VALMISTELUMUISTIO Y H D Y S K U N T A T E K N I I K K A
|
|
- Maarit Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALMISTELUMUISTIO Y H D Y S K U N T A T E K N I I K K A LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET
2 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 1 (32) SISÄLLYSLUETTELO YHDYSKUNTATEKNIIKKA 1 ENERGIAHUOLTO ENERGIANTUOTANTO VOIMANSIIRTOLINJAT SÄHKÖASEMAT KAASUVERKOSTO VESIHUOLTO VEDENHANKINTA JÄTEVEDET VESIHUOLLON KEHITYS JÄTEHUOLTO YTV:N JÄTEHUOLTOSTRATEGIA JÄTEHUOLLON TILANNE TÄNÄÄN PILAANTUNEET MAAT VOIMALAITOSTUHKA RAKENNUSJÄTE YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUEET LUMENKAATOPAIKAT VARIKOT JA TUKIKOHDAT LINJA-AUTOVARIKOT TIELAITOKSEN VARIKOT KAUPUNGIN VARIKOT JA TUKIKOHDAT
3 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 2 (32) 1 ENERGIAHUOLTO 1.1 Energiantuotanto Yleiskaavassa 1992 on varauduttu mahdolliseen uuden voimalaitoksen aluetarpeisiin, samoin siinä on otettu hyvin huomioon valtakunnalliset ja alueelliset voimansiirtoverkostot ja niiden linjaukset kaupungin alueella. Yleiskaavassa 1992 on osoitettu Vantaan Energia Oy:n Martinlaakson voimalaitos ET-alueena. Martinlaakson voimalaitos on osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa myös energianhuollon kohteeksi. Martinlaakson voimalaitos käyttää sekä maakaasua että kivihiiltä polttoaineena. Parhaillaan on käynnissä kaasutuslaitoksen suunnittelu, jossa energiantuotanto perustuu jätteiden kaasuttamisessa syntyvän tuotekaasun polttoon. Jätteillä korvattaisiin kivihiilen käyttöä energiatuotannossa. Jätteiden vastaanottoasema sijoittuu yleiskaavan mukaiselle EValueelle, tältä osin yleiskaavaa on tarkistettava. Kuva 1. Ote maakuntakaavaluonnoksesta ( ), Martinlaakson voimalaitoksen ja Långmossenbergenin energianhuollon kohteet ympyröity
4 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 3 (32) Långmossebergenissa on varattu ET-alue uuden voimalaitoksen tarpeisiin. Långmossebergen on osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa myös energianhuollon kohteeksi. Vantaan Energia Oy on ilmoittanut tarvitsevansa varausta edelleen. Tällä hetkellä Lohja Rudus ja Tielaitos louhivat alueen rakennuskelpoiseksi. Uutta voimalaitosta ei ole tarvetta rakentaa ainakaan ennen vuotta Lisäksi Vantaan Energia Oy tarvitsee Keski-Vantaalle aluevarauksen lämpökeskusta varten. Keski-Vantaan lämpökeskuksella tyydytetään kasvavan Aviapoliksen lämpötarpeita. Vantaalla tarvitaan keskimäärin yksi uusi lämpökeskus 10 vuoden välein vuoden tähtäimellä riittänevät nykyiset laitokset ja niiden laajennukset. Nykyisen yleiskaavan mukaisia aluevarauksia tai uutta lämpökeskusaluevarausta Keski-Vantaalle tarvittaneen vasta vuoden 2015 jälkeen. Kuva 2. Vantaan Energia Oy:n energiantuotantolaitokset ja lämmönsiirrinasemat Vantaalla (lähde: Vantaan Energia Oy)
5 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 4 (32) Taulukko 1. Rakennetut tai suunnitellut energiantuotantolaitokset ja niiden yleiskaavatilanne Energiantuotantolaitos Haltija Toteutustilanne Yleiskaavatilanne Martinlaakson voimalaitos ja sähköasema Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue, laajennus EV-alueella Långmossebergen / voimalaitosvaraumatta Vantaan Energia Oy rakenta- ET-alue Katriinan sairaala, kaasumoottorivoimalaitokset Vantaan Energia Oy käytössä PY-alueella Åbyn lämpökeskusvaraus Vantaan Energia Oy rakentamatta ET-alue Pähkinänrinteen lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä Et-kohde Myyrmäen lämpökeskus Vantaan Energia Oy rakennettu, ET-alue ei käytössä Maarinkunnaan lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Hakunilan lämpökeskus, Käärmekallio Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Fazer, lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä T-alueella Koivukylän lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä Et-kohde Metsolan tilapäinen lämpökeskus Vantaan Energia Oy käytössä TY-alueella yksityisellä vuokramaalla Koirapuiston lämpökeskusvaraus Vantaan Energia Oy rakentamatta ET-alue Keski-Vantaan lämpökeskus Vantaan Energia Oy rakentamatta Uusi tarve Lentokenttä lämpökeskusvaraus Ilmailulaitos käytössä LL-alue Vantaan Energia Oy:lla on lisäksi kaksi lämmönsiirrinasemaa: Rajatorpan lämmönsiirrinasema (yleiskaavassa VL-aluetta) ja Heidehofin lämmönsiirrinasema (yleiskaavassa AP-aluetta). Vantaan Energia Oy ei tarvitse Korsossa kahta lämpökeskusta. Koirapuisto on syytä säilyttää varauksena, jos Metsolassa Peltomyyränkujalla oleva tilapäinen lämpökeskus joudutaan lopettamaan. Korson keskustan yleissuunnitelmassa ( ) Metsolaan Peltomyyränkujan pohjoispuoli on ehdotettu muutettavaksi teollisuuskorttelista asumiselle. Maarinkunnan lämpökeskuksen ja sähköaseman yleiskaavan mukainen ET-varaus on laajempi kuin Vantaan Energia Oy:n käytössä oleva alue. Rakentamattoman ET-alueen eteläosan omistaa Vantaan kaupunki. Vantaan Energia Oy on ilmoittanut, että Maarinkunnaan (lämpökeskus sekä sähköasema) ET-alue sopii hyvin yhtiön mahdollisiin laajennustarpeisiin. Vantaan Energia Oy on esittänyt varausta uudelle lämpökeskukselle Keski-Vantaalle. Lämpökeskusta tarvittaisiin Keski-Vantaan energiantuotantoa varten. Hanke tulee ajankohtaiseksi v jälkeen
6 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 5 (32) Kuva 3. Nykyiset energiantuotantolaitokset ja yleiskaavan mukaiset varaukset sekä uudet tarpeet. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Osoitetaan nykyiset energiantuotantolaitokset Metsolan tilapäistä lämpökeskusta lukuunottamatta ja yleiskaavan 92 mukaiset energiantuotantolaitosvaraukset ETalueina tai kohteina. 2. Osoitetaan Martinlaakson kaasutuslaitoksen jätteiden vastaanottoasema ETalueena. 3. Långmossebergenin laaja ET-alue säilytetään edelleen yhdyskuntateknisen huollon alueena. 4. Osoitetaan Keski-Vantaalle ET-alue lämpökeskusta varten. 5. Vantaan Energian kahta lämmönsiirrinasemaa ei osoiteta yleiskaavassa erikseen
7 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 6 (32) 1.2 Voimansiirtolinjat Yleiskaavan 1992 mukaiset 400 kv:n ja 110 kv:n voimansiirtolinjat on pääosin rakennettu, uusia linjatarpeita nykyisten yleiskaavavarausten lisäksi ei ole tullut esille. Voimansiirtoverkostot ovat Fingrid Oyj:n, Vantaan Energia Oy:n, Helsingin Energian, Nurmijärven Sähkö Oy:n ja Fortum Sähkönsiirto Oy:n hallussa. Kuva 4. Nykyiset voimajohtolinjat Vantaalla. Länsisalmesta Hanalaan kulkevan toisen 110 kv:n linjan omistaa nykyisin Vantaan Energia, ei Fingrid Oyj. Vantaan Energialla on lisäksi rinnakkainen 110 kv:n linja Hanalasta Rekolaan ja edelleen Ruotsinkylään erkanevaan linjojen risteyskohtaan asti. Voimansiirtolinjat noudattavat yleiskaavan 1992 mukaisia voimansiirtolinjavarauksia. Vantaan Energia Oy:llä on kaksi rakentamatonta yleiskaavan 1992 mukaista johtokatuvarausta: Keimolan sähköasemalta Seutulan sähköasemavarauksen kautta Ruotsinkylään sekä Myraksesta Lahdenväylän vartta pohjoiseen Korson sähköasemavarauksen kautta Keravalle. Vantaan Energia Oy on ilmoittanut tarvitsevansa varauksia edelleen. Espoon Sähkö Oyj:llä on yleiskaavassa kv:n voimansiirtolinjavaraus Leppävaaran sähköasemalta Hämeenvaaran ja Hämeenkylän länsipuolitse Juvanmalmin teollisuusalueelle suunnitteilla olevalle säh
8 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 7 (32) köasemalle. Linja kulkee Kehä III:n eteläpuolella Vantaan Energian Leppävaara-Martinlaakso linjan kanssa samalla johtoalueella ja Kehä III:lla Fingridin 400 kv:n linjan rinnalla. Nykyisen linjan lisäksi Vantaan Energia on varautunut rakentamaan nykyisen linja rinnalla toisen voimansiirtolinjan. Yleiskaavassa johtoaluevaraukset ovat liian kapeita. Leppävaarasta Kehä III:lle nykyinen 25 metriä leveän 110 kv:n johtoalueen tulisi olla 40 metrin levyinen, jotta siihen mahtuisi Vantaan Energia Oy:n kaksi linjaa ja Espoon Sähkö Oyj:n yksi linja ja edelleen Kehä III:n varrella nykyistä 52 metriä leveää 400 kv:n linjaa tulisi leventää 10 metrillä Hämeenkylästä länteen noin 650 metrin matkalla. Rakentamatonta johtokatua on noin 650 m Kehä III:n pohjoispuolella, linja on osoitettu nykyisessä yleiskaavassa. Espoon Sähkö Oyj on ilmoittanut tarvitsevansa varausta edelleen. Näiden lisäksi Fortum Sähkönsiirto Oy:llä on 110 kv:n voimansiirtolinja Tuusulasta lentoasemalle. Linjaa ei ole osoitettu yleiskaavassa 1992, koska se kulkee pääosin lentokenttäalueella. Mikäli lentokenttäalueen maankäyttöä osoitetaan tarkemmin, 110 kv:n linja tulisi myös osoittaa yleiskaavassa. Maakuntakaavaluonnoksessa ( ) on osoitettu kaikki em. rakennetut tai yleiskaavan mukaiset toistaiseksi rakentamattomat 400 kv:n ja 110 kv:n voimalinjavaraukset. Keravanjoen laaksossa Hanabölen pelloilla olevan linjan kunnostaminen on todennäköistä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yleiskaavan tarkistuksen yhteydessä on mahdollisuus selvittää tämän linjan siirtämistä maisemallisten syiden vuoksi Lahdenväylän varteen samalla, kun selvitetään uutta Itä-Vantaan sähköaseman sijaintia. Keravan Energia Oy suunnittelee uutta 8 km:n 110 kv:n linjaa Vaaralan sähköasemalta Landboon Sipooseen, jonne rakennettaisiin sähköasema. Keravan Energia Oy vastaa Sipoon sähköhuollosta. Alustavasti yhtiö on suunnitellut linjaa nykyisille johtokäytäville Vaaralasta Långmossebergenin pohjoispuolitse Sipooseen, hanke edellyttäisi tällöin nykyisten johtokäytävien leventämistä. Hanke olisi kuitenkin maakuntakaavaluonnoksen mukainen, koska maakuntakaavassa on osoitettu vain johtokäytävät, ei johtokäytävällä sijaitsevien voimalinjojen lukumäärää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Energiaverkostoja suunniteltaessa on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Yleiskaavan tarkistuksessa ei ole tarkoitus osoittaa uusia johtokäytäviä lukuunottamatta Hanabölen peltojen kautta kulkevan linjan siirtoa Hakkilan työpaikka-alueelle Lahdenväylän varteen. Voimajohtolinjan siirto
