5374/15 team/vpy/hmu 1 DG C2B

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2015 (OR. en) 5374/15 PESC 47 CODUN 3 CONOP 6 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: ST 5096/15 Asia: Puolivuosittainen tilanneselvitys joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanosta (2014/II). Valtuuskunnille toimitetaan oheisena ulkoasiainneuvoston 19. tammikuuta 2015 hyväksymä puolivuosittainen tilanneselvitys joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanosta (2014/II) 5374/15 team/vpy/hmu 1 DG C2B FI

2 PUOLIVUOSITTAINEN TILANNESELVITYS JOUKKOTUHOASEIDEN LEVIÄMISEN VASTAISEN EU:N STRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2014/II) JOHDANTO Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2003 hyväksymän joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian (asiak /03) mukaisesti tilanneselvitykset strategian täytäntöönpanosta laaditaan puolivuosittain. Tämä tilanneselvitys kattaa vuoden 2014 jälkipuoliskon. Euroopan turvallisuusstrategian ja joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian ja uusien toimintalinjojen (asiak /08) tavoitteiden mukaisesti EU:n perusperiaatteet alalla ovat edelleen seuraavat: i) tehokas monenvälisyys, mihin kuuluu kansainvälisten sopimusten, yleissopimusten ja muiden välineiden yleismaailmallisuuden ja kansallisen täytäntöönpanon edistäminen diplomatian keinoin ja antamalla rahoitustukea kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille; ii) tiivis yhteistyö kumppaneiden ja muiden kolmansien maiden kanssa, jotta päästäisiin maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen tarpeesta vahvistaa kansainvälistä asesulkujärjestelmää. Asesulkukysymyksiä on käsitelty edelleen EU:n kahdenvälisissä suhteissa kaikkiin asianomaisiin maihin, varsinkin poliittisen vuoropuhelun kokouksissa ja epävirallisemmissa yhteyksissä; iii) kaikkien saatavilla olevien välineiden ja rahoitusvarojen eli YUTP:n talousarvion, vakautta ja rauhaa edistävän välineen ja muiden välineiden tehokas ja täydentävä käyttö, jotta EU:n toimet sen ulkopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi olisivat mahdollisimman vaikuttavia. 5374/15 team/vpy/hmu 2 DG C2B FI

3 Tätä varten työskentelyä koordinoidaan tiiviisti myös EU:n toteuttamien laajempien turvallisuuspoliittisten ja konfliktinestotoimien puitteissa. EUH:n pääneuvonantaja ja erityislähettiläs asesulku- ja aseriisunta-asioissa edusti EU:ta useissa keskeisissä kansainvälisissä kokouksissa vuoden 2014 jälkipuoliskolla (esim. YK:n yleiskokouksen ensimmäisessä komiteassa lokakuussa, G7-maiden asesulku- ja aseriisunta-alan pääjohtajien ryhmässä marraskuussa Berliinissä ja useiden kolmansien maiden kanssa käydyissä asesulkua ja aseriisuntaa koskevissa neuvotteluissa). Erityisedustaja keskittyi vuoden 2014 jälkipuoliskon aikana tehostamaan ydinsulkusopimusta lujittavia toimia osana ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssin valmisteluja. Tämä on edelleen EU:n tärkeimpiä tavoitteita, koska sillä on myös välitön merkitys suurten alueellisten haasteiden kannalta, jotka johtuvat aseiden leviämisestä Iranissa ja Pohjois-Koreassa. EU tuki edelleen prosessia, jonka tavoitteena on perustaa joukkotuhoaseista vapaa vyöhyke Lähi-itään. Erityisedustaja on ollut säännöllisesti yhteydessä suomalaiseen tunnustelijaan, suurlähettiläs Jaakko Laajavaan, Helsingin konferenssin koolle kutsumisen suhteen; edistämään edelleen ulkoavaruustoiminnan kansainvälistä käytännesäännöstöä koskevaa aloitetta pitämällä tiivistä yhteyttä YK:n jäsenvaltioihin ja järjestämällä YK:n yleiskokouksen ensimmäisen komitean yhteydessä oheistapahtuman, johon osallistui myös aseriisuntaa käsittelevä YK:n korkea edustaja Angela Kane; edistämään täydellisen ydinkoekieltosopimuksen saattamista yleismaailmalliseksi ja sen voimaantuloa sekä lisäämään EU:n tukitoimien näkyvyyttä tällä alalla muun muassa ASEANin alueellisen foorumin järjestämien eri tapahtumien yhteydessä; 5374/15 team/vpy/hmu 3 DG C2B FI

4 tiivistämään asesulkuvuoropuhelua tai aloittamaan sen suurimpien EU:n ulkopuolisten kumppaneiden kanssa ja jatkamaan asesulkukysymysten valtavirtaistamista EU:n kahdenvälisissä suhteissa kaikkiin asiaankuuluviin maihin, varsinkin poliittisen vuoropuhelun kokouksissa ja epävirallisemmissa yhteyksissä. 1. YDINALAN KYSYMYKSET EU:n neuvoston asesulkutyöryhmä osallistui aktiivisesti EU:n kantojen muotoiluun tiiviissä yhteistyössä asianomaisten EU:n valtuuskuntien kanssa IAEA:n hallintoneuvoston syys- ja marraskuussa pidettyjä kokouksia sekä syyskuussa pidettyä IAEA:n yleiskokousta varten. Asesulkutyöryhmä tarjosi strategista ohjausta ydinalaan liittyvistä näkökohdista valmisteltaessa YK:n yleiskokouksen ensimmäisessä komiteassa esitettäviä EU:n lausumia. Asiaankuuluvat EU:n valtuuskunnat koordinoivat työtä valmisteltaessa EU:n kannanottoja muita kansainvälisiä kokouksia varten, joita olivat muun muassa täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön valmistelutoimikunnan kokoukset ja täydellistä ydinkoekieltosopimusta koskevat epäviralliset ministerikokoukset, kansainvälisen ydinkokeiden vastaisen päivän kunniaksi järjestetty YK:n yleiskokouksen erityisistunto, ohjusteknologian valvontajärjestelyn kokoukset sekä muut sen toimivaltaan kuuluvat kokoukset Ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssin valmistelu Vuoden 2015 tarkistuskonferenssin valmistelemiseksi työskentelyä jatkettiin kolmessa epävirallisessa alatyöryhmässä, jotka valmistelevat EU:n osallistumista ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskierrokseen ja joiden puheenjohtajina toimivat EU:n jäsenvaltiot ja joiden työskentelyyn EUH osallistuu. Ne antoivat panoksensa neuvoston päätökseen, jossa vahvistetaan EU:n kannat tarkistuskonferenssia varten. Päätöstä koskevat EU:n jäsenvaltioiden väliset keskustelut käynnistettiin Genevessä ja Wienissä. Neuvoston päätös, joka on määrä hyväksyä vuoden 2015 alussa, muodostaa pohjan konferenssissa esitettäville EU:n lausumille ja valmisteluasiakirjoille. Asesulkua ja aseriisuntaa käsittelevien EU:n neuvoston työryhmien johtajien tasolla 11. marraskuuta pidetyssä yhteisessä kokouksessa keskusteltiin ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssiin nimetyn puheenjohtajan kanssa siitä, miten EU voisi parhaiten edistää konferenssia. Lisäksi keskusteltiin ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa hyväksytyn toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta sekä vuoden 2015 konferenssin näkymistä. 5374/15 team/vpy/hmu 4 DG C2B FI

5 1.2. Kansainvälinen atomienergiajärjestö EU on edelleen lisännyt tukeaan Wienissä sijaitsevalle Kansainväliselle atomienergiajärjestölle (IAEA). EU on edelleen ydinturvarahaston keskeinen rahoittaja. Se on vuodesta 2004 osoittanut rahastoon lähes 40 miljoonaa euroa (mukaan lukien 21. lokakuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/517/YUTP mukainen viimeisin sitoumus antaa järjestölle 8,05 miljoonaa euroa; tätä sitoumusta ollaan parhaillaan täyttämässä). Edelleen ydinturvan alalla EU on antanut teknistä asiantuntemustaan IAEA:n järjestämissä koulutustapahtumissa ja seminaareissa, joiden tarkoituksena on vahvistaa kolmansien maiden valmiuksia torjua ydin- ja muiden radioaktiivisten aineiden laitonta kauppaa. EU ja IAEA ovat jatkaneet kolmansille maille tällä alalla antamansa tuen koordinointia. Valmistelut ovat meneillään Euroopan komission tiloissa Luxemburgissa 4. ja 5. helmikuuta 2015 järjestettävää kolmatta EU:n ja IAEA:n vuosittaista johtavien virkamiesten kokousta varten, johon osallistuu EUH:n, Euroopan komission / Euratomin ja IAEA:n edustajia. Kyseisten kokousten tarkoituksena on tehostaa yhteistyötä kaikilla IAEA:n toiminnan aloilla, lisätä EU:n osallistumisen näkyvyyttä ja koordinoida EU:n toimia edelleen, jotta varmistetaan EU:n CBRN-osaamiskeskusten ja IAEA:n toimien täydentävyys ydinturvan alalla ja vältetään niiden päällekkäisyys (tätä varten EU / yhteinen tutkimuskeskus ja IAEA ovat myös allekirjoittaneet asiakirjan yhteistyötään ohjaavista käytännön järjestelyistä). EU on vuodesta 2008 osoittanut neuvoston päätelmien kautta jopa 25 miljoonaa euroa IAEA:n matalarikasteisen uraanin pankille. EU siirsi vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä 20 miljoonaa euroa pankin tukemiseen. Uusi, enintään 5 miljoonan euron maksuosuus on määrä suorittaa YUTP:n talousarviosta neuvoston päätöksen perusteella. Neuvoston hyväksyntä riippuu eri sopimusten viimeistelyn edistymisestä. Tämä koskee myös IAEA:n ja Kazakstanin välistä päämajasopimusta. 5374/15 team/vpy/hmu 5 DG C2B FI

6 Ydinmateriaalivalvonnan alalla Euroopan komission ydinmateriaalivalvonnasta vastaava osasto valvoo edelleen kaikkea siviilikäyttöön tarkoitettua ydinmateriaalia kaikissa EU:n 28 jäsenvaltiossa, ja sen vuotuinen talousarvio on noin 20 miljoonaa euroa. Valvonnan todentamistoimet koordinoidaan läheisessä yhteistyössä IAEA:n kanssa. IAEA ja komissio tehostavat jatkuvasti yhteistyötään tällä alalla, jotta henkilö- ja rahoitusresurssit käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti ja samalla ylläpidettäisiin mahdollisimman tehokasta valvontaa. Lisäksi EU on edelleen antanut merkittävää teknistä tukea IAEA:lle ydinmateriaalivalvonnan alalla Euroopan komission ydinmateriaalivalvonnan tukiohjelmasta. EU on myöntänyt 10 miljoonan euron tuen kansainväliselle hankkeelle Itävallassa sijaitsevan Seibersdorfin valvontalaboratorion laajentamiseksi ja uudistamiseksi (josta on jo maksettu 9,5 miljoonaa euroa). IAEA on kääntynyt kansainvälisten avunantajien puoleen, EU mukaan lukien, ja pyytänyt näitä osallistumaan myös Seibersdorfin ydinvoimasovelluslaboratorion uudistamiseen. Asiantuntijatasolla Euroopan komissio on käynnistänyt yhteistyössä IAEA:n kanssa arviointiprosessin, jossa selvitetään, miten laitonta kauppaa koskeva IAEA:n tietokanta vastaa käyttäjien tarpeita, ja tuetaan sen parantamista. Yhdenmukaisesta raportointikulttuurista on laadittu parhaita käytäntöjä koskeva asiakirja, joka toimitetaan IAEA:lle. Lokakuussa 2013 aloitettiin nettipohjaisen turvapoikkeamien ilmoituslomakkeen (web-inf (Incident Notification Form)) kehittäminen raportointitapojen nykyaikaistamiseksi. Työ saatetaan päätökseen piakkoin. 5374/15 team/vpy/hmu 6 DG C2B FI

7 EU:n IAEA:lle yhteisten toimintojen I IV ja neuvoston päätöksen V nojalla myöntämät varat edistivät osaltaan IAEA:n pyrkimyksiä parantaa ydinturvaa kolmansissa maissa. Etusijalla olivat ne valtiot, joilla on suurin tarve parantaa ydinmateriaalien ja radioaktiivisten materiaalien valvontaansa. Näin osallistutaan riskien vähentämiseen. Toimissa keskityttiin seuraaviin: ydinmateriaaliin ja muuhun radioaktiiviseen materiaaliin liittyvien lainsäädäntö- ja sääntelyinfrastruktuurien vahvistaminen valtioissa; käytössä, varastoituna tai kuljetettavana olevia ydinmateriaaleja ja muita radioaktiivisia materiaaleja sekä niihin liittyviä laitoksia koskevien ydinturvatoimien tehostaminen; ja valtioiden voimavarojen parantaminen kansallisen sääntelyn ulkopuolelle jäävän ydinmateriaalin ja radioaktiivisen materiaalin käsittelyä varten. Näin tukea saaneita maita autettiin täyttämään kansalliset ja kansainväliset velvoitteensa. Viimeisimmällä neuvoston päätöksellä (IAEA VI, 2013/517/YUTP), joka annettiin 21. lokakuuta 2013, edistetään ydinturvallisuuden parantamista kaikkialla maailmassa ja Euroopan turvallisuuden vahvistamista tarjoamalla tukea IAEA:n toimille ydinturvallisuussuunnitelman puitteissa pääasiassa edellä esitetyillä aloilla Sopimus täydellisestä ydinkoekiellosta EU on aktiivisesti edistänyt täydellisen ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) pikaista voimaantuloa täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön (CTBTO) tukemisesta 13. marraskuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/699/YUTP mukaisesti ja osoittamalla tukea kaikille maille, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet tai ratifioineet sopimusta, mukaan lukien loput liitteeseen 2 kuuluvista valtioista, joiden on vielä ratifioitava sopimus ennen kuin se voi tulla voimaan. EU jatkaa edelleen tietoisuuden lisäämistä sopimuksesta eri yhteyksissä, muun muassa poliittisen vuoropuhelun kokouksissa, sen ratifioinnin vauhdittamiseksi. 5374/15 team/vpy/hmu 7 DG C2B FI

8 Tästä syystä asesulku- ja aseriisunta-asioista vastaava erityislähettiläs osallistui Tokiossa 8. ja 9. heinäkuuta pidettyyn ASEANin alueellisen foorumin asesulkua ja aseriisuntaa käsittelevään istuntojen väliseen kokoukseen, jossa hän korosti puheenvuorossaan EU:n antavan sekä poliittista että taloudellista tukea, jotta täydellinen ydinkoekieltosopimus saatettaisiin yleismaailmalliseksi ja pantaisiin tehokkaasti täytäntöön. Silloinen tuleva korkea edustaja/varapuheenjohtaja Federica Mogherini antoi EU:n julkilausuman 26. syyskuuta New Yorkissa pidetyssä CTBT:tä tukevassa seitsemännessä ministerikokouksessa. EU:n Wienin edustuston päällikkö osallistui korkean tason vierailuun, jolla seurattiin Jordaniassa marraskuuta järjestettyä vuoden 2014 integroitua kenttäharjoitusta (IFE14) koskevaa paikalla tehtävää tarkastusta. Pohjois-Korean 12. helmikuuta 2013 tekemä ydinkoe ja mahdollisten uusien kokeiden riskit ovat selvästi osoittaneet CTBTO:n kansainvälisen monitorointijärjestelmän merkityksen. Järjestelmä on kehitteillä, ja EU on tukenut sitä neuvoston päätösten kautta. CTBTO-ryhmät ryhtyivät toimittamaan kaikille kieltosopimuksen allekirjoittaneille maille nopeasti asianmukaista tietoa päätöksenteon tueksi. Kaikkiaan 321 seismisen apuaseman ylläpitotoimet, joita tuetaan yhteisten toimintojen / neuvoston päätösten I V kautta, ja (havaintoasemaverkosta saatavia tietoja kokoavan, analysoivan ja jakavan) CTBTO:n kansainvälisen tietokeskuksen toteuttaminen edistävät järjestelmän tarvittavaa kestävyyttä. Lisäksi on äärimmäisen tärkeää tukea CTBTO:n väliaikaista teknistä sihteeristöä, jotta se voisi järjestää lisää Jordaniassa järjestetyn kaltaisia harjoituksia, jolla on määrä testata ja parantaa paikan päällä suoritettavien tarkastusten järjestelmän operatiivisia valmiuksia. 5374/15 team/vpy/hmu 8 DG C2B FI

9 1.4. Alueelliset kysymykset (Iran ja Pohjois-Korea) EU on edelleen täysin sitoutunut meneillään oleviin toimiin, joiden tarkoituksena on päästä Iranin ydinkysymyksessä neuvotteluteitse diplomaattiseen ratkaisuun, joka perustuu ydinsulkusopimukseen ja kaikkien asiaan liittyvien YK:n turvallisuusneuvoston ja IAEA:n hallintoneuvoston päätöslauselmien täydelliseen täytäntöönpanoon. E3/EU+3-ryhmän ja Iranin marraskuussa 2013 Genevessä aikaansaama väliaikainen sopimus, jota kutsutaan yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi, tuli voimaan 20. tammikuuta 2014 ulkoasiainneuvoston päätöksellä. Sen jälkeen kun yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpano oli aloitettu, EU:n korkea edustaja sekä E3+3-maiden (Kiina, Ranska, Saksa, Venäjä, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat) poliittisten osastojen päälliköt aloittivat neuvottelut Iranin kanssa pitkän aikavälin kattavan ratkaisun löytämiseksi Iranin ydinkysymykseen yhteisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Wienissä järjestetyllä E3/EU+3-ryhmän marraskuun neuvottelukierroksella kaikki osapuolet sopivat yhteisen toimintasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden jatkamisesta, jotta neuvotteluja voitaisiin jatkaa 30. kesäkuuta 2015 saakka. E3/EU+3-ryhmän toiminnan rinnalla IAEA:n ja Iranin yhteistyöpuitteiden tavoitteena on ratkaista kaikki avoinna olevat kysymykset, myös ne, joilla voi olla sotilaallinen ulottuvuus. IAEA:n ja Iranin yhteistyön puitteissa järjestettiin kaksi teknistä kokousta helmi- ja toukokuussa. Iran ei kuitenkaan ole viraston uudistetuista pyynnöistä huolimatta vielä pannut täytäntöön kahta jäljellä olevaa käytännön toimenpidettä eikä ehdottanut uusia käytännön toimenpiteitä yhteistyöjärjestelyjen kolmannessa vaiheessa. EU on edelleen huolissaan siitä, että Iran kehittää ja testaa ballistisia ohjuksia ja avaruuteen laukaisussa käytettäviä kantoraketteja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1737, 1747, 1803, 1835 ja 1929 vastaisesti. EU on toistuvasti tuominnut kyseiset toimet, koska niiden riskinä on se, että ydinräjähteitä käytetään aseina. Marraskuussa 2013 hyväksytyn yhteisen toimintasuunnitelman mukaan kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on pantava täytäntöön kaikkien Irania koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien asiaankuuluvat määräykset, mukaan lukien YK:n päätöslauselmassa 1929 olevaa toimintaa koskeva 9 kohta. 5374/15 team/vpy/hmu 9 DG C2B FI

10 EU on edelleen äärimmäisen huolestunut siitä, että Pohjois-Korea kehittää parhaillaan ydinohjelmia ja ballististen ohjusten ohjelmia ja että hallituksen painopisteenä on maan ydinvoimavarojen parantaminen. EU on jatkuvasti kehottanut Pohjois-Koreaa noudattamaan YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien mukaisia velvoitteitaan muun muassa luopumalla kaikista olemassa olevista ydinohjelmistaan ja ballististen ohjusten ohjelmistaan täydellisesti, todennettavasti ja peruuttamattomasti. EU on yhä vedonnut Pohjois-Koreaan, jotta tämä noudattaisi jälleen täysin ydinsulkusopimuksen ja IAEA:n ydinmateriaalivalvontasopimusten mukaisia velvoitteita ja antaisi IAEA:lle pyydetyn luvan henkilöiden, asiakirjojen, laitteiden ja laitosten tarkastamiseen. EU on jatkuvasti tukenut kuuden osapuolen neuvotteluprosessin aloittamista uudelleen ja kehottanut Pohjois-Koreaa palaamaan uskottaviin ja aitoihin kansainvälisiin neuvotteluihin. Sen lisäksi, että EU on pannut täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat, se on ottanut käyttöön myös yksipuolisia rajoittavia lisätoimenpiteitä, jotka koskevat muun muassa kaksikäyttötuotteiden tiukempaa valvontaa ja tavanomaisten aseiden leviämisen estämistä. EU esitti uudelleen Pohjois-Korealle vetoomuksen kehottaen tätä ratifioimaan täydellisen ydinkoekieltosopimuksen ja pidättymään kaikista provosoivista toimista. Pohjois-Korea on uhannut tekevänsä toisen ydinkokeen ja jatkaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1695, 1718, 1874, 2087 ja 2094 uhmaamista laukaisemalla äskettäin lyhyen ja keskipitkän kantaman ohjuksia, myös ballistisia ohjuksia. Korkean edustajan tiedottaja on tuominnut nämä toimet äärimmäisen painokkaasti. 5374/15 team/vpy/hmu 10 DG C2B FI

11 2. ASEIDENRIISUNTAKONFERENSSI / YDINASEISIIN TAI MUIHIN YDINRÄJÄHTEISIIN SOVELTUVAN HALKEAMISKELPOISEN MATERIAALIN TUOTANTOKIELTOA KOSKEVA SOPIMUS YK:n yleiskokouksen antamassa päätöslauselmassa A/RES/69/76, joka koskee (Malesian toimittamaa) aseidenriisuntakonferenssin raporttia, kehotettiin konferenssia jälleen kerran tehostamaan neuvotteluja ja tutkimaan mahdollisuuksia ratkaista nykyinen pattitilanteensa hyväksymällä ja panemalla täytäntöön tasapainoinen ja kattava työohjelma mahdollisimman varhain vuoden 2015 istuntokaudellaan. Päätöslauselmassa pantiin tyytyväisenä merkille aseidenriisuntakonferenssin päätös perustaa uudelleen epävirallinen työryhmä, jonka toimeksiantona on laatia työohjelma, ja pidettiin myönteisenä myös sitä seikkaa, että aseidenriisuntakonferenssissa käytiin useita jäsenneltyjä ja täysipainoisia epävirallisia keskusteluja kaikista asialistalla olevista aiheista. Siinä todettiin, että vuonna 2015 on tärkeää jatkaa neuvotteluja aseidenriisuntakonferenssin jäsenistön laajentamisesta. EU ilmaisi pettymyksensä siihen, ettei aseidenriisuntakonferenssi ollut onnistunut aloittamaan varsinaista työtään, neuvottelut mukaan lukien. Se havaitsi kuitenkin rohkaisevaa kehitystä, kuten työohjelman kehittämisessä avustavan epävirallisen työryhmän uudelleen perustaminen ja toimintojen aikataulun mukaiset jäsennellyt keskustelut. EU ilmaisi toivovansa, että näitä toimia voidaan edelleen kehittää. EU vahvisti uudelleen pitkäaikaisen sitoumuksensa konferenssin laajentamiseen ja korosti olevan tärkeää jatkaa neuvotteluja sen jäsenistön laajentamisesta. EU tuki voimakkaasti erityisen koordinaattorin nimeämistä tätä varten. Kansalaisyhteiskuntaa koskevan sitoumuksensa mukaisesti EU ilmaisi myös tukevansa tiiviimpää kansalaisyhteiskunnan ja konferenssin vuorovaikutusta, millä tehostetaan valtioista riippumattomien järjestöjen ja tutkimuslaitosten laajamittaisempaa osallistumista konferenssin työskentelyyn osallisuutta edistävällä tavalla. 5374/15 team/vpy/hmu 11 DG C2B FI

12 Tšekki antoi tarkkailijavaltioiden epävirallisen ryhmän puolesta lausuman, jossa korostetaan, että aseidenriisuntakonferenssin laajentaminen on olennaisen tärkeää ja se voisi auttaa palauttamaan aseidenriisuntakonferenssin uskottavuuden. Yhtenä Euroopan unionin selkeänä keskeisenä tavoitteena aseidenriisuntakonferenssissa on aloittaa heti ja saattaa nopeasti päätökseen neuvottelut, joita käydään ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantokieltoa koskevasta sopimuksesta asiakirjan CD/1299 ja siihen sisältyvän toimeksiannon pohjalta. Kansalliset turvallisuusnäkökohdat ovat oikeutettuja, mutta niitä voidaan ja tulisi käsitellä neuvotteluprosessin osana, ei sen ennakkoehtona. EU vetosi valtuuskuntiin, jotta nämä osoittaisivat joustavuutta. EU pyysi kaikkia aseidenriisuntakonferenssin jäsenvaltioita käynnistämään viipymättä tällaista sopimusta koskevat neuvottelut ja aloittamaan muiden asialistalla olevien kysymysten käsittelyn hyväksytyn työohjelman CD/1864 mukaisesti. Lisäksi se pyysi kaikkia ydinasevaltioita, jotka eivät vielä ole tehneet niin, julistamaan ja pitämään voimassa välittömän moratorion, joka koskee ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantoa. EU ilmaisi tyytyväisyytensä hallitusten asiantuntijaryhmän vuoden 2014 kahdessa kokouksessa käytyihin rakentaviin keskusteluihin ja odottaa mielenkiinnolla hallitusten asiantuntijaryhmän puheenjohtajan raporttia ja vuonna 2015 järjestettäviä kokouksia asian edistämiseksi merkittävällä tavalla. 5374/15 team/vpy/hmu 12 DG C2B FI

13 3. KEMIALLISET ASEET EU on osoittanut yhteensä lähes 17 miljoonaa euroa Kemiallisten aseiden kieltojärjestölle (OPCW) Syyrian kemiallisten aseiden hävittämisohjelmaan. Tässä se on hyödyntänyt käytettävissään olevien rahoitusvälineiden (YUTP ja vakautta ja rauhaa edistävä väline) välistä synergiaa ja antanut sekä aineellista (panssaroidut ajoneuvot ja satelliittikuvat) että taloudellista apua (12 miljoonaa euroa OPCW:n rahastolle). OPCW:n pyynnöstä sen neuvoston päätöksen 2013/726/YUTP voimassaoloa, jossa säädetään satelliittikuvista OPCW:n Syyriassa toteuttamien operaatioiden turvallisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi, on jatkettu ilmaiseksi 30. syyskuuta 2015 saakka, koska asianomaisia operaatioita on Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamista koskevien suunnitelmien viivästyttyä jatkettu vuoteen Helmikuun 11. päivänä 2014 annetulla neuvoston päätöksellä 2014/74/YUTP ja 10. helmikuuta 2014 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 124/2014 otettiin käyttöön poikkeus, jolla Syyrian jäädytettyjä varoja on mahdollista käyttää kattamaan menoja, jotka liittyvät OPWC:n tarkastuskäynteihin ja kemiallisten aseiden tuhoamiseen. EU lähetti marraskuussa 2014 OPCW:n pääjohtajalle kirjeen, jossa tälle kerrottiin kyseisestä mahdollisuudesta ja pyydettiin ottamaan asian osalta yhteyttä Syyrian viranomaisiin. Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen kolmannen tarkistuskonferenssin jälkeen EU keskittyi edelleen omiin painopisteisiinsä. Nämä painopisteet ovat i) olemassa olevien varastojen hävittämisen loppuun saattaminen, ii) kieltosopimuksen yleismaailmallisen soveltamisen edistäminen (Syyriasta tuli 14. lokakuuta 2013 yleissopimuksen 190. sopimusvaltio), iii) VII artiklan mukainen kansallinen täytäntöönpano, iv) siirtyminen joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisiin toimiin, v) valmiuksien kehittämisen edistäminen kemianteollisuuden turvallisuuden osalta kehitysmaissa XI artiklan mukaisesti ja reagoiminen kemiallisten aseiden käyttöön X artiklan mukaisesti. 5374/15 team/vpy/hmu 13 DG C2B FI

14 Vaikka kieltosopimuksen kaikkia alkuperäisiä keskeisiä tavoitteita ei vielä ole saavutettu, EU ja sen jäsenvaltiot ovat aloittaneet kemiallisten aseiden hävittämisvaihetta seuraavan vaiheen tarkastelun ja ryhtyvät vähitellen harkitsemaan tulevia merkittäviä haasteita (esim. uusien kemiallisten aseiden kehittämisen kieltäminen, niiden käyttö valtiosta riippumattomien toimijoiden ja terroristien toimesta ja niiden lähentyminen biologiaan) ja siten yleissopimuksen tehokkuutta. Nämä pohdinnat on otettu huomioon uudessa vuosia koskevassa neuvoston päätöksessä Kemiallisten aseiden kieltojärjestön tukemisesta. EU:n tuen vaikuttavuuden osalta kaikki kyseisen tuen saajiksi valitut maat käyttivät avun kriittisten teknisten puutteiden korjaamiseen, minkä ansiosta nämä sopimusvaltiot saattoivat edistyä huomattavasti kemiallisten aseiden kieltosopimuksen kansallisessa täytäntöönpanossa. Käytännössä on todettava, että tämäntyyppistä apua voidaan myöntää täytäntöönpanon puutteiden korjaamiseen ainoastaan EU:n neuvoston päätöksillä. OPCW:n teknisen sihteeristön viime vuosina toteuttamista kansallista täytäntöönpanoa koskevista 90 alahankkeesta noin puolet oli sellaisia, joita ei olisi voitu toteuttaa ilman yhteisillä toiminnoilla tai neuvoston päätöksillä myönnettyjä varoja. Mitä tulee EU:n painopisteeseen yleismaailmallisuuden edistämisestä, sopimukseen on liittynyt kaikkiaan 19 maata ensimmäisen yhteisen toiminnan hyväksymisen jälkeen, ja neljä sopimukseen vuonna 2005 liittyneistä maista on osallistunut EU:n yhteisellä toiminnalla tai neuvoston päätöksellä rahoitettuun tukitoimintaan; seuraavina vuosina liittyneistä maista näin tekivät kaikki. Osana maailmanlaajuistamistoimiaan OPCW järjesti neuvoston päätöksen 2012/166/YUTP nojalla annetulla EU:n rahoituksella 8. joulukuuta 2014 OPCW:n päätoimipaikassa seminaarin Israelin tiedotusvälineiden edustajien kanssa ja tiedotti heille kieltojärjestön saavutuksista ja tulevista haasteista. 5374/15 team/vpy/hmu 14 DG C2B FI

15 4. BIOLOGISET ASEET EU on biologisten aseiden kieltosopimuksen (BTWC) seitsemännen tarkistuskonferenssin (Geneve, joulukuu 2011) jälkeen osallistunut rakentavasti konferenssien välisenä aikana tehtävään työhön esittäen lausumia ja erityisiä valmisteluasiakirjoja, joissa käsitellään seuraavia aiheita: 1) kansainvälinen yhteistyö ja avunanto, 2) kansallisen täytäntöönpanon tehostaminen, 3) bioturvallisuutta ja biouhkilta suojautumista koskevien valmiuksien parantaminen. EU:n valtuuskunta esitti EU:n lausumat asiantuntijoiden kokouksessa (Geneve, elokuuta 2014) ja sopimusvaltioiden kokouksessa (Geneve, joulukuuta 2014). Viimeksi mainitussa kokouksessa EU esitti ehdotuksen epävirallisista kokouksista koostuvan valmistelumekanismin perustamisesta vuoden 2016 kahdeksannen tarkistuskonferenssin valmistelemiseksi. EU on alkanut työstää yhteistä kantaa tähän konferenssiin. EU:n toiminnan tuloksia olivat vuoden 2014 jälkipuoliskolla muun muassa tietoisuuden lisääminen biologisten aseiden kieltosopimuksesta Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, mihin sisältyi asianomaisten kansallisten viranomaisten parantunut tietoisuus kieltosopimuksesta ja/tai alueellisen verkottumisen tehostuminen sekä kieltosopimuksen vapaaehtoisen täytäntöönpanon edistäminen valtioissa ennen kuin ne ratifioivat sopimuksen. Neuvoston 23. heinäkuuta 2012 antaman päätöksen 2012/421/YUTP täytäntöönpanon puitteissa järjestettiin tukiohjelmiin liittyviä kansallisia seminaareja, joiden tavoitteena oli lisätä asianomaisten kansallisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta kieltosopimuksesta, tehostettiin alueellista verkottumista kieltosopimuksen täytäntöönpanon edistämiseksi ja todettiin kieltosopimuksen täytäntöönpanon tehostamiseen liittyvät tarpeet. YK:n aseriisuntatoimisto (UNODA) järjesti seminaareja Kolumbiassa (6. ja 7. maaliskuuta sekä 12. ja 13. kesäkuuta), jossa lainsäädäntöapu päättyi syyskuuta ja Mongoliassa (29. huhtikuuta), jossa lainsäädäntöapu päättyi lokakuuta. Lisäksi Mongoliassa järjestettiin marraskuuta bioturvallisuuteen liittyvää apua käsitellyt seminaari ja 11. ja 12. joulukuuta 2014 biologisesti vaarallisen jätteen käsittelyä koskenut koulutus. 5374/15 team/vpy/hmu 15 DG C2B FI

16 EU on myös sitoutunut tukemaan bioturvallisuutta ja biouhkilta suojautumista koskevien valmiuksien parantamista. Tältä osin neuvoston 18. marraskuuta 2013 antamassa päätöksessä 2013/668/YUTP säädetään yli 1,7 miljoonan euron tuesta Maailman terveysjärjestön teknisen asiantuntemuksen kautta hankkeille, joiden tavoitteena on lisätä tietyissä valituissa sopimusvaltioissa tietoisuutta bioriskeistä ja edistää laboratorioiden bioriskien hallintaa ja kehittää laboratorioita koskevia kansallisia strategioita. 5. BALLISTISET OHJUKSET 5.1. Haagin käytännesäännöstö EU katsoo, että Haagin käytännesäännöstö ballististen ohjusten leviämisen estämiseksi on ainutlaatuinen monenvälinen väline, jolla pyritään avoimuutta ja luottamusta lisäävien toimien avulla hillitsemään ballististen ohjusjärjestelmien ja niihin liittyvien teknologioiden leviämistä, ja se on alusta alkaen voimakkaasti tukenut tätä käytännesäännöstöä. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet käytännesäännöstöön. EU on edelleen noudattanut ja tukenut käytännesäännöstön kolmea osa-aluetta: yleismaailmallisuutta, täytäntöönpanoa sekä toimivuuden tehostamista ja parantamista. Haagin käytännesäännöstöä ja yleensäkin ohjusten leviämisen estämisen tukemista koskevan neuvoston päätöksen 2012/423/YUTP perusteella ja kahden Singaporessa marraskuussa 2013 ja Abu Dhabissa huhtikuussa 2014 järjestetyn alueellisen seminaarin jälkeen järjestettiin kolmas alueellinen seminaari heinäkuussa 2014 Limassa (Peru). 5374/15 team/vpy/hmu 16 DG C2B FI

17 EU järjesti lokakuussa 2014 YK:n yleiskokouksen ensimmäisen komitean yhteydessä toisen oheistapahtuman, jota EU:n New Yorkin edustusto koordinoi. EU:n näkyvyys varmistettiin muun muassa siten, että EU:n edustuston päällikkö osallistui tilaisuuteen ja lähes kaikki puhujat viittasivat selkeästi EU:n rahoitukseen. Uutuuksia olivat streaming-lähetykset tapahtumasta ja internetkeskustelut. EU:n jäsenvaltiot käsittelevät ballististen ohjusten leviämisen estämiseen myönnettävän tuen jatkamista uudella neuvoston päätöksellä MTCR Ohjausteknologian valvontajärjestelyn (MTCR) vuoden 2014 täysistunto pidettiin lokakuuta Oslossa. Täysistunnossa annettiin EU:n julkilausuma. Seuraavat kolme EU-maata EU9-maiden joukosta uusivat MTCR:n jäsenyyshakemuksensa: Romania, Viro ja Slovenia. Luxemburg ja Alankomaat asettuivat yhdessä ehdolle MTCR:n puheenjohtajaksi kaudeksi Ukrainan luovuttua ehdokkuudestaan. 5374/15 team/vpy/hmu 17 DG C2B FI

18 6. CBRN-RISKIEN LIEVENTÄMINEN EU eteni edelleen vuonna 2009 hyväksytyn EU:n CBRN-toimintasuunnitelman (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinriskit) täytäntöönpanossa, ja rikosten ehkäisyä ja torjuntaa koskevasta erityisohjelmasta (ISEC) on annettu tukea jo noin 30 hankkeelle. Lisäksi monet seitsemännen puiteohjelman mukaisesta turvallista yhteiskuntaa koskevasta ohjelmasta rahoitetut CBRN:ään liittyvät tutkimushankkeet tarjoavat tieteellistä ja teknistä tukea CBRN-toimintasuunnitelmalle tutkimustuloksilla, jotka kattavat koko kriisinhallintasyklin (ehkäisemisestä turvallisuuden palauttamiseen). On myös käynnissä tämän alan standardointitarpeiden tunnistamistoimia, jotka voisivat johtaa "eurooppalaisiin standardeihin". Horisontti ohjelma ( ) vahvistaa käynnissä olevia CBRN-tutkimustoimia niihin liittyvillä aiheilla, joita koskeva työohjelma hyväksyttiin 10. joulukuuta Toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevassa vuoden 2012 tilanneselvityksessä korostettiin tärkeimpiä saavutuksia, erityisesti tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihdon tehostamista, yhteisten harjoitusten järjestämistä ja sopimista kolmesta erittäin vaarallisten aineiden luettelosta (kemialliset, biologiset sekä säteily- ja ydinaineet). Jotta nykyinen toimintasuunnitelma voidaan panna täytäntöön vuoteen 2015 mennessä ja jotta voidaan määritellä uusi CBRN-E-toimintasuunnitelma, komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa CBRN-E-kysymyksiä käsittelevässä neuvoa-antavassa työryhmässä ja sen alaryhmissä, jotka kokoontuvat säännöllisesti. 5374/15 team/vpy/hmu 18 DG C2B FI

19 Euroopan komissio antoi toukokuussa 2014 tiedonannon EU:n uudesta tavasta lähestyä CBRN-Eriskien havaitsemista ja lieventämistä (asiak. COM(2014) 247 final). Komissio ehdottaa tiedonannossa, että helpotettaisiin käytännön yhteistyötä CBRN-E-riskien havaitsemiseksi ja lieventämiseksi EU:n tasolla yhdessä alan teollisuuden, CBRN-E-materiaaleja käsittelevissä laitoksissa toimivien käyttäjien (laitteiden valmistajat ja turvallisuuspalvelujen tarjoajat) sekä muiden sidosryhmien kanssa. Asiakirja sisältää 30 toimea, jotka komission eri yksiköt toteuttavat lähiaikoina yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Kehitetään konkreettisia välineitä, kuten ohjeistusta, koulutusta ja tiedotusta sekä testaustoimintaa. EU käynnisti toukokuussa 2010 EU:n CBRN-osaamiskeskuksia koskevan aloitteen, jota rahoitetaan vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä. Parhaillaan perustetaan EU:n CBRN-osaamiskeskuksia, koska on tiedostettu useiden maiden riittämättömät institutionaaliset valmiudet lieventää CBRNriskejä, joita liittyy rikolliseen toimintaan (CBRN-materiaalien leviäminen tai terrorismi) sekä luonnonkatastrofeihin (zoonoosit ja epidemiat) ja ihmisen toiminnasta johtuviin katastrofeihin (teollisuusonnettomuudet). Osaamiskeskusten tavoitteena on laatia kaikki vaaratekijät kattava CBRN-toimintapolitiikka kansallisella ja alueellisella tasolla tällaisten riskien ennakointia ja niihin reagointia varten. Kyse on siis rakenteellisista toimenpiteistä, joilla vähennetään maiden haavoittuvuutta CBRN-tapahtumiin nähden, mikä on alueiden vastavuoroisen edun ja EU:n turvallisuuden mukaista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tuetaan alueellisten asiantuntijaverkostojen luomista oikeuden, sääntelyn, tekniikan, valvonnan ja täytäntöönpanon valvonnan aloilla CBRN-riskien lieventämiseen liittyvissä kysymyksissä. 5374/15 team/vpy/hmu 19 DG C2B FI

20 Seitsemän alueellista keskusta on perustettu seuraavissa paikoissa: 1. Pohjois-Afrikka (Alger), 2. Atlanttiin rajoittuva Länsi-Afrikka (Rabat), 3. Lähi-itä (Amman), 4. Kaakkois-Eurooppa Etelä- Kaukasia Moldovan tasavalta Ukraina (Tbilisi), 5. Kaakkois-Aasia (Manila), 6. Saharan eteläpuolinen Afrikka (Nairobi) ja 7. Persianlahden maat (Abu Dhabi). Nämä keskukset ovat jo aloittaneet toimintansa. Seuraavana avataan alueellinen sihteeristö Keski-Aasiaan (Taškent vielä vahvistamatta). Aikaisemmin sovittujen neljänkymmenen, yhteisarvoltaan lähes 50 miljoonan euron hankkeen lisäksi äskettäin on tehty noin 10 miljoonan euron arvosta sopimuksia uusista hankkeista eri yhteenliittymien kanssa, joista osa on jäsenvaltioista. 5374/15 team/vpy/hmu 20 DG C2B FI

21 7. AJATUSHAUTOMOT Tammikuussa 2011 toimintansa aloittanut EU:n asesulkukonsortio on 26. heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/430/YUTP perusteella tukenut aktiivisesti työtä, jota EU tekee joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen strategiansa puitteissa. Konsortion toimintaa jatkettiin 10. maaliskuuta 2014 annetulla uudella päätöksellä vielä kolmella vuodella. Toiminnan on tarkoitus perustua vuosien saavutuksiin ja kokemuksiin, mutta siihen on myös lisätty uusia ja innovatiivisia hankkeita. Niihin kuuluvat enintään seitsemän ad hoc -seminaaria (jotka järjestetään EU:n alueella 45:lle tapauskohtaisesti valittavalle henkilölle, tai enintään kolme seminaaria EU:n ulkopuolella), konsortion tukikeskus, joka laatii kahden viikon määräajassa enintään 20 EUH:n tilaamaa politiikkaa käsittelevää 5 10 sivun asiakirjaa, asesulun ja aseriisunnan koulutusväline (eurooppalainen verkko-opetusohjelma yliopistoille, käytettävissä 24 kuukauden kuluttua hankesopimuksen käynnistymisestä). Koska vuosien toiminnat olivat onnistuneita, kolmas vuotuinen kansainvälinen asesulku- ja aseidenriisuntakonferenssi järjestettiin 4. ja 5. syyskuuta 2014 ja kolmas EU:n konsortion neuvoa-antava kokous järjestettiin 3. ja 4. marraskuuta Kahden ensimmäisen ad hoc -seminaarin (biologisten aseiden kieltosopimuksesta ja sen noudattamisesta 24. huhtikuuta ja Lähi-idän joukkotuhoaseista vapaasta vyöhykkeestä 18. ja 19. kesäkuuta) jälkeen järjestettiin kolmas, ydinenergian tulevaisuutta käsitellyt seminaari elokuuta Alpbachissa. EU:n asesulkukonsortion tukikeskus laati myös ensimmäiset viisi politiikkaa käsittelevää asiakirjaa: 1) biologisten aseiden kieltosopimuksen (BTWC) kahdeksas tarkistuskonferenssi vuonna 2016 ja Euroopan unionin rooli, 2) itsenäisesti toimivien tappavien aseiden järjestelmät, 3) ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssin onnistuneen lopputuloksen varmistaminen, 4) voidaanko ebola-virusta käyttää aseena?, 5) aloite laillisesti sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta, jolla kielletään maasta maahan laukaistavat ballistiset ohjukset. 5374/15 team/vpy/hmu 21 DG C2B FI

22 Vaikutusten osalta konsortion toiminta lisäsi EU:n näkyvyyttä kolmansiin maihin ja kansalaisyhteiskuntaan nähden ja edisti merkittävästi EU:n politiikan muotoilua asesulun ja aseriisunnan aloilla. Konsortio tarjoaa foorumin alan toimijoiden epävirallisille yhteyksille ja auttaa edistämään eri sidosryhmien välistä vuoropuhelua. Konsortion verkostoon kuuluu yli 65 ajatushautomoa eri puolilta Eurooppaa. Toiminta on osaltaan lisännyt tietoisuutta kemiallisiin, biologisiin ja ydinaseisiin liittyvistä haasteista. 8. YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN TURVALLISUUSNEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA 1540 JA VIENTIVALVONTA a) YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540 Neuvosto antoi 22. heinäkuuta 2013 neuvoston päätöksen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 tukemisesta. Päätöksen täytäntöönpanosta vastaa YK:n aseriisuntatoimisto (UNODA), joka järjestää alueellisia seminaareja ja maihin tehtäviä avustusvierailuja kaikkialla maailmassa. Tämän neuvoston päätöksen täytäntöönpanolla tehostetaan asiaankuuluvia kansallisia ja alueellisia toimia, edistetään päätöslauselman 1540 täytäntöönpanotilanteesta vuonna 2009 tehdyn kokonaistarkastelun suositusten käytännön toteuttamista sekä tehdään valtioiden pyynnöstä kansallisia toimintasuunnitelmia koskevia aloitteita ja kehitetään näitä suunnitelmia. UNODA on allekirjoittanut Etyjin kanssa sopimuksen, jolla tuotetaan synergiaa päätöslauselman 1540 tueksi. Myös EU:n CBRN-osaamiskeskusten tavoitteena on synergia ja koordinointi sekä mahdollisten päällekkäisyyksien välttäminen. EU:n rahoituksen avulla on järjestetty jo seitsemän tapahtumaa, joista viimeinen Soulissa marraskuussa /15 team/vpy/hmu 22 DG C2B FI

23 b) Vientivalvonta Komissio antoi 24. huhtikuuta 2014 EU:n vientivalvontajärjestelmän uudelleenarviointia koskevan tiedonannon, jossa esitetään konkreettisia toimintapoliittisia vaihtoehtoja, joilla vientivalvontaa voitaisiin uudistaa ja mukauttaa nopeasti muuttuviin teknisiin, taloudellisiin ja poliittisiin olosuhteisiin. Tämän jälkeen neuvosto antoi 21. marraskuuta 2014 päätelmät, joissa esitetään sen näkemykset vientivalvontapolitiikan uudelleenarvioinnista. Euroopan parlamentti kävi puolestaan tiedonantoa koskevan julkisen keskustelun 24. marraskuuta ja jatkaa asian käsittelyä julkisessa kuulemisessa tammikuussa Samanaikaisesti komissio on käynnistänyt tiedonannossa esitetyistä tarkistusvaihtoehdoista vaikutustenarvioinnin, jonka avulla määritetään parhaiten soveltuvat sääntelytoimet ja muut toimet, joilla ne toteutetaan. Joulukuussa 2014 allekirjoitettiin sopimus, joka koskee vaikutustenarvioinnin tueksi toteutettavaa tietojenkeruuta. Sääntelyn osalta komissio antoi asetuksella (EU) N:o 599/2014 siirretyn toimivallan johdosta 22. lokakuuta 2014 delegoidun asetuksen EU:n valvontaluettelon päivittämiseksi monenvälisissä vientivalvontajärjestelmissä vuosina ja vuonna 2013 tehtyjen päätösten perusteella. Delegoitu asetus tuli voimaan joulukuussa Vientivalvonnan täytäntöönpanon tueksi järjestettiin vuoden 2014 jälkipuoliskolla kolme kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän kokousta, joissa keskityttiin erityisesti uusien toimintojen käyttöönottoon kaksikäyttötuotteita koskevassa sähköisessä järjestelmässä, toimivaltaisten viranomaisten välisiä neuvotteluja varten laaditun EU:n ohjeiston päivittämiseen, vientilupatietojen kokoamiseen ja tietojenvaihtoon erilaisista valvontaan liittyvistä kysymyksistä. 5374/15 team/vpy/hmu 23 DG C2B FI

24 EU:n koordinoinnin tarkoituksena oli tukea sovittuja EU:n kantoja vientivalvontajärjestelmiä koskeneissa asiaankuuluvissa kokouksissa vuoden 2014 jälkipuoliskolla (ydinalan viejämaiden ryhmä: neuvoa-antava ryhmä marraskuussa 2014 Wienissä; ohjusteknologian valvontajärjestely: täysistunto lokakuussa Oslossa). Aineettoman teknologian siirtojen valvontaa koskeva EU:n lähestymistapa esiteltiin Australian ryhmän täysistunnossa (kesäkuu 2014) ja lääkkeisiin perustuvia aineita koskeva EU:n vastaus toimitettiin joulukuussa EU:n vientivalvonnan tukiohjelmaa pantiin edelleen täytäntöön. Sen tarkoituksena on parantaa kolmansien maiden (23) hallinnollisia ja teknisiä valmiuksia käsitellä kaksikäyttötuotteita. Tukiohjelma on osoittautunut hyväksi välineeksi tehtäessä yhteistyötä Kiinan vientivalvontaviranomaisten kanssa. Sen tuloksena julkaistiin yhteinen vientivalvonnan käsikirja. Erityistä huomiota on kiinnitetty vientivalvontatoiminnan aloittamiseen Jordanian ja Kazakstanin kanssa. Ohjelma rahoitetaan vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä. 9. AVARUUS EU on vuodesta 2007 lähtien edistänyt ulkoavaruustoiminnan kansainvälisen käytännesäännöstön laatimista. Nämä kansainväliset vapaaehtoiset säännöt ja luottamusta lisäävät toimenpiteet vahvistaisivat kaiken avaruustoiminnan turvallisuutta ja ennakoitavuutta. Tällaisella säännöstöllä olisi muun muassa rajoitettava ulkoavaruudessa tapahtuvia haitallisia häiriöitä, törmäyksiä tai onnettomuuksia ja romun muodostumista tai minimoitava ne. Siinä vahvistettaisiin perussäännöt, joita avaruudessa toimivien valtioiden olisi noudatettava avaruudessa toteuttavissa siviili- ja sotilastoimissaan. 5374/15 team/vpy/hmu 24 DG C2B FI

25 EU järjesti kolme käytännesäännöstöä koskevaa tekstiluonnosta käsittelevää monenvälistä avointa kuulemiskierrosta Kiovassa (toukokuu 2013), Bangkokissa (marraskuu 2013) ja Luxemburgissa (toukokuu 2014). Kuulemismenettelyyn osallistui yhteensä 95 YK:n jäsenvaltiota (61 maata osallistui kaikkiin neuvottelukierroksiin). Luxemburgissa pidettyyn kokoukseen päättyneellä avoimella kuulemismenettelyllä oli arvokas rooli osallistujamaiden kantoja ja huolenaiheita koskevan ymmärtämyksen lisäämisessä. Kokouksen lopuksi puheenjohtaja totesi, että aloite on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Monet valtiot ilmoittivat toivovansa, että prosessissa siirryttäisiin neuvotteluvaiheeseen, jolloin kuulemismenettelyssä laadittu käytännesäännöstön luonnos voisi toimia pohjana tuleville monenvälisille neuvotteluille. EU oli käytännesäännöstön luonnoksen osalta vuoden 2014 jälkipuoliskolla edelleen tiiviisti yhteydessä YK:n jäsenvaltioihin tarkastellakseen, mitä vaihtoehtoja on tarjolla neuvotteluvaiheeseen siirtymiseksi prosessissa. EU järjesti 16. lokakuuta 2014 YK:n yleiskokouksen ensimmäisen komitean yhteydessä kansainvälistä käytännesäännöstöä koskevan oheistapahtuman, johon osallistuivat myös aseriisuntaa käsittelevä YK:n korkea edustaja Angela Kane, aseidenriisuntakonferenssin Intian suurlähettiläs Venkatesh Varma ja Michael Krepon, joka on yksi Stimson-keskuksen perustajista. 10. JOUKKOTUHOASEIDEN LEVIÄMISEN VASTAISET LAUSEKKEET EU sisällytti edelleen joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen strategiansa mukaisesti joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevat näkökohdat sopimussuhteisiinsa kolmansien maiden kanssa. Neuvotteluja jatkettiin erityisesti Malesian kanssa joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisten lausekkeiden sisällyttämisestä asianomaisiin EU:n ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin. Neuvottelut lisäävät tietoisuutta asesulkua ja aseriisuntaa koskevasta EU:n politiikasta ja tarjoavat foorumin, jonka avulla voidaan lisätä asiaanliittyviä kantoja koskevaa keskinäistä ymmärtämystä, tunnistaa mahdollisia tulevaisuuden yhteistyöaloja ja kannustaa kumppanimaita edistymään konkreettisesti kansainvälisen asesulkujärjestelmän suhteen. 5374/15 team/vpy/hmu 25 DG C2B FI

26 11. MUUT MONENVÄLISET FOORUMIT G7 EU jatkoi aktiivista osallistumistaan asesulku- ja aseidenriisunta-alan pääjohtajien kokouksissa (Berliini, marraskuu 2014). Yleismaailmallinen kumppanuus on vuonna 2002 tapahtuneen perustamisensa jälkeen laajentunut, ja siitä on tullut koordinointi- ja yhteistyöfoorumi, johon kuuluu nyt 20 uutta kumppania. Poliittiset johtajat sopivat Deauvillen huippukokouksessa toukokuussa 2011 biouhkilta suojautumisen, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 täytäntöönpanon ja ydinturvan vahvistamisesta. Vuonna 2012 Yhdysvallat ja vuonna 2013 Yhdistynyt kuningaskunta sekä Venäjä siihen asti kun sen osallistuminen G8-ryhmään keskeytettiin vuonna 2014, veivät näitä asioita eteenpäin erityisesti vahvistamalla yleismaailmallisen kumppanuuden työryhmän yhteydessä toimivia viittä alatyöryhmää, jotka käsittelevät biouhkilta ja kemiallisilta uhkilta suojautumista, ydinturvaa, osaamiskeskuksia sekä tukitoimia ja laajentumista. Yleismaailmallisen kumppanuuden kaltaista toimintaa jatketaan G7-ryhmänänyt, kun Venäjä on jätetty sen ulkopuolelle. EU:n osaamiskeskukset ovat edelleen keskeisellä sijalla yleismaailmallisen kumppanuuden osaamiskeskuksia käsittelevässä alatyöryhmässä ja toimivat erityisesti välineenä, joka voi helpottaa alueellista tietojenvaihtoa ja mahdollisesti palvella avunantajia avun päällekkäisyyksien välttämiseksi. EU on yhtä mieltä Saksan puheenjohtajakaudelleen vuosiksi määrittelemistä painopisteistä, erityisesti asialistan kärjessä olevien biotieteiden osalta. Tavoitteena on parantaa materiaalien turvaamista ja vastuunottoa niistä, lisätä tautien seurantaa ja hätätilavalmiuksia (esim. ebola ja muut pandemiat), vahvistaa kansallisia ja maailmanlaajuisia verkostoja ja tehostaa turvallista ja vastuullista toimintaa biotieteiden alalla. Tämä on linjassa sen tärkeän roolin kanssa, joka EU:lla jo on biotieteiden alalla biologisten aseiden kieltosopimuksen ja WHO:ta koskevien neuvoston päätösten nojalla sekä Länsi- Afrikassa toukokuusta 2014 alkaen käytössä olleiden kolmen ja pian neljän EU:n siirrettävän laboratorion välityksellä. Parhaillaan tarkastellaan muita Guineaa, Sierra Leonea ja Liberiaa ympäröivään suojavyöhykkeeseen liittyviä hankkeita. 5374/15 team/vpy/hmu 26 DG C2B FI

27 Kansainvälinen tiede- ja teknologiakeskus EU osallistui aktiivisesti neuvotteluihin kansainvälistä tiede- ja teknologiakeskusta (ISTC) koskevan ajan tasalle saatetun sopimuksen hyväksymisestä. ISTC pyrkii ottamaan palvelukseensa tiedemiehiä ja insinöörejä, joilla on rauhanomaisessa tutkimustoiminnassa tai EU:n ja muiden kumppaneiden kanssa toteutetuissa kaupallisissa ohjelmissa hankittua kaksikäyttötuotteita koskevaa osaamista. Se pyrkii jatkamaan kaksikäyttötuotteita koskevan osaamisen hyödyntämistä ohjaamalla ja sijoittamalla asianomaisia tiedemiehiä uusiin tehtäviin. Sillä voi siten olla merkitystä pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseen joukkotuhoaseiden leviämiseen liittyviin kriiseihin. Neuvotteluissa EU korosti, että tarvitaan sopimus, joka soisi ISTC:lle mahdollisuuden panna täytäntöön hankkeita, joilla voitaisiin osaltaan tehokkaasti vastata haasteisiin alueilla, joilla on ydinaseiden leviämisen vaara, muun muassa Lähi-idässä. ISTC:n uusi sivutoimisto avattiin virallisesti Astanassa kesäkuussa /15 team/vpy/hmu 27 DG C2B FI

28 12. POLIITTISEN VUOROPUHELUN KOKOUKSET Erityislähettiläs piti asesulkua ja aseriisuntaa koskevia poliittisen vuoropuhelun kokouksia Japanin, Korean tasavallan, Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa. Hän järjesti myös muita kahdenvälisiä kuulemisia eri toimijoiden kanssa muun muassa tärkeiden tapahtumien, kuten New Yorkissa pidetyn YK:n yleiskokouksen ensimmäisen komitean yhteydessä (aseriisuntaa käsittelevä YK:n korkea edustaja, Sveitsi ja Yhdysvallat). EU ja Yhdysvallat kävivät Brysselissä 12. joulukuuta 2014 vuosittaisen asesulkua, -riisuntaa ja -valvontaa koskevan korkean tason vuoropuhelunsa, johon osallistui virkamiehiä Yhdysvaltojen ulkoasianministeriöstä, EUH:sta ja kaikista EU:n 28 jäsenvaltiosta. Keskusteluissa käsiteltiin Euroopan turvallisuusympäristöä, ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssin valmistelua ja mahdollisia toimia, joilla varmistetaan konferenssin onnistunut lopputulos, sekä Wienissä äskettäin pidettyä, ydinaseiden humanitaarisia vaikutuksia käsitellyttä konferenssia, ydinsulkusopimukseen liittyviä erinäisiä alueellisia kysymyksiä ja joukkotuhoaseista vapaan vyöhykkeen perustamista Lähi-itään, etenemistä ohjusteknologian valvontajärjestelyssä ja Haagin käytännesäännöstössä, mukaan lukien sen täytäntöönpanoon ja maailmanlaajuiseen soveltamiseen annettava tuki, asekauppasopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden välisen ensimmäisen konferenssin meneillään olevaa valmisteluprosessia, biologisten aseiden kieltosopimuksen vuoden 2016 tarkistuskonferenssin tavoitteita, joukkotuhoaseiden leviämisen rahoituksen ehkäisemistä sekä suunnitelmia ulkoavaruustoiminnan kansainvälistä käytännesäännöstöä koskevan luonnoksen edistämiseksi. 5374/15 team/vpy/hmu 28 DG C2B FI

29 LIITE I ANNEX TO THE SIX-MONTHLY WMD PROGRESS REPORT OVERVIEW OF EU COUNCIL JOINT ACTIONS AND COUNCIL DECISIONS IN THE FRAMEWORK OF THE EU STRATEGY AGAINST PROLIFERATION OF WEAPONS OF MASS DESTRUCTION (WMD) Title Objective and implementing entity Budget and duration Council Decision 2014/ 913/CFSP of 15 December 2014 in support of the HCoC and ballistic missile Non-Proliferation in the framework of the implementation of the EU Strategy against Proliferation of Weapons of Mass Destruction The Council Decision will ensure the continuous and practical implementation of certain elements of the EU Strategy against Proliferation of Weapons of Mass Destruction: 1. Support activities in support of The Hague Code of Conduct against ballistic missile proliferation and the Missile Technology Control Regime, in particular with the aim to: - promoting the universality, and in particular the subscription to the Code by all States with ballistic missile capabilities; - supporting the implementation and reinforcing the visibility of the Code; - promoting adherence to the MTCR guidelines and its annex. 2. More generally, support a range of activities to fight against the proliferation of ballistic missiles, aimed notably at raising awareness of this threat, stepping up efforts to increase the effectiveness of multilateral instruments, building up support to initiatives to address these specific challenges and helping interested countries to reinforce nationally their relevant export control regimes. In this context, the projects to be supported by the European Union shall cover the following specific activities: - activities in support of The Hague Code of Conduct; - activities in support of ballistic missile non-proliferation in general. Implementing agency: Fondation pour la Recherche Stratégique (FRS). Budget: EUR 990,000 Official Journal: L 360/ the action: 30 months 5374/15 team/vpy/hmu 29 LIITE I DG C2B FI