ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero LAPELY/650/ /2010 Käsittelijä Marika Lindroth Puhelinnumero Projektikoodi S10071 Tila Valmis 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Elävää Kuvaa -projekti Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Pohjois-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Sodankylän kunta Projektin vastuuhenkilön nimi Hilkka Orava Sähköpostiosoite hilkka.orava@sodankyla.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Juha Oravala Sähköpostiosoite juha.oravala@sodankyla.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Elävää Kuvaa -projektin ensisijaisena kohderyhmänä oli esi-, perus- ja toisen asteen opettajat sekä välillisesti myös oppilaat, kouluavustajat, koulunkäyntiavustajat ja muu opetushenkilöstö. Projektin toiminnan tarkoituksena on ollut elokuvallisen mediakasvatuksen täydennyskoulutuksen tarjoaminen opetushenkilöstölle sekä elokuva- ja mediakasvatustoiminnan käynnistäminen myös muualla Lapissa hyödyntämällä Sodankylän aiempien elokuvakasvatusprojektien kautta saatua tietotaitoa. Projektin päätavoitteita olivat 1) opettajien mediataitojen ja tietoyhteiskuntavalmiuksien edistäminen, 2) liikkuvan kuvan ja elokuvallisen ajattelun hyödyntäminen opetuksessa sekä 3) elokuvakulttuurin tuntemuksen lisääminen. Projektin tarjoaman koulutuksen tavoitteena on ollut opettajien rohkaiseminen videoteknologian käytössä yleisesti sekä erityisesti ottamisessa opetusvälineeksi eri aineiden opetuksessa. EURA JÄRJESTELMÄ 1/11

2 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin koulutuksiin osallistuvat henkilöt valittiin Lapista, ensisijaisesti projektiin osallistuvista kunnista, ja heidän tuli kuulua opetushenkilöstöön. Yleensä kaikki ensisijaiset kriteerit täyttäneet osallistujat voitiin valita mukaan. Kaluston ja muun työvoimaresurssin johdosta osallistujamäärä rajattiin joissakin koulutuksissa tietynsuuruiseksi, mutta osallistujia oli kuitenkin yleensä aina optimimäärä. Projektin toiminta kiinnosti laajalti myös muita henkilöitä. Koulutus oli periaatteessa kaikille avointa ja varsinkin Sodankylässä kohderyhmän ulkopuoliset käyttivät mahdollisuutta osallistua sekä luennoille että muihin koulutuksiin. Projektin tarjoamassa koulutuksessa pyrittiin yhdistämään teoria ja käytäntö. Jokaisella kurssilla kehitettiin mediataitoja ja tietoyhteiskuntavalmiuksia opettamalla ja kertaamalla av-laitteiden teknistä hallintaa. Kursseilla oli aina myös tarkempi sisällöllinen teema, jonka kautta käsiteltiin kasvatuksellisia kysymyksiä, liikkuvan kuvan käyttöä ja elokuvallisen ajattelun hyödyntämistä perusopetuksessa. Elokuvakulttuurin tuntemuksen lisääminen oli projektin kolmas keskeinen aihealue, jota toteutettiin järjestämällä elokuvanäytöksiä sekä niihin liittyviä elokuva-analyysin työpajoja. Tällä osa-alueella tehtiin tiiviisti yhteistyötä muiden organisaatioiden, yhteisöjen ja järjestäjien kanssa. Projektiin osallistuivat Sodankylän lisäksi Rovaniemi, Ranua, Kittilä, Salla, Savukoski ja Pelkosenniemi. Lisäksi Lapin yliopiston kanssa oli laadittu yhteistyösopimus. Projektin aikana elokuvakasvatustoimintaa levitettiin onnistuneesti useisiin kouluihin ja päiväkoteihin. Seuraavissa toimipaikoissa (yht. 36) järjestettiin projektin tarjoamaa koulutusta opetushenkilöstölle tai projekti oli konsultoimassa ja ohjaamassa luokkien omia videoprojekteja: Sodankylä: Aleksanteri Kenan koulu (sekä Kaarrostien toimipiste), Sodankylän lukio, kyläkouluista (Syväjärvi, Sassali, Torvinen, Orajärvi, Sattanen, Vaalajärvi, Vuotso), Kylälaakson ja Paulaharjun päiväkodit sekä päiväkotiryhmä Pikkuhukka Vaalajärvellä Rovaniemi: Ounasrinteen, Viirinkankaan ja Nivankylän koulut sekä Rovaniemen kuvataidekoulu, päiväkoti Väinämöinen Ranua: Impiön, Kirkonkylän, Kuhan ja Kuukasjärven koulut, Ranuan yläaste, Ranuan lukio Kittilä: Lukkarin koulu, Kittilän yläaste, Kittilän lukio, Sirkan koulu, Kittilän Kansalaisopisto Salla: Sallan kirkonkylän koulu, Sallatunturin koulu, Sallan lukio, Kelloselän koulu Savukoski: Korvatunturin koulu, Savukosken lukio Pelkosenniemi: Pelkosenniemen koulu Projektin koulutukseen osallistui opetushenkilöstöä myös seuraavilta projektipaikkakuntien kouluilta, joissa EURA JÄRJESTELMÄ 2/11

3 ei muuten osallistuttu projektin toimintaan: Sodankylä: Lapin ammattiopisto, Vapaaseurakunta, Lokan koulu Rovaniemi: Napapiirin, Korkalovaaran ja Ounasvaaran yläasteet, Lyseonpuiston lukio, Muurolan yläaste ja lukio, Korkalovaaran ja Rantavitikan peruskoulut Kittilä: Kiistalan koulu Yli-Ii: Yli-Iin keskuskoulu Kokkola: Kiviniityn yläaste 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin toiminnasta, sisällöistä ja tuloksista on keskusteltu mm. seuraavien yhteisöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja taiteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta (Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos), Sodankylän elokuvajuhlat ry, Koulukino ry, Mediakasvatusseura ry, Taikalamppu - Lapin lastenkulttuuriverkosto, Sodankylän elokuvakeskus, Lapin-, Kaakkois-Suomen- ja Keski-Suomen taidetoimikunnat, Oulun Valveen elokuvakoulu, Elokuvakontakti ry, Tikkurilan lukio, Filmihullu, Kemi-Tornion AMK, Metropolia - AMK (elokuvan ja television koulutusohjelma), Lasihelmi Filmi Oy, Yle/Oppiminen, Mediakasvatuskeskus Metka, La Cinèmathèque Française - Musèe du cinema (Paris, France). Projektin toiminnasta on tiedotettu Sodankylän paikallislehti Sompiossa, Kittilä-lehdessä, Lapin Kansassa sekä Lapin radiossa. Projektipäällikkö on tiedottanut tulevasta toiminnasta kuntien EK-projektin vastuuopettajia, jotka ovat vastaavasti levittäneet tietoa opettajakunnalle sähköpostilla ja muilla sisäisillä tiedotteilla. Tiedotustilaisuuksia on järjestetty useita kaikilla projektipaikkakunnilla. Projektin avajaisseminaari pidettiin ja päättäjäisseminaari molemmat Rovaniemellä. Tietoa projektin toiminnasta on levitetty alan toimijoille useissa mediaseminaareissa ja kulttuuritapahtumissa eri puolilla Suomea, mm. Mediakasvatus.Nyt -seminaarissa (Jyväskylä ), Arktista Vimmaaelokuvafestivaalin Mediakasvatusseminaarissa (Rovaniemi ), Luova Luokka -seminaarissa (Oulu ), Arktisen Upeeta -elokuvafestivaalin Media on meidän -seminaarissa (Jyväskylä ) ja Kuvataideopettajien kevätpäivillä (Helsinki ). Projektin toiminnasta on myös julkaistu artikkeli "Kamera käy! Elävää Kuvaa" Kuvataideopettajien Stylus - lehden numerossa 1/2010. EURA JÄRJESTELMÄ 3/11

4 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin koulutustarjonnan järjestämisessä yksi keskeisistä ongelmista on ollut opettajien vaihteleva pääseminen mukaan koulutuksiin. Opettajien koulutuskurssien järjestämiselle ei tahdo järjestyä aikaa normaalien kouluviikkojen aikana. Sijaisten järjestymisessä on ollut joillakin paikkakunnilla vaikeuksia. Koulutuksia on järjestetty työajalla, mutta myös työajan ulkopuolella. Jälkimmäisen osalta on tullut eteen kysymys kuinka opettajat ovat voineet saada Veso-päiviä kompensoimaan osallistumistaan projektikoulutuksessa. Opettajien osallistumisaktiivisuus on ollut paikoin vaihtelevaa. Tämä voi liittyä osittain tai suoraan edellä lueteltuihin ongelmakohtiin. Toisaalta opettajat ovat myös valikoivia koulutuksen suhteen ja osallistuvat pääosin vain toimintaan, josta he ovat joko muuten kiinnostuneita tai jos sen yhteys muuhun opetukseen on selkeästi perusteltavissa. Projektin lopuksi tehdyllä kyselyllä on saatu selville opettajien keskeiset kiinnostuksen kohteet koulutuksen sisällöissä. Näitä ovat editointi (61 % erittäin tarpeellinen, 37 % tarpeellinen), videokuvaaminen (44% erittäin tarpeellinen, 51 % tarpeellinen) ja ääniteknologia (54 % erittäin tarpeellinen, 32 % tarpeellinen). Yksi "ongelma" koulutuksen järjestämisessä oli etukäteen laaditun koulutussuunnitelman toteuttaminen esitetyn kaltaisesti jokaisella paikkakunnalla. Koska Elävää Kuvaa -projekti ei ole virallinen koulutusorganisaatio, vaan ennemminkin opettajien täydennyskoulutuksen kehitysfoorumi, on ollut perusteltua sovittaa koulutustarjontaa kiinnostuksen mukaan. Projektin tarkoituksenmukaisen toiminnan kannalta on tärkeä tarjota sellaista opetusta ja ohjausta, jota opettajat itse kokevat tarvitsevansa. Suosituksina voidaan esittää ainakin seuraavia huomioita: 1) Projektin toiminnan aikana on tärkeää reagoida kentältä tuleviin viesteihin. 2) Toimintaa on kannattavaa viedä toimintaa suoraan kouluille. (Viimeisenä toimintavuotena saatiin yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa järjestymään kaksi kolmen kuukauden kenttäharjoittelujaksoa, joiden aikana projektissa on työskennellyt yhteensä kuusi opiskelijaa. Ohjausviikkojen ansiosta useita uusia opettajia on saatu kiinnostumaan liikkuvan kuvan mahdollisuuksista kouluissa.) 3) Etäkoulutus ja -kokousteknologia tulee ottaa laajamittaisesti käyttöön mahdollisen seuraavan projektin alusta alkaen. 4) Koulutusta tulee jatkossa organisoida kattavan yleissuunnitelman sijasta kohderyhmille suunnattuna täsmäkoulutuksena. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projekti saavutti sille asetetut tavoitteet, kun projektisuunnitelmaa verrataan saavutettuihin tuloksiin. Projektin tarjoaman koulutuksen sisällöissä tehtiin jonkin verran muutoksia projektisuunnitelmassa esitettyyn alustavaan kalenteriin. Muutokset johtuivat pääasiassa siitä, että kaikissa kunnissa koulutusohjelmaa ei toteutettu samanlaisena. Varsin pian projektin toiminnan alettua selkiintyi, että kunnilla EURA JÄRJESTELMÄ 4/11

5 on erilaisia toiveita koulutukselta, johon projektin piti pyrkiä vastaamaan. Koulutuksen suunnittelussa lähtötavoite oli opettajien perehdyttäminen liikkuvan kuvan perusteisiin. Tämän jälkeen kunnille tarjottiin mahdollisuutta valita erilaisia sisältöihin painottuvia kursseja. Opettajilla oli myös omia ehdotuksia koulutuksesta ja kursseja myös toteutettiin heidän aloitteestaan. Koulutuksen kulmakivenä ovat olleet kuvauksen ja editoinnin peruskurssit, joita kaikkien kuntien osallistujat ovat tilanneet. Suosittuja ovat olleet myös animaation ja dokumenttielokuvan kurssit. Edistyneempiä jatkokursseja on pidetty elokuvaleikkauksen mahdollisuuksista, animaatiosta, musiikkivideoilmaisusta sekä elokuvallisesta kuvakerronnasta. Projektin toiminnan aikana järjestettiin joka vuosi Sodankylässä kolmen päivän Elävää Kuvaa -kesäkoulu, jossa keskityttiin sisällölliseen opetukseen asiantuntijaluentojen ja erilaisten teematyöpajojen merkeissä. Projektin toiminnassa mukana olleiden koulujen oppilaiden videoita on osallistunut useisiin katselmuksiin ja ne ovat saaneet myös palkintosijoja. Kuntien koulut ovat osallistuneet erilaisiin media- ja elokuvatapahtumiin, kuten Arktista Vimmaa -festivaalille Rovaniemellä. Projektiin osallistuvat opettajat ovat vierailleet myös Mediakasvatuskeskus Metkan Ison Pajan -seminaarissa. Perusmediataitojen ja liikekuvallisen ilmaisun kehittämisen lisäksi projektin tarkoituksena on ollut lisätä opettajien, oppilaiden ja muiden kiinnostuneiden elokuvakulttuurin tietämystä. Tähän pyrittiin järjestämällä elokuvaesityksiä, tekijävierailuja, elokuvan eri osa-alueisiin paneutuvia analyysipajoja sekä luentoja elokuvasta. Erilaisia elokuvanäytöksiä järjestettiin yhteensä 28. Projektisuunnitelmassa elokuvia oli suunniteltu esitettäväksi 18. Suurempi määrä johtuu edullisemmista ratkaisuista, mm. dvd-elokuvien vuokraamisesta. Projekti teki myös yhteistyötä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston Rovaniemen maakuntasarjan organisoijien kanssa keväällä ja syksyllä Keväällä pidettiin kolmeen KAVA:n elokuvaan liittyen analyysityöpajoja, joista tiedotettiin opettajien lisäksi yliopiston opiskelijoille sekä elokuvakerho Cinéman jäsenille. Syksyllä projekti järjesti samoin Rovaniemellä KAVA:n sarjan aluksi johdantoluennon elokuvaanalyysiin. Kuntien opettajille tarjottiin mahdollisuutta katsoa arkiston seitsemän elokuvan sarja. Projekti hankki sarjakortteja (á 10e) kiinnostuneille, joita oli yhteensä kymmenen opettajaa. Kokonaisuutta tarkastellen voidaan nähdä, että elokuvien esittämistavoitteessa ei jääty jälkeen projektisuunnitelmassa määritellystä tasosta. Kuitenkin vaikka elokuvakulttuurin edistäminen oli projektin keskeinen tavoite, elokuvakasvatuksen merkitystä ei kuitenkaan koettu ensisijaiseksi kaikissa kunnissa. Elokuvaesityksiä ja elokuvaopetusta järjestettiin määrällisesti aivan kohtuullisesti, mutta toiminta keskittyi Sodankylään ja Rovaniemeen. Elokuvaesitysten ja elokuvaopetuksen jääminen vähemmälle painoarvolle näkyy myös opettajilta kerätyssä loppukyselyssä. Elokuvan historialuennot tai elokuvateoria eivät herättäneet suurta kiinnostusta, mutta toisaalta kysyttäessä opettajien tärkeiksi kokemia liikkuvan kuvan osa-alueita, liikkuvan kuvakerronnan kielioppia pidettiin tarpeellisena. Elokuvaa silti edelleen käytetään kouluissa, sillä peräti 86 % vastaajista EURA JÄRJESTELMÄ 5/11

6 kertoi käyttäneensä elokuvaa joskus osana opetusta. Edelleen 48 % prosenttia vastaajista näki elokuvallisen taide- ja kulttuurikasvatuksen olevan tarpeellista (26 % jopa erittäin tarpeellista) kouluissa ja opettajien täydennyskoulutuksessa. Tuloksissa on tiettyä ristiriitaisuutta, joka voi johtua myös kysymysten asettelusta ja eroista niiden tulkinnassa. Projektin toiminnan aikana keskeinen tavoite on ollut innostaa opettajia pohtimaan ja kokeilemaan liikkuvan kuvan mahdollisuuksia opetuksessa. Tätä edistääkseen projekti järjesti laite- ja sisältökoulutuksen lisäksi myös teknistä tukea joko paikanpäällä tai puhelimen välityksellä. Projektin kotisivuille ( on koostettu oppimateriaalia, jonka päätarkoituksena on toimia konkreettisena apuna eri ohjelmistojen käytössä. Oppimateriaalia on myös elokuvakasvatuksen alueelta. Projektin päättyessä julkaistaan opettajille ja liikkuvan kuvan pedagogiasta kiinnostuneille suunnattu verkkojulkaisu "Elokuvallinen mediakasvatus - oppia liikekuvan äärellä", jossa on kiteytetty projektin sisällöllinen näkökulma ja lähtökohdat tulevan hankkeen keskeisiksi osa-alueiksi. Tärkein loppukyselyllä saatu tulos ja selkeä viesti kentältä on tarve edelleen jatkaa opettajien täydennyskoulutusta (60 % - suuri tarve). Jatkohankkeen tulee kehittyä muodoltaan siten, että siinä yhdistyvät uuden mediapedagogian eri osa-alueet, elokuvakasvatus, mediakasvatus ja sosiaalisen median opetus. Edellisen johdosta on päädytty hakemaan uutta projektia ajalle , jonka keskeisinä tavoitteina ovat 1) opettajien perusmediataitojen kehittäminen, 2) perinteisen elokuvakasvatuksen ylläpitäminen ja integroiminen mediakasvatukseen sekä 3) sosiaalisen median mahdollisuudet liikkuvan kuvan pedagogiassa 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Liikkuvan kuvan medioihin painottuva mediakasvatus ei ole tullut vielä osaksi arkipäivän opetusta maamme kouluissa. Mediakasvatuksen ja elokuvan asema ei ole vakiintunut valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelmassa, vaikka kulttuurin medioituminen, digitalisoituminen ja kuvallisen viestinnän nopea kasvu vaikuttavat koulumaailmaan. Elävää Kuvaa -projektin toiminta ja tavoitteet ovat tässä mielessä valtakunnallisen taito- ja taideaineista käytävän keskustelun ytimessä. Projekti on toteuttanut edelläkävijänä kehityksen linjoja, jotka ovat suuressa osassa maamme kouluista vielä toteutumatta. Projekti on tukenut kouluja uusien pedagogisten näkökulmien käyttöönotossa ja pyrkinyt tuottamaan median ja liikkuvan kuvan käytön valtavirtaistumista. Projektin myötä koulut voivat sitoutua ottamaan uudet oppimisympäristöt ja -teknologiat osaksi koulun toimintaa sekä kirjaamaan mediaopetuksen osaksi paikallista opetussuunnitelmaa. Elävää Kuvaa -projektissa toteutettu tärkeä innovatiivinen kokeilu on ollut usean kunnan välisen EURA JÄRJESTELMÄ 6/11

7 koulutusverkoston käyttöönotto. Seitsemän kunnan kesken on jaettu tietoja ja kokemuksia, joita on sovellettu käytäntöön eri paikkakunnilla. Yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa on saatu organisoitua uutena koulutusmallina yliopisto-opiskelijoiden kenttäharjoittelujakson toteuttaminen osana projektin toimintaa. Projektin ohjausryhmässä päätettiin, että projektin loppuaikana (2010) koulutus ja konsultoiva ohjaustoiminta keskitetään toimintaan suoraan kouluissa. Kahdella kolmen kuukauden ohjausjaksolla on saatu lisättyä uusien opettajien kiinnostusta projektia kohtaan. Yliopisto-opiskelijat ovat toimineet mukana opettajien ohjeistamisessa, oppisisältöjen suunnittelussa sekä mallien ja käytänteiden tarjoamisessa koulujen mediaopetuksen tueksi. Saatuja kokemuksia on kerätty yhteiseen tietopankkiin projektin kotisivulle, jonne on koostettu erilaisia liikkuvan kuvan harjoituksia ja ohjelmien käyttöoppaita. Projektin loppuaikana on tehty kokeiluja uudenlaisten pedagogisten näkökulmien soveltamisesta ja kerätty kokemuksia näiden onnistumisesta. Muutamat opettajat ovat luokkiensa kanssa kokeilleet sinikangastekniikkaa, jossa voidaan sulauttaa useampaa videokuvaa päällekkäin. Ounasrinteen musiikkivideoprojektissa kokeiltiin yliopiston taiteiden tiedekunnalta lainassa olleita kiskoja ja dollya, joilla saatiin kuvattua sujuvia kameraliikkeitä. Lisäksi musiikkikappaleen äänityksessä pyrittiin mahdollisimman ammattimaiseen jälkeen. Elävää Kuvaa -kesäkoulussa organisoitiin harjoitus monikameratekniikalla televisio-ohjauksen idean opettamiseksi. Montaasin soveltavasta käytöstä eri aineiden opetuksessa on projektin aikana pidetty lukuisia työpajoja. Musiikkivideokurssilla on opeteltu kuvan ja äänen rytmiikan suhteeseen perustuvaa leikkaustekniikkaa. Uutena mallina opettajille peruskoulujen mediaopetuksen järjestämiseksi on tarjottu myös elokuva-analyysin työpajoja. Sodankylässä kehitettiin lisäksi mallia, jossa elokuvaesitysten ja analyysityöpajojen lisäksi järjestettäisiin erityisiä nähdyn elokuvan tematiikkaan kytkeytyviä videopajoja. Sodankylän ja Kittilän Kansalaisopiston ohjelmaan organisoitiin elokuvakasvatuskurssi, jossa suunnitelmana oli toteuttaa kokemiseen, tulkintaan ja tekemiseen painottuvaa koulutusta. Kurssia ei kuitenkaan järjestetty kysynnän puutteen vuoksi. Kaikista kokeiluista on saatu tarpeellista kokemustietoa ja kursseille osallistujien palaute on ollut rohkaisevaa. Kokeiluja uusiksi opetusmalleiksi kannattaa siten edelleen jatkaa ja kehittää tulevaisuudessa. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projekti on tarjonnut molemmille sukupuolille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua liikkuvan kuvan täydennyskoulutukseen ja konsultaatioon. Aloittaneista opetushenkilöstöstä 77,1 % on ollut naisia, joka on yhteneväisessä linjassa alan naisvaltaisuuden kanssa. EURA JÄRJESTELMÄ 7/11

8 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Elävää Kuvaa -projektin kautta on pyritty vaikuttamaan elokuvallisen mediakasvatuksen kehittämiseen pohjoisen alueen kouluissa. Tulevan perusopetuksen tuntijaon myötä kehitys valtakunnallisella tasolla vaikuttaa jatkossa myös siihen kuinka projektin kautta voidaan saada aikaan pysyviä käytäntöjä. Tätä varten Elävää Kuvaa -projekti valmisteli ja antoi lausunnon OPM:n tuntijakotyöryhmän muistiosta Perusopetus 2020, joka esitettiin Sodankylän kunnanhallituksen lausunnon liitteenä. Projektin lausunto on julkisesti esillä Opetusministeriön tekemässä yhteenvedossa: et/tuntijako_yhteenveto_2409.pdf Projektin toimintaan on kuulunut uusien oppimisympäristöjen sekä oppimisen ja työnteon mallien kehittäminen. Elokuvallisen mediakasvatuksen strategiaan kuuluu liikkuvan kuvan medioiden käytön kehittäminen monipuolisesti opetuksen välineenä. Opetettavien aiheiden lisäksi audiovisuaalisin menetelmin edistetään oppilaiden identiteetin kehittymistä, sosiaalisia taitoja ja kommunikaation kykyjä. Lyhytelokuvien tai opetusvideoiden tekemisen kautta nuoret oppivat monipuolisesti tiedollisia sisältöjä, johon samalla yhdistyy luova ajattelu ja taiteen tekeminen. Elävää Kuvaa -projektissa mukanaolevat toimijat ovat olleet mukana vahvistamassa kouluverkkoaan edistyksellisiä projekteja toteuttavana innovaatioympäristönä. Pohjoisen alueen kunnissa on ESR-hankkeen myötä voitu toteutttaa liikkuvan kuvan mediaopetusta ja sitä kautta kehittää nuorten kansalaistaitoja nykypäivän mediayhteiskunnassa sekä selkeästi myös parantaa heidän työelämäkykyjään. Elävää Kuvaa -projektin keskeisimmän ytimen opettajien täydennyskoulutuksen keinoin on voitu nostaa opetusalan työvoiman osaamistasoa ja edesauttaa pätevän opetushenkilöstön työssäolon jatkuvuutta ja alueellista saatavuutta myös tulevaisuudessa. Projektin myötä on toteutettu pedagogista ja kulttuurista verkostoitumista yhtäältä kunnissa opettajien, koulujen ja muiden opetus- ja kulttuurialan toimijoiden kesken, sekä toisaalta eri kuntien toimijoiden välillä erityisesti yhteisten koulutustilaisuuksien myötä. Kokemusten vaihtaminen on ollut tärkeää pyrkimyksessä luoda toimivia malleja sekä tehdä hyviä käytäntöjä tunnetuiksi. Projektissa mukana olevat kunnat ovat hyödyntäneet projektin tarjoamaa koulutusta ja kehittäneet koulujen ja päiväkotien mediakasvatusta. Yhteistyö Lapin yliopiston kanssa on tuottanut pysyväksi malliksi yliopiston opiskelijoiden kenttäharjoittelujakson toteuttamisen osana projektin toimintaa. Harjoittelijoiden myötä projekti on voinut tarjota ohjausta ja koulutusta suoraan kouluille aiempaa enemmän. Projekti ja yliopisto ovat lisäksi järjestäneet yhteistä koulutusta ja pienempiä, koulukohtaisia yhteistyöprojekteja. Projekti on tukenut lasten ja nuorten elokuvien lähettämistä julkisiin esityksiin. Elävää Kuvaa -projektin toiminnan tuloksia, oppimateriaalia on kerätty projektin kotisivulle, EURA JÄRJESTELMÄ 8/11

9 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Sodankylässä elokuvakasvatus on juurtunut osaksi koulujen vakiintunutta toimintaa. Aihekokonaisuus on kirjattu osaksi paikallista opetussuunnitelmaa ja osassa kouluista se on valinnaisena aineena. Mukaan on saatu myös uusia opettajia, jotka ovat kiinnostuneita käyttämään liikkuvan kuvan menetelmiä osana opetusta. Muissa kunnissa Elävää Kuvaa -projekti on herättänyt laajalti kiinnostusta ja suurta innostusta mukaan lähteneiden opettajien kohdalla. Yhteisesti hankitut kuvaus- ja editointilaitteet ovat olleet kaiken toiminnan pohjana. Eri kouluille sijoitetut laitteet ovat edesauttaneet ja madaltaneet opettajien kynnystä kokeilla liikkuvan kuvan keinoja teettämällä oppilailla erilaisia harjoitustöitä ja lyhytelokuvia. Opettajien täydennyskoulutuskurssit ja kouluille suoraan kohdennettu ohjaustoiminta ovat tukeneet hyvin käynnistyneen kokeilun jatkumista. Projektikunnissa pidetään tärkeänä jatkaa nyt käyntiin saatua koulutus- ja ohjaustoimintaa. Kunnat ovat myös sitoutuneita uuteen projektiin. Uudessa projektissa laajennetaan toiminnan tavoitteita. Mukaan otetaan uusia mediakasvatuksen osa-alueita. Erilaisia sisällöllisiä kokonaisuuksia pyritään tarjoamaan eri kohderyhmille. Juuri kohderyhmien paremman erittelyn ja huomioimisen kautta projektin innovatiiviset potentiaalit voidaan jatkossa saada yhä paremmin toteutumaan. Projektin innovatiivista olemusta voi tulevaisuudessa vahvistaa myös toteutettujen kokeilujen pedagogisten vaikutusten arvioinnin kehittäminen analyyttisin keinoin. Tulevaisuudessa uuden mahdollisen jatkohankkeen tulee edelleen keskittyä vahvistamaan pohjoisen alueen opettajakunnan osaamista. Painopisteenä tulee olla koulutustarjonnan laajentaminen useille eri kohderyhmille. Käytännön ohjaamista sekä kuvaamisen ja leikkaamisen peruskoulutusta tulee vahvistaa, mutta samalla kehittää sisällöllisiä jatkokursseja ottamalla mukaan myös medialukutaitoon ja sosiaaliseen mediaan keskittyvää opetusta. Lapin kuntien koulutusverkoston pioneerihankkeen kokemuksista tulee pyrkiä tiedottamaan yhä laajemmilla kansallisilla ja eurooppalaisilla areenoilla. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus % ,74 76 % Kuntien rahoitus % ,21 24 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma EURA JÄRJESTELMÄ 9/11

10 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Opettajien elokuvallisen mediakasvatuksen täydennyskoulutusta järjestäneen Elävää Kuvaa -projektin toiminta-aika oli Projektin toiminnan tarkoituksena oli opettajien mediataitojen edistäminen, liikkuvan kuvan ja elokuvallisen ajattelun hyödyntäminen opetuksessa sekä elokuvakulttuurin tuntemuksen lisääminen. Projektin tarjoaman koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on ollut rohkaista opettajia videoteknologian käyttämiseen sekä lisätä kiinnostusta audiovisuaalisen median ottamiseen opetusvälineeksi eri aineiden opetuksessa. Hallinnollisena tavoitteena oli saada seitsemän kunnan välinen koulutusverkosto aktiivisesti toimimaan. Projektin toiminnan aikana keskeinen tavoite on ollut innostaa opettajia pohtimaan ja kokeilemaan liikkuvan kuvan mahdollisuuksia opetuksessa. Tätä edistääkseen projekti järjesti laite- ja sisältökoulutuksen lisäksi myös teknistä tukea joko paikanpäällä tai puhelimen välityksellä. Koulutuksen kulmakivenä ovat olleet kuvauksen ja editoinnin peruskurssit. Suosittuja ovat olleet myös animaation ja dokumenttielokuvan kurssit. Edistyneempiä jatkokursseja on pidetty elokuvaleikkauksen mahdollisuuksista, animaatiosta, musiikkivideoilmaisusta sekä elokuvallisesta kuvakerronnasta. Projektin toiminnan aikana järjestettiin joka vuosi Sodankylässä kolmen päivän Elävää Kuvaa -kesäkoulu, jossa keskityttiin sisällölliseen opetukseen asiantuntijaluentojen ja erilaisten teematyöpajojen merkeissä. Perusmediataitojen ja liikekuvallisen ilmaisun kehittämisen lisäksi projektin tarkoituksena on ollut lisätä opettajien, oppilaiden ja muiden kiinnostuneiden elokuvakulttuurin tietämystä. Tähän pyrittiin järjestämällä elokuvaesityksiä, tekijävierailuja, elokuvan eri osa-alueisiin paneutuvia analyysipajoja sekä luentoja elokuvasta. Elävää Kuvaa -projektin kautta on pyritty vaikuttamaan elokuvallisen mediakasvatuksen kehittämiseen pohjoisen alueen kouluissa. Projekti on toteuttanut edelläkävijänä kehityksen linjoja, jotka ovat suuressa osassa maamme kouluista vielä toteutumatta. Mediakasvatuksen ja elokuvan asema ei ole vakiintunut valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelmassa, vaikka kulttuurin medioituminen, digitalisoituminen ja kuvallisen viestinnän nopea kasvu vaikuttavat koulumaailmaan. Projekti on tukenut kouluja uusien pedagogisten näkökulmien käyttöönotossa ja pyrkinyt tuottamaan median ja liikkuvan kuvan käytön valtavirtaistumista. Projektin myötä koulut voivat sitoutua ottamaan uudet oppimisympäristöt ja -teknologiat osaksi koulun toimintaa sekä kirjaamaan mediaopetuksen osaksi paikallista opetussuunnitelmaa. Projektin toimintamalliin on kuulunut uusien oppimisympäristöjen sekä oppimisen ja työnteon mallien kehittäminen. Elokuvallisen mediakasvatuksen strategiaan kuuluu liikkuvan kuvan medioiden käytön kehittäminen monipuolisesti opetuksen välineenä. Opetettavien aiheiden lisäksi audiovisuaalisin menetelmin edistetään oppilaiden identiteetin kehittymistä, sosiaalisia taitoja ja kommunikaation kykyjä. Lyhytelokuvien tai opetusvideoiden tekemisen kautta nuoret oppivat monipuolisesti tiedollisia sisältöjä, johon samalla yhdistyy luova ajattelu ja taiteen tekeminen. EURA JÄRJESTELMÄ 10/11

11 Pohjoisen alueen kunnissa on ESR-hankkeen myötä voitu toteutttaa liikkuvan kuvan mediaopetusta ja sitä kautta kehittää nuorten kansalaistaitoja nykypäivän mediayhteiskunnassa sekä selkeästi myös parantaa heidän työelämäkykyjään. Elävää Kuvaa -projektin keskeisimmän ytimen opettajien täydennyskoulutuksen keinoin on voitu nostaa opetusalan työvoiman osaamistasoa ja edesauttaa pätevän opetushenkilöstön työssäolon jatkuvuutta ja alueellista saatavuutta myös tulevaisuudessa. Uuden mahdollisen jatkohankkeen tulee edelleen keskittyä vahvistamaan pohjoisen alueen opettajakunnan osaamista. Painopisteenä tulee olla koulutustarjonnan laajentaminen useille eri kohderyhmille. Käytännön ohjaamista sekä kuvaamisen ja leikkaamisen peruskoulutusta tulee vahvistaa, mutta samalla kehittää sisällöllisiä jatkokursseja ottamalla mukaan myös medialukutaitoon ja sosiaaliseen mediaan keskittyvää opetusta. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Aleksanteri Kenan koulu, Kaarrostien toimipiste Kaarrostie 10 (A-rak.) SODANKYLÄ Koulusihteeri Antti Ylitalo Päiväys ja allekirjoitus Risto Varis sivistystoimenjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 11/11