BIOLOGIAN MALLIVASTAUKSET

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "BIOLOGIAN MALLIVASTAUKSET"

Katriina Rantanen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Bitieteiden alintake 2010 BILGIAN MALLIVASTAUKSET Js äittämä n mielestäsi ikein, merkitse, ja js äittämä n mielestäsi äärin, merkitse V. Kustakin ikeasta astauksesta saa 1 pisteen ja äärästä tai puuttuasta 0 pistettä. (Kysymysten maksimipistemäärä n 15 pistettä) Tehtää Väite Vastaus 1 Stressiä aiheuttaat tekijät lisääät autnmisen hermstn sympaattisen järjestelmän timintaa, mikä npeuttaa kaikkia ruansulatusta edistäiä tapahtumia. 2 Sulistn bakteerien tuttamaa K-itamiinia taritaan eren hyytymiseen. 3 Liikehermslu n lihaksia hermttaa hermslu, jnka slukeskus sijaitsee keskushermstssa. 4 Estrgeeni sujaa sikiötä mahdllisilta äidin hylkimisreaktiilta estämällä T- imuslujen aiheuttamia immuunireaktiita raskauden aikana. 5 Plasman kalsiumtasapaina sääteleät mm. lisäkilpirauhasen erittämä parathrmni (PTH) sekä munuaisissa syntetisitua kalsitrili. 6 Allerginen reakti jhtuu siitä, että elimistö alkaa tuttaa allergeenia khtaan IgG tyyppisiä asta-aineita. 7 Ihmisen punaslujen pinnan agglutingeenit timiat erensiirttilanteissa antigeeneina. 8 Melatniinin fysilginen merkitys n trjua liiallisen UV-säteilyn aikutuksia. 9 Viruksia idaan käyttää geeninkuljettimina eli ektreina. 10 Prmttri n älittömästi ennen RNA-synteesin lpetuskhtaa sijaitsea geenin säätelyalue. 11 Tumallisten eliöiden geeneissä n infrmaatita sisältäiä sia, jita erttaat tisistaan infrmaatista tyhjät älijakst eli eksnit. 12 Bakteerien geeneissä n intrneita, mutta ei lähetti-rna:n silmukintimekanismia 13 Geenihidssa geeninsiirt khdistetaan jk ptilaan ulkpulelle tettuihin sluihin tai suraan ptilaan kudkseen. 14 Esisyöpägeenit at syöpäsluissa muuttuneiden geenien kaltaisia geenejä, jtka kuuluat ihmisen nrmaaliin perimään. 15 Mikrbeja käytetään hyäksi jäteeden ja saastuneen maaperän puhdistukseen.

2 Määrittele tai kuaa lyhyesti seuraaat termit. Yksi piste/khta, maksimipisteet Mutageeni Aine, säteily tai astaaaa tekijä, jka aiheuttaa mutaatiita eli geneettisen perimän pysyän rakenteellisen muutksen 2. Geenipankki Eläien eliöiden tai niiden lisääntymiskappaleiden (siemenet, alkit, sukuslut) kkelma, tarkituksena säilyttää lunnn mnimutisuutta tai Tietkanta, jhn n tallennettu tieta eliöiden DNA:n emäsjärjestyksestä 3. Tulkaslaji Vieraslaji, alueen eliöyhteisöön tullut uusi laji, jka ie elintilaaja mahdllisuuksia alkuperäsinlajeilta, tai alueen eliöyhteisöön ihmisen mukana tahallaan tai ahingssa tullut uusi laji 4.smsi Liusten pitisuuserjen tasittuminen puliläpäiseän kaln läpi niin, että esi siirtyy laimeammasta liuksesta äkeämpään 5. Indikaattrilaji Eliölaji, jnka esiintyminen alueella antaa tieta alueen ympäristön laadusta, esim. kalkinsusija lajit. 6. Eklginen käytää Lunnnsujelualueiden ja kaupunkisuunnittelun käsite, esim. käytää, jta pitkin eliöt iat kulkea sujelualueelta tiselle

3 Bitieteiden alintake 2010 KEMIAN MALLIVASTAUKSET Tehtää äitteet Väite: 250 millilitrassa natriumsulfaattiliusta (Na 1 2 S 4 ), jnka knsentraati n 4.4 ml/l, ineja n yhteensä 2,2 mlia. u:n mudstumislämpö n 156,1 kj/ml ja u 2 2 :n 170,7 kj/ml. Väite: reaktin 2u(s) u 2 (s) + ½ 2 (g) reaktilämpö n nin141.5 kj Vastaus 3 Reaktiyhtälö N 2 3 (g) + 6H 2 (g) 2NH 3 (g) + 3H 2 (g) kuaa dityppitriksidin (N 2 3 ) reaktita etykaasun kanssa. Reaktiastiaan pannaan 0,22 mlia dityppitriksidiakaasua ja 0,87 mlia etykaasua. letetaan, että reakti menee lppuun. Väite: ammniakkia mudstuu 0,29 mlia. 4 Vetyä idaan almistaa hajttamalla että sähköirran aulla: 2H 2 (l) 2H 2 (g) + 2 (g). Väite: kun 4.8 x10 21 elektrnia n käytetty eden pelkistämiseen, etyä n mudstunut nin 2,00 x 10-3 mlia. (Agadrn aki = 6,022x10 23 ) 5 Reaktiyhtälö r S 2- + s H 2 t S 2 + u H + + e - (e - n elektrni) kuaa hapettumis-pelkistymisreaktin hapettumisen sareaktita. Kirjaimet r - esittäät reaktiyhtälön pienimpiä (kknaisluku)kertimia. Väite: u = 2. 6 Lyijyjdidin (PbI 2 ) liukisuus n 1,3x10 3 ml/l. Väite: lyijyjdidin liukisuustul n yhden desimaalin tarkkuudella 8,8x10-9 ml 3 /l 3. 7 Reaktin 2N(g) + l 2 (g) 2Nl H n 38 kj ja aktiitumisenergia 62 kj, Väite: em. reaktin käänteisreaktin aktiitumisenergia n 100 kj. 8 Väite:0,10 gramman näytteessä kideedellistä kuparisulfaattia, us 4 5H 2 (mlekyylimassa 249,7), n nin 2,4 x esimlekyyliä. (Agadrn aki = 6,022x10 23 ) 9 2,00 g näytteestä määritettiin epäpuhtautena lea brmi sastamalla se erittäin niukkaliukisena hpeabrmidina. Kun 6,40 ml 0,200 M hpeanitraattiliusta li lisätty, käytännössä kaikki brmi li sastunut. Väite: näytteen brmipitisuus n nin 5,11massa%. 10 Väite: Kemiallisen tasapainn allitessa reaktin ja sen käänteisreaktin reaktinpeudet at yhtä suuret. 11 Väite: Dibrmibentseenillä ( 6 H 4 Br 2 ) n neljä ismeeriä. 12 Lindaani n insektisidi (hyönteismyrkky), jnka suhdekaaa n Hl ja mlimassa 290,8 g/ml. Väite: lindaanmlekyylin hiiliatmien lukumäärä n Kun käsitellään 3-klri-3-etyyliheksaania natriumhydrksidin esiliuksella, saadaan klme reaktitutetta, jista yksi n alkhli ja kaksi alkeeneja. Väite: reaktissa syntyän alkhlin systemaattinen nimi n 3-klri-3-heksanli. 14 Alkuaineanalyysin perusteella tiedetään, että rgaaninen yhdiste sisältää ainastaan hiiltä, etyä ja typpeä. Pltettaessa 0,125 gramman näyte tätä yhdistettä, saadaan 0,172 g että ja 0,279 g hiilidiksidia. Väite: yhdisteen mlekyylikaaa n 3 H 9 N 15 Suraketjuinen hiiliety sisältää kuusi hiiliatmia ja yksinkertaisten sidsten lisäksi ain yhden klmissidksen. Väite: em. hiiliedyn mlekyylikaaa n 6 H rgaaninen yhdiste A hapettuu yhdisteeksi B. Yhdisteet A ja B reagiat keskenään siten, että syntyy esteri, jnka mlekyylikaaa n 6 H Väite: yhdiste A n 2-prpanli

4 1. Täydennä alla lea taulukk klridi hydrksidi sulfaatti nitraatti natrium Nal NaH Na 2 S 4 (NaHS 4 ) NaN 3 kalsium al 2 a(h) 2 as 4 a(n 3 ) 2 2. Metyylietanaattia (H 3 H 3 ) idaan almistaa metanlista ja etaanihapsta. Laske kuinka paljn reaktiseksessa n tasapaintilassa esteriä js lähtöaineena n 1,0 mlia happa ja 1,0 mlia metanlia ja reaktin tasapainaki K n 4,0 H 3 H + H 3 H H 3 H 3 + H 2 alussa 1,0 ml 1,0 ml 0 ml 0 ml tasapainssa (1,0 x) ml (1,0 x)ml x ml x ml [H 3 H 3 ][ H 2 ] K = [H 3 H][H 3 H] K= x 2 /(1-x) 2 = 4 x = 2/3 ml esteriä n 2/3 mlia 3. Bilgiset kkeet suritetaan usein puskuriliuksissa, kska etyiniknsentraatin halutaan pysyän kkeen aikana likimain akina. Yleisesti käytetty puskurilius n ns. asetaattipuskuri, jka almistetaan lisäämällä etikkahappn (H 3 H) spia määrä sen natriumsulaa. Kirjita reaktiyhtälö, jka kuaa mitä tapahtuu, kun puskuriliukseen lisätään a) happa (H 3 + ) b) emästä (H - ). a) H H 3 + H 3 H + H 2 b) H 3 H + H - H H 2 4. Prteiinit (alkuaisaineet) at aminhapista kndensaatireaktin tulksena mudstuneita plymeerejä, jissa aminhapptähteet at liittyneet tisiinsa peptidisidksella. Glysiini (aminetaanihapp) ja alaniini (2-aminprpaanihapp) iat kndensitua keskenään kahdella taalla, jllin mudstuu kaksi erilaista dipeptidiä (dimeeriä). Esitä näiden dipeptidien rakennekaaat kahtaisinimudssa ja sita nulella peptidisidkset. peptidisids peptidisids H 3 H 3 N+ H 2 NH H H 3 H NH H 2 NH 3 +

5 5. Gluksi ( 6 H 12 6 ) hapettuu elimistössä mnien aiheiden kautta hiilidiksidiksi ja edeksi. a) Kirjita reaktiyhtälö jka kuaa gluksin hapettumisen kknaisreaktita. b) Kuinka mnta millilitraa että mudstuu kun 100 g gluksia hapettuu täydellisesti (letetaan, että eden tiheys n 1,00 g/ml) a) 6 H H 2 b) 100 g/180,16 g/ml = 0,555 ml gluksia että syntyy 6 x 0,555 ml = 3,330 ml 3,330 ml x 18,02 g/ml = 60 g = 60 ml että 1 1 H Li Na K Rb s Fr (223) 2 4 Be Mg a Sr Ba Ra * 21 Sc Y Lu * 103 Lr * (260) ALKUAINEIDEN JAKSLLINEN JÄRJESTELMÄ Ti Zr Hf Rf (261) 23 V Nb Ta Db (262) 24 r M W Sg (266) 25 Mn Tc (97) 75 Re Bh (264) 26 Fe Ru s Hs (269) Rh Ir Mt (268) 28 Ni Pd Pt Ds (271) 29 u Ag Au Uuu (272) 30 Zn d Hg Uub (285) 5 B Al Ga In Tl Uut (284) Si Ge Sn Pb Uuq (289) 7 N P As Sb Bi Uup (288) S Se Te P (209) 116 Uuh (292) 9 F l Br I At (210) 117 Uus (?) 2 He Ne Ar Kr Xe Rn (222) 118 Uu (?) * lantanidit 57 La 58 e Pr 60 Nd 61 Pm (145) 62 Sm Eu Gd Tb 66 Dy 67 H 68 Er Tm 70 Yb ** aktinidit 89 Ac (227) 90 Th 91 Pa 92 U 93 Np 94 Pu (244) 95 Am (243) 96 m (247) 97 Bk (247) 98 f (251) 99 Es (254) 100 Fm (257) 101 Md (258) 102 N (255)

Samankaltaiset tiedostot

Määräys STUK SY/1/ (34)

Määräys STUK SY/1/ (34) Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi