VALMISTELUMUISTIO Y H D Y S K U N T A T E K N I I K K A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALMISTELUMUISTIO 16.12.2002 Y H D Y S K U N T A T E K N I I K K A"

Transkriptio

1 VALMISTELUMUISTIO Y H D Y S K U N T A T E K N I I K K A LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET

2 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 1 (32) SISÄLLYSLUETTELO YHDYSKUNTATEKNIIKKA 1 ENERGIAHUOLTO ENERGIANTUOTANTO VOIMANSIIRTOLINJAT SÄHKÖASEMAT KAASUVERKOSTO VESIHUOLTO VEDENHANKINTA JÄTEVEDET VESIHUOLLON KEHITYS JÄTEHUOLTO YTV:N JÄTEHUOLTOSTRATEGIA JÄTEHUOLLON TILANNE TÄNÄÄN PILAANTUNEET MAAT VOIMALAITOSTUHKA RAKENNUSJÄTE YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUEET LUMENKAATOPAIKAT VARIKOT JA TUKIKOHDAT LINJA-AUTOVARIKOT TIELAITOKSEN VARIKOT KAUPUNGIN VARIKOT JA TUKIKOHDAT

3 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 2 (32) 1 ENERGIAHUOLTO 1.1 Energiantuotanto Yleiskaavassa 1992 on varauduttu mahdolliseen uuden voimalaitoksen aluetarpeisiin, samoin siinä on otettu hyvin huomioon valtakunnalliset ja alueelliset voimansiirtoverkostot ja niiden linjaukset kaupungin alueella. Yleiskaavassa 1992 on osoitettu Vantaan Energia Oy:n Martinlaakson voimalaitos ET-alueena. Martinlaakson voimalaitos on osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa myös energianhuollon kohteeksi. Martinlaakson voimalaitos käyttää sekä maakaasua että kivihiiltä polttoaineena. Parhaillaan on käynnissä kaasutuslaitoksen suunnittelu, jossa energiantuotanto perustuu jätteiden kaasuttamisessa syntyvän tuotekaasun polttoon. Jätteillä korvattaisiin kivihiilen käyttöä energiatuotannossa. Jätteiden vastaanottoasema sijoittuu yleiskaavan mukaiselle EValueelle, tältä osin yleiskaavaa on tarkistettava. Kuva 1. Ote maakuntakaavaluonnoksesta ( ), Martinlaakson voimalaitoksen ja Långmossenbergenin energianhuollon kohteet ympyröity

4 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 3 (32) Långmossebergenissa on varattu ET-alue uuden voimalaitoksen tarpeisiin. Långmossebergen on osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa myös energianhuollon kohteeksi. Vantaan Energia Oy on ilmoittanut tarvitsevansa varausta edelleen. Tällä hetkellä Lohja Rudus ja Tielaitos louhivat alueen rakennuskelpoiseksi. Uutta voimalaitosta ei ole tarvetta rakentaa ainakaan ennen vuotta Lisäksi Vantaan Energia Oy tarvitsee Keski-Vantaalle aluevarauksen lämpökeskusta varten. Keski-Vantaan lämpökeskuksella tyydytetään kasvavan Aviapoliksen lämpötarpeita. Vantaalla tarvitaan keskimäärin yksi uusi lämpökeskus 10 vuoden välein vuoden tähtäimellä riittänevät nykyiset laitokset ja niiden laajennukset. Nykyisen yleiskaavan mukaisia aluevarauksia tai uutta lämpökeskusaluevarausta Keski-Vantaalle tarvittaneen vasta vuoden 2015 jälkeen. Kuva 2. Vantaan Energia Oy:n energiantuotantolaitokset ja lämmönsiirrinasemat Vantaalla (lähde: Vantaan Energia Oy)

5 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 4 (32) Taulukko 1. Rakennetut tai suunnitellut energiantuotantolaitokset ja niiden yleiskaavatilanne Energiantuotantolaitos Haltija Toteutustilanne Yleiskaavatilanne Martinlaakson voimalaitos ja sähköasema Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue, laajennus EV-alueella Långmossebergen / voimalaitosvaraumatta Vantaan Energia Oy rakenta- ET-alue Katriinan sairaala, kaasumoottorivoimalaitokset Vantaan Energia Oy käytössä PY-alueella Åbyn lämpökeskusvaraus Vantaan Energia Oy rakentamatta ET-alue Pähkinänrinteen lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä Et-kohde Myyrmäen lämpökeskus Vantaan Energia Oy rakennettu, ET-alue ei käytössä Maarinkunnaan lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Hakunilan lämpökeskus, Käärmekallio Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Fazer, lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä T-alueella Koivukylän lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä Et-kohde Metsolan tilapäinen lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä TY-alueella yksityisellä vuokramaalla Koirapuiston lämpökeskusvaraus Vantaan Energia Oy rakentamatta ET-alue Keski-Vantaan lämpökeskus Vantaan Energia Oy rakentamatta Uusi tarve Lentokenttä lämpökeskusvaraus Ilmailulaitos käytössä LL-alue Vantaan Energia Oy:lla on lisäksi kaksi lämmönsiirrinasemaa: Rajatorpan lämmönsiirrinasema (yleiskaavassa VL-aluetta) ja Heidehofin lämmönsiirrinasema (yleiskaavassa AP-aluetta). Vantaan Energia Oy ei tarvitse Korsossa kahta lämpökeskusta. Koirapuisto on syytä säilyttää varauksena, jos Metsolassa Peltomyyränkujalla oleva tilapäinen lämpökeskus joudutaan lopettamaan. Korson keskustan yleissuunnitelmassa ( ) Metsolaan Peltomyyränkujan pohjoispuoli on ehdotettu muutettavaksi teollisuuskorttelista asumiselle. Maarinkunnan lämpökeskuksen ja sähköaseman yleiskaavan mukainen ET-varaus on laajempi kuin Vantaan Energia Oy:n käytössä oleva alue. Rakentamattoman ET-alueen eteläosan omistaa Vantaan kaupunki. Vantaan Energia Oy on ilmoittanut, että Maarinkunnaan (lämpökeskus sekä sähköasema) ET-alue sopii hyvin yhtiön mahdollisiin laajennustarpeisiin. Vantaan Energia Oy on esittänyt varausta uudelle lämpökeskukselle Keski-Vantaalle. Lämpökeskusta tarvittaisiin Keski-Vantaan energiantuotantoa varten. Hanke tulee ajankohtaiseksi v jälkeen

6 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 5 (32) Kuva 3. Nykyiset energiantuotantolaitokset ja yleiskaavan mukaiset varaukset sekä uudet tarpeet. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Osoitetaan nykyiset energiantuotantolaitokset Metsolan tilapäistä lämpökeskusta lukuunottamatta ja yleiskaavan 92 mukaiset energiantuotantolaitosvaraukset ETalueina tai kohteina. 2. Osoitetaan Martinlaakson kaasutuslaitoksen jätteiden vastaanottoasema ETalueena. 3. Långmossebergenin laaja ET-alue säilytetään edelleen yhdyskuntateknisen huollon alueena. 4. Osoitetaan Keski-Vantaalle ET-alue lämpökeskusta varten. 5. Vantaan Energian kahta lämmönsiirrinasemaa ei osoiteta yleiskaavassa erikseen

7 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 6 (32) 1.2 Voimansiirtolinjat Yleiskaavan 1992 mukaiset 400 kv:n ja 110 kv:n voimansiirtolinjat on pääosin rakennettu, uusia linjatarpeita nykyisten yleiskaavavarausten lisäksi ei ole tullut esille. Voimansiirtoverkostot ovat Fingrid Oyj:n, Vantaan Energia Oy:n, Helsingin Energian, Nurmijärven Sähkö Oy:n ja Fortum Sähkönsiirto Oy:n hallussa. Kuva 4. Nykyiset voimajohtolinjat Vantaalla. Länsisalmesta Hanalaan kulkevan toisen 110 kv:n linjan omistaa nykyisin Vantaan Energia, ei Fingrid Oyj. Vantaan Energialla on lisäksi rinnakkainen 110 kv:n linja Hanalasta Rekolaan ja edelleen Ruotsinkylään erkanevaan linjojen risteyskohtaan asti. Voimansiirtolinjat noudattavat yleiskaavan 1992 mukaisia voimansiirtolinjavarauksia. Vantaan Energia Oy:llä on kaksi rakentamatonta yleiskaavan 1992 mukaista johtokatuvarausta: Keimolan sähköasemalta Seutulan sähköasemavarauksen kautta Ruotsinkylään sekä Myraksesta Lahdenväylän vartta pohjoiseen Korson sähköasemavarauksen kautta Keravalle. Vantaan Energia Oy on ilmoittanut tarvitsevansa varauksia edelleen. Espoon Sähkö Oyj:llä on yleiskaavassa kv:n voimansiirtolinjavaraus Leppävaaran sähköasemalta Hämeenvaaran ja Hämeenkylän länsipuolitse Juvanmalmin teollisuusalueelle suunnitteilla olevalle säh

8 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 7 (32) köasemalle. Linja kulkee Kehä III:n eteläpuolella Vantaan Energian Leppävaara-Martinlaakso linjan kanssa samalla johtoalueella ja Kehä III:lla Fingridin 400 kv:n linjan rinnalla. Nykyisen linjan lisäksi Vantaan Energia on varautunut rakentamaan nykyisen linja rinnalla toisen voimansiirtolinjan. Yleiskaavassa johtoaluevaraukset ovat liian kapeita. Leppävaarasta Kehä III:lle nykyinen 25 metriä leveän 110 kv:n johtoalueen tulisi olla 40 metrin levyinen, jotta siihen mahtuisi Vantaan Energia Oy:n kaksi linjaa ja Espoon Sähkö Oyj:n yksi linja ja edelleen Kehä III:n varrella nykyistä 52 metriä leveää 400 kv:n linjaa tulisi leventää 10 metrillä Hämeenkylästä länteen noin 650 metrin matkalla. Rakentamatonta johtokatua on noin 650 m Kehä III:n pohjoispuolella, linja on osoitettu nykyisessä yleiskaavassa. Espoon Sähkö Oyj on ilmoittanut tarvitsevansa varausta edelleen. Näiden lisäksi Fortum Sähkönsiirto Oy:llä on 110 kv:n voimansiirtolinja Tuusulasta lentoasemalle. Linjaa ei ole osoitettu yleiskaavassa 1992, koska se kulkee pääosin lentokenttäalueella. Mikäli lentokenttäalueen maankäyttöä osoitetaan tarkemmin, 110 kv:n linja tulisi myös osoittaa yleiskaavassa. Maakuntakaavaluonnoksessa ( ) on osoitettu kaikki em. rakennetut tai yleiskaavan mukaiset toistaiseksi rakentamattomat 400 kv:n ja 110 kv:n voimalinjavaraukset. Keravanjoen laaksossa Hanabölen pelloilla olevan linjan kunnostaminen on todennäköistä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yleiskaavan tarkistuksen yhteydessä on mahdollisuus selvittää tämän linjan siirtämistä maisemallisten syiden vuoksi Lahdenväylän varteen samalla, kun selvitetään uutta Itä-Vantaan sähköaseman sijaintia. Keravan Energia Oy suunnittelee uutta 8 km:n 110 kv:n linjaa Vaaralan sähköasemalta Landboon Sipooseen, jonne rakennettaisiin sähköasema. Keravan Energia Oy vastaa Sipoon sähköhuollosta. Alustavasti yhtiö on suunnitellut linjaa nykyisille johtokäytäville Vaaralasta Långmossebergenin pohjoispuolitse Sipooseen, hanke edellyttäisi tällöin nykyisten johtokäytävien leventämistä. Hanke olisi kuitenkin maakuntakaavaluonnoksen mukainen, koska maakuntakaavassa on osoitettu vain johtokäytävät, ei johtokäytävällä sijaitsevien voimalinjojen lukumäärää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Energiaverkostoja suunniteltaessa on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Yleiskaavan tarkistuksessa ei ole tarkoitus osoittaa uusia johtokäytäviä lukuunottamatta Hanabölen peltojen kautta kulkevan linjan siirtoa Hakkilan työpaikka-alueelle Lahdenväylän varteen. Voimajohtolinjan siirto

9 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 8 (32) on perusteltua kulttuurimaisemallisten syiden vuoksi, ja se on siten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Kuva 5. Nykyiset ja suunnitteilla olevat 400 kv:n ja 110 kv:n voimansiirtolinjat. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Osoitetaan rakennetut voimansiirtolinjat toteutuneen tilanteen mukaisesti ja säilytetään 110 kv:n voimansiirtolinjavaraukset Keimolasta Ruotsinkylään, Myraksesta Keravalle sekä Leppävaarasta Juvanmalmille. 2. Lisätään rakennettu 110 kv:n voimansiirtolinja Tuusulasta lentoasemalle, mikäli lentokenttäalueen maankäyttö osoitetaan tarkemmin. 3. Osoitetaan Hanabölen pelloilla olevalle 110 kv:n linjalle vaihtoehtoinen linja Hakkilan sähköasemalta Päiväkumpuun nykyiselle johtokadulle maisemallisista syistä. 4. Levennetään Leppävaara-Martinlaakso 110 kv:n linjaa 24 metristä 40 metriin välillä Leppävaara-Kehä III ja Kehä III:lla 400 kv:n linjaa 52 metristä 62 metriin metrillä Hämeenkylästä länteen noin 650 matkalla. 5. Varaudutaan uuteen 110 kv:n linjaan Vaaralan sähköasemalta itään Sipooseen

10 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 9 (32) 1.3 Sähköasemat Yleiskaavan 1992 mukaiset sähköasemavaraukset on pääosin rakennettu. Yleiskaavassa on vielä varaukset Seutulan ja Korson sähköasemille, jotka ovat vielä toteuttamatta. Vantaan Energia Oy on ilmoittanut tarvitsevansa varauksia edelleen. Nykyisten sähköasemien ja sähköasemavarausten lisäksi Vantaan Energia Oy on esittänyt Itä-Vantaalle Kuusijärven etelä- ja Lahdenväylän itäpuolelle uutta aluevarausta sähköasemalle lisääntyvän sähköntarpeen tyydyttämiseksi. Sähköaseman tulisi sijaita mahdollisimman lähellä nykyisiä 110 kv johtoja. Mikäli asema sijoitetaan erilleen nykyisestä 110 kv -johtoalueesta tarvitaan sinne myös varaus 110 kv:n johtoa varten (25 m levyinen johtokäytävä). Tarvittava tontin koko on 80 m x 100 m. Sähköasemaa rakennettaisiin noin viiden vuoden kuluttua.. Taulukko 2. Rakennetut ja suunnitellut sähköasemat ja niiden yleiskaavatilanne. Sähköasema Haltija Toteutustilanne Yleiskaavatilanne Martinlaakso Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Koivuhaka Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Hakkila Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Vaarala Vantaan Energia Oy käytössä T-alueella Rekola Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Ilola Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Pakkala Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Keimola Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Myyrmäki Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Tammisto/ 400/110 kv Fingrid Oyj käytössä ET-alue Länsisalmi/ 400/110 kv Fingrid Oyj käytössä ET-alue Tolkinkylä Ilmailulaitos käytössä ET-alue Lentokenttä Ilmailulaitos käytössä ET / LL-alue Kilteri, junasyöttöasema VR käytössä ET-alue Seutula Vantaan Energia Oy rakentamatta ET-alue Korso Vantaan Energia Oy rakentamatta ET-alue Itä-Vantaa Vantaan Energia Oy rakentamatta Uusi tarve Fingrid Oyj:n Tammiston sähköasemalla on vireillä asemakaavan muutos, jossa on tavoitteena muuttaa osa ET-alueesta muuhun käyttöön

11 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 10 (32) Kuva 6. Nykyiset sähköasemat ja yleiskaavan mukaiset varaukset sekä uudet tarpeet. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Osoitetaan rakennetut sähköasemat ja yleiskaavan 92 mukaiset rakentamattomat sähköasemavaraukset ET-alueina tai kohteina. 2. Osoitetaan Itä-Vantaalle yksi uusi sähköasema Vantaan Energia Oy:n tarpeisiin. 3. Otetaan huomioon Fingrid Oyj:n Tammiston sähköasema-alueen vireillä oleva asemakaavan muutos

12 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 11 (32) 1.4 Kaasuverkosto Yleiskaavassa 1992 on esitetty Gasum Oy:n kaasuverkosto maakaasun runkojohtona. Maakaasulinja Sotungin halki Långmossebergenin kautta Länsisalmeen ja sieltä edelleen haarautuen Porvoonväylää pitkin Helsinkiin ja Länsimäen itäpuolitse Vuosaareen on rakennettu. Toinen jo rakennettu kaasulinja kulkee pohjoisesta Lahdenväylää pitkin Päiväkumpuun ja edelleen Rekolan peltojen kautta Kuninkaalaan ja Puistolaan. Kolmas yleiskaavan 1992 mukainen kaasulinja kulkee pohjoisesta Hämeenlinnanväylän vartta Keimolaan ja edelleen Petikon ulkoilualueen kautta Martinlaakson voimalaitokselle ja edelleen Myyrmäen länsipuolitse Helsinkiin. Linja Martinlaakson voimalaitokselta pohjoiseen on ollut vaihtoehtoinen Sotungin linjan kanssa, ja tätä osuutta ei ole toteutettu. Gasum Oy on alustavasti ilmoittanut, että myös Hämeenlinnanväylää seuraavaa linja olisi syytä säilyttää yleiskaavassa, mikäli kaasunkulutus pääkaupunkiseudulla lisääntyy ja tätä varten tarvittaisiin uusi kaasulinja. Maakuntakaavaluonnoksessa ( ) on osoitettu em. rakennetut maakaasun runkolinjat, mutta yleiskaavan mukaista varausta Martinlaakson voimalaitokselta pohjoiseen ei ole osoitettu. Kuva 7. Gasum Oy:n maakaasun siirtoverkosto (lähde

13 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 12 (32) Kuva 8. Maakaasun runkolinjat yleiskaavassa Vantaan Energia Oy on ehdottanut, että maakaasujohdolle osoitettaisiin tilavaraus nykyisen Viertolaan päättyvän kaasulinjan päästä Pakkalan kautta Veromieheen ja Aviapoliksen alueelle. Yleiskaavassa ei ole osoitettu muuta kuin maakaasun runkolinjat, kaupungin sisäistä verkostoa yleiskaavassa ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa. Tällä hetkellä ei ole tiedossa muita muutostarpeita kaasuverkostossa. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Osoitetaan maakaasun runkolinjat toteutuneen tilanteen mukaisesti. 2. Säilytetään Martinlaakson voimalaitokselta pohjoiseen Hämeenlinnanväylän vartta kulkeva maakaasun runkolinjavaraus

14 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 13 (32) 2 VESIHUOLTO 2.1 Vedenhankinta Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Vantaalla vedenhankinta perustuu seudulliseen yhteistyöhön. Raakavesi otetaan Päijänteestä. Päijänne-tunneli on osoitettu yleiskaavassa raakavesitunneliksi. Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistamot sijaitsevat Helsingissä. Silvolan tekoallas on ET-aluetta yleiskaavassa. Vesijohtoverkostoa ei ole osoitettu erikseen yleiskaavassa. Yleiskaavassa osa Silvolan tekoaltaan ET-alueesta on varattu Vantaan omalle vedenpuhdistamolle. Tästä hankkeesta on kuitenkin luovutettu ja tälle alueelle suunnitellaan asemakaavamuutosta alueen muuttamiseksi pientaloalueeksi (Ylästö 5B). Kuva 9. Silvolan tekoaltaan ET-alueen itäosa, joka on tarkoitus muuttaa pientaloalueeksi. Tämän lisäksi kaupungissa on kaupungin omia, ilmailulaitoksen ja teollisuuslaitosten pohjavedenottamoja. Pohjavesialueet on käsitelty teemassa 4 Ympäristö. Nykyisessä yleiskaavassa on toteutumaton ET-varaus Kivistön vesisäiliötä varten, varaus sijaitsee Piispankylän työpaikka-alueen koillispuolella. Vesisäiliötä tarvitaan, kun Marja-Vantaan rakentaminen alkaa

15 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 14 (32) Kuva 10. Vantaan runkovesijohtoverkosto. 2.2 Jätevedet Kaupungin jätevedet johdetaan joko Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon (Itä- ja Keski-Vantaa) tai Espoon viemäriverkon kautta Suomenojan puhdistamolle (Länsi-Vantaa). Itä-Vantaan läpi kulkeva Keski- Uudenmaan kuntayhtymän meriviemäri on osoitettu yleiskaavassa jätevesitunneliksi, muuten viemäriverkostoa ei ole osoitettu yleiskaavassa. Viikinmäen jäteveden puhdistuksessa syntyvät lietteet kompostoidaan Sipoon Metsäpirtissä. Suomenojan jäteveden puhdistuksessa syntyvät lietteet kompostoidaan Ämmässuolla. Jatkossa Suomenojalla syntyvää lietettä kompostoidaan Nurmijärvellä Metsä-Tuomelan jäteasemalle rakennettavaan kompostointilaitokseen, sillä Espoon Vesi ja Vapo Oy Biotech ovat sopineet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvän mädätetyn puhdistamolietteen kompostoinnista. Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön kesäkuussa vuonna Aluevaraustarpeita Vantaalla ei ole, mikäli lietteet voidaan kompostoida Ämmässuolla tai Metsä-Tuomelan jäteasemalla sekä myös Metsäpirtissä

16 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 15 (32) Kuva 11. Vantaan runkoviemäriverkosto. 2.3 Vesihuollon kehitys Vesihuollossa on tapahtunut myönteistä kehitystä vedenkulutuksen kasvun jäätyä selvästi ennakoitua pienemmäksi koko 90-luvun aikana. Varsinkin asutus ja yritykset ovat panostaneet vedenkulutuksensa vähentämiseen. Verkoston ikääntymisestä johtuen verkostovuodot ovat vesilaitoksen aktiivisesta toiminnasta huolimatta kuitenkin lisääntyneet ja kokonaiskulutus on tästä johtuen aika ajoin hieman kasvanut. Jätevesimäärä on vaihdellut jyrkästi vuosittain ja ollut riippuvainen vuotuisesta sademäärästä, mikä kuvastaa viemäriverkoston vuotavuutta ja sen merkitystä jätevesien käsittely- ja johtamistarpeeseen. Merkittävimpiä investointeja ja tapahtumia vesihuollossa ovat olleet kapasiteettiosuuden lisääminen ja lunastaminen Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksista, Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmistuminen ja parhaillaan käynnissä oleva puhdistusprosessin edellyttämä laajentaminen, Suomenojan puhdistamon kapasiteetin ja puhdistustehon lisäys, Länsi-Vantaata palvelevan toisen runkovesijohdon rakentaminen Pitkäkoskelta Espooseen ja sopimukset Helsingin ja Tuusulan seudun vesilaitoksen kanssa vedensaannin turvaamiseksi vakavissa häiriötilanteissa Vantaalla. Viimeksi mainittua sopimusta koskevat rakennushankkeet Helsingin Tapulikaupungista Ala- Tikkurilaan valmistuivat vuoden 2000 aikana. Häiriötilanteiden mah

17 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 16 (32) dollisuudesta saatiin osoituksia Päijänne-tunnelin sortumisesta vuosina ja Viikinmäen jätevesien poistotunnelin sortumisista , joiden seurauksena jouduttiin turvautumaan ennalta suunniteltuihin varajärjestelyihin. Laitoskapasiteettien lisäämisen jälkeen Vantaan vedensaanti ja jätevesien käsittely näyttää alustavien ennusteiden valossa lähes turvatulta koko yleiskaavan tarkastelujaksolle. Ongelmana ja vaikeimmin ennustettavissa on kuitenkin Vantaalle sijoittuvien yritysten vedentarve ja verkostovuotojen hallinnassa onnistuminen. Poikkeuksellisen suuren vedentarpeen omaavien laitosten sijoittumismahdollisuuksien selvittämiseen tuleekin aina liittää yksityiskohtaisia selvityksiä kapasiteettivarausten riittävyydestä ja/tai tarvittavista uusinvestoinneista. Vesihuollon merkittävimpiä investointeja tulevaisuudessa tulevat olemaan Marja-Vantaan rakentamisen edellyttämät verkostoinvestoinnit Länsi-Vantaalla ja sieltä Espooseen sekä haja-asutusalueilla sijaitsevien taajamien mahdollinen saattaminen kunnallisen vesihuoltoverkoston piiriin. Viimeksi mainittuun kysymykseen on otettava kantaa yleiskaavatyön aikana, sillä uusi vesihuoltolaki edellyttää pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman laatimista viimeistään vuoteen 2004 mennessä. Investoinneissa on mahdollista edetä vaiheittain. Pienempiä investointeja jätevesien johtamisessa voi tulla tulevaisuudessa esiin tarve rakentaa tunnelihaara Suutarilan pumppaamolta viemäriyhteys Kirkonkylään. Yleiskaavan tarkistettaessa on selvitettävä, miltä osin viemäriverkostoa meriviemärin lisäksi osoitetaan yleiskaavassa. Myös laitoskapasiteettien lisääminen saattaa olla tarpeen, mikäli suurimmat kasvuennusteet toteutuvat. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Muutetaan Silvolan tekoaltaan ET-alueen itäosa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. 2. Selvitetään tarve varata kaavaan viemäriverkoston runkolinjoja meriviemärin lisäksi. 3. Osoitetaan muuten vesihuollonvaraukset yleiskaavan 1992 mukaisesti

18 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 17 (32) 3 JÄTEHUOLTO 3.1 YTV:n jätehuoltostrategia YTV:n jätehuoltostrategiassa (hyväksytty YTV:n hallituksessa ) todetaan toimintaympäristön muutoksesta seuraavaa: Yhdyskuntien jätehuolto on Suomessa kuten muuallakin Euroopassa kehittynyt voimakkaasti koko viime vuosikymmenen. Tämä johtuu pääosin tarpeesta yhtenäistää jätehuollon lainsäädäntöä ja toimintaperiaatteita EU:n alueella. Yhdenmukaisemmat ja selkeämmät säännöt helpottavat myös alan yksityisen liiketoiminnan kehittymistä. Sama kehityssuunta tulee edelleen jatkumaan. Merkittävin YTV:n jätehuoltolaitoksen toimintaan vuoteen 2007 mennessä vaikuttava lainsäädännöllinen muutos on valtioneuvoston päätös kaatopaikoista. Vuoden 2005 jälkeen ei käsittelemätöntä jätettä enää saa sijoittaa kaatopaikalle. Jätehuoltolaitoksen toimintaympäristöön tulevat todennäköisesti vaikuttamaan merkittävästi myös ns. tuottajavastuupäätökset, joilla tiettyjen tuotteiden ja materiaalien jätehuoltovastuuta siirretään tuotteiden valmistajille. Tällaisia päätöksiä on tähän mennessä tehty renkaista, pakkauksista ja keräyspaperista. Valmisteilla on lisäksi mm. romuajoneuvoja ja sähkö- ja elektroniikkaromua koskevat päätökset. YTV:n jätehuoltostrategiassa todetaan tavoitetilasta 2007 seuraavaa: Koko pääkaupunkiseudulla on yhtenäisin perustein toimiva jätehuollon palvelujärjestelmä. Jätteiden hyötykäyttöön ohjaaminen perustuu pääkaupunkiseudulla laajamittaiseen syntypaikkalajitteluun ja erilliskeräykseen, alueellisiin keräyspisteisiin, miehitettyihin palveluasemiin sekä rakennusjätteen ja sekajätteen laitosmaiseen käsittelyyn. Kiinteistökohtaista erilliskeräystä hoitavat YTV:n lisäksi tuottajayhteisöt ja keräysyritykset. Alueellisten keräyspisteiden verkostoa hoitavat pääasiassa tuottajayhteisöt ja keräysyritykset. Jätehuoltolaitoksella on 5-6 miehitettyä Sortti-palveluasemaa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Rakennusjätteet ohjautuvat käsittelylaitoksiin. Asuin- ja palvelukiinteistöjen sekajäte toimitetaan Ämmässuon käsittelylaitokselle, jossa jäte käsitellään siten, että loppusijoitukseen jää mahdollisimman vähän jätettä. Syntypaikkalajitteluun ja laitosmaiseen käsittelyyn perustuva jätehuoltojärjestelmä ohjaa syntyvästä jätteestä yli 70 % hyötykäyttöön. YTV:n jätteenkäsittely- ja loppusijoitusstrategia tähtää sekajätteen laitosmaisen käsittelyn toteuttamiseen sekä Ämmässuon laajennusalueen käyttöönottoon ja nykyisen täyttöalueen hallittuun sulkemiseen. Tärkeimmät hankkeet strategian toteuttamiseksi ovat: - Sekajätteen käsittelylaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto (hankkeesta on valmistunut ympäristönvaikutusten arviointiselostus kesällä 2002). - Ämmässuon nykyisen täyttöalueen sulkeminen, kaatopaikkakaasun talteenotto ja hyödyntäminen sekä ympäristövaikutusten hallinta. - Nykyisten käsittely- ja varastointialueiden vesienhallinta ja hajuhaittojen poistaminen

