Vantaan Keskustan tavoitteita valtuustokaudella ovat seuraavat:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan Keskustan tavoitteita valtuustokaudella 2013-2016 ovat seuraavat:"

Transkriptio

1 1/11 Vantaan Keskustan tavoitteita valtuustokaudella ovat seuraavat: VANTAAN TIE EI OLE KREIKAN TIE Heikoimpien asemasta ei tingitä. Emme olisi Keskusta, jos emme puolustaisi heikoimpia. Siksi haluamme tiukasta talouskurista huolimatta pitää esillä seuraavia menovaikutteisia asiakohtia. Lastenhoito Perheen on voitava valita kotihoidon, päiväkodin sekä perhepäivähoidon välillä. - Aidosti ja taloudellisesti tasavertaisina vaihtoehtoina. Laadukas ja turvallinen lasten päivähoito on saatava läheltä kotia. Ryhmäkoot on pidettävä pieninä. Kerhotoimintaa, avointen päiväkotien toimintaa sekä lasten kotihoidon tuen korotusta ja päivähoidon paikkatakuuta perheille, joissa isä tai äiti ja päivähoitoikäiset sisarukset ovat kotona, on jatkettava. Lasten kotihoidon tuen kuntalisiä ei muiltakaan osin saa nipistää. Perhepäivähoidon saatavuutta ja toimivuutta on parannettava. Päävastuu lapsen kasvatuksesta on kodilla kaupungin varhaiskasvatus ja koulu täydentävät sitä. Lähtökohtamme on, että vanhemmilla on oltava oikeus valita lapsensa hoitomuoto ja eri vaihtoehtojen tulee olla perheille taloudellisesti tasavertaisia. Siksi olemme tyytyväisiä tällä valtuustokaudella saatuihin parannuksiin lasten kotihoidon tuessa niille perheille, joissa isä tai äiti ja alle kouluikäiset sisarukset ovat kotona. Edellytämme tämän järjestelyn jatkamista ja toimimme sen puolesta, ettei lasten kotihoidon tuen kuntalisää muiltakaan osin nipistetä. Perhepäivähoidon uudet työaikajärjestelyt ovat joillakin alueilla heikentäneet tämän hoitomuodon saatavuutta ja toimivuutta. Tilanteen korjaamiseksi perhepäivähoitajien palkkausta ja kustannuskorvauksia sekä keskinäisiä sijaisjärjestelyjä tulisi kehittää niin, että perhepäivähoitoa olisi tarjolla kunnallisen päivähoitopaikkojen aukioloaikoja vastaavasti. Myös ryhmäperhepäivähoidon saatavuus on turvattava. Avoimet päiväkodit, kerhotoiminta, asioinnin hoitoapupalvelu ja asukaspuistot tukevat lasten kotija perhepäivähoitoa. Tältäkin osin on jatkettava ällä valtuustokaudella aloitettua kehittämistyötä. Päiväkotien kokopäivähoito on lasten yleisin hoitomuoto. Laadukas ja turvallinen päiväkotipaikka olisi saatava mahdollisimman läheltä kotia tai vanhempien työmatkan varrelta. Ryhmäkoot tulee isoissakin päiväkodeissa pitää riittävän pieninä. Henkilöstön vaihtuvuus ja sijaisuusjärjestelyt on saa-

2 2/11 tava sellaisiksi, että päiväkodeissa on kaikissa oloissa riittävästi henkilöstöä ja sijaisetkin mahdollisuuksien mukaan samoja ja lapsille tutuksi tulevia. Koska perheiden tarpeet vaihtelevat hoitoajan suhteen, osapäiväryhmät ovat hyvä ja tarpeellinen vaihtoehto. Päiväkotitoiminnan tulee myös mahdollistaa erilaisia vaihtoehtoja, esim. kielikylpypäiväkoteja ja erilaisia pedagogisia vaihtoehtoja. Niiden järjestämisessä tulisi toimia yhteistyössä seurakuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja yksityisten yritysten kanssa. Kannatamme sivistystoimen ehdotuksia yksityisen päivähoidon kuntalisän nostamisesta ja starttirahan myöntämisestä uusille yrityksille. Opintie Homekouluja ei Vantaalla suvaita, ja siksi homekouluihin on varattava laajempi korjausbudjetti, valtionapujen lisäksi. Hyvään opintiehen tarvitaan pienet opetusryhmät, opettajien pysyvyys sekä koulunkäynti lähikoulussa. Kouluterveydenhuollosta ja muista tukipalveluista on huolehdittava ja kiusaamiseen puututtava tiukasti. Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on tarjottava jatko-opintopaikka. Lasten kasvua tukeva, oppilaan kokoinen ja oppimiseen innostava esiopetus ja peruskoulu on jokaisen lapsen oikeus ja yksi tärkeimmistä lähipalveluista. Mitä nuorempi koululainen on kyseessä, sitä lähempänä kotia ja sitä pienemmän sekä koulun että perusopetuksen ryhmäkoon tulee olla. Jos lähin koulu on kuntarajan toisella puolella, tämä ei saa estää palvelun saamista. Olemme tyytyväisiä siihen, että koulujen ryhmäkokoja on päättyvänä valtuustokautena saatu pienennettyä ja kuntien välistä yhteistyötä lisättyä. Kouluilla on oltava käytössään riittävästi opetustyötä tukevaa henkilökuntaa: koulunkäyntiavustajia, kouluterveydenhoitajia sekä kuraattori- ja psykologipalveluja. Nuorten siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle on tuettava mm. tehostamalla opintojen ohjausta ja oppilashuollon palveluja. Koulujen kerhotoimintaa on kehitettävä: lasten ja nuorten harrastuspiirit koulutyön jälkeen tukevat yhteisöllisyyden kasvua ja suvaitsevaisuutta eri väestöryhmien välillä. Kiusaamiseen on aina puututtava tiukasti. Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on tarjottava jatko-opintopaikka joko ammatillisesta koulutuksesta, lukiosta tai kymppiluokalta. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä erityisesti niillä aloilla, joilla on nähtävissä pysyvää työvoimatarvetta, esim. rakennus- ja LVI-alat sekä hoitoala. Keskeyttäminen on toisen asteen koulutuksessa vieläkin valitettavan yleistä. Siksi kouluissa on oltava riittävästi opinto-ohjaajia, jotta koulutukseen hakeutuva voisi saada realistisen kuvan alasta, jolle on hakeutumassa. Tarvittaisiin lisää myös työhön tutustumista ennen ammattiopintojen alkua. Mikäli opinnot keskeytyvät, on tärkeää, että nuori saa tässä vaiheessa riittävästi opinto-ohjausta uusien mahdollisuuksien ja opintopolkujen etsimisessä. Koulutusjärjestelmää on lisäksi kehitettävä niin, että opiskelijoiden aikaa ja energiaa hukkaavat päällekkäisyydet siirryttäessä alalta toiselle tai toiselta asteelta ammatti-

3 3/11 korkeakouluun poistetaan. Aiempien opintojen hyväksi lukemisesta uusissa opinnoissa on tehtävä toimiva käytäntö. Tasokkaat opiskelijahuollon palvelut, terveydenhuolto-, kuraattori- ja psykologipalvelut on vakiinnutettava myös toiselle asteelle. Koulurakennusten terveellisyyden ja turvallisuuden tulisi olla itsestään selvyys. Homekouluja ei pidä Vantaalla suvaita, ja siksi homekouluihin varattua määrärahaa tulee lisätä ja toimia samalla sen puolesta, että rahoitukseen saadaan erillisvaltionosuutta. Kiinteistöistä vastaavan tilakeskuksen on huolehdittava, että siivous on kunnollista ja korjaukset hoidetaan ajallaan ja laadukkaasti. Koulujen, tilakeskuksen ja Vantaan Tilapalvelut Oy:n yhteistyötä koulukiinteistöjen kunnon seurannassa on parannettava. Syrjäytymisen torjunta Lasten ja nuorten ongelmiin on puututtava ajoissa, neuvolan, päiväkodin, koulun ja perhe- ja nuorisoneuvolan monialaisena yhteistyönä. Osana ennaltaehkäisytyötä on lisättävä lapsiperheiden kotipalveluja. Nuorten työnvälityspalveluita on kehitettävä. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen vaatii paitsi lasten myös koko perheelle suunnatun suomen kielen koulutuksen selvää lisäämistä. Kaikille asukkaille on turvattava riittävät kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja muut lähiharrastusmahdollisuudet. Kannatamme Vantaan vammaispoliittisen ohjelman toteuttamista, taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Lasten, nuorten ja perheiden erilaiset ongelmat ovat niin Vantaalla kuin muissakin suurissa kaupungeissa lisääntyneet vuosi vuodelta, mikä on johtanut lastensuojelutoimenpiteiden, perhetyön, mielenterveyspalvelujen ja toimeentulotuen tarpeen voimakkaaseen kasvuun. Vantaan on vastattava tähän haasteeseen suuntaamalla enemmän voimavaroja ennaltaehkäisevään työhön ja lisäämällä neuvolan, päiväkodin, koulun ja perhe- ja nuorisoneuvolan monialaista yhteistyötä. Lapsiperheiden lähes alas ajettuja kotipalveluja on myös lisättävä. Tätä huolenpitoa kaikista heikoimmista Keskusta on päättyvänä valtuuskautena pitänyt kaikissa talousneuvotteluissa tärkeimpänä. Parasta ennaltaehkäisyä on huolehtia varhaiskasvatuksen ja koulujen opetuksen laadukkuudesta sekä työllistymispalveluista. Kouluilla on tärkeä tehtävä maahanmuuttajien integroinnissa suomalaiseen yhteiskuntaan sekä syrjäytymisen ja väestöryhmien välisten ristiriitojen ehkäisemisessä. On turvattava, että kaikki oppilaat saavat täysipainoisesti koko peruskoulun oppimäärän mukaisen opetuksen ja että heitä tuetaan jatko-opintoihin. Koulutus, ammattitaito ja työpaikka auttavat parhaiten juurtumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi toisena kielenä opetus ja oppilaan kotikielen opetus ovat tässä maahanmuuttajien osalta tärkeitä tekijöitä. Lasten ja nuorten lisäksi suomen kielen koulutusta on oltava riittävästi tarjolla myös muulle perheelle.

4 4/11 Koulutuslaitosten erilaisia tukipalveluja on kehitettävä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Erityisosaamista tarvitaan lisää mm. ennaltaehkäisevään mielenterveyden hoitoon. Valtiovalta on siirtänyt vastuutaan työllisyyspalveluista kasvavassa määrin kunnille. Siksi valtion on lisättävä rahoitusosuuttaan näihin tehtäviin ja vastaavasti pienennettävä omaa työvoimahallintoaan taikka muutettava toimintatapojaan niin, että nuorelle tai pitkäaikaistyöttömälle pystytään etsimään työtä eikä vain tarjoamaan erilaisia tukimahdollisuuksia. Syrjäytymistä ehkäisee myös elävä yhteisöllisyys. Siksi asukkailla tulee olla eri puolilla kaupunkia käytettävissään monipuoliset ja virikkeelliset kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja muut tilat ja -palvelut lähiharrastusmahdollisuuksia varten. Järjestetyn kulttuuritarjonnan ohella on tuettava myös omaehtoista kulttuuritoimintaa ja muuta yhdessä tekemistä esimerkiksi erilaisissa harrastuskerhoissa. Vapaa-ajan toimintoja varten on rakennettu mm. liikunta- ja kulttuuritiloja. Niiden käytön tehostamiseksi ja monipuolistamiseksi on uskallettava toimia ennakkoluulottomasti yli hallintokuntien rajojen ja joustettava tarvittaessa tiukasta tilojen maksullisuudesta. Sikäli kun tiloja on esimerkiksi päiväsaikaan vapaana, niitä tulisi tarjota aktiivisesti iltapäiväkerhojen, eläkeläisliikunnan ja vapaaehtoisjärjestöjen käyttöön maksutta tai pientä korvausta vastaan. Toisaalta tilojen käyttö tulisi turvata silloin, kun siihen on kysyntää ja tarve: ainakin nuorisotilojen tulisi olla auki myös koulujen lomaaikoina, jolloin nuorilla on enemmän vapaa-aikaa. Vapaa-aikatilojen järjestämisessä tarvitaan myös seudullista yhteistyötä sekä yhteistoimintaa liikunta-alan yritysten kanssa, joilla keinoin voidaan mahdollistaa ns. vähemmän harrastettujen lajien harjoitus- ja toimintatilat. Itsenäinen ikääntyminen Ikääntyvien aktiivisuuden ja vireyden tukemiseksi tarvitaan ilmaisten liikuntapalvelujen ikärajan alentamista. Ikääntyvien kotona asumista mahdollisimman pitkään on tuettava nykyistä laajemmin kotihoitopalveluin. Myös kotitalkkaripalveluja tulee järjestää, esimerkiksi kaupungin työpajan kautta. Palveluasumista ja laitoshoitoa on oltava tarjolla tarvetta vastaavasti. Omaishoitoa tuettava taloudellisesti siten, että se on selvä vaihtoehto laitoshoidolle. Vanhustenhoitoon kaivataan erilaisia vaihtoehtoja. Sekä päättyvänä että aikaisempina valtuustokausina Keskusta on pitänyt erityisen tärkeänä sitä, että vanhukset voisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan, ja puhunut aina omaishoitajien puolesta. Omaishoitajille on tarjottava riittävän korvauksen lisäksi kuntouttavaa tukitoimintaa sekä lomajärjestelyt kaikille niille, jotka iäkkäänä tai huonokuntoisena hoitavat omaisiaan. Kotona asumiseen panostaminen edellyttää moninaisia kaupungin tukitoimia: kotipalvelun ja terveydenhuoltopalvelujen keskinäistä koordinaatiota on parannettava ja henkilöstöresursseja lisät-

5 5/11 tävä. Vanhuksille tarvitaan esimerkiksi riittävästi omaa kotisairaalatoimintaa. Keskusta on myös tyytyväinen eri puolille Vantaata perustettujen vanhusten päivätoimintakeskusten toimintaan ja edellyttää niin toimintaedellytysten turvaamista ja kehittämistä jatkossakin. Kunnon ylläpitämiseksi kannalta tarvitaan myös liikunta- ja ulkoilupalveluja sekä muita virikkeitä. Siksi ehdotamme senioripassin ikärajan alentamista 65 vuoteen. Samoin on huolehdittava vanhusten riittävästä ravitsemuksesta, johon kuuluu ateriapalvelujen ohella huolenpito hampaiden kunnosta ja huolehtiminen siitä, että ruoka todella syödään. Oman haasteensa asettaa myös ikäihmisten lisääntynyt alkoholinkäyttö. Kaikki eivät kuitenkaan pärjää kotona. Siksi kaivataan lisää palvelutaloja ja erityisesti pienryhmäkoteja. Niitä tulee olla mahdollisimman tasaisesti ympäri Vantaata, lähellä kunkin vanhuksen aiempaa kotia, lapsia ja ystäviä. Palvelutalot eivät saa olla vain mahdollisimman edullisia vanhusten säilytysyksiköitä, vaan niissä tulee olla läsnä sekä yhteisöllisyys että hoiva ja huolenpito. Yhteisöllisyyttä lisäävää iltaruokailua ei saa korvata voileivillä, eikä viriketoimintaa muutoinkaan vähentää. Yksi tulevaisuuden suuria kysymyksiä on näet iäkkäiden ihmisten yksinäisyys niin kotona kuin palvelutaloissakin. Kaikkien palvelujen toteuttamisessa tarvitaan yhteistyötä ja yhteisvastuullisuutta omaisten, palveluiden järjestäjien, palveluyritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Siksi palveluseteli on laajennettava kaikkeen hyvinvointipalveluun. Nämä näkökohdat on huomioitava myös valmisteilla olevassa vanhuspalvelulaissa. Pelkkä laitoshoidon henkilöstöresurssien minimivaatimuksen säätäminen ei riitä, vaan on turvattava riittävin laadullisin kriteerein kaikkien, niin kotona kuin laitoksissa olevienkin vanhusten ihmistä arvostava ja kunnioittava hoiva. Terveyspalvelut Terveydenhoidon peruspalvelut on saatava kummaltakin puolelta Vantaata, ilman jonoja ja myös iltaisin. Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon tarvitaan lisää voimavaroja kaikilla tasoilla. Kuntarajat eivät saa olla este palvelujen käyttämiselle. Kotilääkäripalvelujen saatavuutta on laajennettava. Kaupungilla on päävastuu terveyspalvelujen suunnittelusta ja järjestämisestä, muta ei välttämättä niiden varsinaisesta hoitamisesta. Niinpä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja ylikunnallisen erikoissairaanhoidon ja kaupungin vastuulla olevan perusterveydenhuollon yhteentoimivuutta on syvennettävä, jotta sairaiden pompottelu ja pallottelu paikasta toiseen saadaan loppumaan. Palveluiden on oltava saatavilla joustavasti, riittävän nopeasti ja mahdollisimman läheltä, kuntarajoihin katsomatta. Myös kotilääkäripalvelujen saatavuutta on laajennettava.

6 6/11 Useita vuosia sitten lakkautetun terveyskeskusten iltapäivystyksen jättämän palveluaukon korjaamiseksi on terveysasemien aukioloaikoja pidettävä sekä Länsi- että Itä-Vantaalla vähintään yhdessä terveyskeskuksessa joko Vantaan kaupungin alueella tai jos kuntien välinen yhteistyö mahdollistaa - sen välittömässä läheisyydessä. Näissä ns. täyden palvelun terveyskeskuksissa tulee olla saatavilla myös osa nykyisin erikoissairaanhoidon tuottamista terveyspalveluista, ainakin sen tarjoaman hoidon seurantaa ja terveyskeskustyötä tukevaa konsultaatiopalvelua. Sen sijaan vaativamman erikoissairaanhoidon yksiköiden osalta erikoistumista voidaan edelleen jatkaa. Jos erikoislääkäriresurssien työnjaosta ei päästä sopimukseen HUS:n kanssa, on harkittava yhteistyötä yksityisten lääkäriasemien kanssa. Palveluiden kehittämisessä on muistettava, että toimivat ja tarpeelliset palvelut turvataan myös muutostilanteissa. Puhelinpalvelujen toimivuutta ja muuta palveluista tiedottamista on parannettava. Pelkkä nettitiedottaminen ei ole sosiaali- ja terveystoimen palveluissa riittävää, koska kaikilla palveluiden tarvitsijoilla ei ole internet-yhteyttä. Itsenäisenä Vantaa huolehtii asukkaistaan parhaiten. Vantaa pysyköön itsenäisenä kaupunkina emme halua Pohjois-Helsingiksi. Tehtäviä voidaan silti selvien mittakaavaetujen sitä puoltaessa siirtää laajemman alueen vastuulle. Tällöin on varmistettava alueen suora demokraattinen edustaminen. Kuntarakennemuutoksista edellytämme kaikissa tapauksissa neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Lähidemokratiaa ja asukkaiden muita osallistumismahdollisuuksia on parannettava. Pääkaupunkiseudun ja sitä ympäröivien kuntien yhteistyössä kaikkein tärkeintä on, että palveluja on saatavissa nykyistä joustavammin kuntarajojen yli. Hallinnon tulee palvella tätä, joten Keskusta on päättyvänä valtuustokaudella kannattanut eri yhteistyömuotojen selvittämistä mukaan lukien Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja. Saatujen selvitysten perusteella valtuustoryhmämme päätyi yhdistämisasiassa kielteiselle kannalle. Näkemykseemme vaikuttivat mm. Helsingin valtava korjausvelka, sen Vantaata kalliimpi sisäinen hallinto raskaampine palvelutuotantokuluineen, hallinnon saneeraukset estävä viisivuotinen henkilöstön siirtymäsäännöstö, pääkaupunkiseudun mahdollinen sosiaalinen jakautuminen rikkaaseen länteen ja köyhään itään, pelko joutumisesta Pohjois-Helsinki-reservaatiksi sekä näköalattomuus pääkaupunkiseutua laajemman metropolialueen muodostamiseen. Niinpä valtuustoryhmämme kannatuksen on saanut pääkaupunkiseudun kaupunkeja laajemman, niistä ja lähikunnista Uudenmaan liiton (14 kuntaa) pohjalta muodostettavan metropolihallinnon aikaansaaminen. Sen puolesta ryhmämme toimi viimeksi keväällä Suomen hallituksen kuntaraken-

7 7/11 neuudistuksesta annetun Vantaan valtuuston lausunnon muotoilussa. Kannanotossamme pidimme tärkeänä, että uudistuksia toteutettaessa turvataan kaikkien ylikunnallisten organisaatioiden demokraattinen edustus. Tästä tavoitteesta lähtien olimme sitä mieltä, että maankäytön, asumisen ja liikenteen seutusuunnittelun lisäksi perustettavalle uudelle metropolihallinnolle tulisi siirtää nykyisin eri kuntayhtymille (HUS, HSL, HSY, Laurea jne.) kuuluvat tehtävät sekä maakuntatasoisten palvelujen järjestäminen ja elinkeinoelämän kehittäminen. Ylikunnallisten elinten demokraattiseen ohjaukseen saamisen rinnalla olemme vaatineet lähidemokratian ja kuntalaisten muiden osallistumismahdollisuuksien laajentamista. Vantaan aluetoimikuntia ei tule näivettää, vaan päinvastoin lisätä niiden toimimismahdollisuuksia ja -valtuuksia. Asukkaiden kuulemistilaisuuksia ja muita kaikille avoimia osallistumis- ja vaikutustilaisuuksia on lisättävä. Kaupungin talous kuntoon. Velan kasvu on saatava hallintaan ja vastuullista menokuria jatkettava. Palveluja ei tule rahoittaa velalla, palvelujen edellyttämiä välttämättömiä investointeja tarvittaessa kyllä. Investoinneissa säästökohteita tulee kuitenkin hakea selvästi aikaisempaa enemmän. Keskusta ei sulje pois kunnallisveroprosentin korotusta tulevalla valtuustokaudella. Kaupungin palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta on kehitettävä mm. hyödyntämällä tietotekniikkaa sekä ennen kaikkea huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista ja motivaatiosta kaikissa toimipisteissä. Vantaalaisille työtä tarjoavien yritysten palvelut ja liikenneyhteydet on pidettävä kunnossa. Valtionosuuksista ei saa leikata, vaan enemmin korotettava valtion tuloveroa. Vantaan Keskusta on vuosikymmeniä kantanut huolta kaupunkimme velkaantumisesta, joka on päättyvällä valtuustokaudella edelleen kasvanut.. Velkataakka on kaupungille iso riski talouden suhdanteiden ja sitä seuraavien korkotason mahdollisten vaihteluiden takia. Se vaarantaa myös mahdollisuuttamme toimia itsenäisenä kaupunkina. Siksi Keskusta ei kannata veroprosentin korotuksia tällä valtuustokaudella, mutta ei sulje pois sitäkään vaihtoehtoa tulevina vuosina. Lähivuosina on näet edelleen investoitava niin välttämättömiin palveluihin kuin kaupunkirakenteeseenkin. Uusia asuinalueita ja vastaavia suuria kaupunkirakenteen investointeja ei kuitenkaan tule tehdä, vaan keskittyä alueisiin, joista on jo päätökset tehty. Investointien vaatimaa velkaantumista voidaan pienentää mm. realisoimalla kaupungille tarpeetonta omaisuutta nykyistä aktiivisemmin, huolehtimalla paremmin kiinteistöjemme kunnosta sekä vähentämällä toimitilojen määrää ja lisäämällä niiden monikäyttöisyyttä. Myös investointien seurantaa ja priorisointia yli toimialojen on lisättävä sekä kaupungin hallinnossa että luottamushenkilöelimissä.

8 8/11 Jotta velan kasvu saataisiin hallintaan, on myös käyttötaloudessa jatkettava tiukkaa menokuria. Kaupungin palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta on parannettava mm. hyödyntämällä tietotekniikkaa sekä ennen kaikkea huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista ja motivoinnista sekä asiakaslähtöisyydestä. Palvelutuotannossa on lisäksi otettava ennakkoluulottomasti käyttöön uusia rahoitus- ja toimintamalleja. Niiden aikaansaamiseksi Keskusta pitää tärkeänä, että kaupungin hankinnoissa turvataan pienten yritysten tasapuolinen kohtelu ja kannusteet innovatiivisuuteen. Hyvinvointipalveluissa painopistettä on siirrettävä haittojen korjaamisesta ennalta ehkäisevään työhön. Vantaan talouden tasapainottamista vaikeuttaa verotulojen riittämättömyys suhteessa investointi- ja palvelutarpeisiin sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys. Siksi vantaalaisille työtä tarjoavien yritysten tarvitsemat palvelut ja erinomaiset liikenneyhteydet on pidettävä kunnossa. Yksi merkittävä syy Vantaan velkaantumiseen on se, että valtio on koko ajan lisännyt kuntien tehtäviä ja vastuita osoittamatta niihin riittävää rahoitusta, vaan päinvastoin leikkaamalla valtionosuuksia. Keskustan mielestä valtionosuuksista ei saa enää leikata, vaan on ennemmin korotettava valtion tuloveroa, joka on progressiivinen toisin kuin kuntaverot. Näistäkin on huolehdittava. Hyvään asumiseen Asuinalueiden on oltava turvallisia ja viihtyisiä. Vanhojen lähiöiden palvelut ja vetovoimaisuus on turvattava täydennysrakentamisella ja kannustamalla taloyhtiöitä huolehtimaan korjauksista. Myös teiden ja katujen kunnossapidosta on huolehdittava. Omistus ja vuokrataloja on sijoitettava kaikille alueille: erilaisten ihmisten asuminen samoilla alueilla edistää tasapainoisten yhteisöjen kehittymistä. Kiinteistöveron nostamista emme kannata, sillä se ei perustu veronmaksukykyyn. Erikokoisia pien- ja omakotitaloja ja -tontteja on saatava lisää, jotta niitä olisi tarjolla muillekin kuin varakkaille. Erityisesti tarvitaan enemmän vuokratontteja ja -asuntoja lapsiperheiden käyttöön. Perinnemaisemat on säilytettävä. Keskusta haluaa rakentaa alueellisesti tasapainoista ja ekologisesti kestävää Vantaata, jossa vastattaisiin entistä paremmin ihmisten asumistoiveisiin. Tiivis kerrostalorakentaminen on keskitettävä pää- ja kehäradan varteen ja muihin kaupunkikeskuksiin ja muualla lisättävä pien- ja omakotitalojen osuutta. Asuinalueiden tulee olla turvallisia, siistejä ja viihtyisiä, uusienkin omaleimaisia ja kauniita.

9 9/11 Asutuksen lomassa on säilytettävä pelto- ja metsäalueita. Luonnonsuojelualueita ja perinnemaisemia tulee vaalia. Hajanaisen ja vaikeasti hahmotettavan postimerkkikaavoituksen sijasta on asemakaavoituksessa ryhdyttävä laatimaan yleiskaavaa täydentäviä alueellisia yleissuunnitelmia, jotta alueita voidaan rakentaa kokonaisvaltaisesti. Vanhojen lähiöiden palvelut ja vetovoimaisuus on turvattava olemassa olevaa lähiympäristöä ja asutusta kunnioittavalla täydennysrakentamisella ja kannustamalla talo- ja kiinteistöyhtiöitä huolehtimaan korjauksista. Myös teiden ja katujen kunnossapidosta sekä muusta vanhojen alueiden kunnallistekniikasta on huolehdittava. Suunnitelmat on laadittava asukkaita kuunnellen ja niissä on sovitettava yhteen erilaisten toimintojen tarpeet. Puistoja ei saa nakertaa pala palalta pienemmiksi. Sosiaalisen monimuotoisuuden turvaamiseksi kaikissa kaupunginosissa tulee olla kaikenkokoisia ja kaikentyyppisiä asuntoja. Esimerkiksi omistus- ja vuokrataloja sekä erityisryhmäasumista on sijoitettava kaikille alueille: erilaisten ihmisten asuminen samoilla alueilla edistää tasapainoisten ja suvaitsevien yhteisöjen kehittymistä. Asumiskustannusten hillitsemiseksi tonttitarjontaa on lisättävä, jotta erikokoisia pien- ja omakotitaloja ja -tontteja olisi tarjolla muillekin kuin varakkaille. Nuoret, ensiasunnon hankkijat ja nuoret lapsiperheet on erityisesti otettava nykyistä paremmin huomioon asuntopoliittisissa toimenpiteissä siten, että tarjolle tulee riittävästi kohtuuhintaisia ja -kokoisia asuntoja. Kaavoitus- ja tonttipolitiikalla on turvattava sekä vapaarahoitteisten omistus- ja vuokra-asuntojen tuottajien että perinteisen kaupungin vuokra-asuntotuotantoa harjoittavan VAV:n ja muiden yleishyödyllisten asuntotuottajien toimintamahdollisuudet. Keskusta vastustaa kiinteistöveron nostamista, sillä se eri perustu veronmaksukykyyn. Sujuvaan liikenteeseen Joukkoliikennettä on kehitettävä tasapuolisesti eri asuinalueiden kesken, esim. palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteen avulla. Raskasta liikennettä vantaalaisten asuinalueiden lävitse tulee vähentää selvästi, tarvittaessa läpiajokielloin, ja asuinalueiden melusuojauksia parantaa määrätietoisella ohjelmalla. Katujen ja teiden kunnossapidosta sekä kevyen liikenteen, erityisesti kouluteiden, turvallisuudesta on huolehdittava. Joukkoliikennettä tulee parantaa sovittaen joustavasti yhteen Vantaan sisäinen ja seutuliikenne. Kaikilta alueilta on oltava toimivat ja palvelevat joukkoliikenneyhteydet. Asuinalueiden tasapuolisuus voidaan turvata esimerkiksi palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteen avulla. Rautatieasemille ja aluekeskusten välisille tiheästi liikennöiville runkobussilinjoille on järjestettävä matkustajamäärät ja liikkumistarpeet kohtuullisesti huomioon ottava ja aikataulullisesti sujuva syöttöliikenne, ja liityntäliikennettä varten on rakennettava riittävästi pysäköintipaikkoja, myös pyöräilijöille. Bussi- ja juna-

10 10/11 kaluston on oltava niin kelvollista, että aikatauluissa pysytään, ja niin siistiä, että matkustajat astuvat niihin mielellään. Sähkö- ja maakaasuautojen käyttöä on lisättävä. Julkisessa liikenteessä häiriköintiin on oltava ehdoton nollatoleranssi. Tarkastusmaksua on korotettava ja tarkastajia lisättävä, jotta pummilla matkustaminen saadaan loppumaan. Matkalippujen, erityisesti lasten, nuorten ja opiskelijoiden lippujen hinnat tulee pitää kohtuullisina, mutta se ei saa tapahtua joukkoliikenteen tarjonnan kustannuksella. Taksajärjestelmää uudistettaessa on korjattava nykyisen tariffijärjestelmän epäoikeudenmukaiseksi koettuja kohtia, mm. lyhyiden kuntarajojen yli tapahtuvien matkojen suhteettoman korkeaa hintaa. Lippujärjestelmää on kehitettävä myös niin, että yhdellä lipulla pystytään matkustamaan laajalla alueella ja eri liikennevälineissä. Työsuhdelipusta on tehtävä nykyistä joustavampi ja edullisempi ja sen verotusbyrokratiaa on kevennettävä. Pääteiden ohella on pidettävä huoli asuinkatujen kunnosta sekä pyörä- ja kävelyteiden käyttökelpoisuudesta ja turvallisuudesta. Erityisesti on huolehdittava lasten kouluteistä. Vantaan on tehtävä linjaus, että asuinalueilla ei sallita muuta raskasta liikennettä kuin julkinen liikenne ja ao. alueen palveluliikenne. Tämä on mahdollista tehdä esim. käyttämällä läpiajokieltoja, painorajoituksia, kiertoliittymiä, liikennevaloja ja -hidasteita sekä liikenteen valvontaa tehostamalla. Asumisviihtyvyyden turvaamiseksi myös melusuojauksia tulee parantaa kaikkien pääteiden varsilla. Kestävä kehitys ja omavaraisuus On pidettävä huolta sekä luonnosta että rakennetusta ympäristöstä. Kaupungin tulee systemaattisesti edistää puurakentamisen mahdollisuuksia julkisrakentamisessa ja kaavoituksessa. Kotimaista ruokaa ja erityisesti lähiruokaa on suosittava ruokapalvelun ja koulujen hankinnoissa. Kaupungin omien rakennuskorjaushankkeiden valvontaan on lisättävä resursseja. Kaupungin oman rakentamisen laatu ei voi olla sillä tasolla, että peruskorjaamme kohteita kymmenen vuoden välein. Kotimaisen energian käyttöä on edistettävä. Keskustalaisen ympäristöajattelun pohja on välittäminen luonnosta ja ympäristöstä. Olemme korostaneet, että tulevilla sukupolvilla on oikeus saada nauttia luonnosta ja ympäristöstä yhtä hyvässä kunnossa kuin me olemme sen itse aikaisemmilta sukupolvilta saaneet. Luontoympäristön ohella olemme kantaneet huolta myös rakennetun ympäristön siisteydestä ja terveellisyydestä. Ilmastonmuutoksen torjuminen lisää koko seutukuntamme vastuuta vesiensuojelusta, kierrätyksestä, jätehuollosta, energiantuotannosta ja liikenteen järjestämisestä. Keskustan tavoite on uusiutuvien, erityisesti kotimaisten energialähteiden käytön voimakas lisääminen Vantaan Energia Oy:n ja muiden pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden tuotannossa. Yhtiön kaukolämpöverkostoa on laajennettava ja sekä uusien että vanhojen rivi- ja omakotialueiden liitty-

11 11/11 mistä sen piirin helpotettava. Kaukolämmön ohella on kaavoitusratkaisuissa tuettava myös ilma- ja maalämpöjärjestelmien, aurinkopaneelien ja muiden ympäristöystävällisten lämmitysvaihtoehtojen rakentamista ja kaikentyyppisiä energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. HSY ja Vantaan Energia Oy rakentavat parhaillaan jätevoimalaa. Vantaan Keskusta pitää sitä tarkoituksenmukaisena osana seudun jätehuoltoa. Erilliskysymyksenä tulee kuitenkin vielä arvioida uudelleen vaarallisten jätteiden polttamisen tarkoituksenmukaisuus osana hanketta. Jätteenpoltto ei saa myöskään heikentää toimia jätteen synnyn ehkäisemiseksi, vaan jätteiden tuottamista on edelleen vähennettävä ja kierrätystä edistettävä. Kaupungin omien kiinteistöjen tulee toimia tässä samoin kuin energian säästössäkin esimerkkinä. Kaupungin omien rakennuskorjaushankkeiden valvontaan on lisättävä resursseja. Kestävän kaupungin oman rakentamisen laatu ei voi olla sillä tasolla, että peruskorjaamme kohteita kymmenen vuoden välein. Puu on perinteinen ja ekologisesti kestävä rakennusmateriaali. Siksi kaupunkimme tulee systemaattisesti edistää puurakentamisen mahdollisuuksia julkisrakentamisessa ja kaavoituksessa. Hiilijalanjälkeämme vähentää myös se, että suosimme kotimaista ruokaa ja erityisesti lähiruokaa ruokapalvelun ja koulujen hankinnoissa. Liikenne- ja lentomelu on rajattava riittävän suppeille alueille. Keravan- ja Vantaanjoen, Kuusijärven ja Lammaslammen sekä niiden valuma-alueiden ja pohjavesialueiden kunnosta on huolehdittava.

Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012

Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012 1 Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012 Puolueiden vastaukset 1. Verotusarvot huomioiden Vantaan kiinteistövero on Suomen korkein. Onko ryhmänne valmis esittämään ja kannattamaan Vantaan kaupungin

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE

Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 Inhimillisyyttä ja turvaa Palveluja järjestettäessä tulee ottaa huomioon yksin asuvien, eläkeläisten, perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien tilanne.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi!

Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi! ASUKASKYSELY 2016 2 Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi! 1. MITEN TÄRKEINÄ PIDÄT ALLA MAINITTUJA HYVINVOINTIIN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Lempäälä Mistä on meidän kunta tehty?

Lempäälä Mistä on meidän kunta tehty? Lempäälä 2025 Mistä on meidän kunta tehty? Miten tulevaisuustyöskentely etenee? KUNTALAISTILAISUUS 11.9. Yhteistä ideointia Lempäälästä tulevaisuushuoneissa. ELOKUU Valtuustossa keskustellaan siitä, mitä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Strategia Koululautakunta

Strategia Koululautakunta Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012

Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012 1 Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012 Puolueiden vastaukset 1. Verotusarvot huomioiden Vantaan kiinteistövero on Suomen korkein. Onko ryhmänne valmis esittämään ja kannattamaan Vantaan kaupungin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAINEN RAUMA!

OIKEUDENMUKAINEN RAUMA! OIKEUDENMUKAINEN RAUMA! Rauman Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön kunnallispoliittinen ohjelma vuosille 2013-2016 RAUMAN SOSIALIDEMOKRAATTINEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY Kuusistonkatu 1, 26100 RAUMA OIKEUDENMUKAINEN

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Kehittämispäivä 20.8.2014 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Espoo 24-09-2014 Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet:

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Kirsi Rontu Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö yksikkö Suomen Kuntaliitto Tekninen toimi Teknisen toimen

Lisätiedot

# KAIKILLE HYVÄ IISALMI

# KAIKILLE HYVÄ IISALMI #IHMISEN EHDOILLA Iisalmelaisten hyvinvointipalvelut on toteutettava ihmisen, ei hallinnon ehdoilla. Se tarkoittaa lähellä sijaitsevia palveluita tai kotiin tuotavia palveluita silloin, kun niitä tarvitaan.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa:

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa: LAUSUNTO 1 / 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 14.9.2011 LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA Yleistä Uudistuksen peruslinjaukset

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Kuntapalvelut, strateginen tavoite

Kuntapalvelut, strateginen tavoite 1 Kuntapalvelut, strateginen tavoite Mäntsälässä asuvat ovat tyytyväisiä kunnan tuottamiin palveluihin ja kuntapalvelut osaltaan vaikuttavat ennaltaehkäisevästi lisäkustannuksia aiheuttavan palvelutarpeen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Perheiden odotukset päivähoitopaikalle ja peruskoululle Helposti ja turvallisesti saavutettavissa Lapsella on hyvä olla aikuisten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Päätettävä tässä kokouksessa 4 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut Taustatietoja Vastaajina yli tuusulalaista ala- ja yläkoulun oppilaan huoltajaa. Kysely avoinna huoltajille.-... Strukturoitujen

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Strategia Koululautakunta

Strategia Koululautakunta Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot