Välilevyperäinen selkäkipu
|
|
- Asta Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus MATS GRÖNBLAD Välilevyperäinen selkäkipu Tiedot syntymekanismista auttavat kehittämään diagnostiikkaa ja hoitoa Nikamavälilevy on selkärangan biomekaanisesti tärkeä laatikkomainen joustotyyny. Rappeutuessaan se näyttää tummalta magneettikuvassa. Vain osa näistä tummista välilevyistä on oireisia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat selventäneet niitä kudostason tapahtumia, jotka muuttavat välilevyn kivuliaaksi. Keskeistä on hermosäikeiden sisäänkasvu pitkin välilevyn ulkokerroksiin asti ulottuvia radiaalisia repeämiä. Oireettomassa välilevyssä hermotus rajoittuu vain syykehän eli anulus fibrosuksen uloimpiin kerroksiin. Repeämäalueiden uusien hermopäätteiden ympäristössä on kipua aiheuttavia tulehdusaineita, jotka vapautuvat uudisverisuonten tuomista makrofageista ja syöttösoluista. Hermopäätteistä vapautuu myös neurogeeniseen tulehdukseen osallistuvia neuropeptidejä. Myös diskussolut sisältävät tulehdusaineita. Välilevyn painejakauman muuttuessa rappeutumisen myötä kohonnut kudospaine syykehän jo ennestään heikommassa takaosassa indusoi paikallisia välilevysoluja erittämään sidekudosta hajottavia metalloproteinaaseja. Näin välilevyn sisäkerroksiin kasvaneisiin hermopäätteisiin kohdistuu sekä biokemiallisia että mekaanisia ärsykkeitä. Hoitona on käytetty kivuliaan tason luuduttamista ja muita operatiivisia ja nonoperatiivisia menetelmiä, mutta täysin tehokasta ja luotettavaa hoitokeinoa ei vielä ole. V ielä 1970-luvun lopussa pidettiin jopa mahdottomana, että välilevy voisi olla selkäkivun lähde. Sen katsottiin olevan vailla hermotusta ja verisuonitusta, itse asiassa kehon suurin yksittäinen avaskulaarinen rakenne (Wyke 1976). Muutama vuosi myöhemmin Bogduk ym. osoittivat ensin lannerangan (1981) ja myöhemmin (1988) vielä kaularangan osalta, että vain anulus fibrosuksen eli syykehän uloin kolmannes on hermottunut. Vuosikymmen myöhemmin paikansimme (Palmgren ym. 1999) hermosäikeitä ja -päätteitä käyttäen samanaikaisesti immunohistokemiaa ja useita vasta-aineita. Totesimme, että lannerangan makroskooppisesti rappeutumattomista ja kivuttomista välilevyistä otetuissa tuoreissa näytteissä hermorakenteita on vielä muutaman millimetrin syvyydellä syykehän ulkoreunasta. Kaksi tutkimusryhmää Duodecim 2005;121: (Coppes ym. 1997, Freemont ym. 1997) ovat toisistaan riippumatta havainneet hermorakenteita ihmisen oireisen välilevyn etuosassa. Niitä löytyi näytteistä, joita saatiin luudutusleikkausten yhteydessä. Hermorakenteita oli todettavissa syykehän syvimmissä kerroksissa, ja yksittäisiä hermosäikeitä tunkeutui nikamavälilevyn ytimeen eli nucleus pulposukseen asti. Englantilainen tutkimusryhmä (Johnson ym. 2001) on myöhemmin vahvistanut näitä havaintoja ja lisäksi todennut, että hermojen sisäänkasvua ohjaavat tukisolut (Schwannin solut), joita on havaittavissa vain oireisissa rappeutuneissa välilevyissä. Ryhmä havaitsi myös, että sisään kasvaneita verisuonia oli syvemmällä syykehässä kuin hermosäikeitä tai Schwann soluja. Tämä viittaa mahdollisesti siihen, että sisään kasvavat verisuonet ohjaavat vuorostaan hermosäikeiden 2291
2 sisäänkasvua. Näyttää siis siltä, että ainakin joissakin oireisissa välilevyissä tapahtuu voimakastakin»neoinnervaatiota». Neuroanatomisesti on ilmeistä, että välilevy voi olla yksi tärkeä selkäkivun lähde, joskin kivulle on myös muita syitä (Grönblad 2005). Välilevyperäisen kivun diagnostiikka Kliiniset menetelmät. Vaikka siis välilevy voi aivan ilmeisesti olla kivun lähde, on paljon vaikeam paa osoittaa tämä yksittäisillä potilailla. On arvioitu, että välilevy olisi pitkittyneen selkäkivun lähde noin 40 %:ssa tapauksista, kun kivun aiheuttajaa on etsitty tarkkaa puudutusohjelmaa käyttäen (Schwarzer ym. 1995). Perusterveydenhuollossa on esitetty huomattavasti pienempi osuus (yhdessä fasettinivelten rappeumamuutosten kanssa noin 10 %). Näissä olosuhteissa selkäkivun syy on yleisimmin (noin 70 %) tuntematon (Grönblad 2005). Selitys eroihin on, että mikään yksittäinen kliininen löydös tai testi tai niiden yhdistelmä ei ole spesifinen välilevyperäiselle selkäkivulle (Grönblad 2004, Indahl 2004). Tunnettu australialainen selkätutkija Nikolai Bogduk on todennut välilevyperäisestä selkäkivusta:»it looks, feels and behaves like any other back pain» (Bogduk ja McGuirk 2002). Suomalainen tutkimusryhmä professori Vanharannan johdolla on kehittänyt noninvasiivisen menetelmän, jolla oireinen taso altistetaan tietyntaajuiselle tärinälle. Menetelmällä aikaansaatu kipu korreloi verrattain hyvin disko grafialla aikaansaatuun, mutta menetelmän kliininen käyttökelpoisuus on edelleen epäselvä. On myös epäselvää, voitaisiinko sitä käyttää esimerkiksi pyrittäessä arvioimaan välilevyperäisen kivun esiintyvyyttä väestötasolla, mihin diskografiaan perustuva erotusdiagnostiikka (taulukko) ei laisinkaan sovellu. Radiologiset menetelmät. Magneettikuvauksella voidaan osoittaa vain, onko välilevy rappeutunut (tumma) vai ei; selkäkivun välilevyperäisyyttä se ei valitettavasti paljasta (Schwarzer ym. 1995). Kliinisiltä merkityksiltään kiistanalaisia ovat myös sellaiset magneettikuvauslöydökset, kuten pienet signaalinvahvistuma-alueet TAULUKKO. Kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen (IASP) diagnostiset kriteerit välilevyperäiselle selkäkivulle. Aikaisemmat kriteerit (Schwarzer ym. 1995) Kivun täytyy tulla esiin diskografian yhteydessä Tietokonetomografiadiskografian tulee näyttää sisäinen välilevyrepeämä Ainakin yhden muun välilevyn diskografian tulee olla kivuton IASP:n ja kansainvälisen selkäinjektioseuran (ISIS) tarkennetut kriteerit (Kniesel 2004) Kivun täytyy tulla esiin diskografian yhteydessä Viereisten välilevyjen diskografia ei saa aiheuttaa kipua Aiheutetun kivun voimakkuus on vähintään 7 asteikolla 0 10 Kipu toistuu jo alle 50 psi:n (0,345 MPa) ruiskutuspaineella Tietokonetomografiadiskografia osoittaa III tai IV luokan repeämän (kuva 1) (high intensity zone, HIZ), joita esiintyy yleensä syykehän takaosassa, ja päätelevyn alla luun ydinalueella näkyvät niin sanotut Modicin muutokset (Modic ym. 1988). Erityisesti HIZ-löydöksiä on todettu esiintyvän melko usein oireettomillakin (Carragee ym. 2000), mutta niin sanotut tyypin I Modicin muutokset, jotka näkyvät T2-sekvenssillä voimakkaampana signaalina, saattavat liittyä selkäkipuun. Näiden muutosten yhteydessä on nimittäin havaittu histologisesti ja biokemiallisesti tulehdusreaktio. Toisaalta Modicin muutosten ja diskografian yhteydessä koetun kivun välillä ei ole kovin selvää yhteyttä (Sandhu ym. 2000). Yksittäisinä syinä pitkittyneeseen selkäkipuun sekä HIZ että Modicin muutokset ovat ilmeisesti liian harvinaisia ollakseen kliinisesti merkityksellisiä (Kääpä ym., julkaisemattomia havaintoja). Tummia välilevyjä todetaan usein oireettomilla, mutta koululaisilla niiden on havaittu ennustavan myöhempiä toistuvia selkäkipujaksoja (Salminen ym. 1999). Diskografiaa pidetään yleisesti ainoana diagnostisena tutkimuksena, jonka yhteydessä voidaan suoraan ruiskuttamalla varjoainetta välilevyn keskustaan ärsyttää välilevyn herkistyneitä hermopäätteitä. Mahdollisesti tärinäaltistus on toinen sellainen menetelmä. Kun disko grafiaan liitetään tietokonetomografia (TT), voidaan paremmin visualisoida välilevyn sisäistä patoanatomiaa (Vanharanta ym. 1988). Diskografian kliininen tulkinta ja laajempi kliininen merkitys ovat kuitenkin kiistanalaisia (Carragee 2292 M. Grönblad
3 2000, Grönblad 2004, Indahl 2004). Carragee (2000) on joukossa tutkimuksia havainnut, että kivun ilmoittaminen diskografian yhteydessä ei liity vain puhtaasti anatomisiin muutoksiin välilevyssä vaan on yhteydessä myös psykologisten testien tuloksiin, somatisaatioon ja vakuutuslääketieteellisiin seikkoihin. Hän painottaa, että ennen selkäkivun vuoksi tehtävää diskografiaa tulisi suorittaa tarkka psykologinen ar vioin ti, erityisesti jos diskografialöydös saattaa johtaa luudutusleikkaukseen. Kivun syntymekanismin kannalta on kuitenkin merkityksellistä, että TT-diskografialla voidaan havaita syykehän läpi aivan ulkokerroksiin asti ulottuvia radiaalisia repeämiä (Grönblad ym. 1990, Moneta ym. 1994, Videman ja Nurminen 2004 ) (kuva 1). Teoriassa myös välilevyn syvempien kerrosten repeämät voisivat hermosäikeiden sisäänkasvun myötä olla kivuliaita. Kuitenkin on todennäköisempää, että nimenomaan ulkokerroksiin asti ulottuvat radiaaliset repeämät ovat ne välilevyn kohdat, joissa hermot ja verisuonet kasvavat sisään syykehän syvempiin kerroksiin. TT-diskografian spesifisyyttä välilevyperäisen kivun diagnostisena menetelmänä on pyritty lisäämään tarkentamalla diagnostisia kriteereitä (taulukko). Välilevyperäisen kivun diagnostiikan kannalta keskeistä on, että jo pienemmällä ruiskutuspaineella voidaan aikaansaada riittävän voimakas kipureaktio varjoaineen tunkeutuessa välilevyn ulkokerroksiin asti ulottuviin radiaalisiin repeämiin (luokan III repeämä) ja mahdollisesti vielä levitessä ulkokerroksissa laajemmalle alueelle (luokan IV repeämä), ärsyttäen paikallisia hermopäätteitä (kuva 1). Luokan III repeämä NP Luokan IV repeämä NP AF AF KUVA 1. Välilevyn syykehän eli anulus fibrosuksen alueen kivun kannalta merkityksellisimmät tietokonetomografiadiskografialla havaittavat repeämät (Bogduk ja McGuirk 2002). NP = nucleus pulposus eli välilevyn ydin, AF = anulus fibrosus. SP CGRP SK H + KK M NP AF S Välilevyperäisessä kivussa vaikuttavia tekijöitä Välilevyrappeuman taustalla on havaittu olevan sekä kollageeni- että proteoglykaanimolekyylien geenien polymorfismia, ja geneettinen riski on hyvin merkittävä (Battie ja Videman 2004). Myös syykehän repeämien määrä on riippuvainen genotyypistä (Videman ym. 2001). Oireisessa välilevyssä todennäköisesti hyvin merkityksellistä on hermosäikeiden sisäänkasvu repeämä alueella (kuva 2). Sisään kasvaneet veri- KUVA 2. Välilevyperäiseen kipuun vaikuttavia tekijöitä luokan IV syykehärepeämässä. Hermosäikeet ovat kasvaneet sisään syykehän syvempiin kerroksiin repeämäalueella. NP = nucleus pulposus eli välilevyn ydin, AF = anulus fibrosus eli syykehä, M = makrofagi, S = syöttösolu, SP = substanssi P, CGRP = calcitonin gene-related peptide, MP = metalloproteinaasi, KK = kemokiinit, SK = sytokiinit. Välilevyperäinen selkäkipu 2293
4 suonet tuovat vaurioalueelle tulehdussoluja, kuten makrofageja ja syöttösoluja (Peng ym a,b), jotka erittävät sytokiineja ja metalloproteinaasientsyymejä. Yhdessä vetyionien kanssa, joiden määrä on lisääntynyt tulehtuneella kudosvaurioalueella, tulehdusreaktion erilaiset välittäjäaineet ärsyttävät paikalle kasvaneita uusia hermopäätteitä. Nämä hermopäätteet vahvistavat alueen tulehdusreaktiota erittämällä neurogeenista tulehdusta laukaisevia neuropeptidejä, kuten substanssi P:tä ja CGRP:tä (calcitonin gene-related peptide) (Weinstein 1991). Vastikään julkaistu tanskalainen tutkimus (Li ym. 2005) osoitti, että vaikean kivuliaan välilevyrappeuman takia tehdyissä luudutusleikkauksissa saadut välilevyt erittävät in vitro joukon sytokiineja. Erityisen suuria pitoisuuksia havaittiin eotaksiinia, IP-10:tä (interferon-γ-inducible protein-10), RANTESia (regulated on activation, normal T expressed and secreted), interleukiini 6:ta ja interleukiini 8:aa. Eotaksiini ja RANTES ovat kemokiineja monosyyteille, makrofageille ja Th1-lymfosyyteille. Muut tutkijat (Kikuchi ym. 1999) ovat havainneet toista kemokiinia MCP-1:tä (monocyte chemoattractant protein 1) ihmisen välilevynäytteissä. MCP-1 on avainasemassa makrofagisolujen kemokiinina. Välilevynäytteistä on myös paikannettu ja biokemiallisin menetelmin määritetty useita angiogeneesiä indusoivia tekijöitä, kuten interleukiini 8:aa (Burke ym. 2002, Li ym. 2005), emäksistä fibroblastikasvutekijää (Tolonen ym ja 2005, Nagano ym. 1995) ja endoteelikasvutekijää (VEGF) (Tolonen ym ja 2005). Myös biomekaanisilla tekijöillä on todennäköisesti merkitystä (Adams ym. 2000). Terveen välilevyn keskellä olevassa geelimäisessä ytimessä on korkea sisäinen paine, jonka ansiosta se toimii hyvänä joustotyynynä. Radiaaliset repeämät ja päätelevyn murtumat lisäävät välilevyn ytimen kokonaistilavuutta ytimen tunkeutuessa näihin, ja seurauksena on välilevyn keskellä vallitsevan paineen lasku. Tällöin lisääntynyt paine kohdistuu ulompana olevaan syykehään, ja on havaittu että syykehän ohuempaan takaosaan kohdistuva paine voi kasvaa jopa 160 % (Adams ym. 1996). Tämä voi olla kliinisesti hyvin merkityksellistä, koska alueen hermopäätteisiin kohdistuva paine on näin ollen kohonnut ja paine indusoi myös välilevysoluissa metalloproteinaasin tuotantoa (Lotz ym. 1998). Lisäksi välilevynsisäiset repeämät sijaitsevat voittopuolisesti sen takaosassa. Täten biomekaaniset ja biokemialliset tekijät vaikuttavat yhdessä ja lisäksi vielä välilevyn heikoimmassa osassa. Hoito Oireisen tason luudutus auttaa joissakin ta pauksissa, mutta on melkein mahdotonta ennustaa, milloin se auttaa. Diskografia ei myöskään anna luotettavaa ennustetta. Äskettäin tehty norjalainen satunnaistettu hoitotutkimus (Brox ym. 2003) viittaa siihen, että tehokkaalla hyvin suunnitellulla selkäkuntoutuksella voidaan saavuttaa varsinkin pitemmällä aikavälillä yhtä hy- Y D I N A S I A T Pitkittyneistä selkäkiputapauksista noin neljääkymmentä prosenttia on pidetty välilevyperäisinä, mutta diagnoosin varmistaminen kliinisin tai radiologisin keinoin on vaikeaa. Magneettikuvauksessa tummina näkyvät välilevyt ovat rappeutuneita mutta eivät välttämättä kivuliaita. Syykehän eli anulus fibrosuksen radiaalisia repeämiä pitkin tapahtuva hermosäikeiden ja verisuonten sisäänkasvu sekä kemokiinien ja sytokiinien aiheuttama tulehdussolureaktio näyttävät olevan merkittäviä tekijöitä hermoärsytyksen synnyssä. Syykehän jo ennestään etuosaa heikompi takaosa altistuu kohonneelle kudospaineelle, mikä indusoi välilevysoluja tuottamaan sidekudosta hajottavia metalloproteinaasientsyymejä M. Grönblad
5 viä tuloksia kuin luudutusleikkauksella. Samansuuntaisia tuloksia saatiin Oxfordin yliopistossa suoritetussa tutkimuksessa. Oireisen tason tekeminen liikkumattomaksi ei siis välttämättä johda kivuttomuuteen tai edes vähennä kipua. Luudutusleikkauksen vaihtoehdoiksi on kehitetty menetelmiä, joilla pyritään denervoimaan ja koaguloimaan välilevyn ulkokerroksissa olevia repeämäalueita kuumentamalla niitä paikallisesti (Saal ja Saal 2004). Tällaisista puoli-invasiivisista menetelmistä tehdyt satunnaistetut tutkimukset ovat kuitenkin antaneet melko ristiriitaisia tuloksia, eikä vielä tiedetä juuri mitään menetelmiin mahdollisesti liittyvistä pitkäaikaishaitoista. Leikkaushoidon tapaan potilaiden oikea valinta näihin toimenpiteisiin on ongelmallista ja vaatii lisäselvitystä. Myös eläinkokeiden avulla on pyritty kehittämään menetelmiä, joilla voitaisiin»nuorentaa» rappeutuneita välilevyjä, muun muassa siirtämällä välilevysoluihin transformoivan kasvutekijän beetan (TGF-β) DNA:ta geeninsiirrolla, jolloin saadaan tuotettua lisää hyvin toimivia proteoglykaaneja soluvälitilaan (Lattermann ym. 2004). Vaihtoehtoisesti voitaisiin korvata koko rappeutunut välilevy, ellei se ole liian pahasti madaltunut, välilevyproteesilla (Fraser 2004). Näin saadaan jousto-ominaisuuksia parannettua ja myös lisää tilaa hermojuurikanaviin. Satunnaistettuja tutkimuksia kuitenkin tarvitaan, ennen kuin tällaiset toimenpiteet otetaan laajempaan käyttöön. Oleellista ei ole vaikuttaa kaikkiin rappeutuneisiin välilevyihin vaan niihin, jotka ovat lisäksi oireisia. Lopuksi Patologisissa välilevyissä, kuten rappeutuneissa oireisissa välilevyissä ja välilevytyrissä, tapahtuu hermosäikeiden sisäänkasvua alueille, joilla ei normaalisti ole laisinkaan hermotusta. Lisäksi oireiseen välilevyrappeumaan liittyy yleensä syykehän ulkokerroksiin ulottuvia radiaalisia repeämiä, eniten syykehän ohuemmassa ja heikommassa takaosassa. Terveen välilevyn ytimeen pystyasennossa kohdistuva paine siirtyy välilevyn rappeutuessa suureksi osaksi syykehän kliinisesti tärkeään takaosaan. Sen alueella on usein radiaalisia repeämiä, jotka heikentävät kudosrakennetta entisestään. Kun lisäksi on havaittu, että tällaisissa oireisissa välilevyissä on varsinainen»cocktail» tulehdusaineita ja uudisverisuonten kautta tulehdussoluja paikalle tuovia kemokiineja, välilevy voi epäilyksettä olla tärkeä selkäkivun lähde. Kirjallisuutta Adams MA, McNally DS, Dolan P. Stress distributions inside intervertebral discs. The effects of age and degeneration. J Bone Joint Surg Br 1996;78: Adams MA, Freeman BJC, Morrison HP, ym. Mechanical initiation of intervertebral disc degeneration. Spine 2000;25: Battié MC, Videman T. Genetic transmission of common spinal disorders. Kirjassa: Herkowitz HN, Dvorak J, Bell G, Nordin M, Grob D, toim. The lumbar spine. 3. painos. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins, 2004, s Bogduk N, McGuirk B. Causes and sources of low back pain. Kirjassa: Bogduk N, McGuirk B, toim. Medical management of acute and chronic low back pain. An evidence-based approach. Amsterdam: Elsevier, 2002, s Bogduk N, Tynan W, Wilson AS. The nerve supply to the human lumbar intervertebral discs. J Anat 1981;132: Bogduk N, Windsor M, Inglis A. The innervation of the cervical intervertebral discs. Spine 1988;13:2 8. Brox JI, Sorensen R, Friis A, ym. Randomized clinical trial of lumbar instrumented fusion and cognitive intervention and exercises in patients with chronic low back pain and disc degeneration. Spine 2003;28: Burke JG, Watson RW, McCormack D, Dowling FE, Walsh MG, Fitzpatrick JM. Spontaneous production of monocyte chemoattractant protein-1 and interleukin-8 by the human lumbar intervertebral disc. Spine 2002;27: Carragee EJ. Is lumbar discography a determinate of discogenic low back pain: provocative discography reconsidered. Curr Review Pain 2000;4: Carragee EJ, Paragioudakis SJ, Khurana S. Lumbar high-intensity zone and discography in subjects without low back problems. Spine 2000;25: Coppes MH, Marani E, Thomeer RTWM, Groen GJ. Innervation of»painful» lumbar discs. Spine 1997;22: Fraser RD. Lumbar disc replacement: current model, results, and the future. Kirjassa: Herkowitz HN, Dvorak J, Bell G, Nordin M, Grob D, toim. The lumbar spine. 3. painos. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins, 2004, s Freemont AJ, Peacock TE, Goupille P, Hoyland JA, O Brien J, Jayson MIV. Nerve ingrowth into diseased intervertebral disc in chronic back pain. Lancet 1997;350: Grönblad M. Mistä iskiaskipu johtuu? Duodecim 2005;121: Grönblad M. Lumbar disc disorders. Kirjassa: Herkowitz HN, Dvorak J, Bell G, Nordin M, Grob D, toim. The lumbar spine. 3. painos. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins, 2004, s Grönblad M, Konttinen YT, Antti-Poika I, ym. Pain reproduction at disco graphy: evidence of involvement of peridiscal neuropeptide nerves. Acta Orthop Scand 1990;61 Suppl 235:40. Indahl A. Low back pain: diagnosis, treatment, and prognosis. Scand J Rheumatol 2004;33: Johnson WEB, Evans H, Menage J, Eisenstein SM, El Haj A, Roberts S. Immunohistochemical detection of Schwann cells in innervated and vascularized human intervertebral discs. Spine 2001;26: Kikuchi T, Nakamura T, Ikeda T, ym. Monocyte chemoattractant protein-1 in the intervertebral disc. A histologic experimental model. Spine 1999;23: Kniesel B. Diskogene lumbale Rückenschmerzen Pathomechanismus, Välilevyperäinen selkäkipu 2295
6 Diagnostik und Klinik. Z Orthop 2004;142: Lattermann C, Gilbertson LG, Kang JD. Genetic applications to lumbar disc disease. Kirjassa: Herkowitz HN, Dvorak J, Bell G, Nordin M, Grob D, toim. The lumbar spine. 3. painos. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins, 2004, s Li H, Xuenong Z, Baatrup A, Lind M, Bünger C. Cytokine profiles in conditioned media from cultured human intervertebral disc tissue. Implications of their effect on bone marrow stem cell metabolism. Acta Orthop 2005;76: Lotz JC, Colliou OK, Chin JR, ym. Compression-induced degeneration of the intervertebral disc: an in vivo mouse model and finite-element study. Spine 1998;23: Modic MT, Steinberg PM, Ross JS, Masaryk TJ, Carter JR. Degenerative disk disease: assessment of changes in vertebral marrow with MR imaging. Radiology 1988;166: Moneta GB, Videman T, Kaivanto K, ym. Reported pain during lumbar discography as a function of anular ruptures and disc degeneration. A re-analysis of 833 discograms. Spine 1994;17: Nagano T, Yonenobu K, Miyamoto S, Tohyama M, Ono K. Distribution of the basic fibroblast growth factor and its receptor gene expression in normal and degenerated rat intervertebral discs. Spine 1995;20: Palmgren T, Grönblad M, Virri J, Kääpä E, Karaharju E. An immunohistochemical study of nerve structures in the anulus fibrosus of human normal lumbar intervertebral discs. Spine 1999;24: Peng B, Wu W, Hou X, Li P, Zhang C, Yang Y. The pathogenesis of discogenic low back pain. J Bone Joint Surg Br 2005(a);87:62 7. Peng B, Wu W, Hou X, Li P, Zhang C, Yang Y. The pathogenesis of intervertebral disc degeneration. Spine 2005(b) (painossa). Saal JA, Saal JS. Intradiscal electrothermal therapy. Kirjassa: Herkowitz HN, Dvorak J, Bell G, Nordin M, Grob D, toim. The lumbar spine. 3. painos. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins, 2004, s Salminen JJ, Erkintalo MO, Pentti J, ym. Recurrent low back pain and early disc degeneration in the young. Spine 1999;24: Sandhu HS, Sanchez-Caso LP, Parvataneni HK, Cammisa FP Jr, Girardi FP, Ghelman B. Association between findings of provocative discography and vertebral endplate signal changes as seen on MRI. J Spinal Disord 2000;13: Schwarzer AC, Aprill CN, Derby R, Fortin J, Kine G, Bogduk N. The prevalence and clinical features of internal disc disruption in patients with chronic low back pain. Spine 1995;20: Tolonen J, Grönblad M, Virri J, Seitsalo S, Rytömaa T, Karaharju E. Basic fibroblast growth factor immunoreactivity in blood vessels and cells of disc herniations. Spine 1995;20: Tolonen J, Grönblad M, Virri J, Seitsalo S, Rytömaa T, Karaharju EO. Platelet-derived growth factor and vascular endothelial growth factor expression in disc herniation tissue: an immunohistochemical study. Eur Spine J 1997;6:63 9. Tolonen J, Grönblad M, Vanharanta H, ym. Growth factor expression in degenerated intervertebral disc tissue. An immunohistochemical analysis of transforming growth factor beta, fibroblast growth factor and platelet-derived growth factor. Eur Spine J (painossa). Vanharanta H, Guyer RD, Ohnmeiss DD, ym. Disc deterioration in lowback syndromes. A prospective, multi-center CT/discography study. Spine 1988;13: Videman T, Gibbons LE, Battié MC, ym. The relative roles of intragenic polymorphisms of the vitamin d receptor gene in lumbar spine degeneration and bone density. Spine 2001;26:E7 E12. Videman T, Nurminen M. The occurrence of annular tears and their relation to lifetime back pain history: a cadaveric study using barium sulfate discography. Spine 2004;29: Weinstein J. Neurogenic and nonneurogenic pain and inflammatory mediators. Orthop Clin North Am 1991;22: Wyke B. Neurological aspects of low back pain. Kirjassa: Jayson MIV, toim. The lumbar spine and back pain. New York: Grune and Stratton, 1976, s MATS GRÖNBLAD, dosentti, fysiatrian ylilääkäri mats.gronblad@hus.fi HYKS:n fysiatrian yksikkö, kirurgian toimiala PL 340, HUS 2296
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotLANNERANGAN VÄLILEVYTYRÄLEIKKAUKSEN ENNUSTEE- SEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
LANNERANGAN VÄLILEVYTYRÄLEIKKAUKSEN ENNUSTEE- SEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Samppa Pihl Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Neurokirurgia
LisätiedotMistä iskiaskipu johtuu?
Katsaus MATS GRÖNBLAD Mistä iskiaskipu johtuu? Alaraajaan säteilevä iskiaskipu johtuu yleensä joko välilevytyrästä tai spinaalistenoosista, mutta erotusdiagnostiikassa on hyvä pitää mielessä myös lukuisia
LisätiedotNikamapäätelevyjen tulehdusmuutokset- parannettavissa oleva spesifi selkäsairaus? Kirjallisuuskatsaus alaselän modic-muutoksista
Nikamapäätelevyjen tulehdusmuutokset- parannettavissa oleva spesifi selkäsairaus? Kirjallisuuskatsaus alaselän modic-muutoksista Markus Pohjonen Lääketieteen kandidaatti Helsingin Yliopisto Helsinki 15.10.13
LisätiedotLUUNTIHEYS LANNERANGAN VÄLILEVYTYRÄN ENNUSTEKIJÄNÄ
LUUNTIHEYS LANNERANGAN VÄLILEVYTYRÄN ENNUSTEKIJÄNÄ Olli Hakanen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Neurokirurgian oppiaine Helmikuu 2012 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden
LisätiedotPitkittyneen tai voimakkaan selkäkivun etiologian
Katsaus JAAKKO NIINIMÄKI, RISTO OJALA, MAUNO KURUNLAHTI, ROBERTO BLANCO SEQUEIROS JA OSMO TERVONEN Selkäsairauksien diagnostiikassa voidaan käyttää esitietojen, kliinisen tutkimuksen ja kuvantamisen lisäksi
LisätiedotVälilevyproteesi kroonisen selkäkivun hoitona: kahden vuoden seurantatulokset Sairaala ORTONin 16 ensimmäisellä potilaalla
Välilevyproteesi kroonisen selkäkivun hoitona: kahden vuoden seurantatulokset Sairaala ORTONin 16 ensimmäisellä potilaalla Hertta Simola, Teija Lund, Timo Laine, Heikki Österman, Dietrich Schlenzka Sairaala
LisätiedotVIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS
VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN
LisätiedotJaakko Niinimäki, OYS
Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio
LisätiedotSelkävaivat ovat niin yleisiä ja suurin osa itsestään
Selkävaivat Minna Erkintalo, Hannu Suoranta ja Hannu Manninen Kaikkia selkävaivaisia ei ole tarkoituksenmukaista tutkia kuvantamalla. Kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia, jos vaivat jatkuvat yli kuusi
LisätiedotSelkäkirurgian vaikuttavuus
Näyttöön perustuva ortopedia HEIKKI ÖSTERMAN, TEIJA LUND, KALEVI ÖSTERMAN JA JYRKI KANKARE Selkäkirurgian vaikuttavuus Selkäkirurgiaa voidaan pitää näyttöön perustuvan ortopedian edelläkävijäalueena. Suuri
LisätiedotMihin perustuvat leikkauspäätöksemme selkäkirurgiassa?
SOT 4/2004 VOL 27 Mihin perustuvat leikkauspäätöksemme selkäkirurgiassa? Seppo Seitsalo Sairaala ORTON Kansainvälisen selkätutkimusseuran (International Society for Study of the Lumbar Spine) viime kesän
LisätiedotAvaavat asennot. Isanoora Leppäsalo Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma
Avaavat asennot Isanoora Leppäsalo Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma Opas on tehty yhteistyössä toimeksiantaja Toiminimi OMTfysioterapeutti Anu Kaksosen kanssa. Opas on tarkoitettu
LisätiedotTOIMENPIDETASON VAIKUTUS LANNERANGAN VÄLILEVYTYRÄN ENNUSTEESEEN
TOIMENPIDETASON VAIKUTUS LANNERANGAN VÄLILEVYTYRÄN ENNUSTEESEEN Maria Raunio Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Neurokirurgia
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotPannaanko selkä kerralla kuntoon? Uusintaleikkausriski lanneselän luudutusleikkauksen jälkeen
Pannaanko selkä kerralla kuntoon? Uusintaleikkausriski lanneselän luudutusleikkauksen jälkeen Seppo Seitsalo, Reijo Sund, Heikki Österman, Antti Malmivaara, Ilmo Keskimäki Sairaala ORTON, Finohta/Stakes,
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotVÄLILEVYPROTEESI VS. ETUKAUTTA TEHTÄVÄ KAULARANGAN LUUDUTUSLEIKKAUS KAULARANKAKIRURGIASSA Syventävä tutkielma
VÄLILEVYPROTEESI VS. ETUKAUTTA TEHTÄVÄ KAULARANGAN LUUDUTUSLEIKKAUS KAULARANKAKIRURGIASSA Syventävä tutkielma LK Jänkälä Miro Välilevyproteesi vs. etukautta tehtävä kaularangan luudutusleikkaus kaularankakirurgiassa
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotTutkijaprofessori Tapio Videman 11.12.2006 Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen laitos, Kaksostutkimus ja Albertan yliopisto, Kanada:
Tutkijaprofessori Tapio Videman 11.12.2006 Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen laitos, Kaksostutkimus ja Albertan yliopisto, Kanada: Elämänaikaisen kasvu- ja työympäristöaltistuksen ja perimän sekä
LisätiedotKasvuikäisen selkäongelmien kirurginen hoito
KATSAUS Ilkka Helenius Kasvuikäisen selkäongelmien kirurginen hoito Yleisimmät selän kirurgista hoitoa vaativat ongelmat kasvuiässä ovat eri syistä aiheutuva skolioosi ja spondylolisteesi. Lapsilla esiintyy
LisätiedotSelkävaivojen syynä voi olla minkä tahansa
Katsaus Tupakointi, seerumin suurentunut proteaasiaktiivisuus ja selkäsairaudet Rainer Fogelholm ja Antti Alho Selkäsairaudet ovat suurimpia kansanterveyden ongelmia. Joka kolmas suomalainen aikuinen kärsii
LisätiedotLannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä.
Lannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä. Vuoden seurantatutkimus. Tapani Heikkilä 1, Timo Aalto 2, Arto Herno 1, Olavi Airaksinen 1, Heikki Kröger 3 1 Kuopion Yliopisto kirurgian
LisätiedotLaserin käyttö eläinlääkinnässä
Laserin käyttö eläinlääkinnässä Syyskoulutuspäivät Turussa 6.-7.10.2017 MAOL-Turku ry ELL Jouni Niemi Vetman Oy LASER Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation MITEN DIODILASERIN VALO ON
LisätiedotKoska nuoren henkilön selkäkivun syynä voi
Selkävaivat Nuoren selkävaivojen yleisyys ja taustat Jouko J. Salminen ja Urho Kujala Eri tutkimusten mukaan jopa puolet nuorista ilmoittaa kokeneensa selkäkipua. Osuus kasvaa iän mukana. Suomalaista nuorista
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotSelkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala
Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotVÄLILEVYTYRÄN LEIKKAUSTULOKSEEN VAIKUTTAVAT ENNUSTEKIJÄT
VÄLILEVYTYRÄN LEIKKAUSTULOKSEEN VAIKUTTAVAT ENNUSTEKIJÄT Prognostic factors of lumbar disc herniation surgery Anniina Kinnunen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä Suomen yliopisto Neurokirurgia
LisätiedotKoulutussairaalat ja kouluttajat:
2011-2009 KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA Vastuuhenkilö: Dos. Tapani Salmi, Kliinisen neurofysiologian osasto, neurologian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 7 2493, tapani.salmi@hus.fi
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotACTA THE HERITABILITY AND GENETIC RISK FACTORS OF MODIC CHANGES UNIVERSITATIS OULUENSIS D Minna Kraatari MEDICA OULU 2018
OULU 2018 D 1486 ACTA Minna Kraatari UNIVERSITATIS OULUENSIS D MEDICA THE HERITABILITY AND GENETIC RISK FACTORS OF MODIC CHANGES UNIVERSITY OF OULU GRADUATE SCHOOL; UNIVERSITY OF OULU, FACULTY OF MEDICINE;
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotPET:n uusimmat diagnostiset mahdollisuudet sydänpotilailla
:n uusimmat diagnostiset Kotka 1 Juhani Knuuti Nuclear perfusion imaging Diagnosis and prognosis of CAD Annual cardiac event rate % 1 8 6 normal P
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotAluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava
kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12
LisätiedotTerapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus
Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Current Controlled Trials ISRCTN53680197 Vastuullinen
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
Lisätiedotips ips ips Olle Lindvall ips ips
1 173 Olle Lindvall 2002 ips ips ips ips ips 1) ips 2) 3) 4) 1) (Oki et al.: Stem Cells 30: 1120-1133, 2012; Falk et al.: PLoS One 7:e29597) ips ips 2) 1) 1 6 4% (PFA) (Mine et al.: Neurosurgery64: 741-753,
LisätiedotRanneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka
Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotHoitamattoman Scheuermannin taudin pitkäaikaisseuranta Best paper award voittaja Spine Society of Europe 2011
Hoitamattoman Scheuermannin taudin pitkäaikaisseuranta Best paper award voittaja Spine Society of Europe 2011 L Ristolainen, JA Kettunen, M Heliövaara, UM Kujala, A Heinonen, D Schlenzka Tieteellinen tutkimus
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotMilloin lanneselän välilevytyrä kannattaa leikata?
Milloin lanneselän välilevytyrä kannattaa leikata? Esa Kotilainen Neurokirurgian yksikkö, TYKS, Turku Lanneselän välilevytyrän aiheuttamalla iskiaksella on hyvä spontaani paranemistaipumus, ja ainoastaan
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotMilloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka
Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotLanneselän välilevytyräleikkausten tulokset
Selkävaivat Matti Hurme ja Hannu Alaranta Hyvää leikkaustulosta voidaan ennustaa nuorehkolle välilevytyräpotilaalle, jolla on selvät leikkausaiheet mutta ei psyykkisiä eikä sosiaalisia ongelmia eikä ylipainoa
LisätiedotVammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS
1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito
LisätiedotACTA RISK FACTORS FOR SCIATICA UNIVERSITATIS OULUENSIS D Ulla Euro MEDICA OULU 2019
OULU 2019 D 1517 ACTA Ulla Euro UNIVERSITATIS OULUENSIS D MEDICA RISK FACTORS FOR SCIATICA UNIVERSITY OF OULU GRADUATE SCHOOL; UNIVERSITY OF OULU, FACULTY OF MEDICINE; CENTER FOR LIFE COURSE HEALTH RESEARCH;
LisätiedotLiite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muuttamiselle
Liite II Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muuttamiselle 217 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista,
LisätiedotJaro Karppinen, Jukka-Pekka Kouri, KATSAUS Olavi Airaksinen ja Seppo Seitsalo Iskiaskivulla tarkoitetaan 2429 Duodecim 2008;124:2429 35
Jaro Karppinen, Jukka-Pekka Kouri, Olavi Airaksinen ja Seppo Seitsalo KATSAUS Iskiasoireen luonnollinen kulku on yleensä hyvänlaatuinen. Näyttö iskiaskivun hoitojen vaikuttavuudesta vaihtelee. Vaikean
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
Lisätiedotti 27.8. 9-12 Tfy-0.3131 Termodynamiikka tentinvalvonta PHYS K215 Tfy-99.2261 Fysiologia Tfy-99.4275 Signal Processing in Biomedical Engineering
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu versio 1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 30.5.2013 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2013-2014 TENTIT JÄRJESTETÄÄN
LisätiedotNiska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.
Niska-, hartia- ja selkäkipu Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.2016 Systematic Analysis of the Global Burden of Diseases in 2013 Rank
LisätiedotIskiasoireita eli selkäkipua yhdessä
3305 Alkuperäistutkimus Kuntoutustarve lannerangan välilevytyräleikkauksen jälkeen JARI YLINEN ARJA HÄKKINEN ILKKA KIVIRANTA ULLA TARVAINEN ARTO HERNO OLAVI AIRAKSINEN Lannerangan välilevytyräleikkauksessa
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotLeikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus.
SOT 2/2002 VOL 25 237 Leikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus. Heikki Österman, Seppo Seitsalo, Antti Malmivaara HUS Jorvin sairaala, Espoo, Sairaala ORTON, Helsinki,
LisätiedotVARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN
JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa
LisätiedotKivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys
Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin
LisätiedotSelkäkivun diagnostiset kompastuskivet
Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet Kaija Puustjärvi-Sunabacka LT, dos HYKS, Fysiatrian klinikka 30.3.2012 kompastuskiviä... Selkäkipu on yleinen - 80% yli 30 v suomalaisista potee jossakin elämänsä
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
Lisätiedotepiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:
-mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:
LisätiedotHip-Spine syndrooma ja EOS
Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotHIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL
HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotSpondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat
Spondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat Olli Pajulo Lastenkirurgian, ortopedian,traumatologian erik.kääk. LT, Dos. Lastenkirurgia/ Lastenklinikka TYKS Operatiivisen hoidon
LisätiedotHbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija
HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l
LisätiedotPÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA
PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA Suokari, T., Arifulla, D., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. Esittäjänä Dinah Arifulla Yhteydenotot Tanja Suokari, ttsuok@utu.fi SISÄLLYS Elämän loppuvaiheen päätöksenteko
LisätiedotVoiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen
Voiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen ehkaïsyyn? Vesa Lehtola ftomt, TtM/ Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija/ Itä-Suomen yliopisto Suomen Fysioterapeutit Kipukiertue 13.10.2016
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotNarkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä
Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotReumaolkapää. Hannu Tiusanen, TYKS, Paimion sairaala
Reumaolkapää Hannu Tiusanen, TYKS, Paimion sairaala The natural course of the rheumatoid shoulder disease is presented with different treatment options during the course of the disease. Nivelreuman insidenssi
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotLannerankakanavan ahtauma. Arto Herno
Selkävaivat Lannerankakanavan ahtauma Arto Herno Lumbaalinen spinaalistenoosi (LSS) on tunnettu noin 45 vuotta. Väestön keski-iän jatkuvasti noustessa se alkaa olla ikääntyvien ihmisten lanneselkä- ja
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotPRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING
PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotUusi kipu- ja toimintakykymittari PTA
Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Vesa Lehtola, ftomt, TtM Anu Kaksonen, ft lehtori, TtM Tausta Patient Specific Functional Scale (PSFS)- mittarin on kehittänyt kanadalainen Paul Stratford työryhmineen
LisätiedotTIETOA HUULIHERPEKSESTÄ
TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir
LisätiedotMitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut
LisätiedotKAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio
KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =
Lisätiedot