9 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 8 (32) on perusteltua kulttuurimaisemallisten syiden vuoksi, ja se on siten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Kuva 5. Nykyiset ja suunnitteilla olevat 400 kv:n ja 110 kv:n voimansiirtolinjat. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Osoitetaan rakennetut voimansiirtolinjat toteutuneen tilanteen mukaisesti ja säilytetään 110 kv:n voimansiirtolinjavaraukset Keimolasta Ruotsinkylään, Myraksesta Keravalle sekä Leppävaarasta Juvanmalmille. 2. Lisätään rakennettu 110 kv:n voimansiirtolinja Tuusulasta lentoasemalle, mikäli lentokenttäalueen maankäyttö osoitetaan tarkemmin. 3. Osoitetaan Hanabölen pelloilla olevalle 110 kv:n linjalle vaihtoehtoinen linja Hakkilan sähköasemalta Päiväkumpuun nykyiselle johtokadulle maisemallisista syistä. 4. Levennetään Leppävaara-Martinlaakso 110 kv:n linjaa 24 metristä 40 metriin välillä Leppävaara-Kehä III ja Kehä III:lla 400 kv:n linjaa 52 metristä 62 metriin metrillä Hämeenkylästä länteen noin 650 matkalla. 5. Varaudutaan uuteen 110 kv:n linjaan Vaaralan sähköasemalta itään Sipooseen
10 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 9 (32) 1.3 Sähköasemat Yleiskaavan 1992 mukaiset sähköasemavaraukset on pääosin rakennettu. Yleiskaavassa on vielä varaukset Seutulan ja Korson sähköasemille, jotka ovat vielä toteuttamatta. Vantaan Energia Oy on ilmoittanut tarvitsevansa varauksia edelleen. Nykyisten sähköasemien ja sähköasemavarausten lisäksi Vantaan Energia Oy on esittänyt Itä-Vantaalle Kuusijärven etelä- ja Lahdenväylän itäpuolelle uutta aluevarausta sähköasemalle lisääntyvän sähköntarpeen tyydyttämiseksi. Sähköaseman tulisi sijaita mahdollisimman lähellä nykyisiä 110 kv johtoja. Mikäli asema sijoitetaan erilleen nykyisestä 110 kv -johtoalueesta tarvitaan sinne myös varaus 110 kv:n johtoa varten (25 m levyinen johtokäytävä). Tarvittava tontin koko on 80 m x 100 m. Sähköasemaa rakennettaisiin noin viiden vuoden kuluttua.. Taulukko 2. Rakennetut ja suunnitellut sähköasemat ja niiden yleiskaavatilanne. Sähköasema Haltija Toteutustilanne Yleiskaavatilanne Martinlaakso Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Koivuhaka Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Hakkila Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Vaarala Vantaan Energia Oy käytössä T-alueella Rekola Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Ilola Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Pakkala Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Keimola Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Myyrmäki Vantaan Energia Oy käytössä ET-alue Tammisto/ 400/110 kv Fingrid Oyj käytössä ET-alue Länsisalmi/ 400/110 kv Fingrid Oyj käytössä ET-alue Tolkinkylä Ilmailulaitos käytössä ET-alue Lentokenttä Ilmailulaitos käytössä ET / LL-alue Kilteri, junasyöttöasema VR käytössä ET-alue Seutula Vantaan Energia Oy rakentamatta ET-alue Korso Vantaan Energia Oy rakentamatta ET-alue Itä-Vantaa Vantaan Energia Oy rakentamatta Uusi tarve Fingrid Oyj:n Tammiston sähköasemalla on vireillä asemakaavan muutos, jossa on tavoitteena muuttaa osa ET-alueesta muuhun käyttöön
11 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 10 (32) Kuva 6. Nykyiset sähköasemat ja yleiskaavan mukaiset varaukset sekä uudet tarpeet. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Osoitetaan rakennetut sähköasemat ja yleiskaavan 92 mukaiset rakentamattomat sähköasemavaraukset ET-alueina tai kohteina. 2. Osoitetaan Itä-Vantaalle yksi uusi sähköasema Vantaan Energia Oy:n tarpeisiin. 3. Otetaan huomioon Fingrid Oyj:n Tammiston sähköasema-alueen vireillä oleva asemakaavan muutos
12 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 11 (32) 1.4 Kaasuverkosto Yleiskaavassa 1992 on esitetty Gasum Oy:n kaasuverkosto maakaasun runkojohtona. Maakaasulinja Sotungin halki Långmossebergenin kautta Länsisalmeen ja sieltä edelleen haarautuen Porvoonväylää pitkin Helsinkiin ja Länsimäen itäpuolitse Vuosaareen on rakennettu. Toinen jo rakennettu kaasulinja kulkee pohjoisesta Lahdenväylää pitkin Päiväkumpuun ja edelleen Rekolan peltojen kautta Kuninkaalaan ja Puistolaan. Kolmas yleiskaavan 1992 mukainen kaasulinja kulkee pohjoisesta Hämeenlinnanväylän vartta Keimolaan ja edelleen Petikon ulkoilualueen kautta Martinlaakson voimalaitokselle ja edelleen Myyrmäen länsipuolitse Helsinkiin. Linja Martinlaakson voimalaitokselta pohjoiseen on ollut vaihtoehtoinen Sotungin linjan kanssa, ja tätä osuutta ei ole toteutettu. Gasum Oy on alustavasti ilmoittanut, että myös Hämeenlinnanväylää seuraavaa linja olisi syytä säilyttää yleiskaavassa, mikäli kaasunkulutus pääkaupunkiseudulla lisääntyy ja tätä varten tarvittaisiin uusi kaasulinja. Maakuntakaavaluonnoksessa ( ) on osoitettu em. rakennetut maakaasun runkolinjat, mutta yleiskaavan mukaista varausta Martinlaakson voimalaitokselta pohjoiseen ei ole osoitettu. Kuva 7. Gasum Oy:n maakaasun siirtoverkosto (lähde
13 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 12 (32) Kuva 8. Maakaasun runkolinjat yleiskaavassa Vantaan Energia Oy on ehdottanut, että maakaasujohdolle osoitettaisiin tilavaraus nykyisen Viertolaan päättyvän kaasulinjan päästä Pakkalan kautta Veromieheen ja Aviapoliksen alueelle. Yleiskaavassa ei ole osoitettu muuta kuin maakaasun runkolinjat, kaupungin sisäistä verkostoa yleiskaavassa ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa. Tällä hetkellä ei ole tiedossa muita muutostarpeita kaasuverkostossa. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Osoitetaan maakaasun runkolinjat toteutuneen tilanteen mukaisesti. 2. Säilytetään Martinlaakson voimalaitokselta pohjoiseen Hämeenlinnanväylän vartta kulkeva maakaasun runkolinjavaraus
14 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 13 (32) 2 VESIHUOLTO 2.1 Vedenhankinta Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Vantaalla vedenhankinta perustuu seudulliseen yhteistyöhön. Raakavesi otetaan Päijänteestä. Päijänne-tunneli on osoitettu yleiskaavassa raakavesitunneliksi. Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistamot sijaitsevat Helsingissä. Silvolan tekoallas on ET-aluetta yleiskaavassa. Vesijohtoverkostoa ei ole osoitettu erikseen yleiskaavassa. Yleiskaavassa osa Silvolan tekoaltaan ET-alueesta on varattu Vantaan omalle vedenpuhdistamolle. Tästä hankkeesta on kuitenkin luovutettu ja tälle alueelle suunnitellaan asemakaavamuutosta alueen muuttamiseksi pientaloalueeksi (Ylästö 5B). Kuva 9. Silvolan tekoaltaan ET-alueen itäosa, joka on tarkoitus muuttaa pientaloalueeksi. Tämän lisäksi kaupungissa on kaupungin omia, ilmailulaitoksen ja teollisuuslaitosten pohjavedenottamoja. Pohjavesialueet on käsitelty teemassa 4 Ympäristö. Nykyisessä yleiskaavassa on toteutumaton ET-varaus Kivistön vesisäiliötä varten, varaus sijaitsee Piispankylän työpaikka-alueen koillispuolella. Vesisäiliötä tarvitaan, kun Marja-Vantaan rakentaminen alkaa
15 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 14 (32) Kuva 10. Vantaan runkovesijohtoverkosto. 2.2 Jätevedet Kaupungin jätevedet johdetaan joko Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon (Itä- ja Keski-Vantaa) tai Espoon viemäriverkon kautta Suomenojan puhdistamolle (Länsi-Vantaa). Itä-Vantaan läpi kulkeva Keski- Uudenmaan kuntayhtymän meriviemäri on osoitettu yleiskaavassa jätevesitunneliksi, muuten viemäriverkostoa ei ole osoitettu yleiskaavassa. Viikinmäen jäteveden puhdistuksessa syntyvät lietteet kompostoidaan Sipoon Metsäpirtissä. Suomenojan jäteveden puhdistuksessa syntyvät lietteet kompostoidaan Ämmässuolla. Jatkossa Suomenojalla syntyvää lietettä kompostoidaan Nurmijärvellä Metsä-Tuomelan jäteasemalle rakennettavaan kompostointilaitokseen, sillä Espoon Vesi ja Vapo Oy Biotech ovat sopineet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvän mädätetyn puhdistamolietteen kompostoinnista. Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön kesäkuussa vuonna Aluevaraustarpeita Vantaalla ei ole, mikäli lietteet voidaan kompostoida Ämmässuolla tai Metsä-Tuomelan jäteasemalla sekä myös Metsäpirtissä
16 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 15 (32) Kuva 11. Vantaan runkoviemäriverkosto. 2.3 Vesihuollon kehitys Vesihuollossa on tapahtunut myönteistä kehitystä vedenkulutuksen kasvun jäätyä selvästi ennakoitua pienemmäksi koko 90-luvun aikana. Varsinkin asutus ja yritykset ovat panostaneet vedenkulutuksensa vähentämiseen. Verkoston ikääntymisestä johtuen verkostovuodot ovat vesilaitoksen aktiivisesta toiminnasta huolimatta kuitenkin lisääntyneet ja kokonaiskulutus on tästä johtuen aika ajoin hieman kasvanut. Jätevesimäärä on vaihdellut jyrkästi vuosittain ja ollut riippuvainen vuotuisesta sademäärästä, mikä kuvastaa viemäriverkoston vuotavuutta ja sen merkitystä jätevesien käsittely- ja johtamistarpeeseen. Merkittävimpiä investointeja ja tapahtumia vesihuollossa ovat olleet kapasiteettiosuuden lisääminen ja lunastaminen Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksista, Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmistuminen ja parhaillaan käynnissä oleva puhdistusprosessin edellyttämä laajentaminen, Suomenojan puhdistamon kapasiteetin ja puhdistustehon lisäys, Länsi-Vantaata palvelevan toisen runkovesijohdon rakentaminen Pitkäkoskelta Espooseen ja sopimukset Helsingin ja Tuusulan seudun vesilaitoksen kanssa vedensaannin turvaamiseksi vakavissa häiriötilanteissa Vantaalla. Viimeksi mainittua sopimusta koskevat rakennushankkeet Helsingin Tapulikaupungista Ala- Tikkurilaan valmistuivat vuoden 2000 aikana. Häiriötilanteiden mah
17 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 16 (32) dollisuudesta saatiin osoituksia Päijänne-tunnelin sortumisesta vuosina ja Viikinmäen jätevesien poistotunnelin sortumisista , joiden seurauksena jouduttiin turvautumaan ennalta suunniteltuihin varajärjestelyihin. Laitoskapasiteettien lisäämisen jälkeen Vantaan vedensaanti ja jätevesien käsittely näyttää alustavien ennusteiden valossa lähes turvatulta koko yleiskaavan tarkastelujaksolle. Ongelmana ja vaikeimmin ennustettavissa on kuitenkin Vantaalle sijoittuvien yritysten vedentarve ja verkostovuotojen hallinnassa onnistuminen. Poikkeuksellisen suuren vedentarpeen omaavien laitosten sijoittumismahdollisuuksien selvittämiseen tuleekin aina liittää yksityiskohtaisia selvityksiä kapasiteettivarausten riittävyydestä ja/tai tarvittavista uusinvestoinneista. Vesihuollon merkittävimpiä investointeja tulevaisuudessa tulevat olemaan Marja-Vantaan rakentamisen edellyttämät verkostoinvestoinnit Länsi-Vantaalla ja sieltä Espooseen sekä haja-asutusalueilla sijaitsevien taajamien mahdollinen saattaminen kunnallisen vesihuoltoverkoston piiriin. Viimeksi mainittuun kysymykseen on otettava kantaa yleiskaavatyön aikana, sillä uusi vesihuoltolaki edellyttää pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman laatimista viimeistään vuoteen 2004 mennessä. Investoinneissa on mahdollista edetä vaiheittain. Pienempiä investointeja jätevesien johtamisessa voi tulla tulevaisuudessa esiin tarve rakentaa tunnelihaara Suutarilan pumppaamolta viemäriyhteys Kirkonkylään. Yleiskaavan tarkistettaessa on selvitettävä, miltä osin viemäriverkostoa meriviemärin lisäksi osoitetaan yleiskaavassa. Myös laitoskapasiteettien lisääminen saattaa olla tarpeen, mikäli suurimmat kasvuennusteet toteutuvat. TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Muutetaan Silvolan tekoaltaan ET-alueen itäosa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. 2. Selvitetään tarve varata kaavaan viemäriverkoston runkolinjoja meriviemärin lisäksi. 3. Osoitetaan muuten vesihuollonvaraukset yleiskaavan 1992 mukaisesti
18 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 17 (32) 3 JÄTEHUOLTO 3.1 YTV:n jätehuoltostrategia YTV:n jätehuoltostrategiassa (hyväksytty YTV:n hallituksessa ) todetaan toimintaympäristön muutoksesta seuraavaa: Yhdyskuntien jätehuolto on Suomessa kuten muuallakin Euroopassa kehittynyt voimakkaasti koko viime vuosikymmenen. Tämä johtuu pääosin tarpeesta yhtenäistää jätehuollon lainsäädäntöä ja toimintaperiaatteita EU:n alueella. Yhdenmukaisemmat ja selkeämmät säännöt helpottavat myös alan yksityisen liiketoiminnan kehittymistä. Sama kehityssuunta tulee edelleen jatkumaan. Merkittävin YTV:n jätehuoltolaitoksen toimintaan vuoteen 2007 mennessä vaikuttava lainsäädännöllinen muutos on valtioneuvoston päätös kaatopaikoista. Vuoden 2005 jälkeen ei käsittelemätöntä jätettä enää saa sijoittaa kaatopaikalle. Jätehuoltolaitoksen toimintaympäristöön tulevat todennäköisesti vaikuttamaan merkittävästi myös ns. tuottajavastuupäätökset, joilla tiettyjen tuotteiden ja materiaalien jätehuoltovastuuta siirretään tuotteiden valmistajille. Tällaisia päätöksiä on tähän mennessä tehty renkaista, pakkauksista ja keräyspaperista. Valmisteilla on lisäksi mm. romuajoneuvoja ja sähkö- ja elektroniikkaromua koskevat päätökset. YTV:n jätehuoltostrategiassa todetaan tavoitetilasta 2007 seuraavaa: Koko pääkaupunkiseudulla on yhtenäisin perustein toimiva jätehuollon palvelujärjestelmä. Jätteiden hyötykäyttöön ohjaaminen perustuu pääkaupunkiseudulla laajamittaiseen syntypaikkalajitteluun ja erilliskeräykseen, alueellisiin keräyspisteisiin, miehitettyihin palveluasemiin sekä rakennusjätteen ja sekajätteen laitosmaiseen käsittelyyn. Kiinteistökohtaista erilliskeräystä hoitavat YTV:n lisäksi tuottajayhteisöt ja keräysyritykset. Alueellisten keräyspisteiden verkostoa hoitavat pääasiassa tuottajayhteisöt ja keräysyritykset. Jätehuoltolaitoksella on 5-6 miehitettyä Sortti-palveluasemaa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Rakennusjätteet ohjautuvat käsittelylaitoksiin. Asuin- ja palvelukiinteistöjen sekajäte toimitetaan Ämmässuon käsittelylaitokselle, jossa jäte käsitellään siten, että loppusijoitukseen jää mahdollisimman vähän jätettä. Syntypaikkalajitteluun ja laitosmaiseen käsittelyyn perustuva jätehuoltojärjestelmä ohjaa syntyvästä jätteestä yli 70 % hyötykäyttöön. YTV:n jätteenkäsittely- ja loppusijoitusstrategia tähtää sekajätteen laitosmaisen käsittelyn toteuttamiseen sekä Ämmässuon laajennusalueen käyttöönottoon ja nykyisen täyttöalueen hallittuun sulkemiseen. Tärkeimmät hankkeet strategian toteuttamiseksi ovat: - Sekajätteen käsittelylaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto (hankkeesta on valmistunut ympäristönvaikutusten arviointiselostus kesällä 2002). - Ämmässuon nykyisen täyttöalueen sulkeminen, kaatopaikkakaasun talteenotto ja hyödyntäminen sekä ympäristövaikutusten hallinta. - Nykyisten käsittely- ja varastointialueiden vesienhallinta ja hajuhaittojen poistaminen
19 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 18 (32) - Ämmässuon uuden loppusijoitusalueen käyttöönotto. - Pilaantuneiden maiden käsittely ja puhdistettujen maa-ainesten hyödyntäminen kaatopaikan pintarakenteissa. - Erilliskerätyn biojätteen käsittelykapasiteetin nosto. Jätemäärän on ennakoitu kasvavan lähinnä alueen väestömäärän lisääntymisen johdosta. Asukaskohtaisen ominaisjätemäärän on ennakoitu säilyvän nykyisellään (570 kg/as/vuosi). Teollisuuden, kaupan, yritysten ja virastojen jätemäärien on ennakoitu pysyvän nykyisellään työpaikkamäärän kasvusta huolimatta tehostuneen hyötykäytön ja yritysten toiminnan luonteen muutosten vuoksi. 3.2 Jätehuollon tilanne tänään Pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätteet kerätään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Ämmässuolla on myös biojätteiden kompostointilaitos. Pääkaupunkiseudulla ei ole ongelmajätteiden kaatopaikkaa. Seutulan jäteasemalla on nykyisin Sortti-kierrätysasema sekä hyötyjätteiden pienkuormien ja kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanotto, lisäksi siellä otetaan talteen biokaasua. Seutulassa vastaanotetaan kotitalouksien ongelmajätteitä sekä hyötykäyttöön puutarhajätettä, risuja, kyllästämätöntä puuta, metalliromua, lasia, pahvia ja paperia, sähkö- ja elektroniikkaromua ja joulukuusia. Alue on yleiskaavassa kaatopaikkaaluetta (EK). Seutulan lisäksi Vantaan yleiskaavassa on EK-varaus Kiilan kaatopaikalle. Seutulan ja Kiilan kaatopaikkavarausten yhteydessä on myös erityistoimintojen työpaikka-alueita (TE), jotka on tarkoitettu jätteiden hyötykäyttöä palveleville toiminnoille. Kiilan kaatopaikkavarauksen käyttöönottoa ei ole suunniteltu. Valtuustoseminaarissa todettiin yhdyskuntatekniikkaa käsitelleessä teemaryhmässä, että jätteiden käsittely tulisi ratkaista seudullisella tasolla. Lisäksi todettiin, että Seutulan ja Kiilan kaatopaikka-alueet eivät sovellu yhdyskuntajätteille, alueet saattaisivat soveltua mm. puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen, voimalaitostuhkille, biojätteille, varikoille, asfalttiasemille, betoniasemille ja kivenmurskaamoille. YTV on etsinyt paikkaa Sortti-kierrätysasemalle Itä-Vantaalta Tuusulanväylän varresta Kehä III:een tukeutuen lentoaseman itäpuolelta. Asema täydentäisi pääkaupunkiseudun verkostoa. Lähin Sorttikierrätysasema Itä-Vantaalla on tällä hetkellä Lahdenväylään ja Kehä I:een tukeutuen Kivikossa. Aseman pinta-alatarve on noin 3 ha. Uudenmaan liitossa on valmistunut pilaantuneiden maiden, voimalaitosjätteiden, ylijäämämassojen sekä rakennusjätteiden rejektien käsittely- ja loppusijoituspaikkaselvitys (Uudenmaan liiton julkaisuja E ). Selvitys palvelee mm. maakuntakaavoitusta. Maakuntakaavaluonnoksessa ( ) on osoitettu Seutula ja Kiila jätteenkäsittelykohteiksi. Lisäksi Pitkäsuolla on jätteenkäsittelykohdemerkintä, alue on tarkoitettu Grönbergin lyijysulaton lyijypitoisten maiden loppusijoittamiseen
20 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 19 (32) Kuva 12. Yleiskaavan mukaiset Kiilan (läntisempi EK-alue) ja Seutulan (itäisempi EK-alue) kaatopaikka-alueet. KIILA SEUTULA PITKÄSUO Kuva 13. Ote maakuntakaavaluonnoksesta ( ), Seutulan, Kiilan ja Pitkäsuon jätteenkäsittelyn kohteet on ympyröity
21 Lähtökohdat ja tavoitteet yhdyskuntatekniikka 20 (32) TAVOITTEET YLEISKAAVAN TARKISTUKSELLE 1. Säilytetään nykyiset Seutulan ja Kiilan kaatopaikkavaraukset. 2. Vantaa kantaa vastuuta seudullisesta jätehuollosta. 3. Kiilan kaatopaikka-alueen soveltuminen jollekin jätejakeelle selvitetään kunkin hankkeen yhteydessä. 4. Osoitetaan yhdyskuntateknisen huollon kohdevaraus Itä-Vantaan Sortti- 3.3 Pilaantuneet maat Uudenmaan liiton selvityksessä on arvioitu Vantaalla kunnostettavan pilaantunutta maata m 3 vuodessa, joka olisi noin 15 % Uudenmaan kokonaismäärästä ja noin 19 % pääkaupunkiseudun kokonaismäärästä. Lievästi pilaantuneita maita otetaan tällä vastaan pääkaupunkiseudulla ainoastaan Ämmässuolla. Voimakkaasti pilaantuneille maille on varattu Helsingin omaan käyttöön Vuosaaren loppusijoitusalue, muita alueita pääkaupunkiseudulla ei ole käytössä. Yleistä ongelmajätteiden kaatopaikkaa Uudellamaalla ei ole. Pilaantuneita maita sijoitetaan lisäksi kertaluontoisiin loppusijoituspaikkoihin. Vantaalla on suunnitteilla entisen Grönbergin lyijysulaton lyijypitoisten maiden loppusijoittaminen Pitkäsuon täyttömäkeen. Hankkeen ympäristönvaikutusten arviointimenettely on päättynyt, Uudenmaan ympäristökeskus on antanut hankkeen yhteysviranomaisena lausunnon Pitkäsuo on esimerkki kertaluontoisesta pilaantuneiden maiden loppusijoituksesta. Alue sijaitsee yleiskaavassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU), joka voi olla mahdollinen jälkikäyttö myös jatkossakin. Pilaantuneiden maiden kertaluontoinen loppusijoitus Pitkäsuolle tulee ottaa huomioon yleiskaavan tarkistuksessa. Pilaantuneiden maiden käsittelypaikkoja on pääkaupunkiseudulla vain Helsingin Kyläsaaressa ja Viikissä. Vastaavasti pilaantuneiden maiden välivarastointipaikkoja on pääkaupunkiseudulla vain Helsingin Kyläsaaressa ja Vuosaaressa. Uusia lievästi ja voimakkaasti pilaantuneiden maiden käsittely-, välivarastointi- ja loppusijoituspaikkoja tarvitaan. Lievästi pilaantuneita maita voidaan käyttää hyödyksi mm. kaatopaikkarakenteissa, meluvalleissa ja tierakentamisessa tai viedä tavanomaiselle yhdyskuntajätteen kaatopaikalle. Voimakkaasti pilaantuneita maita ei voida kaikkia hyödyntää tai viedä yhdyskuntajätteen kaatopaikalle, vaan osa joudutaan viemään ongelmajätteiden kaatopaikalle. Uudenmaan liiton selvityksessä on esitetty kolmen käsittelyalueen perustamista Uudenmaan alueelle: - monipuolinen käsittelylaitos pääkaupunkiseudulle - öljyisten ja mahdollisesti metalleilla pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely Länsi-Uudellemaalle (toteutunut Virkkalan käsittelylaitos)
Yleiskaavatoimikunta 27.5.2004 Liite 7/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0007 / 10.5.2004 TEKNISEN HUOLLON ALUEVARAUKSET
Yleiskaavatoimikunta 27.5.2004 Liite 7/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0007 / 10.5.2004 TEKNISEN HUOLLON ALUEVARAUKSET TEKNISEN HUOLLON ALUEVARAUKSET SISÄLLYSLUETTELO 1 LINJA-AUTOVARIKOT 1 1.1
LisätiedotKaavoitus ja jätehuolto
1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien
LisätiedotVantaan joukkoliikennelinjasto 2015
Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan sisäiset linjat Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), arki Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), lauantai Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), sunnuntai 4-5
LisätiedotTilastokatsaus 7:2013
Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli
LisätiedotRakentaminen Vantaalla 2010
Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen
LisätiedotHSY:n jätehuollon vuositilasto 2014
HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut
LisätiedotTILASTOKATSAUS 8:2018
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2018 1 17.12.2018 TYÖPAIKAT VANTAALLA 2007 2016 Vantaalla oli lähes 110 800 työpaikkaa vuoden 2016 lopussa, mikä oli 4,9 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2015
TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa
LisätiedotPirkanmaan Jätehuolto Oy
Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan
Lisätiedottarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462
Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2017
TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,
LisätiedotJätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013
Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet
LisätiedotVantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola
Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun
LisätiedotTilastokatsaus 7:2014
Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI
ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö
LisätiedotUudenmaan vaihemaakuntakaava. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta
Uudenmaan vaihemaakuntakaava Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 21.11.2006 2 Maakuntakaava vahvistettu Valitukset hylättiin Kaksi aluetta vahvistamatta Ohjeita jatkokaavoitukselle Voimaan jo ennen lainvoimaisuutta
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 2:2018
TILASTOKATSAUS 2:2018 15.3.2018 TYÖPAIKAT VANTAALLA 2015 Vantaalla oli vuoden 2015 lopussa 109 779 työpaikkaa. Työpaikkamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 2450:lla. Helsingissä työpaikkamäärä kasvoi vuodesta
LisätiedotYleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys
Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004 Korso-Savio maankäyttöselvitys Johdanto Vantaan ja Keravan kaupunginhallitukset ovat 27.1.2003 hyväksyneet
LisätiedotDnro:592/14.05.01.00/2013 Kunnanhallituksen päätös 22.9.2014 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan Ely-keskukselle Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA-selostus)
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 4010/11.01.00/2011 4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toimintojen ympäristölupaa Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotVantaan hyvinvointikatsaus 2018
Vantaan hyvinvointikatsaus 218 Vantaan hyvinvointikatsaus 218 on hyvinvointiraportointityönryhmän yhdessä eri toimialojen edustajien kanssa laatima katsaus hyvinvoinnin ja toimintaympäristön kehityksestä
LisätiedotSivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.
Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän
LisätiedotVesi asema- ja rantaasemakaavassa
Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan
LisätiedotTilastokatsaus 3:2013
Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010
LisätiedotEDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä
EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne
LisätiedotKymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija
Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotMETROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1
METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,
LisätiedotMustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013
Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008
KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,
LisätiedotLahden seudun kierrätyspuisto
Lahden seudun kierrätyspuisto Kujalan jätekeskus? Hajut, haittaeläimet? Vaarallinen jäte? Asukastilaisuudet 3. ja 4.6.2019 Heinsuon koulu, Hollola / Erkko-lukio, Orimattila Mielipiteissä ja kommenteissa
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus/LTo
VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus/LTo 6.9.2005 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta Asia: ASEMAKAAVA NRO 720900 Kaupunginosa:
LisätiedotARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO
YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO ARKISTOLUETTELO Sivu 1(27) III2 III3 Vaaliasiapapereita 1902 1925 Kunnan alueella toimitetuissa alkuaikojen vaaleissa kertyneitä hajanaisia asiakirjoja.
LisätiedotPerheet ja asuntokunnat
Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja
LisätiedotMädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013
Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 25.4.2014
Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen
Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,
LisätiedotSuomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen
1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä
LisätiedotLOIMAAN KAUPUNKI Myllykylän teollisuusalue, 7. kaupunginosa, asemakaava ja asemakaavan muutos
LOIMAAN KAUPUNKI Myllykylän teollisuusalue, 7. kaupunginosa, asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.8.018 - Vastineraportti Tiivistelmä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kiinteistölautakunta To/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2013 1 (5) 579 Lausunto Etelä-Suomen maanmittaustoimistolle Fingrid Oyj:n lunastuslupahakemuksesta HEL 2013-014135 T 10 01 00 Kiinteistökartta K7 T3, Kehä III Päätös Lautakunta
LisätiedotHaja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio
1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO 1 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt / VESIHUOLTO JA JÄTEHUOLTO TEEMAA OHJAAVAT TAVOITTEET Valtakunnalliset
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.12.2010 ASEMAKAAVANMUUTOS nro 002099, HÄMEENKYLÄ, OSA KORTTELISTA 12202 SEKÄ PUISTOALUETTA. KAAVAMUUTOSALUE Kaavamuutosalue
LisätiedotKERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto
Dnro KH/KV: 345 /2015 35 KERCA V (2301) ASEMAKAAVAN MUUTOS 20.5.2015/35 Kkj. 35 Asemakaavan muutosalue sijaitsee 9. Alikeravan kaupunginosassa, noin 3 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään, Kercan
LisätiedotKymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko
Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko 31.5.2012 Jyväskylä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Päivi Riehunkangas suunnittelija, päivähoito Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi
LisätiedotLiiketoimintamahdollisuudet Ekomossa. Leena Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY
Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa Leena Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY 29.8.2019 Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa HSY Ekomo Haastavat materiaalit Ekomossa Sorttiasemille
LisätiedotLiittyminen laajempaan kontekstiin
Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3
LisätiedotKATSAUS HELSINGIN PILAANTUNEISIIN MAIHIN
KATSAUS HELSINGIN PILAANTUNEISIIN MAIHIN Satu Järvinen, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Kimmo Järvinen, Ramboll Finland Oy JUONI Esitys pohjautuu Likaantuneet maat -työryhmän teettämään raporttiin:
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi
LisätiedotTilastokatsaus 12:2014
Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa 5.11.2014 Tietopalvelu B15:2014 1 Työpaikat Vantaan osa-alueilla 31.12.2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi
LisätiedotTuusulan vesihuoltoliikelaitoksen toiminta-alueen päivittäminen 2017
1 / 3 Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen toiminta-alueen päivittäminen 2017 LAUSUNNOT Tuusulan kunnan vesihuoltoliikelaitos pyysi lausuntoa vesihuollon toiminta-alueen päivittämisestä naapurikunnilta, Keski-Uudenmaan
LisätiedotKehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet
Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava
LisätiedotKOLARI KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI: 69 sekä puistoalue (VP)
Seitap Oy Kolari 1 KOLARI KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI: 69 sekä puistoalue (VP) KOLARIN KUNTA SEITAP OY 2017 Seitap Oy Kolari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2
LisätiedotTILASTOKATSAUS 12:2015
TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin
LisätiedotEsko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?
Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto
LisätiedotAsemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan
LisätiedotSUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO
1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KAUS/1907/10.02.03/2014 VP 47/21.10.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KYLÄSAAREN 34. KAUPUNGINOSAN KYLÄSAARENTIEN, KIVININTIEN, VANHAINKODINTIEN JA LAUNAISTENTIEN LÄHIYMPÄRISTÖ 1. ASEMAKAAVA 609
LisätiedotASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotT o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s
LisätiedotAsemakaava nro 670900, Ruskeasanta (67) ja Ilola (71) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 27.11.2008
Asemakaava nro 670900, Ruskeasanta (67) ja Ilola (71) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 27.11.2008 Aloite Vantaan kaupungin yrityspalvelut on
LisätiedotHSY:n jätehuollon vuositilasto 2016
HSY:n jätehuollon vuositilasto 216 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut
LisätiedotMäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS
INSINÖÖRITOIISTO Severi nttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi äntytie 4, 27 Helsinki p. (9) 24 tai 4 465861, fax (9) 2412311 217 TLN OSYLEISKV-LUE SIPOO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELSELOSTUS 22.4.213
LisätiedotHyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti
LisätiedotLIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan
LisätiedotALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL
LisätiedotSarkkirannan lähikaupan asemakaavamuutoshankkeen edellytykset
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 16.8.2016 Lausuntopyyntö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Kempeleen seurakunta Viite Suomen Lähikauppa Oy:n aloite uuden lähikaupan
LisätiedotSTHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä
STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta
LisätiedotAsumista Piipuistoon
Vantaa Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 4.9.2014 Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Asumista Piipuistoon Asemakaavamuutos nro 002232,
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013
Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee
LisätiedotHyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa
LisätiedotSuunnittelualue sijaitsee Kyminlinnantien, Uittoväylän ja valtatie 7:n välisellä alueella Jumalniemen kauppakeskuksen pohjoispuo lella.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 40. KAUPUNGINOSA KALLIOKOSKI OSA KORTTELIA 56 SEKÄ KYMINLINNANTIETÄ JA UITTOVÄYLÄÄ KAAVA NRO 0217 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja
LisätiedotASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (6) ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 13.11.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 815 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Asema KORTTELI KAAVA-ALUEEN
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotKierrätystä ja hyötykäyttöä
Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon
Lisätiedot19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh.
ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Suuralue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 011 Hämevaara
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1, 2. kunnanosa, Sirkka Lounaisrinteen korttelin 965 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita
LisätiedotUtsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-
LisätiedotYhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa
Pietarilaisen jätetutkimusväen vierailu Turussa 11. 14.12.26 Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Juha Kaila, TkT Pietari jätetutkimuksen tavoitteita Kotitalousjätteen määrän ja laadun
LisätiedotJätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella
Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 251 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue
LisätiedotTOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi
LisätiedotJätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008
Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen
LisätiedotKehä IV. Edunvalvontakortti
Kehä IV Edunvalvontakortti 1.2.2019 Kehä IV Kunnan tavoitteissa ja toimenpiteissä keskeinen liikennehanke Suunnittelun tavoitteena on, että toteutus välillä voi alkaa vaiheittain ja Tuusulan osalta ennen
LisätiedotBiohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset
Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotAsemakaavan muutos nro Havukoski
Asemakaavan muutos nro 001994 Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan muutosta ovat hakeneet Vantaan kaupungin
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotLipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro sekä tonttijako, Asola
Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro 721300 sekä tonttijako, Asola Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan
LisätiedotKoisoniitty. Asemakaavan muutos nro osoitteessa Koisotie 8
Koisoniitty Asemakaavan muutos nro 002193 osoitteessa Koisotie 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 9.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-
Lisätiedot