Vantaan Keskustan tavoitteita valtuustokaudella ovat seuraavat:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan Keskustan tavoitteita valtuustokaudella 2013-2016 ovat seuraavat:"

Transkriptio

1 1/11 Vantaan Keskustan tavoitteita valtuustokaudella ovat seuraavat: VANTAAN TIE EI OLE KREIKAN TIE Heikoimpien asemasta ei tingitä. Emme olisi Keskusta, jos emme puolustaisi heikoimpia. Siksi haluamme tiukasta talouskurista huolimatta pitää esillä seuraavia menovaikutteisia asiakohtia. Lastenhoito Perheen on voitava valita kotihoidon, päiväkodin sekä perhepäivähoidon välillä. - Aidosti ja taloudellisesti tasavertaisina vaihtoehtoina. Laadukas ja turvallinen lasten päivähoito on saatava läheltä kotia. Ryhmäkoot on pidettävä pieninä. Kerhotoimintaa, avointen päiväkotien toimintaa sekä lasten kotihoidon tuen korotusta ja päivähoidon paikkatakuuta perheille, joissa isä tai äiti ja päivähoitoikäiset sisarukset ovat kotona, on jatkettava. Lasten kotihoidon tuen kuntalisiä ei muiltakaan osin saa nipistää. Perhepäivähoidon saatavuutta ja toimivuutta on parannettava. Päävastuu lapsen kasvatuksesta on kodilla kaupungin varhaiskasvatus ja koulu täydentävät sitä. Lähtökohtamme on, että vanhemmilla on oltava oikeus valita lapsensa hoitomuoto ja eri vaihtoehtojen tulee olla perheille taloudellisesti tasavertaisia. Siksi olemme tyytyväisiä tällä valtuustokaudella saatuihin parannuksiin lasten kotihoidon tuessa niille perheille, joissa isä tai äiti ja alle kouluikäiset sisarukset ovat kotona. Edellytämme tämän järjestelyn jatkamista ja toimimme sen puolesta, ettei lasten kotihoidon tuen kuntalisää muiltakaan osin nipistetä. Perhepäivähoidon uudet työaikajärjestelyt ovat joillakin alueilla heikentäneet tämän hoitomuodon saatavuutta ja toimivuutta. Tilanteen korjaamiseksi perhepäivähoitajien palkkausta ja kustannuskorvauksia sekä keskinäisiä sijaisjärjestelyjä tulisi kehittää niin, että perhepäivähoitoa olisi tarjolla kunnallisen päivähoitopaikkojen aukioloaikoja vastaavasti. Myös ryhmäperhepäivähoidon saatavuus on turvattava. Avoimet päiväkodit, kerhotoiminta, asioinnin hoitoapupalvelu ja asukaspuistot tukevat lasten kotija perhepäivähoitoa. Tältäkin osin on jatkettava ällä valtuustokaudella aloitettua kehittämistyötä. Päiväkotien kokopäivähoito on lasten yleisin hoitomuoto. Laadukas ja turvallinen päiväkotipaikka olisi saatava mahdollisimman läheltä kotia tai vanhempien työmatkan varrelta. Ryhmäkoot tulee isoissakin päiväkodeissa pitää riittävän pieninä. Henkilöstön vaihtuvuus ja sijaisuusjärjestelyt on saa-

2 2/11 tava sellaisiksi, että päiväkodeissa on kaikissa oloissa riittävästi henkilöstöä ja sijaisetkin mahdollisuuksien mukaan samoja ja lapsille tutuksi tulevia. Koska perheiden tarpeet vaihtelevat hoitoajan suhteen, osapäiväryhmät ovat hyvä ja tarpeellinen vaihtoehto. Päiväkotitoiminnan tulee myös mahdollistaa erilaisia vaihtoehtoja, esim. kielikylpypäiväkoteja ja erilaisia pedagogisia vaihtoehtoja. Niiden järjestämisessä tulisi toimia yhteistyössä seurakuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja yksityisten yritysten kanssa. Kannatamme sivistystoimen ehdotuksia yksityisen päivähoidon kuntalisän nostamisesta ja starttirahan myöntämisestä uusille yrityksille. Opintie Homekouluja ei Vantaalla suvaita, ja siksi homekouluihin on varattava laajempi korjausbudjetti, valtionapujen lisäksi. Hyvään opintiehen tarvitaan pienet opetusryhmät, opettajien pysyvyys sekä koulunkäynti lähikoulussa. Kouluterveydenhuollosta ja muista tukipalveluista on huolehdittava ja kiusaamiseen puututtava tiukasti. Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on tarjottava jatko-opintopaikka. Lasten kasvua tukeva, oppilaan kokoinen ja oppimiseen innostava esiopetus ja peruskoulu on jokaisen lapsen oikeus ja yksi tärkeimmistä lähipalveluista. Mitä nuorempi koululainen on kyseessä, sitä lähempänä kotia ja sitä pienemmän sekä koulun että perusopetuksen ryhmäkoon tulee olla. Jos lähin koulu on kuntarajan toisella puolella, tämä ei saa estää palvelun saamista. Olemme tyytyväisiä siihen, että koulujen ryhmäkokoja on päättyvänä valtuustokautena saatu pienennettyä ja kuntien välistä yhteistyötä lisättyä. Kouluilla on oltava käytössään riittävästi opetustyötä tukevaa henkilökuntaa: koulunkäyntiavustajia, kouluterveydenhoitajia sekä kuraattori- ja psykologipalveluja. Nuorten siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle on tuettava mm. tehostamalla opintojen ohjausta ja oppilashuollon palveluja. Koulujen kerhotoimintaa on kehitettävä: lasten ja nuorten harrastuspiirit koulutyön jälkeen tukevat yhteisöllisyyden kasvua ja suvaitsevaisuutta eri väestöryhmien välillä. Kiusaamiseen on aina puututtava tiukasti. Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on tarjottava jatko-opintopaikka joko ammatillisesta koulutuksesta, lukiosta tai kymppiluokalta. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä erityisesti niillä aloilla, joilla on nähtävissä pysyvää työvoimatarvetta, esim. rakennus- ja LVI-alat sekä hoitoala. Keskeyttäminen on toisen asteen koulutuksessa vieläkin valitettavan yleistä. Siksi kouluissa on oltava riittävästi opinto-ohjaajia, jotta koulutukseen hakeutuva voisi saada realistisen kuvan alasta, jolle on hakeutumassa. Tarvittaisiin lisää myös työhön tutustumista ennen ammattiopintojen alkua. Mikäli opinnot keskeytyvät, on tärkeää, että nuori saa tässä vaiheessa riittävästi opinto-ohjausta uusien mahdollisuuksien ja opintopolkujen etsimisessä. Koulutusjärjestelmää on lisäksi kehitettävä niin, että opiskelijoiden aikaa ja energiaa hukkaavat päällekkäisyydet siirryttäessä alalta toiselle tai toiselta asteelta ammatti-

3 3/11 korkeakouluun poistetaan. Aiempien opintojen hyväksi lukemisesta uusissa opinnoissa on tehtävä toimiva käytäntö. Tasokkaat opiskelijahuollon palvelut, terveydenhuolto-, kuraattori- ja psykologipalvelut on vakiinnutettava myös toiselle asteelle. Koulurakennusten terveellisyyden ja turvallisuuden tulisi olla itsestään selvyys. Homekouluja ei pidä Vantaalla suvaita, ja siksi homekouluihin varattua määrärahaa tulee lisätä ja toimia samalla sen puolesta, että rahoitukseen saadaan erillisvaltionosuutta. Kiinteistöistä vastaavan tilakeskuksen on huolehdittava, että siivous on kunnollista ja korjaukset hoidetaan ajallaan ja laadukkaasti. Koulujen, tilakeskuksen ja Vantaan Tilapalvelut Oy:n yhteistyötä koulukiinteistöjen kunnon seurannassa on parannettava. Syrjäytymisen torjunta Lasten ja nuorten ongelmiin on puututtava ajoissa, neuvolan, päiväkodin, koulun ja perhe- ja nuorisoneuvolan monialaisena yhteistyönä. Osana ennaltaehkäisytyötä on lisättävä lapsiperheiden kotipalveluja. Nuorten työnvälityspalveluita on kehitettävä. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen vaatii paitsi lasten myös koko perheelle suunnatun suomen kielen koulutuksen selvää lisäämistä. Kaikille asukkaille on turvattava riittävät kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja muut lähiharrastusmahdollisuudet. Kannatamme Vantaan vammaispoliittisen ohjelman toteuttamista, taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Lasten, nuorten ja perheiden erilaiset ongelmat ovat niin Vantaalla kuin muissakin suurissa kaupungeissa lisääntyneet vuosi vuodelta, mikä on johtanut lastensuojelutoimenpiteiden, perhetyön, mielenterveyspalvelujen ja toimeentulotuen tarpeen voimakkaaseen kasvuun. Vantaan on vastattava tähän haasteeseen suuntaamalla enemmän voimavaroja ennaltaehkäisevään työhön ja lisäämällä neuvolan, päiväkodin, koulun ja perhe- ja nuorisoneuvolan monialaista yhteistyötä. Lapsiperheiden lähes alas ajettuja kotipalveluja on myös lisättävä. Tätä huolenpitoa kaikista heikoimmista Keskusta on päättyvänä valtuuskautena pitänyt kaikissa talousneuvotteluissa tärkeimpänä. Parasta ennaltaehkäisyä on huolehtia varhaiskasvatuksen ja koulujen opetuksen laadukkuudesta sekä työllistymispalveluista. Kouluilla on tärkeä tehtävä maahanmuuttajien integroinnissa suomalaiseen yhteiskuntaan sekä syrjäytymisen ja väestöryhmien välisten ristiriitojen ehkäisemisessä. On turvattava, että kaikki oppilaat saavat täysipainoisesti koko peruskoulun oppimäärän mukaisen opetuksen ja että heitä tuetaan jatko-opintoihin. Koulutus, ammattitaito ja työpaikka auttavat parhaiten juurtumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi toisena kielenä opetus ja oppilaan kotikielen opetus ovat tässä maahanmuuttajien osalta tärkeitä tekijöitä. Lasten ja nuorten lisäksi suomen kielen koulutusta on oltava riittävästi tarjolla myös muulle perheelle.

4 4/11 Koulutuslaitosten erilaisia tukipalveluja on kehitettävä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Erityisosaamista tarvitaan lisää mm. ennaltaehkäisevään mielenterveyden hoitoon. Valtiovalta on siirtänyt vastuutaan työllisyyspalveluista kasvavassa määrin kunnille. Siksi valtion on lisättävä rahoitusosuuttaan näihin tehtäviin ja vastaavasti pienennettävä omaa työvoimahallintoaan taikka muutettava toimintatapojaan niin, että nuorelle tai pitkäaikaistyöttömälle pystytään etsimään työtä eikä vain tarjoamaan erilaisia tukimahdollisuuksia. Syrjäytymistä ehkäisee myös elävä yhteisöllisyys. Siksi asukkailla tulee olla eri puolilla kaupunkia käytettävissään monipuoliset ja virikkeelliset kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja muut tilat ja -palvelut lähiharrastusmahdollisuuksia varten. Järjestetyn kulttuuritarjonnan ohella on tuettava myös omaehtoista kulttuuritoimintaa ja muuta yhdessä tekemistä esimerkiksi erilaisissa harrastuskerhoissa. Vapaa-ajan toimintoja varten on rakennettu mm. liikunta- ja kulttuuritiloja. Niiden käytön tehostamiseksi ja monipuolistamiseksi on uskallettava toimia ennakkoluulottomasti yli hallintokuntien rajojen ja joustettava tarvittaessa tiukasta tilojen maksullisuudesta. Sikäli kun tiloja on esimerkiksi päiväsaikaan vapaana, niitä tulisi tarjota aktiivisesti iltapäiväkerhojen, eläkeläisliikunnan ja vapaaehtoisjärjestöjen käyttöön maksutta tai pientä korvausta vastaan. Toisaalta tilojen käyttö tulisi turvata silloin, kun siihen on kysyntää ja tarve: ainakin nuorisotilojen tulisi olla auki myös koulujen lomaaikoina, jolloin nuorilla on enemmän vapaa-aikaa. Vapaa-aikatilojen järjestämisessä tarvitaan myös seudullista yhteistyötä sekä yhteistoimintaa liikunta-alan yritysten kanssa, joilla keinoin voidaan mahdollistaa ns. vähemmän harrastettujen lajien harjoitus- ja toimintatilat. Itsenäinen ikääntyminen Ikääntyvien aktiivisuuden ja vireyden tukemiseksi tarvitaan ilmaisten liikuntapalvelujen ikärajan alentamista. Ikääntyvien kotona asumista mahdollisimman pitkään on tuettava nykyistä laajemmin kotihoitopalveluin. Myös kotitalkkaripalveluja tulee järjestää, esimerkiksi kaupungin työpajan kautta. Palveluasumista ja laitoshoitoa on oltava tarjolla tarvetta vastaavasti. Omaishoitoa tuettava taloudellisesti siten, että se on selvä vaihtoehto laitoshoidolle. Vanhustenhoitoon kaivataan erilaisia vaihtoehtoja. Sekä päättyvänä että aikaisempina valtuustokausina Keskusta on pitänyt erityisen tärkeänä sitä, että vanhukset voisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan, ja puhunut aina omaishoitajien puolesta. Omaishoitajille on tarjottava riittävän korvauksen lisäksi kuntouttavaa tukitoimintaa sekä lomajärjestelyt kaikille niille, jotka iäkkäänä tai huonokuntoisena hoitavat omaisiaan. Kotona asumiseen panostaminen edellyttää moninaisia kaupungin tukitoimia: kotipalvelun ja terveydenhuoltopalvelujen keskinäistä koordinaatiota on parannettava ja henkilöstöresursseja lisät-

5 5/11 tävä. Vanhuksille tarvitaan esimerkiksi riittävästi omaa kotisairaalatoimintaa. Keskusta on myös tyytyväinen eri puolille Vantaata perustettujen vanhusten päivätoimintakeskusten toimintaan ja edellyttää niin toimintaedellytysten turvaamista ja kehittämistä jatkossakin. Kunnon ylläpitämiseksi kannalta tarvitaan myös liikunta- ja ulkoilupalveluja sekä muita virikkeitä. Siksi ehdotamme senioripassin ikärajan alentamista 65 vuoteen. Samoin on huolehdittava vanhusten riittävästä ravitsemuksesta, johon kuuluu ateriapalvelujen ohella huolenpito hampaiden kunnosta ja huolehtiminen siitä, että ruoka todella syödään. Oman haasteensa asettaa myös ikäihmisten lisääntynyt alkoholinkäyttö. Kaikki eivät kuitenkaan pärjää kotona. Siksi kaivataan lisää palvelutaloja ja erityisesti pienryhmäkoteja. Niitä tulee olla mahdollisimman tasaisesti ympäri Vantaata, lähellä kunkin vanhuksen aiempaa kotia, lapsia ja ystäviä. Palvelutalot eivät saa olla vain mahdollisimman edullisia vanhusten säilytysyksiköitä, vaan niissä tulee olla läsnä sekä yhteisöllisyys että hoiva ja huolenpito. Yhteisöllisyyttä lisäävää iltaruokailua ei saa korvata voileivillä, eikä viriketoimintaa muutoinkaan vähentää. Yksi tulevaisuuden suuria kysymyksiä on näet iäkkäiden ihmisten yksinäisyys niin kotona kuin palvelutaloissakin. Kaikkien palvelujen toteuttamisessa tarvitaan yhteistyötä ja yhteisvastuullisuutta omaisten, palveluiden järjestäjien, palveluyritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Siksi palveluseteli on laajennettava kaikkeen hyvinvointipalveluun. Nämä näkökohdat on huomioitava myös valmisteilla olevassa vanhuspalvelulaissa. Pelkkä laitoshoidon henkilöstöresurssien minimivaatimuksen säätäminen ei riitä, vaan on turvattava riittävin laadullisin kriteerein kaikkien, niin kotona kuin laitoksissa olevienkin vanhusten ihmistä arvostava ja kunnioittava hoiva. Terveyspalvelut Terveydenhoidon peruspalvelut on saatava kummaltakin puolelta Vantaata, ilman jonoja ja myös iltaisin. Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon tarvitaan lisää voimavaroja kaikilla tasoilla. Kuntarajat eivät saa olla este palvelujen käyttämiselle. Kotilääkäripalvelujen saatavuutta on laajennettava. Kaupungilla on päävastuu terveyspalvelujen suunnittelusta ja järjestämisestä, muta ei välttämättä niiden varsinaisesta hoitamisesta. Niinpä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja ylikunnallisen erikoissairaanhoidon ja kaupungin vastuulla olevan perusterveydenhuollon yhteentoimivuutta on syvennettävä, jotta sairaiden pompottelu ja pallottelu paikasta toiseen saadaan loppumaan. Palveluiden on oltava saatavilla joustavasti, riittävän nopeasti ja mahdollisimman läheltä, kuntarajoihin katsomatta. Myös kotilääkäripalvelujen saatavuutta on laajennettava.

6 6/11 Useita vuosia sitten lakkautetun terveyskeskusten iltapäivystyksen jättämän palveluaukon korjaamiseksi on terveysasemien aukioloaikoja pidettävä sekä Länsi- että Itä-Vantaalla vähintään yhdessä terveyskeskuksessa joko Vantaan kaupungin alueella tai jos kuntien välinen yhteistyö mahdollistaa - sen välittömässä läheisyydessä. Näissä ns. täyden palvelun terveyskeskuksissa tulee olla saatavilla myös osa nykyisin erikoissairaanhoidon tuottamista terveyspalveluista, ainakin sen tarjoaman hoidon seurantaa ja terveyskeskustyötä tukevaa konsultaatiopalvelua. Sen sijaan vaativamman erikoissairaanhoidon yksiköiden osalta erikoistumista voidaan edelleen jatkaa. Jos erikoislääkäriresurssien työnjaosta ei päästä sopimukseen HUS:n kanssa, on harkittava yhteistyötä yksityisten lääkäriasemien kanssa. Palveluiden kehittämisessä on muistettava, että toimivat ja tarpeelliset palvelut turvataan myös muutostilanteissa. Puhelinpalvelujen toimivuutta ja muuta palveluista tiedottamista on parannettava. Pelkkä nettitiedottaminen ei ole sosiaali- ja terveystoimen palveluissa riittävää, koska kaikilla palveluiden tarvitsijoilla ei ole internet-yhteyttä. Itsenäisenä Vantaa huolehtii asukkaistaan parhaiten. Vantaa pysyköön itsenäisenä kaupunkina emme halua Pohjois-Helsingiksi. Tehtäviä voidaan silti selvien mittakaavaetujen sitä puoltaessa siirtää laajemman alueen vastuulle. Tällöin on varmistettava alueen suora demokraattinen edustaminen. Kuntarakennemuutoksista edellytämme kaikissa tapauksissa neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Lähidemokratiaa ja asukkaiden muita osallistumismahdollisuuksia on parannettava. Pääkaupunkiseudun ja sitä ympäröivien kuntien yhteistyössä kaikkein tärkeintä on, että palveluja on saatavissa nykyistä joustavammin kuntarajojen yli. Hallinnon tulee palvella tätä, joten Keskusta on päättyvänä valtuustokaudella kannattanut eri yhteistyömuotojen selvittämistä mukaan lukien Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja. Saatujen selvitysten perusteella valtuustoryhmämme päätyi yhdistämisasiassa kielteiselle kannalle. Näkemykseemme vaikuttivat mm. Helsingin valtava korjausvelka, sen Vantaata kalliimpi sisäinen hallinto raskaampine palvelutuotantokuluineen, hallinnon saneeraukset estävä viisivuotinen henkilöstön siirtymäsäännöstö, pääkaupunkiseudun mahdollinen sosiaalinen jakautuminen rikkaaseen länteen ja köyhään itään, pelko joutumisesta Pohjois-Helsinki-reservaatiksi sekä näköalattomuus pääkaupunkiseutua laajemman metropolialueen muodostamiseen. Niinpä valtuustoryhmämme kannatuksen on saanut pääkaupunkiseudun kaupunkeja laajemman, niistä ja lähikunnista Uudenmaan liiton (14 kuntaa) pohjalta muodostettavan metropolihallinnon aikaansaaminen. Sen puolesta ryhmämme toimi viimeksi keväällä Suomen hallituksen kuntaraken-

7 7/11 neuudistuksesta annetun Vantaan valtuuston lausunnon muotoilussa. Kannanotossamme pidimme tärkeänä, että uudistuksia toteutettaessa turvataan kaikkien ylikunnallisten organisaatioiden demokraattinen edustus. Tästä tavoitteesta lähtien olimme sitä mieltä, että maankäytön, asumisen ja liikenteen seutusuunnittelun lisäksi perustettavalle uudelle metropolihallinnolle tulisi siirtää nykyisin eri kuntayhtymille (HUS, HSL, HSY, Laurea jne.) kuuluvat tehtävät sekä maakuntatasoisten palvelujen järjestäminen ja elinkeinoelämän kehittäminen. Ylikunnallisten elinten demokraattiseen ohjaukseen saamisen rinnalla olemme vaatineet lähidemokratian ja kuntalaisten muiden osallistumismahdollisuuksien laajentamista. Vantaan aluetoimikuntia ei tule näivettää, vaan päinvastoin lisätä niiden toimimismahdollisuuksia ja -valtuuksia. Asukkaiden kuulemistilaisuuksia ja muita kaikille avoimia osallistumis- ja vaikutustilaisuuksia on lisättävä. Kaupungin talous kuntoon. Velan kasvu on saatava hallintaan ja vastuullista menokuria jatkettava. Palveluja ei tule rahoittaa velalla, palvelujen edellyttämiä välttämättömiä investointeja tarvittaessa kyllä. Investoinneissa säästökohteita tulee kuitenkin hakea selvästi aikaisempaa enemmän. Keskusta ei sulje pois kunnallisveroprosentin korotusta tulevalla valtuustokaudella. Kaupungin palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta on kehitettävä mm. hyödyntämällä tietotekniikkaa sekä ennen kaikkea huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista ja motivaatiosta kaikissa toimipisteissä. Vantaalaisille työtä tarjoavien yritysten palvelut ja liikenneyhteydet on pidettävä kunnossa. Valtionosuuksista ei saa leikata, vaan enemmin korotettava valtion tuloveroa. Vantaan Keskusta on vuosikymmeniä kantanut huolta kaupunkimme velkaantumisesta, joka on päättyvällä valtuustokaudella edelleen kasvanut.. Velkataakka on kaupungille iso riski talouden suhdanteiden ja sitä seuraavien korkotason mahdollisten vaihteluiden takia. Se vaarantaa myös mahdollisuuttamme toimia itsenäisenä kaupunkina. Siksi Keskusta ei kannata veroprosentin korotuksia tällä valtuustokaudella, mutta ei sulje pois sitäkään vaihtoehtoa tulevina vuosina. Lähivuosina on näet edelleen investoitava niin välttämättömiin palveluihin kuin kaupunkirakenteeseenkin. Uusia asuinalueita ja vastaavia suuria kaupunkirakenteen investointeja ei kuitenkaan tule tehdä, vaan keskittyä alueisiin, joista on jo päätökset tehty. Investointien vaatimaa velkaantumista voidaan pienentää mm. realisoimalla kaupungille tarpeetonta omaisuutta nykyistä aktiivisemmin, huolehtimalla paremmin kiinteistöjemme kunnosta sekä vähentämällä toimitilojen määrää ja lisäämällä niiden monikäyttöisyyttä. Myös investointien seurantaa ja priorisointia yli toimialojen on lisättävä sekä kaupungin hallinnossa että luottamushenkilöelimissä.

8 8/11 Jotta velan kasvu saataisiin hallintaan, on myös käyttötaloudessa jatkettava tiukkaa menokuria. Kaupungin palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta on parannettava mm. hyödyntämällä tietotekniikkaa sekä ennen kaikkea huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista ja motivoinnista sekä asiakaslähtöisyydestä. Palvelutuotannossa on lisäksi otettava ennakkoluulottomasti käyttöön uusia rahoitus- ja toimintamalleja. Niiden aikaansaamiseksi Keskusta pitää tärkeänä, että kaupungin hankinnoissa turvataan pienten yritysten tasapuolinen kohtelu ja kannusteet innovatiivisuuteen. Hyvinvointipalveluissa painopistettä on siirrettävä haittojen korjaamisesta ennalta ehkäisevään työhön. Vantaan talouden tasapainottamista vaikeuttaa verotulojen riittämättömyys suhteessa investointi- ja palvelutarpeisiin sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys. Siksi vantaalaisille työtä tarjoavien yritysten tarvitsemat palvelut ja erinomaiset liikenneyhteydet on pidettävä kunnossa. Yksi merkittävä syy Vantaan velkaantumiseen on se, että valtio on koko ajan lisännyt kuntien tehtäviä ja vastuita osoittamatta niihin riittävää rahoitusta, vaan päinvastoin leikkaamalla valtionosuuksia. Keskustan mielestä valtionosuuksista ei saa enää leikata, vaan on ennemmin korotettava valtion tuloveroa, joka on progressiivinen toisin kuin kuntaverot. Näistäkin on huolehdittava. Hyvään asumiseen Asuinalueiden on oltava turvallisia ja viihtyisiä. Vanhojen lähiöiden palvelut ja vetovoimaisuus on turvattava täydennysrakentamisella ja kannustamalla taloyhtiöitä huolehtimaan korjauksista. Myös teiden ja katujen kunnossapidosta on huolehdittava. Omistus ja vuokrataloja on sijoitettava kaikille alueille: erilaisten ihmisten asuminen samoilla alueilla edistää tasapainoisten yhteisöjen kehittymistä. Kiinteistöveron nostamista emme kannata, sillä se ei perustu veronmaksukykyyn. Erikokoisia pien- ja omakotitaloja ja -tontteja on saatava lisää, jotta niitä olisi tarjolla muillekin kuin varakkaille. Erityisesti tarvitaan enemmän vuokratontteja ja -asuntoja lapsiperheiden käyttöön. Perinnemaisemat on säilytettävä. Keskusta haluaa rakentaa alueellisesti tasapainoista ja ekologisesti kestävää Vantaata, jossa vastattaisiin entistä paremmin ihmisten asumistoiveisiin. Tiivis kerrostalorakentaminen on keskitettävä pää- ja kehäradan varteen ja muihin kaupunkikeskuksiin ja muualla lisättävä pien- ja omakotitalojen osuutta. Asuinalueiden tulee olla turvallisia, siistejä ja viihtyisiä, uusienkin omaleimaisia ja kauniita.

9 9/11 Asutuksen lomassa on säilytettävä pelto- ja metsäalueita. Luonnonsuojelualueita ja perinnemaisemia tulee vaalia. Hajanaisen ja vaikeasti hahmotettavan postimerkkikaavoituksen sijasta on asemakaavoituksessa ryhdyttävä laatimaan yleiskaavaa täydentäviä alueellisia yleissuunnitelmia, jotta alueita voidaan rakentaa kokonaisvaltaisesti. Vanhojen lähiöiden palvelut ja vetovoimaisuus on turvattava olemassa olevaa lähiympäristöä ja asutusta kunnioittavalla täydennysrakentamisella ja kannustamalla talo- ja kiinteistöyhtiöitä huolehtimaan korjauksista. Myös teiden ja katujen kunnossapidosta sekä muusta vanhojen alueiden kunnallistekniikasta on huolehdittava. Suunnitelmat on laadittava asukkaita kuunnellen ja niissä on sovitettava yhteen erilaisten toimintojen tarpeet. Puistoja ei saa nakertaa pala palalta pienemmiksi. Sosiaalisen monimuotoisuuden turvaamiseksi kaikissa kaupunginosissa tulee olla kaikenkokoisia ja kaikentyyppisiä asuntoja. Esimerkiksi omistus- ja vuokrataloja sekä erityisryhmäasumista on sijoitettava kaikille alueille: erilaisten ihmisten asuminen samoilla alueilla edistää tasapainoisten ja suvaitsevien yhteisöjen kehittymistä. Asumiskustannusten hillitsemiseksi tonttitarjontaa on lisättävä, jotta erikokoisia pien- ja omakotitaloja ja -tontteja olisi tarjolla muillekin kuin varakkaille. Nuoret, ensiasunnon hankkijat ja nuoret lapsiperheet on erityisesti otettava nykyistä paremmin huomioon asuntopoliittisissa toimenpiteissä siten, että tarjolle tulee riittävästi kohtuuhintaisia ja -kokoisia asuntoja. Kaavoitus- ja tonttipolitiikalla on turvattava sekä vapaarahoitteisten omistus- ja vuokra-asuntojen tuottajien että perinteisen kaupungin vuokra-asuntotuotantoa harjoittavan VAV:n ja muiden yleishyödyllisten asuntotuottajien toimintamahdollisuudet. Keskusta vastustaa kiinteistöveron nostamista, sillä se eri perustu veronmaksukykyyn. Sujuvaan liikenteeseen Joukkoliikennettä on kehitettävä tasapuolisesti eri asuinalueiden kesken, esim. palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteen avulla. Raskasta liikennettä vantaalaisten asuinalueiden lävitse tulee vähentää selvästi, tarvittaessa läpiajokielloin, ja asuinalueiden melusuojauksia parantaa määrätietoisella ohjelmalla. Katujen ja teiden kunnossapidosta sekä kevyen liikenteen, erityisesti kouluteiden, turvallisuudesta on huolehdittava. Joukkoliikennettä tulee parantaa sovittaen joustavasti yhteen Vantaan sisäinen ja seutuliikenne. Kaikilta alueilta on oltava toimivat ja palvelevat joukkoliikenneyhteydet. Asuinalueiden tasapuolisuus voidaan turvata esimerkiksi palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteen avulla. Rautatieasemille ja aluekeskusten välisille tiheästi liikennöiville runkobussilinjoille on järjestettävä matkustajamäärät ja liikkumistarpeet kohtuullisesti huomioon ottava ja aikataulullisesti sujuva syöttöliikenne, ja liityntäliikennettä varten on rakennettava riittävästi pysäköintipaikkoja, myös pyöräilijöille. Bussi- ja juna-

10 10/11 kaluston on oltava niin kelvollista, että aikatauluissa pysytään, ja niin siistiä, että matkustajat astuvat niihin mielellään. Sähkö- ja maakaasuautojen käyttöä on lisättävä. Julkisessa liikenteessä häiriköintiin on oltava ehdoton nollatoleranssi. Tarkastusmaksua on korotettava ja tarkastajia lisättävä, jotta pummilla matkustaminen saadaan loppumaan. Matkalippujen, erityisesti lasten, nuorten ja opiskelijoiden lippujen hinnat tulee pitää kohtuullisina, mutta se ei saa tapahtua joukkoliikenteen tarjonnan kustannuksella. Taksajärjestelmää uudistettaessa on korjattava nykyisen tariffijärjestelmän epäoikeudenmukaiseksi koettuja kohtia, mm. lyhyiden kuntarajojen yli tapahtuvien matkojen suhteettoman korkeaa hintaa. Lippujärjestelmää on kehitettävä myös niin, että yhdellä lipulla pystytään matkustamaan laajalla alueella ja eri liikennevälineissä. Työsuhdelipusta on tehtävä nykyistä joustavampi ja edullisempi ja sen verotusbyrokratiaa on kevennettävä. Pääteiden ohella on pidettävä huoli asuinkatujen kunnosta sekä pyörä- ja kävelyteiden käyttökelpoisuudesta ja turvallisuudesta. Erityisesti on huolehdittava lasten kouluteistä. Vantaan on tehtävä linjaus, että asuinalueilla ei sallita muuta raskasta liikennettä kuin julkinen liikenne ja ao. alueen palveluliikenne. Tämä on mahdollista tehdä esim. käyttämällä läpiajokieltoja, painorajoituksia, kiertoliittymiä, liikennevaloja ja -hidasteita sekä liikenteen valvontaa tehostamalla. Asumisviihtyvyyden turvaamiseksi myös melusuojauksia tulee parantaa kaikkien pääteiden varsilla. Kestävä kehitys ja omavaraisuus On pidettävä huolta sekä luonnosta että rakennetusta ympäristöstä. Kaupungin tulee systemaattisesti edistää puurakentamisen mahdollisuuksia julkisrakentamisessa ja kaavoituksessa. Kotimaista ruokaa ja erityisesti lähiruokaa on suosittava ruokapalvelun ja koulujen hankinnoissa. Kaupungin omien rakennuskorjaushankkeiden valvontaan on lisättävä resursseja. Kaupungin oman rakentamisen laatu ei voi olla sillä tasolla, että peruskorjaamme kohteita kymmenen vuoden välein. Kotimaisen energian käyttöä on edistettävä. Keskustalaisen ympäristöajattelun pohja on välittäminen luonnosta ja ympäristöstä. Olemme korostaneet, että tulevilla sukupolvilla on oikeus saada nauttia luonnosta ja ympäristöstä yhtä hyvässä kunnossa kuin me olemme sen itse aikaisemmilta sukupolvilta saaneet. Luontoympäristön ohella olemme kantaneet huolta myös rakennetun ympäristön siisteydestä ja terveellisyydestä. Ilmastonmuutoksen torjuminen lisää koko seutukuntamme vastuuta vesiensuojelusta, kierrätyksestä, jätehuollosta, energiantuotannosta ja liikenteen järjestämisestä. Keskustan tavoite on uusiutuvien, erityisesti kotimaisten energialähteiden käytön voimakas lisääminen Vantaan Energia Oy:n ja muiden pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden tuotannossa. Yhtiön kaukolämpöverkostoa on laajennettava ja sekä uusien että vanhojen rivi- ja omakotialueiden liitty-

11 11/11 mistä sen piirin helpotettava. Kaukolämmön ohella on kaavoitusratkaisuissa tuettava myös ilma- ja maalämpöjärjestelmien, aurinkopaneelien ja muiden ympäristöystävällisten lämmitysvaihtoehtojen rakentamista ja kaikentyyppisiä energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. HSY ja Vantaan Energia Oy rakentavat parhaillaan jätevoimalaa. Vantaan Keskusta pitää sitä tarkoituksenmukaisena osana seudun jätehuoltoa. Erilliskysymyksenä tulee kuitenkin vielä arvioida uudelleen vaarallisten jätteiden polttamisen tarkoituksenmukaisuus osana hanketta. Jätteenpoltto ei saa myöskään heikentää toimia jätteen synnyn ehkäisemiseksi, vaan jätteiden tuottamista on edelleen vähennettävä ja kierrätystä edistettävä. Kaupungin omien kiinteistöjen tulee toimia tässä samoin kuin energian säästössäkin esimerkkinä. Kaupungin omien rakennuskorjaushankkeiden valvontaan on lisättävä resursseja. Kestävän kaupungin oman rakentamisen laatu ei voi olla sillä tasolla, että peruskorjaamme kohteita kymmenen vuoden välein. Puu on perinteinen ja ekologisesti kestävä rakennusmateriaali. Siksi kaupunkimme tulee systemaattisesti edistää puurakentamisen mahdollisuuksia julkisrakentamisessa ja kaavoituksessa. Hiilijalanjälkeämme vähentää myös se, että suosimme kotimaista ruokaa ja erityisesti lähiruokaa ruokapalvelun ja koulujen hankinnoissa. Liikenne- ja lentomelu on rajattava riittävän suppeille alueille. Keravan- ja Vantaanjoen, Kuusijärven ja Lammaslammen sekä niiden valuma-alueiden ja pohjavesialueiden kunnosta on huolehdittava.

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Perheiden odotukset päivähoitopaikalle ja peruskoululle Helposti ja turvallisesti saavutettavissa Lapsella on hyvä olla aikuisten

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Vaihtoehtoisia ydinprosessimalleja Sakari Möttönen Risto Kortelainen Ydinprosessin ominaisuuksia Perustuu asiakas- ja asiakasryhmien tarpeisiin Vahvistaa poliittista ohjausta

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot