ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 Taustatiedot ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Projektin nimi ETELÄ-AMERIKAN LIIKETOIMINTAPOTENTIAALIEN ENNAKOINTI Yhteystiedot Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kaupan alan amk-yksikkö Koulukatu SEINÄJOKI Puh Fax Projektipäällikkö Ville-Pekka Mäkeläinen Projektikoordinaattori Julio Vallejo Medina Puh Puh Gsm Gsm Projektisihteeri Anne Riihimäki Puh Gsm Projektikoodi Dnro 7397/0552/97TM Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Etelä-Amerikan mahdollisuuksia markkina-alueena ei ole täysimittaisesti hyödynnetty ja tutkittu Suomessa. Erityisesti Etelä-Amerikan maiden kulttuuriin ja liiketoimintakulttuuriin liittyvää tietoutta on maailmanlaajuisestikin tutkittu melko vähän. Tähän on varmasti syynä alueen heikko tuntemus, mikä johtunee pitkästä maantieteellisestä etäisyydestä ja kulttuurin erilaisuudesta. Koska Etelä-Amerikasta ennustetaan Aasian ohella seuraavan vuosikymmenen merkittävintä talousaluetta, olisi suomalaisten yritysten ja koulutusyhteisöjen toimintavalmiuksia alueen suhteen kehitettävä. Etelä-Amerikan liiketoimintapotentiaalien ennakointi-projektin ( ) ensisijaisena tavoitteena on paikata Etelä-Amerikan markkinoihin liittyvää tiedontarvetta ja innostaa suomalaisia yrityksiä kaupankäyntiin ko. markkina-alueen maiden kanssa. Samalla pyritään lisäämään yritysten toimintavalmiuksia ko. markkinoilla. Alun perin oli tarkoitus tutkia myös tangoa ja sen merkitystä Suomen ja Argentiinan kauppasuhteiden rakentamisessa, mutta projektin aikataulussa sitä ei 1

2 pystytty toteuttamaan. Hanke otetaan tulevaisuudessa uudelleenkäsittelyyn omana erillisenä hankkeenaan. Kärjistäen voidaan sanoa, että Argentiina, Brasilia ja Chile (ABC-maat) ovat Etelä-Amerikan kehittyneimmät ja kaupankäynnin kannalta lupaavimmat markkinat. Resurssien puitteissa projekti keskittyi kahden valtion eli Argentiinan ja Brasilian markkinalähtöiseen tutkimiseen. Projekti keskittyi vahvasti suomalaisten yritysten tarpeisiin, mutta sen tutkimustulokset mahdollistavat hyödynnettävyyden ja jatkotutkimukset myös koulutusyhteisöissä (yliopistot, kauppakorkeakoulut, ammattikorkeakoulut, opistotasoiset oppilaitokset jne). Yhteistyö Projektin toimintamalli ja eri tahojen yhteistyö sekä osallistujien ja yritysten valinta Projektin ohjausryhmä koostui Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän vaikutusvaltaisista edustajista sekä Seinäjoen kaupan alan amk-yksikön henkilökunnasta. Ohjausryhmään kuului Seinäjoen kaupan ja tekniikan alan amk-yksiköiden johtaja Kalevi Karjanlahti (puheenjohtaja), toimitusjohtaja Antero Auranen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista, toimitusjohtaja Reijo Pitkäkoski Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:stä, vientiasiamies Rainer Vainionkulma Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksesta sekä koulutuspäällikkö Ari Virkamäki Seinäjoen kaupan alan amk-yksiköstä. Varsinaisen projektiryhmän muodostivat projektipäällikkö Ville-Pekka Mäkeläinen (yliopettaja Seinäjoen kaupan alan amk-yksiköstä), projektikoordinaattori Julio Vallejo Medina ja projektisihteeri Anne Riihimäki. Projektiryhmä teetti osan tutkimustyöstä alihankkijoilla, mm. Finpron Buenos Airesin (Argentiina) ja São Paulon (Brasilia) vientikeskuksilla, joiden kanssa projektiryhmä oli koko projektin ajan läheisessä yhteistyössä. Tutkimusaineistoa tuottivat lisäksi Seinäjoen kaupan alan amk-yksikön tradenomiopiskelijat opinnäyte- ja harjoitustöinään (Essi Kylmäluoma, Liisa Kyrö, Tiina Peltola, Mira Peuru ja Jaana Sirkka). Projektin aikana järjestettiin Argentiinan ja Chilen vientipäivä sekä Brasilian vientipäivä Vientipäivissä luennoivat mm. ko. maiden kaupalliset sihteerit Buenos Airesista, São Paulosta ja Santiago de Chilestä. Vientipäivien tarkoituksena oli saada Pohjanmaan ja sen lähiseudun yritykset näkemään maiden tarjoamia kaupankäyntimahdollisuuksia. Tilaisuuksiin osallistui muun yleisön lisäksi muutama yritysedustaja. Kutsuja lähetettiin noin 50 Pohjanmaan ja sen lähiympäristön yritykselle. Vähäinen osallistumismäärä viestii siitä, että tällä nimenomaisella alueella ei vielä nähdä ABC-maita potentiaalisina markkina-alueina. Työnjako ja vastuukysymyksien toimivuus Projektiryhmä, alihankkijat (Buenos Airesin ja São Paulon vientikeskukset, professori Liisa Salo- Lee) ja tradenomiopiskelijat vastasivat tutkimustyöstä ja kirjallisten tuotosten tekemisestä. Projektiryhmän töiden edistymistä ja tavoitteiden täyttymistä seurattiin tarpeen tullen järjestetyillä ohjausryhmän kokouksilla. Periaatteena oli, että kaikki tärkeät päätökset hyväksytettiin ennen täytäntöönpanoa ohjausryhmässä. Julkisuus ja tiedottaminen Projektin aikana hankittiin julkisuutta erilaisin keinoin. Projektin alkuvaiheessa järjestettiin lehdistötilaisuus, jossa tiedotettiin projektista ja sen tarkoituksesta. Tästä kertova artikkeli julkaistiin ainakin sanomalehti Ilkassa, jossa se esiteltiin otsikolla Kulttuurinvaihto kaupallista yhteistyötä 2

3 vauhdittamaan. Seinäjoella edistetään Etelä-Amerikan ja Suomen kauppasuhteita. Projektiin aikana järjestetyistä vientipäivistä ilmoitettiin ESR-tunnuksilla varustetuin ilmoituksin. Projektia varten painatettiin lisäksi oma lomakepaperinsa ja projektiryhmän käyntikortit ESRlogolla varustettuna. Lomakkeita ja käyntikortteja käytettiin kaikenlaisessa yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa käydyssä viestinnässä. Projektin henkilökunta osallistui erilaisiin seminaareihin, joissa käsiteltiin projektin aihepiiriin liittyviä asioita ja joissa tavattiin alan asiantuntijoita, konsultteja, yritysedustajia jne. Jakamalla käyntikortteja tällaisissa tilanteissa saatiin projektin sanomaa levitettyä laajemmalle. Projektille tehtiin oma kotisivu verkkoon osoitteeseen < Kotisivu linkitettiin Buenos Airesin vientikeskuksen kotisivulle osoitteeseen < (Finland in Internet -> Trade -> South American Business Project). Projektista pidetään päätöstilaisuus lehdistötilaisuuksineen loka- tai marraskuussa. Projektin yhteys muihin hankkeisiin (verkottuminen, yhteistyö) Projekti poiki Seinäjoen ammattikorkeakoulun kaupan alan amk-yksikössä erilaisia tutkimus- ja koulutushankkeita mm. Tango kurssin, joka järjestetään kaupan alan amk-yksikössä Kurssin tavoitteena on perehtyä suomalaiseen ja argentiinalaiseen tangokulttuuriin ja auttaa löytämään tangoon liittyvät mahdollisuudet uuden vuosituhannen liiketoiminnassa. Tangoosaamisen suunnittelussa ja toteutuksessa ollaan yhteistyössä Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n kanssa. Koulutuksen toteuttamiseen osallistuu myös tangokuningatar Arja Koriseva yritys- ja kulttuuriyhteistyön vauhdittajana ja kouluttajana. Projektin ajan oltiin tiiviissä yhteistyössä Finpron vientikeskusten kanssa, joilta saatiin aktuellia markkinatietoa ja opastusta. Argentiinalaissyntyisen projektikoordinaattori Julio Vallejo Medinan kautta päästiin käsiksi paikallisiin tietolähteisiin yms. ja säilytettiin realistinen käsitys tutkittavista markkina-alueista. Tulokset ja hyödynnettävyys Projektin toteutuneet tulokset ja arvio tavoitteiden toteutumisesta Projektin tuloksena tuotettiin kaksi kirjallista tuotosta: 1) Vallejo Medina, J., Mäkeläinen, V-P & Riihimäki, A. (1999). Maakatsaus: Argentiina ja Brasilia markkina-alueina. (Sisältää mm. klusterianalyysit valikoiduista Argentiinan ja Brasilian toimialoista, tutkimuksen Argentiinan ja Brasilian vientiin liittyvistä käytännön ongelmista suomalaisissa yrityksissä sekä tutkimuksen argentiinalaisesta ja brasilialaisesta liiketoimintakulttuurista.) 2) Vallejo Medina, J. (1999). Argentiinan ja Brasilian kulttuuri. Projektin ohjausryhmä totesi, että projektin päättymisen jälkeen Argentiinan ja Brasilian maakatsauksesta tehdään tiivistetty versio, joka nimetään vientioppaaksi. Koska vientiopas syntyy projektin aikana tuotetun materiaalin perusteella, toimitetaan se myös ikään kuin projektiin 3

4 kuuluvana osana työministeriölle (=tilaaja). Projektin muita tuloksia on vaikea arvioida määrällisesti ja suoraan yrityskohtaisesti, sillä projektin tavoitteet liittyivät kirjallisten tuotosten lisäksi myös asennetason tekijöihin pyrittiin saamaan yritykset oivaltamaan, että Argentiina ja Brasilia ovat erittäin varteenotettavat markkinat. Samalla pyrittiin kertomaan niistä mahdollisuuksista, joita markkinat tarjoavat liiketoiminnallisesti suomalaisille yrityksille. Tavoitteena ei siis suoranaisesti ollut tiettyjen yritysten viennin käynnistäminen Argentiinaan ja/tai Brasiliaan, vaan tarkoituksena oli tarjota edellytykset tähän toimintaan tiedon ja asiantuntemuksen avulla. Näin ollen kaikki projektin tulokset eivät ole suoraan mitattavissa ja niiden vaikutukset näkyvät vuosien kuluttua muiden kerrannaisvaikutusten lisäksi. Työllistämisvaikutuksetkin tulevat siten vasta myöhemmin näkyviin. Projektin innovatiiviset elementit Projektin innovatiiviset elementit ovat sen kirjalliset tuotokset sekä yrityksille suunnattu pohjustustyö. Argentiinaa, Brasiliaa tai koko Etelä-Amerikkaa käsittelevää kirjallisuutta on Suomessa ja maanlaajuisestikin vähän, joten tuotokset oletettavasti ovat tarpeen. Seinäjoen kaupan alan amk-yksikössä aiotaan Tango 2000-kurssin ja muihin aiheeseen liittyvien kurssien lisäksi panostaa jatkotutkimuksiin ja projekteihin. Etelä-Amerikan liiketoimintapotentiaalien ennakointi-projektin voidaankin katsoa toimineen päänavaajana ja promoottorina tulevaisuuden tutkimuksille ja projekteille. Mitä voidaan siirtää/levittää muiden toimijoiden esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön Muille toimijoille siirrettäviä konkreettisia elementtejä ovat kirjalliset tuotokset ja kaupan alan amkyksikön aiheeseen liittyvä asiantuntemus. Ongelmat ja suositukset Projektin heikkoudet, ongelmat projektin toteutuksessa Suurin ongelma projektin toteutuksessa oli, että aiheeseen liittyvää kirjallisuutta oli todella vähän. Kirjallisuutta hankittiin internetin avulla maailmanlaajuisesti, mutta havaittiin, että sitä on niukasti. Näin ollen suurin osa tiedosta oli etsittävä ja tuotettava itse kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Hankesopimuksessa olisi pyrittävä ottamaan huomioon kaikki epäselvyystilanteet ja määritellä selkeästi kaikki sovittavat asiat. Näin on pitkälti tehtykin, mutta erityisesti raportoinnista (väliraportti, loppuraportti) pitäisi olla erityisen selkeä ohje. Jos halutaan esimerkiksi ennen projektin päättymistä loppuraportti, olisi hyvä, jos hankesopimuksessa tai muussa asiakirjassa määriteltäisiin, mikä loppuraportti on ja mitä asioita sen pitää sisältää. Kun tällainen asia selvitetään esim. puhelimitse ja sovitaan tietystä menettelystä, voi jälkikäteen tulla tulkitsemiseroja siitä, mitä onkaan sovittu. Loppuraportin laatija ja pvm 4

5 Anne Riihimäki