KATOAAKO LAPSI KOULUSTA, MILLAISENA NÄEMME LAPSEN?
|
|
- Vilho Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATOAAKO LAPSI KOULUSTA, MILLAISENA NÄEMME LAPSEN? Kriittinen puheenvuoro kouluhypetykseen Lea Pulkkinen enorssin 15-vuotisjuhlaseminaari Tampere
2 Opetussuunnitelman perusteet, OPH > periaatetta (Pulkkinen, Innostava koulupäivä. OKM, 2015:6) ( LAPSI ON ALLE 18-VUOTIAS; YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS) 1. Holistinen perusopetuksen tehtävän määrittely Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus. (LAPSI JA HÄNEEN VAIKUTTAVAT ASIAT ON NÄHTÄVÄ KOKONAISUUTENA EIKÄ KASVATUSTA JA OPETUSTA VOI ERIYTTÄÄ ERI HENKILÖILLE). 2. Yhteinen suunnittelu ja yhteistyö Opetuksen järjestäjän tulee edistää eri toimijaryhmien yhteistyötä ja ottaa suunnitteluun mukaan myös oppilaat ja huoltajat. (LAPSI ON TOIMIJA, OMAN ELÄMÄNSÄ SUBJEKTI, EI VAIN TOIMINNAN KOHDE.)
3 Opetussuunnitelman perusteet: periaatteet (jatkoa) 3. Lasta kunnioittava lapsikäsitys Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea ja kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia. (LAPSEN AINUTLAATUISUUS)
4 Opetussuunnitelman perusteet; periaatteet (jatkoa) 4. Arvokasvatuksen merkitys Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista. (VASTUULLISUUS OMASTA TOIMINNASTA)
5 Opetussuunnitelman perusteet; periaatteet (jatkoa) 5. Lapsen aktiivisuutta ja vuorovaikutusta korostava oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. 6. Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet Ajattelu ja oppimaan oppiminen; kulttuurinen osaaminen; itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; monilukutaito; tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen; työelämä ja yrittäjyys; sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (OPPIMINEN ON MONIPUOLISTA, EI VAIN TIETOJEN OMAKSUMISTA)
6 Opetussuunnitelman perusteet; periaatteet (jatkoa) 7. Toimintakulttuurin rakentaminen tukemaan tavoitteisiin sitoutumista ja edistämään oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Tähän kuuluu kulttuurikasvatussuunnitelman tekeminen. Sen tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus taiteen kokemiseen ja tekemiseen. Taiteen perusopetusta antavat laitokset ja lastenkulttuurikeskukset voivat antaa tukea sekä suunnitteluun että toteuttamiseen. (YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS, ART. 31: YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET KULTTUURI- JA VAPAA-AJANTOIMINTOIHIN) 8. Oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittäminen Otetaan huomioon jokaisen oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Monipuoliset työtavat tuovat oppimisen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat eri ikäkausille ominaista luovaa toimintaa. (KEHITYSPSYKOLOGINEN NÄKÖKULMA)
7 Opetussuunnitelman perusteet; periaatteet (jatkoa) 9. Opetuksen eheyttäminen monialaisilla opintokokonaisuuksilla Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen opintokokonaisuus vuodessa. Niiden toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. (LASTA ON AUTETTAVA HAHMOTTAMAAN MONIMUTKAISUUTTA) 10. Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten, museoiden ym. kanssa tukee koulun kasvatustehtävää. (LAPSESTA ON HUOLEHDITTAVA YHDESSÄ MUIDEN KANSSA, HÄNTÄ EI TULE JÄTTÄÄ YKSIN.)
8 Käsitys lapsesta Pulkkinen, L. (2015) Teoksessa Improving the quality of childhood in Europe 2014 (Vol. 5). Lapsella on synnynnäinen potentiaali kasvaa, oppia, kommunikoida ja osallistua omalla tavallaan ja omine oikeuksineen yhteisönsä toimintaan. Lapsi on oman elämänsä toimija (subjekti, agentti) mutta suhteessa muihin ihmisiin. Lapsi ei ole objekti, joka täytyy muovata jonkin aikuisten valitseman muotin mukaiseksi. Aikuiset, jotka ovat herkkiä lapsen tarpeille auttavat häntä kehittämään hänen ainutlaatuisuuttaan. Lapsen suhteiden laatu hänelle tärkeisiin aikuisiin, kuten vanhempiin ja opettajiin, ovat merkittäviä hänen kasvulleen ihmisenä. Ongelmia: Eri toimijoilla on erilaisia näkemyksiä lapsesta oppijana, harrastajana, kuluttajana, tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajana
9 Näkemys lapsesta Kuinka yhtenäinen on opettajien näkemys lapsesta? Miten ja mihin pohjautuen näkemystä lapsesta opetetaan/käsitellään opettajankoulutuksessa: - luokanopettajat - aineenopettajat? Mikä on oma näkemyksenne? Onko edellä käsitelty nostanut esiin - uusia näkökulmia - herättänyt kysymyksiä?
10 Näkyykö lapsi käytännön opetustyössä Hyvinvoinnin indikaattorit (OKM, 2011) 1. Materiaalinen elintaso 2. Kasvuympäristön turvallisuus 3. Terveys 4. Koulu ja oppiminen 5. Perhe, vapaa-aika ja osallisuus 6. Valtion ja kuntien tarjoama tuki ja suojelu
11 Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014 Kouluindikaattorit Alakoulun opetusryhmät suuria; yläkoulun opetusryhmät keskimääräistä pienempiä Heikkojen lukijoiden (15 v) määrä lisääntynyt, P 18 %, T 5% Koulusta pitäminen heikompaa kuin muissa OECD-maissa Yli 50 % arvioi, etteivät opettajat ole kiinnostuneita heidän kuulumisistaan ja yli 33 % kokee, etteivät opettajat rohkaise heitä mielipiteen ilmaisuun Oppilaat kokevat saavansa apua oppimiseen mutta emotionaalisella alueella tuki vähäisempää Yli 40 % oppilaista arvioi, ettei heidän mielipiteitään oteta huomioon koulutyön kehittämisessä
12 Kouluindikaattorit (jatkoa) Vuoden jälkeen ilman päättötodistusta eroavien oppilaiden määrä on kasvanut; n. 9 % (5000 oppilasta) /v ilman jatkokoulutuspaikkaa -> riskitekijöiden kasautuminen Tehostettua tukea saavien määrä kasvaa vuosiluokalta toiselle, 9. luokalla 15,5 % (n oppilasta). Miksi? 9. luokalla asenteet koulutyöhön ja osaamisen taso heikentyneet vuosina (Hautamäki ym., 2013) PISA 2012: Kiinnittyminen kouluun heikompaa kuin muissa OECD-maissa. V kielteistä kehitystä muuallakin mutta Suomessa enemmän OECD 2013: Oppilaiden arvioinnit työrauhasta kielteisempiä kuin muissa OECD-maissa; heikkenemistä jopa 20%. Rehtorit: syyt oppilaiden käyttäytymisessä ei opettajissa
13 Havaintoja 1. Opetusryhmien koko PISA 2012: opetusryhmän koko 18,3 toiseksi pienin 65 maan joukossa. Opetusryhmän koko ei yhteydessä koulusta pitämiseen (Unicef, 2007) 2. Opettajien työaikamalli (K =kokonaistyöaika, O = opetusaika, L = läsnäoloaika) (Hautamäki, 2015) K: K = 40 t/vk (1659 t/v) Hollanti KO: K = 35 t/vk (1607 t/v), O = t/vk Ranska, Itävalta ja monet Itä-Euroopan maat KL: K = 40 t/vk (1767 t/v), L = 31 t/vk - Ruotsi KOL: K = 35 t/vk, L = 25 t/vk, = 23 t/vk Skotlanti, Saksa, Norja, Espanja L: koulun johdettavana olo = 1265 t/v, L = 1235 t/v Englanti, Irlanti O: O = t/vk, suunnittelu 3 t/vk Suomi, Italia, ranskankielinen Belgia, Malta, Kypros Koulusta pitäminen (K paras, O heikoin): Hollanti 34 %, Suomi 8 %
14 3. Oppituntien ulkopuolinen toiminta Koulun tarjoama harrastustoiminta yläkoulussa vähäisempää kuin muissa OECD-maissa koskien: - kuvataide-, liikunta-, näytelmä-, matematiikka-, shakki-, tietotekniikkakerhoja, vuosikirjan tai luokkalehden tekemistä, vapaaehtoistoimintaa (OECD, 2013) Mahdollisuus 15-vuotiaiden kouluissa - taiteelliseen toimintaan: Suomi 37 %, OECD keskiarvo 62 % - vapaaehtoistoimintaan: Suomi 29 %. OECD keskiarvo 73 % - musiikkiharrastuksiin: Suomi 80%, OECD keskiarvo 63 %
15 Kehittämisen suuntia: opetussuunnitelmasta 1. Kasvatusta ja opetusta ei voi eriyttää - > aineen- ja luokanopettajien koulutus ja käytäntö 2. Lapsi on toimija, oman elämänsä subjekti -> suunnittelu eri tasoilla 3. Lapsen ainutlaatuisuuden kunnioitus -> opettajan itsekasvatus 4. Vastuullisuus ja arvokasvatus -> kasvatusta koskeva koulutus 5. Vuorovaikutus -> kasvatusta koskeva koulutus 6. Oppimisen monipuolisuus -> opetusta koskeva koulutus 7. Toimintakulttuuri -> rehtori ja hallinto 8. Työtavat -> opetusta ja kasvatusta koskeva koulutus 9. Opintokokonaisuudet -> opetusta koskeva koulutus, yhteistyö 10. Lapsesta huolehtiminen -> yhteinen vastuu
16 Kehittämisen suuntia (jatkoa) 1. Opetusryhmien koko alakoulussa pienemmäksi: valtio 59 % -> 24 % 2. Pienet kouluyksiköt: ihmissuhteet, kouluun kiinnittyminen, koulukuljetusten ja oppilaiden kuormittumisen vähentäminen 3. Oppilaiden yksilöllisyyden huomioonotto, erityisesti riskiryhmät: ei suomea äidinkielenään puhuvat, huostaan otetut, pojat 4. Opettajien kiinnostus oppilaita kohtaan sydämen tasolla 5. Erikoistuneet luokanopettajat aineenopettajat jaksojärjestelmä -> ongelmia oppilaiden kohtaamisessa, holistisessa opetuksessa ja kasvatuksessa 6. Yläkoulun tulosvastuu opintojen jatkamisessa 7. Opettajien työaikamalli kansainvälinen kehitys 8. Opettajan vapaus toiminnallinen mielikuvitus 9. Oppituntien ulkopuolinen toiminta erityisesti yläkoulu
17 Kehittämisen suuntia (jatkoa) Toiminnallinen mielikuvitus: Dahlström, M. & Teräsvirta, M. (2014). Kasvatus on taidetta. Vaasa: Osuuskunta CIRIS. Oppituntien ulkopuolinen toiminta: Pulkkinen, L. INNOSTAVA KOULUPÄIVÄ: Ehdotus joustavan koulupäivän rakenteen vakiinnuttamiseks.i Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:6
18 Kansainvälisiä tuloksia oppiaineiden ulkopuolisen toiminnan hyvinvointivaikutuksista 1. Laaja-alaiset vaikutukset - oppilaiden kiinnittyminen kouluun (toiminnallisen osallistumisen, ihmissuhteiden ja oman energian investoinnin, ponnistelun kautta) - paremmat asenteet koulua kohtaan 2. Tiedot ja taidot - edistää koulumenestystä, esim. matematiikassa - kehittää työskentelytaitoja, kuten keskittymistä - kehittää taitoja, joita itse valitsee ja pitää tärkeänä 3. Henkilökohtaiset ominaisuudet - optimismi, itsetunto, vähäisemmät masennusoireet - fyysinen kunto, terveys 4. Sosiaaliset suhteet - paremmat toverisuhteet, sosiaaliset taidot - sopeutuminen kouluyhteisöön
19 Myönteisten vaikutusten syntymistä edistävät 1. Määrälliset näkökohdat - suurempi osallistumisen viikkotuntimäärä - monipuolisuus > yhteen harrastukseen keskittyminen - toiminnan pitkäkestoisuus vuosissa mitattuna - aloitus keskilapsuudessa > murrosiässä 2. Sisällölliset näkökohdat - musiikki, kuvataide, kädentaidot, teatteri, parhaat tulokset - vapaaehtoistoiminta -> sosiaalinen kehitys, vastuunotto - koulun piirissä järjestetty liikunta 3. Henkilökunta - pätevyys, toiminnan laatu, tavoitteellisuus - suunnittelussa oppilaiden kiinnostus ja aikataulut huomioon 4. Vuorovaikutus - ystävyyssuhteet, hyvä vuorovaikutus ohjaajan kanssa - kokemus huolenpidosta, myötätunnosta ja yksilöllisyydestä -
20 Ehdotus 1: Yksi tunti kerhotoimintaa Kuhunkin koulupäivään sisällytetään oppilasta kohti yksi tunti valinnaista ja vapaaehtoista kerhotoimintaa, joka voi olla - perusopetuslain 47 :ssä mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä koulun kerhotoimintaa ja - yhteistyöperustalle rakennettua kerhotoimintaa, jonka järjestämiseen osallistuvat taide- ja kulttuuritoimijat, kirjastot, kädentaitoyhdistykset, liikunta- ja nuorisojärjestöt ja muut yhteistyötahot. Kunnan sivistystoimen tehtävänä olisi koota koulujen käyttöön luettelo kerhotoiminnan järjestämisestä ja kouluyhteistyöstä kiinnostuneista paikallisista toimijoista.
21 1. Harrastekerhot Kerhotoiminta Perinteistä koulun kerhotoimintaa, joka voi koskea musiikkia, kuvataiteita, kädentaitoja, liikuntaa, lukuaineita ym., ja jota opettajat ovat ohjanneet. Ohjaajien rekrytointia taide-, liikunta ym. pedagogeista laajennetaan harrastekerhojen määrän ja valikoiman lisäämiseksi 2. Pajatoiminta Oppilaslähtöistä matalan kynnyksen kerhotoimintaa, jossa oppilaiden oma toiminta on liikkeelle paneva voima (vrt. extra-curricular -toiminta). Se voi olla liikuntaa ja leikkejä, luokkalehden tekoa, taidepajoja, kokkikerhoa, askartelua, käsitöitä, oppimispelejä, lasten kunnanvaltuusto toimintaa ym. Vain mielikuvitus asettaa rajoja sille, mitä pajatoiminta voi olla.
22 Vahvoja koulupäivän muutospaineita 1. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, joka korostaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoihin 2. Euroopan komission suositus (2013) investoida lapsiin: jäsenvaltioiden tulee rohkaista kouluja ja muita paikallisia toimijoita luomaan kaikille lapsille tarjolla olevaa parempaa oppituntien ulkopuolista toimintaa parempine toimintapuitteineen 3. Euroopan muissa maissa tapahtunut kehitys lisätä koulupäivään oppituntien ulkopuolista toimintaa 4. Suomen hallituksen tavoite antaa oppilaalle mahdollisuus harrastuksiin koulupäivän yhteydessä 5. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014): hyvä yhteistyö kerho- ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa 6. Innostus kerhotoimintaa ja joustava koulupäivää kohtaan 7. Yhteistyökumppaneiden halukkuus kerhotoiminnan järjestämiseen
23 Ehdotusteni lähtökohdat 1. Koulun eetoksen muuttuminen eli on paineita nähdä koulun tehtävä yhteiskunnassa uudella tavalla 2. Oppituntien ulkopuolista toimintaa koulussa pidetään tärkeänä ja arvostetaan sen mahdollisuuksia tukea koulua kasvatus- ja opetustehtävässä 3. Holistinen ja oppilaslähtöinen näkemys opetus- ja kasvatustehtävästä, mikä sisältyy perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) 4. Koulu avautuu yhteiskuntasuhteissaan ympäröivään yhteisöön ja yhteistyökumppaneiden etsimiseen ja hyväksymiseen 5. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen oppilaiden osallisuuden vahvistamiseksi, kouluun tyytyväisyyden lisäämiseksi ja oppimisen motivaation vahvistamiseksi
INNOSTAVA KOULUPÄIVÄ
INNOSTAVA KOULUPÄIVÄ Ehdotus joustavan koulupäivän rakenteen vakiinnuttamiseksi Lea Pulkkinen Selvityshenkilö Helsinki 13.3.2015 Toimeksianto OKM 14.1.2015 Joustava koulupäivä mallin vakiinnuttamiseksi
LisätiedotTaiteen, kulttuurin ja muun harrastustoiminnan (extended education) merkitys koululaisten hyvinvoinnille
Taiteen, kulttuurin ja muun harrastustoiminnan (extended education) merkitys koululaisten hyvinvoinnille Lea Pulkkinen Haukkalan säätiö ja Jyväskylän yliopisto Seminaari, Jyväskylä, 20.9.2018 Extended
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotNuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!
Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotLUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA
LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet (1/2) Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla
LisätiedotNuorisotyo oppitunneilla
Nuorisotyo oppitunneilla Mitä oppituntien aiheita? Kauanko kestää? Missä toteutetaan? Miten toteutetaan? Työmenetelmiä? Keitä pari- tai yhteistyössä? Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet 1. Ajattelu ja oppimaan
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS
LisätiedotOPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET
OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotLaaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa
OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri
ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotLiikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa
Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotSisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?
Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotKampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio
Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
LisätiedotJohdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen
Ajattelun taidot ja oppiminen Johdanto Kun yhteiskunta ja työelämä muuttuvat voimakkaasti, joudumme koulutyössä miettimään entistä tarkemmin, millaisia valmiuksia elämässä tarvitaan. Mitä pitäisi oppia
LisätiedotMitä osallisuus voisi olla?
Mitä osallisuus voisi olla? Laki ja osallisuus Lasten ja nuorten osallisuudella on hyvin vahva laillinen perusta. Se ei ole onneksi vain aikuisten hyväntahtoisuuden varassa. perustuslaki perusopetus- ja
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotMuonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotProsessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso
OPS- uudistus Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso - oph - oph: n kanssa yhteistyössä ohjausryhmä - norssien koordinaattorit - kouluttajien koulutus ( 4 moduulia) b) alueellinen taso - kouluttajat
LisätiedotPerusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja
Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki
Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotVaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta
Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen
LisätiedotKohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa
Kohti kuntouttavaa arkea Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa Oppimisen ja kasvun tuen päivät Jyväskylä 22.9.2016 Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri VALTERI on Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotTIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014
TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotHuoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k
Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-
LisätiedotKoonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014
Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman
LisätiedotKoti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari
Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus kirsi.raty@oph.fi, www.liikkuvakoulu.fi Liikkuva koulu -ohjelman vaiheet Valtakunnallinen ohjelma, osa
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotJyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2
Opetusharjoittelu 3 OKLS3039 (8 op) Kevät 2018 Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2 Harjoittelun osaamistavoitteet/ops Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida ja antaa palautetta
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula
Lisätiedot