Radioaktiiviset jätteet ja päästöt. 1 Yleistä 3. 2 Säteilyturvallisuusvaatimukset ja jätteiden käsittelysuunnitelma 3
|
|
- Pertti Kokkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OHJE ST 6.2 Radioaktiiviset jätteet ja päästöt 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvallisuusvaatimukset ja jätteiden käsittelysuunnitelma 3 3 Jätteiden käsittelysuunnitelmasta vapauttaminen Tavanomainen laboratoriojäte Kiinteä jäte estetuikeliuokset Päästöt viemäriverkkoon Päästöt ilmaan Kiinteän vähäaktiivisen jätteen hävittäminen 5 4 Jätteiden käsittelyohjeita 6 5 Kirjallisuutta 6 Liite A Liite B Liite C ALI min -arvot yleisimmin käytetyille radionuklideille MAC-arvot yleisimmin käytetyille radionuklideille MAC-arvot jalokaasuille ja eräille muille kaasuille Tämä ohje on voimassa alkaen toistaiseksi. Tämä ohje korvaa annetun ST-ohjeen 6.2, Radioaktiiviset jätteet ja päästöt. Toinen, uudistettu painos Helsinki 1999 Oy Edita Ab ISB ISS STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCETRALE RADIATIO AD UCLEAR SAFETY AUTHORITY
2 Valtuutusperuste Säteilyturvakeskus antaa säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta koskevat yleiset ohjeet, säteilyturvallisuusohjeet (ST-ohjeet), säteilylain (592/1991) 70 :n 2 momentin nojalla. Säteilytoiminnan turvallisuudesta vastaa säteilylain mukaan säteilytoiminnan harjoittaja. Toiminnan harjoittaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että STohjeissa esitetyn mukainen turvallisuustaso toteutetaan ja ylläpidetään. Tämä ohje sisältää neuvoston direktiivin 96/29/Euratom; EYVL :o L 159, , s. 1 täytäntöönpanoon liittyviä vaatimuksia.
3 Ohje ST Yleistä Radioaktiivisella jätteellä tarkoitetaan radioaktiivisia aineita ja radioaktiivisten aineiden saastuttamia laitteita, tavaroita ja materiaaleja, joilla ei ole käyttöä ja jotka radioaktiivisuutensa vuoksi on tehtävä vaarattomiksi. Menetelmä, jolla jätteet tehdään vaarattomiksi, riippuu jätteen laadusta, aktiivisuudesta ja jätteessä olevien radionuklidien ominaisuuksista kuten puoliintumisajasta ja säteilylajista. Lähtökohtana jätehuollon suunnittelussa ja toteutuksessa on se, että radioaktiivisten aineiden leviäminen ympäristöön ja jätteiden joutuminen asiattomien käsiin estetään tehokkaasti. Teollisuudessa, tutkimuksessa ja lääketieteessä käytetyt umpilähteet on useimmissa tapauksissa varastoitava tai loppusijoitettava erityisiin radioaktiivisille jätteille tarkoitettuihin paikkoihin. Radionuklidilaboratorioissa syntyvä jäte on usein niin vähäaktiivista, ettei jätettä ole tarpeen varastoida ja loppusijoittaa radioaktiivisena jätteenä. STUK 2 Säteilyturvallisuusvaatimukset ja jätteiden käsittelysuunnitelma Jos toiminnan laatu edellyttää radioaktiivisten aineiden vähäisiä päästöjä ilmaan, viemäriverkkoon tai muutoin ympäristöön, on erityisesti varmistettava, että päästettävät ainemäärät pidetään Säteilyturvakeskuksen asettamien raja-arvojen alapuolella ja niin pieninä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista (säteilyasetus 23 ). Radioaktiivisten jätteiden käsittelyssä yleiset säteilyturvallisuusvaatimukset ovat seuraavat: iin sanotun kriittisen ryhmän * yksilön efektiivinen annos ei ylitä arvoa 10 msv vuodessa. Yhden vuoden toiminnasta aiheutuva kollektiivisen efektiivisen annoksen sitouma ei ylitä arvoa 1 mansv. Säteilyasetuksen (1512/1991) 24 :n mukaan Säteilyturvakeskus vahvistaa perusteet sekä asettaa tarvittavat pitoisuus- ja aktiivisuusrajat sen toteamiseksi, onko jätettä pidettävä radioaktiivisena jätteenä. Tässä ohjeessa esitetään radioaktiivisten jätteiden käsittelyä koskevat säteilyturvallisuusvaatimukset sekä raja-arvot, joita on noudatettava päästettäessä radioaktiivisia aineita ilmaan tai viemäriverkkoon tai toimitettaessa kiinteitä vähäaktiivisia jätteitä kaatopaikalle ilman erillistä jätteiden käsittelysuunnitelmaa. Tämä ohje ei koske ydinenergian käytön eikä luonnonvarojen hyödyntämisen seurauksena syntyneitä radioaktiivisia jätteitä. Raja-arvoja sovelletaan erikseen kaasumaisten ja nestemäisten aineiden päästöille sekä kiinteille radioaktiivisille jätteille. Toiminnan harjoittaja, joka aikoo päästää radioaktiivisia aineita viemäriverkkoon tai ilmaan taikka toimittaa kiinteitä radioaktiivisia jätteitä kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen, on velvollinen tekemään jätteiden käsittelysuunnitelman. Suunnitelma on esitettävä Säteilyturvakeskukselle hyväksyttäväksi. Jätteiden käsittelyssä noudatettavat ehdot ja erityismääräykset annetaan hyväksyntäpäätöksessä. ämä erityismääräykset koskevat esimerkiksi päästöjen mittaamista, ympäristön radioaktiivisuuden ja ulkoisen annosnopeuden valvontaa, valvontamittauksissa noudatettavia suoritusvälejä, sekä * Kriittisellä ryhmällä tarkoitetaan väestöryhmää, jolle voidaan sen asuinpaikan ja elintapojen perusteella arvioida aiheutuvan suurimmat säteilyannokset. 3
4 STUK Ohje ST 6.2 tulosten raportointia Säteilyturvakeskukselle väestön ja vertailuryhmien säteilyannosten arvioimista ja tulosten tallentamista varten. Annosarviota varten raportissa on ilmoitettava valvontamittausten tulokset, ympäristöön päästetyt radionuklidit, niiden fysikaalinen ja kemiallinen olomuoto sekä aktiivisuudet. Toiminnan harjoittajan on toimitettava jätteiden käsittelysuunnitelmaa koskeva päätös tiedoksi vesien- ja ilmansuojelun sekä jätehuollon valvontaviranomaisille. Jos jäte sisältää radioaktiivisten aineiden lisäksi muita ympäristölle vaarallisia aineita, on jätteiden hävittämisessä otettava huomioon myös vesi-, ilmansuojelu- ja jätelainsäädännön määräykset. 3 Jätteiden käsittelysuunnitelmasta vapauttaminen Jätteiden käsittelysuunnitelmaa ei tarvitse tehdä, jos jäte on kohdan 3.1 mukaista tavanomaista laboratoriojätettä, tai toiminta järjestetään siten, että päästöissä ja kiinteiden jätteiden vaarattomaksi tekemisessä ei ylitetä kohdissa esitettyjä raja-arvoja. Säteilyturvakeskus voi tällöinkin määrätä poistoilman radioaktiivisuuden seurannan ja tulosten raportoinnin, jos se ympäristöolosuhteiden, työn laadun ja käytössä olevien radioaktiivisten aineiden laadun ja määrän vuoksi on tarpeen. 3.1 Tavanomainen laboratoriojäte Kiinteä jäte Aktiivisuus lasketaan keskiarvona jäte-erää kohti, jonka paino saa olla enintään 10 kg. Edellä tarkoitetut jätteet voidaan käsitellä kuten tavanomaiset laboratoriojätteet. Jätteistä on poistettava tai mitätöitävä kaikki säteilyvaaraa osoittavat merkinnät ja jätteet on pakattava siten, ettei niistä aiheudu kontaminaatiovaaraa. Jätteiden aktiivisuus on tarvittaessa tarkistettava mittauksella estetuikeliuokset estetuikeaineita ja niihin verrattavia orgaanista liuotinta sisältäviä jätteitä ei tarvitse käsitellä radioaktiivisina jätteinä, jos jätteen aktiivisuuskonsentraatio on enintään 10 Bq/ml eikä mukana ole alfa-aktiivisia aineita jätteen aktiivisuuskonsentraatio on enintään 100 Bq/ml eikä mukana ole muita radionuklideja kuin H-3 ja C Päästöt viemäriverkkoon Viemäriverkkoon päästettäviä radioaktiivisia aineita koskevat aktiivisuusrajat ovat seuraavat: Yhdellä kerralla viemäriverkkoon päästettävä aktiivisuus saa olla enintään 2,5 ALI min, mutta ei kuitenkaan suurempi kuin 100 MBq. Yhdestä säteilyn käyttöpaikasta kuukauden aikana viemäriverkkoon päästetty aktiivisuus saa olla enintään 25 ALI min. Vuoden aikana päästetty aktiivisuus ei saa kuitenkaan olla suurempi kuin 100 GBq. Jos viemäriverkkoon päästetään useita eri radionuklideja on kokonaisaktiivisuuden täytettävä kertapäästön osalta ehto Radioaktiiviseksi jätteeksi ei katsota kiinteää jätettä, jossa beeta- ja gammasäteilyä lähettävien radionuklidien aktiivisuus on enintään 10 kbq kilogrammassa ja alfasäteilyä lähettävien radionuklidien aktiivisuus on enintään 1 kbq kilogrammassa. $ $/, PLQ ja kuukausipäästön osalta ehto (1) $ $/, PLQ (2) 4
5 Ohje ST 6.2 STUK Kaavoissa A k tarkoittaa radionuklidin k aktiivisuutta ja ALI min,k kyseisen radionuklidin pienintä vuosisaantorajaa. ALI min -arvoja yleisimmin käytetyille radionuklideille on esitetty liitteessä A. Vuosisaantoraja (ALI) on määritelty ja sen laskentamenetelmä on esitetty ST-ohjeessa 7.2. Edellä esitettyjä päästörajoja ei sovelleta säteilyn lääketieteellisessä käytössä radioaktiivista ainetta saaneiden potilaiden eritteisiin. Radioaktiivista ainetta sisältävät eritteet voidaan laskea viemäriverkkoon ilman erillistä käsittelysuunnitelmaa. Jätteiden viemäriin päästämisessä on otettava huomioon viemärilaitoksen yleiset liittymis- ja käyttömääräykset. 3.3 Päästöt ilmaan Kun radioaktiivisia aineita päästetään ulkoilmaan, on päästöt rajoitettava siten, että enimmäiskonsentraatio (MAC) päästöaukon välittömässä läheisyydessä (esim. muutaman metrin päässä poistoaukosta) on enintään yksi sadasosa säteilytyöntekijän hengitysilmalle johdetusta konsentraatiorajasta (DAC). Toiminnan aikana päästöistä aiheutuva aktiivisuuskonsentraatio lasketaan keskiarvona ajalle, joka saa olla enintään yhden vuoden pituinen. Päästöistä aiheutuvan enimmäiskonsentraation määrittämisessä tarvittavat DAC-arvot lasketaan ST-ohjeessa 7.2 esitetyllä tavalla käyttäen ST-ohjeen 7.3 taulukoissa C1 ja C2 esitettyjä annosmuuntokertoimia ja aineen kemiallisesta muodosta johtuvaa luokitusta (F, M, S ja G) sekä ottaen huomioon päästettävien hiukkasten koko. Jos näitä tekijöitä ei tunneta, enimmäiskonsentraatio lasketaan pienimmästä DAC-arvosta. Jos ilmaan päästetään useita eri radionuklideja, päästön on täytettävä lisäksi seuraava ehto: Kaavassa C k on päästöstä aiheutuva radionuklidin k aktiivisuuskonsentraatio ja MAC k on kyseisen radionuklidin päästöä koskeva enimmäiskonsentraatio (DAC/100). Ilmapäästöjä koskevat enimmäiskonsentraatiot yleisimmin käytetyille radionuklideille on esitetty tämän ohjeen liitteessä B. Laskuissa on käytetty pienintä DAC-arvoa kyseiselle radionuklidille. Jalokaasuille ja eräille muille kaasuille enimmäiskonsentraatiot on esitetty liitteessä C. 3.4 Kiinteän vähäaktiivisen jätteen hävittäminen Kiinteä vähäaktiivinen jäte voidaan radioaktiivisuutensa puolesta toimittaa kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen seuraavin edellytyksin: Yhdessä jätepakkauksessa oleva aktiivisuus saa olla enintään 2,5 ALI min ja annosnopeus pakkauksen pinnalla enintään 5 msv/h. Yhdestä säteilyn käyttöpaikasta kuukauden aikana kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen toimitetussa jätteessä aktiivisuus saa olla enintään 25 ALI min. Vuoden aikana hävitettävä aktiivisuus ei saa kuitenkaan olla suurempi kuin 100 GBq. Jos jäte sisältää useita eri radionuklideja, on jätteessä olevan kokonaisaktiivisuuden täytettävä yhden jätepakkauksen osalta kohdassa 3.2 esitetty ehto (1) ja kuukaudessa hävitettäväksi toimitetun jätteen osalta kohdassa 3.2 esitetty ehto (2). Kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen toimitettava jäte ei saa sisältää umpilähteitä, joiden aktiivisuus ylittää 100 kbq. Umpilähteet, joita ei voida hävittää kiinteän vähäaktiivisen jätteen mukana, on toimitettava varastoitavaksi tai hävitettäväksi Säteilyturvakeskuksen hyväksymällä tavalla. & 0$& (3) 5
6 STUK Ohje ST Jätteiden käsittelyohjeita Radioaktiivisten jätteiden käsittelyssä on otettava aktiivisuusrajojen lisäksi huomioon seuraavat ohjeet. Ympäristöön joutuvien radioaktiivisten aineiden määrät on pidettävä niin vähäisinä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Lyhytikäisiä radionuklideja (puoliintumisaika alle 100 vrk) sisältävän jätteen vanhentaminen ja poistoilman suodattaminen on suositeltavaa myös silloin, kun jätteen aktiivisuus ja päästöt ovat kohdassa 3 esitettyjä raja-arvoja pienempiä. Pitkäaikaiseen varastointiin ja loppusijoitettaviksi tarkoitetut jätteet (korkea-aktiivinen jäte) on pidettävä erillään vähäaktiivisista jätteistä, jotka voidaan toimittaa kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen. Inaktiiviseksi luokiteltava jäte (kohta 3.1.1) on kerättävä erilliseen jäteastiaan ja poistettava laboratoriosta muun laboratoriojätteen mukana. Radioaktiivisuuden lisäksi jätteiden käsittelyssä on otettava huomioon myös jätteen fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet, kuten kemiallinen myrkyllisyys ja mikrobien aiheuttama tartuntavaara yms. Jäte, joka toimitetaan kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen vähäaktiivisena jätteenä, on pakattava siten, että radioaktiivisia aineita ei pääse leviämään pakkauksen ulkopuolelle kuljetuksen aikana. Jätepakkauksiin on merkittävä lähettäjän nimi sekä pääasialliset radionuklidit ja niiden aktiivisuus. Jätepakkauksia ei tarvitse merkitä säteilyvaaraa osoittavalla merkillä, jos jätteet kuljetetaan ilman keskeytystä kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen ja hävitetään ilman välivarastointia. Jos jätteitä joudutaan varastoimaan, on varastointipaikka tai jätepakkaukset varustettava säteilyvaaraa osoittavalla merkillä. Jos jätettä ei toimiteta valvotulle kaatopaikalle, on jätteessä olevat materiaalit ja esineet, joilla on uudelleenkäyttöarvoa, mikäli mahdollista rikottava tai muuten tehtävä käyttökelvottomiksi. Jokaisen radioaktiivisten aineiden viemäriin päästökerran jälkeen allas ja viemäri on huuhdeltava runsaalla vesimäärällä. Isotooppihoitoa saaneita potilaita varten on oltava erillinen WC, jota muut eivät käytä. Radioaktiivisia jätteitä ei pidä tarpeettomasti säilyttää laboratoriossa. 5 Kirjallisuutta 1 The Radiation Protection Institutes in Denmark, Finland, Iceland, orway and Sweden. Application in the ordic Countries of International Radioactive Waste Recommendations. Valtion Painatuskeskus, Safety Series o. 70. Management of Radioactive Wastes Produced by Users of Radioactive Materials. International Atomic Energy Agency, Vienna, IAEA-TECDOC Management of Small Quantities of Radioactive Waste. International Atomic Energy Agency, Vienna, Safety Series o. 89. Principles for the Exemption of Radiation Sources and Practices from Regulatory Control. International Atomic Energy Agency, Vienna CRP Report o. 123 I. Screening Models for Releases of Radionuclides to Atmosphere, Surface Water, and Ground. ational Council on Radiation Protection and Measurements, Bethesda, CRP Report o. 123 II. Screening Models for Releases of Radionuclides to Atmosphere, Surface Water, and Ground-Work Sheets. ational Council on Radiation Protection on Measurements, Bethesda, ICRP Publication 77. Radiological Protection Policy for the Disposal of Radioactive Waste. Pergamon, Oxford
7 Ohje ST 6.2 STUK LIITE A ALI min -ARVOT YLEISIMMI KÄYTETYILLE RADIOUKLIDEILLE Radio- ALI min Radio- ALI min Radio- ALI min nuklidi Bq nuklidi Bq nuklidi Bq H-3 (vesi) Sr Eu C Sr Gd F Sr Dy a Sr Ho a Y Tm P Y Yb P Zr Ta S b W Cl Mo W K Tc-99m W Ca Ru Re Sc Ru Os Cr Pd Ir Mn Ag-110m Pt Mn Cd Au Fe In Hg Fe In-113m Hg Fe Sn Tl Co Sb Tl Co Sb Pb Co Te Bi i I Po Cu I Ra Cu I Ra Zn I Ac Zn I Th Ga Cs Th Ga Cs U Ga Ba Pu Ge Ba Pu As La Pu As Ce Pu Se Ce Pu Br Pm Am Rb Sm Cm Rb Sm Cf ALI min -arvo tarkoittaa kyseisen radionuklidin pienintä ALI-arvoa riippumatta radioaktiivisen aineen kemiallisesta muodosta ja kulkeutumistiestä kehoon. 7
8 STUK Ohje ST 6.2 LIITE B MAC-ARVOT YLEISIMMI KÄYTETYILLE RADIOUKLIDEILLE Radio- MAC Radio- MAC Radio- MAC nuklidi Bq/m 3 nuklidi Bq/m 3 nuklidi Bq/m 3 H-3 (vesi) Sr Eu C Sr Gd F Sr Dy a Sr Ho a Y Tm P Y Yb P Zr Ta S b W Cl Mo W K Tc-99m W Ca Ru Re Sc Ru Os Cr Pd Ir Mn Ag-110m Pt Mn Cd Au Fe In Hg Fe In-113m Hg Fe Sn Tl Co Sb Tl Co Sb Pb Co Te Bi i I Po Cu I Ra Cu I Ra Zn I Ac Zn I Th Ga Cs Th Ga Cs U Ga Ba Pu Ge Ba Pu As La Pu As Ce Pu Se Ce Pu Br Pm Am Rb Sm Cm Rb Sm Cf MAC-arvot on johdettu pienimmistä DAC-arvoista, jotka määräytyvät radionuklidin fysikaalisen ja kemiallisen olomuodon mukaan. Tritioidulle vedelle MAC-arvoa laskettaessa on otettu lisäksi huomioon se, että tritiumia imeytyy kehoon myös suoraan ihon lävitse. Radionuklideille 18 F ja 24 a MAC-arvoa laskettaessa on otettu huomioon myös ulkoinen säteily, joka aiheutuu poistoilman radioaktiivisuudesta. 8
9 Ohje ST 6.2 STUK LIITE C MAC-ARVOT JALOKAASUILLE JA ERÄILLE MUILLE KAASUILLE Radio- MAC Radio- MAC nuklidi Bq/m 3 nuklidi Bq/m 3 C Kr Kr O Xe F Xe Ar Xe Ar Xe Ar Xe Kr Xe Kr Xe-129m Kr Xe-131m Kr Xe-133m Kr Xe Kr-83m Xe-135m Kr Xe Kr-85m Xe MAC-arvot on johdettu ulkoisen säteilyn perusteella lasketuista DAC-arvoista olettaen, että ympäröivä kaasupilvi on kooltaan erittäin suuri. 9
AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
OHJE ST 6.2 / 9.1.2017 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3
LisätiedotAVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot päästöille 3 3.1
LisätiedotMääräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
LisätiedotAVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
OHJE ST 6.2 / 3.10.2014 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot
LisätiedotSÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA
OHJE ST 1.5 / 12.9.2013 SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Turvallisuusluvasta
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä
MÄÄRÄYS S/2/2019 Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä Annettu Helsingissä 4.4.2019 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys turvallisuuslupaa edellyttävien säteilylähteiden turvajärjestelyistä
#1727521 1 (6) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK S/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuuslupaa edellyttävien säteilylähteiden turvajärjestelyistä Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain
LisätiedotSISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN
OHJE ST 7.3 / 13.6.2014 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 Yleistä 3 2 Miten efektiivisen annoksen kertymä lasketaan 3 3 Mitä annosmuuntokertoimia efektiivisen annoksen kertymän laskemisessa
LisätiedotSÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA
SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Turvallisuusluvasta vapautettu, ilmoitusta edellyttävä
LisätiedotMuutokset ST-ohjeissa 2013-2014
Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Päivitetyt ohjeet: ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkit (9.12.2013) ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta (12.9.2013) ST 5.8 Säteilylaitteiden asennus-,
LisätiedotIONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA
OHJE ST 5.3 / 4.5.2007 IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA 1 YLEISTÄ 3 2 TURVALLISUUSLUPA JA LUVASTA VAPAUTTAMINEN 3 3 TURVALLISUUSLUVASTA VAPAUTETTU SÄTEILYN KÄYTTÖ 3 3.1 Opetuskäyttöön
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (12) Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Säteilylain (859/2018)
LisätiedotSäteilyn käytön vapauttaminen. 1 Yleistä 3. Radioaktiivisten aineiden vapaarajat
OHJE 1.7.1999 ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta ja ilmoitusvelvollisuudesta 1 Yleistä 3 2 Turvallisuusluvasta ja ilmoitusvelvollisuudesta vapauttaminen 3 2.1 Radioaktiivisten aineiden
LisätiedotYDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET
OHJE YVL 8.2 / 25.3.2002 YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET 1 YLEISTÄ 3 2 YLEISET TURVALLISUUSPERIAATTEET 3 3 JOHDETUT AKTIIVISUUSPITOISUUSRAJAT- JA AKTIIVISUUSKATERAJAT
LisätiedotSISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN
OHJE ST 7.3 / 23.9.2007 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 YLEISTÄ 3 2 EFEKTIIVISEN ANNOKSEN KERTYMÄN LASKEMINEN 3 3 ANNOSMUUNTOKERTOIMET 3 4 JALOKAASUJEN AIHEUTTAMA ALTISTUS 5 4.1
LisätiedotTYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö
Lisätiedot2.1 Jätteet Käytöstä poistettavat rakennukset maa-alueineen 3
OHJE YVL 8.2 / 18.2.2008 Ydinjätteiden ja käytöstä poistettujen ydinlaitosten vapauttaminen valvonnasta 1 Yl e i s t ä 3 2 Yleiset turvallisuusperiaatteet 3 2.1 Jätteet 3 2.2 Käytöstä poistettavat rakennukset
LisätiedotRAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS
OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ
LisätiedotUmpilähteet ja röntgenlaitteet
Umpilähteet ja röntgenlaitteet Santtu Hellstén Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylässä 24. 25.5.2018 Umpilähteet mitä ne ovat? umpilähteellä radioaktiivista ainetta sisältävää säteilylähdettä, jonka rakenne
LisätiedotSäteilytoiminnan turvallisuusarvio Johtamisjärjestelmä
Säteilytoiminnan turvallisuusarvio Johtamisjärjestelmä Mika Markkanen Säteilytoiminnan turvallisuusarvio (26 ) Tehtävä turvallisuuslupaa edellyttävästä toiminnasta Laadittava kirjallisesti Pidettävä ajan
LisätiedotSÄTEILYLÄHTEIDEN TURVAJÄRJESTELYT
OHJE ST 1.11 / 21.3.2017 SÄTEILYLÄHTEIDEN TURVAJÄRJESTELYT 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittaja vastaa turvajärjestelyistä 3 3 Käyttöpaikat ja säteilylähdevarastot luokitellaan 3 4 Käytännön turvajärjestelyt
LisätiedotSÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotSÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ
SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ 1 JOHDANTO 3 2 LUVANVARAISUUS 3 3 SÄTEILYTURVALLISUUS ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ 3 3.1 Vastuuhenkilöt ja säteilylaitteen käyttöoikeus 3 3.2 Säteilyaltistuksen
LisätiedotTietoisku! Uudet turvallisuuslupaa vaativat toiminnat
Tietoisku! Uudet turvallisuuslupaa vaativat toiminnat Hanna Tuovinen Korkea-aktiivisten lähteiden kuljetukset Säteilyturvakeskus keskittyy valvonnassaan riskimerkityksen kannalta merkittävimpiin toimijoihin
LisätiedotAvolähteet. Hanna Tuovinen SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Avolähteet Hanna Tuovinen Säteilyaltistuksen ja säteilylähteiden luokat Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä 16 ja liite 4 Säteilyaltistuksen luokka Työperäinen altistus Väestön altistus Annos
LisätiedotSeitsemän asiaa jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää uudesta säteilylaista
Seitsemän asiaa jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää uudesta säteilylaista 1 Nämä asiat muuttuvat, kun uusi säteilylaki on astunut voimaan. 1. Turvallisuusarvio ja toiminnan sekä lähteiden
LisätiedotPoikkeavat tapahtumat 2014-2015
Poikkeavat tapahtumat 2014-2015 Säteilyturvakeskus Jorma Kuusisto Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät 7. 8.10.2015 Helsingissä Lukumäärä Poikkeavien tapahtumien lukumäärä teollisuudessa, tutkimuksessa,
LisätiedotAjankohtaista säädöksistä
Ajankohtaista säädöksistä Mika Markkanen Sisältö Säteilysuojelun perusnormidirektiivi (BSS-direktiivi) ja lainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2013-2014 aikana voimaantulleita) Uudistettavana
LisätiedotSÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 ANNOSRAJAT 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Annosrajat työntekijöille, opiskelijoille ja väestölle 3 2.3 Muut enimmäisarvot
LisätiedotPoikkeavat tapahtumat
Poikkeavat tapahtumat 2016 2017 Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5. 7.4.2017 Jorma Kuusisto STUK Poikkeavien tapahtumien lukumäärä teollisuudessa, tutkimuksessa, opetuksessa ja
LisätiedotEhdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (11) Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä Ehdotuksen pääasiallinen
LisätiedotSÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
OHJE ST 7.1 / 2.8.2007 SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 YLEISET VAATIMUKSET 3 3.1 Työolojen tarkkailu 4 3.2 Annostarkkailu 4 3.3 Dokumentointi ja asiakirjojen säilytys 4 4 TYÖOLOJEN
Lisätiedotkäytetyn ydinpolttoaineen siirrot
OHJE ST 5.7 / xx.x.2011 radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirrot 1 Yl e i s t ä 3 2 Laki asettaa kieltoja ja rajoituksia siirroille 3 3 Kaikkiin rajat ylittäviin siirtoihin tarvitaan
Lisätiedot- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla
LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
Perustelumuistio [Nro] 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Säteilylain (xx/2018) 49 :n 3 momentin ja 85 :n 2 momentin sekä ydinenergialain
LisätiedotEhdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi vapaarajoista ja vapauttamisrajoista
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (9) Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi vapaarajoista ja vapauttamisrajoista Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Säteilylain (859/2018) 49 :n 3 momentin ja 85
Lisätiedot4 Käytännön turvajärjestelyt
S T U K OHJE ST 1.11 / 9.12.2013 Turvajärjestelyjen taso C umpilähde, jonka aktiivisuus ylittää ohjeessa ST 1.5 esitetyn vapaarajan liikuteltava röntgenlaite avolähteet C-tyypin radionuklidilaboratoriossa.
LisätiedotSäteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilylakiluonnos Säteilyturvakeskus Säteilylakiesitys Parantaa säteilyturvallisuutta Kaikkien säteilyaltistustilanteiden huomioiminen Toiminnan harjoittajan vastuu korostuu ja valvonta entistä riskiperäisemmäksi
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta
MÄÄRÄYS S/1/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta Annettu Helsingissä 14.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain
LisätiedotJaksollinen järjestelmä ja sidokset
Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotSäteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito
Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Eloonjäämiskäyrät Sädeherkkyys: sädehoidon 4 R:ää Sädehoidon fraktiointi Annosnopeudesta Säteilysuojelusta ja laskuesim. 1 Periaate: Sädehoidossa syöpäkudokseen
LisätiedotSäteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016
STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority ISSN 1799-9472 ISBN 978-952-309-323-2
Lisätiedot4.1 Yleistä 4. 4.1.1 Väestön suojelu 4 4.1.2 Työntekijöiden suojelu 4 4.2 C-tyypin laboratorio 4
OHJE ST 6.1 / 17.3.2008 Säteilyturvallisuus avolähteiden käytössä 1 Yl e i s t ä 3 2 Riskien arviointi 3 3 La b o r a t o r i o l u o k i tu s 3 4 Ra d i o n u k l i d i l a b or a t o r i o n r a ke n
LisätiedotTYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET Säteily ja terveys -kurssi TTL 9.12.2016 STUK - Säteilyturvakeskus Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö BSS-direktiivi 1, jossa huomioidaan ICRP:n
LisätiedotHY testaa: turvallisuusarvio. Kerttuli Helariutta Kemian osasto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto
HY testaa: turvallisuusarvio Kerttuli Helariutta Kemian osasto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Turvallisuusarvio Uusi säteilylaki, 26, koskee turvallisuusluvan alaista toimintaa
LisätiedotSäteilyn käyttö teollisuudessa
Säteilyn käyttö teollisuudessa Siiri Maria Aallos Ståhl Radioaktiivista ainetta sisältävät säteilylähteet Umpilähde Säteilylähde, jossa radioaktiivinen aine on pysyvästi suljettuna kapseliin tai kiinteässä
LisätiedotRadioaktiivisten aineiden kuljetus
Radioaktiivisten aineiden kuljetus VAK-päivä 9.2.2017 Santtu Hellstén STUK http://www.stuk.fi/stuk-valvoo/sateilynkayttajalle/toiminnanvalvonta/radioaktiivisten-aineidenkuljetus Aiheet Pikakurssi säteilyyn
LisätiedotSÄTEILYTURVALLISUUS AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSSÄ
SÄTEILYTURVALLISUUS AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSSÄ 1 Yleistä 3 2 Riskien arviointi on suunnittelun perusta 3 3 Radionuklidilaboratorioiden luokittelu 3 4 Radionuklidilaboratorioiden rakenteita ja varustusta koskevat
LisätiedotSäteilyturvallisuus avolähteiden käytössä
Säteilyturvakeskus ST. () Säteilytoiminnan valvonta Luonnos.0 /00/ 0.. 0 Säteilyturvallisuus avolähteiden käytössä Tärkeimmät muutokset nykyiseen ohjeeseen verrattuna ovat: Poistettu turvajärjestelyvaatimuksia,
LisätiedotSÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden
LisätiedotSÄTEILYLÄHTEIDEN TURVAJÄRJESTELYT
SÄTEILYLÄHTEIDEN TURVAJÄRJESTELYT 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittaja vastaa turvajärjestelyistä 3 3 Käyttöpaikat ja säteilylähdevarastot luokitellaan 3 4 Käytännön turvajärjestelyt 4 4.1 Turvajärjestelyjen
LisätiedotIonisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.
Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten
LisätiedotUmpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa
Umpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät m/s Mariella, Viking Line Milla Korhonen STUK Sisältö Umpilähteet Rakenne ja materiaalit
LisätiedotAjankohtaista säädöksistä
Ajankohtaista säädöksistä Mika Markkanen Eero Kettunen Sisältö Säteilylainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2014-2015 aikana voimaantulleita) Röntgenlaitteiden kaupan ja hallussapidon luvanvaraisuus
LisätiedotYMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
LisätiedotSäteilytoiminnan valvonta Luonnos 2 4/0020/2013 29.9.2015
Säteilyturvakeskus ST. () Säteilytoiminnan valvonta Luonnos /000/0..0 0 Tärkeimmät muutokset voimassa olevaan ohjeeseen verrattuna ovat: Edellytyksiä säteilylähteen uudelleen luovuttamiselle toiselle käyttäjälle/valmistajalle
LisätiedotPoikkeavat tapahtumat 2013
Poikkeavat tapahtumat 2013 Jussi Aromaa Säteilyturvakeskus Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä, Paviljonki 9.-10.4.2014 Poikkeavien tapahtumien lukumäärä teollisuudessa, tutkimuksessa, opetuksessa
LisätiedotRöntgentilojen säteilyturvallisuus. 1 Yleistä 3. 2 Suojarakenteet 3
OHJE 24.9.2001 ST 3.6 Röntgentilojen säteilyturvallisuus 1 Yleistä 3 2 Suojarakenteet 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Suojarakenteiden määrittäminen 3 2.3 Lääketieteelliseen toimintaan käytettävät röntgenhuoneet
LisätiedotANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS
ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos
LisätiedotSÄTEILYLÄHTEIDEN KAUPPA
OHJE ST 5.4 / 19.12.2008 SÄTEILYLÄHTEIDEN KAUPPA 1 Yl e i s t ä 3 2 Mä ä r i t e l m i ä 3 3 Kaupan yleiset ehdot 3 4 Myyjän ja luovuttajan velvollisuudet 4 4.1 Selonottovelvollisuus 4 4.2 Tiedonantovelvollisuus
LisätiedotSäteilylainsäädännön uudistus toiminnanharjoittajan näkökulmasta MAP Medical Technologies OY
Säteilylainsäädännön uudistus toiminnanharjoittajan näkökulmasta MAP Medical Technologies OY Riitta Pilviö Säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja MAP Medical
LisätiedotSÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUS
OHJE ST 1.1 / 23.5.2013 SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUS 1 Yleistä 3 2 Yleiset periaatteet 3 2.1 Oikeutus 3 2.2 Optimointi 4 2.3 Yksilönsuoja 4 2.4 Säteilyn käyttöä koskevia kieltoja 4 3 Säädökset ohjaavat
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta
LisätiedotYDINLAITOKSEN RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA
1 LUONNOS 2, 23.2.2011 OHJE YVL C.3 / XX.XX.2011 YDINLAITOKSEN RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Soveltamisala... 5 3 Säteilyaltistusta ja
LisätiedotUusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus
Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus Kauppiastapaaminen STUKissa 9.11.2016 Siiri Maria Aallos Ståhl Ohjeen sisältö 1 Johdanto 2 Yleiset vaatimukset 3 Umpilähteitä
LisätiedotGammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa
Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen
LisätiedotTaustasäteily maanalaisissa mittauksissa
Ensimmäinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu, Pyhäjärvi, 2003-1 - Kansallinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu Pyhäjärvi, 9. 13. kesäkuuta 2003 Timo Enqvist Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa Ensimmäinen
LisätiedotRadioaktiivisten aineiden kuljetus ja koulutusmateriaali kouluttajille
Radioaktiivisten aineiden kuljetus ja koulutusmateriaali kouluttajille Antti Takkinen STUK 1 Antti Takkinen Säteilyturvakeskukseen toukokuussa 2018 Säteilytoiminnan valvonta osasto (STO) Säteilyn käyttö
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta
1 (10) LUONNOS 2 MÄÄRÄYS STUK S/XX/2019 Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018 ) nojalla: 1
LisätiedotEhdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi turvallisuuslupaa edellyttävien säteilylähteiden turvajärjestelyistä
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (14) Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi turvallisuuslupaa edellyttävien säteilylähteiden turvajärjestelyistä Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Säteilylain (859/2018)
LisätiedotTässä kurssissa perehdytään säteilyturvallisuuden perusteisiin tutustumalla ST-ohjeisiin:
Opintojaksosta 761116P Säteilyfysiikka, -biologia ja -turvallisuus osuus Säteilyturvallisuus Seppo Alanko Oulun yliopisto Fysiikan laitos Kevät 2013 Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily ovat aina
LisätiedotJAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotOptimointi muutokset vaatimuksissa
Optimointi muutokset vaatimuksissa STUKin Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 24.-25.5.2018 Ylitarkastaja Petra Tenkanen-Rautakoski Optimoinnista säädetään jatkossa SätL 2 luku, 6 Optimointiperiaate Tarkemmat
LisätiedotSÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT
SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT 1 YLEISTÄ 3 2 MERKINTÖJEN PERIAATTEET 3 3 IONISOIVA SÄTEILY 3 3.1 Säteilylähteet ja niiden käyttötilat 3 3.2 Kuljetukset 4 4 IONISOIMATON SÄTEILY 4 4.1 Magneettikentät
LisätiedotFL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1
FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE
TEHTÄVÄOSA 4..005 AMMATTKORKEAKOULUJEN TEKNKAN JA LKENTEEN VALNTAKOE YLESOHJETA Tehtävien suoritusaika on h 45 min. Osio (Tekstin ymmärtäminen) Osiossa on valintatehtävää. Tämän osion maksimipistemäärä
LisätiedotSÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUSPERUSTEET
OHJE ST 1.1 / 23.5.2005 SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUSPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUSPERIAATTEET 3 2.1 Säteilytoiminnan hyväksyttävyys 3 2.2 Radioaktiivisten aineiden käyttörajoitukset
LisätiedotTämä asetus koskee ionisoivan säteilyn käyttöä ja muuta ionisoivalle säteilylle altistavaa säteilytoimintaa.
1 / 11 7.4.2011 11:54 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1991» 20.12.1991/1512 Seurattu SDK 271/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Sosiaali- ja terveysministerin
LisätiedotTurvajärjestelyt isotooppilaboratoriossa
Turvajärjestelyt isotooppilaboratoriossa Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10.-11.12.2015, Säätytalo Ritva Bly 1 Säteilyturvallisuus ja turvajärjestelyt Säteilyn käyttöä koskevat säteilyturvallisuustoimenpiteet
LisätiedotPotilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa
Päätös 1 (2) 11/3020/2017 Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja
LisätiedotIonisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto
Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä
LisätiedotSäädösuudistus 2013/59/Euratom
Säädösuudistus 2013/59/Euratom Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 5.-6.6.2014, Billnäs Ritva Bly 1 Uusi BSS yhdistää aiempia direktiivejä Directive 96/29/Euratom (BSS) Council Directive (MED) Council
LisätiedotSäteilyturvakeskus ST 5.4 1 (13) Säteilytoiminnan valvonta Luonnos 2 3/0020/2015 13.1.2016
Säteilyturvakeskus ST. () Säteilytoiminnan valvonta Luonnos /000/0..0 Tärkeimmät muutokset nykyiseen ohjeeseen verrattuna ovat: Röntgenlaitteiden kaupan ja hallussapidon tuleminen luvanvaraisiksi on huomioitu.
LisätiedotANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN
ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittaja on vastuussa annostarkkailutietojen oikeellisuudesta 3 3 Annosrekisteriin on ilmoitettava tietoja työntekijästä, työnantajasta
LisätiedotYDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU
OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4
LisätiedotUMPILÄHTEIDEN JA NIITÄ SISÄLTÄVIEN LAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS
UMPILÄHTEIDEN JA NIITÄ SISÄLTÄVIEN LAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS 1 Yleistä 3 2 Yleiset vaatimukset 3 2.1 Turvallisuuslupa 3 2.2 Säteilylähteiden kirjanpito ja sitä koskevat ilmoitukset 4 2.3 Työntekijöiden
LisätiedotSÄTEILYTURVALLISUUS ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ
OHJE ST 6.3 / 14.1.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ 1 Yleistä 3 2 Määritelmiä 3 3 Säteilyn käyttö ja turvallisuuslupa 3 3.1 Toiminnan harjoittaja vastaa turvallisuudesta 3 3.2 Säteilyn
LisätiedotVäestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset Pohjois-Lapin poronhoitajat
YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2017 Väestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset Pohjois-Lapin poronhoitajat Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Maarit Muikku, Tiina Torvela
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia
LisätiedotSÄTEILYTOIMINNAN SÄÄNNÖKSET
5 SÄTEILYTOIMINNAN SÄÄNNÖKSET Olavi Pukkila SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Säteilysuojauslainsäädäntö... 298 5.2 ST-ohjeet... 299 5.3 Valvontaviranomaiset... 299 5.4 Kansainväliset säteilysuojaussuositukset... 300
LisätiedotVoimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella
Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotUMPILÄHTEIDEN JA NIITÄ SISÄLTÄVIEN LAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS
OHJE ST 5.1 / 7.11.2007 UMPILÄHTEIDEN JA NIITÄ SISÄLTÄVIEN LAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS 1 Yl e i s t ä 3 2 Mä ä r i t e l m i ä 3 3 Yleiset vaatimukset 3 3.1 Turvallisuuslupa 3 3.2 Turvallisuusluvan
LisätiedotRadioaktiivisten aineiden käyttö teollisuuden merkkiainekokeissa
/ MARRASKUU 2007 Radioaktiivisten aineiden käyttö teollisuuden merkkiainekokeissa Eija Venelampi STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie
LisätiedotTARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ
TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ 1 Yl e i s t ä 3 2 Tu r v a l l i s u u s l u p a 3 2.1 Turvallisuuslupa, vastaava johtaja ja käyttöorganisaatio 3 3 Käytönaikaiset vaatimukset 3 3.1 Yleiset
LisätiedotPOIKKEAVAT TAPAHTUMAT. Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku
POIKKEAVAT TAPAHTUMAT Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät, Säätytalo 9. 10.6.2016 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimukset raportoinnista säteilyasetuksessa
LisätiedotOhje: Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa
Säteilyturvakeskus Päätös 1(4) Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali-
Lisätiedot