19 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 18 (32) - Ämmässuon uuden loppusijoitusalueen käyttöönotto. - Pilaantuneiden maiden käsittely ja puhdistettujen maa-ainesten hyödyntäminen kaatopaikan pintarakenteissa. - Erilliskerätyn biojätteen käsittelykapasiteetin nosto. Jätemäärän on ennakoitu kasvavan lähinnä alueen väestömäärän lisääntymisen johdosta. Asukaskohtaisen ominaisjätemäärän on ennakoitu säilyvän nykyisellään (570 kg/as/vuosi). Teollisuuden, kaupan, yritysten ja virastojen jätemäärien on ennakoitu pysyvän nykyisellään työpaikkamäärän kasvusta huolimatta tehostuneen hyötykäytön ja yritysten toiminnan luonteen muutosten vuoksi. 3.2 Jätehuollon tilanne tänään Pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätteet kerätään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Ämmässuolla on myös biojätteiden kompostointilaitos. Pääkaupunkiseudulla ei ole ongelmajätteiden kaatopaikkaa. Seutulan jäteasemalla on nykyisin Sortti-kierrätysasema sekä hyötyjätteiden pienkuormien ja kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanotto, lisäksi siellä otetaan talteen biokaasua. Seutulassa vastaanotetaan kotitalouksien ongelmajätteitä sekä hyötykäyttöön puutarhajätettä, risuja, kyllästämätöntä puuta, metalliromua, lasia, pahvia ja paperia, sähkö- ja elektroniikkaromua ja joulukuusia. Alue on yleiskaavassa kaatopaikkaaluetta (EK). Seutulan lisäksi Vantaan yleiskaavassa on EK-varaus Kiilan kaatopaikalle. Seutulan ja Kiilan kaatopaikkavarausten yhteydessä on myös erityistoimintojen työpaikka-alueita (TE), jotka on tarkoitettu jätteiden hyötykäyttöä palveleville toiminnoille. Kiilan kaatopaikkavarauksen käyttöönottoa ei ole suunniteltu. Valtuustoseminaarissa todettiin yhdyskuntatekniikkaa käsitelleessä teemaryhmässä, että jätteiden käsittely tulisi ratkaista seudullisella tasolla. Lisäksi todettiin, että Seutulan ja Kiilan kaatopaikka-alueet eivät sovellu yhdyskuntajätteille, alueet saattaisivat soveltua mm. puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen, voimalaitostuhkille, biojätteille, varikoille, asfalttiasemille, betoniasemille ja kivenmurskaamoille. YTV on etsinyt paikkaa Sortti-kierrätysasemalle Itä-Vantaalta Tuusulanväylän varresta Kehä III:een tukeutuen lentoaseman itäpuolelta. Asema täydentäisi pääkaupunkiseudun verkostoa. Lähin Sorttikierrätysasema Itä-Vantaalla on tällä hetkellä Lahdenväylään ja Kehä I:een tukeutuen Kivikossa. Aseman pinta-alatarve on noin 3 ha. Uudenmaan liitossa on valmistunut pilaantuneiden maiden, voimalaitosjätteiden, ylijäämämassojen sekä rakennusjätteiden rejektien käsittely- ja loppusijoituspaikkaselvitys (Uudenmaan liiton julkaisuja E ). Selvitys palvelee mm. maakuntakaavoitusta. Maakuntakaavaluonnoksessa ( ) on osoitettu Seutula ja Kiila jätteenkäsittelykohteiksi. Lisäksi Pitkäsuolla on jätteenkäsittelykohdemerkintä, alue on tarkoitettu Grönbergin lyijysulaton lyijypitoisten maiden loppusijoittamiseen

20 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 19 (32) Kuva 12. Yleiskaavan mukaiset Kiilan (läntisempi EK-alue) ja Seutulan (itäisempi EK-alue) kaatopaikka-alueet. KIILA SEUTULA PITKÄSUO Kuva 13. Ote maakuntakaavaluonnoksesta ( ), Seutulan, Kiilan ja Pitkäsuon jätteenkäsittelyn kohteet on ympyröity

21 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 20 (32) TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Säilytetään nykyiset Seutulan ja Kiilan kaatopaikkavaraukset. 2. Vantaa kantaa vastuuta seudullisesta jätehuollosta. 3. Kiilan kaatopaikka-alueen soveltuminen jollekin jätejakeelle selvitetään kunkin hankkeen yhteydessä. 4. Osoitetaan yhdyskuntateknisen huollon kohdevaraus Itä-Vantaan Sortti- 3.3 Pilaantuneet maat Uudenmaan liiton selvityksessä on arvioitu Vantaalla kunnostettavan pilaantunutta maata m 3 vuodessa, joka olisi noin 15 % Uudenmaan kokonaismäärästä ja noin 19 % pääkaupunkiseudun kokonaismäärästä. Lievästi pilaantuneita maita otetaan tällä vastaan pääkaupunkiseudulla ainoastaan Ämmässuolla. Voimakkaasti pilaantuneille maille on varattu Helsingin omaan käyttöön Vuosaaren loppusijoitusalue, muita alueita pääkaupunkiseudulla ei ole käytössä. Yleistä ongelmajätteiden kaatopaikkaa Uudellamaalla ei ole. Pilaantuneita maita sijoitetaan lisäksi kertaluontoisiin loppusijoituspaikkoihin. Vantaalla on suunnitteilla entisen Grönbergin lyijysulaton lyijypitoisten maiden loppusijoittaminen Pitkäsuon täyttömäkeen. Hankkeen ympäristönvaikutusten arviointimenettely on päättynyt, Uudenmaan ympäristökeskus on antanut hankkeen yhteysviranomaisena lausunnon Pitkäsuo on esimerkki kertaluontoisesta pilaantuneiden maiden loppusijoituksesta. Alue sijaitsee yleiskaavassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU), joka voi olla mahdollinen jälkikäyttö myös jatkossakin. Pilaantuneiden maiden kertaluontoinen loppusijoitus Pitkäsuolle tulee ottaa huomioon yleiskaavan tarkistuksessa. Pilaantuneiden maiden käsittelypaikkoja on pääkaupunkiseudulla vain Helsingin Kyläsaaressa ja Viikissä. Vastaavasti pilaantuneiden maiden välivarastointipaikkoja on pääkaupunkiseudulla vain Helsingin Kyläsaaressa ja Vuosaaressa. Uusia lievästi ja voimakkaasti pilaantuneiden maiden käsittely-, välivarastointi- ja loppusijoituspaikkoja tarvitaan. Lievästi pilaantuneita maita voidaan käyttää hyödyksi mm. kaatopaikkarakenteissa, meluvalleissa ja tierakentamisessa tai viedä tavanomaiselle yhdyskuntajätteen kaatopaikalle. Voimakkaasti pilaantuneita maita ei voida kaikkia hyödyntää tai viedä yhdyskuntajätteen kaatopaikalle, vaan osa joudutaan viemään ongelmajätteiden kaatopaikalle. Uudenmaan liiton selvityksessä on esitetty kolmen käsittelyalueen perustamista Uudenmaan alueelle: - monipuolinen käsittelylaitos pääkaupunkiseudulle - öljyisten ja mahdollisesti metalleilla pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely Länsi-Uudellemaalle (toteutunut Virkkalan käsittelylaitos)

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan sisäiset linjat Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), arki Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), lauantai Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), sunnuntai 4-5

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004 Korso-Savio maankäyttöselvitys Johdanto Vantaan ja Keravan kaupunginhallitukset ovat 27.1.2003 hyväksyneet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO 1 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt / VESIHUOLTO JA JÄTEHUOLTO TEEMAA OHJAAVAT TAVOITTEET Valtakunnalliset

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus/LTo

VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus/LTo VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus/LTo 6.9.2005 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta Asia: ASEMAKAAVA NRO 720900 Kaupunginosa:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS INSINÖÖRITOIISTO Severi nttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi äntytie 4, 27 Helsinki p. (9) 24 tai 4 465861, fax (9) 2412311 217 TLN OSYLEISKV-LUE SIPOO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELSELOSTUS 22.4.213

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO ARKISTOLUETTELO Sivu 1(27) III2 III3 Vaaliasiapapereita 1902 1925 Kunnan alueella toimitetuissa alkuaikojen vaaleissa kertyneitä hajanaisia asiakirjoja.

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro sekä tonttijako, Asola

Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro sekä tonttijako, Asola Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro 721300 sekä tonttijako, Asola Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta?

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Tuulialfa Oy Knuutintie 3 as.2 00370 Helsinki www.tuulialfa.fi Y-2683287-6 Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Viite: Napapiirin

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet

Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet Keravan kaupunki Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet Keravan yleiskaava 2035 (YK 6) 23.02.2015 Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet 1-21 Liite 1. Keravan voimassa oleva yleiskaavayhdistelmä

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Asemakaavan muutos nro 002114 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä (MRL 4 ) Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

KIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ

KIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ KIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ Mutku-päivät 25.3.2015, Lahti SISÄLTÖ Jätkäsaaren historiaa Hyötykäytettäviä materiaaleja Pilaantuneet maat Haitta-ainepitoiset sedimenti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ote Keskustaajaman yleiskaavasta, kaava-alueen rajaus Alueen ortokuva vuodelta 2006 Kohde OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava Dnro: Pilvenmäki III B: Paavolan kaupunginosa. Hakija/Aloite Multi-Monitoimi

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro Havukoski

Asemakaavan muutos nro Havukoski Asemakaavan muutos nro 001993 Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan muutosta on hakenut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 01.06.2015 Sivu 1 / 1 5502/02.07.00/2014 58 Tontin ja maanalaisen alueen vuokraaminen Gumbölestä sekä tontin laajennuksen vuokraaminen Muuralasta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY),

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 120-61-3, RYTIRINNE 1

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 120-61-3, RYTIRINNE 1 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 120-61-3, RYTIRINNE 1 ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/1940/2014 VP 64/10.12.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1640 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R 5 531 31.5.2007 1 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittelyhankkeesta 2 HANKKEESTA VASTAAVA Jätekukko Oy

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot