10855/15 team/sj/jk 1 DG C2B

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. heinäkuuta 2015 (OR. en) 10855/15 CONOP 76 CODUN 22 CFSP/PESC 392 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10503/15 CONOP 63 CODUN 19 CFSP/PESC 331 Asia: Puolivuosittainen tilanneselvitys joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanosta (2015/I) Valtuuskunnille toimitetaan oheisena puolivuosittainen tilanneselvitys joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanosta (2015/I), jonka neuvosto (ulkoasiat) hyväksyi 20. heinäkuuta /15 team/sj/jk 1 DG C2B FI

2 PUOLIVUOSITTAINEN TILANNESELVITYS JOUKKOTUHOASEIDEN LEVIÄMISEN VASTAISEN EU:N STRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2015/I) JOHDANTO Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2003 hyväksymän joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian (asiak /03) mukaisesti tilanneselvitykset strategian täytäntöönpanosta laaditaan puolivuosittain. Tämä tilanneselvitys kattaa vuoden 2015 alkupuoliskon. Euroopan turvallisuusstrategian ja joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian ja uusien toimintalinjojen (asiak /08) tavoitteiden mukaisesti EU:n perusperiaatteet alalla ovat edelleen seuraavat: i) tehokas monenvälisyys, mihin kuuluu kansainvälisten sopimusten, yleissopimusten ja muiden välineiden yleismaailmallisuuden ja kansallisen täytäntöönpanon edistäminen diplomatian keinoin ja antamalla rahoitustukea kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille; ii) tiivis yhteistyö kumppaneiden ja muiden kolmansien maiden kanssa, jotta päästäisiin maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen tarpeesta vahvistaa kansainvälistä asesulkujärjestelmää. Asesulkukysymyksiä on käsitelty edelleen EU:n kahdenvälisissä suhteissa kaikkiin asianomaisiin maihin, varsinkin poliittisen vuoropuhelun kokouksissa ja epävirallisemmissa yhteyksissä; 10855/15 team/sj/jk 2 DG C2B FI

3 iii) kaikkien saatavilla olevien välineiden ja rahoitusvarojen eli YUTP:n talousarvion, vakautta ja rauhaa edistävän välineen ja muiden välineiden tehokas ja täydentävä käyttö, jotta EU:n toimet ulkopoliittisten tavoitteidensa toteuttamiseksi olisivat mahdollisimman vaikuttavia. Tätä varten työskentelyä koordinoidaan tiiviisti myös EU:n toteuttamien laajempien turvallisuuspoliittisten ja konfliktinestotoimien puitteissa. EUH:n pääneuvonantaja ja erityislähettiläs asesulku- ja aseriisunta-asioissa edusti EU:ta useissa keskeisissä kansainvälisissä kokouksissa vuoden 2015 alkupuoliskolla (esim. G7-maiden asesulkuja aseriisunta-alan pääjohtajien ryhmässä tammikuussa Aachenissa ja maaliskuussa Hampurissa, ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssissa huhti toukokuussa ja useiden kolmansien maiden kanssa käydyissä asesulkua ja aseriisuntaa koskevissa neuvotteluissa). Erityislähettiläs keskittyi vuoden 2015 alkupuoliskon aikana: tehostamaan ydinsulkusopimusta lujittavia toimia erityisesti osana ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssin valmisteluja. Tämä on edelleen EU:n tärkeimpiä tavoitteita, koska sillä on myös välitön merkitys suurten alueellisten haasteiden kannalta, jotka johtuvat aseiden leviämisestä Iranissa ja Pohjois-Koreassa. EU tuki edelleen prosessia, jonka tavoitteena on perustaa joukkotuhoaseista vapaa vyöhyke Lähi-itään. Erityisedustaja on ollut säännöllisesti yhteydessä suomalaiseen tunnustelijaan, suurlähettiläs Jaakko Laajavaan, Helsingin konferenssin koolle kutsumisen suhteen; edistämään edelleen ulkoavaruustoiminnan kansainvälistä käytännesäännöstöä koskevaa aloitetta pitämällä tiiviisti yhteyttä YK:n jäsenvaltioihin; 10855/15 team/sj/jk 3 DG C2B FI

4 edistämään täydellisen ydinkoekieltosopimuksen saattamista yleismaailmalliseksi ja sen voimaantuloa sekä lisäämään EU:n tukitoimien näkyvyyttä tällä alalla muun muassa eri tapahtumien yhteydessä. Näistä mainittakoon Israelissa huhtikuussa järjestetty tapahtuma, jossa käynnistettiin Jordaniassa marraskuussa 2014 järjestetyn CTBTO:n paikan päällä suoritettavien tarkastusten integroidun kenttäharjoituksen (IFE14) jälkiarviointi, sekä ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssi; tiivistämään asesulkuvuoropuhelua tai aloittamaan sen tärkeimpien EU:n ulkopuolisten kumppaneiden kanssa ja jatkamaan asesulkukysymysten valtavirtaistamista EU:n kahdenvälisissä suhteissa kaikkien asiaankuuluvien maiden kanssa, varsinkin poliittisen vuoropuhelun kokouksissa ja epävirallisemmissa yhteyksissä. 1. YDINALAN KYSYMYKSET EU:n neuvoston asesulkutyöryhmä osallistui aktiivisesti, tiiviissä yhteistyössä asianomaisten EU:n valtuuskuntien kanssa, EU:n kantojen muotoiluun huhti toukokuussa pidettyä ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssia, IAEA:n hallintoneuvoston maalis- ja kesäkuussa pidettyjä kokouksia, maaliskuussa pidettyä ohjusteknologian valvontajärjestelyyn liittyvää vahvistettujen yhteyspisteiden kokousta, toukokuussa pidettyä Haagin käytännesäännöstön vuotuista sääntömääräistä kokousta sekä kesäkuussa pidettyjä ydinterrorismin torjuntaa koskevan maailmanlaajuisen aloitteen täysistuntoa ja ydinalan viejämaiden ryhmän täysistuntoa varten. Asianomaiset EU:n valtuuskunnat koordinoivat työtä valmisteltaessa EU:n kannanottoja muita kansainvälisiä kokouksia varten, joita olivat muun muassa CTBTO:n valmistelutoimikunnan ja sen liitännäiselinten kokoukset sekä muut sen toimivaltaan kuuluvat kokoukset /15 team/sj/jk 4 DG C2B FI

5 1.1 Ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssi (New York, 27. huhtikuuta 22. toukokuuta 2015) Neuvoston päätelmät ydinsulkusopimuksen osapuolten yhdeksännestä tarkistuskonferenssista hyväksyttiin 20. huhtikuuta (asiak. 8079/15). Päätelmissä esitettiin EU:n kannat konferenssia varten. EU:n yleinen julkilausuma ja tarkistuskonferenssin kolmelle tärkeimmälle komitealle tarkoitetut EU:n lausumat viimeisteltiin mainittujen päätelmien pohjalta ja esitettiin tapahtumassa. Korkea edustaja, varapuheenjohtaja Federica Mogherini esitti EU:n yleisen julkilausuman konferenssin toisena päivänä (28. huhtikuuta). Konferenssille toimitettiin kolme EU:n valmisteluasiakirjaa seuraavista aiheista: 1) täydellinen ydinkoekieltosopimus (CTBT), 2) ydinmateriaalivalvonta ja 3) uusi Euratomin turvallisuusdirektiivi. EU järjesti konferenssissa kaksi oheistapahtumaa: ballististen ohjusten leviämisen estämistä koskevan Haagin käytännesäännöstön tukemisesta (8. toukokuuta) ja ydinturvallisuudesta ja ydinturvasta (14. toukokuuta). Vaikka tarkistuskonferenssissa ei onnistuttukaan hyväksymään päätösasiakirjaa konsensuksella, ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa hyväksytty toimintasuunnitelma pysyy voimassa ja EU jatkaa sen kattavan, tasapainoisen ja aineellisen täysimääräisen täytäntöönpanon edistämistä. 1.2 Kansainvälinen atomienergiajärjestö EU on edelleen lisännyt tukeaan Wienissä sijaitsevalle Kansainväliselle atomienergiajärjestölle (IAEA). EU on edelleen ydinturvarahaston keskeinen rahoittaja. Se on vuodesta 2004 osoittanut rahastoon lähes 40 miljoonaa euroa (mukaan lukien 21. lokakuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/517/YUTP mukainen viimeisin sitoumus antaa IAEA:lle 8,05 miljoonaa euroa; tätä sitoumusta ollaan parhaillaan täyttämässä) /15 team/sj/jk 5 DG C2B FI

6 Edelleen ydinturvan alalla EU on antanut teknistä asiantuntemustaan IAEA:n järjestämissä koulutustapahtumissa ja seminaareissa, joiden tarkoituksena on vahvistaa kolmansien maiden valmiuksia torjua ydinmateriaalien ja muiden radioaktiivisten materiaalien laitonta kauppaa. EU ja IAEA ovat jatkaneet kolmansille maille tällä alalla antamansa tuen koordinointia. Kolmas EU:n ja IAEA:n vuosittainen johtavien virkamiesten kokous, johon osallistui EUH:n, Euroopan komission / Euratomin ja IAEA:n edustajia, järjestettiin Euroopan komission tiloissa Luxemburgissa 4. ja 5. helmikuuta Kyseisten kokousten tarkoituksena on tehostaa yhteistyötä kaikilla IAEA:n toiminnan aloilla, lisätä EU:n osallistumisen näkyvyyttä ja koordinoida EU:n toimia edelleen, jotta varmistetaan EU:n CBRN-osaamiskeskusten ja IAEA:n toimien täydentävyys ydinturvan alalla ja vältetään niiden päällekkäisyys (tätä varten EU Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen kautta ja IAEA panevat täytäntöön asiakirjaa yhteistyötä ohjaavista käytännön järjestelyistä). EU on vuodesta 2008 osoittanut neuvoston päätelmien kautta jopa 25 miljoonaa euroa IAEA:n matalarikasteisen uraanin pankille. EU siirsi vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä 20 miljoonaa euroa pankin tukemiseen. Uusi, enintään 5 miljoonan euron maksuosuus on määrä suorittaa YUTP:n talousarviosta neuvoston päätöksen perusteella. Neuvoston hyväksyntä riippuu eri sopimusten viimeistelyn ja hyväksymisen edistymisestä. Tämä koskee myös IAEA:n ja Kazakstanin välistä päämajasopimusta /15 team/sj/jk 6 DG C2B FI

7 Ydinmateriaalivalvonnan alalla Euroopan komission ydinmateriaalivalvonnasta vastaava osasto valvoo edelleen kaikkea siviilikäyttöön tarkoitettua ydinmateriaalia kaikissa EU:n 28 jäsenvaltiossa, ja sen vuotuinen talousarvio on noin 20 miljoonaa euroa. Valvonnan todentamistoimet koordinoidaan läheisessä yhteistyössä IAEA:n kanssa. IAEA ja komissio tehostavat jatkuvasti yhteistyötään tällä alalla, jotta henkilö- ja rahoitusresurssit käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti ja samalla ylläpidettäisiin mahdollisimman tehokasta valvontaa. Lisäksi EU on edelleen antanut merkittävää teknistä tukea IAEA:lle ydinmateriaalivalvonnan alalla Euroopan komission ydinmateriaalivalvonnan tukiohjelmasta. EU on myöntänyt 10 miljoonan euron tuen kansainväliselle hankkeelle Itävallassa sijaitsevan Seibersdorfin valvontalaboratorion laajentamiseksi ja uudistamiseksi (josta on jo maksettu 9,5 miljoonaa euroa). IAEA on kääntynyt kansainvälisten avunantajien puoleen, EU mukaan lukien, ja pyytänyt näitä osallistumaan myös Seibersdorfin ydinvoimasovelluslaboratorion uudistamiseen. Asiantuntijatasolla Euroopan komissio on käynnistänyt yhteistyössä IAEA:n kanssa arviointiprosessin, jossa selvitetään, miten laitonta kauppaa koskeva IAEA:n tietokanta vastaa käyttäjien tarpeita, ja tuetaan sen parantamista. Yhdenmukaisesta raportointikulttuurista on laadittu parhaita käytäntöjä koskeva asiakirja, joka toimitetaan IAEA:lle. Lokakuussa 2013 aloitettiin nettipohjaisen turvapoikkeamien ilmoituslomakkeen (web-inf (Incident Notification Form)) kehittäminen raportointitapojen nykyaikaistamiseksi. Työ saatetaan päätökseen piakkoin. EU on myöntänyt uudesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä koskevasta välineestä (INSC ) 3,5 miljoonan euron tuen IAEA:n täytäntöön panemille ydinturvallisuusalan yhteistyöhankkeille. Tämän suoran tuen lisäksi EU ja IAEA tekevät tiivistä yhteistyötä etenkin Keski-Aasian perinteisten uraanialueiden osalta perinteisten uraanialueiden koordinointiryhmän (CGULS) puitteissa ja sääntelyä käsittelevän yhteistyöfoorumin puitteissa, joka koordinoi uusien maiden (Valko-Venäjä, Jordania ja Vietnam) sääntelyviranomaisille tällä alalla annettavaa kansainvälistä tukea /15 team/sj/jk 7 DG C2B FI

8 EU:n IAEA:lle yhteisten toimintojen I IV ja neuvoston päätöksen V nojalla myöntämät varat edistivät osaltaan IAEA:n pyrkimyksiä parantaa ydinturvaa kolmansissa maissa. Etusijalla olivat ne valtiot, joilla on suurin tarve parantaa ydinmateriaalien ja radioaktiivisten materiaalien valvontaansa. Näin osallistutaan riskien vähentämiseen. Toimissa keskityttiin seuraaviin: ydinmateriaaliin ja muuhun radioaktiiviseen materiaaliin liittyvien lainsäädäntö- ja sääntelyinfrastruktuurien vahvistaminen valtioissa; käytössä, varastoituna tai kuljetettavana olevia ydinmateriaaleja ja muita radioaktiivisia materiaaleja sekä niihin liittyviä laitoksia koskevien ydinturvatoimien tehostaminen; ja valtioiden voimavarojen parantaminen kansallisen sääntelyn ulkopuolelle jäävän ydinmateriaalin ja radioaktiivisen materiaalin käsittelyä varten. Näin tukea saaneita maita autettiin täyttämään kansalliset ja kansainväliset velvoitteensa. Viimeisimmällä neuvoston päätöksellä (IAEA VI, 2013/517/YUTP), joka annettiin 21. lokakuuta 2013, edistetään ydinturvan parantamista kaikkialla maailmassa ja Euroopan turvallisuuden vahvistamista tarjoamalla tukea IAEA:n ydinturvasuunnitelman puitteissa toteuttamille toimille pääasiassa edellä esitetyillä aloilla. 1.3 Sopimus täydellisestä ydinkoekiellosta EU on aktiivisesti edistänyt täydellisen ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) pikaista voimaantuloa täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön (CTBTO) tukemisesta 13. marraskuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/699/YUTP mukaisesti ja osoittamalla tukea kaikille maille, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet tai ratifioineet sopimusta, mukaan lukien loput liitteeseen 2 kuuluvista valtioista, joiden on vielä ratifioitava sopimus ennen kuin se voi tulla voimaan. EU jatkaa edelleen tietoisuuden lisäämistä sopimuksesta eri yhteyksissä, muun muassa poliittisen vuoropuhelun kokouksissa, sen ratifioinnin vauhdittamiseksi. Korkea edustaja, varapuheenjohtaja Federica Mogherini tapasi CTBTO:n valmistelutoimikunnan pääsihteerin Lassina Zerbon kahdenvälisessä kokouksessa ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssin yhteydessä New Yorkissa. Lisäksi EU toimitti tarkistuskonferenssille täydellistä ydinkoekieltosopimusta koskevan valmisteluasiakirjan /15 team/sj/jk 8 DG C2B FI

9 Asesulku- ja aseriisunta-asioista vastaava erityislähettiläs osallistui CTBTO:n korkean tason tapahtumaan, joka pidettiin vuoden 2014 paikan päällä suoritettavien tarkastusten integroidun kenttäharjoituksen (IFE14) jälkiarviointia ja jatkotoimia käsitelleen seminaarin yhteydessä huhtikuussa Ramat-Ganissa (Israel) ja jossa hänellä oli tilaisuus havainnoida IFE14:n tuloksia ja johtopäätöksiä. Hän käytti tässä yhteydessä puheenvuoron, jossa hän korosti EU:n antavan sekä poliittista että taloudellista tukea, jotta täydellinen ydinkoekieltosopimus saatettaisiin yleismaailmalliseksi ja pantaisiin tehokkaasti täytäntöön. Pohjois-Korean 12. helmikuuta 2013 tekemä ydinkoe ja riski mahdollisista uusista kokeista ovat selvästi osoittaneet CTBTO:n todentamisjärjestelmän todellisen merkityksen. Järjestelmä on kehitteillä, ja EU on tukenut sitä neuvoston päätösten kautta. CTBTO-ryhmät ryhtyivät toimittamaan kaikille kieltosopimuksen allekirjoittaneille maille nopeasti asianmukaista tietoa päätöksenteon tueksi. Seismisten apuasemien verkoston ylläpitotoimet, joita tuetaan yhteisten toimintojen / neuvoston päätösten I V kautta, ja (havaintoasemaverkosta saatavia tietoja kokoavan, analysoivan ja jakavan) CTBTO:n kansainvälisen tietokeskuksen toteuttaminen edistävät järjestelmän tarvittavaa kestävyyttä. Lisäksi on äärimmäisen tärkeää tukea CTBTO:n väliaikaista teknistä sihteeristöä, jotta se voisi järjestää lisää Jordaniassa järjestetyn kaltaisia harjoituksia, joilla on määrä testata ja parantaa paikan päällä suoritettavien tarkastusten järjestelmän operatiivisia valmiuksia /15 team/sj/jk 9 DG C2B FI

10 1.4 Alueelliset kysymykset (Iran ja Pohjois-Korea) EU on edelleen täysin sitoutunut meneillään oleviin toimiin, joiden tarkoituksena on päästä Iranin ydinalakysymyksessä neuvotteluteitse sellaiseen diplomaattiseen ratkaisuun, joka perustuu ydinsulkusopimukseen ja kaikkien asiaan liittyvien YK:n turvallisuusneuvoston ja IAEA:n hallintoneuvoston päätöslauselmien täysimääräiseen täytäntöönpanoon. E3/EU+3-ryhmän ja Iranin marraskuussa 2013 Genevessä aikaansaaman väliaikaisen sopimuksen, jota kutsutaan yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi ja jonka voimassaoloa jatkettiin 30. kesäkuuta 2015 saakka, sujuva täytäntöönpano mahdollisti nykyisen diplomaattisen prosessin. Heti kun yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpano oli aloitettu, EU aloitti E3+3-maiden (Kiina, Ranska, Saksa, Venäjä, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat) tunnustelijana ydinalaa koskevat neuvottelut Iranin kanssa pitkän aikavälin kattavan ratkaisun löytämiseksi Iranin ydinalakysymykseen yhteisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Lausannessa 2. huhtikuuta 2015 pidetyssä kokouksessa EU:n korkea edustaja ja E3+3-ryhmän sekä Iranin ulkoministerit pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen Iranin ydinalakysymystä koskevan kattavan sopimuksen keskeisistä parametreista. Tämän jälkeen työtä on jatkettu poliittisten osastojen päälliköiden ja asiantuntijoiden tasolla, jotta Lausannen yhteisymmärrys saataisiin muunnettua kirjalliseksi sopimukseksi kesäkuun loppuun mennessä, jolloin väliaikaisen sopimus päättyy. E3/EU+3-ryhmän toiminnan rinnalla IAEA:n ja Iranin yhteistyöpuitteiden avulla pyritään ratkaisemaan kaikki avoinna olevat kysymykset, myös ne, joilla voi olla sotilaallinen ulottuvuus. IAEA:n ja Iranin yhteistyöpuitteiden mukaisesti on järjestetty useita teknisiä kokouksia. Iran ei kuitenkaan ole IAEA:n uudistetuista pyynnöistä huolimatta vielä pannut täytäntöön kahta jäljellä olevaa käytännön toimenpidettä eikä ehdottanut uusia käytännön toimenpiteitä yhteistyöpuitteiden kolmannessa vaiheessa /15 team/sj/jk 10 DG C2B FI

11 EU on edelleen huolissaan siitä, että Iran kehittää ja testaa ballistisia ohjuksia ja avaruuteen laukaisussa käytettäviä kantoraketteja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1737, 1747, 1803, 1835 ja 1929 vastaisesti. EU on toistuvasti tuominnut kyseiset toimet, koska niiden riskinä on se, että ydinräjähteitä käytetään aseina. EU on edelleen äärimmäisen huolestunut siitä, että Pohjois- Korea kehittää parhaillaan ydinohjelmia ja ballististen ohjusten ohjelmia ja että hallituksen painopisteenä on maan ydinvoimavarojen parantaminen. EU on jatkuvasti kehottanut Pohjois- Koreaa noudattamaan YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien mukaisia velvoitteitaan muun muassa luopumalla kaikista olemassa olevista ydinohjelmistaan, muita joukkotuhoaseita koskevista ohjelmistaan ja ballististen ohjusten ohjelmistaan täydellisesti, todennettavasti ja peruuttamattomasti. EU on yhä vedonnut Pohjois-Koreaan, jotta tämä noudattaisi jälleen täysin ydinsulkusopimuksessa ja IAEA:n ydinmateriaalivalvonnassa vahvistettuja velvoitteita ja antaisi IAEA:lle pyydetyn luvan henkilöiden, asiakirjojen, laitteiden ja laitosten tarkastamiseen. EU on jatkuvasti tukenut kuuden osapuolen neuvotteluprosessin aloittamista uudelleen ja kehottanut Pohjois-Koreaa palaamaan uskottaviin ja aitoihin kansainvälisiin neuvotteluihin. Sen lisäksi, että EU on pannut täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat, se on ottanut käyttöön myös yksipuolisia rajoittavia lisätoimenpiteitä, jotka koskevat muun muassa kaksikäyttötuotteiden tiukempaa valvontaa ja tavanomaisten aseiden leviämisen estämistä. EU esitti uudelleen Pohjois-Korealle vetoomuksen kehottaen tätä ratifioimaan täydellisen ydinkoekieltosopimuksen ja pidättymään kaikista provosoivista toimista. Pohjois-Korea jatkaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1695, 1718, 1874, 2087 ja 2094 uhmaamista, minkä EU on tuominnut mitä ankarimmin /15 team/sj/jk 11 DG C2B FI

12 2. ASEIDENRIISUNTAKONFERENSSI / YDINASEISIIN TAI MUIHIN YDINRÄJÄHTEISIIN SOVELTUVAN HALKEAMISKELPOISEN MATERIAALIN TUOTANTOKIELTOA KOSKEVA SOPIMUS EU antaa edelleen vahvan tukensa sopimuspohjaiselle ydinaseriisunnalle ja ydinasevalvonnalle ja korostaa, että on tarpeen uudistaa monenvälistä toimintaa ja elvyttää monenvälisiä neuvotteluelimiä, ennen kaikkea aseidenriisuntakonferenssia, ja tarkastella tältä osin mahdollisuuksia, kuten sen laajentumista tulevaisuudessa. Konferenssissa vallitseva pattitilanne, muun muassa sen jatkuva kyvyttömyys sopia työohjelmasta, on edelleen huolenaiheena. EU kehottaa toistamiseen aloittamaan heti ja saattamaan nopeasti päätökseen aseidenriisuntakonferenssissa käytävät neuvottelut ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin soveltuvien halkeamiskelpoisten materiaalien tuotantokieltoa koskevasta sopimuksesta asiakirjan CD/1299 ja siihen sisältyvän toimeksiannon pohjalta. Tämä on edelleen ensisijainen tavoite. EU kehottaa kaikkia valtioita, jotka eivät vielä ole niin tehneet, julistamaan ja pitämään voimassa ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin käytettävien halkeamiskelpoisten materiaalien tuotantoa koskevan, välittömästi sovellettavan moratorion ja purkamaan ydinaseisiin käytettävien halkeamiskelpoisten materiaalien tuotantolaitokset tai muuntamaan ne yksinomaan muita kuin räjähdystarkoituksia varten. EU on tyytyväinen niiden viiden ydinasevaltion toimiin, jotka ovat julistaneen moratorion ja purkaneet tai muuntaneet tuotantolaitoksia. Kaksi näistä on EU:n jäsenvaltioita. EU on tyytyväinen myös hallitusten asiantuntijaryhmän kokouksissa vuosina 2014 ja 2015 käytyihin rakentaviin keskusteluihin ja näiden kokousten onnistuneeseen loppuun saattamiseen, ja ilmaisi luottamuksena siihen, että kokousten perustella laadittu raportti voi toimia pohjana tuleville neuvotteluille /15 team/sj/jk 12 DG C2B FI

13 3. KEMIALLISET ASEET Vuosia koskeva EU:n neuvoston päätös 2015/259/YUTP hyväksyttiin 17. helmikuuta. Sen myötä Kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW) sai käyttöönsä 2,5 miljoonaa euroa muun muassa seuraaviin toimiin: kieltosopimuksen yleismaailmallisen soveltamisen edistäminen, kansallinen täytäntöönpano, kansainvälinen yhteistyö, Afrikka-ohjelma ja Syyrian operaatiosta saatujen kokemusten hyödyntäminen. Tämä neuvoston päätös on kuudes EU:n vapaaehtoinen rahoitustukitoimi OPCW:lle vuodesta 2005 alkaen osoituksena jatkuvasta tuesta ja tunnustuksesta järjestön tärkeälle työlle. EU on jatkanut tukeaan OPCW:lle Syyrian kemiallisten aseiden ohjelman lakkauttamiseksi. Se laajensi päätöstä siten, että vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä myönnetään 12 miljoonaa euroa OPCW:n rahastolle. OPCW:n pyynnöstä EU tarkastelee mahdollisuutta antaa lisätukea jäljellä olevien Syyrian kemiallisten aseiden tuotantolaitosten tuhoamiseen ja muihin siihen liittyviin toimiin. Helmikuun 11. päivänä 2014 annetulla neuvoston päätöksellä 2014/74/YUTP ja 10. helmikuuta 2014 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 124/2014 otettiin käyttöön poikkeus, jolla Syyrian jäädytettyjä varoja on mahdollista käyttää kattamaan menoja, jotka liittyvät OPCW:n tarkastuskäynteihin ja kemiallisten aseiden hävittämiseen. EU lähetti marraskuussa 2014 OPCW:n pääjohtajalle kirjeen, jossa tälle kerrottiin kyseisestä mahdollisuudesta ja pyydettiin ottamaan asian osalta yhteyttä Syyrian viranomaisiin. Ehdotus on toimitettu Syyrian viranomaisille, jotka toistaiseksi kieltäytyvät hyväksymästä sitä. EU palaa kuitenkin tähän ehdotukseen kaikissa sopivissa tilanteissa ja OPCW:ssä esitetyissä EU:n julkilausumissa /15 team/sj/jk 13 DG C2B FI

14 Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen huhtikuussa 2013 järjestetyn kolmannen tarkistuskonferenssin jälkeen EU keskittyi edelleen omiin painopisteisiinsä. Nämä painopisteet ovat: i) olemassa olevien varastojen hävittämisen loppuun saattaminen, ii) kieltosopimuksen yleismaailmallisen soveltamisen edistäminen (Syyriasta tuli 14. lokakuuta 2013 yleissopimuksen 190. sopimusvaltio), iii) VII artiklan mukainen kansallinen täytäntöönpano, iv) siirtyminen joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisiin toimiin, v) valmiuksien kehittämisen edistäminen kemianteollisuuden turvallisuuden osalta kehitysmaissa XI artiklan mukaisesti ja reagoiminen kemiallisten aseiden käyttöön X artiklan mukaisesti. Vaikka kieltosopimuksen kaikkia alkuperäisiä keskeisiä tavoitteita ei vielä ole saavutettu, EU ja sen jäsenvaltiot ovat aloittaneet kemiallisten aseiden hävittämisvaihetta seuraavan vaiheen tarkastelun ja ryhtyvät vähitellen harkitsemaan tulevia merkittäviä haasteita (esim. uusien kemiallisten aseiden kehittämisen kieltäminen, niiden käyttö valtiosta riippumattomien toimijoiden ja terroristien toimesta ja niiden lähentyminen biologiaan) ja siten yleissopimuksen tehokkuutta. Tähän liittyen EU aikoo tarkastella huolellisesti OPCW:n äskettäin julkaisemaa asiakirjaa "OPCW vuonna 2025: kemiallisista aseista vapaa maailma" ("The OPCW in 2025: ensuring a world free of chemical weapons", asiak. S/1252/2015, 6. maaliskuuta 2015) voidakseen osallistua asiaa koskevaan keskusteluun OPCW:n toimivaltaisissa elimissä /15 team/sj/jk 14 DG C2B FI

15 EU:n tuen vaikuttavuuden osalta kaikki kyseisen tuen saajiksi valitut maat käyttivät avun kriittisten teknisten puutteiden korjaamiseen, minkä ansiosta nämä sopimusvaltiot saattoivat edistyä huomattavasti kemiallisten aseiden kieltosopimuksen kansallisessa täytäntöönpanossa. Käytännössä on todettava, että tämäntyyppistä apua voidaan myöntää täytäntöönpanon puutteiden korjaamiseen ainoastaan EU:n neuvoston päätöksillä. OPCW:n teknisen sihteeristön viime vuosina toteuttamista kansallista täytäntöönpanoa koskevista 90 alahankkeesta noin puolet oli sellaisia, joita ei olisi voitu toteuttaa ilman yhteisillä toiminnoilla tai neuvoston päätöksillä myönnettyjä varoja. Mitä tulee EU:n painopisteeseen yleismaailmallisuuden edistämisestä, sopimukseen on liittynyt kaikkiaan 19 maata ensimmäisen yhteisen toiminnan hyväksymisen jälkeen ja neljä sopimukseen vuonna 2005 liittyneistä maista on osallistunut EU:n yhteisellä toiminnalla tai neuvoston päätöksellä rahoitettuun tukitoimintaan. Seuraavina vuosina liittyneistä maista näin tekivät kaikki. 4. BIOLOGISET ASEET Biologisten aseiden kieltosopimuksen (BTWC) kahdeksas tarkistuskonferenssi pidetään Genevessä marras/joulukuussa EU on valmistellut neuvotteluja sekä uudesta BTWC:n tukemista koskevasta neuvoston päätöksestä että EU:n yhteisestä kannasta seuraavaa tarkistuskonferenssia varten. EU on myös sitoutunut tukemaan bioturvallisuutta ja biouhkilta suojautumista koskevien valmiuksien parantamista. Tältä osin neuvoston 18. marraskuuta 2013 antamassa päätöksessä 2013/668/YUTP säädetään yli 1,7 miljoonan euron tuesta Maailman terveysjärjestön teknisen asiantuntemuksen kautta hankkeille, joiden tavoitteena on lisätä tietyissä valituissa sopimusvaltioissa tietoisuutta bioriskeistä ja edistää laboratorioiden bioriskien hallintaa ja kehittää laboratorioita koskevia kansallisia strategioita /15 team/sj/jk 15 DG C2B FI

16 5. BALLISTISET OHJUKSET 5.1 Haagin käytännesäännöstö EU katsoo, että Haagin käytännesäännöstö ballististen ohjusten leviämisen estämiseksi on ainutlaatuinen monenvälinen väline, jolla pyritään avoimuutta ja luottamusta lisäävien toimien avulla hillitsemään ballististen ohjusjärjestelmien ja niihin liittyvien teknologioiden leviämistä, ja se on alusta alkaen voimakkaasti tukenut tätä käytännesäännöstöä. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet käytännesäännöstöön. EU on edelleen noudattanut ja tukenut käytännesäännöstön kolmea osa-aluetta: yleismaailmallisuutta, täytäntöönpanoa sekä toimivuuden tehostamista ja parantamista. Uusi neuvoston päätös Haagin käytännesäännöstön tukemisesta (214/913/YUTP) hyväksyttiin neuvostossa 15. joulukuuta 2014, ja sen täytäntöönpano aloitettiin keväällä EU järjesti tämän neuvoston päätöksen mukaisesti toukokuussa 2015 ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin yhteydessä oheistapahtuman. EU:ta edusti Wienissä sijaitsevan EU:n edustuston päällikkö. Puheenvuoroissa mainittiin selvästi EU:n rahoitus, jota lähes kaikki puhujat kannattivat. Tapahtumaa oli mahdollista seurata suorana lähetyksenä internetissä. EU:n jäsenvaltiot ovat aloittaneet Haagin käytännesäännöstön ja ballististen ohjusten leviämisen estämisen tukemisesta 15. joulukuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/913/YUTP täytäntöönpanon /15 team/sj/jk 16 DG C2B FI

17 5.2 MTCR (ohjusteknologian valvontajärjestely) Ohjausteknologian valvontajärjestelyn (MTCR) vuoden 2014 täysistunto pidettiin lokakuuta Oslossa. Täysistunnossa annettiin EU:n julkilausuma. MTCR:n vahvistettujen yhteyspisteiden kokous järjestettiin maaliskuussa EUH antoi kokouksessa kattavan julkilausuman. Seuraavat neljä EU-maata EU9-maiden joukosta uusivat MTCR:n jäsenyyshakemuksensa: Romania, Viro, Slovenia ja Kroatia. Luxemburg ja Alankomaat ilmoittivat vuoden 2014 täysistunnossa Oslossa hoitavansa yhdessä MTCR:n puheenjohtajuuden kaudella CBRN-RISKIEN LIEVENTÄMINEN EU eteni edelleen vuonna 2009 hyväksytyn EU:n CBRN-toimintasuunnitelman (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinriskit) täytäntöönpanossa, ja rikosten ehkäisyä ja torjuntaa koskevasta erityisohjelmasta (ISEC) on annettu tukea jo noin 30 hankkeelle. Lisäksi monet seitsemännen puiteohjelman mukaisesta turvallista yhteiskuntaa koskevasta ohjelmasta rahoitetut CBRN:ään liittyvät tutkimushankkeet tarjoavat tieteellistä ja teknistä tukea CBRN-toimintasuunnitelmalle tutkimustuloksilla, jotka kattavat koko kriisinhallintasyklin (ehkäisemisestä turvallisuuden palauttamiseen). On myös käynnissä tämän alan standardointitarpeiden tunnistamistoimia, jotka voisivat johtaa "eurooppalaisiin standardeihin". Horisontti ohjelma ( ) vahvistaa käynnissä olevia CBRN-tutkimustoimia niihin liittyvillä aiheilla, joita koskeva työohjelma hyväksyttiin 10. joulukuuta /15 team/sj/jk 17 DG C2B FI

18 Toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevassa vuoden 2012 tilanneselvityksessä korostettiin tärkeimpiä saavutuksia, erityisesti tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihdon tehostamista, yhteisten harjoitusten järjestämistä ja sopimista kolmesta erittäin vaarallisten aineiden luettelosta (kemialliset, biologiset sekä säteily- ja ydinaineet). Jotta nykyinen toimintasuunnitelma voidaan panna täytäntöön vuoteen 2015 mennessä ja jotta voidaan määritellä uusi CBRN-E-toimintasuunnitelma, komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa CBRN-E-kysymyksiä käsittelevässä neuvoa-antavassa työryhmässä ja sen alaryhmissä, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Euroopan komissio antoi toukokuussa 2014 tiedonannon EU:n uudesta tavasta lähestyä CBRN-Eriskien havaitsemista ja lieventämistä (asiak. COM(2014) 247 final). Komissio ehdottaa tiedonannossa, että helpotettaisiin käytännön yhteistyötä CBRN-E-riskien havaitsemiseksi ja lieventämiseksi EU:n tasolla yhdessä alan teollisuuden, CBRN-E-materiaaleja käsittelevissä laitoksissa toimivien käyttäjien (laitteiden valmistajat ja turvallisuuspalvelujen tarjoajat) sekä muiden sidosryhmien kanssa. Asiakirja sisältää 30 toimea, jotka komission eri yksiköt toteuttavat lähiaikoina yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Kehitetään konkreettisia välineitä, kuten ohjeistusta, koulutusta ja tiedotusta sekä testaustoimintaa. Komissio kokoaa parhaillaan aineistoa jäsenvaltioilta ja muilta asiaan liittyviltä eurooppalaisilta instituutioilta ja palveluilta voidakseen esittää vuoden loppuun mennessä lopullisen tilanneselvityksen vuoden 2009 toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. Komissio aikoo esittää samaan aikaan ideoita CBRN-E-alan tulevaa työskentelyä varten /15 team/sj/jk 18 DG C2B FI

19 EU käynnisti toukokuussa 2010 EU:n CBRN-riskien lieventämisen osaamiskeskuksia koskevan aloitteen, jota rahoitetaan vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä. Parhaillaan perustetaan EU:n CBRN-osaamiskeskuksia, koska on tiedostettu useiden maiden riittämättömät institutionaaliset valmiudet lieventää CBRN-riskejä, joita liittyy rikolliseen toimintaan (CBRN-materiaalien leviäminen tai terrorismi) sekä luonnonkatastrofeihin ja ihmisen toiminnasta johtuviin katastrofeihin (teollisuusonnettomuudet). Osaamiskeskusten tavoitteena on laatia kaikki vaaratekijät kattava CBRN-toimintapolitiikka kansallisella ja alueellisella tasolla tällaisten riskien ennakointia ja niihin reagointia varten. Kyse on siis rakenteellisista toimenpiteistä, joilla vähennetään maiden haavoittuvuutta CBRN-tapahtumiin nähden, mikä on alueiden vastavuoroisen edun ja EU:n turvallisuuden mukaista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tuetaan alueellisten asiantuntijaverkostojen luomista oikeuden, sääntelyn, tekniikan, valvonnan ja täytäntöönpanon valvonnan aloilla CBRN-riskien lieventämiseen liittyvissä kysymyksissä noudattaen bottom up - ja rajatylittävää lähestymistapaa niiden alueellisten prioriteettien tunnistamiseksi, joita ei ole mahdollista käsitellä ainoastaan kansallisella tasolla. Viisi alueellista sihteeristöä on nyt otettu käyttöön (Amman, Tbilisi, Rabat, Manila ja Abu Dhabi). Äskettäin allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja sihteeristön avaamisesta Uzbekistanissa. Parhaillaan neuvotellaan alueellisten sihteeristöjen perustamisesta Algeriin ja Nairobiin, ja nämä neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen piakkoin. Aloitteeseen on äskettäin liittynyt uusia maita (Malawi, Saudi Arabia,Qatar ja Burkina Faso), joten maita oli kesäkuussa 2015 yhteensä 52. CBRN-ryhmiä on 34, ja ne osallistuvat aktiivisesti osaamiskeskusten toimintaan. CBRN:n tarvearviointi on tehty tähän mennessä yli 20 maassa, ja seuraavat 16 kumppanimaata ovat aloittaneet kansallisen CBRN-toimintasuunnitelman laatimisen: Filippiinit, Kambodža, Georgia, Marokko, Montenegro, Norsunluurannikko, Gabon, Kenia, Uganda, Burundi, Brunei, Myanmar, Laos, Vietnam, Kongon demokraattinen tasavalta /15 team/sj/jk 19 DG C2B FI

20 Vuodesta 2011 alkaen on tehty sopimus yhteensä 47 alueellisesta hankkeesta (noin 60 miljoonaa euroa) eri konsortioiden kanssa. Osa näistä on jäsenvaltioista. 7. AJATUSHAUTOMOT Tammikuussa 2011 toimintansa aloittanut EU:n asesulkukonsortio on 26. heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/430/YUTP nojalla tukenut aktiivisesti työtä, jota EU tekee joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen strategiansa puitteissa. Konsortion toimintaa jatkettiin 10. maaliskuuta 2014 annetulla uudella päätöksellä vielä kolmella vuodella. Toiminnan on tarkoitus perustua vuosien saavutuksiin ja kokemuksiin, mutta siihen on myös lisätty uusia ja innovatiivisia hankkeita. Konsortion toiminta lisäsi EU:n näkyvyyttä kolmansiin maihin ja kansalaisyhteiskuntaan nähden ja edisti merkittävästi EU:n politiikan muotoilua asesulun ja aseriisunnan aloilla. Konsortio tarjoaa foorumin alan toimijoiden epävirallisille yhteyksille ja auttaa edistämään eri sidosryhmien välistä vuoropuhelua. Konsortion verkostoon kuuluu yli 65 ajatushautomoa eri puolilta Eurooppaa. Toiminta on osaltaan lisännyt tietoisuutta kemiallisiin, biologisiin ja ydinaseisiin liittyvistä haasteista /15 team/sj/jk 20 DG C2B FI

21 8. YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN TURVALLISUUSNEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA 1540 JA VIENTIVALVONTA a) YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540 Neuvosto antoi 22. heinäkuuta 2013 neuvoston päätöksen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 tukemisesta. Päätöksen täytäntöönpanosta vastaa YK:n aseriisuntatoimisto (UNODA), joka järjestää alueellisia seminaareja ja maihin tehtäviä avustusvierailuja kaikkialla maailmassa. Tämän neuvoston päätöksen täytäntöönpanolla tehostetaan asiaankuuluvia kansallisia ja alueellisia toimia, edistetään päätöslauselman 1540 täytäntöönpanotilanteesta vuonna 2009 tehdyn kokonaistarkastelun suositusten käytännön toteuttamista sekä tehdään valtioiden pyynnöstä kansallisia toimintasuunnitelmia koskevia aloitteita ja kehitetään näitä suunnitelmia. UNODA on allekirjoittanut Etyjin kanssa sopimuksen, jolla tuotetaan synergiaa päätöslauselman 1540 tueksi. Myös EU:n CBRN-osaamiskeskusten tavoitteena on synergia ja koordinointi sekä mahdollisten päällekkäisyyksien välttäminen. EU:n rahoituksen avulla on järjestetty jo yli 15 tapahtumaa, joista viimeinen Jordaniassa kesäkuussa /15 team/sj/jk 21 DG C2B FI

22 b) Vientivalvonta Komissio antoi 24. huhtikuuta 2014 EU:n vientivalvontajärjestelmän uudelleenarviointia koskevan tiedonannon, jossa esitetään konkreettisia toimintapoliittisia vaihtoehtoja, joilla vientivalvontaa voitaisiin uudistaa ja mukauttaa nopeasti muuttuviin teknisiin, taloudellisiin ja poliittisiin olosuhteisiin. Tämän jälkeen Euroopan parlamentti järjesti julkisen kuulemisen tammikuussa Komissio puolestaan on käynnistänyt tiedonannossa esitetyistä tarkistusvaihtoehdoista vaikutustenarvioinnin, jonka avulla määritetään parhaiten soveltuvat sääntelytoimet ja muut toimet, joilla ne toteutetaan, ja allekirjoitti joulukuussa 2014 Tukholman kansanvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) kanssa sopimuksen, joka koskee vaikutustenarvioinnin tueksi toteutettavaa tietojenkeruuta, jolla valmistellaan maaperää tarkistettujen vientivalvonta-asetusten laatimiselle. Sääntelyn osalta asetuksen (EU) N:o 599/2014 nojalla siirretyn toimivallan mukaisesti annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 1382/2014, joka koskee EU:n valvontaluettelon päivittämistä monenvälisissä vientivalvontajärjestelmissä vuosina tehtyjen päätösten perusteella, tuli voimaan vuonna joulukuussa Komissio alkoi maaliskuussa 2015 valmistella jäsenvaltioiden asiantuntijoita kuullen uutta delegoitua asetusta, joka koskee EU:n valvontaluettelon päivittämistä järjestelmän vuonna 2014 tekemien päätösten perusteella. Vientivalvonnan täytäntöönpanon tueksi järjestettiin vuoden 2015 alkupuoliskolla kolme kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän kokousta, joissa keskityttiin erityisesti uusien toimintojen käyttöönottoon kaksikäyttötuotteita koskevassa sähköisessä järjestelmässä ja tekniseen tietojenvaihtoon erilaisista valvontaan liittyvistä kysymyksistä /15 team/sj/jk 22 DG C2B FI

23 EU:n koordinoinnin tarkoituksena oli edistää sovittuja EU:n kantoja vientivalvontajärjestelmiä koskeneissa asiaankuuluvissa kokouksissa vuoden 2015 alkupuoliskolla (ydinalan viejämaiden ryhmä: neuvoa-antavan ryhmän kokoukset huhtikuussa Wienissä ja kesäkuussa Barilochessa Argentiinassa sekä täysistunto kesäkuussa Barilochessa Argentiinassa; ohjusteknologian valvontajärjestely: vahvistettujen yhteyspisteiden kokous maaliskuussa 2015 Pariisissa; Australian ryhmä: täysistunto kesäkuussa Perthissä Australiassa). EU:n vientivalvonnan tukiohjelmaa pantiin edelleen täytäntöön. Sen tarkoituksena on parantaa kolmansien maiden (23) hallinnollisia ja teknisiä valmiuksia käsitellä kaksikäyttötuotteita. Tukiohjelmaan liittyviä uusia toimia pantiin täytäntöön Marokossa, Tunisiassa, Jordaniassa, Pakistanissa ja Serbiassa. Erityistä huomiota kiinnitettiin yhteistyön lisäämiseen Yhdysvaltojen ulkoasiainministeriön vientivalvontaa ja siihen liittyvää rajaturvallisuutta koskevan ohjelman (EXBS) kanssa näiden kahden ohjelman välisen synergian lisäämiseksi. Kiovassa ja Košicessa järjestettiin ad hoc -seminaareja, joiden tavoitteena oli edistää rajatylittävää alueiden välistä yhteistyötä strategisen kaupan valvonnan alalla Ukrainan, Georgian ja Moldovan tasavalta sekä EU:n itäisten jäsenvaltioiden kanssa. EU:n tukiohjelman portaali ( perustettiin keskitetyksi foorumiksi kaikkia EU:n tukiohjelmia varten (kaksikäyttötuotteet, tavanomaiset aseet ja asekauppasopimus) tavoitteena räätälöidä tiedonvaihto EU:n kumppanimaiden kanssa. Kumppanimaiden kanssa pidettiin tammikuussa 2015 vientivalvontaan liittyviä "uusia ja muuttuvia haasteita" käsitellyt konferenssi. Tutkimus vientivalvontaan liittyvistä haasteista Afrikassa saatiin valmiiksi. Ohjelma rahoitetaan vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä /15 team/sj/jk 23 DG C2B FI

24 9. AVARUUS EU on vuodesta 2007 lähtien edistänyt ulkoavaruustoiminnan kansainvälisen käytännesäännöstön laatimista. Nämä kansainväliset vapaaehtoiset säännöt ja luottamusta lisäävät toimet vahvistaisivat kaiken avaruustoiminnan turvallisuutta ja ennakoitavuutta. Tällaisella säännöstöllä olisi muun muassa rajoitettava ulkoavaruudessa tapahtuvia haitallisia häiriöitä, törmäyksiä tai onnettomuuksia ja romun muodostumista tai minimoitava ne. Siinä vahvistettaisiin perussäännöt, joita avaruudessa toimivien valtioiden olisi noudatettava siviili- ja sotilastoimissaan avaruudessa. EU järjesti kolme monenvälistä avointa kuulemiskierrosta käytännesäännöstön tekstiluonnoksesta: Kiovassa toukokuussa 2013, Bangkokissa marraskuussa 2013 ja Luxemburgissa toukokuussa Kuulemismenettelyyn osallistui yhteensä 95 YK:n jäsenvaltiota (61 maata osallistui kaikkiin neuvottelukierroksiin). Luxemburgissa pidettyyn kokoukseen päättyneellä avoimella kuulemismenettelyllä oli arvokas rooli osallistujamaiden kantoja ja huolenaiheita koskevan ymmärtämyksen lisäämisessä. Kokouksen lopuksi puheenjohtaja totesi, että aloite on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Monet valtiot ilmoittivat toivovansa, että prosessissa siirryttäisiin neuvotteluvaiheeseen, jolloin kuulemismenettelyssä laadittu käytännesäännöstön luonnos voisi toimia pohjana tuleville monenvälisille neuvotteluille. EU on samanmielisten maiden kanssa koordinoiden ja YK:n aseriisuntatoimiston avustuksella laatinut aikataulun monenvälisille neuvotteluille, joissa käsitellään EU:n ehdotusta ulkoavaruustoiminnan kansainvälisen käytännesäännöstön luonnokseksi. Neuvottelut on määrä käydä New Yorkissa heinäkuuta Kaikki YK:n jäsenvaltiot kutsutaan tähän kokoukseen /15 team/sj/jk 24 DG C2B FI

25 10. JOUKKOTUHOASEIDEN LEVIÄMISEN VASTAISET LAUSEKKEET EU sisällytti edelleen joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen strategiansa mukaisesti joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevat näkökohdat sopimussuhteisiinsa kolmansien maiden kanssa. Neuvotteluja joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisten lausekkeiden sisällyttämisestä asianomaisiin EU:n ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin jatkettiin erityisesti Malesian kanssa. Neuvottelut lisäävät tietoisuutta asesulkua ja aseriisuntaa koskevasta EU:n politiikasta ja tarjoavat foorumin, jonka avulla voidaan lisätä asiaan liittyviä kantoja koskevaa keskinäistä ymmärtämystä, tunnistaa mahdollisia tulevaisuuden yhteistyöaloja ja kannustaa kumppanimaita edistymään konkreettisesti kansainvälisen asesulkujärjestelmän suhteen. 11. MUUT MONENVÄLISET FOORUMIT G7 EU jatkoi aktiivista osallistumistaan asesulku- ja aseidenriisunta-alan pääjohtajien kokouksissa (Aachenissa 28. ja 29. tammikuuta ja Hampurissa 4. ja 5. maaliskuuta), mikä johti onnistuneisiin neuvotteluihin asesulkua ja aseidenriisuntaa koskevasta lausumasta, joka on liitetty ulkoministereiden Lyypekissä 15. huhtikuuta antamaan julkilausumaan /15 team/sj/jk 25 DG C2B FI

26 Yleismaailmallinen kumppanuus on vuonna 2002 tapahtuneen perustamisensa jälkeen laajentunut, ja siitä on tullut koordinointi- ja yhteistyöfoorumi, johon kuuluu nyt 20 uutta kumppania. Poliittiset johtajat sopivat Deauvillen huippukokouksessa toukokuussa 2011 biouhkilta suojautumisen, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 täytäntöönpanon, tutkijoiden osallistumisen ja ydin- ja säteilyturvan vahvistamisesta. Vuonna 2012 Yhdysvallat ja vuonna 2013 Yhdistynyt kuningaskunta sekä Venäjä siihen asti, kun sen osallistuminen G8-ryhmään keskeytettiin vuonna 2014, veivät näitä asioita eteenpäin erityisesti vahvistamalla yleismaailmallisen kumppanuuden työryhmän yhteydessä toimivia viittä alatyöryhmää, jotka käsittelevät biouhkilta ja kemiallisilta uhkilta suojautumista, ydin- ja säteilyturvaa, osaamiskeskuksia sekä tukitoimia ja laajentumista. EU:n osaamiskeskukset ovat edelleen keskeisellä sijalla yleismaailmallisen kumppanuuden osaamiskeskuksia käsittelevässä alatyöryhmässä ja toimivat erityisesti välineenä, joka voi helpottaa alueellista tietojenvaihtoa ja mahdollisesti palvella avunantajia avun päällekkäisyyksien välttämiseksi. EU oli yhtä mieltä Saksan puheenjohtajakaudelleen vuosiksi määrittelemistä painopisteistä, erityisesti asialistan kärjessä olevien biotieteiden osalta. Tavoitteena on parantaa materiaalien turvaamista ja vastuunottoa niistä, lisätä tautien seurantaa ja hätätilavalmiuksia (esim. ebola ja muut pandemiat), vahvistaa kansallisia ja maailmanlaajuisia verkostoja ja tehostaa turvallista ja vastuullista toimintaa biotieteiden alalla. Tämä on linjassa sen tärkeän roolin kanssa, joka EU:lla jo on biotieteiden alalla biologisten aseiden kieltosopimuksen ja WHO:ta koskevien neuvoston päätösten nojalla sekä Länsi- Afrikassa toukokuusta 2014 alkaen käytössä olleiden kolmen ja pian neljän EU:n siirrettävän laboratorion välityksellä /15 team/sj/jk 26 DG C2B FI

27 Kansainvälinen tiede- ja teknologiakeskus EU osallistui aktiivisesti neuvotteluihin kansainvälistä tiede- ja teknologiakeskusta (ISTC) koskevan ajan tasalle saatetun sopimuksen hyväksymisestä. ISTC pyrkii ottamaan palvelukseensa tiedemiehiä ja insinöörejä, joilla on rauhanomaisessa tutkimustoiminnassa tai EU:n ja muiden kumppaneiden kanssa toteutetuissa kaupallisissa ohjelmissa hankittua kaksikäyttötuotteita koskevaa osaamista. Se pyrkii jatkamaan kaksikäyttötuotteita koskevan osaamisen hyödyntämistä ohjaamalla ja sijoittamalla asianomaisia tiedemiehiä uusiin tehtäviin. Sillä voi siten olla merkitystä pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseen joukkotuhoaseiden leviämiseen liittyviin kriiseihin. Neuvotteluissa EU korosti, että tarvitaan sopimus, joka soisi ISTC:lle mahdollisuuden panna täytäntöön hankkeita, joilla voitaisiin osaltaan tehokkaasti vastata haasteisiin alueilla, joilla on ydinaseiden leviämisen vaara, muun muassa Lähi-idässä. ISTC:n uusi sivutoimisto avattiin virallisesti Astanassa kesäkuussa POLIITTISEN VUOROPUHELUN KOKOUKSET Erityislähettiläs piti asesulkua ja aseriisuntaa koskevia poliittisen vuoropuhelun kokouksia Brasilian, Egyptin, Japanin, Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa. Hän järjesti myös muita kahdenvälisiä kuulemisia eri toimijoiden kanssa muun muassa tärkeiden tapahtumien, kuten New Yorkissa pidetyn ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssin yhteydessä (aseriisuntaa käsittelevä YK:n korkea edustaja, UNIDIRin johtaja, Yhdysvallat, Etelä-Korea, Israel, Egypti jne.) /15 team/sj/jk 27 DG C2B FI

28 LIITE I ANNEX TO THE SIX-MONTHLY WMD PROGRESS REPORT OVERVIEW OF EU COUNCIL JOINT ACTIONS AND COUNCIL DECISIONS IN THE FRAMEWORK OF THE EU STRATEGY AGAINST PROLIFERATION OF WEAPONS OF MASS DESTRUCTION (WMD) Title Objective and implementing entity Budget and duration Council Decisions 2015/259/CFSP of 17 February 2015 in support of activities of the Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons (OPCW) in the framework of the implementation of the EU Strategy against Proliferation of Weapons of Mass Destruction The EU Council decision 2015/259/CFSP for the years has made available to the OPCW some 2.5 Mio to support activities such as: - promoting universality, - national implementation, - international cooperation, - the Africa Programme and - implementing lessons learned from the Syrian operation. Implementing agency: The Organization for the Prohibition of Chemical Weapons Budget: EUR 2,528,069 Official Journal: L 43/ the action: 36 months 10855/15 team/sj/jk 28 LIITE I DG C2B FI

29 Title Objective and implementing entity Budget and duration Council Decision (CFSP) 2015/203 of 9 February 2015 in support of the Union proposal for an international Code of Conduct for outer- space activities as a contribution to transparency and confidence building measures in outer-space activities To support its proposal for an international Code of Conduct on outer-space activities as a contribution to the creation of TCBMs in outer-space activities in line with UNGA Resolution A/RES/68/50, the Union will continue, drawing from experience made under Council Decision 2012/281/CFSP, to support the multilateral process on the proposal for an international Code of Conduct for outer-space activities, involving all interested States in an inclusive and transparent manner with a view to building the widest possible consensus on the draft Code with a view to its adoption by the international community. In this context, the projects to be supported by the EU shall cover the following specific activities: a) To continue to enhance awareness, knowledge and understanding of the proposal for an international Code of Conduct and the process led by the European Union. b) To continue to provide a framework for the multilateral process on the proposal for an international Code of Conduct for outer-space activities, that will enable the international community to continue to engage with a view to building the widest possible consensus for adoption of the Code of Conduct, through supporting multilateral meetings for negotiations on the draft Code, as well for as its formal adoption. Implementing agency: United Nations Office for Disarmament Affairs (UNODA) and the United Nations Institute for Disarmament Research (UNIDIR) Budget: EUR 1,274, Official Journal: L 33/ the action: 18 months 10855/15 team/sj/jk 29 LIITE I DG C2B FI

30 Title Objective and implementing entity Budget and duration Council Decision 2014/ 913/CFSP of 15 December 2014 in support of the HCoC and ballistic missile Non-Proliferation in the framework of the implementation of the EU Strategy against Proliferation of Weapons of Mass Destruction The Council Decision will ensure the continuous and practical implementation of certain elements of the EU Strategy against Proliferation of Weapons of Mass Destruction: 1. Support activities in support of The Hague Code of Conduct against ballistic missile proliferation and the Missile Technology Control Regime, in particular with the aim to: - promoting the universality, and in particular the subscription to the Code by all States with ballistic missile capabilities; - supporting the implementation and reinforcing the visibility of the Code; - promoting adherence to the MTCR guidelines and its annex. 2. More generally, support a range of activities to fight against the proliferation of ballistic missiles, aimed notably at raising awareness of this threat, stepping up efforts to increase the effectiveness of multilateral instruments, building up support to initiatives to address these specific challenges and helping interested countries to reinforce nationally their relevant export control regimes. In this context, the projects to be supported by the European Union shall cover the following specific activities: - activities in support of The Hague Code of Conduct; - activities in support of ballistic missile non-proliferation in general. Implementing agency: Fondation pour la Recherche Stratégique (FRS). Budget: EUR 990,000 Official Journal: L 360/ the action: 30 months 10855/15 team/sj/jk 30 LIITE I DG C2B FI

31 Title Objective and implementing entity Budget and duration Council Decision 2014/129/CFSP of 10 March 2014 promoting the European network of independent nonproliferation think tanks in support of the implementation of the EU Strategy against Proliferation of Weapons of Mass Destruction Council Decision 2013/726/CFSP of 9 December 2013 in support of the UNSCR 2118 (2013) and OPCW Executive Council EC-M- 33/Dec 1, in the framework of the implementation of the EU Strategy against Proliferation of Weapons of Mass Destruction The Council Decision aims at continuing the fruitful cooperation we had with the Consortium of thinktanks since its establishment in July It builds on the achievements and experiences gained in the period Through distinct yet interrelated projects we aim at giving continuity to the Consortium's activities while adding new important tasks that were identified as potentially beneficial for the EEAS and the EU: - annual international conference on non-proliferation and disarmament (3 in total; targeted participants, international in scope, to be held in Brussels) - annual consultative meeting on non-proliferation and disarmament (3 in total, 100 targeted participants, European in scope, to be held in Brussels) - internet platform and production of policy papers - ad hoc seminars (up to 7, 45 targeted individuals to be determined on a case-by-case, to be held within the EU or, up to three outside of the EU) - Help-desk Facility for production within two weeks-time of up to twenty 5-10 pages policy papers on demand by EEAS - Education on non-proliferation and disarmament (European online curriculum for University use to be available 24 months after the starting of the contract). Implementing agency: The EU Non-Proliferation Consortium of Think-Tanks The overall objective is to support the OPCW activities by contributing to costs associated with the inspection and verification of the destruction of Syrian chemical weapons, as well as costs associated with activities complementary to the core mandated tasks in support of UNSCR 2118 (2013) and the OPCW Executive Council Decision of 27 September 2013 on the destruction of Syrian chemical weapons and subsequent and related resolutions and decisions. The project supported through this Council Decision is the provision of situation-awareness products related to the security of the OPCW-UN Joint Mission, including the status of the road network through the delivery to OPCW of satellite imagery and related information products of the EU Satellite Centre (EU SATCEN). Implementing agency: The Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons. Budget: EUR 3,600,000 Official Journal: L 71/ the action: 36 months Budget: EUR 2,311,842 Official Journal: L 329/ the action: 12 months Request for extension until 30 September /15 team/sj/jk 31 LIITE I DG C2B FI