VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011"

Transkriptio

1 VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 Vaasan kaupunki Kaavoitus 2011

2 SISÄLLYS 1. Johdanto Ekologinen hulevesien käsittely Ekologinen hulevesien käsittely ja sen periaatteita Hulevesien vähentämis- ja imeytysmenetelmiä Hulevesien johtamismenetelmiä Hulevesien viivytysmenetelmiä Selvitysalue ja sen nykytilanne Selvitysalue ja sen sijainti Selvitysalueen maaperä Selvitysalueen maisemarakenne Valunnan nykytilanne selvitysalueella Valuma-alueet ja sen osa-alueet Valumakertoimien määritys Muodostuvan pintavalunnan laskeminen Hulevesien käsittely selvitysalueella Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuutta...32 Raportin laadinta: Aaro Toivio Kartat: Vaasan kaupunki, kaavoitus 2011 Kuvat: Aaro Toivio (AT), Christine Bonn (CB) ja Vaasan kaupunki, kaavoitus (K) Kannen kuva: Lammikko alueella golfkentän länsiosassa (AT) 2

3 1. Johdanto Vaasan Kappelinmäen-Pilvilammen alueelle tehtiin valuma-alue- ja hulevesiselvitys vuonna Työn tarkoitus oli selvittää hulevesien valumaalueet ja nykytilanne sekä edistää alueen ekologista hulevesien käsittelyä. Selvityksessä määritettiin veden valuma-alueiden lisäksi veden valumissuunnat sekä valumakertoimet. Valuma-alueiden suuruudesta johtuen vain osat niistä otettiin mukaan tarkasteluun. Tarkastellut valuma-alueet jaettiin yhdeksään osa-alueeseen, joille määritettiin hulevesimäärä ja hulevesivirtaama perustuen valittuihin mitoitussateisiin. Laskettujen hulevesimäärien olisi tarkoitus olla apuna mahdollisten hulevesiaiheiden mitoittamisessa. Tavoitteena oli myös löytää paikkoja erilaisille hulevesienkäsittelymuodoille. Kuva 1. Osa-alueella 9 oleva mahdollinen hulevesilammikon paikka. (AT) 3

4 2. Ekologinen hulevesien käsittely 2.1. Ekologinen hulevesien käsittely ja sen periaatteita Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka ei imeydy luonnollisella tavalla maaperään kovista ja läpäisemättömistä pinnoista johtuen. Myös perustusten kuivatusvedet luetaan hulevesiin. Hulevedet valuvat rakennetuilla alueilla maan pinnoilla, rakennuksien katoilla tai muilla vastaavilla pinnoilla. Valunta on se osa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. (Hyöty 2007, Pihlajamaa 2010, Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu 2010) Rakennetuilla alueilla on suuri vaikutus ympäristönsä vesitalouteen. Tutkimuksien mukaan mitä kaupungistuneempi alue on kyseessä, sitä nopeammin sade valuu viemäriin ja vesistöön. Voidaan sanoa, että mitä kaupungistuneempi valuma-alue, sitä huonokuntoisempi on purkuvesistö. Kaupunkialueilla hulevesien mukana huuhtoutuvat epäpuhtaudet ovat peräisin monista erilaisista lähteistä. Näitä lähteitä ovat esimerkiksi liikenne, rakennustyömaat, teollisuusalueet, jätteen käsittely ja eläinten jätökset. (Tornivaara-Ruikka 2006) Luonnonmukaisessa hulevesien käsittelyssä on tavoitteena luonnon omien prosessien hyödyntäminen. Tällöin hulevesi pääsee kosketuksiin maan, ilman, kasvillisuuden ja mikro-organismien kanssa. Tavoitteena on hulevesien laadun parantaminen, jotta se olisi mahdollisimman lähellä luonnontilaista vettä vesistöihin laskiessaan. Luonnonmukaisessa hulevesien käsittelyssä vedet kulkeutuvat hitaasti järjestelmän läpi puhdistuen samalla. Huleveden määrä vähenee, kun se imeytyy maahan ja suodattuu maahan. (Pihlajamaa 2010) 4

5 Kuva 2. Veden kiertokulku luonnossa pelkistetysti esitettynä. (K) Luonnonmukaisella hulevesien käsittelyllä pystytään ylläpitämään pohjavesija pintavesivarastoja sekä maan kosteustasapainoja. Käsittelyssä osa vedestä imeytyy takaisin maahan tai haihtuu järjestelmän eri vaiheissa, jolloin myös hulevesien määrää vähentyy. Luonnonmukainen huleveden käsittely tulee ymmärtää moniulotteisena menetelmänä, joka toteuttaa useita eri tavoitteita. (Pihlajamaa 2010) Luonnonmukaisilla hallintamenetelmillä hulevesien määrää ja laatua pyritään kontrolloimaan siten, että veden kiertokulku alueella rakentamisen jälkeen olisi mahdollisimman paljon luonnontilaisen kaltainen. (Hyöty 2007) Ensisijaisesti hulevesien käsittelyssä ja hyödyntämisessä tulisi pyrkiä syntypaikkakohtaiseen toteutukseen. Toissijaisena tavoitteena suositellaan, että hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä. Jos tämä ei ole mahdollista, hulevesien suositellaan johdettavan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille, ennen kuin ne johdetaan vesistöön. (Nurmi 2007) 5

6 Hulevesistä johtuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi on kehitelty vaihtoehtoisia hallintamenetelmiä, joilla pyritään kontrolloimaan hulevesien määrää ja laatua. Keinoja hulevesien hallintaan ovat muun muassa: (Hyöty 2007) Minimoidaan päällystetyt pinnat Hulevesien imeyttäminen maaperään Epäpuhtauksien vähentäminen hulevesistä suodatuksen, laskeutuksen ja kasvillisuuden avulla. Hulevesien viivyttäminen Hulevesien luonnonmukaisten hallintamenetelmien toteuttaminen vaatii enemmän tilaa, kun sitä verrataan perinteiseen sadevesiviemäröintiin ja niiden kustannukset siihen verrattuna etenkin ylläpidon osalta ovat suuremmat. Parhaiten luonnonmukaiset hallintamenetelmät soveltuvat uusille rakennettaville alueille, joissa niiden vaatimukset voidaan parhaiten huomioida. (Hyöty 2007) Kuva 3. Kivipuutarha. (CB) 6

7 Kuva 4. Pelkistetty esimerkki hulevesien hallinnasta pientalokorttelissa. (K) 7

8 Kuva 5. Pelkistetty esimerkki hulevesien hallinnasta kerrostalokorttelissa.(k) 8

9 2.2. Hulevesien vähentämis- ja imeytysmenetelmiä Hulevesien vähentämismenetelmillä ehkäistään hulevesien muodostumista tai vähennetään muodostuneiden hulevesien määrää. Hulevesien vähentämisessä mahdollisia menetelmiä ovat mm.: (Hyöty 2007) Läpäisevät päällysteet: reikälaatta ja -kiveys, kennosora sekä avoin asfaltti (AA) Imeytysmenetelmät imeyttävät hulevesiä ympäröivään maaperään ja pidättävät niitä hetkellisesti. Hulevesien imeyttämisessä mahdollisia menetelmiä ovat mm.: (Hyöty 2007) Imeytyskaivannot ja -painanteet Kuva 6. Imeytyspainanne. (K) Läpäisevät päällysteet vähentävät huleveden määrää ja virtaamaa sekä lisäävät pohjaveden muodostumista. Imeytysmenetelmät pidättävät hetkellisesti hulevesiä ja vähentävät sen määrää imeyttämällä. Imeytysmenetelmät voivat olla hajautettuja (jolloin niihin johdetaan vettä vain pieneltä alueelta) tai keskitettyjä (jolloin niihin johdetaan hulevesiä laajemmalta valuma-alueelta). Imeytysmenetelmiin suositellaan liitettäväksi esikäsittely, joka estää imeytysrakenteen tukkeutumista. Menetelmien käyttö edellyttää maaperältä kohtalaista vedenläpäisevyyttä. (Hyöty 2007) 9

10 2.3. Hulevesien johtamismenetelmiä Hulevesien johtamismenetelmillä hulevesiä kootaan ja johdetaan käsiteltäviksi tai pois kuivatettavalta alueelta. Hulevesien pintajohtamisessa mahdollisia menetelmiä ovat muun muassa: (Hyöty 2007) Kourut ja kivetetyt painanteet, avo-ojat ja viherpainanteet sekä rakennetut kanavat ja purot Kuva 7. Viherpainanne. (K) Kuva 8. Kivetetty painanne. (K) Kouruilla ja kivetetyillä painanteilla johdetaan pieniä määriä hulevesiä, esimerkiksi kattovesiä. Viherpainanteet ovat matalia kasvillisuuden peittämiä ojia, 10

11 joita käytetään hulevesien johtamiseen, mutta myös imeytys ja viivytys on niillä mahdollista. (Hyöty 2007) Rakennetut kanavat ovat linjaukseltaan suoraviivaisia hulevesien johtamisreittejä. Rakennetut purot ovat hulevesien johtamista varten muotoiltuja uomia ja ovat rakenteeltaan mutkittelevampia ja niihin voi sisältyä esimerkiksi levennyksiä ja runsaasti kasvillisuutta. (Hyöty 2007) Kuva 9. Kivetetty painanne kerrostalon pihalla. (CB) 11

12 2.4. Hulevesien viivytysmenetelmiä Hulevesien viivytysmenetelmillä hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Hulevesien määrän ja virtaamaan hallinnan lisäksi niillä voidaan myös parantaa hulevesien laatua. Hulevesien viivyttämisessä mahdollisia menetelmiä ovat muun muassa: (Hyöty 2007) Lammikot, kosteikot, rakennetut altaat, viivytyspainanteet ja -kaivannot Kuva 10. Poikkileikkaus kosteikosta. (K) Kuva 11. Hulevettä viivyttävä lammikko. (K) 12

13 Kosteikko on suuren osan vuodesta veden peitossa ja muunkin ajan se pysyy kosteana. Kosteikossa on tyypillisesti vesi- ja kosteikkokasvillisuutta. Luiskakaltevuuden tulisi olla loivia, 1:4 1:5. Kosteikon alkupäähän on suositeltavaa toteuttaa tasausallas, jonka tilavuus on % kosteikon mitoitustilavuudesta. Kosteikon pituuden ja leveyden suhde tulisi olla vähintään 2:1. (Hyöty 2007) Hulevesilammikoissa on pysyvä avovesipintainen alue sekä myös tilaa veden väliaikaista varastointia varten. Lammikoiden keskisyvyyden tulisi olla 1 1,5 metriä ja maksimisyvyyden alle 2,5 metriä. Lammikoiden reuna-alueiden tulisi olla kaltevuudeltaan loivia, 1:4 1:5. Lisäksi yksi lammikoiden reunoista tulisi rakentaa turvallisuussyistä kaltevuuteen 1:10. Lammikon pituuden ja leveyden suhde tulisi olla vähintään 2:1. (Hyöty 2007) Viivytyspainanteet ovat ympäristöään alempia alueita, joihin hulevedet voivat lammikoitua. Ne varustetaan virtaamaa säätelevällä rakenteella, joka tyhjentää viivytystilavuuden enintään muutaman vuorokauden kuluessa täyttymisestään. Viivytyspainanteet voivat olla kasvillisuuden peittämiä. (Hyöty 2007) Rakennetut altaat ovat keinotekoisia vesialtaita, joita käytetään hulevesien viivyttämiseen. Altaat voivat olla rakennettuja esimerkiksi betonista. Rakennetuissa altaissa pyritään säilyttämään pysyvä vesipinta. Altaissa tulee olla ylivuotoreitti sekä tyhjennysputki. (Hyöty 2007) Viivytyskaivannot ovat maanalaisia hulevesien viivyttämiseen tehtyjä rakenteita. Ne soveltuvat kohteisiin, jossa ei ole tilaa maanpäällisille ratkaisuille ja jossa hulevesien viivyttäminen on tarpeen. Viivytyskaivannot tulee varustaa salaojituksella ja purkuputkella. (Hyöty 2007) 13

14 Kuva 12. Hulevesilammikko. (CB) Suurten valuma-alueiden hulevedet voidaan hallita kosteikoilla ja lammikoilla. Myös poikkeuksellisten sateiden hulevedet voidaan hallita kosteikoilla ja lammikoilla. Viivytyspainanteita ja -kaivantoja ei tule mitoittaa käsittelemään poikkeuksellisia vesimääriä, sillä ne on tarkoitettu toteutettaviksi rakennettujen alueiden sisälle. Kaikki menetelmät tulee varustaa ylivuodoilla ja tyhjennysmekanismilla. Viivytysmenetelmiin tulee järjestää riittävät huoltoyhteydet. Menetelmien toimivuutta rajoittaa lumen ja jään viemä osa käsittelytilavuudesta. Syksyllä ennen lumen tuloa menetelmät tulisi huoltaa ja tarkastaa. (Hyöty 2007) 14

15 3. Selvitysalue ja sen nykytilanne 3.1. Selvitysalue ja sen sijainti Vaasan Kappelinmäen-Pilvilammen selvitysalue sijaitsee noin 6 km päässä Vaasan keskustasta itään. Selvitysalueen pinta-ala on noin 260 hehtaaria. Alueen sijainti on esitetty kartalla 1. Selvitysalue on osittain asemakaavoitettu. Osaan selvitysaluetta suunnitellaan lisäksi uutta asemakaavaa. Alueella on teollisuusalue, viljeltyjä alueita, hautausmaita, asuinalueita ja metsäisiä alueita. Lisäksi selvitysalueen eteläosassa on golfkenttä. Kartta 1. Selvitysalueen sijainti Vaasassa. 15

16 3.2. Selvitysalueen maaperä Selvitysalueen maaperä on pääosin moreenia, hiekkamuodostumaa, karkeaa hietaa tai liejusavea. Laaksopainanteet alueella ovat pääosin liejusavea. Vedenjakaja- ja selännealueiden maaperä on puolestaan melko vaihtelevaa. (GTK ) Kartta 2. Selvitysalueen maaperä (GTK ). Osa-aluerajaukset on merkitty punaisella. Kuva 13. Näkymä golfkentältä. (AT) 16

17 3.3. Selvitysalueen maisemarakenne Maisemarakenneteorian lähtökohtana on se, että maisema ymmärretään laajasti toimivana ja alati muutoksen tilassa olevana organismina. Maisemarakenneselvityksen olennaisin asia on maisemaorganismin tuottokyvyn kannalta tärkeimpien maisematekijöiden paikantaminen ja niiden toiminnallisten yhteyksien selkiyttäminen. Näitä maisematekijöitä ovat esimerkiksi maiseman äärialueet kuten lakialueet ja laaksonpohjat sekä niiden väliin jäävät rinnealueet. Maiseman peruselementtejä ovat myös selännealueet, rannat ja jokiuomat sekä maiseman keskeiset kokoavat paikat, maiseman solmukohdat. (Panu 1998) Maisemarakenneselvityksen avulla pyritään siihen, että sen tietojen pohjalta laaditulla suunnittelulla kyettäisiin hallitsemaan rakentamisen aiheuttama muutos maisemassa siten, että maiseman sietokyvyn ääriraja ei ylittyisi. Pelkistämisen avulla muodostetaan kokonaiskuva maisemarakenteen perusrungosta. Maiseman perusrunko koostuu selänteistä, laaksoista ja vesistöistä, asutuksen perinteisistä sijoittumispaikoista sekä maiseman solmukohdista. (Panu 1998) Maisemarakenneselvityksen tuloksena voidaan osoittaa suunnittelualueelle hyvin rakentamiseen soveltuvat alueet sekä alueet, joiden tulee muodostaa alueen tuleva viheraluejärjestelmä. Maisemarakenteen huomioiva suunnittelukäytänne ottaa paremmin huomioon alueen ekologisen kestävyyden kuin vain alueellisista lähtökohdista maisemaa tarkasteleva suunnittelukäytänne. (Panu 1998) Alueen maisemarakenneselvityksen lähtötietoina on käytetty alueelle aikaisemmin tehtyä selvitystä (Aalto 2008) ja koko Vaasan kaupungin kattavaa maisemarakenneselvitystä (Vaasan viheraluejärjestelmä 2008 Vasas grönområdesstruktur 2008). Selvitysalueen maisemarakenneselvitys esitetään kartassa 3. 17

18 Kartta 3. Alueen maisemarakenneselvitys. 18

19 4. Valunnan nykytilanne selvitysalueella Selvitysalueella on useampi oja, joihin alueen hulevedet pääosin kerääntyvät. Alueen eteläosissa ojat johtavat lammikoihin. Tutkitun valuma-alueen pohjoisosassa vedet purkautuvat pääosin pohjoiseen tai luoteeseen päin, kun teollisuusalueen ja sen länsipuolen sekä eteläpuolen vedet purkautuvat pääosin etelään, kaakkoon tai lounaaseen päin Valuma-alueet ja sen osa-alueet Selvitetyt valuma-alueet ja sen osa-alueet on määritetty tämän raportin ohessa tehdyn maisemarakenneselvityksen pohjalta. Lisäksi alueelle on tehty maastokäyntejä. Selvitysalue sijaitsee kolmella eri valuma-alueella. Osaalueet (9 aluetta) on määritetty vedenjakajien perusteella. Osa alueiden määrittämisessä on lisäksi huomioitu mahdollisten tulevien vesiaiheiden sijainnit. Kuva 14. Alueella olevat ojat ovat ainakin paikoittain perkauksen tai ruoppauksen tarpeessa. (AT) 19

20 Kartta 4. Selvitysalue jaettuna osa-alueisiin. 20

21 Kartta 5. Selvitysalueen vesiolosuhteet. Purkupisteet kuvaavat paikkaa, johon valumavedet osa-alueilla pääosin kulkeutuvat. 21

22 4.2. Valumakertoimien määritys Valumakertoimien määrityksessä on käytetty yleispiirteisellä tarkkuudella taulukkoa 1. Taulukon mukaan lasketut valumakertoimet ottavat huomioon myös maaperän ja maaston kaltevuuden. Valituille yhdeksälle osa-alueelle määritettiin keskimääräinen valumakerroin alla olevan kaavan (Kannala 2001) mukaisesti. φ = φ n A n A φ = keskimääräinen valumakerroin φ n = osa-alueen valumakerroin A n = osa-alueen pinta-ala A = koko alueen pinta-ala Rinteen kaltevuus > 4 Maaperäluokka A B C A B C A B C Harva pientaloalue 0,05 0,1 0,15 0,1 0,15 0,2 0,15 0,2 0,25 Tiivis pientaloalue 0,1 0,15 0,2 0,15 0,2 0,25 0,2 0,25 0,3 Hyvin tiivis pientaloalue 0,15 0,2 0,25 0,2 0,25 0,3 0,25 0,3 0,35 Rivi, tai pienkerrostalo-alue, väljä 0,2 0,3 0,4 0,3 0,4 0,5 0,4 0,5 0,6 Tiivis kerrostalue, teollisuus- ja liikealueet, koulut 0,3 0,4 0,5 0,4 0,5 0,6 0,5 0,6 0,7 Hyvin tiivis kerrostaloalue 0,4 0,55 0,7 0,5 0,65 0,8 0,6 0,75 0,9 Puisto 0,05 0,1 0,13 0,15 0,2 0,25 0,2 0,3 0,35 Metsä 0,01 0,05 0,1 0,05 0,1 0,2 0,1 0,2 0,25 Liikennealue-asfaltoitu 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 Liikennealue-sorapintainen 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 Pelto, niitty, nurmi 0,05 0,1 0,15 0,15 0,25 0,35 0,3 0,4 0,55 Sorakentät 0,1 0,2 0,3 0,2 0,3 0,4 0,3 0,4 0,5 Vesi Taulukko 1. Valumakertoimien arviointi selvitysalueella. Maaperäluokat: A: Sora, hiekka, turve. B: moreeni. C: savi, siltti, lieju, kallio. (Reinikainen 2005) 22

23 Osa-alue Pinta-ala Keskimääräinen valumakerroin Alue 1 24,57 0,1 Alue 2 4,53 0,08 Alue 3 10,42 0,13 Alue 4 42,02 0,39 Alue 5 34,99 0,15 Alue 6 37,51 0,19 Alue 7 6,93 0,18 Alue 8 11,51 0,18 Alue 9 88,5 0,31 Taulukko 2. Selvitysalueen osa-alueiden pinta-alat ja niiden keskimääräiset valumakertoimet. Kartta 6. Alueen numerointi ja lasketut keskimääräiset valumakertoimet alueittain. 23

24 4.3. Muodostuvan pintavalunnan laskeminen Alueelle muodostuvan pintavalunnan laskemisessa käytettiin alueelle laskettuja valumakertoimia. Valuma-alueen suuruus vaikuttaa mitoitussateen kestoajan valintaan. Yleensä suurin virtaama saavutetaan silloin, kun rankkasateen kesto valitaan valumaalueen etäisimmästä reunasta sen purkupisteeseen kuluvan virtausajan pituiseksi. (Hyöty 2007) Mitoitussateen toistuvuus valitaan käyttökohteeseen soveltuvasti. Niillä alueilla, joilla tulvimisesta aiheutuu merkittäviä haittoja, mitoitussateena käytetään tällöin harvoin toistuvaa sadetta. Vastaavasti niillä alueilla, joilla tulviminen ei aiheuta ongelmia, voi toistumisaika olla lyhyt. Esimerkiksi Tiehallinnon mitoitusohjeiden mukaan taajamien pääteiden ympäristössä käytetään mitoitussateen toistumisaikana kymmentä vuotta. Kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa toistuvaa sadetta käytetään yleensä katujen sadevesiviemäreiden mitoitukseen. (Hyöty 2007) Mitoitussateeksi valittiin kerran viidessä vuodessa toistuva 10 minuuttia kestävä sade rankkuudeltaan 160 l/s ha, kerran kahdessa vuodessa toistuva 60 minuuttia kestävä sade rankkuudeltaan 35 l/s ha ja kerran viidessä vuodessa toistuva 60 minuuttia kestävä sade rankkuudeltaan 50 l/s ha sekä kerran viidessä vuodessa toistuva 120 minuuttia kestävä sade rankkuudeltaan 33 l/s ha. Veden virtausaikana käytettiin 0,1 m/s maastossa, 0,5 m/s ojassa ja 1,5 m/s putkissa. (Björninen 2008, Hyöty 2007, Kannala 2001) Hulevesimäärä lasketaan mitoitussateen, valuma-alueen pinta-alan ja valumiskertoimen perusteella seuraavalla kaavalla: (Hyöty 2007) V mit = φ A i t 1000 V mit = mitoitusvesimäärä (m 3 ) φ = valumakerroin 24

25 A = valuma-alueen pinta-ala (ha) i = sateen rankkuus (l/s ha) t = sateen kesto (s) Hulevesien mitoitusvirtaama lasketaan valumakertoimen, valuma-alueen pinta-alan ja sateen rankkuuden perusteella seuraavalla kaavalla: (Hyöty 2007) Q mit = φ A i φ = valumakerroin A = valuma-alueen pinta-ala (ha) i = sateen rankkuus (l/s ha) Q mit = mitoitusvirtaama (l/s) Osaalue Pintaala, ha Vesimäärä 10 min, 160 l/s ha Vesimäärä 1h, 35 l/s ha Vesimäärä 1h, 50 l/s ha Vesimäärä 2h, 33 l/s ha Alue 1 24,57 235,9 309,6 442,3 583,8 Alue 2 4,53 34,8 45,7 65,2 86,1 Alue 3 10, ,7 243,8 321,9 Alue 4 42, ,2 2064,9 2949,8 3893,7 Alue 5 34,99 503,9 661,3 944, Alue 6 37,51 684, ,8 1693,4 Alue 7 6,93 119,8 157,1 224,5 296,4 Alue 8 11,51 198, ,9 492,3 Alue 9 88,5 2633,8 3456,8 4938,3 6518,6 Taulukko 3. Mitoitusvesimäärät (m 3 ) eri osa-alueilla. Osaalue Pintaala, ha Virtaama 10 min, 160 l/s ha Virtaama 1h, 35 l/s ha Virtaama 1h, 50 l/s ha Virtaama 2h, 33 l/s ha Alue 1 24,57 393, ,9 81,1 Alue 2 4, ,7 18,1 12 Alue 3 10,42 216,7 47,4 67,7 44,7 Alue 4 42, ,6 819,4 540,8 Alue 5 34,99 839,8 183,7 262,4 173,2 Alue 6 37, ,3 249,4 356,3 235,2 Alue 7 6,93 199,6 43,7 62,4 41,2 Alue 8 11,51 331,5 72,5 103,6 68,4 Alue 9 88,5 4389,6 960,2 1371,8 905,4 Taulukko 4. Mitoitusvirtaamat (l/s) eri osa-alueilla. 25

26 Kuva 15. Lammikko osa-alueella 6. (AT) Kuva 16. Sudenkorennot viihtyivät selvitysalueella olevassa ojassa. Ojassa havaittiin ukonkorentoja sekä kuvan sirokeijukorento. (AT) 26

27 4.4. Hulevesien käsittely selvitysalueella Alueella on useampia hulevesiä kerääviä lammikoita golfkentän alueella. Näihin lammikoihin vedet kerääntyvät osa-alueilta 4 7. Alueella 6 olevan lammikon muotoilu on tehty hyvin. Lammikon pituuden ja leveyden suhde tulee olla vähintään 2:1 (Hyöty 2007), mikä on toteutunut lammikossa. Lammikon reunojen kaltevuutta oli vaikea arvioida johtuen veden sameudesta. Alueella 5 ja 7 olevien lammikoiden pituuden ja leveyden suhde ei ole optimaalinen. Kaikilta näiltä lammikoilta puuttuvat selkeät patoelementit. Näiden lammikoiden arvioitiin maastokäynnin perusteella kuitenkin toimivan ainakin kohtalaisesti hulevesien viivyttämisessä ja täten todennäköisesti myös hulevesien laadun parantamisessa. Kartta 7. Alueella olevat lammikot. Tulevan asemakaavan alueelle ei liene mahdollista toteuttaa hulevesien vähentämiseen ja imeyttämiseen tarkoitettuja menetelmiä johtuen alueella olevasta pohjavesialueesta ja maaperän heikosta vedenläpäisykyvystä (liejusavi), ellei sitten pohjavesialueen ulkopuolelle toteuteta salaojituksella va- 27

28 rustettuja hulevesien vähentämiseen tai imeyttämiseen tarkoitettuja menetelmiä. Alueelle 1 saattaa olla mahdollista tehdä hulevesikosteikko tai -lammikko. Paikka sijaitsee pohjavesialueen sisällä sen muodostumisalueen ja vedenottamon lähivyöhykkeen tuntumassa. Ympäristönsuojelulain 8 mukaan pohjavettä ei saa pilata (Suomen ympäristönsuojelulaki). Paikkaan mahdollisesti tehtävä kosteikko tai lammikko toimisi etenkin hulevesien viivyttäjänä ja puhdistajana. Paikan maaperä on liejusavea, joten kosteikolla tai lammikolla olisi alhainen vaikutus imeytyksen suhteen (Hyöty 2007). Alueille 4 ja 9 on mahdollista tehdä hulevesilammikko. Hulevesikosteikon suunnittelu kyseisille alueille on käytettävissä oleva tilan vuoksi haastavaa, sillä kosteikko vaatii vähintään 1 % valuma-alueen pinta-alasta (Hyöty 2007). Lammikko puolestaan mahtuu pienemmälle alueelle, sillä sen puolestaan tulee olla vähintään 0,1 0,2 % valuma-alueen pinta-alasta (Hyöty 2007). Alueelle 4 mahdollisesti tehtävän lammikon muotoilu tulisi todennäköisesti toteuttaa niin, ettei se veisi pinta-alaa golfkentältä. Lisäksi alueelle 4 tehtävällä lammikolla on vaikutuksensa etelämpänä olevan lammikon vesitalouteen. Mikäli alueelle 9 tehdään hulevesilammikko, tulee sen suunnittelussa huomioida alueella olevat pohjavesiputket, jotka rajoittanevat lammikon pinta-alaa. Putkista johtuen alueelle kannattanee tehdä kaksi peräkkäistä hulevesilammikkoa tai sitten yksi lammikko, joka on muodoltaan paikoin kapea. Lisäksi tulee huomioida hulevesiä kuljettavat putket, jotka purkautuvat alueelle. Alueelle mahdollisten tulevien lammikoiden mitoituksessa mitoitus-sateena suositellaan käytettäviksi kerran viidessä vuodessa toistuvaa 60 minuuttia kestävää sadetta (rankkuus 50 l/s ha). Mikäli on suunnitteilla KWH-yhtymä Oy:n teollisuusalueen laajentamista länteen päin, suositellaan, että teollisuusalueen tuntumassa oleva oja mahdollisuuksien mukaan siirrettäisiin länteen päin ja samalla ojan muotoa tehtäisiin mutkittelevammaksi ja luonnonmukaisemmaksi. Samalla ojan viereen voitaisiin suunnitella viherpainanne, minkä kautta teollisuusalueen vedet valuisivat ojaan. 28

29 Kartta 8. Mahdolliset paikat uusille hulevesiaiheille. 29

30 5. Yhteenveto Vaasan Kappelinmäen-Pilvilammen valuma-alue- ja hulevesiselvityksen tarkoitus oli selvittää hulevesien valuma-alueet ja nykytilanne sekä edistää alueen ekologista hulevesien käsittelyä. Selvityksessä määritettiin veden valuma-alueet sekä valumissuunnat ja valumakertoimet. Valuma-alueet jaettiin yhdeksään osa-alueeseen, joille määritettiin hulevesimäärä ja hulevesivirtaama perustuen valittuihin mitoitussateisiin. Lisäksi tavoitteena oli löytää paikkoja erilaisille hulevesienkäsittelymuodoille. Mitoitussateeksi valittiin kerran viidessä vuodessa toistuva 10 minuuttia kestävä sade rankkuudeltaan 160 l/s ha, kerran kahdessa vuodessa toistuva 60 minuuttia kestävä sade rankkuudeltaan 35 l/s ha ja kerran viidessä vuodessa toistuva 60 minuuttia kestävä sade rankkuudeltaan 50 l/s ha sekä kerran viidessä vuodessa toistuva 120 minuuttia kestävä sade rankkuudeltaan 33 l/s ha. Selvitysalueella on useampi oja, joihin alueen hulevedet pääosin kerääntyvät. Lisäksi alueen eteläosissa ojat johtavat hulevesilammikoihin. Tutkitun valumaalueen pohjoisosassa vedet purkautuvat pohjoiseen tai luoteeseen päin, kun teollisuusalueen ja sen länsipuolen sekä eteläpuolen vedet purkautuvat pääosin etelään, kaakkoon tai lounaaseen päin. Tulevan asemakaavan alueelle ei liene mahdollista toteuttaa hulevesien vähentämiseen ja imeyttämiseen tarkoitettuja menetelmiä johtuen alueella olevasta pohjavesialueesta ja maaperä heikosta vedenläpäisykyvystä (liejusavi), ellei sitten pohjavesialueen ulkopuolelle toteuteta salaojituksella varustettuja hulevesien vähentämiseen tai imeyttämiseen tarkoitettuja menetelmiä. Alueella on useampia hulevesiä kerääviä lammikoita golfkentän alueella. Selvitysalueelle määritettiin kaksi uutta paikkaa, joihin voidaan toteuttaa hulevesilammikko. Lisäksi määritettiin yksi paikka, johon mahdollisesti voidaan 30

31 toteuttaa hulevesikosteikko tai -lammikko. Alueelle mahdollisten tulevien lammikoiden tai kosteikon mitoituksessa mitoitus-sateena suositellaan käytettäviksi kerran viidessä vuodessa toistuvaa 60 minuuttia kestävää sadetta (rankkuus 50 l/s ha). Lasten turvallisuus on taattava vesialtaita suunniteltaessa. Täten lammikoiden ja kosteikoiden reuna-alueiden tulisi olla kaltevuudeltaan loivia. Suurten valuma-alueiden hulevedet voidaan hallita kosteikoilla ja lammikoilla. Myös poikkeuksellisten sateiden hulevedet voidaan myös hallita kosteikoilla ja lammikoilla. Kosteikoille ja lammikoille tulee suunnitella padot ja tyhjennysmekanismit sekä mitoitussateen ylittävien sateiden aiheuttamien hulevesien hallitsemiseksi tulee suunnitella myös tulvareitit tai ylivuotojärjestelmät, joita pitkin vesi voi purkautua haittaa aiheuttamatta. (Hyöty 2007) Mikäli on suunnitteilla KWH-yhtymä Oy:n teollisuusalueen laajentamista länteen päin, suositellaan, että teollisuusalueen tuntumassa oleva oja mahdollisuuksien mukaan siirrettäisiin länteen päin ja samalla ojan muotoa tehtäisiin mutkittelevammaksi ja luonnonmukaisemmaksi. Samalla ojan viereen voitaisiin suunnitella viherpainanne, minkä kautta teollisuusalueen vedet valuisivat ojaan. 31

32 6. Lähteet ja kirjallisuutta Aalto, A-K Vanhan Vaasan laaksot. Pitkäselän-Vanhan Vaasan kanaalin laakson maisemaselvitys ja ulkoilualuesuunnitelma. Vaasan kaupunkisuunnittelu, viheraluesuunnittelu Björninen, H Koukkujärvi Koipijärvi. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma FCG Planeko Oy (Finnish Consulting Group). Tampereen kaupunki GTK Maaperäkartta. Vaasan kaupunki. Hyöty, P Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmät. Suunnittelukeskus Oy (skoy) Suunnitteluohje. Kuopion kaupunki Kannala, M Vaasan kaupungin hulevesikuormituksen vähentäminen. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Vaasa Nurmi, P Helsingin kaupungin hulevesistrategia Hulevesiforum / Helsingin kaupunki, Ympäristökeskus. Panu, J Maisemarakenteen ja taajamarakenteen yhteensovittaminen. Suomen ympäristö 264. Ympäristöministeriö. Helsinki. Pihlajamaa, K. A., Selvitys hulevesien luonnonmukaisesta käsittelystä Suomessa Esimerkkikohteena Gerbyn asuinalue. Vaasan ammattikorkeakoulu. Tekniikka ja liikenne Saatavilla www-muodossa: <URL: https://publications.theseus.fi/handle/10024/14827> Reinikainen, P Vital Vaasa. Powerpoint esitys. Savonia-AMK

33 Suomen ympäristönsuojelulaki. Viitattu Saatavilla wwwmuodossa: <URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/ ?search%5Btype%5D =pika&search%5bpika%5d=ymp%c3%a4rist%c3%b6nsuojelulaki> Tornivaara-Ruikka, R Hulevesien käsittely maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 / Saatavilla wwwmuodossa: <URL:http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=104390&lan=fi> Vaasan viheraluejärjestelmä 2030 Vasas grönområdesstruktur Vaasan kaupunkisuunnittelu 2008 Vasa stadsplanering Vaasan kaupunki Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. Hulevesien hallinnan kehittäminen. Päivitetty <URL:http://www.ymparisto.fi/hulevesi> 33

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKI KIRKONSEUDUN HULEVESISELVITYS JA TULVARISKIKARTOITUS 1. JOHDANTO... 3 2. EKOLOGINEN HULEVESIEN KÄSITTELY... 4

VAASAN KAUPUNKI KIRKONSEUDUN HULEVESISELVITYS JA TULVARISKIKARTOITUS 1. JOHDANTO... 3 2. EKOLOGINEN HULEVESIEN KÄSITTELY... 4 VÄHÄNKYRÖN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS JA TULVARISKIKARTOITUS 2014 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. EKOLOGINEN HULEVESIEN KÄSITTELY... 4 2.1 EKOLOGISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN PERIAATTEITA...

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY

HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY TYÖ: 12235 1.2.2017 HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O 837 325 6525 0001 TARATEST OY Turkkirata 9 A 33960 Pirkkala p. 03 368 3322 www.taratest.fi Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Suunnittelualueen

Lisätiedot

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin

Lisätiedot

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa

Lisätiedot

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net Projektinumero 2014-44 HULEVESISELVITYS S-Market Epilä Tampere HRK Suunnittelu / HRK Konsultointi Oy Y-tunnus 2281508-3 Kotipaikka Tampere Osoite: Tasanteenkatu 67 B 33610 Tampere Puh. 0400 237 518 Email:

Lisätiedot

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu RAPORTTI 4.6.2014 LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Marja-Vantaan hulevesien hallinta

Marja-Vantaan hulevesien hallinta Marja-Vantaan hulevesien hallinta Huleveden käsittelystä ja viivytyksestä tulvareitteihin Marika Orava, suunnitteluinsinööri, DI Marja-Vantaan sijainti Marika Orava 2 Marja-Vantaa * Kotikaupunki n. 30

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

Hulevesien luonnonmukainen hallinta Outi Salminen,TKK Vesitalous ja vesirakennus 1.10.2008 Hulevesien luonnonmukainen hallinta Käsitteestä pähkinänkuoressa Luonnonmukaisten suunnitteluperiaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan vähentää

Lisätiedot

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA Raportti 0521-P10495 7.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia

Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia Hulevesien hallinta tulevaisuudessa Kuntatalo 4.9.2007 Versio 1.1 Satu Lehtikangas 28.8.2007 2007 Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta Suunnittelu

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011 Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki 18.11.2011

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI PIETILÄN SVENGIPUISTON HULEVESIALLAS

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI PIETILÄN SVENGIPUISTON HULEVESIALLAS JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 20601255 22.9.2017 1 JOHDANTO Kaava-alueelta hulevesiä puretaan Komppikujaa pitkin koilliseen, Hakiantieltä länteen ja Svengipuiston viivytysrakenteen kautta etelään. Tässä tarkastelussa

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma

Lisätiedot

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Hulevesien määrä tulee kasvamaan Syitä on kaksi: kaupunkirakenteen

Lisätiedot

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID 1559459 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja

Lisätiedot

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 327 102 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

Palomäenkatu 23:n asemakaavan nro hulevesiselvitys- ja suunnitelma. Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma. Suunnittelupalvelut

Palomäenkatu 23:n asemakaavan nro hulevesiselvitys- ja suunnitelma. Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma. Suunnittelupalvelut Palomäenkatu 23:n asemakaavan nro. 8528 hulevesiselvitys- ja suunnitelma Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma Donna id: 1435805 Infran hankenumero: 4044918 Tampereen Infra Pekka Heinonen Tampereen Infra

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA Perttu Hyöty, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Sadannasta valunnaksi Interseptio

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Hulevesien luonnonmukainen käsittely 1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen

Lisätiedot

Orimattila, Pennalan hulevesialtaiden mitoitustarkastelu

Orimattila, Pennalan hulevesialtaiden mitoitustarkastelu Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 26600 www.poyry.fi Orimattila, Pennalan hulevesialtaiden LUONNOS

Lisätiedot

Kalevan airut asemakaavan nro 8479 hulevesiselvitys- ja suunnitelma ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN RAPORTTI. Suunnittelupalvelut

Kalevan airut asemakaavan nro 8479 hulevesiselvitys- ja suunnitelma ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN RAPORTTI. Suunnittelupalvelut Kalevan airut asemakaavan nro 8479 hulevesiselvitys- ja suunnitelma ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN RAPORTTI Donna id: 1616211 Infran hankenumero: 4050406 Tampereen Infra Pekka Heinonen 24.8.2016 Tampereen

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hulevesimallin tulokset 19.2.2015 Page 1 Malli Mallinnus FCGswmm -ohjelmalla, pohjana olemassa oleva Hämeenlinnan hulevesimalli Suunnittelualue jaettiin osavaluma-alueisiin

Lisätiedot

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...

Lisätiedot

HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS

HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 30.10.2015 Luonnos Viite 1510019205 HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 28.6.2012 Viite 82143065 ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS HOLLOLAN PORTTI, ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Päivämäärä 7.6.2012, päivitetty

Lisätiedot

RAPORTTI 25.6.2014. LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys

RAPORTTI 25.6.2014. LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys RAPORTTI 25.6.2014 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA

HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA Jouko Kettunen 15.4.2010 http://www.hameenlinna.fi/pages/21158/hulevesistrategia.pdf LÄHTÖKOHDAT HULEVESISTRATEGIALLE Moreenin elinkeinoalueelle oli syntynyt suuri logistiikan

Lisätiedot

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen VERTI - Vesihuoltoverkostojen tila ja riskienhallinta Outi Raudaskoski, Nora Sillanpää, Harri Koivusalo Rakennetun ympäristön laitos Vesi-

Lisätiedot

NIEMENRANNAN OSAYLEISKAVAAN MUKAISEN HULEVESISELVITYKSEN TARKISTAMINEN HULEVESIMALLINNUKSELLA

NIEMENRANNAN OSAYLEISKAVAAN MUKAISEN HULEVESISELVITYKSEN TARKISTAMINEN HULEVESIMALLINNUKSELLA (5) NIEMENRANNAN OSAYLEISKAAAN MUKAISEN HULEESISELITYKSEN TARKISTAMINEN HULEESIMALLINNUKSELLA L:\000\0850_NIEMENRANTA\_CAD\_Tyo\Lha\Hulevesi_suunnitelma\RAPORTTI_h ulevesimalli_edit.doc Mall: Rapport -

Lisätiedot

HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT

HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT FCG Finnish Consulting Group Oy VANTAAN KAUPUNKI HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT PÄHKINÄRINNE 4 Suunnitelmaselostus 0225-P11790 7.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut

Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere-talo Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalta,

Lisätiedot

RAPORTTI. Heinolan kaupunki. Sinitaipaleen hulevesiselvitys 16WWE1623 29.11.2011

RAPORTTI. Heinolan kaupunki. Sinitaipaleen hulevesiselvitys 16WWE1623 29.11.2011 RAPORTTI 16WWE1623 29.11.2011 Heinolan kaupunki Sinitaipaleen hulevesiselvitys Sisältö 1 1 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET 2 2 SINITAIPALEEN ALUEEN NYKYTILANNE 3 2.1 Suunnittelualue 3 2.2 Valuma-alue

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pitkämäen teollisuusalueen hulevesiselvitys

Pitkämäen teollisuusalueen hulevesiselvitys Hulevesisuunnitelma Pitkämäen teollisuusalueen hulevesiselvitys Nurmes Olli Nissinen 30.11.2013 2 (12) 30.11.2013 Pitkämäen teollisuusalueen hulevesiselvitys SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen

Lisätiedot

Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8

Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 Asemakaavan 8648 muutos Elina Teuho 1.0 19.6.2017 Tarkistanut ja hyväksynyt: Perttu Hyöty 19.6.2017 YKK62642 Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 19.6.2017 1 (4) SISÄLTÖ

Lisätiedot

Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39

Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39 Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39 Raportti ID 1 599 179 9.5.2016 9.5.2016 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 2 2 SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät

Lisätiedot

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelman täydentäminen. Raportti

Ylöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelman täydentäminen. Raportti Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman hulevesisuunnitelman Raportti 7.12.2015 7.12.2015 1 (5) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 2 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILA... 2 2.1

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

TAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 576 083 Sivu 1 (16) Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN HULEVESIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN

KOUVOLAN KAUPUNGIN HULEVESIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN KOUVOLAN KAUPUNGIN HULEVESIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ympäristötekniikan suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö Syksy 2008 Jarno Hujanen Lahden

Lisätiedot

Tampere/ Kissanmaa/ 8480

Tampere/ Kissanmaa/ 8480 ID- numero 796 678 Hulevesiselvitys 24.01.2013 päivitetty 15.7.2014 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 Työn lähtökohdat...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...3 1.2 Hulevesiin liittyvää sanastoa...3 2 Nykyinen

Lisätiedot

Kaupunginpuutarhuri Timo Koski :

Kaupunginpuutarhuri Timo Koski : VUOREKSEN KESKUSPUISTON YLEISSUUNNITELMA Yla 26.8.2008 Dno YPA:8301/670/2006 Kaupunginpuutarhuri Timo Koski 26.8.2008: Vuoreksen keskustassa sijaitsevasta keskuspuistosta on valmistunut yleissuunnitelmaehdotus,

Lisätiedot

TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS

TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26894 Loppuraportti I (I) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1

Lisätiedot

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1 Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely 3.4.2014 Olli-Pekka Mäki 1 Hulevesiohjelman taustaa Hulevesiohjelman laatiminen perustuu Turun ja Helsingin Itämerihaasteen toimenpideohjelmaan

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kuninkaankolmion aluerakentamisprojekti

Helsingin kaupunki Kuninkaankolmion aluerakentamisprojekti FCG Planeko Oy Kuninkaankolmion aluerakentamisprojekti KUNINKAANTAMMEN OSAYLEISKAAVAN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMAN TÄYDENTÄMINEN HELSINGIN HULEVESISTRATEGIAN MUKAISEKSI Loppuraportti 0100-D2830 17.6.2009

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Hulevesitulvat Geologian hyödyntäminen tulvasuojelussa Ratkaisut Hulevesitulvat

Lisätiedot

Ramboll Finland Oy. Knowledge taking people further --- Järvenpään kaupunki Lepolan osayleiskaavaalueen hulevesiselvitys 17.10.

Ramboll Finland Oy. Knowledge taking people further --- Järvenpään kaupunki Lepolan osayleiskaavaalueen hulevesiselvitys 17.10. Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Järvenpään kaupunki Lepolan osayleiskaavaalueen hulevesiselvitys 82120847 17.10.2008 Järvenpään kaupunki Lepolan osayleiskaavaalueen hulevesiselvitys

Lisätiedot

Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012

Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 TALOYHTIÖN HULEVESIEN KÄSITTELY Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 Dipl.ins. Hannes Björninen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taloyhtiön hulevesien oikeaoppinen käsittely 1. Hallinnan tavoitteet 2.

Lisätiedot

SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA JA HULEVESITARKASTELU

SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA JA HULEVESITARKASTELU SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA Jyväskylän kaupungin Seppälän alueen kehittämisen tavoitteena on ollut kaupallisen alueen halki kulkevan kevyen liikenteen n luominen ja kaupan rakennuksien lähiympäristön

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-

Lisätiedot

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS VALKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet...

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu Päivitetty M

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu Päivitetty M Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu Päivitetty 24.8.2009 9M409026 17.4.2009 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA

LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PORVOON KAUPUNKI LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA LOPPURAPORTTI LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27132 Loppuraportti I (I) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1

Lisätiedot

SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA JA HULEVESITARKASTELU 24.6.2015

SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA JA HULEVESITARKASTELU 24.6.2015 SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA Aleksanterinkatu 28, 2. krs., 00170 HELSINKI Suunnitelmaselostus Suunnitelmakartta 1:2000 Alueen Eteläosa 1:1000 Esimerkkikuvat Valumakaavio Hulevesiselostus Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

Pappilan asemakaavan nro 8492 hulevesiselvitys- ja suunnitelma

Pappilan asemakaavan nro 8492 hulevesiselvitys- ja suunnitelma Pappilan asemakaavan nro 8492 Donna id: 1194949 Infran hankenumero: 4043222 Tampereen Infra Erikoissuunnittelija Pekka Heinonen Tampereen Infra PL 487 33101 Tampere Käyntiosoite Frenckellinaukio 2E Puhelin

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Isonkyrön keskustan asemakaavamuutoksen ja Lapinmäen asemakaavan hulevesisuunnitelma

Isonkyrön keskustan asemakaavamuutoksen ja Lapinmäen asemakaavan hulevesisuunnitelma ISONKYRÖN KUNTA Isonkyrön keskustan asemakaavamuutoksen ja Lapinmäen asemakaavan hulevesisuunnitelma Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26653 Raportti 1 (12) Krankkala Emmaleena Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lielahtitalo, tontti , Teivaalantie 1, Tampere HULEVESI- SELVITYS Työnro

Lielahtitalo, tontti , Teivaalantie 1, Tampere HULEVESI- SELVITYS Työnro Lielahtitalo, tontti 837-263-2479-1, Teivaalantie 1, Tampere HULEVESI- SELVITYS 31.3.2011 Työnro 416058 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät... 3 1.2 Aikaisemmat

Lisätiedot

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.

Lisätiedot

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA ASUKASTILAISUUS 20.4.2017 RAVINTOLA WERSTAS, LAHTI OSMO NIIRANEN MARJO VALTANEN RADANVARREN TULEVA MAANKÄYTTÖ KAAVA-ALUEEN

Lisätiedot

KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA

KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö 2.2 Valuma-alueet ja virtausreitit 2.3 Maaperä ja pohjavedet 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN

Lisätiedot

Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 9.11.2016 9.11.2016 2 Lähtökohdat Järvenpään kaupungin hulevesisuunnitelma Hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa v. 2013

Lisätiedot

VIROLAISTEN JA PILKKAKUUSEN VALUMA-ALUEIDEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA

VIROLAISTEN JA PILKKAKUUSEN VALUMA-ALUEIDEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA FCG Planeko Oy TAMPEREEN KAUPUNKI VIROLAISTEN JA PILKKAKUUSEN VALUMA-ALUEIDEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA Raporttiluonnos 0155-D2189 17.11.2008 FCG Planeko Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Olli Litmanen HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI VAASASSA

Olli Litmanen HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI VAASASSA Olli Litmanen HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI VAASASSA Tekniikka ja liikenne 2011 2 ALKUSANAT Tämän selvitystyön on tilannut Vaasan Kaupunki yhdessä Vaasan Veden kanssa. Työn on toteuttanut rakennustekniikan

Lisätiedot

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS SALON KAUPUNKI MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29948 Raportti 1 (12) Syvälä Riitta/ Pekka Raukola Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Työn lähtökohdat

Lisätiedot