se kuljetaan lentäen, jotta pystytään täyttämään postilaissa määritelty palvelutasovaatimus, joka ei muulla kuljetusmuodolla täyttyisi Pohjois-Suomen osalta. Mahdollinen Helsinki-Vantaan lentoaseman yölentorajoitus lopettaisi Itellan mukaan Priority-luokan postin jakelun Pohjois-Suomeen. Lähde: Finavia, Ilmailulaitos, Ilmailuhallitus. Kuljetusverkosto Matkustajaliikenteen reittiverkosto määrittää Suomen sisäistä lentokuljetusverkostoa, sillä suuri osa lentorahdista kuljetetaan reittilennoilla. Suomen sisällä Helsinki-Vantaalta voi Jetpakin kautta lähettää lentorahtia kaikille lentoasemille, minne on säännöllistä reittiliikennettä. Kaikilta säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevilta lentoasemilta ei kuitenkaan voi lähettää rahtia Helsinki-Vantaalle, sillä lentorahdin vastaanottoon vaadittavaa valmiutta ei ole järkevää ylläpitää kaikkein pienimmillä ja hiljaisemmilla lentoasemilla, joilla rahtimäärät ovat pieniä ja lähetyksiä epäsäännöllisesti. Elokuussa 2013 lentorahtia ei voinut lähettää Ivalosta, Kuusamosta, Kittilästä, Savonlinnasta tai Varkaudesta Helsinkiin, mutta näille asemille pystyi lähet-

35 tämään rahtia Helsingistä (Finnair Cargo 2013). Myöskään Enontekiön ja Porin reiteillä ei ole lentorahdin lähettämisvalmiutta. Lentorahdin turvatarkastajilta vaaditaan erityinen rahdin turvatarkastajan koulutus ja lisäksi lentoaseman pitää hankkia tarvittavat turvatarkastuslaitteet. Kuva 3.9 Suomen sisäiset lentokuljetusvirrat Ulkomaille suuntautuvan vientirahdin osalta, esimerkiksi jos lähetyksen reitti on Oulu Helsinki Singapore, asiakkaiden tulee käyttää huolintaliikettä, joka hoitaa kuljetusjärjestelyt Finnair Cargon kanssa. Vastaavasti tuontilähetysten osalta määräaseman on oltava Helsinki, sillä Finnair Cargon ylläpitämät tulliterminaalit ovat poistuneet muilta kotimaan lentoasemilta. (Finnair Cargo 2013) Kotimaan sisäisessä liikenteessä lentorahtia kulki vuonna 2012 kuvassa 3.10 esitetyille lentoasemille. Ylivoimaisesti suurimmat lentokuljetusvirrat Suomen sisäisessä liikenteessä olivat Helsingin ja Oulun sekä Helsingin ja Maarianhaminan välillä. Eniten lentorahtia kuljetettiin edellä mainittujen lisäksi Kuopioon, Rovaniemelle, Kajaaniin, Joensuuhun, Kemi-Tornioon ja Kokkola-Pietarsaareen, joihin kaikkiin kuljetettiin yli 20 tonnia lentorahtia. Kaikki edellä mainitut ovat lentoasemia, joiden kohdalla lentoliikenteen aikaedut tulevat selvästi esille. Säännölliset reittivuorot mahdollistavat lentorahdin kuljettamisen tarvittaessa myös lyhyemmillä yhteysväleillä (esimerkiksi Helsinki Tampere) ja pienemmillä rahtimäärillä. Rahtimäärät voivat vaihdella voimakkaasti lentoasemakohtaisesti. DHL lensi 2000-luvun taitteessa Tampere Oulu-välillä, mikä näkyy selvänä piikkinä aikasarjassa. Kansainvälisten toimijoiden ratkaisut voivat vaikuttaa voimakkaasti kuljetusmäärien kehittymiseen, ja tämän seurauksena yksittäisen lentoaseman kautta kulkevan tavaran määrä saattaa lyhyessä aikaa kasvaa merkittävästi tai romahtaa. Vuosittaisesta vaihtelusta toinen esimerkki on Tampere-Pirkkala, jossa vuosina 2010 ja 2011 oli 106 tonnia lähtevää kotimaan sisäistä lentorahtia, kun vuonna 2012 lähtevää ja saapuvaa lentorahtia oli yhteensä ainoastaan yksi tonni. Vuonna 2011 kotimaan sisäistä lähtevää lentorahtia oli vähintään 500 kiloa 12 eri lentoasemalta. Lisäksi kahdeksalta muulta lentoasemalta oli lähtevää lentorahtia alle 500 kiloa. Saapuvaa lentorahtia oli 18 eri lentoasemalle. (Tilastokeskus 2012) Maarianhamina lentorahti 236 tavaravirta (tonnia) lentoposti 1804 tavaravirta (tonnia) Vaasa 14 Seinäjoki.. Turku 18 Kemi-Tornio 26 Kokkola-Pietarsaari 21 Pori Tampere-Pirkkala 2 1 Kittilä 9 Rovaniemi Oulu Jyväskylä 11 Helsinki-Vantaa Ivalo 2 Kuusamo 2 Kajaani 38 Kuopio 104 Joensuu 33 Varkaus 1 Savonlinna 2 Tietolähde: Finavia. 35

36 Kuva 3.10 Suomen sisäisen lentorahdin kehitys lentoasemittain Rahtikapasiteetti Suomen sisäisissä kuljetuksissa lentokoneiden rahtikapasiteetti on melko pieni. Useimmilla reiteillä operoidaan pienehkön rahtikapasiteetin omaavilla potkuriturbiinikoneilla tai pienillä suihkumoottorikoneilla. Finnair ja Flybe lentävät suurimman osan kotimaan reiteistä ATR-42 tai ATR-72 -koneilla, sekä Embraerin 170 ja 190 tyyppisillä koneilla, joiden rahtikapasiteetti on noin 0,5 1,5 tonnia. Reittivuoroilla ensisijaisena kuormana ovat matkustajat ja matkatavarat ja suurikokoista rahtia ei mahdu kyytiin, mikäli lento on täysi. Finnairin A320-sarjan koneet ovat käytössä Oulun, Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon reiteillä. Airbusin A320-tyyppisen lentokoneen maksimirahtikapasiteetti matkustajareittivuorolla on noin 4 tonnia. (Finnair Cargo 2013) 36 Lähde: Finavia, Ilmailulaitos, Ilmailuhallitus.

37 osa 4 Suomen sisäisten lentokuljetusten merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta

38 4 Suomen sisäisten lentokuljetusten merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta 38 Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Se, mitä nämä välttämättömät tarpeet ovat ja millaisia materiaalisia tarpeita näihin liittyy, kytkeytyy kysymykseen, mikä on kuljetusten ja erityisesti tässä työssä tarkasteltavien Suomen sisäisten lentokuljetusten merkitys huoltovarmuudelle. Huoltovarmuuden kuljetustarpeet voidaan nähdä olevan niitä, joilla turvataan välttämättömät perustoiminnot esimerkiksi ravinnon ja energian saamiseksi. Nämä tarpeet ovat huomattavasti todellisia kuljetustarpeita pienemmät, sillä esimerkiksi suuri osa kulutukseen liittyvistä kuljetuksista ei ole perustoiminnoille välttämättömiä, samoin tuotantotoiminnassa. Tätä eroa voidaan havainnollistaa hyvinvointi-suomen ja huoltovarmuus- Suomen eroina; se, mitä ja millaista normaaliolojen ja -elämän jokapäiväinen toiminta on, on paljon enemmän kuin se, mitä tarvitaan välttämättä. Huoltovarmuutta turvataan useilla eri tavoilla, joista osa liittyy suoraan ja osa epäsuoraan logistiikkaan ja kuljettamiseen. Ylätasolla huoltovarmuuteen vaikuttaa keskeisesti talous- ja elinkeinopolitiikka, jossa tavoitteena on varmistaa kansantalouden kilpailukyky (Huoltovarmuuskeskus 2013b). Eri maiden välisiin kilpailukykyeroihin vaikuttaa osaltaan myös näiden maiden logistiikka- ja kuljetusjärjestelmät, erityisesti niiden toimivuus (palvelutaso) ja kustannustaso elinkeinoelämälle, vahvimmin muiden maiden kanssa kilpailevilla vientiteollisuusaloilla. Lentoliikenteen merkitys eri maiden kilpailukyvyn kannalta on tunnistettu (ks. esim. Button & Taylor 2000; Oxford Economics 2011), ja globaalien markkinoiden nopea saavutettavuus korostuu useilla toimialoilla. Suomen lentoliikenteen ja sen osana lentokuljetusten erityispiirteenä voidaan pitää vahvaa transitokuljetusten roolia, joka osaltaan tuo kapasiteettia, joka on käytettävissä myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Transiton luoma lisäkapasiteetti erityisesti Euroopan ja Aasian välillä parantaa myös elinkeinoelämän kilpailukykyä ja Suomen vienti- ja tuontikuljetusten palvelutasoa. Se, missä määrin maan sisäiset lentoyhteydet vaikuttavat kansainväliseen kilpailukykyyn, ei ole aivan selvää, sillä lentoliikenteen välityksellä maan eri osat voivat olla myös suoraan kansainvälisessä yhteydessä, ilman kotimaan sisäisiä lentoja. Tässä eri maiden maantiede vaikuttaa merkittävästi; mitä suurempi maa ja mitä hankalammin saavutettavissa maayhteyksin eri alueet ovat, sitä suurempi lentoliikenteen roolista voi tulla. Maan sisäiset lentoyhteydet tarjoavat kuitenkin maan eri osissa, erityisesti näiden lentoyhteyksien lähellä sijaitseville yrityksille kansallisesti yhteydet, jotka jatkolentoyhteyksien kautta vaikuttavat myös eri alueiden kansainväliseen kilpailukykyyn. Lentoliikenteellä on myös suoria vaikutuksia alueelliseen kilpailukykyyn, toisin sanoen lentoyhteyksien olemassaolo tai niiden puuttuminen voi saattaa eri puolilla Suomea toimivat yritykset eriarvoiseen asemaan, ovat yritysten markkinat kotimaassa tai kuten globalisaation myötä yhä useammin on kansainväliset. Perinteisesti huoltovarmuus on ymmärretty materiaalin saannin varmistamisena, johon liittyy vahvasti varastointi, huoltovarmuuden osalta varmuus-, velvoite- tai turvavarastointina (Huoltovarmuuskeskus 2013b). Nämä tähtäävät erityisesti vakavan kriisitilanteen tai saantihäiriön varalle. Normaaliolosuhteissa yritykset luottavat toimitusketjujen toimivuuteen materiaalin saannissa. Kehitys on pitkään vienyt suuntaan, jossa yritykset pyrkivät keventämään tuotantoon ja varastoihin sitoutunutta pääomaa.

39 Hankintalähteet ovat muuttuneet globaaleiksi ja yritykset ovat luopuneet monien raaka-aineiden, komponenttien ja tuotteiden varastoinnista. On siirrytty pyörillä kulkeviin varastoihin (toimitukset tilauksien perusteella just-in-time) ja fyysiset varastot, mikäli sellaisia yhä on, ovat usein maantieteellisesti kaukana. Suomen markkinoita palvellaan usein läntisessä tai keskisessä Euroopassa sijaitsevasta varastosta. Toisaalta, toimitusketjun riskienhallinnan kehittyessä ja yritysten havahtuessa toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, varastointia on myös lisätty, osin yhteiskunnan tukemana huoltovarmuusnäkökulmasta. Samanaikaisesti varastoinnin kannattavuus voi parantua esimerkiksi varastointijärjestelmien kehittyessä ja kuljetuskustannusten noustessa. Yritysten päätöksissä eurot ovat kuitenkin ratkaisevassa roolissa ja loppujen lopuksi logistiikkaratkaisutkin tehdään taloudellisesta näkökulmasta. Varastoinnin keskittymiskehitys on nostanut kuljetusjärjestelmän toimivuuden merkitystä. Vaikka lentoliikenteen aikaetu näistä Euroopan keskusvarastoista Suomeen on huomattava, kulkevat nopeuttakin edellyttävät tuotteet usein tiekuljetuksina, jättäen lentoliikenteen pitkälti vain hyvin korkeaa nopeutta (jakelu seuraavana päivänä) edellyttävien tuotteiden kuljetusmuodoksi. Kotimaan sisällä voisi odottaa, että kuljetus, joka saapuu Suomeen lentäen, ja mikäli loppukäyttö sijaitsee alueelle, jonne on Suomen sisäinen lentokuljetus, jatkaisi lentäen myös Suomen sisällä. Näin ei kuitenkaan tutkimuksessa tehtyjen haastattelu perusteella ole, mikä osaltaan kertoo Suomen sisäisten tiekuljetusten kilpailukyvystä ja kustannusten yhä suuremmasta merkityksestä logistisia päätöksiä tehtäessä. Toinen tärkeä selittävä tekijä voi olla lentoteitse saapuvien ja Suomessa käytettävien tuotteiden osalta, että näiden tuotteiden käyttö keskittyy vahvasti lähelle lentokuljetusten kannalta keskeistä lentoasemaa, Helsinki-Vantaata. Huoltovarmuusalat ja niihin liittyvät kuljetustarpeet Huoltovarmuusorganisaatiossa toimii seitsemän eri huoltovarmuusalaa vastaavaa sektoria: tietoyhteiskunta-, logistiikka-, elintarvikehuolto-, energiahuolto-, terveydenhuolto-, rahoitushuolto- sekä teollisuussektori. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti kutakin huoltovarmuusalaa. Tietoyhteiskuntasektorin keskeistä aluetta on tietoliikenteen ja tietojärjestelmien sekä viestinnän toimintavarmuuden turvaaminen. Kuljetus- ja logistiikkatoimiala puolestaan varautuu turvaamaan yhteiskunnan elintärkeät kuljetus- ja logistiikkapalvelut niin maa-, vesi- kuin ilmaliikenteessä. Elintarvikehuoltosektorin tavoite on turvata väestön ravinnon saanti. Energiahuoltosektori keskittyy nimensä mukaisesti energiahuollon turvaamiseen kattaen muun muassa energiajärjestelmän toimivuuden, polttoaineiden saatavuuden sekä sähkön- ja lämmöntuotannon ja -jakelun. Terveydenhuoltotoimiala puolestaan vastaa yhteiskunnan terveydenhuollon materiaalien saatavuudesta. Rahoitushuoltosektori pyrkii turvaamaan yhteiskunnan rahaliikenteen ja vakuutusalan toimintaa. Teollisuussektorin tehtävänä on tuottaa hyödykkeitä ja palveluita yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi (ns. kriittinen teollisuustuotanto ja rakentaminen). (Huoltovarmuuskeskus 2013c) Yhteiskunnan verkostoituneen toiminnan luonteesta johtuen eri toimintojen keskinäiset kytkennät korostuvat, mikä näkyy sekä eri huoltovarmuusalojen sisäisinä että niiden välisinä vahvoina riippuvuuksina. Esimerkiksi kriittisen tuotannon toiminta vaatii niin kuljetus- ja logistiikkajärjestelmän kuin energia- ja rahoitushuollon järjestelmien, ja epäsuorasti myös väestön (ts. työntekijöiden) elintarvike- ja terveydenhuollon toimivuuden. Kuljetusten ja logistiikan rooli on tärkeä kaikille huoltovarmuusaloille. Esimerkiksi elintarvikehuoltoon sisältyy elintarvikkeiden jakelun lisäksi kotimainen alkutuotanto, kattaen myös sen tuotantopanokset kuten lannoitteet ja energiahuoltoon sisältyy energiaraaka-aineiden kuljetukset, mm. liikenteessä suoraan käytettävät polttoaineet. Toiminnan taustalla infrastruktuuri tarvitsee muun muassa ylläpitoon ja huoltoon monia kuljetuksia, esimerkiksi vesihuolto puhdistuskemikaaleja. Huoltovarmuudelle tärkeistä kuljetuksista valtaosa, kuten kuljetuksista ylipäätään, kulkee muilla 39

40 40 kuljetusmuodoilla kuin lentokuljetuksina. Taulukossa 4.1 on esitetty eri huoltovarmuusaloihin liittyviä kuljetustarpeita, jotka sopivat erityisesti lentokuljetuksiksi. Nopeuden lisäksi seuraavien tuotteiden kuljetusmuodon valintaan voi vaikuttaa esimerkiksi turvattu kuljetusketju (erityisesti arvoesineet, rahahuolto), tai optimoidut kuljetusolosuhteet esimerkiksi terveydenhuollossa. Taulukko 4.1. Huoltovarmuusala Tietoyhteiskunta Elintarvikehuolto Terveydenhuolto Kriittinen teollisuustuotanto Logistiikka Energiahuolto Rahoitushuolto Eri huoltovarmuusaloihin liittyviä lentokuljetuksiksi sopivia kuljetustarpeita. Lentokuljetuksiksi sopivia kuljetustarpeita Posti (1. luokka), tietoliikennelaitteiden ja tietojärjestelmien tarvitsemat varaosat Elintarviketuotannon prosessien kriittiset varaosat Lääkeaineet, hoitotarvikkeet ja -laitteet, siirrettävät elimet Prosessiteollisuuden koneiden varaosat, globaalien vientiyritysten varaosat esim. huoltoliiketoimintaan liittyen Kuljetuksissa ja varastoinnissa käytettävien koneiden ja laitteiden varaosat Energiantuotannon ja -jakelun ja öljynjalostusteollisuuden varaosat Rahoitushuollon järjestelmien varaosat, arvometallit, raha Yhteistä eri huoltovarmuusaloille on toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvittavien varaosien lentokuljetusmahdollisuus. Nämä ns. kriittiset varaosat, joita tarvitaan pitämään huoltovarmuuden kannalta tärkeät prosessit ja laitteet toiminnassa, voidaan varastoida niin lähellä tarvittavaa käyttöpaikkaa, että varaosa on saatavilla käytännössä heti tarpeen tullessa. Tilanteessa, jossa varastointi on kauempana, mitä nopeammin varaosa on saatavilla käytännössä mitä nopeampi kuljetus on sitä vähäisemmiksi jäävät toiminnan häiriöt. Suomen kuljetusten kannalta nopeusetu, joka lentokuljetuksilla on, näkyy erityisesti kansainvälisissä kuljetusketjuissa, joissa ulkomaan kuljetusosuus kulkee lentäen ja Suomen sisällä maakuljetuksena. Huoltovarmuuskriittisissä tuotteissa ja tavaroissa lentokuljetuksen hinta on usein mitätön verrattuna tilanteeseen, jossa tuotteen kuljetusketju pitenee tai myöhästyy. Bardi et al. (2006) mukaan lentoteitse kuljetettavan tuotteen riippumattomuus kuljetuskustannuksista tulee esille esimerkiksi silloin, kun kuljetettava tuote, vaikkapa hinnaltaan edullinen varaosa, kuljetetaan lentäen nopeasti ja täsmällisesti määränpäähän, jolloin kuljetus estää tuotantolaitoksen tuotantolinjan pysähtymisen. Tällöin varaosan huoltovarmuusarvo voi nousta 20 eurosta euroon, jolloin lentokuljetuksen kustannukset ovat pieni osa tuotteen huoltovarmuudellisesta arvosta. (Bardi et al. 2006, 164) Mitä huoltovarmuudelle tärkeitä tavaroita kulkee Suomen sisäisinä lentokuljetuksina? Lentokuljetuksina kulkee lähes päivittäin huoltovarmuuden kannalta tärkeitä tuotteita, kuten terveydenhuoltoon liittyen siirtoelimiä, verikuljetuksia, lääketieteellisiä näytteitä ja lääkkeitä sekä varaosia. Varaosilla voi olla tuotannon jatkuvuuden kannalta suuri merkitys, jotkin jopa huoltovarmuuden kannalta välttämättömiä. Esimerkiksi siirtoelinten kuljettamisesta on tarkat määräykset, joissa määritellään muun muassa siirtoelinten koskemattomuudesta kuljetuksen aikana ja sopiva kuljetusaika. Lisäksi siirtoelimillä on tietyt suositellut kuljetusolosuhteet, jotka tulee pyrkiä täyttämään. Pidemmillä etäisyyksillä ja mikäli aikataulu osuu kohdalle, siirtoelinten kuljettamisessa käytetään reittiliikenteen lentoa tai pienlentokoneella operoitua ambulanssilentoa. Aikaikkunat siirtoelinten kuljettamisessa ovat hyvin tiukkia, sillä tieto elinluovutuksesta tulee usein yllättäen ja siirrettävä elin, esimerkiksi sydän tai keuhkot, voi olla kehon ulkopuolella vain muutaman tunnin. Elinsiirrot

41 41

42 tehdään Suomessa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Vuonna 2012 Suomessa tehtiin yhteensä 310 elinsiirtoa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013) Miten lentoteitse kuljettavat huoltovarmuuden kannalta tärkeät tavarat kuljettaisiin, jos nykyisen kaltaista Suomen sisäistä lentokuljetustarjontaa ei olisi? 42 Kannattavuustekijät voivat johtaa kuljetusverkoston harvenemiseen, joko niin että säännöllinen lentoliikenne joidenkin paikkakuntien välillä loppuu, tai että koko lentoaseman toiminta lakkautetaan. Lentoyhteystarjonnan vähenemisen tai loppumisen myötä logistiset prosessit ja kuljetusketjut jouduttaisiin suunnittelemaan uudelleen. Erityisesti aikakriittisten tuotteiden osalta tämä voisi heikentää palvelutasoa merkittävästi. Lentoyhteyksien vähentyminen vähäliikenteisiltä lentoasemilta voisi johtaa lentoliikenteen keskittymiseen ja sen myötä vahvempien matkustaja- ja kuljetusvirtojen muodostumiseen. Tällöin jäljelle jäävien lentoasemien palvelutaso nousisi näkyen esimerkiksi lentoyhteyksien määrän kasvuna tai kapasiteetiltaan suurempina lentokoneina. Lentoyhteyksien keskittyminen korostaa toimivien matka- ja kuljetusketjujen merkitystä. Lääketieteelliset kuljetukset ovat erityisen aikakriittisiä. Joissakin tapauksissa siirtoelimiä saatetaan keskussairaalasta lentoasemalle, josta lähetys jatkaa lentokoneella Helsinki-Vantaalle ja edelleen poliisisaattueessa Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Erityisesti siirtoelinten kohdalla lentokuljetusten korvaaminen muilla kuljetusmuodoilla on tietyltä maantieteelliseltä etäisyydeltä mahdotonta, sillä sydämen tai keuhkojen siirron välillä voi kulua aikaa enintään neljä tuntia (Suomen Kuvalehti 2010). Lääketieteellisten näytteiden ja verikuljetusten osalta kuljettamisnopeus ei ole yhtä kriittinen ja kuljetukset olisivat korvattavissa maantiekuljetuksilla, joskin palvelutasoa jouduttaisiin parantamaan nopeampien maantiekuljetusten mahdollistamiseksi. Tällä hetkellä Suomen veripalvelu käyttää päivittäin kotimaan sisäistä lentorahtia sairaaloiden verikuljetuksiin.

43 Muita huoltovarmuuteen ja lentoliikenteeseen ja -kuljetuksiin liittyviä näkökulmia Aikakriittisyys tuotantotoiminnassa Vaikka aikakriittisyys liittyy vahvasti sekä huoltovarmuuteen että lentokuljetuksiin, niiden aikajänteet eroavat toisistaan. Tuotantotoiminnassa aikakriittisyys ei ole tuntitasolla, eikä esimerkiksi tunneista muutamiin vuorokausiin kestävällä tuotantokatkoksella olisi huoltovarmuuden kannalta merkitystä. Kun tätä peilaa siihen, että lentokuljetuksina kulkee tyypillisesti erityisesti aikakriittisiä tuotteita, ja Suomen sisällä lentokuljetuksilla saatava aikaetu on suurimmillaan Etelä- ja Pohjois-Suomen välisillä yhteyksillä useita tunteja, mutta ei vuorokautta, ei tuotantotoimintaan liittyvillä lentokuljetuksilla ole erityistä huoltovarmuusmerkitystä. Kun Islannissa vuonna 2010 tapahtunutta tulivuorenpurkausta seurannut tuhkapilvi esti hetkellisesti lentoliikennettä Euroopassa, havaittiin, ettei kuljetusten hidastumisella 2 3 päivällä ollut suurta vaikutusta toimintaan, etenkään huoltovarmuuden näkökulmasta. Kuljetusten hidastuminen kyllä häiritsi tuotantoprosesseja ja aiheutti taloudellisia seurauksia, mutta kokonaisuudessaan vaikutukset jäivät vähäisiksi. Pitkään jatkuessaan vastaavankaltaiseen tilanteeseen voitaisiin sopeutua ja suunnitella logistiikkaketju toimivaksi muuttuneessa ympäristössä. Nopeasti ilmaantuvat suuret häiriöt edellyttävät toiminnan ja päätöksenteon nopeutta, sillä rajallisten resurssien uusjako on nopeaa; esimerkiksi Islannin tuhkapilviepisodin tapauksessa jäljelle jäänyt Atlantin ylittävä rahtilentokapasiteetti varattiin hetkessä (Ilmarinen 2013). Tulevaisuudessa logitiikan painopiste siirtynee enemmän asioiden ennakointiin ja suunnitelmallisuuden lisäämiseen, jolloin kiiretoimitusten tarve voi vähentyä. Tällöin esimerkiksi yhä suurempi osa varaosakuljetuksista voidaan hoitaa tiekuljetuksilla lentokuljetusten sijaan. Myös tekniikan kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia kuljetusten aikakriittisyyden vähentämiseksi. Esimerkiksi internetyhteydellä varustettu auto voi kommunikoida huollon tietojärjestelmien kanssa ja näin ennakoida huoltotarpeita tai 3D-tulostuksen avulla tuotteet tai varaosat voidaan valmistaa tarpeen mukaan paikan päällä. Postin yölennot Yöaikaan operoitava postilento Helsingin ja Oulun välillä mahdollistaa postilain määrittelemän palvelutason postilähetysten kulkunopeudesta ja kansainvälisten sopimusten mukaisesta ulkomaan postin kulusta Pohjois-Suomeen. Mikäli postia ei lennettäisi yöaikaan Ouluun, postilain määrittelemä palvelutaso postilähetysten kulkunopeudesta ei täyttyisi Pohjois-Suomen osalta ja postin kulku viivästyisi yhdellä vuorokaudella. Aamulennolla lennetty posti ei ehtisi enää sen päivän käsittelyyn ja jakelu viivästyisi seuraavaan päivään. Tällöin 1. luokan posti ajettaisiin autolla Pohjois-Suomeen, kuten 2. luokan posti tällä hetkellä. Huoltovarmuudelle tärkeät henkilökuljetukset Huoltovarmuuden näkökulmasta myös lentomatkustamisella on tärkeä rooli nopeutta edellyttävien matkustustarpeiden täyttämisessä. Tilanteissa, joissa esimerkiksi asiantuntijat, huolto- ja asennustyötekijät tai terveydenhuoltohenkilöstö on saatava nopeasti paikanpäälle, lentoliikenteen tarjoamat yhteydet voivat olla toiminnan jatkuvuuden ja kriittisten tilanteiden hoitamisen kannalta elintärkeitä. Lentokuljetuksina voidaan myös tehdä elinsiirtopotilaiden ja äkillisesti sairastuneiden siirtämisiä. Lentokuljetukset ovat välttämättömiä kriittisissä potilaslennoissa, joita tekevät niihin erikoistuneet yritykset. Lentoliikenne kriisitilanteiden kuljetusmuotona Lentokuljetukset ovat myös keskeinen osa kansainvälisiä avustusoperaatioita. Kriisialueille, kuten maanjäristyksen tai tulvan tuhoamalle alueelle on toimitettava nopeasti sekä auttajia että heidän mukanaan väliaikaista infrastruktuuria; kenttäsairaaloita, käymälöitä ja telttoja, mutta myös ajo- 43

44 44 neuvoja, ja suuri määrä muita avustustarvikkeita. Lentokuljetukset ovat usein ainut keino toimittaa apu perille nopeasti ja tehokkaasti. Myös katastrofialueilta, kuten tsunami- ja maanjäristystapauksissa, evakuoitaessa erityisesti potilaskuljetukset tehdään tyypillisesti lentäen. Ei-säännöllisen lentokuljettamisen mahdollisuudet Tilanteissa, joissa kuljetuksilta edellytetään erityisesti nopeutta, on olemassa myös ei-säännöllisessä lentoliikenteessä olevaa kuljetuskalustoa, kuten pienkoneita ja helikoptereita. Pienkoneella voidaan operoida säännöllisestä lentoyhteystarjonnasta riippumatta lentoasemien välillä. Helikopterin etuna puolestaan on riippumattomuus lentoasemista ja kiitoteistä, ja helikopterikuljetus voi tarjota lähes ovelta ovelle -kuljetuksen. Rajoitteena on kuitenkin helikopterin kantama ja kuljetuskapasiteetti, kuitenkin niin, että tyypillisesti voidaan kuljettaa useita satoja kiloja useita satoja kilometrejä. Raskaammilla helikoptereilla nämä rajoitteet ovat pienemmät. Yllättävien tarpeiden sattuessa lentokuljetuspalvelu voi olla saatavilla muutamien tuntien varoitusajalla, ja viranomaisavun turvin (esimerkiksi puolustusvoimat ja rajavartiolaitos) nopeamminkin. Markkinoilta hankittuna palvelu edellyttää korkeaa maksuhalukkuutta, mikä kriittisessä tilanteessa ei muodostu ongelmaksi. Kuitenkin kynnys käyttää räätälöityjä lentokuljetuspalveluita voi olla korkea myös muista kuin kustannussyistä. Maakuljetuspalveluiden tuttuus voi osaltaan puoltaa näiden valintaa, ja poikkeustilanteissa pieniä eriä voidaan joustavasti kuljettaa myös esimerkiksi taksilla. Tulevaisuudessa ilmalaivat voivat olla vaihtoehtoinen kuljetustapa etenkin raskaiden tavaroiden kuljettamisessa. Hitautensa takia ilmalaivat eivät kuitenkaan sovellu nopeata kuljetusketjua vaativien tuotteiden kuljettamiseen, tai pitkille etäisyyksille, vaan niiden vahvuus nähdään pikemmin kaivos- tai metsäteollisuuden kuljetuksissa.

45 osa 5 Yhteenveto ja päätelmät

46 5 Yhteenveto ja päätelmät 46 Lentoliikennettä tulee tarkastella osana suurempaa kokonaisuutta Laajojen yhteiskunnallisten kytkentöjensä vuoksi lentoliikennettä ja lentokuljetuksia tulee tarkastella useista näkökulmista, osana suurempaa kokonaisuutta. Tällaisia näkökulmia ovat ihmisten elinmahdollisuudet ja liikkuvuus, elinkeinoelämä ja sen toimintaedellytykset, matkailu, aluerakenne ja alueiden kehittäminen, liikennejärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena sekä huoltovarmuus ja yhteiskunnan toimivuus. Lentoliikenteen koko kuvan ymmärtäminen ja huomioon ottaminen ovat myös lentoliikenteen strategiaprosessin ja jatkotutkimuksen kannalta olennaisia. Suomen lentoasemaverkosto ja reittiliikenne palvelevat ennen kaikkea matkustajaliikennettä, jolle lentoyhteyksien merkitys on huomattavasti suurempi kuin tavaraliikenteelle. Kotimaan sisäiset lentokuljetukset kulkevat pääasiassa matkustajaliikenteen koneissa. Suomen elinkeinoelämälle lentoyhteyksien olemassaolo on tärkeää, sillä vaihtoehtoisin maa- ja meriyhteyksin lähes kaikki ulkomaan asiointimatkat edellyttäisivät yöpymistä matkalla. Niin ikään Lapista pääkaupunkiseudulle suuntautuva työasiointimatka on mahdollista tehdä vuorokauden sisällä ainoastaan lentäen. Matkustajaliikenteen tavoin myös lentokuljetusten merkitys korostuu pidemmillä etäisyyksillä. Esimerkiksi Helsingin ja Oulun välisellä etäisyydellä lentokuljetuksen korvaaminen muilla kuljetusmuodoilla heikentää palvelutasoa. Lentokuljetus on nopea mutta kallis Lentokuljetuksen tärkein ominaisuus on nopeus. Lentokuljetus on yksikkökustannuksiltaan kuljetusmuodoista kallein. Kuljetettaviksi tuotteiksi valikoituvat tyypillisesti painoonsa nähden arvokkaat tuotteet ja tuotteet, jotka pilaantuvat tai menettävät arvoaan nopeasti. Asiakastarpeet ja maksuhalukkuus määrittävät kuljetustavan Kuljetuspalvelun ostava asiakas ei välttämättä tiedä, millä tavalla lähetys kuljetetaan. Sinänsä kuljetustavalla ei ole asiakkaalle merkitystä, vaan sillä, että kuljetustarpeet täytetään. Se, edellyttääkö toimitus lentokuljetuksen hyödyntämistä riippuu kuljetettavasta tuotteesta ja halutusta palvelutasosta. Nopeus- ja turvallisuusvaatimukset voivat edellyttää lentokuljetusta, mutta ellei näin ole, lentokuljetusta ei yleensä käytetä. Lentorahdin tosiasiallinen kuljetustapa voi olla ja myös on hyvin usein tiekuljetus, jossa haluttu palvelutaso saavutetaan alemmilla kustannuksilla. Suomen lentokuljetuksissa korostuvat kansainväliset yhteydet Kansainväliset lentokuljetukset nähdään huomattavasti tärkeämpinä kuin kotimaan sisäiset lentokuljetukset johtuen erityisesti Suomen maantieteellisestä ja saarimaisesta sijainnista. Kansainvälisiin lentokuljetuksiin kytkeytyy usein tiekuljetus joko Suomen sisällä tai Suomen ja muun Euroopan välillä, mikä on oleellinen osa lentokuljetuksiin liittyvää kuljetusketjua ja palveluntarjontaa. Kotimaan sisäisen lentorahdin ja lentopostin määrät ovat hyvin pieniä verrattuna kansainvälisiin lentokuljetuksiin. Vuonna 2012 Suomen sisäisessä liikenteessä kuljetettiin lentäen tonnia tavaraa, joka jakautui lähes tasan lentoposti- ja lentorahtikuljetusten kesken. Lentokuljetusten määrä on laskenut 2000-luvun alusta. Suomen maantieteellinen sijainti, Finnairin Aasian-strategia ja Helsinki-Vantaan hub-asema mahdollistavat transitoliikenteen ja -kuljetusten kilpailukyvyn. Transiton määrä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla ja Finnair tavoittelee transitokuljetusten määrän kasvattamista edelleen.

47 Kotimaassa lennetään lääketieteellisiä tuotteita, varaosia ja postia Suomen sisäisessä lentoliikenteessä kuljetetaan tyypillisesti erilaisia lääketieteellisiä näytteitä, verituotteita, siirtoelimiä, varaosia ja laitteita sekä Helsingin ja Oulun, Oulun ja Rovaniemen sekä Helsingin ja Maarianhaminan välillä postia. Joissakin tapauksissa esimerkiksi koneen varaosan nopea toimitus voi estää tehtaan tuotannon pysähtymisen tai jostakin päin Suomea Helsinkiin lennätetty siirtoelin voi pelastaa potilaan hengen. Kotimaan lentorahti myydään osana ovelta ovelle palvelua tai palvelee pikarahdin liityntäkuljetuksena Lentokuljetukset kilpailevat tiekuljetusten kanssa lähinnä pitkillä yhteysväleillä. Suomen sisäisissä kuljetuksissa lentoliikenteen kilpailukyky tulee selkeimmin esille Helsingin ja Pohjois-Suomen välisissä yhteyksissä sekä alueilla, jonne muut kuljetusyhteydet ovat hitaita tai vähäisiä, kuten Ahvenanmaalle. Mikäli liikennöinti loppuisi kokonaan joltakin lentoasemalta, lentorahdin määrä ei oletettavasti lisääntyisi tämän vuoksi muilla lentoasemilla. Tällä hetkellä kotimaan sisäisessä lentokuljettamisessa ei ole kilpailua lentoyhtiöiden kesken. Kotimaan sisäisen lentorahdin myynnistä vastaa Jetpak Finland Oy, joka tarjoaa kokonaisvaltaista ovelta ovelle kuljetuspalvelua hyödyntäen tilanteen mukaan lentoyhteyksiä tai pelkästään tiekuljetuksia. Tämän ohella pikakuljetusyhtiöt käyttävät kotimaan lentokuljetuksia liityntäkuljetuksina kansainvälisille lennoille ja ostavat tämän palvelun Jetpakilta. Matkustajaliikenteen kysyntä mahdollistaa lentokuljetusten saatavuuden ja määrittää käytettävät konetyypit Matkustajaliikenteen kysyntä ja tarjonta mahdollistavat lentokuljetusten saatavuuden etenkin vilkkaimmilla Suomen sisäisillä yhteysväleillä kuljetettavan tavaramäärän suuruudesta tai vaihtelusta riippumatta. Kotimaan sisäisessä matkustajareittiverkostossa tapahtuvat pienetkin muutokset voivat vaikuttaa suoraan myös lentokuljetuksiin. Jos lentoyhtiö vähentää vuorotarjontaa tietyltä yhteysväliltä, lentokuljetusten määrä saattaa laskea, mikäli heikentynyttä palvelutasoa ei koeta riittäväksi. Esimerkiksi lentoyhtiöiden laivastoissa tapahtuvat muutokset voivat vähentää kuljetuskapasiteettia, mikäli reittiä operoidaan pienemmällä konetyypillä, kuten tapahtuu nykyisin Vaasa Helsinki- tai Kuopio Helsinki-yhteysväleillä. Vastaavasti rahtikapasiteetti voi suuremman konetyypin myötä kasvaa, mikä parantaisi lentokuljetusten hyödyntämisen mahdollisuuksia. Matkustajaliikenteen tarpeet ovat etusijalla. Lentoyhtiöt eivät herkästi sijoita reiteille isompaa lentokonetta suuremman rahtikapasiteetin varmistamiseksi. Lentoyhtiöt ovat toisaalta ketteriä ja pystyvät tekemään nopeitakin muutoksia tarjontaansa, mikäli kysyntää ja maksuhalukkuutta löytyy. Rahdin kysynnän ja palvelutason takaamiseksi lentoyhteyksien tulisi olla luotettavia ja säännöllisiä. Kustannuspaineet ja turvamääräykset siirtävät kuljetuksia tiekuljetuksiksi Kuljetusalalla ja erityisesti lentoliikenteessä kustannuspaineet ovat kovat ja kehitys on ollut sen suuntaista, että lentokuljetusten kustannukset tulevat kallistumaan entisestään ja kuljetusprosessit etenkin satunnaisissa kuljetuksissa tulevat hidastumaan turvamääräysten kiristymisen myötä. Asiakkaiden maksuhalukkuus ja palveluntarjoajan kustannukset vaikuttavat siihen, kuinka paljon Suomen sisällä kuljetetaan tavaraa lentäen. Viime vuosina lentokuljettamisen kustannukset ovat nousseet ja kuljetettava tavaramäärä on vähentynyt. Myös toimialojen muutokset, kuten elektroniikkateollisuuden romahdus Suomessa, ovat vähentäneet lentokuljetusten kysyntää. Kiireellisten tavaroiden ja lähetysten kriteerit ovat tiukentuneet siinä määrin, että kotimaan sisäisinä lentokuljetuksina kuljetetaan enää sellaisia tuotteita, joiden osalta kuljetuskustannuksilla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Samaan aikaan tiekuljetusverkosto on tehostunut ja Suomen sisäinen logistiikka on rakentunut yön yli tiekuljetusten varaan. 47

48 48 Lentoasematoimintojen kustannukset ovat nousseet turvamääräysten kiristymisen myötä, kun lentorahdin lähettämiseen liittyvät terminaalitoiminnot vaativat aikaisempaa enemmän koulutettua työvoimaa. Samaan aikaan joillakin yhteysväleillä sekä matkustaja- että tavaravirrat ovat pienentyneet ja rahdin lähettämisen valmiuden ylläpitäminen on käynyt kannattamattomaksi. Myös lentämisen operatiivisten kustannusten nousu on tehnyt lentorahdista kalliimpaa. Ympäristövaikutukset rajoittavat yölentoja Suomen sisäisessä lentoliikenteessä ei ole kapasiteetin aiheuttamia kasvun rajoituksia. Kotimaan sisäisiä lentoja voitaisiin operoida huomattavasti enemmän ilman, että lentoasemien tai ilmatilan kapasiteetti rajoittaisi toimintaa. Sen sijaan ympäristönormien tiukentuminen voi rajoittaa ja todennäköisesti pitkällä aikavälillä rajoittaa kotimaan sisäistä lentoliikennettä. Esimerkkinä tästä on Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupa, joka voimaan astuessaan todennäköisesti rajoittaa Helsinki-Vantaan yöaikaista lentoliikennettä. Suomen sisäisen liikenteen osalta vaikutukset kohdistuisivat erityisesti Helsingin ja Oulun väliseen postilentoon. Terveydenhuollon lentokuljetuksilla suurin merkitys huoltovarmuudelle Suomen sisäisissä lentokuljetuksista huoltovarmuuden kannalta merkittävimpiä ovat terveydenhuoltoon liittyvät kuljetukset. Normaalioloissa näitä ovat muun muassa lääketieteelliset näytteet, verituotteet ja siirtoelimet. Esimerkiksi siirtoelimiä on pakko kuljettaa lentäen, sillä sydän tai keuhkot selviävät kehon ulkopuolella ainoastaan neljä tuntia. Lääketieteellisten näytteiden ja verilähetysten kuljettamiseen käytetään niin ikään Suomen sisäistä reittilentoverkostoa. Nämä tuotteet on mahdollista toimittaa perille myös tiekuljetuksina, mikä kuitenkin laskisi palvelutasoa. Terveydenhuoltoon liittyvien kuljetusten lisäksi huoltovarmuusnäkökulmasta tärkeitä ovat toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvittavien varaosien kuljetukset. Kuitenkaan tuntitasolla tapahtuvat erot esimerkiksi varaosien saatavuudessa eivät ole huoltovarmuuden kannalta kriittisiä, jolloin näiden tuotannon jatkamiseksi tarvittavien osien riippuvuus kotimaan sisäisistä lentokuljetuksista ei ole ehdoton. Suurempi lentokuljetuksen myötä saatava aikaetu on, mikäli kuljetus tulee muualta Euroopasta tai kauempaa. Suomen maantieteen vuoksi kotimaan sisäisissä lentokuljetuksissa korostuvat huoltovarmuusnäkökulmasta alueet, joiden saavutettavuus erityisesti kuljetusajalla mitattuna on muilla kuljetusmuodoilla heikko. Lentokuljetukset tarjoavat esimerkiksi Lapin että Ahvenanmaan huoltoyhteyksille nopean vaihtoehdon, joka tukee huoltovarmuutta. Kotimaan lentoyhteydet tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä koko maassa Lentoyhteystarjonnan vähenemisen tai loppumisen myötä nykyiset logistiset prosessit ja kuljetusketjut jouduttaisiin suunnittelemaan uudelleen. Erityisesti aikakriittisten tuotteiden osalta tämä voisi nostaa merkittävästi kuljetuskustannuksia, esimerkiksi kun siirtoelinten kuljettamiseen käytettäisiin reittilentojen sijaan tilauslentoja. Lentoyhteyksien olemassaolo tukee yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaa ja vaikuttaa eri alueiden menestymiseen. Koska alueiden profiilit poikkeavat toisistaan, myös lentoyhteyksien merkitys vaihtelee alueellisesti. Lentoyhteyksien puuttuminen voi heikentää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

49 LÄHTEET

50 50 Lähteet Bardi, Edward J. & Coyle, John Joseph & Novack, Robert A Management of Transportation. International Student Edition. Thomson. South-Western. Boeing World Air Cargo Forecast Saatavilla: Viitattu Button, Kenneth & Taylor, Samantha International air transportation and economic development. Journal of Air Transport Management 6 (2000), Dahl, Robert International Air Freight & Express Performance Teleconference: Looking for Growth in ACMG. Saatavilla: International_Teleconference_Slides version.pdf. Viitattu Doerken, Uwe R Why going global? Deutsche Post DHL Capital markets day 13 November dpdhl/investoren/de/investoren/veranstaltungen/investorentage/2003/ capital_markets_day/dpwn_doerken_cmd_2003_de.pdf. Doganis, Rigas Flying off Course. Third Edition. Routledge. Enontekiön kunta Enontekiön lennot jatkuvat kesä- ja ruskakaudelle. Saatavilla: Viitattu Finavia 2012a. Liikennetilasto Saatavilla: https://www.finavia.fi/ files/finavia2/pdf/finavia_lentoliikennetilasto2012.pdf. Viitattu Finavia 2012b. Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Saatavilla: 5172a6c547e9d7c58/10028-SELVITYS_hakemukseen_meluun_liittyvista_ toimintarajoituksista_helsinki-vantaa_lentoasemalla.pdf. Viitattu Finnair Aasia ja Tyynenmeren alue. Saatavilla: Viitattu Finnair Cargo Saatavilla: Viitattu Gilbert, Richard& Perl, Anthony Transport Revolutions. Moving People and Freight without Oil. Revised and Updated Edition. New Society Publishers. Huoltovarmuuskeskus 2013a. Mitä on huoltovarmuus? Tietoa huoltovarmuudesta. Saatavilla: tietoa-huoltovarmuudesta/mita-on-huoltovarmuus/. Viitattu Huoltovarmuuskeskus 2013b. Keinovalikoima. Tietoa huoltovarmuudesta. Saatavilla: keinovalikoima/. Viitattu Huoltovarmuuskeskus 2013c. Toimialat. Saatavilla: Viitattu IATA Annual Review Saatavilla: Documents/annual-review-2012.pdf. Viitattu

51 IATA 2013a. Cargo e-chartbook Q Saatavilla: https://www.iata.org/whatwedo/documents/economics/ echartbook-q pdf. Viitattu IATA 2013b. The Value of Air Cargo. Saatavilla: benefits.aspx. Viitattu IATA 2013c. Annual Review Saatavilla: annual-review en.pdf. Viitattu Ilmarinen, Jussi Huoltovarmuuden globaali ulottuvuus. Globaalien yritysten ja kansallisen huoltovarmuusorganisaation välisen vuorovaikutuksen syventäminen. Huoltovarmuuskeskus. Inspira Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä, Liikenne- ja viestintäministeriö. Saatavilla: Viitattu Laitinen, Turo Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa. Tampereen teknillinen korkeakoulu. Liikenne- ja kuljetustekniikka, tutkimuksia 47. Liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan lentoliikenteen tilanne erityisesti Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän lentokentillä. Julkaisuja 29/10. Saatavilla: =964900&name=DLFE pdf&title=Julkaisuja Viitattu Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Saatavilla: pdf. Viitattu Liikennevirasto Tavaraliikenne. Saatavilla: liikennejarjestelma/tavaraliikenne. Viitattu Lufthansa Cargo Strongly positioned Annual Report. Saatavilla: pdf/04_company/2013/lhc12189_geschaeftsbericht_englisch_ Ansicht_ pdf. Viitattu Oxford Economics Economic Benefits from Air Transport in Finland. Finland Country Report. Puolustusvoimat Turvallinen Suomi Tietoja Suomen kokonaisturvallisuudesta Saatavilla: wcm/7545ba804d0aa5cab20dfbe3549e69d1/tietoa+suomen+kokonaisturvallisuudesta+artikkelit.pdf?mod=ajperes. Viitattu Rauhamäki, Harri & Mäntynen, Jorma & Mäkelä Tommi & Sinisalo Essi & Kalenoja, Hanna Lentoliikenne ja lentoasema. Opetusmoniste 40. Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. SkyTeam Cargo Saatavilla: Viitattu Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveyspalvelut. Elinsiirrot ja kudossiirrot Suomessa. Saatavilla: terveyspalvelut/terveyspalvelut/elinsiirrot. Viitattu Suomen Kuvalehti Elinsiirtokuljetukset onnistuvat ilman lentokonettakin toistaiseksi. Saatavilla: kotimaa/elinsiirtokuljetukset-onnistuvat-ilman-lentokonettakintoistaiseksi. Viitattu

52 Tilastokeskus Suomen tilastollinen vuosikirja Turun Sanomat DHL lopetti lennot Turkuun Trafi Saatavilla: UPU, IATA & International Post Corporation EDI Providing end-toend airmail visibility. Documents/edi-promotional-brochure-10jan2010.pdf. Viitattu Varjola, Mika & Naatula, Sami Air Cargo in the Finnish Transportation System. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 48/ Vero Ahvenanmaan veroraja arvonlisäverotuksessa. Antopäivä Saatavilla: https://www.vero.fi/fi-fi/syventavat_veroohjeet/ Arvonlisaverotus/Kansainvalinen_kauppa/Ahvenanmaan_veroraja_ arvonlisaverotukses% %29#2_tavaroiden%20kaupallinen%20 vienti%20ja%20tuonti. Viitattu

53

54

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Jarkko Rantala, TTY LENTORAHDIT

Jarkko Rantala, TTY LENTORAHDIT Jarkko Rantala, TTY LENTORAHDIT Seinäjoen seudun yhdistettyjen kuljetusten seminaari, 10.11.2011 1 Lentorahti Suomessa (tonnia) Vuosi Kansainvälinen Kotimainen Yhteensä Rahti Posti Yhteensä Rahti Posti

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen

Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen 1 2 Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen 3 www.huoltovarmuus.fi Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Liikenne- ja viestintäministeriö 23.1.2013 Työn tarkoitus ja rajaus Selvitystyö on tehty lentoliikennestrategiatyön

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Tutkimuksia 47. Turo Laitinen. Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa

Tutkimuksia 47. Turo Laitinen. Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa Tutkimuksia 47 Turo Laitinen Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa Tampere, 2002 Laitinen, Turo. Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa / Turo Laitinen. - Tampere : Tampereen teknillinen korkeakoulu,

Lisätiedot

Annukka Pajunpää TUTKIMUS JA ALUSTAVA MARKKINOINTISUUNNITELMA LENTOKENTTÄKULJETUSTEN KEHITTÄMISEKSI KOKKOLASSA

Annukka Pajunpää TUTKIMUS JA ALUSTAVA MARKKINOINTISUUNNITELMA LENTOKENTTÄKULJETUSTEN KEHITTÄMISEKSI KOKKOLASSA Annukka Pajunpää TUTKIMUS JA ALUSTAVA MARKKINOINTISUUNNITELMA LENTOKENTTÄKULJETUSTEN KEHITTÄMISEKSI KOKKOLASSA Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Kesäkuu 2016 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI

Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI 2013 Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet Nykytilan analyysi Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Liikenneviraston kuva-arkisto Verkkojulkaisu

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ.

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. OLETKO SUOJAUTUNUT KATTAVASTI? Rahdinkuljettajilla on rajoitettu vastuu tuotteiden katoamisesta tai vahingoittumisesta kansainvälisiä kuljetuksia

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 Tätä me olemme Deutsche Bahn DB Schenker DB Schenker Suomessa Suomen tunnuslukuja Kiitolinja Tätä me olemme Deutsche

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Opettajan ohjeet: Kuormanvarmistus ilmakuljetuksessa

Opettajan ohjeet: Kuormanvarmistus ilmakuljetuksessa [Dia 1 Ilmakuljetus] 2013-9-25 Sivu 1 (25) [Diat 2 & 3 Ilmakuljetus] Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä ja tilanteissa, joissa kuljetusaika tulee

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

LENTORAHTITOIMINNAN MAHDOLLISUUDET LAPPEENRANNASSA

LENTORAHTITOIMINNAN MAHDOLLISUUDET LAPPEENRANNASSA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Logistiikka Toni Saareks LENTORAHTITOIMINNAN MAHDOLLISUUDET LAPPEENRANNASSA Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ Toni Saareks Lentorahtitoiminnan mahdollisuudet

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Väylät ja Liikenne 2008 Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? tutkija Tommi Mäkelä Yhdistettyjen kuljetusten kehittämiselle on tilaus 2 Isot,

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Lentorahtitoiminta huolitsijan näkökulmasta

Lentorahtitoiminta huolitsijan näkökulmasta Jonatan Lumme Lentorahtitoiminta huolitsijan näkökulmasta Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Auto- ja kuljetustekniikka Logistiikka Opinnäytetyö 12.5.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Sijoitus - Invest 14.11.2012 Topi Saarenhovi, toimitusjohtaja 14.11.2012 1 Nurminen Logistics lyhyesti Korkealaatuisten logistiikkapalveluiden tarjoaja. Logistiikka-alan

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Metsäteollisuuden huoltovarmuus Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen 2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto. Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto. Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy 6. Lokakuuta 2011 Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy Kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte

Lisätiedot

Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki

Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Pekka Vauramo toimitusjohtaja 1 Finnair on verkostolentoyhtiö joka yhdistää Aasian ja Euroopan liikenteen jakauma 5% 3% Yli 9 miljoonaa matkustajaa

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO KombiSuomi - Combining Cargo Esityksen sisältö 2 Hankkeessa mukana Logistiikka-alan yritykset liittojensa

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Saatesanat Seuraava teksti on kirjoitettu Väylät ja Liikenne 2008 -tapahtumassa Tamperetalossa 9.10.2008

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto 1 Meriskenaariot 2030 tausta ja tavoite Suomen meriliikenteen strategian valmistelua varten Tietoa

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Aviation Day 20.10.2015 Kuopio Kari Savolainen Tiesitkö, että Finavia omistaa, ylläpitää ja kehittää 24 lentoaseman verkostoa sekä tuottaa lennonvarmistuspalvelut koko

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012 Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa Kyösti Orre 7.11.2012 Liikenteen energiatehokkuus Eri liikennemuotojen merkitys Suomessa Vastuullisuus yrityksissä Kehityssuuntia Digitaalisuus

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla c85c6b (Hämeen ammattikorkeakoulu), olet kirjautuneena sisään.. tammikuuta 9:5:6 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä P Raportointi

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007

Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Finnair on matkalla kasvuun Keskittyminen Eurooppa-Aasia -liikenteeseen Voimakkaasti kasvava kysyntä Moderni laivasto

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015 SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015 Anne Ihanus Luonnos RAJANYLITYSPAIKOISTA SEKÄ RAJATARKASTUSTEHTÄVIEN JAKAMISESTA NIILLÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMINEN Johdanto Ehdotetut

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot