Vantaan Keskustan tavoitteita valtuustokaudella ovat seuraavat:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan Keskustan tavoitteita valtuustokaudella 2013-2016 ovat seuraavat:"

Transkriptio

1 1/11 Vantaan Keskustan tavoitteita valtuustokaudella ovat seuraavat: VANTAAN TIE EI OLE KREIKAN TIE Heikoimpien asemasta ei tingitä. Emme olisi Keskusta, jos emme puolustaisi heikoimpia. Siksi haluamme tiukasta talouskurista huolimatta pitää esillä seuraavia menovaikutteisia asiakohtia. Lastenhoito Perheen on voitava valita kotihoidon, päiväkodin sekä perhepäivähoidon välillä. - Aidosti ja taloudellisesti tasavertaisina vaihtoehtoina. Laadukas ja turvallinen lasten päivähoito on saatava läheltä kotia. Ryhmäkoot on pidettävä pieninä. Kerhotoimintaa, avointen päiväkotien toimintaa sekä lasten kotihoidon tuen korotusta ja päivähoidon paikkatakuuta perheille, joissa isä tai äiti ja päivähoitoikäiset sisarukset ovat kotona, on jatkettava. Lasten kotihoidon tuen kuntalisiä ei muiltakaan osin saa nipistää. Perhepäivähoidon saatavuutta ja toimivuutta on parannettava. Päävastuu lapsen kasvatuksesta on kodilla kaupungin varhaiskasvatus ja koulu täydentävät sitä. Lähtökohtamme on, että vanhemmilla on oltava oikeus valita lapsensa hoitomuoto ja eri vaihtoehtojen tulee olla perheille taloudellisesti tasavertaisia. Siksi olemme tyytyväisiä tällä valtuustokaudella saatuihin parannuksiin lasten kotihoidon tuessa niille perheille, joissa isä tai äiti ja alle kouluikäiset sisarukset ovat kotona. Edellytämme tämän järjestelyn jatkamista ja toimimme sen puolesta, ettei lasten kotihoidon tuen kuntalisää muiltakaan osin nipistetä. Perhepäivähoidon uudet työaikajärjestelyt ovat joillakin alueilla heikentäneet tämän hoitomuodon saatavuutta ja toimivuutta. Tilanteen korjaamiseksi perhepäivähoitajien palkkausta ja kustannuskorvauksia sekä keskinäisiä sijaisjärjestelyjä tulisi kehittää niin, että perhepäivähoitoa olisi tarjolla kunnallisen päivähoitopaikkojen aukioloaikoja vastaavasti. Myös ryhmäperhepäivähoidon saatavuus on turvattava. Avoimet päiväkodit, kerhotoiminta, asioinnin hoitoapupalvelu ja asukaspuistot tukevat lasten kotija perhepäivähoitoa. Tältäkin osin on jatkettava ällä valtuustokaudella aloitettua kehittämistyötä. Päiväkotien kokopäivähoito on lasten yleisin hoitomuoto. Laadukas ja turvallinen päiväkotipaikka olisi saatava mahdollisimman läheltä kotia tai vanhempien työmatkan varrelta. Ryhmäkoot tulee isoissakin päiväkodeissa pitää riittävän pieninä. Henkilöstön vaihtuvuus ja sijaisuusjärjestelyt on saa-

2 2/11 tava sellaisiksi, että päiväkodeissa on kaikissa oloissa riittävästi henkilöstöä ja sijaisetkin mahdollisuuksien mukaan samoja ja lapsille tutuksi tulevia. Koska perheiden tarpeet vaihtelevat hoitoajan suhteen, osapäiväryhmät ovat hyvä ja tarpeellinen vaihtoehto. Päiväkotitoiminnan tulee myös mahdollistaa erilaisia vaihtoehtoja, esim. kielikylpypäiväkoteja ja erilaisia pedagogisia vaihtoehtoja. Niiden järjestämisessä tulisi toimia yhteistyössä seurakuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja yksityisten yritysten kanssa. Kannatamme sivistystoimen ehdotuksia yksityisen päivähoidon kuntalisän nostamisesta ja starttirahan myöntämisestä uusille yrityksille. Opintie Homekouluja ei Vantaalla suvaita, ja siksi homekouluihin on varattava laajempi korjausbudjetti, valtionapujen lisäksi. Hyvään opintiehen tarvitaan pienet opetusryhmät, opettajien pysyvyys sekä koulunkäynti lähikoulussa. Kouluterveydenhuollosta ja muista tukipalveluista on huolehdittava ja kiusaamiseen puututtava tiukasti. Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on tarjottava jatko-opintopaikka. Lasten kasvua tukeva, oppilaan kokoinen ja oppimiseen innostava esiopetus ja peruskoulu on jokaisen lapsen oikeus ja yksi tärkeimmistä lähipalveluista. Mitä nuorempi koululainen on kyseessä, sitä lähempänä kotia ja sitä pienemmän sekä koulun että perusopetuksen ryhmäkoon tulee olla. Jos lähin koulu on kuntarajan toisella puolella, tämä ei saa estää palvelun saamista. Olemme tyytyväisiä siihen, että koulujen ryhmäkokoja on päättyvänä valtuustokautena saatu pienennettyä ja kuntien välistä yhteistyötä lisättyä. Kouluilla on oltava käytössään riittävästi opetustyötä tukevaa henkilökuntaa: koulunkäyntiavustajia, kouluterveydenhoitajia sekä kuraattori- ja psykologipalveluja. Nuorten siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle on tuettava mm. tehostamalla opintojen ohjausta ja oppilashuollon palveluja. Koulujen kerhotoimintaa on kehitettävä: lasten ja nuorten harrastuspiirit koulutyön jälkeen tukevat yhteisöllisyyden kasvua ja suvaitsevaisuutta eri väestöryhmien välillä. Kiusaamiseen on aina puututtava tiukasti. Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on tarjottava jatko-opintopaikka joko ammatillisesta koulutuksesta, lukiosta tai kymppiluokalta. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä erityisesti niillä aloilla, joilla on nähtävissä pysyvää työvoimatarvetta, esim. rakennus- ja LVI-alat sekä hoitoala. Keskeyttäminen on toisen asteen koulutuksessa vieläkin valitettavan yleistä. Siksi kouluissa on oltava riittävästi opinto-ohjaajia, jotta koulutukseen hakeutuva voisi saada realistisen kuvan alasta, jolle on hakeutumassa. Tarvittaisiin lisää myös työhön tutustumista ennen ammattiopintojen alkua. Mikäli opinnot keskeytyvät, on tärkeää, että nuori saa tässä vaiheessa riittävästi opinto-ohjausta uusien mahdollisuuksien ja opintopolkujen etsimisessä. Koulutusjärjestelmää on lisäksi kehitettävä niin, että opiskelijoiden aikaa ja energiaa hukkaavat päällekkäisyydet siirryttäessä alalta toiselle tai toiselta asteelta ammatti-

3 3/11 korkeakouluun poistetaan. Aiempien opintojen hyväksi lukemisesta uusissa opinnoissa on tehtävä toimiva käytäntö. Tasokkaat opiskelijahuollon palvelut, terveydenhuolto-, kuraattori- ja psykologipalvelut on vakiinnutettava myös toiselle asteelle. Koulurakennusten terveellisyyden ja turvallisuuden tulisi olla itsestään selvyys. Homekouluja ei pidä Vantaalla suvaita, ja siksi homekouluihin varattua määrärahaa tulee lisätä ja toimia samalla sen puolesta, että rahoitukseen saadaan erillisvaltionosuutta. Kiinteistöistä vastaavan tilakeskuksen on huolehdittava, että siivous on kunnollista ja korjaukset hoidetaan ajallaan ja laadukkaasti. Koulujen, tilakeskuksen ja Vantaan Tilapalvelut Oy:n yhteistyötä koulukiinteistöjen kunnon seurannassa on parannettava. Syrjäytymisen torjunta Lasten ja nuorten ongelmiin on puututtava ajoissa, neuvolan, päiväkodin, koulun ja perhe- ja nuorisoneuvolan monialaisena yhteistyönä. Osana ennaltaehkäisytyötä on lisättävä lapsiperheiden kotipalveluja. Nuorten työnvälityspalveluita on kehitettävä. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen vaatii paitsi lasten myös koko perheelle suunnatun suomen kielen koulutuksen selvää lisäämistä. Kaikille asukkaille on turvattava riittävät kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja muut lähiharrastusmahdollisuudet. Kannatamme Vantaan vammaispoliittisen ohjelman toteuttamista, taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Lasten, nuorten ja perheiden erilaiset ongelmat ovat niin Vantaalla kuin muissakin suurissa kaupungeissa lisääntyneet vuosi vuodelta, mikä on johtanut lastensuojelutoimenpiteiden, perhetyön, mielenterveyspalvelujen ja toimeentulotuen tarpeen voimakkaaseen kasvuun. Vantaan on vastattava tähän haasteeseen suuntaamalla enemmän voimavaroja ennaltaehkäisevään työhön ja lisäämällä neuvolan, päiväkodin, koulun ja perhe- ja nuorisoneuvolan monialaista yhteistyötä. Lapsiperheiden lähes alas ajettuja kotipalveluja on myös lisättävä. Tätä huolenpitoa kaikista heikoimmista Keskusta on päättyvänä valtuuskautena pitänyt kaikissa talousneuvotteluissa tärkeimpänä. Parasta ennaltaehkäisyä on huolehtia varhaiskasvatuksen ja koulujen opetuksen laadukkuudesta sekä työllistymispalveluista. Kouluilla on tärkeä tehtävä maahanmuuttajien integroinnissa suomalaiseen yhteiskuntaan sekä syrjäytymisen ja väestöryhmien välisten ristiriitojen ehkäisemisessä. On turvattava, että kaikki oppilaat saavat täysipainoisesti koko peruskoulun oppimäärän mukaisen opetuksen ja että heitä tuetaan jatko-opintoihin. Koulutus, ammattitaito ja työpaikka auttavat parhaiten juurtumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi toisena kielenä opetus ja oppilaan kotikielen opetus ovat tässä maahanmuuttajien osalta tärkeitä tekijöitä. Lasten ja nuorten lisäksi suomen kielen koulutusta on oltava riittävästi tarjolla myös muulle perheelle.

4 4/11 Koulutuslaitosten erilaisia tukipalveluja on kehitettävä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Erityisosaamista tarvitaan lisää mm. ennaltaehkäisevään mielenterveyden hoitoon. Valtiovalta on siirtänyt vastuutaan työllisyyspalveluista kasvavassa määrin kunnille. Siksi valtion on lisättävä rahoitusosuuttaan näihin tehtäviin ja vastaavasti pienennettävä omaa työvoimahallintoaan taikka muutettava toimintatapojaan niin, että nuorelle tai pitkäaikaistyöttömälle pystytään etsimään työtä eikä vain tarjoamaan erilaisia tukimahdollisuuksia. Syrjäytymistä ehkäisee myös elävä yhteisöllisyys. Siksi asukkailla tulee olla eri puolilla kaupunkia käytettävissään monipuoliset ja virikkeelliset kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja muut tilat ja -palvelut lähiharrastusmahdollisuuksia varten. Järjestetyn kulttuuritarjonnan ohella on tuettava myös omaehtoista kulttuuritoimintaa ja muuta yhdessä tekemistä esimerkiksi erilaisissa harrastuskerhoissa. Vapaa-ajan toimintoja varten on rakennettu mm. liikunta- ja kulttuuritiloja. Niiden käytön tehostamiseksi ja monipuolistamiseksi on uskallettava toimia ennakkoluulottomasti yli hallintokuntien rajojen ja joustettava tarvittaessa tiukasta tilojen maksullisuudesta. Sikäli kun tiloja on esimerkiksi päiväsaikaan vapaana, niitä tulisi tarjota aktiivisesti iltapäiväkerhojen, eläkeläisliikunnan ja vapaaehtoisjärjestöjen käyttöön maksutta tai pientä korvausta vastaan. Toisaalta tilojen käyttö tulisi turvata silloin, kun siihen on kysyntää ja tarve: ainakin nuorisotilojen tulisi olla auki myös koulujen lomaaikoina, jolloin nuorilla on enemmän vapaa-aikaa. Vapaa-aikatilojen järjestämisessä tarvitaan myös seudullista yhteistyötä sekä yhteistoimintaa liikunta-alan yritysten kanssa, joilla keinoin voidaan mahdollistaa ns. vähemmän harrastettujen lajien harjoitus- ja toimintatilat. Itsenäinen ikääntyminen Ikääntyvien aktiivisuuden ja vireyden tukemiseksi tarvitaan ilmaisten liikuntapalvelujen ikärajan alentamista. Ikääntyvien kotona asumista mahdollisimman pitkään on tuettava nykyistä laajemmin kotihoitopalveluin. Myös kotitalkkaripalveluja tulee järjestää, esimerkiksi kaupungin työpajan kautta. Palveluasumista ja laitoshoitoa on oltava tarjolla tarvetta vastaavasti. Omaishoitoa tuettava taloudellisesti siten, että se on selvä vaihtoehto laitoshoidolle. Vanhustenhoitoon kaivataan erilaisia vaihtoehtoja. Sekä päättyvänä että aikaisempina valtuustokausina Keskusta on pitänyt erityisen tärkeänä sitä, että vanhukset voisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan, ja puhunut aina omaishoitajien puolesta. Omaishoitajille on tarjottava riittävän korvauksen lisäksi kuntouttavaa tukitoimintaa sekä lomajärjestelyt kaikille niille, jotka iäkkäänä tai huonokuntoisena hoitavat omaisiaan. Kotona asumiseen panostaminen edellyttää moninaisia kaupungin tukitoimia: kotipalvelun ja terveydenhuoltopalvelujen keskinäistä koordinaatiota on parannettava ja henkilöstöresursseja lisät-

5 5/11 tävä. Vanhuksille tarvitaan esimerkiksi riittävästi omaa kotisairaalatoimintaa. Keskusta on myös tyytyväinen eri puolille Vantaata perustettujen vanhusten päivätoimintakeskusten toimintaan ja edellyttää niin toimintaedellytysten turvaamista ja kehittämistä jatkossakin. Kunnon ylläpitämiseksi kannalta tarvitaan myös liikunta- ja ulkoilupalveluja sekä muita virikkeitä. Siksi ehdotamme senioripassin ikärajan alentamista 65 vuoteen. Samoin on huolehdittava vanhusten riittävästä ravitsemuksesta, johon kuuluu ateriapalvelujen ohella huolenpito hampaiden kunnosta ja huolehtiminen siitä, että ruoka todella syödään. Oman haasteensa asettaa myös ikäihmisten lisääntynyt alkoholinkäyttö. Kaikki eivät kuitenkaan pärjää kotona. Siksi kaivataan lisää palvelutaloja ja erityisesti pienryhmäkoteja. Niitä tulee olla mahdollisimman tasaisesti ympäri Vantaata, lähellä kunkin vanhuksen aiempaa kotia, lapsia ja ystäviä. Palvelutalot eivät saa olla vain mahdollisimman edullisia vanhusten säilytysyksiköitä, vaan niissä tulee olla läsnä sekä yhteisöllisyys että hoiva ja huolenpito. Yhteisöllisyyttä lisäävää iltaruokailua ei saa korvata voileivillä, eikä viriketoimintaa muutoinkaan vähentää. Yksi tulevaisuuden suuria kysymyksiä on näet iäkkäiden ihmisten yksinäisyys niin kotona kuin palvelutaloissakin. Kaikkien palvelujen toteuttamisessa tarvitaan yhteistyötä ja yhteisvastuullisuutta omaisten, palveluiden järjestäjien, palveluyritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Siksi palveluseteli on laajennettava kaikkeen hyvinvointipalveluun. Nämä näkökohdat on huomioitava myös valmisteilla olevassa vanhuspalvelulaissa. Pelkkä laitoshoidon henkilöstöresurssien minimivaatimuksen säätäminen ei riitä, vaan on turvattava riittävin laadullisin kriteerein kaikkien, niin kotona kuin laitoksissa olevienkin vanhusten ihmistä arvostava ja kunnioittava hoiva. Terveyspalvelut Terveydenhoidon peruspalvelut on saatava kummaltakin puolelta Vantaata, ilman jonoja ja myös iltaisin. Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon tarvitaan lisää voimavaroja kaikilla tasoilla. Kuntarajat eivät saa olla este palvelujen käyttämiselle. Kotilääkäripalvelujen saatavuutta on laajennettava. Kaupungilla on päävastuu terveyspalvelujen suunnittelusta ja järjestämisestä, muta ei välttämättä niiden varsinaisesta hoitamisesta. Niinpä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja ylikunnallisen erikoissairaanhoidon ja kaupungin vastuulla olevan perusterveydenhuollon yhteentoimivuutta on syvennettävä, jotta sairaiden pompottelu ja pallottelu paikasta toiseen saadaan loppumaan. Palveluiden on oltava saatavilla joustavasti, riittävän nopeasti ja mahdollisimman läheltä, kuntarajoihin katsomatta. Myös kotilääkäripalvelujen saatavuutta on laajennettava.

6 6/11 Useita vuosia sitten lakkautetun terveyskeskusten iltapäivystyksen jättämän palveluaukon korjaamiseksi on terveysasemien aukioloaikoja pidettävä sekä Länsi- että Itä-Vantaalla vähintään yhdessä terveyskeskuksessa joko Vantaan kaupungin alueella tai jos kuntien välinen yhteistyö mahdollistaa - sen välittömässä läheisyydessä. Näissä ns. täyden palvelun terveyskeskuksissa tulee olla saatavilla myös osa nykyisin erikoissairaanhoidon tuottamista terveyspalveluista, ainakin sen tarjoaman hoidon seurantaa ja terveyskeskustyötä tukevaa konsultaatiopalvelua. Sen sijaan vaativamman erikoissairaanhoidon yksiköiden osalta erikoistumista voidaan edelleen jatkaa. Jos erikoislääkäriresurssien työnjaosta ei päästä sopimukseen HUS:n kanssa, on harkittava yhteistyötä yksityisten lääkäriasemien kanssa. Palveluiden kehittämisessä on muistettava, että toimivat ja tarpeelliset palvelut turvataan myös muutostilanteissa. Puhelinpalvelujen toimivuutta ja muuta palveluista tiedottamista on parannettava. Pelkkä nettitiedottaminen ei ole sosiaali- ja terveystoimen palveluissa riittävää, koska kaikilla palveluiden tarvitsijoilla ei ole internet-yhteyttä. Itsenäisenä Vantaa huolehtii asukkaistaan parhaiten. Vantaa pysyköön itsenäisenä kaupunkina emme halua Pohjois-Helsingiksi. Tehtäviä voidaan silti selvien mittakaavaetujen sitä puoltaessa siirtää laajemman alueen vastuulle. Tällöin on varmistettava alueen suora demokraattinen edustaminen. Kuntarakennemuutoksista edellytämme kaikissa tapauksissa neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Lähidemokratiaa ja asukkaiden muita osallistumismahdollisuuksia on parannettava. Pääkaupunkiseudun ja sitä ympäröivien kuntien yhteistyössä kaikkein tärkeintä on, että palveluja on saatavissa nykyistä joustavammin kuntarajojen yli. Hallinnon tulee palvella tätä, joten Keskusta on päättyvänä valtuustokaudella kannattanut eri yhteistyömuotojen selvittämistä mukaan lukien Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja. Saatujen selvitysten perusteella valtuustoryhmämme päätyi yhdistämisasiassa kielteiselle kannalle. Näkemykseemme vaikuttivat mm. Helsingin valtava korjausvelka, sen Vantaata kalliimpi sisäinen hallinto raskaampine palvelutuotantokuluineen, hallinnon saneeraukset estävä viisivuotinen henkilöstön siirtymäsäännöstö, pääkaupunkiseudun mahdollinen sosiaalinen jakautuminen rikkaaseen länteen ja köyhään itään, pelko joutumisesta Pohjois-Helsinki-reservaatiksi sekä näköalattomuus pääkaupunkiseutua laajemman metropolialueen muodostamiseen. Niinpä valtuustoryhmämme kannatuksen on saanut pääkaupunkiseudun kaupunkeja laajemman, niistä ja lähikunnista Uudenmaan liiton (14 kuntaa) pohjalta muodostettavan metropolihallinnon aikaansaaminen. Sen puolesta ryhmämme toimi viimeksi keväällä Suomen hallituksen kuntaraken-

7 7/11 neuudistuksesta annetun Vantaan valtuuston lausunnon muotoilussa. Kannanotossamme pidimme tärkeänä, että uudistuksia toteutettaessa turvataan kaikkien ylikunnallisten organisaatioiden demokraattinen edustus. Tästä tavoitteesta lähtien olimme sitä mieltä, että maankäytön, asumisen ja liikenteen seutusuunnittelun lisäksi perustettavalle uudelle metropolihallinnolle tulisi siirtää nykyisin eri kuntayhtymille (HUS, HSL, HSY, Laurea jne.) kuuluvat tehtävät sekä maakuntatasoisten palvelujen järjestäminen ja elinkeinoelämän kehittäminen. Ylikunnallisten elinten demokraattiseen ohjaukseen saamisen rinnalla olemme vaatineet lähidemokratian ja kuntalaisten muiden osallistumismahdollisuuksien laajentamista. Vantaan aluetoimikuntia ei tule näivettää, vaan päinvastoin lisätä niiden toimimismahdollisuuksia ja -valtuuksia. Asukkaiden kuulemistilaisuuksia ja muita kaikille avoimia osallistumis- ja vaikutustilaisuuksia on lisättävä. Kaupungin talous kuntoon. Velan kasvu on saatava hallintaan ja vastuullista menokuria jatkettava. Palveluja ei tule rahoittaa velalla, palvelujen edellyttämiä välttämättömiä investointeja tarvittaessa kyllä. Investoinneissa säästökohteita tulee kuitenkin hakea selvästi aikaisempaa enemmän. Keskusta ei sulje pois kunnallisveroprosentin korotusta tulevalla valtuustokaudella. Kaupungin palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta on kehitettävä mm. hyödyntämällä tietotekniikkaa sekä ennen kaikkea huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista ja motivaatiosta kaikissa toimipisteissä. Vantaalaisille työtä tarjoavien yritysten palvelut ja liikenneyhteydet on pidettävä kunnossa. Valtionosuuksista ei saa leikata, vaan enemmin korotettava valtion tuloveroa. Vantaan Keskusta on vuosikymmeniä kantanut huolta kaupunkimme velkaantumisesta, joka on päättyvällä valtuustokaudella edelleen kasvanut.. Velkataakka on kaupungille iso riski talouden suhdanteiden ja sitä seuraavien korkotason mahdollisten vaihteluiden takia. Se vaarantaa myös mahdollisuuttamme toimia itsenäisenä kaupunkina. Siksi Keskusta ei kannata veroprosentin korotuksia tällä valtuustokaudella, mutta ei sulje pois sitäkään vaihtoehtoa tulevina vuosina. Lähivuosina on näet edelleen investoitava niin välttämättömiin palveluihin kuin kaupunkirakenteeseenkin. Uusia asuinalueita ja vastaavia suuria kaupunkirakenteen investointeja ei kuitenkaan tule tehdä, vaan keskittyä alueisiin, joista on jo päätökset tehty. Investointien vaatimaa velkaantumista voidaan pienentää mm. realisoimalla kaupungille tarpeetonta omaisuutta nykyistä aktiivisemmin, huolehtimalla paremmin kiinteistöjemme kunnosta sekä vähentämällä toimitilojen määrää ja lisäämällä niiden monikäyttöisyyttä. Myös investointien seurantaa ja priorisointia yli toimialojen on lisättävä sekä kaupungin hallinnossa että luottamushenkilöelimissä.

8 8/11 Jotta velan kasvu saataisiin hallintaan, on myös käyttötaloudessa jatkettava tiukkaa menokuria. Kaupungin palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta on parannettava mm. hyödyntämällä tietotekniikkaa sekä ennen kaikkea huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista ja motivoinnista sekä asiakaslähtöisyydestä. Palvelutuotannossa on lisäksi otettava ennakkoluulottomasti käyttöön uusia rahoitus- ja toimintamalleja. Niiden aikaansaamiseksi Keskusta pitää tärkeänä, että kaupungin hankinnoissa turvataan pienten yritysten tasapuolinen kohtelu ja kannusteet innovatiivisuuteen. Hyvinvointipalveluissa painopistettä on siirrettävä haittojen korjaamisesta ennalta ehkäisevään työhön. Vantaan talouden tasapainottamista vaikeuttaa verotulojen riittämättömyys suhteessa investointi- ja palvelutarpeisiin sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys. Siksi vantaalaisille työtä tarjoavien yritysten tarvitsemat palvelut ja erinomaiset liikenneyhteydet on pidettävä kunnossa. Yksi merkittävä syy Vantaan velkaantumiseen on se, että valtio on koko ajan lisännyt kuntien tehtäviä ja vastuita osoittamatta niihin riittävää rahoitusta, vaan päinvastoin leikkaamalla valtionosuuksia. Keskustan mielestä valtionosuuksista ei saa enää leikata, vaan on ennemmin korotettava valtion tuloveroa, joka on progressiivinen toisin kuin kuntaverot. Näistäkin on huolehdittava. Hyvään asumiseen Asuinalueiden on oltava turvallisia ja viihtyisiä. Vanhojen lähiöiden palvelut ja vetovoimaisuus on turvattava täydennysrakentamisella ja kannustamalla taloyhtiöitä huolehtimaan korjauksista. Myös teiden ja katujen kunnossapidosta on huolehdittava. Omistus ja vuokrataloja on sijoitettava kaikille alueille: erilaisten ihmisten asuminen samoilla alueilla edistää tasapainoisten yhteisöjen kehittymistä. Kiinteistöveron nostamista emme kannata, sillä se ei perustu veronmaksukykyyn. Erikokoisia pien- ja omakotitaloja ja -tontteja on saatava lisää, jotta niitä olisi tarjolla muillekin kuin varakkaille. Erityisesti tarvitaan enemmän vuokratontteja ja -asuntoja lapsiperheiden käyttöön. Perinnemaisemat on säilytettävä. Keskusta haluaa rakentaa alueellisesti tasapainoista ja ekologisesti kestävää Vantaata, jossa vastattaisiin entistä paremmin ihmisten asumistoiveisiin. Tiivis kerrostalorakentaminen on keskitettävä pää- ja kehäradan varteen ja muihin kaupunkikeskuksiin ja muualla lisättävä pien- ja omakotitalojen osuutta. Asuinalueiden tulee olla turvallisia, siistejä ja viihtyisiä, uusienkin omaleimaisia ja kauniita.

9 9/11 Asutuksen lomassa on säilytettävä pelto- ja metsäalueita. Luonnonsuojelualueita ja perinnemaisemia tulee vaalia. Hajanaisen ja vaikeasti hahmotettavan postimerkkikaavoituksen sijasta on asemakaavoituksessa ryhdyttävä laatimaan yleiskaavaa täydentäviä alueellisia yleissuunnitelmia, jotta alueita voidaan rakentaa kokonaisvaltaisesti. Vanhojen lähiöiden palvelut ja vetovoimaisuus on turvattava olemassa olevaa lähiympäristöä ja asutusta kunnioittavalla täydennysrakentamisella ja kannustamalla talo- ja kiinteistöyhtiöitä huolehtimaan korjauksista. Myös teiden ja katujen kunnossapidosta sekä muusta vanhojen alueiden kunnallistekniikasta on huolehdittava. Suunnitelmat on laadittava asukkaita kuunnellen ja niissä on sovitettava yhteen erilaisten toimintojen tarpeet. Puistoja ei saa nakertaa pala palalta pienemmiksi. Sosiaalisen monimuotoisuuden turvaamiseksi kaikissa kaupunginosissa tulee olla kaikenkokoisia ja kaikentyyppisiä asuntoja. Esimerkiksi omistus- ja vuokrataloja sekä erityisryhmäasumista on sijoitettava kaikille alueille: erilaisten ihmisten asuminen samoilla alueilla edistää tasapainoisten ja suvaitsevien yhteisöjen kehittymistä. Asumiskustannusten hillitsemiseksi tonttitarjontaa on lisättävä, jotta erikokoisia pien- ja omakotitaloja ja -tontteja olisi tarjolla muillekin kuin varakkaille. Nuoret, ensiasunnon hankkijat ja nuoret lapsiperheet on erityisesti otettava nykyistä paremmin huomioon asuntopoliittisissa toimenpiteissä siten, että tarjolle tulee riittävästi kohtuuhintaisia ja -kokoisia asuntoja. Kaavoitus- ja tonttipolitiikalla on turvattava sekä vapaarahoitteisten omistus- ja vuokra-asuntojen tuottajien että perinteisen kaupungin vuokra-asuntotuotantoa harjoittavan VAV:n ja muiden yleishyödyllisten asuntotuottajien toimintamahdollisuudet. Keskusta vastustaa kiinteistöveron nostamista, sillä se eri perustu veronmaksukykyyn. Sujuvaan liikenteeseen Joukkoliikennettä on kehitettävä tasapuolisesti eri asuinalueiden kesken, esim. palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteen avulla. Raskasta liikennettä vantaalaisten asuinalueiden lävitse tulee vähentää selvästi, tarvittaessa läpiajokielloin, ja asuinalueiden melusuojauksia parantaa määrätietoisella ohjelmalla. Katujen ja teiden kunnossapidosta sekä kevyen liikenteen, erityisesti kouluteiden, turvallisuudesta on huolehdittava. Joukkoliikennettä tulee parantaa sovittaen joustavasti yhteen Vantaan sisäinen ja seutuliikenne. Kaikilta alueilta on oltava toimivat ja palvelevat joukkoliikenneyhteydet. Asuinalueiden tasapuolisuus voidaan turvata esimerkiksi palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteen avulla. Rautatieasemille ja aluekeskusten välisille tiheästi liikennöiville runkobussilinjoille on järjestettävä matkustajamäärät ja liikkumistarpeet kohtuullisesti huomioon ottava ja aikataulullisesti sujuva syöttöliikenne, ja liityntäliikennettä varten on rakennettava riittävästi pysäköintipaikkoja, myös pyöräilijöille. Bussi- ja juna-

10 10/11 kaluston on oltava niin kelvollista, että aikatauluissa pysytään, ja niin siistiä, että matkustajat astuvat niihin mielellään. Sähkö- ja maakaasuautojen käyttöä on lisättävä. Julkisessa liikenteessä häiriköintiin on oltava ehdoton nollatoleranssi. Tarkastusmaksua on korotettava ja tarkastajia lisättävä, jotta pummilla matkustaminen saadaan loppumaan. Matkalippujen, erityisesti lasten, nuorten ja opiskelijoiden lippujen hinnat tulee pitää kohtuullisina, mutta se ei saa tapahtua joukkoliikenteen tarjonnan kustannuksella. Taksajärjestelmää uudistettaessa on korjattava nykyisen tariffijärjestelmän epäoikeudenmukaiseksi koettuja kohtia, mm. lyhyiden kuntarajojen yli tapahtuvien matkojen suhteettoman korkeaa hintaa. Lippujärjestelmää on kehitettävä myös niin, että yhdellä lipulla pystytään matkustamaan laajalla alueella ja eri liikennevälineissä. Työsuhdelipusta on tehtävä nykyistä joustavampi ja edullisempi ja sen verotusbyrokratiaa on kevennettävä. Pääteiden ohella on pidettävä huoli asuinkatujen kunnosta sekä pyörä- ja kävelyteiden käyttökelpoisuudesta ja turvallisuudesta. Erityisesti on huolehdittava lasten kouluteistä. Vantaan on tehtävä linjaus, että asuinalueilla ei sallita muuta raskasta liikennettä kuin julkinen liikenne ja ao. alueen palveluliikenne. Tämä on mahdollista tehdä esim. käyttämällä läpiajokieltoja, painorajoituksia, kiertoliittymiä, liikennevaloja ja -hidasteita sekä liikenteen valvontaa tehostamalla. Asumisviihtyvyyden turvaamiseksi myös melusuojauksia tulee parantaa kaikkien pääteiden varsilla. Kestävä kehitys ja omavaraisuus On pidettävä huolta sekä luonnosta että rakennetusta ympäristöstä. Kaupungin tulee systemaattisesti edistää puurakentamisen mahdollisuuksia julkisrakentamisessa ja kaavoituksessa. Kotimaista ruokaa ja erityisesti lähiruokaa on suosittava ruokapalvelun ja koulujen hankinnoissa. Kaupungin omien rakennuskorjaushankkeiden valvontaan on lisättävä resursseja. Kaupungin oman rakentamisen laatu ei voi olla sillä tasolla, että peruskorjaamme kohteita kymmenen vuoden välein. Kotimaisen energian käyttöä on edistettävä. Keskustalaisen ympäristöajattelun pohja on välittäminen luonnosta ja ympäristöstä. Olemme korostaneet, että tulevilla sukupolvilla on oikeus saada nauttia luonnosta ja ympäristöstä yhtä hyvässä kunnossa kuin me olemme sen itse aikaisemmilta sukupolvilta saaneet. Luontoympäristön ohella olemme kantaneet huolta myös rakennetun ympäristön siisteydestä ja terveellisyydestä. Ilmastonmuutoksen torjuminen lisää koko seutukuntamme vastuuta vesiensuojelusta, kierrätyksestä, jätehuollosta, energiantuotannosta ja liikenteen järjestämisestä. Keskustan tavoite on uusiutuvien, erityisesti kotimaisten energialähteiden käytön voimakas lisääminen Vantaan Energia Oy:n ja muiden pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden tuotannossa. Yhtiön kaukolämpöverkostoa on laajennettava ja sekä uusien että vanhojen rivi- ja omakotialueiden liitty-

11 11/11 mistä sen piirin helpotettava. Kaukolämmön ohella on kaavoitusratkaisuissa tuettava myös ilma- ja maalämpöjärjestelmien, aurinkopaneelien ja muiden ympäristöystävällisten lämmitysvaihtoehtojen rakentamista ja kaikentyyppisiä energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. HSY ja Vantaan Energia Oy rakentavat parhaillaan jätevoimalaa. Vantaan Keskusta pitää sitä tarkoituksenmukaisena osana seudun jätehuoltoa. Erilliskysymyksenä tulee kuitenkin vielä arvioida uudelleen vaarallisten jätteiden polttamisen tarkoituksenmukaisuus osana hanketta. Jätteenpoltto ei saa myöskään heikentää toimia jätteen synnyn ehkäisemiseksi, vaan jätteiden tuottamista on edelleen vähennettävä ja kierrätystä edistettävä. Kaupungin omien kiinteistöjen tulee toimia tässä samoin kuin energian säästössäkin esimerkkinä. Kaupungin omien rakennuskorjaushankkeiden valvontaan on lisättävä resursseja. Kestävän kaupungin oman rakentamisen laatu ei voi olla sillä tasolla, että peruskorjaamme kohteita kymmenen vuoden välein. Puu on perinteinen ja ekologisesti kestävä rakennusmateriaali. Siksi kaupunkimme tulee systemaattisesti edistää puurakentamisen mahdollisuuksia julkisrakentamisessa ja kaavoituksessa. Hiilijalanjälkeämme vähentää myös se, että suosimme kotimaista ruokaa ja erityisesti lähiruokaa ruokapalvelun ja koulujen hankinnoissa. Liikenne- ja lentomelu on rajattava riittävän suppeille alueille. Keravan- ja Vantaanjoen, Kuusijärven ja Lammaslammen sekä niiden valuma-alueiden ja pohjavesialueiden kunnosta on huolehdittava.

Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012

Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012 1 Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012 Puolueiden vastaukset 1. Verotusarvot huomioiden Vantaan kiinteistövero on Suomen korkein. Onko ryhmänne valmis esittämään ja kannattamaan Vantaan kaupungin

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012

Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012 1 Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012 Puolueiden vastaukset 1. Verotusarvot huomioiden Vantaan kiinteistövero on Suomen korkein. Onko ryhmänne valmis esittämään ja kannattamaan Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAINEN RAUMA!

OIKEUDENMUKAINEN RAUMA! OIKEUDENMUKAINEN RAUMA! Rauman Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön kunnallispoliittinen ohjelma vuosille 2013-2016 RAUMAN SOSIALIDEMOKRAATTINEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY Kuusistonkatu 1, 26100 RAUMA OIKEUDENMUKAINEN

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Kirsi Rontu Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö yksikkö Suomen Kuntaliitto Tekninen toimi Teknisen toimen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa:

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa: LAUSUNTO 1 / 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 14.9.2011 LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA Yleistä Uudistuksen peruslinjaukset

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Seudullinen sivistystoimityöryhmä Marraskuu 2014 28.11.2014 Page 1 3.Varhaiskasvatus : Palveluseteli yli kuntarajojen kokopäivähoitoon sekä avoimeen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Kuntapalvelut, strateginen tavoite

Kuntapalvelut, strateginen tavoite 1 Kuntapalvelut, strateginen tavoite Mäntsälässä asuvat ovat tyytyväisiä kunnan tuottamiin palveluihin ja kuntapalvelut osaltaan vaikuttavat ennaltaehkäisevästi lisäkustannuksia aiheuttavan palvelutarpeen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Päätettävä tässä kokouksessa 4 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015)

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina 2010 2014, kun vuosi 2010=1 1,140 1,120

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot