MALMIOSASTON TUTKl JAKOKOUS

Transkriptio

1 OeOWIMJ TUT KIMU8KEBKU8 M lawwn MALMIOSASTON TUTKl JAKOKOUS ESP-, l.1989

2

3

4

5

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Otaniemi TUTKIJAKOKOUS Jouko Talvitie KOKOUKSEN AVAUS Hyva asiantuntijavieraarmae, malmiosastolaiset, ammatti-ihmiset Kokoonnumme viimeista kertaa nykyisen organisaation puitteissa ja voimme samalla pitaa puhetta tulevasta organisaatiorakenteesta ja siita kuinka teemme meille yhteisia ammattiasioita sen puitteissa mielekkaasti ja joustavasti seka miten kehitamme ammattitaitoamme malmigeologisena yhteisona. Kun uudet tuulet I1hankkeistaminen j a tulos j ohtaminenl@ tulevat lakaisemaan, ei tama ole meidan kohdalla vaikea probleemi, silla olemme asiaa menneissa tutkimusohjelmissamme ennekoineet, harj oitelleet. Samalla olemme ennakoineet oman mineraalipoliittisen, tieteellisen tutkimuksen ja malminetsinnan ohjelmat. Nain voimme tanaan ottaa keskipitkalla aikavalilla kantaa kysymyksiin "mita tulisi ja mista tulisi ensisijaisesti etsia seka miten tulisi suunnata alan tieteellinen malmigeologinen, tutkimus ja menetelmakehitysw. Suomalaisen malminetsintastrategian kannalta tarkea metalli on nikkeli. Siksi se on vahvasti esilla taalla tanaan. Tahan liittyy myos geofyysikkojen tekema yhteistyotarjous n. 1/2 vuoden takaa. Valitettavasti he eivat itse matkaesteiden vuoksi voi olla paikalla. Vieraanamme on alan kansainvalisen tason asiantuntija professori Heikki Papunen Turun yliopistosta luomassa vankkaa pohjaa tyokokouksellemme. Saanen nain avata kokouksen ja toivottaa, Sinut Heikki ja teidat kaikki tervetulleeksi tilaisuuteen.

7

8

9

10

11

12 Malminmuodostuksen jalkeen tapahtuvat tektoniset liikunnot voivat mobiloida sulfideja paineminimeihin. Kupari on tassa mielessa mobiilimpi kuin nikkeli. Ns. offset-malmi esiintyy ~elvasti muodostuman ulkopuolella sivukivissa. T&na selitetaan yleensa tektonisten liikuntojen aiheuttamaksi myahemmaksi malmin mobiloitumiseksi. Offset-malmi voi kuitenkin olla myas primaari. Jos intruusion alakontaktin jaahtymisreunus sarkyy, passee pohjalle kasaantunut sulfidiaines tunkeutumaan alapuolen sedimentteihin. Ni-Cu-malmin paikkaa muodostumasta haettaessa on siis selvitettava ensin muodostuman primaariasento, mika on usein mahdollista vain kemiallisten analyysien avulla. Primaariasennon selvitt2misen lisaksi voidaan kayttaa menetelmia, jotka kertovat magman rikkikyllaisyydesta, esimerkiksi oliviinin ja pyrokseenien Ni-pitoisuuden tarkastelu. Kuvassa 3 on esimerkki Juvan alueelta - Rietsalon Ni-Cu-esiintyma. Muodostuma on pysty eli ns. Ni-piippu. Isantakivi on gabro ja ymparoiva kivilaji granaatti-kordieriittigneissi. Malmi esiintyy muodostuman itareunassa. Analyysien perusteella on nahtavissa, etta malmi on primaaristi muodostuman pohjassa. Nain ollen kyseessa on alunperin subhorisontaalinen gabrosilli, joka on poimutuksessa kaantynyt pystyyn* Puhuttaessa emaksisiin-ultraemaksisiin muodostumiin 1iitt.yvista Ni-Cumalmeista vanha sanonta 'syvemmalla paranee' pitas yleensa paikkansa - kun vain tietaa, missa muodosturnan pohja tall3 hetkella on.

13

14

15

16

17

18

19 Tarmo Jokinen Seppo Elo Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto MAFISTEN INTRUUSIOIDEN JA NIIHIN LIITTYVIEN MALMIEN GEOFYSIKAALINEN TUNNISTAMINEN Tausta: Johdanto: Malmiosaston tutkijakokous Otaniemi Allekirjoittaneiden paivatty muistio koskien Ni-malmien etsinnan tehostamista Gtk:ssa johti meille osoitettuun pyyntoon pita8 esitelma malmiosaston tutkijakokouksessa otsikon mukaisesta aiheesta. Valitettavasti malmiosaston kokous sattuu paallekkain Joensuussa pidettavien Valtakunnallisten sovelletun geofysiikan neuvottelupaivien kanssa, joilla meilla on osittain samaa aihepiiria koskettelevia esitelmia. Kasittelemrne annettua teemaa esimerkin avulla, jonka kaltaista lahestymistapaa pitaisi kehittaa yhdessa malmigeologien kanssa systemaattisernmaksi kaytannoksi. Geofysikaalisia perusteita Ni-malmien etsinnan tehostamiseks i Yksi alueellisten painovoimamittausten malminetsinnallisia paasovellutuksia on tai pitaisi olla Nikriittisten mafisten intruusioiden paikantaminen yhdessa aerogeofysikaalisen, geokemiallisen ja geologisen tiedon kanssa. Mittaustiheytta on nostettu vastaamaan paremmin malminetsinnan tarpeita, jolloin aikaisempaa pienemmat mutta malminetsinnan kannalta tarkeat kohteet tulevat paremmin esiin. Myos mittausalueiden valinnassa on korostunut Ni-malmien etsinnan vaatimukset. Monipuolinen ja laaja aerogeofysikaalinen aineisto yhdistyneena tehokkaisiin kuvankasittely- ja tulkintamenetelmiin on kayttokelpoinen perusta myos nikkelimalmien etsinnalle. Tietoja ja tutkimustuloksia on koottu Ni-kriittisyyteen vaikuttavista petrofysikaalisista tekijoista (mm. tiheys-suskeptibiliteetti-diagrarnmit). Yksi esimerkki on A. Niemen pro gradu-tutkielma "Suomen nikkelimalmien petrofysiikka". Useimmissa tapauksissa kohdistavina menetelmina on syyta edelleen tehostaa systemaattisten gravimetristen. magneettisten ja IP-menetelmien kayttoa. Uusi laajakaistainen sahkomagneettinen menetelma (SAMPOI antaa hyvat mahdollisuudet johteiden paikantamiseen ja seuraamiseen entista syvemmalla jopa useiden satojen metrien syvyydessa.

20

21

22

23

24

25

26

27 - PPL r PLC MSO + vvs INT ROVANlEMl A SKI VEI Kuva 1. Suomen kultaesiintymat.

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73 Malrniosaston tutkijakokous NIKKELI JA PLATINARYH~N METALLIT Tyoryhma : Vil jo Kuosrnanen Kirsti Loukola-~uskeenierni Hannu Makkonen Tapani Mutanen

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93