KAMERAKYNÄ-PROJEKTI ELOKUVA OPETUSVÄLINEENÄ
|
|
- Anne-Mari Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAMERAKYNÄ-PROJEKTI ELOKUVA OPETUSVÄLINEENÄ
2 2 KAMERAKYNÄ-PROJEKTI ELOKUVA OPETUSVÄLINEENÄ SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TARVE KOHDERYHMÄN NÄKÖKULMASTA 2. PROJEKTIN TAVOITTEET 3. PROJEKTIN KESKEISET TOIMINNOT 4. PROJEKTIN TULOKSET JA TULOSTEN YLEISEMPI HYÖDYNNETTÄVYYS 5. YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN
3 3 1. PROJEKTIN TARVE KOHDERYHMÄN NÄKÖKULMASTA Opettajien täydennyskoulutusta esi-, perus- sekä toisella asteella tarjonnut Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin koulutusohjelma on vuosina edistänyt opettajien elokuvakulttuurin tietämystä sekä mediataitoja (digitaalinen videokuva). Koulutukseen on osallistunut 204 opetushenkilöstöön (opettajat, sijaiset, kouluavustajat) kuuluvaa henkilöä Lapista. Koulutus on ollut elokuvan teoriaan ja käytännön työhön tutustumista ja näiden yhdistämistä. Käytännön tekemiseen liittyen opettajat ovat saaneet peruskoulutuksen videokuvaamisen ja -editoinnin sekä animaation alueella. Kursseja on järjestetty lisäksi useiden eri elokuvan ammattiryhmien toimintaa esittelevien kokonaisuuksien ympärille (ohjaaja, kuvaaja, käsikirjoittaja, tuottaja, lavastaja, leikkaaja, äänisuunnittelija) sekä elokuvan historiaan ja elokuva-analyysiin liittyen. Järjestetty koulutus on ollut laadukasta. Luennoitsijat ja elokuvantekijävierailijat ovat kouluttaneet mm. useissa yliopistoissa (Turun yliopisto, Taideteollinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto, Lapin yliopisto).
4 4 Uuden Kamerakynä-projektin lähtökohtana on elokuvakulttuurin tarkastelun ja oman tekemisen sijaan painottaa liikkuvan kuvan opetusvälineellistä vaikutusta koulujen toimintakulttuuriin. Tämä oli yhtenä tavoitteena myös edellisessä projektissa, mutta sitä ei päästy tarkastelemaan juuri lainkaan eikä siitä ole olemassa vielä tuloksia eikä ohjeistusta opettajille. Näin ollen opettajilla on perusosaamista elokuvasta, mutta ei tietoa ja taitoa siitä, miten liikkuvaa kuvaa voitaisiin hyödyntää opetusvälineenä eri aineiden opetuksessa. Aiemmassa projektissa opettajille tarjottiin suunniteltua laajempi perusopetus elokuvakulttuurista ja sen ilmiöistä. Lisäksi opettajien arvioitua suurempi kiinnostus johti siihen, että jouduttiin järjestämään suunniteltua useampia mahdollisuuksia osallistua mm. laitekoulutuksiin. Tämän vuoksi kaikkia sen projektin tavoitteista ei pystytty toteuttamaan. Projekti kuitenkin vahvisti käsitystä, että opettajilla on tarve ja halu hankkia tietoa ja käytännön taitoja elokuva- ja mediakulttuurin kysymyksissä. Opettajien täydennyskouluttaminen ja tukihenkilötoiminta ovat tapoja saada jatkuvaa ja pitkäjänteistä käytännönläheistä mediakasvatustoimintaa esi- ja perusasteen opetukseen. Kulttuurin välineellistyminen (medioituminen), digitalisoituminen ja kuvallisen viestinnän nopea kasvu pakottavat koulut huomioimaan uudet oppimisympäristöt ja -teknologiat toiminnassaan ja erityisesti opetusta suunniteltaessa. Opetushallituksen julkaiseman opetussuunnitelman perusteiden mukaan viestintä ja mediataidot on aihekokonaisuus, joka tulisi näkyä koulun toimintakulttuurissa. Opettajat tarvitsevat käytännön ohjeistusta miten käyttää eri medioita opetusvälineenä. Median käyttötaidon lisäksi täytyy hallita välineen pedagogiset ominaisuudet ja mahdollisuudet. Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin keskeisenä toimintaperiaatteena oli käsitellä elokuvaa opetuksen kohteena. Kamerakynä-projektissa elokuva (ja erityisesti video) toimii opetuksen välineenä. Videoteknologian käyttö opetusvälineenä on tullut mahdolliseksi vasta hiljattain, kun ohjelmistot ja välineet ovat tulleet edullisimmiksi ja niiden käyttö on yleistynyt myös kouluissa. Projektin keskeisenä toimenpiteenä on edistää kohderyhmän (opettajat) mahdollisuuksia
5 5 käyttää elokuvaa ja videota opetuksen välineenä eri oppiaineiden opetuksessa. Tämä edellyttää opettajilta teknisen perusvalmiuden ja -varmuuden lisäksi kokemusta liikkuvan kuvan opetuksellisista menetelmistä. Useilla sodankyläläisillä opettajilla on olemassa tekninen perusvalmius, mutta didaktiset käytännönmenetelmät videon yhdistämisestä opetukseen sekä tekninen varmuus puuttuvat. Kamerakynä-projektin tavoitteena on täyttää nämä aukot osaamisessa järjestämällä käytännönläheistä koulutusta, joka edistää opettajien mediataitoja ja tietoyhteiskuntavalmiuksia liikkuvan kuvan kulttuuriin liittyvissä erityistapauksissa. Tällaisia ovat mm. havainnointien tallentamiseen, esittämiseen, jakamiseen liittyvät kysymykset ja ongelmakohdat käytettäessä liikkuvaa kuvaa opetusvälineenä. Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin toiminnan aikana opettajat ovat kehittäneet elokuvakasvatustoimintaa kahdessa päiväkodissa (Paulaharju, Kylälaakso) ja 11 koulussa (Kitisenranta, Jeesiönranta, Lokka, Vuotso, Vaalajärvi, Syväjärvi, Sassali, Raudanjoki, Orajärvi, Kelujärvi, Sattanen). Lähes kaikille elokuvakasvatustoiminnassa mukana oleville kouluille on hankittu laitteet kuvaamiseen ja videoeditointiin. Kamerakynä-projektin tarkoituksena on edistää hankittujen laitteiden monipuolisempaa opetuskäyttöä. Opettajien täydennyskoulutusprojektilla ( ) ja opettajien innokkaalla elokuvaopetuksella on luotu pohja laadukkaan alueellisen elokuvakasvatustoiminnan kehittämiseksi. Kamerakynäprojektin toiminta on opettajille tärkeää, jotta he voisivat kehittää uudenlaista ja innovatiivista elokuvakasvatusta. 2. PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin tavoitteena on hyödyntää ja syventää Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin saavutettuja hyviä käytänteitä, jonka tuloksena opettajilla on tietoa elokuvan lajeista, elokuvakulttuurista ja elokuvien tuotantovaiheista. Luentojen, elokuvaesitysten ja työpajojen rinnalla opettajien omakohtainen tekeminen keskittyi projektin aikana lähes täysin omien tuotosten (elokuvien, animaatioiden,
6 6 musiikkivideoiden) tekemiseen. Koulutuksesta innostuneet opettajat tekivät luokkiensa kanssa yhteensä 38 elokuvaa (lukuvuoden aikana), joissa Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin projektisihteeri toimi opettajan tukena jossain elokuvan tekemisen vaiheessa. Kamerakynä-projektin tavoitteena on käyttää videotekniikkaa myös muuhun kuin omien elokuvien tekemiseen: Keskeisenä teemana on elokuvan ja videon käyttö opetuksen välineenä. Tämä oli myös yksi Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin tavoitteista, mutta sitä ei alussa mainituista syistä johtuen ehditty toteuttaa eikä siitä ole olemassa käytännön kokemuksia tai tuloksia. Kamerakynä-projektin tarkoituksena on hyödyntää opettajien hankkima perustaito ja laajentaa elokuvakasvatuksen käyttöönottamista opetustyössä. Tavoitteena on saavuttaa opettajien keskuudessa vastaavanlainen innostus tehdä käytännön kokeiluja oppilaiden kanssa kuin Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin aikana. Tämän tuloksena saavutetaan merkittäviä käytännön esimerkkejä elokuvan yhdistämisestä eri oppiaineisiin. Kamerakynä-projektin tavoitteet: - Kehittää Sodankylän tunnettavuutta elokuvakasvatuksen osaamisen keskuksena, kansallinen näkyvyys ja huomioarvo. - Liikkuvan kuvan (video ja elokuva) hyödyntäminen opetusvälineenä yhdistämällä sitä eri oppiaineiden opetukseen (esim. opetettavien asioiden havainnointi, tarkastelu ja taltiointi videon avulla tai käsiteltävään aiheeseen sopivan oman elokuvan tekeminen tai elokuvan katsominen). - Opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen. - Opettajien mediataitojen ja tietoyhteiskuntavalmiuksien edistäminen. - Ympäristö- ja kulttuuritietoisuuden lisääminen: video ympäristön ja kulttuurin havainnoinnin välineenä (esim. saamelaiskulttuurin esiintuominen) 3. PROJEKTIN KESKEISET TOIMINNOT
7 7 Projektin suunnitelmat perustuvat Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin sekä Kitisenrannan koulun elokuvakasvatuksen Comenius-hankkeiden tuloksiin ja niistä saatuihin hyviin käytänteisiin. Projekti-idean taustatietona on lisäksi tutustuttu alan tutkimuksiin: mm. Kiesiläinen, Ismo: Videokamera koulutyössä. Miten kamera voisi olla kuin kynä? (2006); Kotilainen, Sirkku: Mediakulttuurin haasteita opettajankoulutukselle (2001); Schuck, Sandy & Kearney, Matthew: Students in the Director s Chair (2005); Lemmen, Ruth: Film Education in Europe (2004). Aikataulullisesti projekti etenee seuraavasti: vuoden 2007 tammikuusta kesäkuun loppuun järjestetään opettajien täydennyskoulutusta. Ajanjakson aikana seurataan ja dokumentoidaan opettajien kokemuksia liikkuvan kuvan käytöstä opetuksessa. Elokuusta lokakuun loppuun käsittävällä ajanjaksolla koostetaan kevään aikana kerätyistä materiaaleista DVD-portfolio, jossa esitellään kuinka elokuvaa ja videota voidaan käyttää opetuksen välineenä. Projektin aikana valmistuvaa oppimateriaalia koostetaan kotisivuille koko projektin ajan. Lisäksi sivuilla julkaistaan kuukausittain projektin teeman mukaisia elokuvakasvatusartikkeleita. Kamerakynä-projektin keskeiset toiminnot tavoitteiden saavuttamiseksi: - Työpajat ja luennot opettajille: aiheina tekniikka, teknologia, sisällöt, elokuvakasvatuksen didaktiikka. Koulutustapahtumia tarjotaan ympäri Lappia videoneuvottelutyöpajoina ja -luentoina. Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta on kiinnostunut osallistumaan tämänsuuntaisen toiminnan kehittämiseen yhteistyössä Kamerakynä-projektin kanssa - Kuvaamisen ja videoeditoinnin koulutus. Koulutuksen tavoitteena on rohkaista opettajia käyttämään videoteknologiaa opetuksen välineenä sekä auttaa opettajia löytämään varmuus tekniikan käyttämisessä. - Opettajien työskentely omien oppilaiden kanssa. - Opettajien luokkatyöskentelyn seuraaminen, dokumentointi ja tukihenkilönä toimiminen käytännön tilanteissa.
8 8 - Elokuvakasvatusseminaari ja Kamerakynä-työpaja kesällä Sodankylän elokuvajuhlien yhteydessä. Kesäkuussa järjestetään hyvien käytänteiden seminaari, jossa esitellään siihen mennessä saavutettuja tuloksia. Seminaarissa voidaan käsitellä lisäksi elokuvakasvatuksen teemaa laajemmin esim. yhdistämällä jokin asiantuntijaluento elokuvajuhlien ohjelmistoon. Seminaarin lisäksi opettajille järjestetään käytännön tekemiseen keskittyvä työpaja, jonka aikana tutustutaan videokameraan tarkkailun ja havainnoinnin välineenä (dokumentit). - Tukihenkilö- ja elokuvakasvatustoiminnan levittäminen myös Sodankylän ulkopuolelle. Lapin yliopiston ja kemiläisen Hepolan koulun kanssa on sovittu tulevasta koulutusyhteistyöstä. - Opettajien matkat valtakunnallisiin elokuvakasvatusseminaareihin. Edellisiltä vuosilta on saatu hyviä kokemuksia opettajien matkoista media- ja elokuvakasvatusseminaareihin. Opettajat pääsevät tapaamaan kollegojaan ja keskustelemaan käytännön opetukseen liittyvistä asioista sekä kuuntelemaan asiantuntijoiden esitelmiä. 4. PROJEKTIN TULOKSET JA TULOSTEN YLEISEMPI HYÖDYNNETTÄVYYS Kamerakynä-projektin koulutus hyödyntää, edistää ja tukee Sodankylän asemaa elokuvakasvatuksen ja -kulttuurin edelläkävijänä Lapissa. Sodankylällä on pitkät perinteet elokuvakulttuurin edistäjänä laadukkaan kansainvälisen elokuvafestivaalin johdosta. Alueella toimivat audiovisuaalisen alan ja elokuvakulttuurin toimijat ja projektit tekevät pitkäjännitteistä yhteistyötä alueellisen kulttuuritarjonnan kehittämiseksi. Sodankylän elokuvajuhlat ry, Sodankylän elokuvakeskuksen kehittämishanke, Sodankylän mediatyöpajat -projekti, Tämä virtuaalitodellisuus -mediakasvatusprojekti sekä Seita säätiön mediapajatoiminta tarjoavat palveluja ja erilaisia toimintamuotoja omille kohderyhmilleen. Pitkällä tähtäimellä arvioitaessa, koulu olisi kuitenkin ainoa paikka, jossa lapset ja nuoret voisivat saada elokuva- ja mediakasvatusta ohjatusti osana opetusta. Laadukkaan ope
9 9 tuksen järjestäminen edellyttää opettajilta nykyiseen tietoyhteiskuntaan sopivien uusien taitojen opettelua. Kamerakynä-projektin toiminnan seurauksena saavutettavia tuloksia: - Sodankylän asema elokuvakasvatuksen osaamisen keskuksena Lapissa vahvistuu. Samalla projektilla edistetään kansallisen huomioarvon kehittymistä. - Liikkuvan kuvan käyttö opetusvälineenä antaa mahdollisuuden uusien vuorovaikutteisten ja yhteistoiminnallisten opetus- ja opiskelumenetelmien kehittämiseksi. Näitä tuloksia voidaan helposti hyödyntää ja ne voidaan ottaa käyttöön yleisellä tasolla. - Elokuva ja video opetusvälineenä DVD-julkaisuun kootaan kaikki parhaat esimerkkitapaukset liikkuvan kuvan käytöstä opetusvälineenä ja yhdistämisestä eri oppiaineisiin. - Opettajien mediataidot kehittyvät. Kyky käyttää uusia opetusteknologioita lisääntyy. Opetusmenetelmien uudistaminen. - Projektin kotisivuilla julkaistaan interaktiivisia sisältöjä, joiden avulla voidaan tutustua elokuvakerrontaan. Sivustolla julkaistaan mm. projektin etenemistä seuraavia elokuvakasvatusartikkeleita ja -oppimateriaaleja. - Saamelaiskulttuuria tuodaan esille videon välityksellä (Vuotson koulu) Elokuvakasvatustoiminnan tuloksista on Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin aikana voinut lukea paikallisten ja alueellisten lehtien (Lapin kansa, Sompio) lisäksi mm. Helsingin Sanomista, Opettaja-lehdestä, Salonseudun sanomista sekä Kriittisen korkeakoulun julkaisemasta Katsaus-lehdestä. Kamerakynä-projektin tarkoituksena on jatkaa tulosten ja hyvien käytänteiden julkaisemista sekä projektin etenemisestä tiedottamista Lapin ulkopuolella.
10 10 5. YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN Sodankylän elokuvakasvatustoiminnalla on laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto, jota voidaan hyödyntää uudella tavalla Kamerakynä-projektissa. Jatkossa verkoston yhteistyötä lisätään eri toimijoiden välillä mm. vaihtamalla oppimateriaaleja, tuotoksia ja hyviä käytänteitä sekä hyödyntämällä asiantuntijuutta koulutuksen ja yhteisten seminaarien järjestämisessä. Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektin toiminnan aikana alueellista yhteistyötä on tehty Sodankylän elokuvakeskuksen kehittämishankkeen ja Sodankylän elokuvajuhlien kanssa (mm. klassikkoelokuvien esittäminen ja kesän elokuvajuhlien aikana järjestetyt koulutukset, joissa on hyödynnetty festivaaliohjelmistoa ja -vieraita). Kitisenrannan koulun elokuvakasvatuksen kansainvälisten Comeniusprojektien seurauksena on saatu kerättyä kokemuksia muiden eurooppalaisten maiden elokuvakasvatustoiminnasta ja opettajien täydennyskouluttamisesta. Kansainvälisiä elokuvakasvatuskontakteja Comenius-projekteissa mukana olevien yhteistyökumppaneiden lisäksi ovat mm. Ruotsin filmi-instituutille elokuvakasvatuksesta tutkimusta tehnyt Ruth Lemmen sekä saksalaisen wannseefo RUMin (media- ja elokuvakasvatusta Saksassa edistävä organisaatio) lehtori Benjamin Gilde. Yhteistyö Lapin yliopiston kanssa on kehittynyt jatkuvasti. Taidekasvatuksen opiskelijoita on käynyt suorittamassa elokuvakasvatukseen liittyvää kenttäharjoittelua sodankyläläisissä kouluissa ja kasvatustieteiden tiedekunnan yliassistentti Miika Lehtosen kanssa on sovittu tulevasta koulutusyhteistyöstä. Lisäksi Lehtonen on tuonut Sodankylän elokuvakasvatustoimintaa esille mm. valtakunnallisen Mediakasvatusseuran kokouksissa ( Sodankylän elokuvakasvatustoimintaa on tuotu esille myös Lapin alueen audiovisuaalisen- ja elokuvakulttuurin edistämistä kartoittavan Laavu-verkoston toiminnassa ja seminaareissa ( Pääkaupunkiseudulla olevista alan toimijoista keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat olleet Mediakasvatuskeskus Metka ( sekä Koulu
11 11 kino ry ( Usean vuoden kestänyt yhteistyö Tikkurilan lukion kanssa on antanut mahdollisuuden tarkastella elokuvaopetusta toisella asteella. Yhteistyön tuloksena on Tikkurilan lukion kanssa vaihdettu mm. materiaaleja ja tuotoksia. Tampereen kaupungin koulutussuunnittelija Jukka Haverin kautta yhteydet ovat Pirkanmaalla käynnissä olevaan laadukkaaseen mediakasvatustoimintaan. Haveri on lisäksi mukana opetusministeriön asettamassa työryhmässä, joka pohtii keinoja koulujen mediakasvatustyön kehittämiseksi. Samassa työryhmässä ovat mm. Tikkurialan lukion elokuvaopettaja Antti Pentikäinen (vastuualueena elokuva) ja elokuvakriitikko Eero Tammi (vastuualueena oppimateriaalit). Molemmat tuntevat Sodankylän elokuvakasvatustoiminnan ja ovat tuoneet sitä esille oman vastuualueensa puitteissa. Jyväskylän yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksella ja Nurmijärven ammattiopistossa on käytetty sodankylässä valmistettuja elokuvakasvatusmateriaaleja opiskelijoiden koulutuksessa.
KAMERAKYNÄ-PROJEKTI 1.1.2007-31.10.2007 LOPPURAPORTTI
1 KAMERAKYNÄ-PROJEKTI 1.1.2007-31.10.2007 LOPPURAPORTTI Sodankylän kunta Kamerakynä-projekti KAMERAKYNÄ-PROJEKTIN TOIMINTA 1.1.2007 31.10.2007 LOPPURAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO OSA I: TOIMINNAN ARVIOINTI
LisätiedotELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ
1 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vuosiraportti projektin toiminnasta vuonna 2006 2 Elokuvakasvatus Sodankylässä -projekti Vuosiraportti projektin toiminnasta vuonna 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto projektin
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla
LisätiedotELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ
ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vuosiraportti projektin toiminnasta vuonna 2005 2 Elokuvakasvatus Sodankylässä -projekti Vuosiraportti projektin toiminnasta vuonna 2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen toiminta
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotKoulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja
Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotSOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa
SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi 22.5.2017/ONE Opetustaito arvioidaan Helsingin yliopistossa opetus- ja tutkimustehtäviä täytettäessä ja dosentuuria haettaessa. Opetustaidon arvioinnissa kiinnitetään
LisätiedotKoulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä
Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020
LisätiedotOpe.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa
Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus
LisätiedotRajattomasti kestävä kehitys
Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen
LisätiedotKoululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!
Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 22.12.2010 Diaarinumero LAPELY/650/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Marika Lindroth Puhelinnumero 040 707 3003 Projektikoodi
LisätiedotOPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT
OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotKansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH
Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla
LisätiedotTilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotMediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi
Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus
LisätiedotKOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE
KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE Sisällysluettelo Sisällysluettelo Verkkopetoinfoa!... 3 Miten koulut voivat hyödyntää verkkopetoja... 4 Yhteydenotto... 5 Itäisen alueen verkkopedagogit...
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotTietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009
Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan
LisätiedotKestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
LisätiedotRauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.
Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Oppilaita koulussa on n. 370. Opetusharjoittelijoita lukuvuoden
LisätiedotLasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa. koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10.
Lasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10.2012 Mikä Mediakasvatusseura? Mediakasvatusseura Perustettu 2005
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotHaku lukioiden kehittämisverkostoon
Sivu 1/8 Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Diaarinumero: 9/575/2016 1. PERUSTIEDOT Hakija (koulutuksen järjestäjä) Hakijan virallinen sähköpostiosoite
LisätiedotOta suunta Lahden ammattikorkeakouluun!
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotTvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta
Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke
LisätiedotKirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki
Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.
Lisätiedot1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori
http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen
LisätiedotLukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013
Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Sivistystoimi Nuoriso- ja aikuiskoulutus Aika Teema Paikka Kohderyhmä Ilmoittautuminen Tammi-helmikuu 17.1. klo 13.15 15.30 Symboliset laskimet Martinlaakson lukio
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
LisätiedotIt-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen
It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut
LisätiedotA1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
LisätiedotHankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen
Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotOivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä
J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa
LisätiedotYPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus
YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotHajonta, minimi ja maksimi sekä keskiarvo
Hajonta, minimi ja maksimi sekä keskiarvo Descriptive Statistics Kotona Koulun opettajainhuoneessa Opetusluokassa Vapaa-ajalla kodin ja koulun ulkopuo kohdallasi: Kehitän opettamiini aineisiin liittyviä
LisätiedotMIKÄ ON? Jaana Inki /Ulla
MIKÄ ON? OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukikoulutus on enorssin ja kaikkien harjoittelukoulujen yhteisesti toteuttama koulutuskokonaisuus, jossa harjoittelukouluverkosto toimii paikallisen
LisätiedotOppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta
Juho Helminen ja Kimmo Koskinen Oppimisympäristöhankkeiden kehittämispäivä 5.10.2009 www.edu.fi/oppimisymparistot Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeet
Lisätiedoteosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre
1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin
LisätiedotVirtuaaliluokkahankkeen kokous
Virtuaaliluokkahankkeen kokous 8.10.2009 ISOverstaan virtuaaliluokka hanke (lukiot) Prosessin painopistealueet kussakin hankkeessa 1.1.2008-20 pilottilukiota - Mediapalvelimen pystyttäminen ja testaaminen
LisätiedotKOULUTUSKALENTERI SYKSY 2012
KOULUTUSKALENTERI SYKSY 2012 Kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus- ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö tarjoaa opetustoimen henkilöstölle ammatillista pätevyyttä lisäävää ja kelpoisuutta tuottavaa
LisätiedotKohti kehittyviä mediataitoja
Kohti kehittyviä mediataitoja Heli Ruokamo Professori, KTK, Lapin yliopisto Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus (MPK) Mediaseminaari, 31.10.2014, Santa s Hotel Santa Claus, Rovaniemi Taustaa Mediakasvatus
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on 22.5.2017 päättänyt seuraavaa opetustaidon arvioinnista: Opetustaito arvioidaan Helsingin
LisätiedotAjankohtaista. koulutuksesta. varhaiskasvatuksesta ja. Johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus Tiedon Kumppanuusfoorum Jyväskylä 24.8.
Ajankohtaista varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta Johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus Tiedon Kumppanuusfoorum Jyväskylä 24.8.2017 Varhaiskasvatus 24/08/2017 Opetushallitus 2 Varhaiskasvatussuunnitelman
Lisätiedot27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013
27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 Esittäytyminen: missä roolissa olet osallistunut opetussuunnitelmatyöhön? Opiskelija Opettaja
LisätiedotHankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotOsaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet
Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet Maija Lampinen, Maire Syrjäkari, Miia Leppänen ja Markus Torkkeli PedaForum 2016, 18.8.2016
LisätiedotOPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus
KUTSU PU 1802B 11.9.2013 OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus Arvoisa vastaanottaja Opetussuunnitelmatyö lähestyy! Tule keskustelemaan, hakemaan uutta tietoa ja hyviä
LisätiedotYliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.
14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA. Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela
OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisella halutaan vastata voimakkaasti muuttuvan
Lisätiedotvaltakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutus Tvt:n opetuskäytön henkilöstökoulutus yliopistoissa - työseminaari II
valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutus Tvt:n opetuskäytön henkilöstökoulutus yliopistoissa - työseminaari II ti 22.3.2005 klo 14.00-16.00 ke 23.3.2005 klo 14.15-16.15 Työseminaarin
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotKoulu 3.0. Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa
Koulu 3.0 Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa Tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on etsiä ja löytää pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja sosiaalisen median välineiden ja ohjelmistojen hyödyntämiseen
LisätiedotCoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET
CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta
LisätiedotLukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016
Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja
LisätiedotVideoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa
Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa
Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa 2008 2010 Visio ja tavoiteet Visio Yhteisöllinen ja viestinnällinen tulevaisuuden koulu, jossa tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa arkea ja opetusopiskelu-oppimisympäristöä.
LisätiedotVanhempien tiedotustilaisuus Muutokset varhaiskasvatuspalveluissa alkaen SIVISTYSPALVELUT
Sodankylä Vanhempien tiedotustilaisuus Muutokset varhaiskasvatuspalveluissa 1.8.2017 alkaen Varhaiskasvatuksen uusi organisaatio 1.8.2017 Kylälaakson päiväkodin toiminta loppuu 31.7.2017 Vuorohoidon järjestäminen
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotKOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE
Suomenkielisen perusopetuksen VERKKOPETOTOIMINTA KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE 2016-2017 Sisällysluettelo sivu 2 Verkkopetoinfoa 3 Miten koulut voivat hyödyntää verkkopetoja?
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKatsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA
Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotVerkko opettajan palveluksessa: alueen verkko-opetushankkeiden info koulutus- ja tukipalveluista
Verkko opettajan palveluksessa: alueen verkko-opetushankkeiden info koulutus- ja tukipalveluista Yläkoulujen VESO-päivä 18.11.2006, Kouvola KymiPro/ Osku Kiri & Pohjois-Kymenlaakson etäopetushanke/ Maria
LisätiedotKeski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso
Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula
LisätiedotITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotYhdistyslaturin kysely 2019
Yhdistyslaturin kysely 2019 Kyselyn tavoitteena oli selvittää yhdistystoiminnan kipupisteitä. Kyselyssä kartoitimme kiinnostusta yhdistystoiminnan eri alueiden kehittämiseen. Kyselyn tuloksia käytämme
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
LisätiedotAjankohtaista opetushallinnosta
Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotAmmatillisen opettajan OSAAMISMERKIT
Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT OSAAMISMERKIT Digitaalinen osaamismerkki (open badge) on saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen väline. Digitaalinen merkki ei itsessään luo lisäarvoa,
LisätiedotOPINTO-OPAS 2010 2011
OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotTeknologia liikunnanopetuksessa 2009/ Ari-Matti ja Ville
Lähtöajatus hankkeelle Liikunnanopetus tarvitsee uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia oppimisympäristöjä. Teknologiaa on kaikkialla yhä enemmän ja se on useimmista lapsista ja nuorista erittäin kiinnostavaa.
Lisätiedot