6012/17 mn/sas/mh 1 DGC 2B

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6012/17 CONOP 12 CODUN 8 COARM 35 CFSP/PESC 95 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Vuosittainen tilanneselvitys joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen Euroopan unionin strategian täytäntöönpanosta (2016) Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä vuosittainen tilanneselvitys joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen Euroopan unionin strategian täytäntöönpanosta (2016). Neuvosto hyväksyi sen istunnossaan 6. helmikuuta /17 mn/sas/mh 1 DGC 2B FI

2 VUOSITTAINEN TILANNESELVITYS JOUKKOTUHOASEIDEN LEVIÄMISEN VASTAISEN EUROOPAN UNIONIN STRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2016) LIITE JOHDANTO 1. Tämä tilanneselvitys Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2003 hyväksymän joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen Euroopan unionin strategian (asiak /03) täytäntöönpanosta kattaa vuonna 2016 toteutetut toimet. Selvitys ei ole tyhjentävä vaan siinä keskitytään tärkeimpiin kehityskulkuihin. Kaikki toimet toteutettiin EU:n turvallisuus- ja konfliktinestopolitiikan laajemmassa asiayhteydessä. 2. Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian (asiak /16), joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen Euroopan unionin strategian ja uusien toimintalinjojen (asiak /08) mukaisesti Euroopan unionin perusperiaatteet alalla ovat edelleen seuraavat: a. tehokas monenvälisyys, johon kuuluu kansainvälisten sopimusten, yleissopimusten ja muiden välineiden yleismaailmallisuuden ja täytäntöönpanon edistäminen diplomatian keinoin ja antamalla rahoitustukea kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille; b. tiivis yhteistyö maiden kanssa kansainvälisen asesulkujärjestelmän vahvistamiseksi; c. asesulkukysymysten käsittely EU:n kahdenvälisissä poliittisen sekä asesulkua ja aseriisuntaa koskevan vuoropuhelun kokouksissa ja epävirallisemmissa yhteyksissä; d. kaikkien saatavilla olevien välineiden ja rahoitusvarojen eli yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan talousarvion, vakautta ja rauhaa edistävän välineen ja muiden välineiden tehokas ja täydentävä käyttö, jotta EU:n toimet ulkopoliittisten tavoitteidensa toteuttamiseksi olisivat mahdollisimman vaikuttavia. 6012/17 mn/sas/mh 2

3 3. Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ja useissa tapauksissa erityislähettiläs aseriisunta- ja asesulkuasioissa sekä CONOP- JA COARM-työryhmien puheenjohtajat edustivat EU:ta useissa keskeisissä kansainvälisissä kokouksissa vuonna 2016: G7-maiden asesulkualan pääjohtajien ryhmän kokouksissa Tokiossa ( tammikuuta 2016), Hiroshimassa (2. 5. maaliskuuta 2016) ja Wienissä (26. syyskuuta 2016); Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 nojalla perustetun komitean erityiskokouksessa Madridissa kyseisen päätöslauselman kattavan tarkastelun yhteydessä (12. ja 13. toukokuuta 2016) ja sitä seuranneessa päätöslauselman 1540 täytäntöönpanotilanteen kattavaan tarkasteluun liittyneessä avoimessa kuulemisessa ( kesäkuuta 2016); ydinterrorismin torjuntaa koskevan maailmanlaajuisen aloitteen 10. vuosikokouksessa Haagissa (15. ja 16. kesäkuuta 2016); Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) 60. yleiskokouksessa Wienissä ( syyskuuta 2016); YK:n yleiskokouksen ensimmäisessä komiteassa New Yorkissa (loka-marraskuu 2016); bakteriologisten (biologisten) ja toksiiniaseiden kehittämisen, tuottamisen ja varastoimisen kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen (BTWC) kahdeksannessa tarkistuskonferenssissa Genevessä ( marraskuuta 2016); kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen (CWC) sopimusvaltioiden konferenssin 21. istunnossa Haagissa (28. marraskuuta 2. joulukuuta 2016); sitoumuksia ja toimia käsitelleessä IAEA:n kansainvälisessä ydinturvakonferenssissa Wienissä (5. 9. joulukuuta 2016). 6012/17 mn/sas/mh 3

4 Erityislähettiläs keskittyi: a. edistämään täydellisen ydinkoekieltosopimuksen saattamista yleismaailmalliseksi ja sen voimaantuloa sekä lisäämään EU:n sitoutumisen näkyvyyttä; b. aloittamaan ja pitämään yllä asesulkuvuoropuheluja tärkeimpien kumppaneiden kanssa ja valtavirtaistamaan asesulkukysymykset EU:n kahdenvälisissä suhteissa; c. valmistelemaan EU:n osallistumista ydinturvaa koskevaan huippukokousprosessiin ja sen seurantatoimiin. 4. EU:n neuvoston asesulkutyöryhmä kokoontui 11 kertaa vuonna 2016, myös johtajien tasolla, keskustellakseen EU:n kannoista ja tulevista toimista. Unionin edustustot Wienissä, Genevessä ja New Yorkissa laativat useita EU:n lausumia monenvälisille foorumeille ja osallistuivat aktiivisesti politiikantekoon säännöllisesti pidetyissä EU:n koordinointikokouksissa. YDINALAN KYSYMYKSET 5. EU on täysin sitoutunut edistämään ydinsulku- ja ydinaseriisuntasopimusten maailmanlaajuista noudattamista. EU:n toi vuoden mittaan jälleen esiin vankan tukensa ydinaseiden leviämisen estämisestä tehdyn sopimuksen täysimääräiselle, kattavalle ja vaikuttavalle täytäntöönpanolle, täydellisen ydinkoekieltosopimuksen varhaiselle voimaantulolle sekä joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaan vyöhykkeen perustamiselle Lähi-itään. Keskeisenä asialistalla oli myös aloittaa ja saada nopeasti päätökseen aseidenriisuntakonferenssissa käytävät neuvottelut ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantokieltoa koskevasta sopimuksesta. 6012/17 mn/sas/mh 4

5 Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) 6. EU pitää hyvin tärkeinä IAEA:n keskeisimpiä tehtäviä, jotka koskevat ydinsulkua, ydinenergiaa, ydinturvallisuutta, ydinturvaa ja teknistä yhteistyötä. EU on yhdessä kahdenvälisesti osallistuvien jäsenvaltioidensa kanssa toiseksi suurin IAEA:n ydinturvarahaston rahoittaja. EU:n kyseiselle rahastolle myöntämä rahoitusosuus, joka perustuu kuuteen peräkkäiseen neuvoston yhteiseen toimintaan / päätökseen, on kokonaisuudessaan lähes 42 miljoonaa euroa kaudella Neuvoston päätöksen 2013/517/YUTP (IAEA VI -päätös) onnistumisen ja päätöksestä saatujen kokemusten perusteella EU hyväksyi joulukuussa 2016 seitsemännen neuvoston päätöksen, jolla tuetaan noin 9,3 miljoonalla eurolla IAEA:n ydinturvasuunnitelman puitteissa kaudella toteutettuja IAEA:n ydinturvatoimia. 7. EU:n rahoitus IAEA:lle on auttanut järjestöä avustamaan maita valittujen laitosten turvajärjestelyjen tason nostamisessa ja varmistamisessa, kansallisten sääntelyrakenteiden parantamisessa turvajärjestelyjen sekä radioaktiivisen materiaalin turvallisuuden ja turvatoimien osalta ja tarvittavien säädösten hyväksymisessä. Monia vaaralle alttiita lähteitä on suojattu, purettu tai ne on käsitelty vaarattomiksi; arkaluonteisia ydinalan laitteita ja teknologiaa ja rajavalvontalaitteistoa on päivitetty ja virkamiehille on annettu koulutusta, mikä vahvistaa maailmanlaajuista ydinturvaa. 8. Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus on tukenut edelleen laitonta kauppaa koskevaa IAEA:n tietokantaa. IAEA on pannut merkille raportoinnin parantumisen sen myötä, että verkkosivustoa, joka sisältää turvapoikkeamia koskevat ilmoituslomakkeet, on nykyaikaistettu. EU:n tukea tämän osalta jatketaan. 9. EU on osallistunut yhteisen kattavan toimintasuunnitelman (JCPOA) täytäntöönpanoon koordinoimalla tällä toimintasuunnitelmalla perustettua sekakomissiota ja useita sen alaisuuteen perustettuja asiantuntijatason työryhmiä. Kaikki koordinointitoimet toteutettiin siten, että samalla tuettiin täysimääräisesti IAEA:n pitkän aikavälin tehtävää todentaa ja monitoroida Iranin ydinalan sitoumuksia. Lisäksi EU on IAEA:n kanssa tiiviisti koordinoiden ryhtynyt panemaan täytäntöön JCPOA:n liitettä III ydinalan siviiliyhteistyön edistämiseksi Iranin kanssa erityisesti ydinturvallisuutta parantavien hankkeiden osalta. 6012/17 mn/sas/mh 5

6 10. Vuoden 2016 helmikuussa EU:n edustustot 63 maassa osallistuivat EU:n jäsenvaltioiden tukemina diplomaattiseen toimintaan sen valmistelemiseksi, että ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista tehdyn yleissopimuksen muutos tulisi voimaan. EU tuki IAEA:ta alkuperäisen yleissopimuksen ja sen muutoksen edistämisessä. Neuvoston päätökseen 2013/517/YUTP sisältyy seuraava kohta: "Yhä useampi valtio saadaan liittymään ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista tehtyyn yleissopimukseen (CPPNM) ja sen muutosasiakirjaan ja/tai ilmoittamaan aikovansa panna täytäntöön ydinturvapuitteita tukevat kansainväliset oikeudelliset välineet". EU suhtautui myönteisesti siihen, että ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista tehdyn yleissopimuksen muutos tuli voimaan toukokuussa 2016, ja auttaa edelleen maita niiden pyrkimyksissä sen määräysten kokonaisvaltaiseen täytäntöönpanoon. 11. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 8. joulukuuta 2008 tekemänsä sitoumuksen pohjalta 15. marraskuuta 2016 päätöksensä (YUTP) 2016/2001 unionin osallistumisesta Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) valvonnan alaisen matalarikasteisen uraanin pankin perustamiseen ja turvalliseen hallinnointiin. Yli neljän miljoonan euron rahoitusosuudella osallistutaan sen varmistamiseen, että ydinpolttoaineen toimitus tapahtuu turvallisella tavalla. Sillä myös autetaan IAEA:ta varmistamaan turvatoimet ja turvallisuus matalarikasteisen uraanin kuljetusten aikana hankinnoista toimituksiin sekä matalarikasteisen uraanin pankin tiloissa tapahtuvan varastoinnin aikana. Euroopan komissio on jo varannut vakautta ja rauhaa edistävän välineen puitteissa 20 miljoonaa euroa matalarikasteisen uraanin hankkimiseen, kun hanke on täysin toiminnassa. 12. Kattavat ydinmateriaalivalvontasopimukset ja lisäpöytäkirjat muodostavat nykyisen standardin todentamiselle, ja EU kehottaa edelleen saattamaan ne viipymättä yleismaailmallisiksi. Euratomin ja IAEA:n tiivis yhteistyö mahdollistaa tehokkaan ja vaikuttavan ydinmateriaalivalvonnan. EU tukee aktiivisesti IAEA:n ydinmateriaalivalvontajärjestelmää Euroopan komission ydinmateriaalivalvonnan tukiohjelman ja joidenkin jäsenvaltioidensa tukiohjelmien avulla. 6012/17 mn/sas/mh 6

7 13. Ydinenergian rauhanomaisen käytön edistämiseksi EU on osoittanut 225 miljoonaa euroa kaudella ydinturvallisuuden parantamiseen, säteilysuojeluun sekä tehokkaan ja vaikuttavan ydinmateriaalivalvonnan soveltamiseen kolmansissa maissa. EU ja sen jäsenvaltiot katsovat, että ydinturvallisuuden maailmanlaajuinen toteuttaminen ja jatkuva parantaminen on äärimmäisen tärkeää. Ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta 25. kesäkuuta 2009 annetun neuvoston direktiivin 2009/71/Euratom yhtenä tavoitteena on ehkäistä onnettomuuksia ja, jos niitä tapahtuu, lieventää seurauksia estämällä varhaisvaiheen ja suuret radioaktiiviset päästöt. EU ja sen jäsenvaltiot tukevat edelleen voimakkaasti IAEA:n teknisen yhteistyön ohjelmaa, muun muassa huomattavilla panostuksilla teknisen yhteistyön rahastoon ja rauhanomaista käyttöä koskevaan aloitteeseen. EU on teknisen yhteistyön ohjelman toiseksi suurin avunantaja, mikä myös osoittaa EU:n sitoutumisen ydinaseiden leviämisen estämisestä tehdyn sopimuksen kaikkiin kolmeen pilariin. 14. EU ja IAEA järjestävät vuosittain johtavien virkamiesten kokouksen, jossa käydään läpi ja suunnitellaan niiden laaja-alaista yhteistyötä. Vuoden 2016 kokouksen isäntänä toimi IAEA, ja se pidettiin 21. ja 22. tammikuuta 2016 Wienissä. EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea vieraili Wienissä 25. huhtikuuta 2016 ja piti IAEA:n johtavien virkamiesten kanssa kokouksia, joissa keskusteltiin IAEA:n toimista todentamisen alalla, mukaan lukien alueelliset kysymykset, ydinturvallisuus ja ydinturvajärjestelyt sekä ydinenergiasovellukset. Sopimus täydellisestä ydinkoekiellosta (CTBT) 15. Täydellisen ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) varhainen voimaantulo ja yleismaailmallisuus ovat joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian tärkeitä tavoitteita. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat osoittaneet sitoumuksensa sopimukseen ratifioimalla sen ja soveltamalla väliaikaisesti sen perusvelvoitteita. Kun täydellisen ydinkoekieltosopimuksen avaamisesta allekirjoitettavaksi oli kulunut tasan 20 vuotta, EU hyväksyi ja pani täytäntöön EU:n toimintasuunnitelman täydellisen ydinkoekieltosopimuksen ja sen järjestön tukemiseksi. Toimintasuunnitelmalla edistetään sopimuksen rauhalle, turvallisuudelle ja ydinsululle tuomia etuja ja lisäarvoa, mukaan lukien siviilisovellusten osalta. 6012/17 mn/sas/mh 7

8 16. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, komission varapuheenjohtaja Federica Mogherini osallistui täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön (CTBTO) pääsihteerin Lassina Zerbon kutsumana 13. kesäkuuta 2016 CTBTO:n valmistelutoimikunnan 46. istunnon ministeritason osuuteen ja esitti sovitun EU:n lausuman. Hän toimi yhdessä Kazakstanin ulkoministerin kanssa puheenjohtajana ministeritason suljetussa pyöreän pöydän keskustelussa, jossa käsiteltiin täydellisen ydinkoekieltosopimuksen ratifiointien edistämistä ja CTBTO:n todentamisjärjestelmän etuja, sekä avasi yhdessä kyseisen ulkoministerin kanssa vuosipäivän kunniaksi erityisnäyttelyn. Jotta parlamentaarisella tasolla kiinnitettäisiin enemmän huomiota sopimuksen ja sen etujen edistämiseen, korkea edustaja Mogherini osallistui yhdessä CTBTO:n pääsihteerin Zerbon kanssa Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan 7. heinäkuuta 2016 järjestämään keskusteluun päivänä, jolloin CTBT:n avaamisesta allekirjoitettavaksi oli kulunut tasan 20 vuotta. Korkea edustaja käytti myös Euroopan unionin puolesta puheenvuoron "CTBT:n tukijoiden" kahdeksannessa ministerikokouksessa. Kokous ("Time to finish what we started") järjestettiin New Yorkissa 21. syyskuuta 2016 YK:n yleiskokouksen yhteydessä. 17. EU käyttää kaikki tilaisuudet CTBT:n ratifioinnin edistämiseen kansainvälisillä foorumeilla ja kokouksissa sellaisten maiden kanssa, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet tai ratifioineet tätä sopimusta, ja se aikoo jatkossakin edistää diplomatian keinoin sopimuksen voimaantuloa näissä maissa. CTBT tuotiin esiin kahdenvälisesti EU:n poliittisissa vuoropuheluissa ja asesulku- ja aseriisuntavuoropuheluissa Intian, Pakistanin ja Yhdysvaltojen kanssa. EUH:n erityislähettiläs aseriisunta- ja asesulkuasioissa piti esityksen Jawaharlal Nehrun yliopistossa New Delhissä 31. elokuuta 2016 EU:n politiikoista ja toimista aseriisunnan ja asesulun tukemiseksi. Hän myös käytti tilaisuutta hyväksi edistääkseen CTBT:tä. 18. EU aikoo jatkossakin antaa vahvaa poliittista ja rahoitustukea CTBT:lle. Vuodesta 2006 alkaen neuvosto on hyväksynyt seitsemän yhteistä toimintaa / neuvoston päätöstä CTBTO:n valmistelutoimikunnan toimien tukemiseksi ja valmistelutoimikunnan monitorointi- ja todentamisvalmiuksien parantamiseksi. EU:n CTBTO:lle tähän mennessä antama kokonaisrahoitustuki on yli 18,5 miljoonaa euroa. 6012/17 mn/sas/mh 8

9 Ydinturvaa koskevat aloitteet 19. EU kutsuttiin yhtenä vain neljästä kansainvälisestä järjestöstä 31. maaliskuuta 1. huhtikuuta 2016 pidettyyn ydinturvaa koskevaan huippukokoukseen, jonka puheenjohtajana toimi Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama. Euroopan unionia edustivat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja korkea edustaja Federica Mogherini. Huippukokous päättyi julkilausumaan ja viiteen toimintasuunnitelmaan asiaa koskevan työskentelyn tukemiseksi YK:ssa, IAEA:ssa, Interpolissa sekä ydinterrorismin torjuntaa koskevan maailmanlaajuisen aloitteen ja joukkotuhoaseiden ja -materiaalien leviämisen estämistä koskevan yleismaailmallisen kumppanuuden piirissä. EU liittyi joulukuussa 2016 ydinturvallisuuden yhteysryhmään. 20. EU tuki edelleen ydinterrorismin torjuntaa koskevaa maailmanlaajuista aloitetta ja sen toimeksiantoa, jossa on kyse ydinterrorismin ehkäisemistä, havaitsemista ja siihen vastaamista koskevien maailmanlaajuisten valmiuksien vahvistamisesta. EU osallistui ydinterrorismin torjuntaa koskevan maailmanlaajuisen aloitteen vuosikokoukseen, joka pidettiin onnistuneesti Alankomaiden Haagissa 15. ja 16. kesäkuuta Kemiallista, biologista, säteily- ja ydinturvallisuutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma, joka sisältää 124 toimea, pantiin menestyksellä täytäntöön. Kaikki vaaratekijät kattavaan lähestymistapaan perustuvan toimintasuunnitelman yleistavoitteena on vähentää kemiallisiin, biologisiin ja radioaktiivisiin aineisiin sekä ydinmateriaaliin liittyvien tahattomasti tai tahallisesti aiheutettujen tai luonnononnettomuuksista johtuvien vaaratilanteiden uhkaa, mukaan lukien terroritekojen osalta. Ydinturvan eurooppalainen koulutuskeskus (EUSECTRA), jonka tehtävänä on antaa koulutusta ydinmateriaalia ja muuta radioaktiivista materiaalia käsittävien laittomien toimien havaitsemisessa ja niihin vastaamisessa, on ollut vuodesta 2013 täysin toiminnassa Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden, joiden joukossa on monia ydinterrorismin torjuntaa koskevan maailmanlaajuisen aloitteen jäseniä, hyväksi. Keskuksen toiminnasta vastaa EU:n Yhteinen tutkimuskeskus Karlsruhen (Saksassa) ja Ispran (Italiassa) toimipisteissä tiiviissä yhteistyössä Kansainvälisen atomienergiajärjestön ja useiden ydinterrorismin torjuntaa koskevan maailmanlaajuisen aloitteen kumppanimaiden edistämien muiden kansainvälisten aloitteiden kanssa. Keskusta käytetään myös käytännön toimiin, jotka liittyvät pääasiassa ydinmateriaalin salakuljetuksen torjumiseen, kuten tällaisen salakuljetuksen torjumista käsittelevä työpaja (Counter Nuclear Smuggling Workshop), joka pidettiin Karlsruhessa maaliskuuta 2016 kumppanimaa Yhdysvaltojen kanssa. Asiantuntijat useista maista sekä ydinterrorismin torjuntaa koskevan maailmanlaajuisen aloitteen, IAEA:n ja Interpolin edustajat jakoivat parhaita käytäntöjä ja kokemuksia teknisten ja tutkintavalmiuksien käyttämisestä ydinmateriaalin ja muun radioaktiivisen materiaalin salakuljettamisen torjumisessa. Yhteinen tutkimuskeskus järjesti 23. marraskuuta 2016 Karlsruhessa skenaarioon perustuvan korkean tason harjoituksen "APEX-Europe" kaikille EU:n jäsenvaltioille. 6012/17 mn/sas/mh 9

10 21. Euroopan komissio ja EU:n jäsenvaltiot jatkoivat rikosoikeudellista ydinmateriaalitutkimusta haltuun saadun ydinmateriaalin perusominaisuuksien määrittelemiseksi kehittyneen rikosoikeudellisen ydinmateriaalitutkimuksen avulla Yhteisen tutkimuskeskuksen Transuraanien tutkimuslaitoksessa. Yhteensä on tutkittu yli 50:ssä eri tilanteessa havaittua ja takavarikoitua ydinmateriaalia, ja tällä tavoin on tuettu EU:n jäsenvaltioiden ja sen ulkopuolisten maiden toimivaltaisia viranomaisia. Alueelliset kysymykset 22. Korean demokraattisen kansantasavallan ydinaseet, joukkotuhoaseet ja ballististen ohjusten ohjelmat samoin kuin sen päätös lopettaa kaikki yhteistyö IAEA:n kanssa ovat edelleen EU:lle suuri huolenaihe. Korkea edustaja tuomitsi mitä jyrkimmin Korean demokraattisen kansantasavallan 6. tammikuuta ja 9. syyskuuta 2016 tekemät kaksi ydinkoetta. EU käytti kaikki mahdollisuudet huolensa ilmaisemiseen ja sen korostamiseen, a) että ydinaseiden koeräjäytykset ovat uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle ja että ne heikentävät asesulkujärjestelmää, ja b) että Korean demokraattisen kansantasavallan toimet pahentavat jännitteitä Korean niemimaalla kaikkien haitaksi sekä rikkovat selkeästi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmista, mukaan lukien päätöslauselmat 2270 ja 2321, ja asiaa koskevista IAEA:n yleiskokouksen päätöslauselmista johtuvia kansainvälisiä velvoitteita. EU on pannut täytäntöön kaikki asiaa koskevat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat. Mainittujen päätöslauselmien tavoitteiden mukaisesti se on ottanut käyttöön yksipuolisia rajoittavia lisätoimenpiteitä jatkotoimina kansainvälisen asesulkujärjestelmän puolustamiseksi. 23. EU rahoitti EU:n asesulkukonsortion avulla yhdessä Korean tasavallan ulkoasiainministeriön kanssa Soulissa 24. ja 25. lokakuuta 2016 pidetyn seminaarin Korean demokraattisen kansantasavallan kriisin ydin- ja ballistisia ohjuksia koskevasta ulottuvuudesta. 24. Muiden alueiden osalta EU osoitti edelleen asiaankuuluvilla monenvälisillä foorumeilla sitoutumistaan siihen, että Lähi-itään perustetaan ydin- ja muista joukkotuhoaseista ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmistä vapaa vyöhyke. Tämä kysymys kuuluu myös EU:n ja Arabiliiton strategisen vuoropuhelun puitteissa hiljattain perustetun asesulku- ja asevalvontakysymyksiä käsittelevän EU:n ja Arabiliiton työryhmän keskustelujen alaan. Työryhmä kokoontui kahdesti vuoden 2016 aikana. 6012/17 mn/sas/mh 10

11 Aseidenriisuntakonferenssi / ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantokieltoa koskeva sopimus 25. Aseidenriisuntakonferenssilla on toimeksiantonsa mukaisesti keskeinen rooli monenvälisistä aseriisuntasopimuksista neuvoteltaessa. Näin ollen EU on huolestunut siitä, ettei sen osalta ole tapahtunut edistymistä. 26. Yhtenä EU:n selkeänä ensisijaisena tavoitteena aseidenriisuntakonferenssissa on aloittaa heti ja saattaa nopeasti päätökseen neuvottelut, joita käydään ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantokieltoa koskevasta sopimuksesta asiakirjan CD/1299 ja siihen sisältyvän toimeksiannon pohjalta. EU suhtautuu myönteisesti hallitusten asiantuntijaryhmän raporttiin, josta ilmenevät esitetyt mielipiteet ja jossa määritellään yksimielisyyden ja erimielisyyden aiheet. EU antaa täyden tukensa korkean tason valmisteluryhmässä käytäville keskusteluille sen mukaisesti kuin on esitetty YK:n 71. yleiskokouksen ensimmäisen komitean päätöslauselmassa "yleinen ja täydellinen aseriisunta: ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantokieltoa koskeva sopimus". 27. EU pyytää kaikkia aseidenriisuntakonferenssin jäsenvaltioita käynnistämään viipymättä tällaista sopimusta koskevat neuvottelut ja aloittamaan muiden asialistalla olevien kysymysten käsittelyn hyväksytyn työohjelman CD/1864 mukaisesti. Lisäksi EU kannustaa kaikkia ydinasemaita, jotka eivät vielä ole tehneet niin, julistamaan ja pitämään voimassa välittömän moratorion, joka koskee ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantoa. Lisäksi EU toistaa pitkäaikaisen sitoutumisensa konferenssin laajentamiseen. 6012/17 mn/sas/mh 11

12 KEMIALLISET ASEET 28. EU on jatkanut tukeaan Kemiallisten aseiden kieltojärjestölle (OPCW) vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla, joilla tuetaan kemiallisten aseiden kieltosopimuksen keskeisten tavoitteiden toteuttamista ja järjestön erityisoperaatioita, jotka koskevat Syyrian kemiallisten aseiden ohjelmaa. 29. Tältä osin EU tuki OPCW:n pääjohtajan päätöstä siitä, että tiedonkeruuvaltuuskunta jatkaa työtään ja ilmoitusten arviointiryhmä jatkaa Syyrian antamien ilmoitusten puutteiden ja epäjohdonmukaisuuksien tutkimista. EU oli tyytyväinen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 2319 (2016), jolla jatkettiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 2235 (2015) perustetun OPCW:n ja YK:n yhteisen tutkintamekanismin toimeksiantoa yhdellä vuodella. Mekanismilla pyritään tunnistamaan Syyriassa kemikaaleilla tehtyjen iskujen tekijät. Marraskuun 30. päivänä 2015 annetulla neuvoston päätöksellä (YUTP) 2015/2215 EU on jo myöntänyt 4,6 miljoonaa euroa rahoitustukea kustannuksiin, jotka liittyvät yhteisen tutkintamekanismin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2235 (2015) alaisiin toimiin. 30. EU seurasi myös edelleen EU:n neuvoston helmikuussa 2015 hyväksymän vuosia koskevan päätöksen 2015/259/YUTP täytäntöönpanoa. Päätöksellä tuetaan OPCW:n käsittelemiä keskeisiä kysymyksiä. 31. Helmikuun 10. päivänä 2014 hyväksytyillä neuvoston päätöksellä 2014/74/YUTP ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 124/2014 otettiin käyttöön poikkeus, jolla Syyrian jäädytettyjä varoja on mahdollista käyttää kattamaan OPCW:n tarkastuskäynteihin ja kemiallisten aseiden hävittämiseen Syyriassa liittyviä menoja. EU lähetti marraskuussa 2014 OPCW:n pääjohtajalle kirjeen, jossa tälle ilmoitettiin kyseisestä mahdollisuudesta ja pyydettiin ottamaan asian osalta yhteyttä Syyrian viranomaisiin. Ehdotus on toimitettu Syyrian viranomaisille, jotka toistaiseksi kieltäytyvät hyväksymästä sitä. EU palaa kuitenkin tähän ehdotukseen kaikissa sopivissa tilanteissa, kuten OPCW:ssä esitetyissä EU:n julkilausumissa. 6012/17 mn/sas/mh 12

13 32. Vaikka kemiallisten aseiden kieltosopimuksen alkuperäisiä keskeisiä tavoitteita, kuten yleismaailmallisuutta, jäljellä olevien kemiallisten aseiden varastojen hävittämistä ja kansallista täytäntöönpanoa, ei ole vielä täysin saavutettu, EU ja sen jäsenvaltiot ovat ennakoivasti aloittamassa kemiallisten aseiden hävittämisen jälkeistä vaihetta koskevan pohdinnan. Ne ovat alkaneet kemiallisten aseiden kieltosopimuksen tulevaa neljättä tarkistuskonferenssia (joulukuu 2018) silmällä pitäen tarkastella tulevia haasteita, jotka liittyvät järjestön merkityksellisyyden säilyttämiseen (esimerkiksi uusien kemiallisten aseiden kehittämisen kieltäminen, kemiallisten aseiden käyttö valtiosta riippumattomien toimijoiden ja terroristien toimesta sekä lähentyminen biologiaan) ja siten yleissopimuksen vaikuttavuuden tukemiseen. Tältä osin EU kannatti tulevia painopisteitä käsittelevän OPCW:n avoimen työryhmän perustamista ja ryhtyi laatimaan EU:n yhteistä kantaa asiaan liittyvän OPCW-keskustelun osana. BIOLOGISET ASEET 33. EU toimi proaktiivisesti ja rakentavasti marraskuuta 2016 järjestetyn biologisten aseiden kieltosopimuksen kahdeksannen tarkistuskonferenssin valmistelun aikana ja itse konferenssissa 16. marraskuuta 2015 annetussa neuvoston päätöksessä 2015/2096/YUTP vahvistetun yhteisen kannan pohjalta. EU:n vahvaa poliittista ja taloudellista sitoumusta kahdeksannen tarkistuskonferenssin onnistuneeseen ja merkitykselliseen tulokseen tuettiin muiden muassa seuraavilla toimilla: neljä alueellista työpajaa, joilla tuettiin konferenssin puheenjohtajan yksimielisyyteen tähtääviä pyrkimyksiä (Astanassa, Addis Abebassa, New Delhissä ja Brasiliassa), muun muassa maailmanlaajuista kieltosopimukseen liittymistä koskevat EU:n viralliset yhteydenotot, EU:n valmisteluasiakirjat sekä oheistapahtumat ja EU:n julkilausumat. 6012/17 mn/sas/mh 13

14 34. EU on vuodesta 2006 lähtien antanut neljän perättäisen avustusohjelman kautta merkittävää tukea biologisten aseiden kieltosopimuksen keskeisille toimille. Tammikuun 18. päivänä 2016 hyväksytty EU:n neuvoston päätös 2016/51/YUTP muodostaa tältä osin kaikista kattavimman kehyksen. Siinä on säädetty biologisten aseiden kieltosopimuksen maailmanlaajuiseen soveltamiseen liittyvien hankkeiden rahoituksesta, kieltosopimuksen kannalta olennaiseen tieteen ja teknologian kehitykseen liittyvistä alueellista työpajoista, kansallisesta täytäntöönpanosta, kahdeksannen tarkistuskonferenssin valmistelujen tukemisesta, kemiallisten, biologisten ja toksiiniaseiden oletetun käytön tutkimiseen tarkoitetun YK:n pääsihteerin mekanismin tukemisesta sekä tiedotuksesta ja koulutuksesta. Ajanjaksolla toteutettavien hankkeiden täytäntöönpanoon on varattu 2,3 miljoonan euron edestä määrärahoja, joten EU tukee biologisten aseiden kieltosopimuksen keskeisiä toimia kaikkiaan 6,3 miljoonalla eurolla. BALLISTISET OHJUKSET Haagin käytännesäännöstö 35. Ballististen ohjusten leviämisen estävä Haagin käytännesäännöstö on tulosta kansainvälisen yhteisön pyrkimyksistä säännellä joukkotuhoaseiden maaliin saattamiseen soveltuvien ballististen ohjusten alaa. Haagin käytännesäännöstö on ainoa ballististen ohjusten leviämistä koskeva monenvälinen avoimuutta ja luottamusta lisäävä väline. EU on alusta alkaen antanut voimakkaan tukensa Haagin käytännesäännöstölle, ja kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet siihen. 36. Sitoutumalla käytännesäännöstöön jäsenet antavat vapaaehtoisesti poliittisen sitoumuksen toimittaa etukäteisilmoituksia ballististen ohjusten ja avaruuteen laukaisussa käytettävien kantorakettien laukaisuista ja koelennoista. Sitoutuneet maat sitoutuvat myös toimittamaan vuotuisen ilmoituksen maansa politiikoista, jotka koskevat ballistisia ohjuksia ja avaruuteen laukaisussa käytettäviä kantoraketteja. 37. Sen jälkeen kun poliittisesti sitova käytännesäännöstö allekirjoitettiin Haagissa Alankomaissa ja tuli voimaan marraskuussa 2002, allekirjoittajien määrä on kasvanut 93:sta 138:aan. 6012/17 mn/sas/mh 14

15 38. EU on johtavassa asemassa Haagin käytännesäännöstön yleismaailmallisuuden, täysimääräisen täytäntöönpanon ja toimivuuden tehostamisen edistämisessä ja tukemisessa. Joulukuussa 2014 EU hyväksyi neuvoston päätöksen 2014/913/YUTP, joka tarjoaa keinot jatkaa Haagin käytännesäännöstön tukemista ja laajemmin ohjusten leviämisen estämistä. Sen käytännön täytäntöönpano aloitettiin huhtikuussa Tämän neuvoston päätöksen avulla EU rahoittaa Haagin käytännesäännöstön tiedotustoimia, asiantuntijakokouksia ja alueellisia perehdytystapahtumia. Nämä toimet toteuttaa Pariisissa sijaitseva strategisen tutkimuksen säätiö Fondation pour la Recherche Stratégique (FRS). EU:n tuella rahoitettuja tapahtumia on hiljattain järjestetty Kapkaupungissa (huhtikuussa 2016), Wienissä (kesäkuussa 2016), Ammanissa (syyskuussa 2016), New Yorkissa (lokakuussa 2016) sekä Thaimaassa ja Myanmarissa/Burmassa (marraskuussa 2016). 39. Marraskuussa 2016 EU:n edustustoja ohjeistettiin useissa maissa virallisiin yhteydenottoihin isäntämaidensa asiaankuuluviin viranomaisiin kannustaakseen niitä harkitsemaan sitoutumista Haagin käytännesäännöstöön. Ohjusteknologian valvontajärjestely 40. Ohjusteknologian valvontajärjestely (MTCR) on maiden välinen epävirallinen poliittinen väline, jolla pyritään rajoittamaan ohjusten ja ohjusteknologian leviämistä. MTCRsuuntaviivat ja -valvontaluettelot muodostavat parhaiden käytäntöjen kansainvälisen vertailukohdan ohjuksiin liittyvien tuotteiden ja teknologioiden viennin valvomiseksi. 41. MTCR:n vuoden 2016 täysistunto pidettiin lokakuuta Busanissa Korean tasavallassa. EU piti avauspuheenvuoron sekä tiedotustoimiaan koskevan puheenvuoron, jossa käsiteltiin EU:n P2P-vientivalvontaohjelmaan (EU Partner-to-Partner Export Control Programme) kuuluvia toimia. Täysistunnossa käsiteltiin muiden aiheiden ohella perinpohjaisesti yksittäisiä jäsenyyshakemuksia, joista yhdeksän on peräisin EU:n jäsenvaltioilta. Jäsenyyskysymyksiä käsitellään MTCR:ssä jatkossakin. MTCR:n vahvistettujen yhteyspisteiden kokous järjestettiin Pariisissa maaliskuussa EUH antoi kokouksessa kattavan julkilausuman. 6012/17 mn/sas/mh 15

16 CBRN-RISKIEN LIEVENTÄMINEN 42. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540 sai osakseen huomattavaa poliittista ja taloudellista tukea. EU yhtyy tavoitteisiin, jotka koskevat maiden avustamista tunnistamaan erityisen teknisen avun tarve, tietoisuuden lisäämistä asiaankuuluvista teknisen avun ohjelmista sekä yhteistyön tehostamista kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa kansallisten valmiuksien kehittämiseksi. 43. EU:n kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinriskien lieventämistä koskeva osaamiskeskusaloite on maailmanlaajuinen, tällä hetkellä yli 55 kumppanimaata käsittävä ohjelma, jota rahoitetaan vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä. Sen tavoitteena on lieventää kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin ja ydinaineisiin liittyviä riskejä sekä kehittää turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusasioiden hallinnointia. 44. Osaamiskeskusverkosto on laajentunut maailmanlaajuiseksi rakenteeksi, joka tällä hetkellä keskittyy kahdeksaan osaamiskeskukseen. Osallistuvia maita tuetaan niiden pyrkimyksissä perustaa kansallisia ja alueellisia koordinointi- ja hallintorakenteita vapaaehtoiselta pohjalta ja alhaalta ylös -lähestymistapaa noudattaen. Näillä alustoilla kehitetään politiikkoja ja valmiuksia erityisten tarvearviointien ja kansallisten toimintasuunnitelmien pohjalta. Niitä tuetaan useilla erilaisilla aloitteesta rahoitettavilla alueellisilla yhteistyöhankkeilla, jotka voivat vastaanottaa rahoitusta myös muista välineistä. Vuodesta 2010 alkaen on rahoitettu kaikkiaan 55:tä alueellista hanketta. Aloitteen budjetti on vuodesta 2010 alkaneella kymmenen vuoden rahoituskaudella 250 miljoonaa euroa. 45. Osaamiskeskusverkosto on nyt kehittynyt niin hyvin, että EU voi ryhtyä lisätoimiin käsitelläkseen turvallisuusalan hallinnointikysymyksiä, jotka liittyvät kyberrikollisuuteen, terrorismiin, kriittisiin infrastruktuureihin, lääkeväärennöksiin, hybridiuhkiin ja räjähteisiin. EU voi myös kehittää edelleen rikosoikeudellista ydinmateriaalitutkimusta, rajavalvontaa ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevaa yhteistyötä. Myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin on ehdottanut tätä lähestymistapaa 1, joka sisältyi myös 26. lokakuuta 2015 annettuihin neuvoston päätelmiin 2. 1 Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 17/ Neuvoston päätelmät 26. lokakuuta 2015 (13279/15). 6012/17 mn/sas/mh 16

17 46. Vuoden 2009 EU:n CBRN-toimintasuunnitelma (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinriskit) oli pantava täytäntöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Tuon vuoden lopulla komissio ryhtyi tarkastelemaan sitä, missä määrin toimintasuunnitelma oli pantu täytäntöön. Kyseisen tarkastelun suorittivat komissio ja jäsenvaltiot. EU:n pääsaavutuksiin kuuluu ydinturvan eurooppalaisen koulutuskeskuksen avaaminen ydinmateriaalia ja muuta radioaktiivista materiaalia käsittävien laittomien toimien havaitsemiseksi, CBRN-E-sanaston käsittävän tietokannan luominen sekä useiden kansainvälisten ja/tai rajatylittävien koulutuskurssien ja harjoitusten järjestäminen. Toinen tilanneselvitys julkaistaan pian. 47. Vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla julkaistaan uusi strateginen asiakirja, jossa tarkastellaan CBRN-politiikan turvallisuusulottuvuutta. Uuden tiedonannon painopisteitä kehitellään tiiviissä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien, kuten CBRN-E-kysymyksiä käsittelevään neuvoa-antavaan työryhmään osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien, kanssa. Tiedonannossa noudatetaan todennäköisesti Euroopan turvallisuusagendan rakennetta ja keskitytään tietojenvaihdossa jo käytössä olevien välineiden parempaan käyttöön, tehostettuun operatiiviseen yhteistyöhön ja tiiviiseen yhteistyöhön keskeisten kansainvälisten kumppanien kanssa. Koulutuksen ja tutkimuksen kaltaisia tukitoimia painotetaan myös voimakkaasti. Komissio antaa CBRN-alan hankkeille edelleen rahoitustukea poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineestä. 48. CBRN-toimintasuunnitelma on saanut tieteellistä ja teknistä tukea seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluvasta turvallista yhteiskuntaa koskevasta ohjelmasta rahoitetuista erilaisista tutkimushankkeista. Ne kattavat koko kriisinhallintasyklin ehkäisemisestä turvallisuuden palauttamiseen. Standardointitarpeiden tunnistamistoimet voivat johtaa "eurooppalaisten standardien" määrittämiseen. Horisontti ohjelmalla vahvistetaan käynnissä olevia CBRN-tutkimustoimia niihin liittyvillä aiheilla. 6012/17 mn/sas/mh 17

18 AJATUSHAUTOMOT 49. Tammikuussa 2011 toimintansa aloittanut EU:n asesulkukonsortio on 26. heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/430/YUTP perusteella tukenut aktiivisesti joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanoa. Konsortion toimintaa jatkettiin 10. maaliskuuta 2014 annetulla neuvoston päätöksellä 2014/129/YUTP kolmella vuodella siten, että käytetään perustana tähänastisia saavutuksia ja lisätään uusia ja innovatiivisia hankkeita. 50. Konsortion toiminta lisäsi EU:n näkyvyyttä kolmansiin maihin ja kansalaisyhteiskuntaan nähden ja edisti merkittävästi EU:n politiikan muotoilua asesulun ja aseriisunnan aloilla. Konsortio tarjoaa alan toimijoiden epävirallisille yhteyksille foorumin ja edistää eri sidosryhmien välistä vuoropuhelua. Sen toiminta on auttanut lisäämään tietoisuutta kemiallisiin, biologisiin ja ydinaseisiin liittyvistä haasteista. Sen laajaan verkostoon kuuluu 73 ajatushautomoa eri puolilta Eurooppaa. 51. Brysselissä järjestettiin 3. ja 4. marraskuuta 2016 viides EU:n asesulku- ja aseriisuntakonferenssi, jota isännöi EU:n asesulkukonsortio. Se oli tähän asti laajin konferenssi, johon osallistui yli 300 osanottajaa 70 maasta ja kansainvälisestä järjestöstä. 6012/17 mn/sas/mh 18

19 YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN TURVALLISUUSNEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA 1540 JA VIENTIVALVONTA YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540 (2004) on edelleen kansainvälisen asesulkujärjestelyn keskeinen pilari. Se on ensimmäinen kansainvälinen asiakirja, joka käsittelee integroidusti ja kattavasti joukkotuhoaseita, niiden maaliinsaattamisjärjestelmiä ja niihin liittyvää materiaalia. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1540 (2004) vahvistetaan kaikkia maita sitovia velvoitteita. Niillä pyritään estämään tällaisten aseiden ja niihin liittyvän materiaalin päätyminen valtioista riippumattomien toimijoiden käsiin. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan VII luvun mukaisesti hyväksytyssä päätöslauselmassa vaaditaan kaikkia maita hyväksymään tarvittava lainsäädäntö, jolla estetään valtioista riippumattomia toimijoita saamasta käsiinsä kemiallisia, biologisia tai ydinaseita, ja ottamaan käyttöön asiaan liittyvien materiaalien asianmukainen kotimainen valvonta niiden laittoman kaupan estämiseksi. 53. Päätöslauselmalla 1540 perustettu komitea suoritti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1977 (2011) annetun toimeksiannon mukaisesti päätöslauselman 1540 (2004) täytäntöönpanotilanteesta kattavan tarkastelun vuonna Komitea oli tässä tarkastelussa yhteydessä YK:n jäseniin, kansainvälisiin järjestöihin, tiedemaailmaan, alan teollisuuteen ja parlamenttien jäseniin. EU osallistui aktiivisesti tähän tarkasteluprosessiin, esimerkiksi se esitti päätöslauselmalla 1540 perustetulle komitealle osoitetussa selvityksessä päätöslauselmaa 1540 tukevat toimensa ja muotoili joukon suosituksia päätöslauselman kehittämiseksi. Näistä suosituksista monet sisällytettiin päätöslauselmalla 1540 perustetun komitean YK:n turvallisuusneuvostolle kattavasta tarkastelusta toimittamaan selvitykseen sekä sen jälkeen 15. joulukuuta 2016 hyväksyttyyn YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 2325 (2016). 6012/17 mn/sas/mh 19

20 54. Viimeisten kymmenen vuoden aikana EU on antanut onnistuneen monivuotisen rahoitusjärjestelyn välityksellä huomattavaa rahoitusta Yhdistyneiden kansakuntien aseriisuntatoimistolle (UNODA). EU:n tuki perustui vuosina 2006 ja 2008 hyväksyttyihin neuvoston yhteisiin toimintoihin sekä vuonna 2013 hyväksyttyyn neuvoston päätökseen. Tällä UNODAlle annetulla tuella, jonka EU myönsi osana yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa, oli määrä: a. tehostaa kansallisia ja alueellisia toimia ja valmiuksien kehittämistä tiiviissä yhteistyössä muiden EU:n ohjelmien kanssa synergian ja täydentävyyden varmistamiseksi; b. tukea YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 käytännön täytäntöönpanoa, erityisesti teknisen avun, kansainvälisen yhteistyön ja yleisen tietoisuuden lisäämisen osalta; c. auttaa maita niiden niin halutessa kehittämään ja toteuttamaan kansallisia toimintasuunnitelmia. 55. Viimeisin tätä koskeva neuvoston päätös annettiin vuonna 2013, ja sen voimassaolo päättyi huhtikuussa EU on valmistellut vuonna 2017 tapahtuvaa hyväksymistä varten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 täytäntöönpanoa ja yleismaailmallisuutta tukevan uuden neuvoston päätöksen, jossa otetaan huomioon vuoden 2016 kattavan tarkastelun tulokset ja suositukset. 56. Vuonna 2016 EU toteutti edustustoverkostonsa välityksellä niihin 17 maahan kohdistetun tiedotuskampanjan, jotka eivät vielä olleet toimittaneet ensimmäistä selvitystään päätöslauselmalla 1540 perustetulle komitealle. EU:n tiedotuskampanja otettiin hyvin vastaan monissa maissa, ja kyseisissä maissa järjestetään sen jatkotoimenpiteenä EU:n tukitoimia maiden pyynnöstä ja yhdessä niiden kanssa. 6012/17 mn/sas/mh 20

21 VIENTIVALVONTA 57. EU jatkoi vuonna 2016 asetustensa säännöllistä päivittämistä, jotta monenvälisten vientivalvontajärjestelmien kehitys näkyisi niissä. Näin ollen 12. syyskuuta 2016 hyväksytyllä komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/1969 päivitettiin EU:n valvontaluetteloa monenvälisissä vientivalvontajärjestelmissä vuonna 2015 tehtyjen päätösten perusteella ja tehtiin esimerkiksi lasermittausjärjestelmien ja nopeisiin analogia-digitaalimuunnoksiin käytettyjen elektronisten laitteiden valvontaa koskevia muutoksia. 58. Kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmä tuki edelleen EU:n vientivalvonnan tehokasta ja yhdenmukaista täytäntöönpanoa. Kaksikäyttötuotteita koskevassa sähköisessä järjestelmässä otettiin käyttöön uusia toimintoja, joilla parannettiin tietojen ja tekniikan vaihtoa EU:ssa. EU hyväksyi muun muassa salaustuotteita koskevien erityisten valvontaparametrien tehokasta käyttöä koskevia ohjeita. Vientivalvonta- ja lisensointitoimien avoimuuden varmistamiseksi julkaistiin vuosikertomus EU:n vientivalvontapolitiikan uudelleentarkastelu käynnistettiin. Euroopan komissio hyväksyi ehdotuksen EU:n vientivalvonnan uudenaikaistamiseksi ja sen mukauttamiseksi nopeasti muuttuviin teknisiin, taloudellisiin ja poliittisiin olosuhteisiin 4. Ehdotus on toimitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. 60. EU:n kantoja ja julkilausumia koordinoitiin tarkoituksenmukaisesti seuraavien vientivalvontajärjestelmiä koskevien kokousten valmistelun yhteydessä: ydinalan viejämaiden ryhmän täysistunto Soulissa 23. ja 24. kesäkuuta 2016, Australian ryhmän täysistunto Pariisissa 9. kesäkuuta 2016 sekä ohjusteknologian valvontajärjestelyn täysistunto Busanissa lokakuuta COM(2016) 521, 24. elokuuta COM(2016) 616, 28. syyskuuta /17 mn/sas/mh 21

22 61. EU:n P2P-vientivalvontaohjelman, jolla parannetaan kaksikäyttötuotteiden ja niihin liittyvien materiaalien, laitteiden ja teknologioiden vientivalvontajärjestelmien tehokkuutta, täytäntöönpanoa jatkettiin. Ohjelmaan kuuluu tällä hetkellä 34 maata kuudelta eri alueelta. Sitä laajennettiin syyskuussa 2015, jotta yhteistyö olisi mahdollista uusien kumppanimaiden kanssa. Uusia toimia toteutettiin Marokossa, Tunisiassa, Jordaniassa, Ukrainassa, Georgiassa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. EU:n pitkäaikaisia asiantuntijoita lähetettiin Kazakstaniin ja Jordaniaan lujittamaan siteitä näihin kumppanimaihin. Kaakkois-Aasiaan perustettiin erityinen ohjelma. 62. EU:n P2P-vientivalvontaohjelman ja Yhdysvaltojen ulkoasiainministeriön vientivalvontaa ja siihen liittyvää rajaturvallisuutta koskevan ohjelman välinen tiivis koordinointi jatkui. EU:n ja USA:n yhteisiä suunnitteluharjoituksia järjestettiin vauhdittamaan vientivalvontaviranomaisten rajatylittävää alueidenvälistä yhteistyötä. European Forum Alpbach -foorumin puitteissa järjestettiin asesulkua ja vientivalvontaa käsittelevä jokavuotinen EU:n kesäyliopistokurssi. EU:n P2P-tukiohjelman portaali ( toimi edelleen kaikkien sotatarvikkeiden ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa käsittelevien EU:n tukiohjelmien foorumina, jonka tavoitteena on tietojenvaihdon räätälöinti EU:n kumppanimaiden kanssa. Ohjelma rahoitetaan vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä. AVARUUS 63. EU ja sen jäsenvaltiot hyödyntävät yhä enemmän ulkoavaruutta. EU on kehittänyt kaksi kunnianhimoista avaruusohjelmaa, Galileo- ja Copernicus-ohjelmat, joilla täydennetään kansallisia avaruusohjelmia. EU hyötyy myös jäsenvaltioidensa sekä Euroopan avaruusjärjestön eurooppalaisista avaruusohjelmista. Näin ollen kesäkuussa 2016 esitetyssä Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa vahvistettiin EU:n pitkäaikainen sitoumus edistää kansainvälistä yhteistyötä ulkoavaruudessa sekä avaruuden turvallisuutta ja kestävyyttä: "Avaruuden osalta edistämme avaruusteknologisten palvelujemme riippumattomuutta ja turvallisuutta sekä avaruudessa toimijoiden vastuullisen käytöksen periaatteita, jotka voisivat johtaa kansainvälisten vapaaehtoisten käytännesääntöjen antamiseen". 6012/17 mn/sas/mh 22

23 64. EU julkisti lokakuussa 2016 uuden Euroopan avaruusstrategian, jossa esitetään sen avaruutta koskevat pyrkimykset ja vahvistetaan, että EU on alalla edelleen aktiivinen ja globaalisti varteenotettava kumppani. YK:n perussopimuksiin kirjattujen arvojen ja periaatteiden mukaisesti EU jatkaa työskentelyä jäsenvaltioidensa ja kumppaniensa kanssa edistääkseen kansainvälisiä periaatteita, jotka koskevat vastuullista käytöstä ulkoavaruudessa, sekä taatakseen, että kaikki kansakunnat toimivat avaruudessa kestävällä ja rauhanomaisella tavalla. 65. EU ja sen jäsenvaltiot osoittavat edelleen olevansa sitoutuneita toimintaan näillä meidän turvallisuutemme ja vaurautemme kannalta tärkeillä aloilla. JOUKKOTUHOASEIDEN LEVIÄMISEN VASTAISET LAUSEKKEET 66. Joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen strategiansa mukaisesti EU jatkoi joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevien näkökohtien valtavirtaistamista sopimussuhteisiinsa kolmansien maiden kanssa. Neuvotteluja joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisten lausekkeiden sisällyttämisestä asiaankuuluviin EU:n ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin jatkettiin. Kuuban ja Malesian kanssa käydyt neuvottelut saatettiin onnistuneesti päätökseen, ja neuvotteluissa Japanin ja Armenian kanssa edistyttiin hyvin. Lisäksi valmisteltiin alkuvuonna 2017 aloitettavia neuvotteluja Mercosurin ja Meksikon kanssa ja järjestettiin niitä koskevia kuulemisia. Neuvotteluilla edistetään EU:n asesulku- ja aseriisuntapolitiikkojen tuntemusta. Ne tarjoavat myös foorumin keskinäisen ymmärryksen lisäämiseksi, tulevan yhteistyön mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja konkreettiseen edistymiseen kannustamiseksi asesulun ja aseriisunnan osalta. MUUT MONENVÄLISET FOORUMIT G7 67. EU osallistui edelleen aktiivisesti G7-maiden asesulkualan pääjohtajien kokouksiin, joiden puheenjohtajana toimi vuonna 2016 Japani. Kohokohtana oli G7-maiden ulkoasiainministerien 11. huhtikuuta 2016 antama Hiroshiman julkilausuma ydinaseriisunnasta ja ydinsulusta. 6012/17 mn/sas/mh 23

24 68. EU on myös sitoutunut joukkotuhoaseiden ja -materiaalien leviämisen estämistä koskevaan yleismaailmalliseen kumppanuuteen erityisesti antamalla teknistä apua (uhka-arviot, kansalliset toimintasuunnitelmat) koko maailmassa EU:n kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinriskien lieventämistä koskevan osaamiskeskusaloitteen välityksellä. EU tiedostaa, että yleismaailmallisen kumppanuuden ohjelmat ja toimet, joilla torjutaan joukkotuhoaseterrorismia, liittyvät kiinteästi ydinturvaa koskevaan huippukokousprosessiin, biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkistuskonferenssiin sekä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 kattavaan tarkasteluun. Tältä osin EU on tyytyväinen siihen, että yleismaailmallinen kumppanuus laajenee jatkuvasti G7-maiden ulkopuolelle. Kumppanuuteen kuuluu tällä hetkellä 30 aktiivista jäsentä, joista viidessä on EU:n alueellinen sihteeristö. POLIITTISEN VUOROPUHELUN KOKOUKSET 69. EUH:n erityislähettiläs aseriisunta- ja asesulkuasioissa Jacek Bylica piti asesulkua ja aseriisuntaa koskevan vuoropuhelun kokouksia Intian, Japanin, Pakistanin, Venäjän federaation, Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa. Hän kävi YK:n yleiskokouksen ensimmäisen komitean, IAEA:n yleiskokouksen, biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkistuskonferenssin sekä kemiallisten aseiden kieltosopimuksen sopimusvaltioiden konferenssin kaltaisten keskeisten foorumien yhteydessä useita kahdenvälisiä keskusteluja eri sidosryhmien kanssa. Kahdenvälisiä keskusteluja käytiin muun muassa aseriisuntaa käsittelevän YK:n korkean edustajan, kemiallisten aseiden kieltojärjestön pääjohtajan ja UNIDIRin johtajan kanssa. 6012/17 mn/sas/mh 24