Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille
|
|
- Joonas Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille Puolueiden vastaukset 1. Verotusarvot huomioiden Vantaan kiinteistövero on Suomen korkein. Onko ryhmänne valmis esittämään ja kannattamaan Vantaan kaupungin budjetin v käsittelyn yhteydessä, että kiinteistövero harmonisoidaan pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa samaan tasoon? Kiinteistöveroon ei ole tulossa muutoksia vuonna Tämä linjattiin jo vuonna Vantaan vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,32%, mikä on lain sallima alaraja, eikä tätä ole siis mahdollista alentaa. Tonttiin kohdistuva kiinteistövero on 1,00%, mikä on hieman suurempi, kuin muualla pääkaupunkiseudulla, mutta koska yleinen kiinteistövero koskee myös muita kuin asuintontteja, emme katso sen alentamista tarpeelliseksi. Mitä kiinteistöjen verotusarvoon tulee, niin sen määrittää verottaja eikä valtuusto pysty siihen vaikuttamaan. toimii lainsäädännön muuttamisen puolesta, jotta asuntotonttien veroa voitaisiin pienentää suhteessa muihin. Kiinteistöverosta on tämän vuoden alusta tehty ns. "etuoikeutettu tulo", jonka takia kuntien kannattaa kerätä mieluummin kiinteistöveroa kuin tuloveroa, koska kiinteistöveron kunta saa pitää itse, mutta tuloverosta osa annetaan muualle maahan. Vantaalaisilla ei ole varaa nykyisessä tilanteessa tukea muiden kuntien asukkaita enempää kuin on pakko. Seudun muut kunnat nostavat kiinteistöveroja suhteessa tuloveroihin, jos ajavat omien asukkaidensa etua. Valtuustoryhmä ei kannata veronkorotuksia Vantaalla. Pyrimme estämään asumiskustannusten nousun eikä kiinteistöveroa pidä nostaa. n linja on pitkään ollut, että pääkaupunkiseudun kiinteistöverot tulee harmonisoida. Tässä Vantaan taloustilanteessa puhumme kyllä tämän tavoitteen puolesta, mutta olemme syksyn budjettivalmistelussa valmiit tyytymään kaupunginjohtajan budjettiesitykseen, jonka mukaan Vantaan kiinteistö- ja kunnallisveroja ei koroteta. Vaaliohjelmassa linjauksemme on, että emme kannata kiinteistöveron nostamista, sillä se ei perustu veronmaksukykyyn. Lisäksi ohjelmassamme todetaan, että ei sulje
2 2 pois kunnallisveroprosentin korotusta tulevalla valtuustokaudella. Ikävä kyllä, taloustilanne on erittäin vaikea ja kiinteistöveron laskeminen ei ole tällä hetkellä mahdollista. Monet puolueet kaavailevat verojen korotuksia ja mielestämme se ei ole tässä tilanteessa ratkaisu. On totta, että kiinteistövero on Vantaalla tapissa mutta vuosikymmenien leväperäinen taloudenpito on aiheuttanut vaikean taloustilanteen. Vantaa joutuu toimimaan omien edellytystensä mukaan myös taloudellisesti. Vakituisen asunnon vero on 0,32, mikä on alin mahdollinen. 2. Onko ryhmänne valmis esittämään ja kannattamaan budjetin v käsittelyn yhteydessä, että uudet vielä rakentamattomat investointihankkeet siirretään myöhemmäksi, jotta jo asutuilla alueilla voidaan katujen, koulujen, terveyskeskusten ja muut välttämättömät rakennus- ja korjaushankkeet suorittaa ilman leikkauksia? Lisäksi, että jo asutuilla alueilla voidaan huolehtia opetustoimen, terveyskeskusten ja vanhusten palveluista jne. ilman leikkauksia? Kaupungin investointibudjettia tullaan leikkaamaan merkittävästi ja useita hankkeita siirtyy myöhemmin toteutettavaksi. Valitettavasti pelkkä investointimenojen siirtäminen ei kokonaan tasapainota taloutta. Kaupungin työttömyys on korkea ja menot kasvavat nopeammin kuin tulot, joten taloutta on tasapainotettava myös käyttötalouden puolella. Kahdeksan euroa kymmenestä käytetään sosiaali- ja terveystoimessa sekä opetustoimessa. Jos kaupungissa on säästettävä, on myös näillä toimialoilla tyydyttävä hitaampaan menojen kasvuun. On tärkeää, että vanhat alueet pidetään vetovoimaisina eikä rakennuksia päästetä rapistumaan. Investointeja on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena, ja myös uusille alueille muuttaville perheille on taattava palvelut. Investointitasoa ollaan joka tapauksessa alentamassa huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna ja vain välttämättömimmät investoinnit toteutetaan. Olemme esittäneet, että talous- ja velkaohjelmassa esitettyjä palvelujen leikkauksia ei tultaisi toteuttamaan suunnitellussa laajuudessa.
3 3 Kannatamme investointien vähentämistä. Leikkausten vastustamisenkin kannalta on silti tärkeää, että aiemmin kalliilla velaksi ostetut maat rakennetaan asuinkäyttöön. Uusiin asuinalueisiin on sijoitettu niin paljon, ettei meillä ole varaa jättää investointeja kesken. Useita alueita ei pidä avata rakentamiselle yhtä aikaa, mutta on tärkeää vähentää pääkaupunkiseudun asuntopulaa rakentamalla Vantaan omistamille tonteille, joiden myynnistä kunta saa satoja miljoonia euroja. Kokoomuksen valtuustoryhmä ei ole käsitellyt erikseen teidän esiin ottamia kysymyksiä eikä osaan kysymyksiä voida vastata asettamalla eilaisia asioita vastakkain, esim investointeja ja palveluja. Investoinnit eivät ole käyttötaloudessa. Toimimme vaaliohjelmamme mukaisesti: Palveluja ei tule rahoittaa velalla, palvelujen edellyttämiä välttämättömiä investointeja tarvittaessa kyllä. Investoinneissa säästökohteita tulee kuitenkin hakea selvästi aikaisempaa enemmän. Lähivuosina on näet edelleen investoitava niin välttämättömiin palveluihin kuin kaupunkirakenteeseenkin. Uusia asuinalueita ja vastaavia suuria kaupunkirakenteen investointeja ei kuitenkaan tule tehdä, vaan keskittyä alueisiin, joista on jo päätökset tehty. Kyllä. Näin tullaan toimimaan. Vain välttämättömät ja jo aloitetut investoinnit voidaan suorittaa. Investointeja leikataan voimakkaasti. Silti myös kuluja joudutaan vähentämään. Joihinkin asioihin pyrimme saamaan muutoksia neuvotteluissa. 3. Vantaan Energia Oy on hakemassa ympäristölupaa ongelmajätteiden polttamiselle Långmossebergetin jätteenpolttolaitoksessa asutuksen keskellä. Laitos ei ongelmajätteiden polttoon sovi, vaan sitä varten on Ekokemin laitos Riihimäellä. Tuleeko ryhmänne pitämään huolen, että ongelmajätteitä ei missään tilanteessa polteta Långmossebergetin jätteenpolttolaitoksessa? Kaupunki ei myönnä ympäristölupaa jätevoimalalle. Kaupunginhallitus suhtautui varauksellisesti ns. ongelmajätteen polttoon voimalassa. Olemme koko ajan katsonut ongelmajätteen polton Vantaan Energian jätteenpolttolaitoksessa olevan hyvin kyseenalaista. Tähän mennessä eivät ympäristövaikutusten arviointiselosteet ole antaneet riittävää kuvaa riskienhallinnasta, etenkään raskasmetalli- ja
4 4 arseenipäästöjen suhteen. Muidenkin päästöjen kohdalla tarvitaan lisäselvityksiä. Pidämme tärkeänä jätteen synnyn ennaltaehkäisyä. Biojätteen, tai lasi- ja metallijätteen polttaminen jätevoimalassa ei ole tarkoituksenmukaista, vaan tuottaa jätettä hyödyllisistä raaka-aineista Vasemmiston ryhmä vastustaa ongelmajätteen polttoa Vantaalla. Kaupungin on käytettävä omistajaohjausta asian hoitamisessa. Ei vastannut ongelmajätteen polttamista koskevaan kysymykseen. Vastaamme vaaliohjelmamme mukaisesti seuraavan: HSY ja Vantaan Energia Oy rakentavat parhaillaan jätevoimalaa. Vantaan pitää sitä tarkoituksenmukaisena osana seudun jätehuoltoa. Erilliskysymyksenä tulee kuitenkin vielä arvioida uudelleen vaarallisten jätteiden polttamisen tarkoituksenmukaisuus osana hanketta. Jätteenpoltto ei saa myöskään heikentää toimia jätteen synnyn ehkäisemiseksi, vaan jätteiden tuottamista on edelleen vähennettävä ja kierrätystä edistettävä. Kaupungin omien kiinteistöjen tulee toimia tässä samoin kuin energian säästössäkin esimerkkinä. Kyllä Jätteenpolttolaitoksen tulee toimia niin, ettei se millään tavalla saastuta luontoa. Tässä noudatetaan lakia ja vaikeimmat jätteet menevät lain mukaan Riihimäelle. 4. Lentomelu on suuri ympäristöhaitta Vantaalla. Tukeeko ryhmänne, että ensisijaisesti suojellaan olemassa olevia asuinalueita lentomelulta? Vantaalla yleiskaava ja maakuntakaava ohjaavat rakentamista ja niiden tulee ohjata myös lentomelun ohjautumista. Vaaliohjelmamme mukaan lentomelua ja lentokentän ympäristöhaittoja on torjuttava tiukoin säännöksin. Lentomelun haitat tulee mielestämme minimoida. Kyllä.
5 5 Ei vastannut lentomelua koskevaan kysymykseen. Vastaamme vaaliohjelmamme mukaisesti seuraavan: Liikenne- ja lentomelu on rajattava riittävän suppeille alueille. Kyllä, näin ollaan toimittu ennenkin esim. kaupunginhallituksessa. Nykyinen yleiskaava on huomioinut tämän. 5. Katsotteko, että pääkaupunkiseudulla tulisi suorittaa kuntaliitoksia? Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ei tarvita kuntaliitoksia. Kannatamme Helsingin seudun (vähintään 14 kuntaa) yhteisen päätöksenteon lisäämistä kuntalaisten valitsemilla edustajilla. Yhteisiä asioita ovat mm. maankäyttö, asuminen, liikenne, alueiden eriarvoistumiskehityksen estäminen, elinkeinopolitiikka ja seudun kilpailukyky. Ryhmämme on ensisijaisesti ajanut kuntarajat ylittävän metropolihallinnon kehittämistä niin, että samalla varmistetaan lähidemokratia esimerkiksi kaupunginosavaltuustojen myötä. Kuntauudistus on kesken emmekä kannata yksittäisiä toimia, kuten Vantaan liittämistä johonkin toiseen kuntaan. Kannatamme metropolihallintoa, joka tulisi nykyisten monimutkaisten kuntayhtymien tilalle ja siten lisäisi demokratiaa sekä vähentäisi byrokratiaa. Ei vastannut kuntaliitosta koskevaan kysymykseen. Vastaamme vaaliohjelmamme mukaisesti seuraavan: Pääkaupunkiseudun ja sitä ympäröivien kuntien yhteistyössä kaikkein tärkeintä on, että palveluja on saatavissa nykyistä joustavammin kuntarajojen yli. Hallinnon tulee palvella tätä, joten on päättyvänä valtuustokaudella kannattanut eri yhteistyömuotojen selvittämistä mukaan lukien Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja. Saatujen selvitysten perusteella valtuustoryhmämme päätyi yhdistämisasiassa kielteiselle
6 6 kannalle. Näkemykseemme vaikuttivat mm. Helsingin valtava korjausvelka, sen Vantaata kalliimpi sisäinen hallinto raskaampine palvelutuotantokuluineen, hallinnon saneeraukset estävä viisivuotinen henkilöstön siirtymäsäännöstö, pääkaupunkiseudun mahdollinen sosiaalinen jakautuminen rikkaaseen länteen ja köyhään itään, pelko joutumisesta Pohjois- Helsinki-reservaatiksi sekä näköalattomuus pääkaupunkiseutua laajemman metropolialueen muodostamiseen. Niinpä valtuustoryhmämme kannatuksen on saanut pääkaupunkiseudun kaupunkeja laajemman, niistä ja lähikunnista Uudenmaan liiton (14 kuntaa) pohjalta muodostettavan metropolihallinnon aikaansaaminen. Sen puolesta ryhmämme toimi viimeksi keväällä Suomen hallituksen kuntarakenneuudistuksesta annetun Vantaan valtuuston lausunnon muotoilussa. Kannanotossamme pidimme tärkeänä, että uudistuksia toteutettaessa turvataan kaikkien ylikunnallisten organisaatioiden demokraattinen edustus. Tästä tavoitteesta lähtien olimme sitä mieltä, että maankäytön, asumisen ja liikenteen seutusuunnittelun lisäksi perustettavalle uudelle metropolihallinnolle tulisi siirtää nykyisin eri kuntayhtymille (HUS, HSL, HSY, Laurea jne.) kuuluvat tehtävät sekä maakuntatasoisten palvelujen järjestäminen ja elinkeinoelämän kehittäminen. Ylikunnallisten elinten demokraattiseen ohjaukseen saamisen rinnalla olemme vaatineet lähidemokratian ja kuntalaisten muiden osallistumismahdollisuuksien laajentamista. Vantaan aluetoimikuntia ei tule näivettää, vaan päinvastoin lisätä niiden toimimismahdollisuuksia ja -valtuuksia. Asukkaiden kuulemistilaisuuksia ja muita kaikille avoimia osallistumis- ja vaikutustilaisuuksia on lisättävä. Ei, Vantaan liittyminen esim. Helsinkiin ei ole vantaalaisten etujen mukaista. Kannatamme vapaaehtoisuutta, Vantaa pärjää itse kunhan huolehdimme taloudestamme. 6. Tällä hetkellä HSL ja HSY hoitaa toimintoja metropolitasolla. Tuetteko opetus- ja terveyssektorin siirtämistä uudelle metropolihallinnolle, jos uusi metropolihallinto toteutetaan? HSL ja HSY eivät vielä hoida asioita metropolitasolla. HSL:ssä on 7 jäsenkuntaa ja HSY:ssä vain 4. Kukaan ei ole esittänyt opetus- ja terveysasioiden siirtämistä mahdolliselle metropolihallinnolle. Lähipalveluista pitää jatkossakin päättää kunnissa. Kannatamme terveyssektorin siirtämistä nykyiset kuntarajat ylittävälle toimijalle erityisesti siksi, että nykyisestä asiakkaan pompottelusta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä päästäisiin eroon. Toisen asteen koulutukseen on jo nyt vapaa
7 7 hakeutuminen, joten sitä voitaisiin myös koordinoida ja kehittää metropolitasolla. Perusopetuksen pitää sen sijaan pysyä nykyisillä kunnilla ja sen suhteen päätösvaltaa voitaisiin jopa harkita siirrettäväksi lähidemokratian piiriin. Perusopetus on pidettävä kaikissa tilanteissa kuntien omassa päätösvallassa. Erikoissairaanhoito on jo nyt kuntien yhdessä järjestämää, joten sen siirtäminen metropolihallinnolle olisi järkevää, samoin kuin niiden oppilaitosten, jotka jo nyt ovat ylikunnallisia. Valtuustoryhmämme ei kannata uutta väliporrasta metropolihallinnossa. Viittaamme aiempaan vastaukseen ja toteamme terveydenhoidosta vaaliohjelmamme mukaisesti lisäksi seuraavan: Kaupungilla on päävastuu terveyspalvelujen suunnittelusta ja järjestämisestä, muta ei välttämättä niiden varsinaisesta hoitamisesta. Niinpä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja ylikunnallisen erikoissairaanhoidon ja kaupungin vastuulla olevan perusterveydenhuollon yhteentoimivuutta on syvennettävä, jotta sairaiden pompottelu ja pallottelu paikasta toiseen saadaan loppumaan. Palveluiden on oltava saatavilla joustavasti, riittävän nopeasti ja mahdollisimman läheltä, kuntarajoihin katsomatta. Myös kotilääkäripalvelujen saatavuutta on laajennettava. Useita vuosia sitten lakkautetun terveyskeskusten iltapäivystyksen jättämän palveluaukon korjaamiseksi on terveysasemien aukioloaikoja pidettävä sekä Länsi- että Itä-Vantaalla vähintään yhdessä terveyskeskuksessa joko Vantaan kaupungin alueella tai jos kuntien välinen yhteistyö mahdollistaa - sen välittömässä läheisyydessä. Näissä ns. täyden palvelun terveyskeskuksissa tulee olla saatavilla myös osa nykyisin erikoissairaanhoidon tuottamista terveyspalveluista, ainakin sen tarjoaman hoidon seurantaa ja terveyskeskustyötä tukevaa konsultaatiopalvelua. Sen sijaan vaativamman erikoissairaanhoidon yksiköiden osalta erikoistumista voidaan edelleen jatkaa. Jos erikoislääkäriresurssien työnjaosta ei päästä sopimukseen HUS:n kanssa, on harkittava yhteistyötä yksityisten lääkäriasemien kanssa. Emme usko, että tämä ratkaisumalli on oikea. Mutta tutustutaan selvityksiin jos ja kun niitä Opetus kuuluu peruskuntaan, ehkä erityissairaanhoitoa voidaan joissakin tapauksissa siirtää metropolitasolle. Arvioimme asiaa myöhemmin tarkemmin..
Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012
1 Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012 Puolueiden vastaukset 1. Verotusarvot huomioiden Vantaan kiinteistövero on Suomen korkein. Onko ryhmänne valmis esittämään ja kannattamaan Vantaan kaupungin
LisätiedotPääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus
Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen
LisätiedotMetropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo
Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 1 / 1 3706/00.01.00/2013 231 Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistäminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) 816 22252 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 298. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 28.10.2013 Sivu 1 / 1 4537/02.03.01/2013 298 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2014 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. (09)
LisätiedotAjankohtaista kunta-asiaa
Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän
LisätiedotMiksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009
Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun
LisätiedotKaKe-pohdintaa 6.3.2013
KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,
LisätiedotEsittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti
Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:
LisätiedotYhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä
Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä 23.1.2015 KU-ohjausryhmä 23.10.2014 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ohjausryhmä päätti kokouksessaan 23.10.2014 muun muassa
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotValmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:
Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,
LisätiedotKaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.
Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi
LisätiedotKaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)
Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo
LisätiedotBudjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija
Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi
LisätiedotVihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón
Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Metropolikaupunki uusi kunta Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa Uuden kunnan jakamisesta
LisätiedotMarko Ekqvist Perussuomalaiset
1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko
LisätiedotMetropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki
Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden
LisätiedotKUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua
KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua 27.1.2016 KESKI-UUDENMAAN SOTE SELVITYKSEN LAUSUNTO Uudenmaan itsehallintoalueen on tarpeen organisoitua sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta itsehallintoalueen
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan)
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 1) Toimintakate -27,78-27,51-28,05-29,03-11,77-12,06-12,39 Verotulot 22,10 22,54 23,17 24,22 13,65 13,27
LisätiedotViisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita
Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan
LisätiedotTulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta
Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan
LisätiedotVuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille
Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino
LisätiedotSeutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (7) 166 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän yhtymäkokous HEL 2012-005995 T 00 01 06 Päätös Konsernijaosto päätti kehottaa a tai hänen määräämäänsä edustamaan
LisätiedotMiten kunnan tulos lasketaan?
Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,
LisätiedotYhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista
Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin
LisätiedotMaakunnan ja kuntien vuorovaikutus. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Kuntamarkkinat
Maakunnan ja kuntien vuorovaikutus Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Kuntamarkkinat 12.9.2018 Suomen historian suurin hallintouudistus 230 000 kuntien työntekijää siirtyy maakuntaan. Uusi toimintamalli
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotAjankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen
Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotValmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:
Kaupunginhallitus 168 23.10.2017 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2018 2471/02.03.01.01/2017 Kaupunginhallitus 23.10.2017 168 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat
Lisätiedot1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista:
Kaupunginhallitus 23 30.01.2017 Kaupunginhallitus 38 27.02.2017 Kaupunginhallitus 94 27.03.2017 Kaupunginhallitus 117 24.04.2017 Kaupunginhallitus 137 15.05.2017 Hallintosääntö Hangon kaupunki / Kvo-asia
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Karim Peltonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotCase Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014
Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin
LisätiedotPohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete n:o 5093/16, Dnro 01520/16/2204
Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 96100 Rovaniemi Pohjois-Suomen hallinto-oikeus PL 189 90101 Oulu Viite Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete 28.12.2016 n:o 5093/16, Dnro 01520/16/2204 Asia Rovaniemen
LisätiedotAlueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.
Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut
LisätiedotBussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.
Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen
LisätiedotKunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014
Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Mikko Pukkinen, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät
LisätiedotKuntatalous ja kuntajohtaminen 2015
Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja johtaminen murroksessa aluetilaisuus 14.1.2015 Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen,
LisätiedotTutkimusosio Julkaistavissa Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee
Tutkimusosio Julkaistavissa.7. Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee 1 Enemmistö suomalaisista suhtautuu varauksellisesti hallituksen taloutta koskeviin
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotIlmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla
Kaupunkiseudun yhteistyö Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla Irma Karjalainen, tulosaluejohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Kuntaliitto 25.4.2019, Helsinki Kaupunkiseudun yhteistyö
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotKUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne
KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta
LisätiedotKiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 833/02.03.01/2014 332 Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kiinteistöverolain mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lääkäripalveluyritykset ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ismo Partanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotKysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola
Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun
LisätiedotMillainen itsehallintomalli Uudellemaalle?
Millainen itsehallintomalli Uudellemaalle? Finlandia-talo 16.9.2015 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Hallitusohjelma ja sote-selvityshenkilöhanke merkitsevät hallintohistoriassa ainutlaajuisen
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen
LisätiedotNäin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan. Kuntakoulutus Helsinki
Näin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan Kuntakoulutus 12.9.2012 Helsinki Väestönmuutos 250 x 250 m ruuduittain v. 2000 2009 V. 2000-2009 väestönkasvu hajautui koko seudulle, pääkaupunkiseudun vanhat
LisätiedotValmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:
Kaupunginhallitus 374 31.10.2016 Kaupunginvaltuusto 94 14.11.2016 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2017 1933/02.03.01.01/2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 374 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö
LisätiedotPerussuomalainen vaihtoehto. Jukka Kilpi Fil. tri, kaupunginvaltuutettu
Perussuomalainen vaihtoehto Jukka Kilpi Fil. tri, kaupunginvaltuutettu 12.05.2013 KATAISEN HALLITUKSEN KOLME VAIHTOEHTOA METROPOLIHALLINNOKSI 1) Kaksi suurkuntaa ja sopimusyhteistyö 2) Metropolihallinto
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen
LisätiedotPääkaupunkiseudun yhteistyö
Pääkaupunkiseudun yhteistyö PKS yhteistyö eri valtuustokausina 2004 2005 2008 2009 2012 2013 2017 Visio Toimialojen ohjelmat ja hankkeet PKS erikoissairaanhoito (HUS/HYKS 2006) Kv. kilpailukykystrategia
Lisätiedot"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:
Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotToteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.
Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin
LisätiedotKiinteistön arvon perusteella kunnalle suoritetaan vuotuista kiinteistöveroa. Kiinteistövero menee kokonaan kiinteistön sijaintikunnalle.
Kaupunginhallitus 389 29.10.2018 Kaupunginvaltuusto 148 05.11.2018 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2019 3374/02.03.01.01/2018 Kaupunginhallitus 29.10.2018 389 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö
LisätiedotARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY
ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen
LisätiedotHelsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL)
Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) Perussopimus 1.1.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n perussopimuksen sisältö 1 luku Yleistä 1 Kuntayhtymän perustaminen ja jäsenkunnat 2 Toimialue
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotYhteisten asukasiltojen yhteenveto
Yhteisten asukasiltojen yhteenveto Asukastilaisuudet kolme kaikille 8 kunnan asukkaille tarkoitettua tilaisuutta Tuusula 1.4. + Mäntsälä 8.4. + Hyvinkää 10.4. osallistujia yhteensä noin 100 hlöä selvityksen
LisätiedotDemokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto
Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi
LisätiedotKuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen
Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos
LisätiedotHE 29/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta
HE 29/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kiinteistöverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöveroprosenttien
LisätiedotYMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto
YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kymenlaakson kuntapäivä 25.5.2018 Minna Punakallio, pääekonomisti Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 2 23.5.2018 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
LisätiedotKunta soten jälkeen. Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista. Kuntarahoitus Copyright Kuntarahoitus
Kunta soten jälkeen Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista Kuntarahoitus 1 Tutkimuksen tavoite ja taustaa Kuntarahoitus halusi kartoittaa kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä
LisätiedotVantaan Keskustan tavoitteita valtuustokaudella 2013-2016 ovat seuraavat:
1/11 Vantaan Keskustan tavoitteita valtuustokaudella 2013-2016 ovat seuraavat: VANTAAN TIE EI OLE KREIKAN TIE Heikoimpien asemasta ei tingitä. Emme olisi Keskusta, jos emme puolustaisi heikoimpia. Siksi
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen
LisätiedotKuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0
LisätiedotMetropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa
Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Maaliskuu 18.3. valtuustossa kaupunginjohtajan info (19.3. SOTE uudistuksen selvityshenkilöiden määräaika päättyy) (21.3. hallituksen budjettiriihi) Huhtikuu
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotKH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall
Valtuusto 114 13.06.2016 Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotAlueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa
Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013
LisätiedotTalouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013
Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,
LisätiedotPöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta
1 32 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kunnanhallitus 22.9.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen
LisätiedotAluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV
Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Liikenne- ja viestintäministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Särkijärvi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotUudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013
Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry. (TAJA) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Niemi 3. Vastauksen
LisätiedotLausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta
Kaupunginhallitus 373 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 92 13.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 518/00.01.00/2013 KHALL 06.10.2014 373 Seutukaupunkiverkoston
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 114. Valtuusto Sivu 1 / Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2017
Valtuusto 2.09.206 Sivu / 3563/206 02.03.0 Kaupunginhallitus 236 29.8.206 4 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 207 Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826
LisätiedotHattula - Hämeenlinna Janakkala
Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013
LisätiedotKaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Työryhmä 4: Kuntatalous ja tukipalvelut Loppuraportti
Työryhmä 4: Kuntatalous ja tukipalvelut Loppuraportti Kuntatalous ja tukipalvelut työryhmän kokoonpano Kuntatalouden nykytilanne Vuosina 2000 2009 seudun viiden kunnan vuosikate on ollut jonain vuonna
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Itä-Savon Sairaanhoitopiirin ky / Ympäristöterveydenhuoltojaosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sampsa Kinnunen 3. Vastauksen
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN. Palveluiden järjestäminen ja tuotanto kuntayhtymämallissa
KESKI-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN Dnro Kh 458/2017 (00.021) KH 8.5.2017 / 130 Kv 29.5.2017 / 56 Tausta Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit
% 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2022 -0,5 5,6 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2-3 -4-4,4-5,1-5 -6 1) 2) 2) 3) 4) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01
LisätiedotKuntien vuoden 2018 veroprosentit
Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 331. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 1 / 1 3717/2016 02.02.00 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 64 12.9.2016 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 68 17.10.2016 331 Konserniyhteisöille asetettavat vuoden
LisätiedotKiinteistöveroprosentit vuodelle 2018 on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään
Kaupunginhallitus 519 30.10.2017 Kaupunginhallitus 524 31.10.2017 Kaupunginvaltuusto 157 13.11.2017 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2018 KH 519 Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n (1266/2001)
LisätiedotTalous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ
LisätiedotPääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.
Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun
Lisätiedot