ORIVEDEN KAUPUNGIN JA JUUPAJOEN KUNNAN KUNTALIITOSSELVITYS

Transkriptio

1 ORIVEDEN KAUPUNGIN JA JUUPAJOEN KUNNAN KUNTALIITOSSELVITYS Loppuraportti

2 Sisällys 1 Johdanto Selvityksen ja kuntien yhdistymisen tausta Selvityksen eteneminen Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat ja tavoitteet Kilpailukyky, elinkeinot ja yhdyskuntarakenne Palvelut ja asiakkaat Palvelutarpeen muutos Palvelut Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Opetus-, kulttuuri ja liikuntapalvelut Teknisen ja ympäristötoimen palvelut Hallinto- ja tukipalvelut Palveluverkot Johtopäätökset palvelut ja asiakkaat Talous Talousarviot, taloussuunnitelmat ja investoinnit Kunnallisveron trendilaskelma ja palvelujen kustannusennuste Henkilöstö Demokratia ja johtaminen Yhteenveto

3 1 Johdanto Oriveden kaupunki ja Juupajoen kunta käyvät kuntaliitosneuvotteluja samaan aikaan, kun koko Suomen kuntarakenne on murroksessa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut toteuttavansa laajan kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin, riittävän suuriin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan mahdollisen yhdistymisen myötä syntyvä uusi noin asukkaan kunta on todennäköisesti edelleen liian pieni varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Kuntien kannattaa kuitenkin liittyä yhteen erityisesti omista lähtökohdistaan ja olosuhteistaan johtuen, sillä Juupajoki ja Orivesi muodostavat luontevan toiminnallisen ja yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden ja maantieteellisesti yhtenäisen alueen. Kuntien keskinäisellä palveluyhteistyöllä on pitkä historia, ja yhdistymisen seurauksena myös Juupajoen alueen sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Oriveden palvelujen tapaan Tampereen kaupungin tuottamiksi, mikä tuo varmuutta ja pitkäjänteisyyttä alueen palvelujen kehittämiseen. Lisäksi suuremman kunnan on mahdollista uudistaa paremmin palvelutuotannon rakenteita ja tuotantotapoja. Kuntaliitos vahvistaa Oriveden kaupungin asemaa Tampereen itäpuolisena palvelujen ja työpaikkojen keskuksena. Liitosselvitys ja -neuvottelut on käyty vuosien aikana molempien kuntien poliittisesta ja viranhaltijajohdosta sekä henkilöstön edustajista koostuvan ohjausryhmän johdolla. Kuntaliitosprosessiin on lisäksi nimetty kolme valmistelevaa viranhaltijatyöryhmää. Selvitystä ja neuvotteluja ovat tukeneet FCG:n johtavat konsultit Jarkko Majava ja Jaakko Joensuu. Tämä selvitysraportti on konsulttien näkemys selvityksen keskeisistä tuloksista. Liitosneuvottelujen keskeisenä tavoitteena on valmistella kunnille virallinen yhdistymissopimus, jonka pohjalta voidaan käydä aktiivista kuntalaiskeskustelua talven ja kevään 2014 aikana. Lopullisena tavoitteena on, että selvityksen ja kuntakeskustelun pohjalta valtuustot voivat hyväksyä mahdollisen kuntaliitoksen huhtikuussa Yhdistymisen tavoiteaikataulu on, että uusi kunta voi aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. 1.1 Selvityksen ja kuntien yhdistymisen tausta Juupajoki ja Orivesi ovat pitkään tehneet tuloksellista ja hyvää yhteistyötä. Juupajoen kunta on irtautunut Oriveden pitäjästä vuonna 1913, joten kunnilla on myös yhteinen historiallinen tausta. Vuosien aikana monet kunnalliset toiminnot on hoidettu yhteistyössä, vaikka yhteistyömuodot ja - tavat ovat vaihdelleet. Tärkeimpinä yhteistyökohteina ovat olleet sosiaali- ja terveystoimen palvelut, ammatillinen koulutus, kansalaisopisto- ja eri kulttuuripalvelut, ympäristönsuojelu ja elinkeinojen kehittäminen. Uusimpana yhteistyökohteena on yhteinen jätevedenpuhdistamo, jonka toiminta käynnistyi vuonna Juupajoen asukkaat ovat tottuneet saamaan Orivedeltä myös esimerkiksi työvoimahallinnon, Kelan ja poliisin palveluita (joskin valtionhallinnon palvelut ovat vähitellen vetäytymässä pieniltä kaupunkiseuduilta). Kuntien välillä on huomattavasti yhteistyötä myös yhdistyskentässä, ja harrastuksiin liittyen kuntalaiset liikkuvat luontevasti kunnasta toiseen. Yhteinen talousalue on tukenut kaupallisten palveluiden syntymistä ja säilymistä Orivedellä. Alueella on vahva pienyrittäjyyskanta, joka saa asiakkaansa koko Orivesi Juupajoki-talousalueelta. Pendelöinti Oriveden ja Juupajoen välillä on voimakasta, sillä reilusti yli sata työntekijää kulkee kunnista toiseen päivittäin. Orivesi siirtyi vuoden 2010 alusta Tampereen seutukuntaan Juupajoen jäädessä edelleen Ylä- Pirkanmaalle. Tämä siirtymä vähensi selkeästi kuntaorganisaatioiden välistä yhteistyötä ja luontevaa kanssakäymistä. Edelleen Oriveden ryhdyttyä rakentamaan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaa Tampereen kaupungin kanssa yhteistyösuhteet viilenivät entisestään. Tämä ei kuitenkaan merkittävästi vaikuttanut palveluyhteistyöhön vielä Kangasalan yhteistoiminta-alueen purkuvaiheessa, mutta sillä oli merkitystä seudun tulevaisuuden linjauksien suunnitteluun. 3

4 Huolimatta edellä kuvatusta yhteistyösuhteiden viilenemisestä sekä kuntalaisten että päättäjien näkemyksen mukaan Juupajoki ja Orivesi muodostavat kuntarakennelaissa edellytetyn luontevan toiminnallisen kokonaisuuden ja maantieteellisesti yhtenäisen alueen. Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan yhdistymistä voidaan perustella seuraavilla seikoilla: Juupajoen ja Oriveden selvitysalue (n asukasta) ei täytä kuntarakennelaissa edellytettyä selvitysalueen väestöpohjaa ( asukasta). Sen sijaan Juupajoki ja Orivesi muodostavat kuntarakennelaissa edellytetyn luontevan toiminnallisen ja yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden ja maantieteellisesti yhtenäisen alueen. Kuntakeskusten välinen etäisyys on vain 16 km. Kuntien keskinäisellä palveluyhteistyöllä on pitkä historia. Liitoksen myötä myös Juupajoen alueen sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Oriveden palvelujen tapaan Tampereen kaupungin tuottamiksi. Tämä tuo varmuutta ja pitkäjänteisyyttä alueen palvelujen kehittämiseen. Kuntien yhdistymisen tavoitteena on palvelujen yhteensovittamiseksi tarkastella palveluita kokonaisuudessaan uuden kunnan näkökulmasta. Suuremman kunnan on mahdollista paremmin uudistaa palvelutuotannon rakenteita ja tuotantotapoja tavoitteena tehokkuus, taloudellisuus ja tuottavuus. Palveluprosesseja tullaan kehittämään ja uudistamaan hyödyntäen mm. sähköisiä asiointipalveluja. Palvelutuotantoa järjestetään tarvittaessa uudelleen, kun se on palveluiden laatu huomioon ottaen järkevää ja taloudellisesti perusteltua. Kuntaliitos vahvistaa Oriveden kaupungin asemaa Tampereen itäpuolisena palvelujen ja työpaikkojen keskuksena. Lisäksi Oriveden kaupungin elinkeinojakauma monipuolistuu Juupajoen merkittävän jalostussektorin myötä. Kuntien yhdistyessä tullaan panostamaan uuden kunnan kilpailukykyisyyden ja vetovoiman parantamiseen, mikä luo hyvät edellytykset elinkeinoelämän kehittymiseen. Uuden Oriveden profiilia tullaan kirkastamaan siten, että kaupunki erottuu omaperäisenä ja houkuttelevana asuinalueena, joka tavoittelee hallittua osuutta Pirkanmaan maakunnan tulevien vuosien väestönkasvusta. Oriveden hyvää liikenteellistä sijaintia valtatie 9 ja kantateiden sekä rautatieliikenteen risteysalueella tullaan hyödyntämään edellä esitettyjen väestö ja elinkeinotoimen tavoitteiden saavuttamisessa. 1.2 Selvityksen eteneminen Syksyllä 2012 Tampereen kaupunkiseudun kunnat käynnistivät kuntarakenneselvityksen laadinnan ennakoiden tulossa olevaa kuntarakennelain mukaista selvitysvelvoitetta. Juupajoen kunta esitti mukaanpääsyä selvitykseen. Perusteluna Juupajoen kunta piti tiivistä yhteistä palvelurakennetta Oriveden kaupungin kanssa. Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu -selvityksen piiriä ei kuitenkaan haluttu laajentaa kaupunkiseudun kuntien ulkopuolelle. Talvikaudella Juupajoki ja Orivesi käynnistivät tunnustelevat neuvottelut siitä, olisiko yhteinen kuntaliitosselvitys mahdollinen. Neuvottelujen taustalla olivat kiristynyt kuntatalous ja talouden edelleen heikentyvät näkymät sekä Juupajoen kunnan vaikeudet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä Kangasalan yhteistoiminta-alueen purkautuessa. Juupajoen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan ( 41) esittää Oriveden kaupungille kuntaliitosselvityksen käynnistämistä siten, että selvitystyö olisi valmis helmikuussa Oriveden kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan ( 79) Juupajoen esityksen kuntaliitosneuvottelujen aloittamisesta. Juupajoen ja Oriveden selvitysalue ei täytä voimaan tulleessa kuntarakennelaissa edellytettyä selvitysalueen asukkaan väestöpohjaa. Tämän vuoksi kuntien edustajat kävivät neuvottelun valtiovarainministeriössä Neuvottelun perusteella Juupajoen ja Oriveden keskinäinen kuntajakoselvitys on kuntarakennelain 4 b huomioiden syytä toteuttaa osana laajempaa Tampereen kaupunkiseudun selvitystä, koska Orivesi on jo mukana kyseisessä selvityksessä. Juupajoen ja Oriveden keskinäinen kuntajakoselvitys päätettiin kuitenkin tehdä osaselvityksenä ja liittää Tampereen kaupunkiseudun selvitykseen valmistuttuaan. Kuntaliitosneuvottelut aloitettiin konkreettisesti , jolloin neuvotteluja johtava ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran. Kuntaliitosneuvotteluissa asiantuntijana toimivat FCG:n johtavat konsultit Jarkko Majava ja Jaakko Joensuu. 4

5 Ohjausryhmään kuuluvat molempien kuntien poliittinen ja viranhaltijajohto sekä henkilöstön edustajat. Kuntaliitosprosessiin on lisäksi nimetty kolme valmistelevaa viranhaltijatyöryhmää: palvelutyöryhmä, elinvoimaisuustyöryhmä ja talous-, henkilöstö- ja tietohallintoryhmä. Juupajoen kunnanvaltuusto antoi kuntarakennelain 4h :n mukaisen ilmoituksen valtiovarainministeriölle kokouksessaan Ilmoituksen mukaan Juupajoen kunta selvittää parhaillaan yhdistymistä Oriveden kaupungin kanssa. Juupajoki-Orivesi selvitysalue täyttää kuntajaon muuttamisen edellytykset, ja selvitys on kytketty Tampereen kaupunkiseudun selvitykseen. Edelleen ilmoituksessa todetaan, että Juupajoki-Orivesi selvitysalueelle tullaan hakemaan poikkeusta (alle asukkaan selvitysalue) erillisellä hakulomakkeella. Juupajoen kunnalla ei ole muita vaihtoehtoisia selvitysalueita. Oriveden kaupunginvaltuusto antoi vastaavan ilmoituksen kokouksessaan Ilmoituksen mukaan Oriveden kaupunki selvittää yhdistymistä Juupajoen kunnan kanssa sekä Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu -selvitykseen kuuluvien Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kanssa. Kuntaliitosneuvottelut on tarkoitus saattaa päätökseen tammikuussa Kuntalaiskuulemisen jälkeen asia saatetaan valtuustojen käsittelyyn huhtikuussa Mikäli valtuusto päättävät kuntaliitoksen toteuttamisesta, kuntien yhteinen anomus kuntajaon muuttamisesta toimitetaan valtioneuvostolle mennessä. Kuntaliitosneuvotteluissa on sovittu, että neuvotteluilla tavoitellaan liitosta lukien. Kuntien yhdistyminen tullaan toteuttamaan siten, että Juupajoen kunta yhdistetään Oriveden kaupunkiin. 1.3 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat ja tavoitteet Uusi kuntarakennelaki ( /478) tuli voimaan heinäkuussa Lain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakennelaissa määritellään perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jos muuten ei ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää 2 :ssä tarkoitettua toiminnallista kokonaisuutta. Kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 henkilöä. 5

6 Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot (ns. kriisikunta); 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; (ns. kriisiytyvä kunta) tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Kuntarakennelain 4 b :n mukaan yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Selvityksestä päätetään kuntien valtuustoissa. 2 Kilpailukyky, elinkeinot ja yhdyskuntarakenne Oriveden ja Juupajoen alueen kilpailukykyyn ja elinvoimaisuuteen liittyy useita vahvuuksia. Elinvoimaisuudessa ei ole vain kyse elinkeinopolitiikasta vaan laajemmin kuntien toimintaan liittyvästä näkökulmasta. Elinvoimapolitiikan keskiössä ovat toimet, joihin kunta voi aidosti vaikuttaa. Usein kunnan elinvoimaisuus näyttäytyy alueen tai kunnan uudistumiskykynä, toimivuutena ja hyvinvointina. Elinvoimaisuuden osatekijöihin tulee hakea uusia innovatiivisia mahdollisuuksia. Elinvoimaisuuden kehittäminen ja toimenpiteet voidaan rakentaa seuraavien yhdeksän osatekijän varaan: saavutettavuuden varmistaminen, sijaintietujen hyödyntäminen, vetovoimasta ja viihtyvyydestä huolehtiminen, osaava työvoima, yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen, kuntien oman toiminnan uudistaminen ja hankinnat elinkeinopolitiikan vipuna, yrittäjyyden edistäminen, paikallisyhteisön hyvinvointi sekä seudun kilpailukyky elinvoimassa. Seurannalla ja arvioinnilla on erittäin merkittävä rooli. Näin voidaan tunnistaa mistä elinvoimaisuus syntyy alueelle ja kuinka sitä voidaan edistää. Oriveden ja Juupajoen alue on monella tavalla elinvoimainen. Alueen julkiset ja yksityiset palvelut ovat helposti saavutettavissa. Alue sijaitsee vetovoimaisessa Pirkanmaan maakunnassa ja Orivesi kuuluu vilkkaaseen Tampereen kaupunkiseutuun. Lisäksi alue sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa valtatien ja kantateiden sekä rautateiden risteyksessä. Liikenneyhteyksiä kehitetään edelleen (mm. valtatie 9 uudistaminen, junaliikenteen lisäkapasiteettimahdollisuus) ja kunnan sisällä on toimiva joukkoliikenne. Lisäksi alue tarjoaa hyvät perustason oppilaitokset ja koulutusmahdollisuudet (lukio, Tredu, kansalaisopisto, Oriveden Opisto). Ympäristö on viihtyisä ja turvallinen ja kuntalaisten käytettävissä ovat laajat vesialueet ja monipuoliset kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut. Alueella on monipuolinen tonttitarjonta ja kohtuuhintaisia mutta laadukkaita tontteja. Lisäksi alueen raakamaavarannot ovat hyvät. Alueella on myös mahdollisuuksia aktiiviseen kuntayhteistyöhön: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, Tampereen yhteistoiminta-alue ja Matkailuyhtiö Visit Tampere. Keskuskaupungin lähialueilla on mahdollisuus hyödyntää myös maatalous-lähiruoka - teemaa vetovoimatekijänä. Kuntaliitoksen myötä Oriveden painoarvo Pirkanmaalla kasvaa ja vahvempi kunta mahdollistaa elinkeinotoimen innovatiivisen kehittämisen. Kuntaliitos vahvistaa Oriveden kaupungin asemaa Tampereen itäpuolisena palvelujen ja työpaikkojen keskuksena, ja yhdistyvän Oriveden asukasluku kasvaa asukkaaseen. Kuntaliitoksen myötä myös elinkeinorakenne monipuolistuu ja lisää mahdollisuuksia elinkeinojen kehittämiseen Juupajoen alueella. Lisäksi Juupajoen alue saa kuntaliitoksen myötä vahvistusta Tampereen seudun kehityksestä. Toisaalta Oriveden kaupungin elinkeinojakauma 6

7 monipuolistuu Juupajoen merkittävän jalostussektorin myötä. Pienkaupungin ketterällä maapolitiikalla ja kaavoituksella varmistetaan yritystoiminalle ja asumiselle monipuolinen tonttien tarjonta. Kilpailukyvyn ja elinvoiman kannalta alueella on myös useita heikkouksia ja uhkia. Väestön ikärakenne muuttuu: huoltosuhde heikkenee ja aktiiviväestön osuus vähenee, jolloin vanhusväestön palvelutarve kasvaa huomattavasti nykyisestä. Lisäksi uhkana on väestönkasvun hiipuminen sekä väestön matala koulutus- ja tulotaso. Alueella on puutetta kasvuyrityksistä, eivätkä työvoiman tarve ja työpaikat kohtaa. Heikkouksia ovat myös teollisuustuotannon siirtyminen pois Suomesta ja Tampereen seudulta sekä yleinen talouden heikkenevä kehitys. Lisäksi infrastruktuurin korjausvelka kasvaa ja vie investointipanostuksia. Lisäksi haasteita aiheuttaa suhteellisen pitkä etäisyys Tampereelle ja valtatie 9 liikenneinvestointien lykkääntyminen. Kuntien yhdistyessä tullaan kuitenkin panostamaan uuden kunnan kilpailukykyisyyden ja vetovoiman parantamiseen, mikä luo hyvät edellytykset elinkeinoelämän kehittymiseen. Uuden Oriveden profiilia tullaan kirkastamaan siten, että kaupunki erottuu omaperäisenä ja houkuttelevana asuinalueena, joka tavoittelee hallittua osuutta Pirkanmaan maakunnan tulevien vuosien väestönkasvusta. Oriveden hyvää liikenteellistä sijaintia valtatie 9 ja kantateiden sekä rautatieliikenteen risteysalueella tullaan hyödyntämään elinkeinotoimen tavoitteiden saavuttamisessa. Elinkeinoelämän kärkitoimialoja Orivedellä ovat saha- ja puunjalostusteollisuus, joihin liittyy myös Helsingin Yliopiston Hyytiälän metsäasema ilmastontutkimusasemineen (SMEAR). Hyytiälä on seudun kansainvälisimpiä kohteita, jossa vuosittain vierailee useita ulkomaisia tutkija- ja opiskelijaryhmiä. Puolustusvälinetoimialan Millog Oy on myös iso työllistäjä uudessa Orivedessä. Tulevaisuuden merkittävien matkailukeskuksien Jämsän Himoksen ja Mänttä-Vilppulan taidekaupungin houkuttelevuutta hyödynnetään Oriveden markkinoinnissa mm. päivämatkailukohteena Oriveden kulttuuri- ja luontokohteet. Huomionarvoista matkailutoimialalla on, että yksi Suomen suurjärvistä Längelmävesi sijoittuu suurelta osin Orivedelle. Kaupunkiseudun yhteisten elinkeinotoimintojen lisäksi Oriveden kaupunki tulee panostamaan oman elinkeino- ja markkinointitoimen kehittämiseen. Näitä toimia ovat mm. aktiivisesti toimivat, laadukkaat, ammattitaitoiset ja joustavat yritysneuvontapalvelut yrittäjyyttä pohtiville, yrityksen perustamisesta kiinnostuneille, alueelle sijoittumista suunnitteleville ja kunnassa jo toimiville yrityksille. Kehittämishankkeisiin panostamalla tuetaan mm. yritysten innovaatiotoimintaa, kansainvälistymistä ja muuta kasvua ja kehittämistä. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi säilytetään tiivis yhteistyö alueen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjiin (Tredu ja Sasky) ja aikuiskoulutuksen organisaatioihin. Yhteistyötä tullaan lisäämään Tampereen ammattikorkeakouluun, yliopistoihin sekä tutkimuslaitoksiin sekä Helsingin yliopistoon mm. tarjoamalla aktiivisesti harjoittelu- ja opinnäytemahdollisuuksia ja luomalla yhteyksiä alueen elinkeinoelämään. Kehittyvät ja elinvoimaiset maa- ja metsätalousyritykset ovat uudessa Orivedessä voimavara, joka turvaa raaka-aine- ja energiatuotantoa, tuo työpaikkoja sekä tukee kylien elinvoimaisuutta. 3 Palvelut ja asiakkaat 3.1 Palvelutarpeen muutos Kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat väestömuutosten mukana. Väestömäärän ja -rakenteen ennakointi synnyttää tärkeää tietoa päätöksenteon perustaksi, sillä ennusteilla pystytään arvioimaan suuntaa-antavasti, millaisia palvelutarpeita kuntalaisilla on tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella laskettavan ennusteen mukaan Oriveden ja Juupajoen väestön kokonaismäärä säilyy ennallaan vuoteen 2029 saakka. Juupajoen alueella väestö vähenee 15 prosenttia ja Orivedellä väestömäärä kasvaa kolme prosenttia. Selvitysalueen väestön ikäluokkien osuudet sen sijaan muuttuvat merkittävästi, mitä on havainnollistettu alla olevassa kuviossa. 7

8 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Juupajoki-Orivesi = e 2021e 2025e 2029e alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat e 2021e 2025e 2029e 1-6-vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus Suurin muutos on vanhusväestön eli yli 75-vuotiaiden määrän kasvu puolella nykyisestä. Vanhusväestön suhteellinen osuus kasvaa molempien kuntien alueella: vuonna 2029 lähes joka viides selvitysalueen asukas on yli 75-vuotias. Työikäisten määrä laskee 14 prosenttia, mikä aiheuttaa huoltosuhteen heikkenemisen. Huoltosuhde on jo nykyisellään koko maan ja Pirkanmaan lukuja heikompi ja heikkenee samassa suhteessa. Päivähoito- ja esikouluikäisten määrä ei muutu ennusteessa merkittävästi. Peruskoululaisten määrä kasvaa ennusteen mukaan noin neljä prosenttia. Lukioikäisten määrä laskee vuoteen 2017 mennessä, mutta palaa vuoteen 2029 mennessä lähelle nykyistä. Kokonaisuudessaan alle 30-vuotiaiden määrä laskee hieman. Väestötekijöiden muutosten perusteella voidaan tehdä myös ennusteet palvelutarpeiden kehityksestä, jota on havainnollistettu alla olevassa kuviossa. Ennusteen mukaan palvelutarpeet muuttuvat luonnollisesti eniten vanhusten hoidossa. Vanhuspalvelujen järjestäminen edellyttää uudenlaisia toimintatapoja koko maassa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännön muutokset lisäävät entisestään epävarmuutta kunnissa. 8

9 3.2 Palvelut Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä on hyödynnetty kummassakin yhteistoiminta-aluemallia, jossa palvelujen järjestämisestä vastaa isäntäkunta. Kuntien yhdistymistä edeltävän vuoden 2014 ajan Juupajoen kunta järjestää palvelunsa kuitenkin ulkoistettuna palveluna. Tampereen ja Oriveden kaupunginvaltuustot sopivat elokuussa 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen vaiheittaisesta perustamisesta vuosien 2013 ja 2014 alusta. Tampereen kaupunki toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Sopimus koskee Oriveden kaupungin perusterveydenhuollon, psykososiaalisten palvelujen, työterveyshuollon ja sosiaalihuollon palveluja, ja on laajennettu kaupungin valtuuston päätöksellä koskettamaan myös ympäristöterveydenhuollon palveluja. Vuoden 2014 alusta Tampereen ja Oriveden kaupungit muodostavat erikoissairaanhoidon tilaajaringin. Pääosa erikoissairaanhoidon palveluista ostetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Tampereen kaupungin palveluihin yhdistyivät vuoden 2013 alussa Oriveden aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, päihdehuolto, vammaispalvelut, lastensuojelu, perhetyö ja perheoikeudelliset palvelut. Kehitysvammaisten avopalvelut, kasvatus- ja perheneuvontapalvelut, terveydenhuollon palvelut, vanhusten palvelut sekä ympäristöterveydenhuolto siirtyivät Tampereen vastuulle vuoden 2014 alussa. 9

10 Yhteistoiminta-alueen muodostamisella on pyritty vastaamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettuun lakiin, jonka mukaan sekä perusterveydenhuolto että sosiaalihuolto tulee järjestää vähintään asukkaan väestöpohjalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä on yhteensä 207, joista vain yksi on Oriveden kaupungin palveluksessa: suunnittelupäällikkö vastaa sosiaalipalveluiden kokonaisuudesta Oriveden kaupungissa. Suunnittelupäällikkö toimii myös kaupungin hyvinvointikoordinaattorina sekä vanhus- ja vammaisneuvoston sihteerinä. Muu henkilöstö on joko Tampereen kaupungin palveluksessa tai ostopalveluina. Vuonna 2013 Juupajoen perusterveydenhuollon palvelut on järjestetty yhteistoiminta-alueella Juupajoen, Oriveden, Pälkäneen ja Kangasalan kanssa Kangasalan toimiessa isäntäkuntana. Yhteistoiminta-alueen kunnat ovat tilanneet Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä erikoissairaanhoidon palvelut. Yhteistoimintasopimus perusterveydenhuollon järjestämisestä lakkasi kuitenkin vuoden 2013 lopussa. Sosiaalityön palvelut on tuotettu kunnan omana tuotantona, kuntien välisenä yhteistyönä tai ostopalveluna. Juupajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt päätöksellään, että Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen palvelut ulkoistetaan ajalle kokonaisuudessaan lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja virkavastuulla hoidettavia tehtäviä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta koskeva suorahankinta tehdään Pihlajalinna Oy:ltä. Uudessa kunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kokonaisuudessaan Tampere Orivesi-yhteistoiminta-alueelle, jossa Tampereen kaupunki toimii isäntäkuntana. Uuden kunnanhallituksen alaisen sosiaali- ja terveysjaoston tehtävänä on valmistella yhteistoimintaalueiden ja erikoissairaanhoidon asiat, seurata ja kehittää yhteistoiminta-alueiden asioita, koordinoida sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä eri palvelukeskusten kanssa. Erikoissairaanhoidon (PSHP:n) palvelut hankitaan Tampereen tilaajaringin kautta. Juupajoen kunnan palveluksessa oleva vakinainen henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä Tampereen kaupungin palvelukseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta yhdistyminen ei tuo nykyisille orivesiläisille oleellisia muutoksia, sillä Oriveden sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan jo ennen yhdistymistä Tampere-Orivesi sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueella. Juupajoen alueella asuville kuntalaisille yhdistyminen vaikuttaa, sillä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät toimintakäytännöt, prosessit ja koko palveluverkko muuttuu. Uudessa kunnassa Oriveden ja Juupajoen alueella useiden erilaisten palvelujen tarjonta mahdollistuu. Palvelujen tuottamiseen liittyvä osaaminen vahvistuu ja asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu varmistuu. Palveluihin liittyvät termit ja nimet tulevat muuttumaan Tampereen mallin mukaisiksi. Palveluiden laatu sekä erilaisten palveluiden saavutettavuus oman uuden kunnan alueella vahvistuu. Kuntalaisten yksilökohtainen asiakastyö tulee muuttumaan. Asiakasvastaanotto muuntuu ison kaupungin vastaanottopalveluiden mukaiseksi. Liitoksen myötä myös asiakastietojärjestelmät muuttuvat. Juupajoella tullaan siirtymään Tampereen mallin tilastointi, kirjaamis- ja asianhallintakäytänteisiin. Palveluihin liittyvä valvonta, omavalvonta ja sopimusohjaus tehostuvat. Uudessa kunnassa on mahdollisuus käyttää tarvittaessa asiantuntija-apua (lakimiespalvelu, taloushallinto, tilaaja-tuottaja osaaminen, erityispalvelut). Kuntaliitos vahvistaa ja yhtenäistää myös sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkuuskriteerejä ja asiakasmaksujen perusteita. Orivedellä nykyisin sijaitsevissa palvelupisteissä ja yksiköissä on mahdollisuus nykyisillä resursseilla järjestää palveluita myös Juupajoen asukkaille (mm. vuodeosasto, avovastaanotto/ päivystys, perheneuvola, mielenterveyspalvelut, kehitysvamma-asuntola, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkäripalvelut) Opetus-, kulttuuri ja liikuntapalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Oriveden kaupungissa on viisi päiväkotia, joista kaksi on keskusta alueella, yksi asemalla, yksi Holmassa ja yksi Eräjärvellä. Orivarsan päiväkoti, jossa on paikkaa, otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. Samalla puretaan ryhmäperhepäivähoidon kapasiteettia sulkemalla kaksi yksikköä vuoden alussa ja yksi yksikkö elokuun 2014 alussa. Päiväkotiverkko on kattava ja uutta suurta yli 100-paikkaista päiväkotia suunnitellaan tulevaisuudessa rakennettavan Aseman alueelle vastaamaan alueen kasvavaan kysyntään ja korvaamaan epäkäytännöllisiä tai väliaikaisia varhaiskasvatuksen tiloja. 10

11 Perhepäivähoitoa toteutetaan Orivedellä hoitajan kotona tapahtuvana hoitona, kolmiperhehoitona, perhepäivähoidon parityöskentelynä ja ryhmäperhepäivähoitona. Kotona työskentelevien perhepäivähoitajien määrä pyritään pitämään noin 30 hoitajan suuruisena rekrytoimalla uusia hoitajia eläköityvien hoitajien tilalle. Ryhmäperhepäivähoitoa on tällä hetkellä neljässä yksikössä (muutoksia vuoden 2014 aikana). Ryhmäperhepäivähoito on kuitenkin taloudellisesti hoitomuotona kallis, josta varhaiskasvatuksen strategisten linjausten mukaan luovutaan asteittain. Koulujen yhteydessä olevat ryhmikset, joissa annetaan esiopetuksen lisäksi päivähoitoa sitä tarvitseville, on suunniteltu muutettavan hoidon osalta aamu- ja iltapäivätoiminnaksi. Kouluissa on kolme esiopetusryhmää. Holman koulussa toimii 0-2 luokka. Päiväkodeissa on neljä esiopetusryhmää. Myös Hirsilän ryhmiksessä toimii esiopetusryhmä. Juupajoella toimii 41-paikkainen Päivänsäde-päiväkoti. Perhepäivähoitoa toteutetaan ryhmäperhepäivähoidossa sekä hoitajien omassa kodissa. Ryhmäperhepäiväkoti toimii vuorohoitoyksikkönä. Ryhmiksessä tarjotaan hoitoa 12 lapselle. Esiopetus toteutuu Juupajoen päiväkodilla. Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä ongelmana Orivedellä se, että kuutena peräkkäisenä vuonna lapsimäärä kasvoi voimakkaasti vuoteen 2012 asti ja pieniä yksiköitä jouduttiin perustamaan paljon, mutta nyt päivähoidossa olevien lasten määrä on selvästi vähentynyt. Palveluverkkoa pyritään sopeuttamaan muuttuneeseen tilanteeseen ja vuonna 2014 on edessä kahden ryhmiksen sekä erillisen perhepäivähoidon varahoitoyksikön lakkautus ja toiminnan keskittäminen uuteen Orivarsan päiväkotiin. Juupajoella haasteena on myös ollut päivähoitolasten väheneminen. Myös siellä tulee arvioitavaksi toiminnan tiivistämistä uuteen kuntaan siirtymisen myötä esimerkiksi niin, että tarkastellaan päiväkodin, päiväkodin satelliittiosaston ja ryhmiksen toimintojen järjestämistä uudelleen ja keskitetään toimintaa mahdollisimman paljon päiväkotiin. Juupajoen päivähoidon johtajasta ( alkaen varhaiskasvatuksen johtaja) tulisi liitoksen jälkeen yksi päivähoidon aluejohtajista ja nykyisen Juupajoen kunnan alue muodostaisi tällöin hänen toiminta-alueensa. Aluejohtajana hän vastaisi oman alueensa päivähoitolasten sijoituksista sekä henkilöstöhallinnosta. Alue vastaisi melko lailla Oriveden aluejohtajien aluejakoa lapsi- ja henkilöstövolyymiltaan. Juupajoella järjestetään avointa varhaiskasvatustoimintaa. Toimintaa järjestetään yhteistyössä seurakunnan kanssa ja se pyörii lähes nollabudjetilla. Koska toiminta on koettu Juupajoella tarpeelliseksi palveluksi, ei nähdä mitään syytä, miksi sitä ei voitaisi jatkaa myös liitoksen jälkeen. Myös Orivedellä on suunniteltu avoimen varhaiskasvatustoiminnan aloittamista, joten tässä asiassa jaetaan yhteinen arvomaailma ja tavoitetila. Kuntalaisten näkökulmasta varhaiskasvatuspalveluihin tulee seuraavanlaisia muutoksia: päivähoitopaikkojen haku keskitetään ja hakuajat yhtenäistetään, päivähoitopaikkoja myönnetään yli vanhojen kuntarajojen (jos Juupajoella asuva perhe haluaa lapselle hoitopaikan Orivedeltä, koska huoltajat käyvät töissä Orivedellä tai toisinpäin, on se helpompaa kuin nyt), toimintaverkkoa tiivistetään sitä mukaan kuin lapsimäärä antaa siihen mahdollisuuden ja henkilöstöä pystytään hyödyntämään tehokkaammin yli vanhojen kuntarajojen. Perusopetuspalvelut Orivedellä toimii lukuvuonna seitsemän peruskoulua, joissa annetaan opetusta vuosiluokilla 1 6 tai 0 6 ja yksi peruskoulu, jossa annetaan opetusta vuosiluokilla 7 9. Oppilaita perusopetuksessa vuosiluokilla 1 9 on yhteensä 937, joista noin 30 prosenttia on oikeutettu maksuttomiin koulukuljetuksiin. Juupajoella on kolme koulua: Juupajoen koulukeskuksessa toimii ala- ja yläkoulu ja Kirkonkylän koulu on alakoulu. Peruskoulun oppilasmäärä vuonna on 205 oppilasta, joista noin 40 prosenttia on oikeutettu koulukuljetuksiin. Juupajoella on haasteena oppilasmäärien lasku. Oppilasmäärän ennustetaan laskevan 2020-luvun alkupuolelle asti ja sen jälkeen pysyttelevän melko tasaisena seuraavat kymmenen vuotta. Orivedellä ennustetaan samalla aikavälillä noin 90 oppilaan lisäystä perusopetukseen. Oppilasmäärät eivät kuitenkaan kehity tasaisesti joka puolella kuntaa, mikä luo haasteita palveluiden järjestämiseen. Liitoksen alkuvaiheessa ei todennäköisesti ole tarvetta tarkastella kouluverkkoa kummankaan nykyisen kunnan alueella, sillä Juupajoella on ainoastaan kaksi perusopetuksen koulua. Orivedellä kouluja 11

12 on lakkautettu varsin nopealla tahdilla viimeisen 10 vuoden aikana lakkaa Holman ja Päilahden koulujen toiminta. Juupajoella molempien koulujen oppilasmäärä on kuitenkin selvästi laskeva ja Kirkonkylän koulun kohdalla tulee suunniteltavaksi jonkinlainen rakenteellinen muutos. Orivedellä oppilasmäärä on ennusteen mukaan selkeimmin laskeva Eräjärven koulun ja Hirsilän koulun alueilla. Toiminnan tehostaminen pitkällä aikajänteellä on tärkeää esimerkiksi henkilöstön käyttöä tehostamalla koko uuden kunnan alueella. Tarkoituksenmukaista on laatia uuden kunnan näkökulmasta koko kunnan kattava kouluverkkoselvitys lähivuosina. Erityisopetuksen haasteena on kuntien erilainen erityisen tuen resursointi: Orivedellä resurssit ovat paremmalla tasolla kuin Juupajoella. Siksi Juupajoen resursointeja ja toimintaa on kehitettävä. Vammaisopetuksen siirtäminen Vatialasta Orivedelle hyödyttäisi myös Juupajoen aluetta, jossa ostetaan vammaisopetuksen palvelut nykyään Mänttä-Vilppulasta. Perusopetuksen palvelut ovat kuitenkin suhteellisen helposti yhdistettävissä, eikä niiden yhdistäminen aiheuttaisi merkittäviä muutoksia henkilöstön toimenkuviin tai yksiköiden arjen toimintaan. Kuntalaisten näkökulmasta perusopetuspalveluihin tulee seuraavanlaisia muutoksia: kouluun ja esiopetukseen ilmoittautuminen keskitetään ja hakuajat yhtenäistetään, oppilaskuljetusten suunnittelu ja koordinointi keskitetään (koulusihteeri-logistiikkasuunnittelija), oppilaspäätökset keskitetään (erityinen tuki, oppilaskuljetukset, muuhun kuin lähikouluun hakeminen), arkistointi keskitetään, Juupajoen kouluille (Kirkonkylän koulu ja Koulukeskus) tulee yhteinen rehtori, erityisen tuen pienryhmät on saatavilla Orivedellä myös Juupajoen alueen oppilaille ja lisäksi henkilöstöä pystytään hyödyntämään nykyistä tehokkaammin yli vanhojen kuntarajojen. Toisen asteen koulutus Juupajoen kunta ei järjestä toisen asteen koulutusta. Kunta kuuluu Sastamalan koulutuskuntayhtymään (Sasky). Orivedellä on lukiokoulutusta, Tampereen seudun ammattiopiston toimipiste sekä Oriveden Opisto, jossa järjestetään aikuislukiomuotoista lukiokoulutusta. Nuorisoasteen lukiokoulutusta järjestetään kaupungin ylläpitämässä Oriveden lukiossa. Lukiossa on tällä hetkellä 126 opiskelijaa. Opiskelijamäärän kasvattaminen 20 opiskelijalla on mahdollista nykyisillä resursseilla. Orivedellä toimii myös Kansanvalistusseuran säätiön ylläpitämän Oriveden Opiston internaattiopetuksen yhtenä opintolinjana kirjoittajalukio, jolla on oma opetusministeriön myöntämä järjestämislupa. Oriveden Opiston kirjoittajalukiossa on vuosittain opiskelijaa. Tampereen seudun ammattiopisto, jonka isäntäkuntana on Tampereen kaupunki, järjestää Oriveden toimipisteessä nuorisoasteen ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta. Ammatillisen koulutuksen nuorisoasteen opiskelijoita on Oriveden toimipaikassa tällä hetkellä yhteensä 136. Tampereen seudun ammattiopiston keskipitkän aikavälin investointisuunnitelmien mukaan ammatillisen opetuksen toimipaikka on jatkossakin Orivedellä. Opetustarjonnan sisältö ja määrä voi muuttua yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden mukaan. Orivedellä oli 2000-luvun alussa Pirkanmaan aikuislukion aikuisopiskelijaryhmä, jonka opetus järjestettiin monimuoto-opetuksena Oriveden lukion tiloissa. Ryhmä voidaan todennäköisesti perustaa, jos siihen on tarvetta. Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin yhteisellä Oriveden seudun kansalaisopistolla on ollut aiemmin aikuislukio-opetusta. Orivedellä voimassa oleva lukiokoulutuksen järjestämislupa oikeuttaa aikuislukio-opetuksen aloittamisen uudelleen kunnan omalla päätöksellä, jos siihen on tarvetta. Kuntaliitoksen yhteydessä tulisi huolehtia siitä, että nykyisen Juupajoen puolella asuvilla oppilailla olisi mahdollisuus opiskella oman kunnan lukiossa. Tämä tarkoittaisi sitä, että Oriveden ja Juupajoen välillä pitäisi olla sellaista joukkoliikennettä tai vastaavaa, jolla opiskelijat pääsisivät aamulla Juupajoelta Orivedelle ja iltapäivällä takaisin Juupajoella. Tällä hetkellä Juupajoelta pääsee aamulla kahdeksaksi Orivedelle Korkeakoskelta, mutta ei muilta Juupajoen alueilta. Elämänlaatupalvelut Orivedellä liikuntapalveluiden vastuulla on uimahalli, liikuntahalli sekä ulkoliikuntapaikat. Liikuntapalvelut vastaavat näiden yksiköiden toiminnasta, vuorojen jakamisesta, ulkoliikuntapaikkojen hoidosta ja kunnostuksesta. Liikuntapalvelut järjestävät erilaisia kuntoliikuntatapahtumia koko vuoden aikana (Lestikierros). Liikunnanohjaaja ohjaa erilaisia liikuntaryhmiä liikunta - ja nuorisopalveluilla 12

13 sekä kansalaisopistossa. Kirjastosta on mahdollisuus lainata liikuntavälineitä. Yhteistyötä tehdään seurojen kanssa ja järjestetään erilaisia tapahtumia. Seurafoorumi järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Seuroja tuetaan avustusten muodossa vuosittain. Oriveden kunnan nuorisopalvelut järjestävät erilaisia tapahtumia ja retkiä sekä kesäleirin Haukkaniemen leirikeskuksessa. Nuorisotalolla järjestetään nuorille avoimien ovien toimintaa useamman kerran viikossa. Koulujen kanssa yhteistyössä järjestetään esim. alakoulujen. Nuorisovaltuustotoimintaa järjestetään hakemusten perusteella valituille vuotiaille nuorille. Moniammatillista yhteistyötä tehdään eri tahojen kanssa Tampereen seutuyhteistyötä unohtamatta, mm. nuorisopalvelut vastaavat lakisääteisestä lasten ja nuorten palveluverkostosta sekä kaupungin ja seurakunnan yhteisestä opintorahastosta. Lisäksi nuorisopalvelut vuokraavat nuorisotaloa, kaupungintalon nuorisotiloja, Haukkaniemen leirikeskusta, Pikku-Vittasen leirisaarta sekä erilaisia lainausvälineitä yhdistyksille ja kuntalaisille. Juupajoen nuoriso- ja liikuntatoimintaa ohjaa kunnan työntekijät lukuun ottamatta uimakouluun ostettua ohjausta ulkopuolelta. Kaikki toiminta on kuitenkin kunnan järjestämää. Ohjatun toiminnan suunnittelee ja organisoi kunnan nuoriso- ja liikuntasihteeri, ohjaajina joko nuoriso- ja liikuntasihteeri itse, kerho-ohjaajat määräaikaisilla ja osa-aikaisilla työsopimuksilla (osittain ELY-keskuksen kerhoavustuksella rahoitettua), kunnan palkkaamat kesätyöntekijät tai vapaaehtoiset. Juupajoella ohjattua nuorisotoimintaa järjestetään pääosin Korkeakoskella ja Kirjonkylällä kouluissa, Korkeakosken nuorisotalolla ja kesäisin Heimolan leireillä. Liikuntatoimintaa järjestetään liikuntahallilla (palloilusali ja kuntosali) ja ulkoilualueilla (koulujen urheilukentät, jääkentät, uimarannat, ladut). Toimintaa järjestetään osin myös yhdistysten kanssa yhteistyössä. Nuorten vaikuttamiskanavana toimii tällä hetkellä nuoriso- ja liikuntasihteerin ohjauksessa oleva Oppilaskunnan hallitus, joka voi tarvittaessa käsitellä koulun ulkopuolisiakin kysymyksiä. Juupajoen kunnan alueella toimivat eri järjestöt huolehtivat suurelta osin kulttuuritilaisuuksien järjestämisestä ja niitä on tuettu mahdollisuuksien mukaan. Kulttuuritoimi on järjestänyt myös erilaisia kulttuuritilaisuuksia mm. pienimuotoisia konsertteja, lausuntailtoja ja erilaisia kulttuurimatkoja. Osaaikaisessa työsuhteessa toimiva kulttuurisihteeri toimii mm. Koskenjalka yhdistyksen, Juupajokiseuran, Ylä-Hämeen Taiteilijaseuran, Klemetin kesä ry:n ja Hämeen Heimoliiton hallituksissa. Oriveden kirjasto toimii pääkirjastossa ja Eräjärven sivukirjastossa koulun yhteydessä. Vuonna 2012 lainoja oli ja kävijöitä n Kirjastossa pyörii omana tuotantona talvikautena satutuokiot, lasten lukukerho, roolipelikero ja lukupiiri. Kirjaston näyttelytila tarjoaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa monipuolisesti näyttelyitä, ja hyvän akustiikan vuoksi kirjasto on suosittu konserttipaikka. Kirjastoaineistotietokannan omistavat PIKI-kirjastot yhdessä (yhteistoimintasopmus ), myös verkkokirjastopalvelut ovat PIKI-yhteistuotantoa. Myös Juupajoen kunnankirjasto on yksi Pirkanmaan kirjastojen PIKIn yhteistoimintasopimuksen allekirjoittaneista kirjastoista. Asiakas voi siis käyttää yhdellä kirjastokortilla minkä tahansa PIKIkirjaston palveluita, kokoelmia ja ammatillista asiantuntemusta. Kuljetuspalvelun avulla lainattavaa aineistoa liikutellaan kirjastojen välillä kaksi kertaa viikossa. Kirjaston tietojärjestelmä ja verkkopalvelu ovat yhteiset myös Oriveden kirjaston kanssa. Juupajoen kunnankirjasto toimii Korkeakoskella. Pääkirjaston lisäksi toimintaa on myös kouluilla. Elämänlaatupalveluissa kuntien yhdistyminen ei aiheuttaisi toimintaan merkittäviä muutoksia. Orivedelle tulisi lisää kulttuuriosaamista ja Juupajoella nuoriso- ja liikuntasihteerin työpanosta vapautuisi ohjaus- ja kulttuuritoimintaan, kun hallinto keskitettäisiin Orivedelle. Juupajoki saisi käyttöönsä myös liikunnanohjaajan ja vapaa-aikaohjaajan työpanosta. Henkilöstön työnkuvat tulisivat kuitenkin todennäköisesti tarkasteluun mahdollisten päällekkäisyyksien poistamiseksi ja näin ollen myös tehtävänimikkeet saattaisivat muuttua. Juupajoen nuoriso- ja liikuntasihteerin työnkuva vastaa Oriveden vapaa-aikaohjaajan tehtävänkuvaa. Liitoksen myötä tehtävien jako tulisi uudelleen mietittäväksi vapaa-aikaohjaajien ja liikuntapäällikön kesken Teknisen ja ympäristötoimen palvelut Oriveden kaupungin teknisen lautakunnan sekä ympäristölautakunnan ja tiejaoston alaisena hallinto- ja palvelukeskuksena on tekniikka- ja ympäristöpalvelukeskus, jota johtaa kaupunginhallituksen nimeämä palvelukeskuksen johtaja. Palvelukeskuksen johtajana toimii tekninen johtaja. Tekniikkaja ympäristöpalvelukeskus käsittää kaikki tekniikka- ja ympäristöpalveluiden tehtäväalueisiin liittyvät päätösten valmistelua ja täytäntöönpanoa hoitavat sekä palveluja antavat toimintayksiköt ja laitokset sekä niiden henkilökunnan. Palvelukeskukseen kuuluvat seuraavat tehtäväalueet: hallinto- 13

14 palvelut, tilapalvelu, liikenneväylät ja konekeskus, puistot ja yleiset alueet, vesihuoltolaitos, ympäristöpalvelut sekä yksityistieasiat. Juupajoen kunnan vastaavassa organisaatiossa työskentelevät viisi henkilöä voidaan suuremmitta vaikeuksitta sulauttaa Oriveden organisaatioon. Orivedellä ja Juupajoella on noin 40 samannimistä tietä. Pelastuspalvelun toimivuuden varmistamiseksi tulee osoitteiston ennen kuntien yhdistymistä olla muutettuna sellaiseksi, ettei samoja osoitteita esiinny. Täten nimenmuutosperiaatteista tulisi sopia ja muutokset suorittaa heti kun yhdistymisestä on päätetty alkaen työt mahdollisimman varhain vuonna 2014, edellyttäen että liitos tapahtuu vuoden 2015 alussa. Juupajoen vesi-, viemäri ja katuvaloverkostotietojen, kartta- ja rakennuslupa-aineiston koonti, päivittäminen ja saattaminen yhteensopivaksi Oriveden järjestelmien kanssa vaatii runsaasti työtä ja siitä tulee myös merkittävät kustannukset. Kuntien yhdistymisen hyötyjä ovat muun muassa päivystyspalvelujen paraneminen Juupajoen alueella vikapalvelujärjestelmän ja vahvemman organisaation vuoksi sekä Juupajoen alueen vesi- ja viemäriverkostojen, rakennusvalvonnan, kartoituksen ja kiinteistöhallinnan siirtyminen atkpohjaisten järjestelmien piiriin. Lisäksi Juupajoen pohjavesivarat on helposti yhdistettävissä palvelemaan koko uutta kuntaa. Uhkana on, että organisaatio osoittautuu liian ohueksi kyetäkseen säilyttämään palvelujen tason laajentuneessa kunnassa. Toiminnan tehostamismahdollisuuksia synnyttäisi muun muassa vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittäminen, vuokrataloyhtiöiden fuusioiminen, palvelutuotannon kehittäminen kilpailukykyisemmäksi (lisäpalvelut lisähintaan) sekä palkkauksen kehittäminen riippuvaisemmaksi tuloksesta Hallinto- ja tukipalvelut Oriveden kaupungin hallintopalvelut huolehtii kaupungin toimielinten ja tulosalueiden tarvitsemista hallinto- ja toimistopalveluista sekä kuntalaisille tarkoitetuista yleisistä neuvontapalveluista (keskusarkisto, kaupungintalon info, postituspalvelut). Erityisesti hallintopalvelut vastaa keskushallinnon yleisjohto- ja toimistotehtävistä, henkilöstöhallintoon liittyvistä tehtävistä (mm. palkanlaskenta), joukkoliikenneasioista (Nopa-palveluliikenne, seutulippu) sekä työllisyystoimenpiteistä. Tulosalueen toimintaan sisältyy myös seuraavaa: merkkipäivä- ym. muistamiset, yhteistoimintaan ja henkilöstöhallinnon koordinointiin liittyviä tehtäviä. Oriveden kaupungin talouspalvelut tulosalueena sisältää kaupungin toimielinten ja palvelukeskusten tarvitsemat talous- ja atk-palvelut, oikeudenhoidon ja turvallisuuden sekä asumispalvelut. Talouspalvelut on kaupungin sisäinen palveluyksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa taloushallinnon tukipalveluja eri toimialoille sekä talouden ohjaukseen tarvittavaa kirjanpitoaineistoa talousarvion toteutumisen, tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman muodossa. Talouspalvelut hoitaa keskitetysti maksuliikettä, ostoreskontraa, laskutusta, perintää sekä vastaa riskienhallintaan liittyvistä asioista. Juupajoella hallinnossa työskentelee nykyisin kunnanjohtajan lisäksi kanslisti/maaseutuasimies, kirjanpitäjä, palkkakirjanpitäjä, sosiaalitoimen kanslisti sekä teknisen toimen toimistosihteeri. Uudessa kunnassa hallinnon ja talouden tukipalvelut on tarkoitus järjestää Oriveden mallin mukaisesti. Toimintaa kuitenkin kehitetään jatkuvasti niin, että uusi kunta voi toimia mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti. Myös tietohallinto järjestetään Oriveden mallilla, jossa tehdään laajasti tietotekniikkayhteistyötä kaupunkiseudun kuntien kanssa. Kuntien tietohallinnon ja järjestelmien yhteensovittamisessa tärkeintä on järjestelmien tietosisällön siirtäminen (henkilöstöhallinto ja terveydenhuolto). Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tietojen siirto Tampereelle on suurin yksittäinen kustannus- ja työerä. Juupajoella ei ole käytössä kaikkia Oriveden järjestelmiä, joten käyttöön on otettava mm. rakennusvalvonnan järjestelmä. 3.3 Palveluverkot Seuraavassa kartassa on kuvattu Oriveden ja Juupajoen palvelujen sijainti. Oriveden ja Juupajoen keskusten välillä on etäisyyttä vain 16 kilometriä. Pääosin palvelut sijoittuvat näihin keskuksiin. Oriveden Päilahdessa on tällä hetkellä koulu, mutta sen toiminta lakkaa vuoden 2014 aikana. Myös Holman koulu lopettaa toimintansa. Eräjärvellä ja Hirsilässä on koulut, joiden oppilasmäärä on laskussa. 14

15 Alla olevissa kuvissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin Oriveden ja Juupajoen palvelujen sijainti. 15

16 16

17 3.4 Johtopäätökset palvelut ja asiakkaat Kuntaliitos on tiivistyvän yhteistyökehityksen luonteva jatko. Pelkästään hallinnollisen kuntarajan poistaminen kuntaliitoksella ei vielä takaa kuntaliitokselle asetettujen tavoitteiden toteutumista, vaan kuntien yhdistymiseen pitää liittää palvelurakenteiden ennakkoluuloton ja avoin tarkastelu sekä palveluiden tuottamistapojen uudistaminen. Suuremman kunnan on mahdollista paremmin uudistaa palvelutuotannon rakenteita ja tuotantotapoja tavoitteena tehokkuus, taloudellisuus ja tuottavuus. Palveluprosesseja tullaan kehittämään ja uudistamaan hyödyntäen mm. sähköisiä asiointipalveluja. Palvelutuotantoa järjestetään tarvittaessa uudelleen, kun se on palveluiden laatu huomioon ottaen järkevää ja taloudellisesti perusteltua. Jotta kuntaliitokselle yhteisesti asetetut tavoitteet saavutetaan, pitää yhdistynyt kunta rakentaa yhtenäiseksi vaikutus- ja palvelualueeksi. Kunnan eri osa-alueet poikkeavat toisistaan ja niillä on omat perinteensä, joita uuden kunnan kunnallishallinto arvostaa. Palvelutarpeita arvioidaan kuitenkin kunnan kokonaisuudesta käsin talouden sallimissa rajoissa huomioiden kuitenkin se, että millään kunnan alueella ei lähtökohtaisesti ole etusijaa toisiin nähden. Päällekkäisiä toimintoja karsimalla on mahdollista saada resursseja muiden palvelujen kehittämiseen. Strategiansa mukaisesti Orivesi järjestää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi riittävät, laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut peruspalvelut. Lähipalveluina tuotetaan kuntalaisen arjen sujuvuuden kannalta välttämättömät peruspalvelut. Harvemmin käytettyjä ja erikoispalveluja on saatavilla Oriveden keskustassa tai Tampereen kaupungissa sijaitsevissa toimipisteissä. Kuntien yhdistyminen on palvelutuotannon kannalta hyödyllistä, vaikka joitain haittojakin ilmenee. Kuntien yhdistyminen parantaa palvelujen laatua ja lisää valinnanmahdollisuuksia (ml. erityispalvelut.). Koska käyttäjäkunta laajenee, palveluiden tulevaisuus on nykyistä turvatumpi. Välimatkat joihinkin palveluihin pidentyvät. Yhdistymisen vuoksi osa tietojärjestelmistä ja ohjelmistoista nykyaikaistuu ja järjestelmien kokonaiskustannukset kevenevät. Siirtymävaiheessa järjestelmien ja aineistojen yhdenmukaistaminen vaatii paljon työtä ja kustannuksia. Lisäksi nykyisten kuntarajojen läheisyydessä asuvien palvelujen saavutettavuus saattaa parantua, kun vanhat kuntarajat eivät enää vaikuta esim. päiväkotipaikan valintaan. Myös henkilöstön hyödyntäminen on entistä tehokkaampaa. Erityisesti juupajokelaiset saavat palveluihin lisää asiantuntijuutta verrattuna nykytilanteeseen, jossa samat henkilöt hoitavat useita tehtäviä. Yhdistyminen mahdollistaa toiminnan tehostamisen konsernijärjestelyiden avulla. Yhdistymisen vuoksi palveluita on mahdollista sopeuttaa vastaamaan palvelutarvetta ja paikallisia muutoksia asiakas- ja oppilasmäärissä entistä tehokkaammin. 4 Talous 4.1 Talousarviot, taloussuunnitelmat ja investoinnit Alla olevassa taulukossa on kuvattu Oriveden taloustietoja vuosien tilinpäätöstietoihin sekä vuosien talousarvioon perustuen. 17

18 Orivesi E 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakate Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Poistoerojen muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Asukasluku Veroprosentti 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,50 % Vuosikate/Poistot % 222,2 % 155,7 % -73,3 % 18,6 % -26,2 % -8,1 % 12,6 % Vuosikate, /asukas On huomionarvoista, että Oriveden kaupungin vuosikate on ollut negatiivinen vuonna 2012, lisäksi vuodet 2014 ja 2015 näyttäisivät toteutuvan negatiivisina. Oriveden kaupunki on päässyt talouden tasapainotilaan vain vuosina 2010 ja Taloussuunnitelmavuosina 2015 ja 2016 taseeseen kertyy alijäämää. Vuosikate eli tulorahoitus ei tulevina vuosina riitä kattamaan poistoja. Vaikka Oriveden kaupungilla on tarkastelujakson alussa melko hyvä tilanne taseen kertyneiden ylijäämien suhteen, jatkuva alijäämäinen talous johtaa näin jatkuessaan taseen alijäämään tarkastelujakson loppupuolella. Alla olevassa taulukossa on vastaava taulukko Juupajoen tilinpäätös- ja talousarviotiedoista. 18

19 Juupajoki E 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakate Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Poistoerojen muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Asukasluku Veroprosentti 19,00 % 19,00 % 19,00 % 20 % Vuosikate/Poistot % 211,2 % 224,1 % -117,1 % 102,5 % 107,8 % 43,1 % -13,8 % Vuosikate, /asukas Juupajoen kunnan vuosikate on ollut negatiivinen vuonna 2012, lisäksi vuodet 2015 ja 2016 näyttäisivät toteutuvan negatiivisina. Juupajoen kunnan talous on ollut tasapainossa vuosina 2010 ja Taloussuunnitelmavuotena 2016 taseeseen kertyy alijäämää. Vuosikate eli tulorahoitus ei vuosina 2015 ja 2016 riitä kattamaan poistoja. Taseen kertyneet ylijäämät ovat suhteellisen pienet, jolloin kumulatiivinen jäämä taseessa kääntyy nopeasti negatiiviseksi. Alla olevassa taulukossa Oriveden ja Juupajoen tilinpäätös- ja talousarviotiedot on yhdistetty kuvaamaan uutta kuntaa. 19

20 uusi kunta E 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakate Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Poistoerojen muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Asukasluku Vuosikate/Poistot % 220,9 % 164,4 % -78,8 % 31,9 % -4,0 % -0,5 % 8,9 % Vuosikate, /asukas Uuden kunnan talous näyttäisi olevan epätasapainossa koko talousarvio- ja taloussuunnitelmakauden ajan. Vuosikate ei riitä kattamaan poistoja, jolloin tuloslaskelma näyttää alijäämää. Kumulatiivinen jäämä taseessa kääntyy negatiiviseksi vuonna Kunnallisveron trendilaskelma ja palvelujen kustannusennuste Seuraavassa on kuvattu uuden kunnan kunnallisveron trendilaskelma ja palvelujen nettokustannusennusteet vuoteen 2029 saakka. Vuosikate-ennuste on viitteellinen etenkin valtionosuuksien epävarman kehityksen vuoksi. Tässä laskelmassa on kuitenkin huomioitu uusimmat valtionosuuslaskelmat. Joka tapauksessa laskelman mukaan uuden kunnan vuosikate heikkenee tulevina vuosina. Myös vanhustenhoidon kustannukset kasvavat laskelmassa voimakkaasti. Kunnallisvero kattaa nykyisin hieman alle puolet kustannuksista, ja tulevina vuosina osuus laskee hieman. 20