Käypä hoito -suositus. Munuaisvaurio (akuutti)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus. Munuaisvaurio (akuutti)"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen, Tehohoitolääketieteen alajaoksen ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisessä versiossa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus 1 Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Keskeinen sisältö Aikuisten akuutti munuaisvaurio (Acute Kidney Injury, AKI) on yleistyvä ongelma. Akuutin munuaisvaurion riskiä suurentavat korkea ikä, diabetes, yleinen ateroskleroosi, useat lääkehoidot sekä röntgenvarjoaineet, sepsis, rabdomyolyysi, kuivuminen tai verenvuoto, sydämen vajaatoiminta, miessukupuoli ja munuaisten lieväkin krooninen vajaatoiminta. Hoidossa keskeisintä ovat riskipotilaiden löytäminen, AKI:n tunnistaminen varhain, lääkityksiin, varjoaineisiin ja kuivumiseen liittyvän munuaisvaurion ehkäiseminen, riittävä nestehoito elektrolyyttiliuoksella sekä verenpaineen normaalistaminen. Lisäksi on huomioitava rabdomyolyysin ja myrkytysten (erityisesti sienet ja alkoholit) mahdollisuus ja suljettava pois virtsan kulkuesteet. Riskipotilaalta tulee ennen munuaistoksisten lääkkeiden aloitusta määrittää laskennallinen glomerulusten suodatusnopeus (Glomerular Filtration Rate, GFR), ja se tulee myös tarkistaa lääkkeiden käytön aloituksen ja annosten suurentamisen jälkeen. AKI:ssä on tauotettava sitä aiheuttavat tai pahentavat lääkkeet ja arvioitava munuaisten vajaatoiminnassa kertyvien lääkkeiden annokset. Potentiaalisti munuaistoksisia aineita ovat tulehduskipulääkkeet, ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat, vankomysiini, aminoglykosidit, spironolaktoni ja hydroksietyylitärkkelysliuokset. Metformiinia tulee välttää munuaisten vajaatoiminnassa, sillä se kumuloituu, mikä suurentaa maitohappoasidoosin riskiä. Varjoainevaurion ehkäisyyn nesteytyksellä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lääkkeistä (esim. dopamiinista, mannitolista tai furosemidista) ei ole hyötyä AKI:n ehkäisyssä eikä hoidossa. Toisaalta nestekuorma lisää kuolleisuutta, joten furosemidia voidaan harkinnanvaraisesti käyttää purkamaan ylimääräistä nestekuormaa, kun AKI on lievä tai paranemisvaiheessa. Ensisijaisesti furosemidin käyttö on rajattu potilaisiin, joilla ei ole AKI:tä. Laajat kontrolloidut tutkimukset vahvistavat, että korvaushoidon annoksen suurentaminen yli 22 ml/kg/h:aan ei paranna potilaan ennustetta. Erittäin suuriannoksinen hoito voi sepsiksessä olla jopa haitallinen. Korvaushoidon varhaisemman aloituksen ja filtraation lisäämisen hyödyt ovat molemmat epävarmat. Akuutti munuaisvaurio huonontaa lievänäkin itsenäisesti potilaan ennustetta. Sen pitkäaikaisennuste on myös varsin huono ja hoidon kustannukset suuret. 2 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

3 Aiheen rajaus Suosituksessa ei käsitellä lasten tai raskaana olevien naisten AKI:tä eikä munuaisten kroonista vajaatoimintaa. Suosituksen ulkopuolelle jäävät myös akuutit nefriitit ja yleissairaudet, kuten vaskuliitit ja myyräkuume. Tavoitteet ja kohderyhmät Suosituksen tavoitteena on lisätä koko terveydenhuoltohenkilöstön tietoa AKI:stä, sen riskitekijöistä ja ennusteesta sekä kuvata AKI:n ehkäisykeinot ja keskeinen hoito. Kaikkien päivystyksessä työskentelevien lääkärien ja sairaalalääkärien on tärkeää hallita vaikean sairaalahoitoa vaativan AKI:n tunnistaminen ja alkuhoito. Määritelmä ja luokittelu Akuutti munuaisvaurio on oireyhtymä, jota luonnehtii munuaisten äkillinen toiminnan heikentyminen tuntien tai päivien kuluessa. Oireyhtymä johtaa kuona-aineiden kertymiseen sekä neste-, suola- ja happo-emästasapainon järkkymiseen. AKI on korvannut aiemman käsitteen munuaisten akuutti vajaatoiminta. Kansainvälisenä määritelmänä käytetään nykyisin virtsaneritykseen ja seerumin kreatiniinipitoisuuteen perustuvaa KDIGOluokitusta (taulukko 1) [1]. Ilmaantuvuus ja etiologia Muualla kuin sairaalassa todetun lievän AKI:n esiintyvyys on noin 1,6 % ja dialyysihoitoa vaativan noin 0,1 % avohoitopotilaista [2]. Avohoidossa tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyvä AKI on kuitenkin todennäköisesti alidiagnosoitu ja edellä mainittua huomattavasti yleisempi. Suomessa teho-hoitoa tarvitsevista potilaista noin %:lla on AKI ja 6 10 % tarvitsee akuuttia munuaisten korvaushoitoa [3, 4]. Sairaalassa ilmaantuvan AKI:n syynä on tavallisimmin septinen infektio, munuaistoksinen tekijä tai munuaisten verenkiertoa vähentävä tekijä, kuten suuri leikkaus. Kiertävä nestemäärä, verenpaine ja verenkierron riittävyys tulee aina arvioida, ja munuaisten alapuolisten virtsankulkuesteiden mahdollisuus tulee sulkea pois. AKI:n syntyyn vaikuttaa yleensä useita tekijöitä, minkä vuoksi aiempaa luokittelua prerenaaliseen, renaaliseen ja postrenaaliseen muotoon ei pidetä enää osuvana. Sairastumisriskiä suurentavat korkea ikä, diabetes, yleinen ateroskleroosi, useat lääkehoidot sekä röntgenvarjoaineet, sepsis, rabdomyolyysi, kuivuminen tai verenvuoto, sydämen vajaatoiminta, miessukupuoli ja munuaisten lieväkin krooninen vajaatoiminta. Munuaisten kroonista vajaatoimintaa sairastavan AKI ja munuaistoksisiin lääkityksiin liittyvä AKI ovat yleistyneet. Kliininen kulku ja ennuste Ennuste on etenkin tehohoitopotilailla heidän muiden vakavien sairauksiensa vuoksi huono, eikä se ole vuosien mittaan parantunut [5]. Korvaushoitoa tarvinneiden suomalaisten AKI-potilaiden sairaalakuolleisuus on kahden suuren suomalaisen monikeskustutkimuksen perusteella edelleen noin 35 %, 90 vuorokauden kuolleisuus noin 40 % ja 6 kuukauden kuolleisuus noin 50 % [3, 4]. AKI:ssä munuaistubuluksen solut pystyvät regeneroitumaan muutaman viikon tai kuukauden kuluessa, jolloin paraneminen edeltävään lähtötilanteeseen on yleensä varsin todennäköistä. Eloon jäävillä AKI-potilailla munuaisten korvaushoidon tarve jää pysyväksi alle 10 %:ssa tapauksista [6]. Munuaisten kroonista vajaatoimintaa sairastavilla on tavallista suurempi vaara sairastua AKI:hin [7 9] B. Heidän kuolleisuutensa on myös suurempi kuin muilla AKI-potilailla [10 13] B, ja heillä on AKI:n jälkeen suurentunut riski päätyä krooni- 3

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Taulukko 1. Akuutin munuaisvaurion KDIGO-luokittelukriteerit (joko kreatiniini- tai virtsamääräkriteeri) [1]. Luokka Kreatiniinikriteeri Virtsamääräkriteeri 1 S-Krean suureneminen > 26,5 µmol/l 48 h:n aikana tai 1,5 1,9-kertainen suureneminen perustasosta edellisten 7 vrk:n aikana < 0,5 ml/kg/h 6 12 tunnin ajan 2 S-Krean 2,0 2,9 kertainen suureneminen < 0,5 ml/kg/h 12 tunnin ajan 3 S-Krean > 3,0 kertainen suureneminen perustasosta S-Krea > 354 µmol/l tai munuaisten korvaushoito < 0,3 ml/kg/h 24 tunnin ajan tai anuria 12 tunnin ajan 4 siin munuaisten korvaushoitoihin [10, 12, 13] B. Ennustetekijät KDIGO-luokitusta ei ole vielä tutkittu riittävästi, mutta on todettu, että sitä vastaavan aiemman RIFLE-luokituksen määrittämä taudin vaikeusaste ennustaa parhaiten potilaiden kuolleisuutta AKI:hin [1]. Muita ennustetekijöitä luetellaan taulukossa 2. Toteaminen AKI todetaan seerumin kreatiniinipitoisuuden mittaamisen tai virtsanerityksen seuraamisen tai molempien avulla taulukossa 1 esitettävän KDIGO-luokittelun mukaisesti. Kreatiniini on kuitenkin epätäydellinen AKI:n merkkiaine. Aliravitsemus, lihaskato, korkea ikä, katabolia ja nestehoidon aiheuttama seerumin kreatiniinipitoisuuden laimeneminen vaikeuttavat arvojen tulkintaa. Akuuttitilanteessa kreatiniinin pitoisuus seerumissa suurenee vaurion asteeseen verrattuna hitaasti. AKI:n diagnosoimisen ja toipumisennusteen määrittämisen helpottamiseksi tutkitaan parhaillaan useita merkkiaineita, jotka ovat kreatiniinipitoisuutta herkempiä. Näistä virtsan tai plasman NGAL (Neutrophil Gelatinase-Associated Lipocalin) ja seerumin kystatiini C ovat herättäneet lupauksia. Laajoissa valikoimattomissa suomalaisissa aineistoissa kummankaan lisäarvo ei ole osoittautunut riittäväksi kliiniseen käyttöön [14, 15]. Säilyvä virtsaneritys ei yksinään riitä sulkemaan AKI:tä pois, sillä jopa kolmanneksessa AKI-tapauksista virtsaneritys on täysin normaali. GFR:n arvioimiseen voidaan käyttää MDRD-kaavaa, joka vakaassa tai hitaasti pahenevassa tilanteessa (esim. munuaistoksisia lääkityksiä aloittaessa) antaa paremman kuvan munuaisten vajaatoiminnan asteesta kuin pelkkä seerumin kreatiniinipitoisuus (Terveysportin GFR-laskuri www. terveysportti.fi). Altistavat tekijät ja ehkäisy Varjoaineet Nesteytys on varjoainevaurion ehkäisyn kulmakivi. Perusohjeena on antaa balansoitua elektrolyyttiliuosta 1 ml/kg/h (6 )12 tunnin ajan [16, 17] B ennen toimenpidettä ja 12 tunnin ajan sen jälkeen. Äkillisissä tilanteissa annetaan ml balansoitua elektrolyyttiliuosta nopeana infuusiona ja toimenpiteen jälkeen 1 ml/kg/h 12 tunnin ajan. Suun kautta annettavan nesteytyksen hyödystä laskimonsisäisesti annettavaan nesteytykseen nähden varjoainenefropatian ehkäisyssä ei ole luotettavaa näyttöä [18, 19] C. Nesteytys keittosuolaliuoksella suojaa varjoainevauriolta paremmin kuin siihen yhdistetty mannitoli tai furosemidi [20] B. Nesteytys isotonisella (0,9-prosenttisella) keittosuolaliuoksella suojannee radiologisen varjoaineen aiheuttamalta munu- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

5 Taulukko 2. Kuolemanvaaran ennustetekijät akuutissa munuaisvauriossa. Cox-malli Riskisuhde 95 %:n luottamusvälit Ikä (kymmentä vuotta kohden) 1,13 1,01 1,26 Sepsis 1,87 1,33 2,63 Aivo-oire 4,58 3,30 6,35 Maksan vajaatoiminta 1,90 1,34 2,71 Hematologinen oire 1,46 1,01 2,10 Dialyysi 1,79 1,21 2,66 aisvauriolta yhtä hyvin tai mahdollisesti paremmin kuin nesteytys hypotonisella (0,45-prosenttisella) keittosuolaliuoksella [16, 17] B. Keittosuolapohjaisten nesteiden asemasta varjoainenefropatian estossa käytetään tutkimusten puuttumisesta huolimatta balansoituja Ringerin liuoksen tyyppisiä nesteitä, sillä tehohoitopotilailla vähäkloridiseen nesteytykseen liittyy pienempi AKI:n riski [17, 21]. Natriumbikarbonaatin infuusio suojannee munuaisia varjoainevauriolta ainakin yhtä hyvin kuin keittosuolainfuusio [22 36] B. Näiden yhteiskäyttöä ei tosin ole tutkittu. N-asetyylikysteiini (NAK) pienentää mahdollisesti varjoainevaurion riskiä suonensisäisten varjoainetutkimusten yhteydessä [37 42] C. NAK-hoidon yhteydessä kreatiniinipitoisuuksien mittauksia ei tosin pidetä kovin luotettavana munuaisten toiminnan mittarina. Iso-osmolaaristen ja pieniosmolaaristen varjoaineiden riski aiheuttaa akuutti munuaisvaurio on todennäköisesti yhtä suuri [43 50] B. Hemodialyysihoidosta ei ole hyötyä AKI:n estossa suonensisäisten varjoainetutkimusten yhteydessä [51 56] A. Varjoainenefropatian riski magneettivarjoainetutkimuksen jälkeen on yleensä pieni. Se kuitenkin suurenee tiettyjen gadoliniumvarjoaineiden käytön yhteydessä ja tilanteissa, joissa potilaalla on jo vaikea munuaisten vajaatoiminta tai käytetään isoja varjoaineannoksia [57, 58] B. Gadoliniumpohjaiset magneettitutkimusten varjoaineet voivat harvinaisena mutta erittäin vakavana haittavaikutuksena aiheuttaa nefrogeenista systeemistä fibroosia. Riski liittyy etenkin tiettyihin vanhoihin lineaarisiin Gd-yhdisteisiin, niiden suuriin annoksiin ja potilaisiin, joiden glomerusluspuhdistuma on alle 30 ml/min/1,73m 2 [57 62] A. ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat ja mineralokortikoidireseptoriantagonistit Ennen nefrotoksisten lääkkeiden käytön aloitusta tulee määrittää potilaan laskennallinen GFR. GFR:n pieneneminen tulee esille ensimmäisten hoitoviikkojen aikana. Varsinkin iäkkäiden riski saada munuaisvaurio on erityisen suuri [63] ja ACE:n estäjän, diureetin ja tulehduskipulääkkeiden yhdistelmä on vaarallinen [64]. ACE:n estäjä- ja todennäköisesti myös ATR:n salpaaja saattaa altistaa AKI:n synnylle, jos potilaalle kehittyy hypovolemia esimerkiksi gastroenteriitin tai diureettihoidon seurauksena [65 68] D. Lääkityksen keskeyttämistä tulee suurentuneen AKI-riskin vuoksi harkita hypovolemiassa, esimerkiksi gastroenteriitin yhteydessä. Munuaisvaurio on useimmiten korjaantuva, eikä munuaisten korvaushoitoa yleensä tarvita [65, 69]. AKI voi syntyä myös diureettihoidon seurauksena potilaille, joiden sydämen vajaatoiminnan hoidossa käytetään ACE:n estäjää. Hypotension on todettu olevan AKI:n ris- 5

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 kitekijä sydämen vaikeaa vajaatoimintaa hoidettaessa. ACE:n estäjän käyttö tuleekin aloittaa pienillä annoksilla hypotension välttämiseksi. ACE:n estäjien ja ATR:n salpaajien yhdistelmä saattaa suurentaa munuaisvaurion riskiä [70 73] B. Mineralokortikoidireseptoriantagonistit ilmeisesti vähentävät GFR:ää potilailla, jotka käyttävät ACE:n estäjää tai ATR:n salpaajaa [74 79] B. Tulehduskipulääkkeet Tulehduskipulääkkeiden aiheuttaman AKI:n riskiä suurentavat potilaan korkea ikä, sydän- ja verisuonitaudit, munuaistaudit, diabetes ja muiden munuaisten toimintaan vaikuttavien lääkkeiden samanaikainen käyttö [80 82]. Tulehduskipulääkkeiden käyttö suurentaa sairaalahoitoa vaativan AKI:n riskiä yli 65-vuotiailla [82 86] B. Tulehduskipulääkkeiden aiheuttaman AKI:n lievemmät muodot ovat todennäköisesti myös varsin yleisiä ja alidiagnosoituja. Sairastumisen riski on suurimmillaan ensimmäisen kuukauden aikana hoidon aloittamisesta [82, 86]. Ks. lisätietoja tulehduskipulääkkeiden turvallisesta käytöstä Käypä hoito -suosituksesta Tulehduskipulääkkeet. Metformiini Metformiini kumuloituu munuaisten vajaatoiminnassa. Maitohappoasidoosiriskin takia metformiinin käyttö on vasta-aiheinen, jos GFR on alle 60 ml/min. Nestehukan ja varjoainetutkimuksen yhteydessä metformiini tulee tauottaa. Ks. lisätietoja Käypä hoito -suositus Diabetes, kohta Hyperglykemian hoito. Antibiootit Vankomysiinin aiheuttaman AKI:n riski suurenee vankomysiinin jäännöspitoisuuden suurentumisen ja hoitoajan pidentymisen myötä [87]. Suureen jäännöspitoisuuteen ( 15 mg/l) liittyy suurempi munuaisvaurion riski kuin pieneen ( 15 mg/l). Munuaisvaurion todennäköisyys lisääntyy hoitoajan pidentyessä. Suurin osa munuaisvaurioista todetaan 7 vuorokauden kuluessa hoidon jälkeen. Vankomysiinin jäännöspitoisuuden määrittämistä suositellaan erityisesti hemodynamiikaltaan tai munuaistoiminnaltaan epä stabiileille potilaille ja niille, joilla on samanaikaisesti käytössä muita munuaistoimintaan vaikuttavia lääkkeitä. Pitoisuutta tulisi seurata myös potilailla, joilla vankomysiinihoito kestää vähintään 3 5 vuorokautta, ja niillä, joilla pyritään tavanomaista suurempaan vankomysiinipitoisuuteen (15 20 mg/l) [88]. Aminoglykosidit voivat aiheuttaa AKI:n. Aminoglykosidien käyttöä suositellaan vain, jos vähemmän munuaiselle haitallista antibioottivaihtoehtoa ei ole [1]. Kerran päivässä annostelu aiheuttaa todennäköisesti vähemmän AKI:tä kuin tiheämpi annostelu [89 98] B. Aminoglykosideja käytettäessä jäännöspitoisuuden seuraaminen on suositeltavaa [1]. Rabdomyolyysi Rabdomyolyysi on vakava tila, joka hoitamattomana voi johtaa neste- ja elektrolyyttitasapainon vakavaan häiriöön ja jopa kuolemaan. Hoidetun taudin ennuste on hyvä ja mahdollinen munuaisvaurio yleensä ohimenevä. Potilaan ensiapuun kuuluvat hypovolemian mahdollisimman nopea korjaaminen elektrolyyttiliuoksella ja virtsan alkalisointi natriumbikarbonaatilla. Sepsis Sepsis on tärkein AKI:lle altistavista sairauksista. Ks. lisätietoja Käypä hoito -suosituksesta Sepsis (aikuiset). Kuivuminen ja verenvuoto Kuivuminen, voimakas verenvuoto ja hypotensio altistavat AKI:lle. Tilaa hoidetaan pe- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

7 russyynsä mukaan nesteytyksellä, vuodon korvaamisella ja riittävän sydämen minuuttitilavuuden ylläpitämisellä. Nestehoitoon käytetään lähinnä elektrolyyttiliuoksia (ks. tarkemmin kohdasta Nestehoito). Liiallisella nesteytyksellä ei voida ehkäistä AKI:n kehittymistä [99 102] B. Tuumorilyysioireyhtymä Tuumorilyysioireyhtymä (TLS) on joko spontaani tai kasvaimen hoitoon liittyvä AKI:n aiheuttaja. TLS:n syynä on massiivinen solutuho, jolloin solunsisäisiä aineita vapautuu plasmaan. Oireyhtymän kliinisiä ilmentymiä ovat hyperfosfatemia, hyperkalemia, hyperurikemia, hypokalsemia ja oliguurinen AKI. Hoitoina ovat nesteytys ja allopurinoli, joihin voidaan yhdistää virtsan alkalisointi natriumbikarbonaatilla [63]. Suuren riskin potilailla rasburikaasi (rekombinantti uraattioksidaasi) voi olla allopurinolia tehokkaampi TLS:ään liittyvän hyperurikemian estossa ja hoidossa (ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta). Kohonnut vatsaontelonsisäinen paine Kohonnut intra-abdominaalinen paine (IAP) (yli 12 mmhg) on AKI:n itsenäinen riskitekijä, kun munuaisten perfuusiopaine (keskiverenpaineen ja intraabdominaalipaineen erotus) laskee [ ] B. Vatsaontelon painetta nostavat esimerkiksi liiallinen nesteytys, vatsaontelon verenvuoto, askites, ileus, haimatulehdus ja leikkauksen jälkitila. Jos vatsaontelon paine on kohonnut, AKI:n välttämiseksi on suositeltavaa välttää ylimääräistä nestekuormaa, dekomprimoida suoli nenä-mahaletkulla tai rektaaliputkella ja poistaa vatsaontelossa vapaana oleva neste (esim. askites) dreneeraamalla [107]. Potilailla, joille kehittyy vatsaontelon aitiopaineoireyhtymä (yli 25 mmhg ja kohdeelinhäiriö), dekomprimoiva laparotomia saattaa parantaa munuaisten toimintaa [ ] C. Akuutin munuaisvaurion hoito Lääkehoito Akuuttia munuaisvauriota ei ole mahdollista hoitaa lääkkein. Pieniannoksinen dopamiinihoito ei vähennä kuolleisuutta aikuisten AKI:n hoidossa [ ] C, eikä se myöskään vähennä munuaisten korvaushoitojen tarvetta [111], [ ] C. Loop-diureetit eivät estä AKI:n kehittymistä riskipotilailla [120, 121] B, eivätkä ne paranna vaikean AKI:n ennustetta [120, 122] B. Nestehoito Nykykäsityksen mukaan AKI:n riskiryhmiiin kuuluvien ja AKI-potilaiden nestehoidossa paras vaihtoehto ovat iso-osmolaariset Ringerin liuoksen tyyppiset nesteet. Sepsiksessä kolloidinesteytyksen ei ole osoitettu parantavan ennustetta elektrolyyttiliuoksiin nähden, sillä sen käyttöön liittyy suurentunut AKI:n riski [ ] A ja se voi myös lisätä kuolleisuutta [128, 131, 132] B. Muissa potilasryhmissä luotettava näyttö puuttuu. Gelatiini ei paranna sepsispotilaiden ennustetta elektrolyyttiliuoksiin verrattuna [126, ] C, ja se voi myös suurentaa AKI:n riskiä [137, 138] D. Albumiinin käyttö ei paranna tehohoitoisten potilaiden ennustetta [17, 132, 134, ] C. Myöskään hepatorenaalisessa oireyhtymässä albumiinin käytön ei ole havaittu pienentävän kuolleisuutta [142, 143] D. Erilaisten keittosuolaliuosten käytöstä AKI:n estossa on ristiriitaista tietoa. Toisaalta varjoainevaurion estossa on todettu, että nesteytys isotonisella keittosuolalla suojaa yhtä hyvin tai mahdollisesti paremmin radiologisen varjoaineen aiheuttamalta munuaisvauriolta kuin nesteytys hypotonisella keittosuolalla [16, 17] B. Toisaalta tehohoitopotilailla kloridiniukkaan nesteytykseen saattaa liittyä pienempi AKI:n riski [17, 21]. Ylimääräistä nestekuormaa tulisi välttää, 7

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 8 sillä nesteylimäärä ilmeisesti lisää kuolleisuutta AKI:ssä [122, ] B ja se saattaa pidentää munuaisten korvaushoitojen tarvetta [144, 146, 147] C. Munuaisten korvaushoidot Jaksoittainen vai jatkuva hoito? Munuaisten korvaushoidon muodolla (jaksoittainen vs. jatkuva) ei ole vaikutusta kuolleisuuteen AKI:ssä [ ] B, mutta jatkuvaan hemodialyysiin saattaa liittyä parempi munuaisvaurion korjaantuminen kuin jaksoittaiseen hoitoon [ ] C. Peritoneaalidialyysi sen sijaan lisää hemofiltraatioon verrattuna kuolleisuutta AKI:ssä potilailla, joilla on vaikea tulehdus [152] C. Hemodialyysimuodolla (jaksoittainen vs. jatkuva) ei liene vaikutusta verenvuotokomplikaatioiden ilmaantuvuuteen AKI:ssä [148] B. Hemodialyysimuodolla (jaksoittainen vs. jatkuva) ei liene vaikutusta verenkierron vakauteen hemodialyysin aikana niillä potilailla, joiden epävakausriski on pieni ja verenkierto vakaa [148, 151] C. Hoidon intensiteetti ja aloitusajankohta Munuaisten korvaushoidon yli 22 ml/kg/ h:n intensiteetti ei vähennä kuolleisuutta AKI:ssä [146, 153, 154] A. Nykykäsityksen mukaan kannattaa kuitenkin tähdätä hieman suurempaan (> 25 ml/kg/h) annokseen, sillä suunnitellusta annoksesta toteutuu käytännössä keskimäärin vain 80 %. Varhaisen korvaushoidon vaikutuksesta kuolleisuuteen tai munuaisten toiminnan palautumiseen ei ole luotettavaa tietoa [150, 155, 156] D. Filtraation lisääminen dialyysihoitoon ja korvausnesteen annostelu Hemofiltraation lisääminen dialyysihoitoon ei ilmeisesti vähennä kuolleisuutta AKI:ssä [157] C. Filtraatiohoitojen yhteydessä annosteltava korvausneste voidaan annostella joko ennen suodatinta (filtteriä) (= prediluutio) tai sen jälkeen (= postdiluutio). Suomessa on yleisesti käytössä prediluutio, jonka hyötynä ovat suodattimen pienemmät tukkeutumisongelmat ja käyttöiän piteneminen. Haittapuolena on, että osa annetusta korvausnesteestä suodattuu, mikä heikentää hoidon tehoa. Luotettava näyttö pre- tai postdiluution paremmuudesta puuttuu. Antikoagulaatio Paikallinen sitraattiantikoagulaatio pidentää dialysaattorin käyttöikää (vähemmän suodattimen hyytymistä), ja toisaalta sen käytön aikana on vähemmän verenvuotokomplikaatioita kuin hepariinien käytön aikana (regionaalinen vs. systeeminen antikoagulaatio) [ ]. Munuaisten kroonisen vajaatoiminnan akuutti vaikeutuminen Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, pitäisikö munuaisten kroonisen vajaatoiminnan akuutti vaikeutuminen hoitaa eri tavalla kuin AKI muuten. Ravitsemus Nykykäsityksen mukaan munuaisten korvaushoidoissa olevien AKI-potilaiden energian- ja proteiinien tarve on suurentunut. Energiantarve on noin kcal/kg/vrk, ja se korvataan potilaalle hiilihydraattipainotteisesti. Proteiinien tarve on munuaisten korvaushoitoja tarvitsemattomilla AKIpotilailla noin 1 g/kg/vrk, jaksoittaisissa munuaisten korvaushoidoissa olevilla noin 1,5 g/kg/vrk ja jatkuvissa munuaisten korvaushoidoissa olevilla jopa 1,7 g/kg/vrk [1, 162, 163]. Munuaisten korvaushoidot aiheuttavat suuria muutoksia potilaan aineenvaihdunnassa ja elektrolyytti- sekä hivenainetasapainossa. Hypomagnesemia ja hypofosfatemia ovat tavallisia. Potilaat tarvitsevat usein vitamiini- ja hivenainekorvauksia. A- ja C-vitamiinien annostelussa sen sijaan pitää noudattaa varovaisuutta [1, 162, 163]. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

9 Kustannukset ja kustannusvaikuttavuus AKI nostaa sairaalajakson kokonaiskustannukset noin kaksinkertaisiksi [164]. Suomalaisessa aineistossa munuaisten korvaushoitoon päätyneen AKI:n kustannuk- siksi on arvioitu yli euroa laatupainotettua elinvuotta kohden [165, 166]. Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta. SUOMALAISEN LÄÄKÄRISEURAN DUODECIMIN, SUOMEN ANESTESIOLOGIYHDISTYKSEN, TEHOHOITOLÄÄKETIETEEN ALAJAOKSEN JA SUOMEN NEFROLOGIYHDISTYKSEN ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: VILLE PETTILÄ, dosentti, tehohoidon ylilääkäri HYKS Jäsenet: ANNIKA LAUKKANEN, LT, erikoislääkäri HYKS, tehohoito, ATEK (kokoava kirjoittaja) MIKKO HAAPIO, LL, osastonlääkäri HYKS, medisiininen tulosyksikkö, nefrologian klinikka LEENA HALME, LKT, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, vatsaelinkirurgian klinikka MERJA HANSKI, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Nokian terveyskeskuksen sairaala MARJA PUURUNEN, LKT, kardiologian erikoislääkäri SPR Veripalvelu, Käypä hoito -toimittaja ARI UUSARO, LKT, dosentti KYS, tehohoidon klinikka MAARIT WUORELA, LT, osastonylilääkäri Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, erikoissairaanhoito 9

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 Kirjallisuutta 1. Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) Acute Kidney Injury Work Group. Kidney Inter, 2012 Suppl Hsu CY ym. Kidney Int 2007;72: Vaara ST ym. Crit Care 2012;16:R13 4. Nisula S ym. Intensive Care Med 2013;39: Ympa YP ym. Am J Med 2005;118: Uchino S ym. Int J Artif Organs 2007;30: Hsu CY ym. Kidney Int 2008;74: Grams ME ym. J Am Soc Nephrol 2010;21: Hsu CY ym. Clin J Am Soc Nephrol 2009;4: Prescott GJ ym. Nephrol Dial Transplant 2007;22: Robertson S ym. QJM 2002;95: Wu VC ym. Kidney Int 2011;80: Khosla N ym. Clin J Am Soc Nephrol 2009;4: Ahlström A ym. Clin Nephrol 2004;62: Linko R ym. Acta Anaesthesiol Scand 2013;57: Mueller C ym. Arch Intern Med 2002;162: Yunos NM ym. JAMA 2012;308: Hiremath S ym. PLoS One 2013;8:e Weisbord SD ym. Arch Intern Med 2008;168: Solomon R ym. N Engl J Med 1994;331: Myburgh JA ym. N Engl J Med 2013;369: Hoste EA ym. Nephrol Dial Transplant 2010;25: Meier P ym. BMC Med 2009;7: Brar SS ym. Clin J Am Soc Nephrol 2009;4: Jang JS ym. Circ J 2012;76: Tamura A ym. Am J Cardiol 2009;104: Hafiz AM ym. Catheter Cardiovasc Interv 2012;79: Briguori C ym. Circulation 2011;124: Merten GJ ym. JAMA 2004;291: Briguori C ym. Circulation 2007;115: Brar SS ym. JAMA 2008;300: Hogan SE ym. Am Heart J 2008;156: Navaneethan SD ym. Am J Kidney Dis 2009;53: Adolph E ym. Coron Artery Dis 2008;19: Maioli M ym. J Am Coll Cardiol 2008;52: From AM ym. Sodium bicarbonate is associated with an increased incidence of contrast nephropathy: a retrospective cohort study of 7977 patients at Mayo Clinic. Clin J Am Soc Nephrol 2008, 3: O Sullivan S ym. Angiology 2013;64: Heguilén RM ym. Clin Exp Nephrol 2013;17: Berwanger O ym. Circ Cardiovasc Interv 2013;6: Thiele H ym. J Am Coll Cardiol 2010;55: ACT Investigators. Circulation 2011;124: Kelly AM ym. Ann Intern Med 2008;148: Alexopoulos E ym. Am J Med Sci 2010;339: Mehran R ym. JACC Cardiovasc Interv 2009;2: Bolognese L ym. Am J Cardiol 2012;109: Chuang FR ym. Ren Fail 2009;31: Nie B ym. Catheter Cardiovasc Interv 2008;72: Hardiek KJ ym. J Diabetes Complications 2008;22: Aspelin P ym. N Engl J Med 2003;348: Mc- Cullough PA ym. J Am Coll Cardiol 2006;48: Song K ym. Am J Nephrol 2010;32: Cruz DN ym. Am J Nephrol 2011;34:173; author reply Cruz DN ym.e3 54. Hölscher B ym. Can J Cardiol 2008;24: Cruz DN ym. Am J Kidney Dis 2006;48: Reinecke H ym. Clin Res Cardiol 2007;96: Deray G ym. Eur Radiol 2013;23: Sambol EB ym. Ann Vasc Surg 2011;25: Agarwal R ym. Nephrol Dial Transplant 2009;24: Bhave G ym. J Urol 2008;180:830-5; discussion Wang Y ym. Radiology 2011;260: Altun E ym. Radiology 2009;253: Wang LY ym. Acta Haematol 2006;115: Thomas MC. Med J Aust 2000;172: Stirling C ym. J Hum Hypertens 2003;17: Bridoux F ym. Nephrol Dial Transplant 1992;7: McMurray J ym. Postgrad Med J 1987;63: McGuigan J ym. Emerg Med J 2005;22: Wynckel A ym. Am J Hypertens 1998;11: Phillips CO ym. Arch Intern Med 2007;167: Pfeffer MA ym. N Engl J Med 2003;349: ONTARGET Investigators ym. N Engl J Med 2008;358: Mann JF ym. Lancet 2008;372: van den Meiracker AH ym. J Hypertens 2006;24: Bianchi S ym. Kidney Int 2006;70: Edwards NC ym. Br J Clin Pharmacol 2012;73: Boesby L ym. PLoS One 2011;6:e Rossignol P ym. Circulation 2012;125: Zannad F ym. N Engl J Med 2011;364: Huerta C ym. Am J Kidney Dis 2005;45: Bentley ML ym. Crit Care Med 2010;38:S Evans JM ym. QJM 1995;88: Griffin MR ym. Am J Epidemiol 2000;151: Schneider V ym. Am J Epidemiol 2006;164: Pérez Gutthann S ym. Arch Intern Med 1996;156: Winkelmayer WC ym. Am J Med 2008;121: van Hal SJ ym. Antimicrob Agents Chemother 2013;57: Rybak MJ ym. Clin Infect Dis 2009;49: Barza M ym. BMJ 1996;312: Munckhof WJ ym. J Antimicrob Chemother 1996;37: Bailey TC ym. Clin Infect Dis 1997;24: Hatala R ym. Ann Intern Med 1996;124: Ali MZ ym. Clin Infect Dis 1997;24: Galløe AM ym. Eur J Clin Pharmacol 1995;48: Ferriols-Lisart R ym. Am J Health Syst Pharm 1996;53: Freeman CD ym. Pharmacotherapy 1996;16: Hatala R ym. Clin Infect Dis 1997;24: Smyth AR ym. Cochrane Database Syst Rev 2012;2:CD National Heart ym. N Engl J Med 2006;354: Liu KD ym. Crit Care Med 2011;39: Nisanevich V ym. Anesthesiology 2005;103: Brandstrup B ym. Ann Surg 2003;238: Sugrue M ym. Arch Surg 1999;134: Dalfino L ym. Intensive Care Med 2008;34: Biancofiore G ym. Arch Surg 2003;138: De Waele JJ ym. Crit Care 2005;9:R Kirkpatrick AW ym. Intensive Care Med 2013;39: Working Group IAP/APA Acute Pancreatitis Guidelines. Pancreatology 2013;13:e Ertel W ym. Crit Care Med 2000;28: Mentula P ym. Arch Surg 2010;145: Bellomo R ym. Lancet 2000;356: Kellum JA ym. Crit Care Med 2001;29: Friedrich JO ym. Ann Intern Med 2005;142: Marik PE. Intensive Care Med 2002;28: Havel C ym. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD Vasu TS ym. J Intensive Care Med 2012;27: Sandifer JP ym. Ann Emerg Med 2012;60: Cotter G ym. Clin Pharmacol Ther 1997;62: Lumlertgul D ym. Nephron 1989;52: Ho KM ym. Anaesthesia 2010;65: Marenzi G ym. JACC Cardiovasc Interv 2012;5: Grams ME ym. Clin J Am Soc Nephrol 2011;6: Schortgen F ym. Lancet 2001;357: Brunkhorst FM ym. N Engl J Med 2008;358: Dart AB ym. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD Bayer O ym. Crit Care Med 2012;40: Myburgh JA ym. N Engl J Med 2012;367: Perner A ym. N Engl J Med 2012;367: Gattas DJ ym. Intensive Care Med 2013;39: Haase N ym. BMJ 2013;346:f Zarychanski R ym. JAMA 2013;309: Perel P ym. Cochrane Database Syst Rev 2013;2:CD Choi PT ym. Crit Care Med 1999;27: Bunn F ym. Cochrane Database Syst Rev 2012;7:CD Reinhart K ym. Intensive Care Med 2012;38: Thomas-Rueddel DO ym. Intensive Care Med 2012;38: Annane D ym. JAMA 2002;288: Sprung CL ym. N Engl J Med 2008;358: Finfer S ym. N Engl J Med 2004;350: Roberts I ym. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD SAFE Study Investigators ym. Intensive Care Med 2011;37: Lee I ym. Albumin use in hepatorenal syndrome and large volume paracentesis. Health Technol Assess 2009: Sort P ym. N Engl J Med 1999;341: RENAL Replacement Therapy Study Investigators ym. Crit Care Med 2012;40: Vaara ST ym. Crit Care 2012;16:R RENAL Replacement Therapy Study Investigators ym. N Engl J Med 2009;361: Bouchard J ym. Kidney Int 2009;76: Rabindranath K ym. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD Bagshaw SM ym. Crit Care Med 2008;36: Pannu N ym. JAMA 2008;299: Schneider AG ym. Intensive Care Med 2013;39: Phu NH ym. N Engl J Med 2002;347: VA/NIH Acute Renal Failure Trial Network ym. N Engl J Med 2008;359: RENAL Replacement Therapy Study Investigators ym. N Engl J Med 2009;361: Seabra VF ym. Am J Kidney Dis 2008;52: Karvellas CJ ym. Crit Care 2011;15:R Friedrich JO ym. Crit Care 2012;16:R Oudemans-van Straaten HM ym. Crit Care Med 2009;37: Hetzel GR ym. Nephrol Dial Transplant 2011;26: Monchi M ym. Intensive Care Med 2004;30: Kutsogiannis DJ ym. Kidney Int 2005;67: Kreymann KG ym. Clin Nutr 2006;25: Singer P ym. Clin Nutr 2009;28: Bouman CS ym. Crit Care Med 2002;30: Ahlström A ym. Intensive Care Med 2005;31: Laukkanen A ym. Intensive Care Med 2013;39: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

AKUUTTI MUNUAISVAURIO

AKUUTTI MUNUAISVAURIO EH1 AKUUTTI MUNUAISVAURIO Acute Kidney Injury (AKI) Eero Honkanen HUS/HYKS Medisiininen tulosyksikkö nefrologian klinikka 20.8.2012 Dia 1 EH1 Eero Honkanen Eero Honkanen; 28.8.2011 Munuaiset pettävät:

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää 150 g mannitolia. Ominaisuudet: Teoreettinen

Lisätiedot

Mitä meidän tulisi tietää

Mitä meidän tulisi tietää Suvi Vaara LT, erikoistuva lääkäri Hyks, ATEK suvi.vaara[a]helsinki.fi Sara Nisula LL, erikoislääkäri Hyks, ATEK sara.nisula[a]hus.fi Mitä meidän tulisi tietää akuutista munuaisvauriosta? Akuutti munuaisvaurio

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti

Lisätiedot

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine

Lisätiedot

Aikuisten akuutti munuaisvaurio FINNAKI-tutkimus alkaa Suomessa

Aikuisten akuutti munuaisvaurio FINNAKI-tutkimus alkaa Suomessa Aikuisten akuutti munuaisvaurio FINNAKI-tutkimus alkaa Suomessa Anna-Maija Korhonen, Maija Kaukonen ja Mikko Haapio Akuutin munuaisvaurion (AKI) ilmaantuvuus on lisääntynyt väestön ikääntymisen myötä.

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE NESTEHOITO PÄHKINÄNKUORESSA (RAUTALANKAVERSIO): Anna vasikalle nestettä suonensisäisesti noin 1-2 litraa/50 kg Esim. isotoninen NaCl (13,5 g eli ruiskussa

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Sepsis (aikuiset)

Käypä hoito -suositus. Sepsis (aikuiset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 2.1.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Hyponatremian uudet lääkehoidot

Hyponatremian uudet lääkehoidot Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Na + H 2 O Hyponatremian uudet lääkehoidot Timo Sane HYKS, Endokrinologian klinikka Sisätautilääkäripäivät 23.11.2012 Sidonnaisuudet 2010-2012: luentopalkkiot (Novo

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Sepsis ja munuaiset. Nefrologia

Sepsis ja munuaiset. Nefrologia Nefrologia Ville Pettilä ja Seija Peltonen Sepsis on infektion aiheuttama elimistön tulehduksellinen tila, jonka vaikeaan muotoon liittyy elintoimintojen häiriöitä. Munuaisten akuutin vajaatoiminnan on

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Fortekor vet. 5 mg, tabletti kissoille ja koirille VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: benatsepriilihydrokloridi 5 mg Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Munuaisten akuutin vajaatoiminnan merkkiaineet palovammapotilailla

Munuaisten akuutin vajaatoiminnan merkkiaineet palovammapotilailla Munuaisten akuutin vajaatoiminnan merkkiaineet palovammapotilailla Ilmari Rakkolainen, LK 29.9.2011 Tutkielma Ohjaaja: dos. Jyrki Vuola Helsingin Yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta ilmari.rakkolainen@helsinki.fi

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

Antikoagulaatio jatkuvassa munuaisten korvaushoidossa: daltepariini-infuusion ja sitraatti-kalsiumtekniikan vertailu

Antikoagulaatio jatkuvassa munuaisten korvaushoidossa: daltepariini-infuusion ja sitraatti-kalsiumtekniikan vertailu Eliisa Uljas, Markku Karjalainen, Suvi Vaara ja Matti Reinikainen ALKUPERÄISTUTKIMUS Antikoagulaatio jatkuvassa munuaisten korvaushoidossa: daltepariini-infuusion ja sitraatti-kalsiumtekniikan vertailu

Lisätiedot

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia STONE STages Of NEphropathy STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia Kaj Metsärinne TYKS nefrologia, ylilääkäri Sidonnaisuudet (disclosures), viimeiset 3 vuotta Luentojen pitämisiä, kouluttautumistukea:

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:

Lisätiedot

Lipokaliini 2, NGAL. Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin 5.2.2010

Lipokaliini 2, NGAL. Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin 5.2.2010 Lipokaliini 2, NGAL Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin akuutin munuaisvaurion uusi merkkiaine Dos. MarttiLalla 5.2.2010 Mistä puhun NGAL 5.2.2010 / ML 1. Yleistä munuaistutkimuksista it tki kit

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat LUKU 3 Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat KARL LEMSTRÖM JANNE J. JOKINEN JYRI LOMMI JORMA SIPPONEN Johdanto Sydämensiirtojen määrää olisi Suomessa mahdollista lisätä, ja näin tulisikin mitä pikimmin

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

11 th World Federation of Critical Care Congress 2013

11 th World Federation of Critical Care Congress 2013 matkakertomus Juha Korhonen LT, FM, erikoistuva lääkäri Hyks, ATEK juha.t.korhonen[a]hus.fi 11 th World Federation of Critical Care Congress 2013 Katse antibioottihoitoon ja kloridiin! 28.8. 1.9.2013 Durban

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Milloin ja kenelle aloitan dialyysihoidon?

Milloin ja kenelle aloitan dialyysihoidon? Leena Martola ja Maarit Wuorela NÄIN HOIDAN Milloin ja kenelle aloitan dialyysihoidon? Dialyysihoito on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Hoitojen tekniikat ovat kehittyneet, mutta toisaalta

Lisätiedot

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET

AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET - SKKY ja Sairaalakemistit ry 16.11.2012 Mikko Haapio Sisät ja nefr erikoislääkäri HYKS Nefrologian klinikka mikko.haapio@hus.fi Esityksen aiheina Akuutti munuaisvaurio

Lisätiedot

Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti. Lääkäri

Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti. Lääkäri Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti Lääkäri2018 11.1.2018 Tavoitteet Kurssin jälkeen osallistuja ymmärtää tutkimustiedon kriittisen arvioinnin käsitteet. Hän osaa analysoida kliinisten

Lisätiedot

Verituotteiden komponenttiterapia

Verituotteiden komponenttiterapia Seppo Hiippala LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto seppo.hiippala[a]hus.fi Komponenttiterapia Vuodon hoidon jakaminen kolmeen osa-alueeseen selkeyttää hoidon toteutusta ja

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN Arto Hautala, FT, THM, ft, Dosentti Tutkimus- ja koulutusjohtaja HUR arto.hautala@hur.fi Konenäön ja signaalianalyysin

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Akuutin munuaisvaurion uudet merkkiaineet

Akuutin munuaisvaurion uudet merkkiaineet Mikko Haapio ja Johan Lassus KATSAUS Akuutin munuaisvaurion uudet merkkiaineet Munuaisten akuutti vajaatoiminta on kasvava kliininen ongelma etenkin sairaalapotilailla. Vasta viime vuosina on luotu yhtenäisiä

Lisätiedot

Rytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka

Rytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Rytminhallinnan uudet keinot Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään - sinusrytmiin liittyi parempi

Lisätiedot

Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille. Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla

Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille. Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille Potilaille Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla Tämä koulutusmateriaali sisältää hyödyllistä

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Tieto ja terveysteknologiat

Tieto ja terveysteknologiat Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 20.5.2013 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot