VALMISTELUMUISTIO Y H D Y S K U N T A T E K N I I K K A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALMISTELUMUISTIO 16.12.2002 Y H D Y S K U N T A T E K N I I K K A"

Transkriptio

1 VALMISTELUMUISTIO Y H D Y S K U N T A T E K N I I K K A LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET

2 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 1 (32) SISÄLLYSLUETTELO YHDYSKUNTATEKNIIKKA 1 ENERGIAHUOLTO ENERGIANTUOTANTO VOIMANSIIRTOLINJAT SÄHKÖASEMAT KAASUVERKOSTO VESIHUOLTO VEDENHANKINTA JÄTEVEDET VESIHUOLLON KEHITYS JÄTEHUOLTO YTV:N JÄTEHUOLTOSTRATEGIA JÄTEHUOLLON TILANNE TÄNÄÄN PILAANTUNEET MAAT VOIMALAITOSTUHKA RAKENNUSJÄTE YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUEET LUMENKAATOPAIKAT VARIKOT JA TUKIKOHDAT LINJA-AUTOVARIKOT TIELAITOKSEN VARIKOT KAUPUNGIN VARIKOT JA TUKIKOHDAT

3 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 2 (32) 1 ENERGIAHUOLTO 1.1 Energiantuotanto Yleiskaavassa 1992 on varauduttu mahdolliseen uuden voimalaitoksen aluetarpeisiin, samoin siinä on otettu hyvin huomioon valtakunnalliset ja alueelliset voimansiirtoverkostot ja niiden linjaukset kaupungin alueella. Yleiskaavassa 1992 on osoitettu Vantaan Energia Oy:n Martinlaakson voimalaitos ET-alueena. Martinlaakson voimalaitos on osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa myös energianhuollon kohteeksi. Martinlaakson voimalaitos käyttää sekä maakaasua että kivihiiltä polttoaineena. Parhaillaan on käynnissä kaasutuslaitoksen suunnittelu, jossa energiantuotanto perustuu jätteiden kaasuttamisessa syntyvän tuotekaasun polttoon. Jätteillä korvattaisiin kivihiilen käyttöä energiatuotannossa. Jätteiden vastaanottoasema sijoittuu yleiskaavan mukaiselle EValueelle, tältä osin yleiskaavaa on tarkistettava. Kuva 1. Ote maakuntakaavaluonnoksesta ( ), Martinlaakson voimalaitoksen ja Långmossenbergenin energianhuollon kohteet ympyröity

4 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 3 (32) Långmossebergenissa on varattu ET-alue uuden voimalaitoksen tarpeisiin. Långmossebergen on osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa myös energianhuollon kohteeksi. Vantaan Energia Oy on ilmoittanut tarvitsevansa varausta edelleen. Tällä hetkellä Lohja Rudus ja Tielaitos louhivat alueen rakennuskelpoiseksi. Uutta voimalaitosta ei ole tarvetta rakentaa ainakaan ennen vuotta Lisäksi Vantaan Energia Oy tarvitsee Keski-Vantaalle aluevarauksen lämpökeskusta varten. Keski-Vantaan lämpökeskuksella tyydytetään kasvavan Aviapoliksen lämpötarpeita. Vantaalla tarvitaan keskimäärin yksi uusi lämpökeskus 10 vuoden välein vuoden tähtäimellä riittänevät nykyiset laitokset ja niiden laajennukset. Nykyisen yleiskaavan mukaisia aluevarauksia tai uutta lämpökeskusaluevarausta Keski-Vantaalle tarvittaneen vasta vuoden 2015 jälkeen. Kuva 2. Vantaan Energia Oy:n energiantuotantolaitokset ja lämmönsiirrinasemat Vantaalla (lähde: Vantaan Energia Oy)

5 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 4 (32) Taulukko 1. Rakennetut tai suunnitellut energiantuotantolaitokset ja niiden yleiskaavatilanne Energiantuotantolaitos Haltija Toteutustilanne Yleiskaavatilanne Martinlaakson voimalaitos ja sähköasema Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue, laajennus EV-alueella Långmossebergen / voimalaitosvaraumatta Vantaan Energia Oy rakenta- ET-alue Katriinan sairaala, kaasumoottorivoimalaitokset Vantaan Energia Oy käytössä PY-alueella Åbyn lämpökeskusvaraus Vantaan Energia Oy rakentamatta ET-alue Pähkinänrinteen lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä Et-kohde Myyrmäen lämpökeskus Vantaan Energia Oy rakennettu, ET-alue ei käytössä Maarinkunnaan lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Hakunilan lämpökeskus, Käärmekallio Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Fazer, lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä T-alueella Koivukylän lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä Et-kohde Metsolan tilapäinen lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä TY-alueella yksityisellä vuokramaalla Koirapuiston lämpökeskusvaraus Vantaan Energia Oy rakentamatta ET-alue Keski-Vantaan lämpökeskus Vantaan Energia Oy rakentamatta Uusi tarve Lentokenttä lämpökeskusvaraus Ilmailulaitos käytössä LL-alue Vantaan Energia Oy:lla on lisäksi kaksi lämmönsiirrinasemaa: Rajatorpan lämmönsiirrinasema (yleiskaavassa VL-aluetta) ja Heidehofin lämmönsiirrinasema (yleiskaavassa AP-aluetta). Vantaan Energia Oy ei tarvitse Korsossa kahta lämpökeskusta. Koirapuisto on syytä säilyttää varauksena, jos Metsolassa Peltomyyränkujalla oleva tilapäinen lämpökeskus joudutaan lopettamaan. Korson keskustan yleissuunnitelmassa ( ) Metsolaan Peltomyyränkujan pohjoispuoli on ehdotettu muutettavaksi teollisuuskorttelista asumiselle. Maarinkunnan lämpökeskuksen ja sähköaseman yleiskaavan mukainen ET-varaus on laajempi kuin Vantaan Energia Oy:n käytössä oleva alue. Rakentamattoman ET-alueen eteläosan omistaa Vantaan kaupunki. Vantaan Energia Oy on ilmoittanut, että Maarinkunnaan (lämpökeskus sekä sähköasema) ET-alue sopii hyvin yhtiön mahdollisiin laajennustarpeisiin. Vantaan Energia Oy on esittänyt varausta uudelle lämpökeskukselle Keski-Vantaalle. Lämpökeskusta tarvittaisiin Keski-Vantaan energiantuotantoa varten. Hanke tulee ajankohtaiseksi v jälkeen

6 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 5 (32) Kuva 3. Nykyiset energiantuotantolaitokset ja yleiskaavan mukaiset varaukset sekä uudet tarpeet. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Osoitetaan nykyiset energiantuotantolaitokset Metsolan tilapäistä lämpökeskusta lukuunottamatta ja yleiskaavan 92 mukaiset energiantuotantolaitosvaraukset ETalueina tai kohteina. 2. Osoitetaan Martinlaakson kaasutuslaitoksen jätteiden vastaanottoasema ETalueena. 3. Långmossebergenin laaja ET-alue säilytetään edelleen yhdyskuntateknisen huollon alueena. 4. Osoitetaan Keski-Vantaalle ET-alue lämpökeskusta varten. 5. Vantaan Energian kahta lämmönsiirrinasemaa ei osoiteta yleiskaavassa erikseen

7 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 6 (32) 1.2 Voimansiirtolinjat Yleiskaavan 1992 mukaiset 400 kv:n ja 110 kv:n voimansiirtolinjat on pääosin rakennettu, uusia linjatarpeita nykyisten yleiskaavavarausten lisäksi ei ole tullut esille. Voimansiirtoverkostot ovat Fingrid Oyj:n, Vantaan Energia Oy:n, Helsingin Energian, Nurmijärven Sähkö Oy:n ja Fortum Sähkönsiirto Oy:n hallussa. Kuva 4. Nykyiset voimajohtolinjat Vantaalla. Länsisalmesta Hanalaan kulkevan toisen 110 kv:n linjan omistaa nykyisin Vantaan Energia, ei Fingrid Oyj. Vantaan Energialla on lisäksi rinnakkainen 110 kv:n linja Hanalasta Rekolaan ja edelleen Ruotsinkylään erkanevaan linjojen risteyskohtaan asti. Voimansiirtolinjat noudattavat yleiskaavan 1992 mukaisia voimansiirtolinjavarauksia. Vantaan Energia Oy:llä on kaksi rakentamatonta yleiskaavan 1992 mukaista johtokatuvarausta: Keimolan sähköasemalta Seutulan sähköasemavarauksen kautta Ruotsinkylään sekä Myraksesta Lahdenväylän vartta pohjoiseen Korson sähköasemavarauksen kautta Keravalle. Vantaan Energia Oy on ilmoittanut tarvitsevansa varauksia edelleen. Espoon Sähkö Oyj:llä on yleiskaavassa kv:n voimansiirtolinjavaraus Leppävaaran sähköasemalta Hämeenvaaran ja Hämeenkylän länsipuolitse Juvanmalmin teollisuusalueelle suunnitteilla olevalle säh

8 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 7 (32) köasemalle. Linja kulkee Kehä III:n eteläpuolella Vantaan Energian Leppävaara-Martinlaakso linjan kanssa samalla johtoalueella ja Kehä III:lla Fingridin 400 kv:n linjan rinnalla. Nykyisen linjan lisäksi Vantaan Energia on varautunut rakentamaan nykyisen linja rinnalla toisen voimansiirtolinjan. Yleiskaavassa johtoaluevaraukset ovat liian kapeita. Leppävaarasta Kehä III:lle nykyinen 25 metriä leveän 110 kv:n johtoalueen tulisi olla 40 metrin levyinen, jotta siihen mahtuisi Vantaan Energia Oy:n kaksi linjaa ja Espoon Sähkö Oyj:n yksi linja ja edelleen Kehä III:n varrella nykyistä 52 metriä leveää 400 kv:n linjaa tulisi leventää 10 metrillä Hämeenkylästä länteen noin 650 metrin matkalla. Rakentamatonta johtokatua on noin 650 m Kehä III:n pohjoispuolella, linja on osoitettu nykyisessä yleiskaavassa. Espoon Sähkö Oyj on ilmoittanut tarvitsevansa varausta edelleen. Näiden lisäksi Fortum Sähkönsiirto Oy:llä on 110 kv:n voimansiirtolinja Tuusulasta lentoasemalle. Linjaa ei ole osoitettu yleiskaavassa 1992, koska se kulkee pääosin lentokenttäalueella. Mikäli lentokenttäalueen maankäyttöä osoitetaan tarkemmin, 110 kv:n linja tulisi myös osoittaa yleiskaavassa. Maakuntakaavaluonnoksessa ( ) on osoitettu kaikki em. rakennetut tai yleiskaavan mukaiset toistaiseksi rakentamattomat 400 kv:n ja 110 kv:n voimalinjavaraukset. Keravanjoen laaksossa Hanabölen pelloilla olevan linjan kunnostaminen on todennäköistä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yleiskaavan tarkistuksen yhteydessä on mahdollisuus selvittää tämän linjan siirtämistä maisemallisten syiden vuoksi Lahdenväylän varteen samalla, kun selvitetään uutta Itä-Vantaan sähköaseman sijaintia. Keravan Energia Oy suunnittelee uutta 8 km:n 110 kv:n linjaa Vaaralan sähköasemalta Landboon Sipooseen, jonne rakennettaisiin sähköasema. Keravan Energia Oy vastaa Sipoon sähköhuollosta. Alustavasti yhtiö on suunnitellut linjaa nykyisille johtokäytäville Vaaralasta Långmossebergenin pohjoispuolitse Sipooseen, hanke edellyttäisi tällöin nykyisten johtokäytävien leventämistä. Hanke olisi kuitenkin maakuntakaavaluonnoksen mukainen, koska maakuntakaavassa on osoitettu vain johtokäytävät, ei johtokäytävällä sijaitsevien voimalinjojen lukumäärää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Energiaverkostoja suunniteltaessa on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Yleiskaavan tarkistuksessa ei ole tarkoitus osoittaa uusia johtokäytäviä lukuunottamatta Hanabölen peltojen kautta kulkevan linjan siirtoa Hakkilan työpaikka-alueelle Lahdenväylän varteen. Voimajohtolinjan siirto

9 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 8 (32) on perusteltua kulttuurimaisemallisten syiden vuoksi, ja se on siten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Kuva 5. Nykyiset ja suunnitteilla olevat 400 kv:n ja 110 kv:n voimansiirtolinjat. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Osoitetaan rakennetut voimansiirtolinjat toteutuneen tilanteen mukaisesti ja säilytetään 110 kv:n voimansiirtolinjavaraukset Keimolasta Ruotsinkylään, Myraksesta Keravalle sekä Leppävaarasta Juvanmalmille. 2. Lisätään rakennettu 110 kv:n voimansiirtolinja Tuusulasta lentoasemalle, mikäli lentokenttäalueen maankäyttö osoitetaan tarkemmin. 3. Osoitetaan Hanabölen pelloilla olevalle 110 kv:n linjalle vaihtoehtoinen linja Hakkilan sähköasemalta Päiväkumpuun nykyiselle johtokadulle maisemallisista syistä. 4. Levennetään Leppävaara-Martinlaakso 110 kv:n linjaa 24 metristä 40 metriin välillä Leppävaara-Kehä III ja Kehä III:lla 400 kv:n linjaa 52 metristä 62 metriin metrillä Hämeenkylästä länteen noin 650 matkalla. 5. Varaudutaan uuteen 110 kv:n linjaan Vaaralan sähköasemalta itään Sipooseen

10 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 9 (32) 1.3 Sähköasemat Yleiskaavan 1992 mukaiset sähköasemavaraukset on pääosin rakennettu. Yleiskaavassa on vielä varaukset Seutulan ja Korson sähköasemille, jotka ovat vielä toteuttamatta. Vantaan Energia Oy on ilmoittanut tarvitsevansa varauksia edelleen. Nykyisten sähköasemien ja sähköasemavarausten lisäksi Vantaan Energia Oy on esittänyt Itä-Vantaalle Kuusijärven etelä- ja Lahdenväylän itäpuolelle uutta aluevarausta sähköasemalle lisääntyvän sähköntarpeen tyydyttämiseksi. Sähköaseman tulisi sijaita mahdollisimman lähellä nykyisiä 110 kv johtoja. Mikäli asema sijoitetaan erilleen nykyisestä 110 kv -johtoalueesta tarvitaan sinne myös varaus 110 kv:n johtoa varten (25 m levyinen johtokäytävä). Tarvittava tontin koko on 80 m x 100 m. Sähköasemaa rakennettaisiin noin viiden vuoden kuluttua.. Taulukko 2. Rakennetut ja suunnitellut sähköasemat ja niiden yleiskaavatilanne. Sähköasema Haltija Toteutustilanne Yleiskaavatilanne Martinlaakso Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Koivuhaka Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Hakkila Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Vaarala Vantaan Energia Oy käytössä T-alueella Rekola Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Ilola Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Pakkala Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Keimola Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Myyrmäki Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Tammisto/ 400/110 kv Fingrid Oyj käytössä ET-alue Länsisalmi/ 400/110 kv Fingrid Oyj käytössä ET-alue Tolkinkylä Ilmailulaitos käytössä ET-alue Lentokenttä Ilmailulaitos käytössä ET / LL-alue Kilteri, junasyöttöasema VR käytössä ET-alue Seutula Vantaan Energia Oy rakentamatta ET-alue Korso Vantaan Energia Oy rakentamatta ET-alue Itä-Vantaa Vantaan Energia Oy rakentamatta Uusi tarve Fingrid Oyj:n Tammiston sähköasemalla on vireillä asemakaavan muutos, jossa on tavoitteena muuttaa osa ET-alueesta muuhun käyttöön

11 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 10 (32) Kuva 6. Nykyiset sähköasemat ja yleiskaavan mukaiset varaukset sekä uudet tarpeet. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Osoitetaan rakennetut sähköasemat ja yleiskaavan 92 mukaiset rakentamattomat sähköasemavaraukset ET-alueina tai kohteina. 2. Osoitetaan Itä-Vantaalle yksi uusi sähköasema Vantaan Energia Oy:n tarpeisiin. 3. Otetaan huomioon Fingrid Oyj:n Tammiston sähköasema-alueen vireillä oleva asemakaavan muutos

12 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 11 (32) 1.4 Kaasuverkosto Yleiskaavassa 1992 on esitetty Gasum Oy:n kaasuverkosto maakaasun runkojohtona. Maakaasulinja Sotungin halki Långmossebergenin kautta Länsisalmeen ja sieltä edelleen haarautuen Porvoonväylää pitkin Helsinkiin ja Länsimäen itäpuolitse Vuosaareen on rakennettu. Toinen jo rakennettu kaasulinja kulkee pohjoisesta Lahdenväylää pitkin Päiväkumpuun ja edelleen Rekolan peltojen kautta Kuninkaalaan ja Puistolaan. Kolmas yleiskaavan 1992 mukainen kaasulinja kulkee pohjoisesta Hämeenlinnanväylän vartta Keimolaan ja edelleen Petikon ulkoilualueen kautta Martinlaakson voimalaitokselle ja edelleen Myyrmäen länsipuolitse Helsinkiin. Linja Martinlaakson voimalaitokselta pohjoiseen on ollut vaihtoehtoinen Sotungin linjan kanssa, ja tätä osuutta ei ole toteutettu. Gasum Oy on alustavasti ilmoittanut, että myös Hämeenlinnanväylää seuraavaa linja olisi syytä säilyttää yleiskaavassa, mikäli kaasunkulutus pääkaupunkiseudulla lisääntyy ja tätä varten tarvittaisiin uusi kaasulinja. Maakuntakaavaluonnoksessa ( ) on osoitettu em. rakennetut maakaasun runkolinjat, mutta yleiskaavan mukaista varausta Martinlaakson voimalaitokselta pohjoiseen ei ole osoitettu. Kuva 7. Gasum Oy:n maakaasun siirtoverkosto (lähde

13 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 12 (32) Kuva 8. Maakaasun runkolinjat yleiskaavassa Vantaan Energia Oy on ehdottanut, että maakaasujohdolle osoitettaisiin tilavaraus nykyisen Viertolaan päättyvän kaasulinjan päästä Pakkalan kautta Veromieheen ja Aviapoliksen alueelle. Yleiskaavassa ei ole osoitettu muuta kuin maakaasun runkolinjat, kaupungin sisäistä verkostoa yleiskaavassa ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa. Tällä hetkellä ei ole tiedossa muita muutostarpeita kaasuverkostossa. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Osoitetaan maakaasun runkolinjat toteutuneen tilanteen mukaisesti. 2. Säilytetään Martinlaakson voimalaitokselta pohjoiseen Hämeenlinnanväylän vartta kulkeva maakaasun runkolinjavaraus

14 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 13 (32) 2 VESIHUOLTO 2.1 Vedenhankinta Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Vantaalla vedenhankinta perustuu seudulliseen yhteistyöhön. Raakavesi otetaan Päijänteestä. Päijänne-tunneli on osoitettu yleiskaavassa raakavesitunneliksi. Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistamot sijaitsevat Helsingissä. Silvolan tekoallas on ET-aluetta yleiskaavassa. Vesijohtoverkostoa ei ole osoitettu erikseen yleiskaavassa. Yleiskaavassa osa Silvolan tekoaltaan ET-alueesta on varattu Vantaan omalle vedenpuhdistamolle. Tästä hankkeesta on kuitenkin luovutettu ja tälle alueelle suunnitellaan asemakaavamuutosta alueen muuttamiseksi pientaloalueeksi (Ylästö 5B). Kuva 9. Silvolan tekoaltaan ET-alueen itäosa, joka on tarkoitus muuttaa pientaloalueeksi. Tämän lisäksi kaupungissa on kaupungin omia, ilmailulaitoksen ja teollisuuslaitosten pohjavedenottamoja. Pohjavesialueet on käsitelty teemassa 4 Ympäristö. Nykyisessä yleiskaavassa on toteutumaton ET-varaus Kivistön vesisäiliötä varten, varaus sijaitsee Piispankylän työpaikka-alueen koillispuolella. Vesisäiliötä tarvitaan, kun Marja-Vantaan rakentaminen alkaa

15 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 14 (32) Kuva 10. Vantaan runkovesijohtoverkosto. 2.2 Jätevedet Kaupungin jätevedet johdetaan joko Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon (Itä- ja Keski-Vantaa) tai Espoon viemäriverkon kautta Suomenojan puhdistamolle (Länsi-Vantaa). Itä-Vantaan läpi kulkeva Keski- Uudenmaan kuntayhtymän meriviemäri on osoitettu yleiskaavassa jätevesitunneliksi, muuten viemäriverkostoa ei ole osoitettu yleiskaavassa. Viikinmäen jäteveden puhdistuksessa syntyvät lietteet kompostoidaan Sipoon Metsäpirtissä. Suomenojan jäteveden puhdistuksessa syntyvät lietteet kompostoidaan Ämmässuolla. Jatkossa Suomenojalla syntyvää lietettä kompostoidaan Nurmijärvellä Metsä-Tuomelan jäteasemalle rakennettavaan kompostointilaitokseen, sillä Espoon Vesi ja Vapo Oy Biotech ovat sopineet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvän mädätetyn puhdistamolietteen kompostoinnista. Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön kesäkuussa vuonna Aluevaraustarpeita Vantaalla ei ole, mikäli lietteet voidaan kompostoida Ämmässuolla tai Metsä-Tuomelan jäteasemalla sekä myös Metsäpirtissä

16 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 15 (32) Kuva 11. Vantaan runkoviemäriverkosto. 2.3 Vesihuollon kehitys Vesihuollossa on tapahtunut myönteistä kehitystä vedenkulutuksen kasvun jäätyä selvästi ennakoitua pienemmäksi koko 90-luvun aikana. Varsinkin asutus ja yritykset ovat panostaneet vedenkulutuksensa vähentämiseen. Verkoston ikääntymisestä johtuen verkostovuodot ovat vesilaitoksen aktiivisesta toiminnasta huolimatta kuitenkin lisääntyneet ja kokonaiskulutus on tästä johtuen aika ajoin hieman kasvanut. Jätevesimäärä on vaihdellut jyrkästi vuosittain ja ollut riippuvainen vuotuisesta sademäärästä, mikä kuvastaa viemäriverkoston vuotavuutta ja sen merkitystä jätevesien käsittely- ja johtamistarpeeseen. Merkittävimpiä investointeja ja tapahtumia vesihuollossa ovat olleet kapasiteettiosuuden lisääminen ja lunastaminen Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksista, Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmistuminen ja parhaillaan käynnissä oleva puhdistusprosessin edellyttämä laajentaminen, Suomenojan puhdistamon kapasiteetin ja puhdistustehon lisäys, Länsi-Vantaata palvelevan toisen runkovesijohdon rakentaminen Pitkäkoskelta Espooseen ja sopimukset Helsingin ja Tuusulan seudun vesilaitoksen kanssa vedensaannin turvaamiseksi vakavissa häiriötilanteissa Vantaalla. Viimeksi mainittua sopimusta koskevat rakennushankkeet Helsingin Tapulikaupungista Ala- Tikkurilaan valmistuivat vuoden 2000 aikana. Häiriötilanteiden mah

17 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 16 (32) dollisuudesta saatiin osoituksia Päijänne-tunnelin sortumisesta vuosina ja Viikinmäen jätevesien poistotunnelin sortumisista , joiden seurauksena jouduttiin turvautumaan ennalta suunniteltuihin varajärjestelyihin. Laitoskapasiteettien lisäämisen jälkeen Vantaan vedensaanti ja jätevesien käsittely näyttää alustavien ennusteiden valossa lähes turvatulta koko yleiskaavan tarkastelujaksolle. Ongelmana ja vaikeimmin ennustettavissa on kuitenkin Vantaalle sijoittuvien yritysten vedentarve ja verkostovuotojen hallinnassa onnistuminen. Poikkeuksellisen suuren vedentarpeen omaavien laitosten sijoittumismahdollisuuksien selvittämiseen tuleekin aina liittää yksityiskohtaisia selvityksiä kapasiteettivarausten riittävyydestä ja/tai tarvittavista uusinvestoinneista. Vesihuollon merkittävimpiä investointeja tulevaisuudessa tulevat olemaan Marja-Vantaan rakentamisen edellyttämät verkostoinvestoinnit Länsi-Vantaalla ja sieltä Espooseen sekä haja-asutusalueilla sijaitsevien taajamien mahdollinen saattaminen kunnallisen vesihuoltoverkoston piiriin. Viimeksi mainittuun kysymykseen on otettava kantaa yleiskaavatyön aikana, sillä uusi vesihuoltolaki edellyttää pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman laatimista viimeistään vuoteen 2004 mennessä. Investoinneissa on mahdollista edetä vaiheittain. Pienempiä investointeja jätevesien johtamisessa voi tulla tulevaisuudessa esiin tarve rakentaa tunnelihaara Suutarilan pumppaamolta viemäriyhteys Kirkonkylään. Yleiskaavan tarkistettaessa on selvitettävä, miltä osin viemäriverkostoa meriviemärin lisäksi osoitetaan yleiskaavassa. Myös laitoskapasiteettien lisääminen saattaa olla tarpeen, mikäli suurimmat kasvuennusteet toteutuvat. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Muutetaan Silvolan tekoaltaan ET-alueen itäosa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. 2. Selvitetään tarve varata kaavaan viemäriverkoston runkolinjoja meriviemärin lisäksi. 3. Osoitetaan muuten vesihuollonvaraukset yleiskaavan 1992 mukaisesti

18 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 17 (32) 3 JÄTEHUOLTO 3.1 YTV:n jätehuoltostrategia YTV:n jätehuoltostrategiassa (hyväksytty YTV:n hallituksessa ) todetaan toimintaympäristön muutoksesta seuraavaa: Yhdyskuntien jätehuolto on Suomessa kuten muuallakin Euroopassa kehittynyt voimakkaasti koko viime vuosikymmenen. Tämä johtuu pääosin tarpeesta yhtenäistää jätehuollon lainsäädäntöä ja toimintaperiaatteita EU:n alueella. Yhdenmukaisemmat ja selkeämmät säännöt helpottavat myös alan yksityisen liiketoiminnan kehittymistä. Sama kehityssuunta tulee edelleen jatkumaan. Merkittävin YTV:n jätehuoltolaitoksen toimintaan vuoteen 2007 mennessä vaikuttava lainsäädännöllinen muutos on valtioneuvoston päätös kaatopaikoista. Vuoden 2005 jälkeen ei käsittelemätöntä jätettä enää saa sijoittaa kaatopaikalle. Jätehuoltolaitoksen toimintaympäristöön tulevat todennäköisesti vaikuttamaan merkittävästi myös ns. tuottajavastuupäätökset, joilla tiettyjen tuotteiden ja materiaalien jätehuoltovastuuta siirretään tuotteiden valmistajille. Tällaisia päätöksiä on tähän mennessä tehty renkaista, pakkauksista ja keräyspaperista. Valmisteilla on lisäksi mm. romuajoneuvoja ja sähkö- ja elektroniikkaromua koskevat päätökset. YTV:n jätehuoltostrategiassa todetaan tavoitetilasta 2007 seuraavaa: Koko pääkaupunkiseudulla on yhtenäisin perustein toimiva jätehuollon palvelujärjestelmä. Jätteiden hyötykäyttöön ohjaaminen perustuu pääkaupunkiseudulla laajamittaiseen syntypaikkalajitteluun ja erilliskeräykseen, alueellisiin keräyspisteisiin, miehitettyihin palveluasemiin sekä rakennusjätteen ja sekajätteen laitosmaiseen käsittelyyn. Kiinteistökohtaista erilliskeräystä hoitavat YTV:n lisäksi tuottajayhteisöt ja keräysyritykset. Alueellisten keräyspisteiden verkostoa hoitavat pääasiassa tuottajayhteisöt ja keräysyritykset. Jätehuoltolaitoksella on 5-6 miehitettyä Sortti-palveluasemaa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Rakennusjätteet ohjautuvat käsittelylaitoksiin. Asuin- ja palvelukiinteistöjen sekajäte toimitetaan Ämmässuon käsittelylaitokselle, jossa jäte käsitellään siten, että loppusijoitukseen jää mahdollisimman vähän jätettä. Syntypaikkalajitteluun ja laitosmaiseen käsittelyyn perustuva jätehuoltojärjestelmä ohjaa syntyvästä jätteestä yli 70 % hyötykäyttöön. YTV:n jätteenkäsittely- ja loppusijoitusstrategia tähtää sekajätteen laitosmaisen käsittelyn toteuttamiseen sekä Ämmässuon laajennusalueen käyttöönottoon ja nykyisen täyttöalueen hallittuun sulkemiseen. Tärkeimmät hankkeet strategian toteuttamiseksi ovat: - Sekajätteen käsittelylaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto (hankkeesta on valmistunut ympäristönvaikutusten arviointiselostus kesällä 2002). - Ämmässuon nykyisen täyttöalueen sulkeminen, kaatopaikkakaasun talteenotto ja hyödyntäminen sekä ympäristövaikutusten hallinta. - Nykyisten käsittely- ja varastointialueiden vesienhallinta ja hajuhaittojen poistaminen

19 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 18 (32) - Ämmässuon uuden loppusijoitusalueen käyttöönotto. - Pilaantuneiden maiden käsittely ja puhdistettujen maa-ainesten hyödyntäminen kaatopaikan pintarakenteissa. - Erilliskerätyn biojätteen käsittelykapasiteetin nosto. Jätemäärän on ennakoitu kasvavan lähinnä alueen väestömäärän lisääntymisen johdosta. Asukaskohtaisen ominaisjätemäärän on ennakoitu säilyvän nykyisellään (570 kg/as/vuosi). Teollisuuden, kaupan, yritysten ja virastojen jätemäärien on ennakoitu pysyvän nykyisellään työpaikkamäärän kasvusta huolimatta tehostuneen hyötykäytön ja yritysten toiminnan luonteen muutosten vuoksi. 3.2 Jätehuollon tilanne tänään Pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätteet kerätään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Ämmässuolla on myös biojätteiden kompostointilaitos. Pääkaupunkiseudulla ei ole ongelmajätteiden kaatopaikkaa. Seutulan jäteasemalla on nykyisin Sortti-kierrätysasema sekä hyötyjätteiden pienkuormien ja kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanotto, lisäksi siellä otetaan talteen biokaasua. Seutulassa vastaanotetaan kotitalouksien ongelmajätteitä sekä hyötykäyttöön puutarhajätettä, risuja, kyllästämätöntä puuta, metalliromua, lasia, pahvia ja paperia, sähkö- ja elektroniikkaromua ja joulukuusia. Alue on yleiskaavassa kaatopaikkaaluetta (EK). Seutulan lisäksi Vantaan yleiskaavassa on EK-varaus Kiilan kaatopaikalle. Seutulan ja Kiilan kaatopaikkavarausten yhteydessä on myös erityistoimintojen työpaikka-alueita (TE), jotka on tarkoitettu jätteiden hyötykäyttöä palveleville toiminnoille. Kiilan kaatopaikkavarauksen käyttöönottoa ei ole suunniteltu. Valtuustoseminaarissa todettiin yhdyskuntatekniikkaa käsitelleessä teemaryhmässä, että jätteiden käsittely tulisi ratkaista seudullisella tasolla. Lisäksi todettiin, että Seutulan ja Kiilan kaatopaikka-alueet eivät sovellu yhdyskuntajätteille, alueet saattaisivat soveltua mm. puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen, voimalaitostuhkille, biojätteille, varikoille, asfalttiasemille, betoniasemille ja kivenmurskaamoille. YTV on etsinyt paikkaa Sortti-kierrätysasemalle Itä-Vantaalta Tuusulanväylän varresta Kehä III:een tukeutuen lentoaseman itäpuolelta. Asema täydentäisi pääkaupunkiseudun verkostoa. Lähin Sorttikierrätysasema Itä-Vantaalla on tällä hetkellä Lahdenväylään ja Kehä I:een tukeutuen Kivikossa. Aseman pinta-alatarve on noin 3 ha. Uudenmaan liitossa on valmistunut pilaantuneiden maiden, voimalaitosjätteiden, ylijäämämassojen sekä rakennusjätteiden rejektien käsittely- ja loppusijoituspaikkaselvitys (Uudenmaan liiton julkaisuja E ). Selvitys palvelee mm. maakuntakaavoitusta. Maakuntakaavaluonnoksessa ( ) on osoitettu Seutula ja Kiila jätteenkäsittelykohteiksi. Lisäksi Pitkäsuolla on jätteenkäsittelykohdemerkintä, alue on tarkoitettu Grönbergin lyijysulaton lyijypitoisten maiden loppusijoittamiseen

20 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 19 (32) Kuva 12. Yleiskaavan mukaiset Kiilan (läntisempi EK-alue) ja Seutulan (itäisempi EK-alue) kaatopaikka-alueet. KIILA SEUTULA PITKÄSUO Kuva 13. Ote maakuntakaavaluonnoksesta ( ), Seutulan, Kiilan ja Pitkäsuon jätteenkäsittelyn kohteet on ympyröity

21 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 20 (32) TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Säilytetään nykyiset Seutulan ja Kiilan kaatopaikkavaraukset. 2. Vantaa kantaa vastuuta seudullisesta jätehuollosta. 3. Kiilan kaatopaikka-alueen soveltuminen jollekin jätejakeelle selvitetään kunkin hankkeen yhteydessä. 4. Osoitetaan yhdyskuntateknisen huollon kohdevaraus Itä-Vantaan Sortti- 3.3 Pilaantuneet maat Uudenmaan liiton selvityksessä on arvioitu Vantaalla kunnostettavan pilaantunutta maata m 3 vuodessa, joka olisi noin 15 % Uudenmaan kokonaismäärästä ja noin 19 % pääkaupunkiseudun kokonaismäärästä. Lievästi pilaantuneita maita otetaan tällä vastaan pääkaupunkiseudulla ainoastaan Ämmässuolla. Voimakkaasti pilaantuneille maille on varattu Helsingin omaan käyttöön Vuosaaren loppusijoitusalue, muita alueita pääkaupunkiseudulla ei ole käytössä. Yleistä ongelmajätteiden kaatopaikkaa Uudellamaalla ei ole. Pilaantuneita maita sijoitetaan lisäksi kertaluontoisiin loppusijoituspaikkoihin. Vantaalla on suunnitteilla entisen Grönbergin lyijysulaton lyijypitoisten maiden loppusijoittaminen Pitkäsuon täyttömäkeen. Hankkeen ympäristönvaikutusten arviointimenettely on päättynyt, Uudenmaan ympäristökeskus on antanut hankkeen yhteysviranomaisena lausunnon Pitkäsuo on esimerkki kertaluontoisesta pilaantuneiden maiden loppusijoituksesta. Alue sijaitsee yleiskaavassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU), joka voi olla mahdollinen jälkikäyttö myös jatkossakin. Pilaantuneiden maiden kertaluontoinen loppusijoitus Pitkäsuolle tulee ottaa huomioon yleiskaavan tarkistuksessa. Pilaantuneiden maiden käsittelypaikkoja on pääkaupunkiseudulla vain Helsingin Kyläsaaressa ja Viikissä. Vastaavasti pilaantuneiden maiden välivarastointipaikkoja on pääkaupunkiseudulla vain Helsingin Kyläsaaressa ja Vuosaaressa. Uusia lievästi ja voimakkaasti pilaantuneiden maiden käsittely-, välivarastointi- ja loppusijoituspaikkoja tarvitaan. Lievästi pilaantuneita maita voidaan käyttää hyödyksi mm. kaatopaikkarakenteissa, meluvalleissa ja tierakentamisessa tai viedä tavanomaiselle yhdyskuntajätteen kaatopaikalle. Voimakkaasti pilaantuneita maita ei voida kaikkia hyödyntää tai viedä yhdyskuntajätteen kaatopaikalle, vaan osa joudutaan viemään ongelmajätteiden kaatopaikalle. Uudenmaan liiton selvityksessä on esitetty kolmen käsittelyalueen perustamista Uudenmaan alueelle: - monipuolinen käsittelylaitos pääkaupunkiseudulle - öljyisten ja mahdollisesti metalleilla pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely Länsi-Uudellemaalle (toteutunut Virkkalan käsittelylaitos)

Yleiskaavatoimikunta 27.5.2004 Liite 7/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0007 / 10.5.2004 TEKNISEN HUOLLON ALUEVARAUKSET

Yleiskaavatoimikunta 27.5.2004 Liite 7/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0007 / 10.5.2004 TEKNISEN HUOLLON ALUEVARAUKSET Yleiskaavatoimikunta 27.5.2004 Liite 7/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0007 / 10.5.2004 TEKNISEN HUOLLON ALUEVARAUKSET TEKNISEN HUOLLON ALUEVARAUKSET SISÄLLYSLUETTELO 1 LINJA-AUTOVARIKOT 1 1.1

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan sisäiset linjat Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), arki Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), lauantai Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), sunnuntai 4-5

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 4010/11.01.00/2011 4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toimintojen ympäristölupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004 Korso-Savio maankäyttöselvitys Johdanto Vantaan ja Keravan kaupunginhallitukset ovat 27.1.2003 hyväksyneet

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

KATSAUS HELSINGIN PILAANTUNEISIIN MAIHIN

KATSAUS HELSINGIN PILAANTUNEISIIN MAIHIN KATSAUS HELSINGIN PILAANTUNEISIIN MAIHIN Satu Järvinen, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Kimmo Järvinen, Ramboll Finland Oy JUONI Esitys pohjautuu Likaantuneet maat -työryhmän teettämään raporttiin:

Lisätiedot

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko 31.5.2012 Jyväskylä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Päivi Riehunkangas suunnittelija, päivähoito Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi

Lisätiedot

Asemakaava nro 670900, Ruskeasanta (67) ja Ilola (71) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 27.11.2008

Asemakaava nro 670900, Ruskeasanta (67) ja Ilola (71) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 27.11.2008 Asemakaava nro 670900, Ruskeasanta (67) ja Ilola (71) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 27.11.2008 Aloite Vantaan kaupungin yrityspalvelut on

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 345 /2015 35 KERCA V (2301) ASEMAKAAVAN MUUTOS 20.5.2015/35 Kkj. 35 Asemakaavan muutosalue sijaitsee 9. Alikeravan kaupunginosassa, noin 3 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään, Kercan

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Pietarilaisen jätetutkimusväen vierailu Turussa 11. 14.12.26 Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Juha Kaila, TkT Pietari jätetutkimuksen tavoitteita Kotitalousjätteen määrän ja laadun

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh.

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh. ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Suuralue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 011 Hämevaara

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2007

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2007 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2007 ASEMAKAAVANMUUTOS nro 001999, VEROMIES, KORTTELI 52104 JA OSA KORTTELIA 520105 KAAVAMUUTOSALUE Kaavamuutosalue

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA TIMO NEVALAINEN 11.5.2015 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 3. JATKOTOIMENPITEET 2 1. TAUSTAA 3 1. TAUSTAA Lähtökohdat 1. Helsingin ja Vantaan alueiden sähkötehon kasvuennusteet

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET

VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET 20.12.2004 Alueiden yleiskuvaukset 2 (28) ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET SISÄLLYSLUETTELO 1. Myyrmäki-Martinlaakso 3 1.1. Rakentuminen 3 1.2. Asukkaat 5 1.3.

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Raakaveden ottoon liittyvät luvat ja asiakirjat (mm. pohjavedenotto, vesistöstä vedenottooikeus)

Raakaveden ottoon liittyvät luvat ja asiakirjat (mm. pohjavedenotto, vesistöstä vedenottooikeus) Liite 2 PYSYVÄSTI SÄILYTETTÄVÄT KUNNALLISET VESI- HUOLLON, JÄTEHUOLLON, ENERGIAHUOLLON, SA- TAMATOIMINNAN JA ALUSPALVELUJEN SEKÄ PELAS- TUSTOIMEN ASIAKIRJAT Vesihuolto Toiminnan järjestäminen Raakaveden

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos 0313 Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu ilmakuva asemakaava-alueesta ALOITE Pekka Kierikka, Kotkan

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kapulan jätteidenkäsittelyalue Hyvinkään kaupungin 34. kaupunginosan korttelia 3301 koskeva asemakaavan muutos FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

Metro Pasilasta eteenpäin

Metro Pasilasta eteenpäin Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on

Lisätiedot

Hotelli Flamingon laajennus, asemakaavan muutos nro 002194.

Hotelli Flamingon laajennus, asemakaavan muutos nro 002194. Hotelli Flamingon laajennus, asemakaavan muutos nro 002194. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 4.11.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 2.9.2015 Diaari nro:

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet

Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet Keravan kaupunki Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet Keravan yleiskaava 2035 (YK 6) 23.02.2015 Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet 1-21 Liite 1. Keravan voimassa oleva yleiskaavayhdistelmä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002089, Kiila (34)

Asemakaavan muutos nro 002089, Kiila (34) VANTAAN KAUPUNKI Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 10.3.2010 Ilmoitamme kaavoituksen vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Asemakaavan muutos nro 002089, Kiila (34) OSALLISTUMIS-

Lisätiedot