RAVINKANKAANTIE & PUMPPAAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Transkriptio

1 RAVINKANKAANTIE & PUMPPAAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS Tilaaja: Jämsän kaupunki Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero

2 2 Sisällys RAKENNETTAVUUSSELVITYS... 3 MAAPERÄTUTKIMUS... 3 KOHDE... 3 TOIMEKSIANTO... 3 TUTKIMUSTAPA... 3 PUMPPAAMON TULOKSET... 3 RAVINKANKAANTIEN PLV.0-60 TULOKSET... 4 PUMPPAAMON RAKENNETTAVUUS... 5 PERUSTAMINEN... 5 ROUTIVUUS... 6 KUIVATUS... 6 PUTKITYÖT... 6 RAVINKANKAANTIEN PLV.0-60 RAKENNETTAVUUS... 7 PERUSTAMINEN... 7 KUIVATUS... 8 PUTKITYÖT... 8 LAADUNVARMISTUS... 9

3 3 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 B HÄMEENLINNA Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi Katja Rissanen Seppolantie JÄMSÄ RAKENNETTAVUUSSELVITYS MAAPERÄTUTKIMUS KOHDE TOIMEKSIANTO TUTKIMUSTAPA Ravinkankaantie paaluväli 0-60 ja Patajoentien pumppaamo Toimeksisaaneena TähtiRanta Infra Oy on selvittänyt Jämsän Patajoentien läheisyydessä sijaitsevien alueiden maaperäolot tulevan Ravinkankaantien ja pumppaamon rakennettavuusselvitystä varten. Tutkimus perustuu alueilla tehtyihin havaintoihin sekä painokairamenetelmällä tehtyyn pohjatutkimukseen. Painokairareikiä tehtiin yhteensä 3 kpl. Patalahden rannassa, tulevan pumppaamon alueelle, kairattiin yksi reikä (KP13) sekä tulevan Ravinkankaantien alueelle kairattiin kaksi reikää (KP11 ja KP12). Lausunnon liitteenä olevassa asemapiirustuksessa kohteita kuvaa kairapisteet KP11 KP13. PUMPPAAMON TULOKSET Pumppaamon rakennuspaikka sijaitsee Patajoentien pohjoispuolella. Rakennuspaikka rajoittuu ympäriltään pohjoisesta Patalahden vesistöalueeseen sekä viereisiin vapaa-ajan tontteihin. Rakennuspaikka on rinteessä, jolla on kaato kohti Patalahtea. Tutkimuksen yhteydessä pohjavesitarkastelut tehtiin kairareiästä n. 2,0 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Tässä kohteessa ei maaperässä havaittu pohjavettä välillä 0,0 2,0 metriä nykyisestä maanpinnasta. Mutta kairapisteestä 13 (KP13) otetut maanäytteet olivat märkiä n. 1,5 2,0 metrin syvyydestä alaspäin. Maaperän märkyys johtuu todennäköisesti läheisen vesistöalueen veden suotautumisesta maaperään. Rakennuspaikan korkeusasema kairapisteen, (KP13), kohdalla on +82,3 m (N60). Kairapiste on kartoitettu pohjatutkimuksen yhteydessä KKJ2- lyhyt koordinaatistoon ja N60 korkeusjärjestelmään.

4 4 Kairaus on päätetty kiveen tai kallioon tasossa +74,46 m, syvyyden ollessa 7,81 metriä nykyisestä maanpinnasta. Maalajiarvio perustuu kairapisteestä KP13 syvyydestä 1,0 m, 2,0 m ja 3,0 m otettuihin maa-ainesnäytteisiin. Kairaustulosten perusteella voidaan todeta seuraavaa: - perustamissyvyydessä, perustettaessa maanvaraisesti on maalaji hiekkaa, joka on siltin sekaista - painokairadiagrammien perusteella hiekka on tiiviydeltään löyhää n. 4,0 metrin syvyyteen asti, jonka jälkeen hiekka muuttuu keskitiiviiksi - hiekkakerroksen paksuus on n. 6,0 metriä - 1,0 metrin maanäytteen perusteella hiekka on olomuodoltaan kuivaa ja rakeisuudeltaan keskirakeista - 2,0 ja 3,0 metrin maanäytteissä hiekka on olomuodoltaan hyvin märkää ja rakeisuudeltaan hienorakeista - n. 6,0 metrin syvyydessä maaperä muuttuu hiekkamoreenin oloiseksi maaksi - hiekkamoreenin tiiviys vaihtelee löyhästä erittäin tiiviiseen RAVINKANKAANTIEN PLV.0-60 TULOKSET Tuleva Ravinkankaantien rakennuspaikka sijaitsee Patajoentien eteläpuolella. Nykyisellään Ravinkankaantie on metsäautotie, jolla on kaato n. etelästä pohjoiseen kohti Patajoentietä. Tutkimuksen yhteydessä pohjavesitarkastelut tehtiin kairarei istä n. 2,0 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Tässä kohteessa ei maaperässä havaittu pohjavettä välillä 0,0 2,0 metriä nykyisestä maanpinnasta. Mutta kairapisteestä 12 (KP12) otetut maanäytteet olivat märkiä n. 1,0 metrin syvyydestä alaspäin. Maaperän märkyys johtuu todennäköisesti maanpinnasta maaperään suotautuneesta ns. vajovedestä. Tontin korkeusasema kairapisteiden, (KP11 ja KP12), kohdalla vaihtelee välillä +84,6 +91,5 m (N60). Kairapisteet on kartoitettu pohjatutkimuksen yhteydessä KKJ2-lyhyt koordinaatistoon ja N60 korkeusjärjestelmään. Kairaukset on päätetty kiveen tai kallioon, tason vaihdellessa kairapisteiden välillä +76,81 +89,42 m (N60).

5 5 Maalajiarvio perustuu kairapisteestä KP12 syvyydestä 1,0 m, 2,0 m ja 3,0 m otettuihin maa-ainesnäytteisiin. Kairaustulosten perusteella voidaan todeta seuraavaa: - perustamissyvyydessä, perustettaessa maanvaraisesti on maalaji kairapisteessä KP12 hiekkaa ja kairapisteessä KP11 hiekkaista silttiä - painokairadiagrammien perusteella hiekka ja hiekkainen siltti ovat tiiviydeltään löyhiä - kairapisteessä KP11 n.1,0 metrin syvyydessä maaperä muuttuu hiekkamoreeniksi, joka jatkuu kairauksen päättymiseen asti - kairapisteessä KP12 hiekkamoreenikerros alkaa vasta n. 6,5 metrin syvyydessä nykyisestä maanpinnasta - hiekkamoreenikerroksen tiiviys vaihtelee löyhästä erittäin tiiviiseen molemmissa kairapisteissä - kairapisteestä 12 otetun 1,0 metrin maanäytteen perusteella hiekka on olomuodoltaan märkää ja rakeisuudeltaan keskirakeista - 2,0 ja 3,0 metrin maanäytteissä hiekka on olomuodoltaan märkää ja rakeisuudeltaan hienorakeista PUMPPAAMON RAKENNETTAVUUS PERUSTAMINEN Pumppaamon rakenteet voidaan alustavasti perustaa maanvaraisesti pintamaan jälkeen alkavan hiekkakerroksen varaan. - pintamaa (humus) tulee poistaa rakennusalalta - pumppaamon perustuslaatan yleiskaivu siten, että perustuslaatan alle mahtuu rakennekerrokset kalliomurskeesta, laatan suunniteltu alapinnantaso +79,70, eli n. -2,6 metriä nykyisestä maanpinnasta - suositeltu minimikaivusyvyys on merkattu kairadiagrammiin, kaivusyvyys on tarkastettava työn yhteydessä - kaivannon reunojen luiskaus vähintään kaltevuuteen 1:2, mikäli luiskaukselle ei ole tilaa, niin työ tehdään tuettuna kaivantona - kaivun jälkeen rakennuskaivannon pohjalle suodatinkangas (käyttöluokka N2 tai vahvempi) - suodatinkankaan päälle rakennekerrokset o esim. kalliomurske 0/55 90 mm, kerrospaksuus h=300 mm - rakennekerrosten huolellinen tiivistys kerroksittain - pumppaamolaatan mahdollinen ankkurointitarve vedennosteen vuoksi tarkastettava työn yhteydessä - varauduttava kaivannon kuivana pitoon pumppauksin

6 6 Rakenteet tulee suunnitella geotekniseen luokkaan GL1, eli helpot kohteet. Maanvaraisesti perustettaessa: - perustuslaatan tehokkaan leveyden ollessa 2,8 m - perustuslaatan tehokkaan pituuden ollessa 2,8 m - perustamissyvyyden ollessa vähintään 2,6 m voidaan sallittuna pohjapaineena (kantokestävyys) rakenteelle käyttää arvoa: σ sall = 200 kn/m 2. ROUTIVUUS Maaperä on routivaa, luokituksen ollessa erittäin routiva, routiva tai routimaton. Routasuojauksen mitoitusaika on F50 ja mitoittava pakkasastetuntimäärä Kh. Kylmien rakenteiden perustuksia silmälläpitäen roudaton perustamissyvyys on 2,1 m. Mikäli perustamissyvyys on < 2,1 m, suositellaan perustukset routaeristettävän erillisen suunnitelman mukaisesti. KUIVATUS Rakennuspohjan kuivatuksen suunnittelussa on suositeltavaa noudattaa RIL ohjetta: Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus. Rakennusalan kuivatuksessa tontin luonnollista kaatoa voidaan käyttää hyödyksi mahdollisuuksien mukaan. Pintavesien kulkeutuminen rakennuspohjien alle tulee kuitenkin estää esim. niskaojalla / maanpinnan kallistuksin. PUTKITYÖT Kovan maanpinnan tai kallion sijaintia ei ole varmistettu. Painokairadiagrammin perusteella on epätodennäköistä, että putkikaivantoja joudutaan louhimaan. Putket voidaan ensisijaisesti perustaa maanvaraisesti murskearinan varaan. Putkien perustussyvyyden jäädessä alle 2,1 m, putkikaivanto suositellaan lämpöeristettävän. Putkikaivannot tulee luiskata pinnassa olevan maakerroksen löyhyyden vuoksi jyrkkyyteen 1:1 tai loivemmiksi kaivusyvyyden ylittäessä 2,0 m. Putkituksen teon yhteydessä on varauduttava putkikaivannon kuivana pitoon pumppauksin.

7 7 RAVINKANKAANTIEN PLV.0-60 RAKENNETTAVUUS PERUSTAMINEN Tien perusmaa Routivuus F10 Ravinkankaantie voidaan alustavasti perustaa maanvaraisesti heti pintamaan jälkeen alkavan hiekkaisen siltti- / hiekkakerroksen varaan. Rakennuspaikan maaperä on hiekkaista silttiä, hiekkaa ja moreenia. Heikoimman perusmaan maalajin (siltti) laskennallinen E-moduuli on 10 MPa. Perusmaan maalaji on routivuuden perusteella routivaa ja sen routimiskerroin on 5,0 mm 2 /kh. Routivuusmitoitus tehdään F 10 :n perusteella, mitoittavan pakkasastemäärän ollessa Kh. Kantavuusluokka Perusmaan maalaji lukeutuu pohjamaan kantavuusluokkaan F. (InfraRYL 2010, osa 1, liite T1, s.525) Katuluokka Pientaloalueen tonttikadut lukeutuvat katuluokkaan 5 (InfraRYL 2010, osa 1, liite T2, s.527) Määritelmä Tien routamitoitus Tierakenteen mitoituksessa päällysrakenteen kokonaispaksuuden minimin määrää routamitoitus, ja päällysrakenteen osien paksuudet kohteelle määrää asetettu tavoitekantavuus ja käytettävät materiaalit. Kun perusmaan routimiskerroin on 5,0 mm 2 /Kh, mitoittava pakkasmäärä Kh ja sallittu routanousu h=100 mm, tulee tien routimattomien rakennekerrosten kokonaispaksuuden olla vähintään 1000 mm. Vastaavasti sallitun routanousun ollessa h=50 mm, tulee tien routimattomien rakennekerrosten kokonaispaksuuden olla vähintään 1300 mm. Tien kantavuusmitoitus InfraRYL 2010 mukaiset vaatimukset: - tavoitekantavuus kantavankerroksen päältä asfaltoidulla osuudella E2 160 MPa, mikäli tie jää sorapintaukselle tavoitekantavuus kantavankerroksen päältä E2 120 MPa - tiiveyssuhde E2/E1 2,2 Kantavuudet saavutetaan esim. seuraavin rakentein perusmaasta päällysteeseen routamitoituksen rakennekerrosten kokonaispaksuuden vaatimus 1000 mm: - perusmaa, kantavuusluokkaluokka F, materiaalin E-moduuli = 10 MPa - suodatinkerros, hiekka, kerrospaksuus h=200 mm (voidaan korvata suodatinkankaalla kl. N2 tai vahvempi, jolloin jakavaa kerrosta paksunnetaan 200 mm) - jakavakerros, kalliomurske (KaM) tai soramurske (SrM) 0/ mm, kerrospaksuus h= 600 mm

8 8 - kantavakerros, KaM 0/32mm, kerrospaksuus h= 150 mm - AB tai soratien pintaus, kerrospaksuus h=50 mm - rakennekerrosten kokonaiskerrospaksuus 1000 mm, täyttää routamitoituksen vaatimuksen, kun sallittu routanousu h=100 mm Vastaavasti routamitoituksen rakennekerrosten kokonaispaksuuden vaatimuksen ollessa 1300 mm, kantavuudet saavutetaan esim. seuraavin rakentein perusmaasta päällysteeseen: - perusmaa, kantavuusluokkaluokka F, materiaalin E-moduuli = 10 MPa - suodatinkerros, hiekka, kerrospaksuus h=300 mm (voidaan korvata suodatinkankaalla kl. N2 tai vahvempi, jolloin jakavaa kerrosta paksunnetaan 300 mm) - jakavakerros, kalliomurske (KaM) tai soramurske (SrM) 0/ mm, kerrospaksuus h= 800 mm - kantavakerros, KaM 0/32mm, kerrospaksuus h= 150 mm - AB tai soratien pintaus, kerrospaksuus h=50 mm - rakennekerrosten kokonaiskerrospaksuus 1300 mm, täyttää routamitoituksen vaatimuksen, kun sallittu routanousu h=50 mm KUIVATUS Tiealueen kuivatuksessa ympäristön luonnollista kaatoa voidaan käyttää hyödyksi mahdollisuuksien mukaan. Tiealueiden rakentaminen suositellaan aloitettavan kuivatuksin ojittamalla tiealueiden reunat, jotta perusmaassa oleva vesi ei pääse tuleviin tien rakennekerroksiin. Lopullisten tienvarsiojien ojanpohjan tulee olla alempana kuin rakennekerrosten alapinta, jotta ojiin kertyvä vesi ei pääse kulkeutumaan tien rakennekerroksiin. PUTKITYÖT Kovan maanpinnan tai kallion sijaintia ei ole varmistettu. Painokairadiagrammien perusteella on epätodennäköistä, että putkikaivantoja joudutaan louhimaan. Putket voidaan ensisijaisesti perustaa maanvaraisesti murskearinan varaan. Putkien perustussyvyyden jäädessä alle 2,1 m, putkikaivanto suositellaan lämpöeristettävän.

9 9 Putkikaivannot tulee luiskata pinnassa olevan maakerroksen löyhyyden vuoksi jyrkkyyteen 2:1 tai loivemmiksi kaivusyvyyden ylittäessä 2,0 m. Putkituksen teon yhteydessä on varauduttava putkikaivannon kuivana pitoon pumppauksin. LAADUNVARMISTUS Humuspitoinen maa-aines tulee poistaa tiealueelta ennen rakennekerrosten tekoa. Maanrakennustöissä tulee noudattaa InfraRYL 2010:ssä määrättyjä ohjeita ja vaatimuksia mm. käytettäville materiaaleille, eri työvaiheille ja rakennekerroksille. Tierakenteen tiiveys ja kantavuus todetaan levykuormituskokein, mittaustiheys on 1 mittaus / alkava 50 metriä. Mittaukset tehdään vähintään valmiin kantavan kerroksen päältä. Työnaikaisessa työtapatarkkailussa voidaan laatu osoittaa myös Loadmanpainonpudotuskokein. Yksittäisen kantavuus- ja tiiveysmittaustuloksen tulee täyttää kohdassa tien kantavuusmitoitus annetut raja-arvot. Vakuudeksi Jari Mustonen Dipl.ins. Liitteet asemapiirustus, jossa kairapisteiden sijainnit (KP11 KP13), MK 1: painokairadiagrammia, MK1:100