Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös 2687/02.06.

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös 2687/ /2017 KHALL Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain ja -asetuksen säännöksiä (KuntaL 113 ). Kun nan tilikausi on kalenterivuosi. Kun nan halli tuk sen on laa dit tava ti li kau del ta ti lin pää tös ti li kaut ta seu raa van vuo den maa lis kuun loppuun men nes sä ja annet ta va se ti lin tar kasta jien tar kastet ta vaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatet tava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen val tuuston kä si tel täväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus sekä konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvol lisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kuntalain 114 :n mukaan kunnan, jo ka ty tär yh tei söi neen muo dostaa kun ta kon ser nin, tu lee laa tia ja si säl lyt tää ti lin pää tökseen sä konserni tilin pää tös. Konsernitilinpäätökseen sisältyy konsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Tilinpäätöksessä esitetään lisäksi liikelaitosten, muiden taseyksi köiden sekä muiden laskennallisesti eriytettyjen liiketoimintojen ti linpäätök set. Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvi tys valtuuston asettamien toiminnan ja ta lou den ta voit tei den toteu tumi sesta kunnassa ja kunta konser nis sa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakerto muksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumi sesta ti-

2 likaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esi tys ti li kau den tuloksen käsittelystä. 2. Tilinpäätös 2016 Yleistä Kaupungin toiminnassa tai taloudessa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuonna 2016: talous oli vakaa, ja toiminnallinen tulos pysyi positiivisena. Kaupungin verotulot olivat yhteensä 61,8 miljoonaa ja valtionosuudet 24,3 miljoonaa euroa. Molemmat pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kaupungin ja liikelaitosten vuosikate oli 8,8 miljoonaa euroa positiivinen. Se parani 0,3 miljoonalla vuodesta Kaupungin toiminnallinen tulos oli positiivinen ja tilikausi 3,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Alkuperäisen talousarvion euron ylijäämä parani siis yli 3,5 miljoonalla. Talousarvioon verrattuna positiivinen muutos johtuu kahdesta tekijästä: verotulot olivat 1,6 miljoonaa euroa isommat ja henkilöstömenot 2,1 miljoonaa euroa pienemmät kuin valtuuston joulukuussa 2015 hyväksymässä talousarviossa ennakoitiin. Kilpailukykysopimuksen lomarahojen 30 %:n leikkauksesta osa, euroa, kirjattiin vuodelle 2016.

3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa jatkettiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittämistä toimintansa aloittaneiden kahden yhteisosaston toiminta lähti alkuvaikeuksien jälkeen hyvin käyntiin. Järjestelyn seurauksena kaupungin ja erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikat vähenivät yhteensä 26 paikalla. Uudistus osoittautui taloudellisesti järkeväksi: erikoissairaanhoidon hoitojaksojen määrä ja erikoissairaanhoidon kustannukset laskivat 1,3 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveystoimen toiminnassa tapahtui monia muutoksia. Mm. pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta vähennettiin, kotisairaalatoiminta vakiintui ja muutenkin kotiin annettavien palvelujen määrää lisättiin. Uudet toimintamuodot voitiin ottaa käyttöön ja vanhusväestön määrän ja palvelujen tarpeen kasvun aiheuttama lisäpalvelujen tarve saatiin rahoitettua erikoissairaanhoidossa tulleilla säästöillä. Vanhusten palveluiden, terveyspalvelujen ja erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset jopa laskivat eurolla vuodesta Uudet esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat otettiin käyttöön Ne valmisteltiin yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Uudenkaupungin yhtenäiskoulun ja lukion sekä uimahallin kunto edellyttää merkittäviä investointeja. Vuonna 2016 ryhdyttiin pohtimaan ja selvittämään uimahalli-, koulu- ja päiväkoti-investointi-kokonaisuutta. Selvittely jatkuu vuonna 2017 ja päätökset hankkeista tehdään kuluvan vuoden aikana. Kaupungin toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena melko hyvin.

4 Verotulot ja valtionosuudet Kaupungin verotulot laskivat 0,2 %, euroa. Tulovero kasvoi runsaalla eurolla ja kiinteistövero eurolla mutta yhteisöveron tuotto laski eurolla. Koko maassa verotulot kasvoivat 1,4 %. Uudenkaupungin käyttötalouden valtionosuudet olivat 24,3 miljoonaa euroa. Ne pysyivät vuoden 2015 tasolla. Valtionosuusleikkaukset ovat jo pitkään heikentäneet kuntien taloutta, ja leikkaukset jatkuivat

5 vuonna Uudenkaupungin osalta leikkausten vuotuinen vaikutus oli yli 4 miljoonaa euroa. Leikkauksen suuruus vastaa kaupungin tuloveroprosentin 1,7 prosenttiyksikön tuottoa. Verotulot ja valtionosuudet (verorahoitus) olivat yhteensä 86,1 miljoonaa euroa (86,2 milj. euroa v. 2015). Henkilöstö ja henkilöstömenot Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli vuodenvaihteessa 851. Henkilöstömäärä väheni 7 henkilöllä. Vuonna 2015 henkilöstömäärää kasvatti Tyks/Vakka-Suomen sairaalan kahdelta vuodeosastolta joulukuussa 2015 kaupungin palvelukseen siirtynyt henkilöstö (24 sosiaali- ja terveyskeskus ja 5 siivoojaa hallinto- ja kehittämiskeskus). Vuonna 2016 Vehmaan toimipisteen hoivaosaston henkilöstö, yhteensä 26 henkilöä, siirtyi Vehmaan kunnan palvelukseen. Uudenkaupungin vakinaisen henkilökunnan ja määräaikaisten työntekijöiden kokonaismäärä laski 20 henkilöllä. Kaupungin henkilöstömäärä oli yhteensä Henkilötyövuosien määrä oli 806,52. Se lisääntyi 8,19 henkilötyövuotta eli 1,5 % vuodesta Henkilötyövuodella tarkoitetaan henkilön koko vuoden työssäoloa. Osa-aikaiset muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti.

6 Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot laskivat 0,6 % ja henkilöstömenot 0,4 % vuodesta Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot laskivat 1,1, % ja sosiaali- ja terveyskeskuksen 1,3 % mutta sivistyspalvelukeskuksen nousivat 0,8 %. Sairaus- ja äitiyslomansijaisten sekä vuosilomansijaisten palkkamenot laskivat. Eniten nousivat työsuhteisten kuukausipalkat. Ilman kikysopimuksen lomarahaleikkauksia palkkamenot olisivat nousseet eurolla. Kun Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas verrataan muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Kaupungin ja liikelaitosten palkat ja palkkiot olivat yhteensä 35,7 miljoonaa ja henkilöstömenot 46,3 miljoonaa euroa, noin 40 % kaupungin kokonaismenoista. Käyttömenot Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten vuoden 2016 käyttötalouden nettomenot (toimintakate + poistot) olivat 82,8 miljoonaa euroa. Ne laskivat 0,8 %, 0,7 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen nettomenot laskivat 6,1 % ja sosiaali- ja terveyskeskuksen nettomenot 2,0 %. Sivistyspalvelukeskuksen nettomenot nousivat 1,9 %. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen tuloissa on mukana Vilissalon tonttien

7 myynnistä saatu noin euron tontinmyyntitulo (n euroa vuonna 2015) Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 98,7 % ja toimintakulujen 98,0 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion eurolla. Kaupungin poistot sisältävä käyttötalouden alijäämä (nettomenot ilman liikelaitoksia) oli 84,4 miljoonaa euroa. Toimintakate ja poistot sisältävät nettomenot laskivat lähes miljoonalla eurolla vuodesta Ne alittivat 2,4 miljoonalla eurolla talousarvion. Investoinnit Kaupungin ja liikelaitosten bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 9,2 miljoonaa euroa. Kaupungin osuus oli tästä 7,8 miljoonaa euroa ja liikelaitosten 1,4 miljoonaa. Investointimenot kasvoivat 2 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Isoin investointi oli Kaupunginlahden reunan kunnostamisen loppuunsaattaminen, euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat yli 3,6 miljoonaa euroa ( ), mutta Vannaksen säätiö rahoitti sitä lähes 2 miljoonalla eurolla ja kaupungin osuus hankkeesta jäi 1,6 miljoonaan euroon. Muut euromääräisesti isoimmat yksittäiset investoinnit olivat entisen keskuskeittiön tilojen kunnostus kotihoidon käyttöön ( euroa), koulujen pihojen kunnostus ( euroa), Sorvakon urheilukentän huoltorakennus ( euroa), katuvalaistuksen uusiminen ( euroa) ja ns. Agan tontin ostaminen ( euroa). Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen investoinnit olivat noin 1,2 miljoonaa euroa ja Vakka-Suomen Veden euroa. Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi oli Häpönniemi-Raumantie välinen raakavesilinja.

8 Kaupungilla on edessään kolme suurta investointia: Viikaisten koulukiinteistön ja uimahallin korjaus / uudisrakentaminen (kustannusarvio noin 30 milj. euroa) sekä Häpönniemen jätevedenpuhdistamon laajennus. Liikelaitosten toiminta 2016 ja muutokset toiminnassa Uudenkaupungin liikelaitokset toimivat kuntalain kunnallista liikelaitosta koskevien säännösten mukaisina kunnallisina liikelaitoksina. Liikelaitokset eivät vuonna 2016 ylittäneet valtuuston hyväksymiä investointitasoja. Liikelaitokset eivät ottaneet kalenterivuonna uutta lainaa ja niiden lainakanta laski. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen toimintavuosi oli liikelaitokselle ennakoitua parempi ja sen kannattavuus oli hyvä. Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen liikevaihto laski edellisestä vuodesta, koska puhdistettavien jätevesikuutioiden määrä jäi 10 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Vaikka liikelaitoksen ylijäämä ja kannattavuus heikkenivät ja se ei aivan päässyt talousarvioon, sen talous oli vakaa. Häpönniemen puhdistamon toiminta ei kaikilta osin täyttänyt ympäristöluvan vaatimuksia ja laitoksen prosessin tehostaminen edellyttää sen laajentamista. Hankkeen kustannusarvio on noussut runsaasta 3 miljoonasta eurosta 6,5 miljoonaan. Investoinnista 2/3 osaa katetaan lainalla ja 1/3 osa liikelaitoksen omalla rahoituksella. Hankkeen toteutus alkaa todennäköisesti syksyllä Kokonaismenot Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 120,2 miljoonaa euroa. Lainat Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 29,7 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohden. Liikelaitosten lainojen osuus oli tästä 5,3 miljoonaa, 18 %. Lainamäärä laski miljoonalla eurolla vuodesta Lainojen keskikorko oli alle prosentin, mutta korkosuojauskustannukset nostivat kokonaiskorkokustannukset noin 1,7 prosenttiin p/a.

9 Kaupunki otti 5 miljoonaa euroa pitkäaikaista lainaa. Koska lyhyet korot olivat edelleen poikkeuksellisen alhaalla, kaupunki rahoitti toimintaansa myös kuntatodistusluotoilla. Rahavarat ja vakavaraisuus Uudenkaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassa varat) olivat 10,4 miljoonaa euroa. Ne laskivat 1,5 miljoonalla eurolla. Kaupungin omavaraisuusaste oli 65,6 %. Se nousi hieman edellisestä vuodesta. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavarai suutta. Konserni Uudenkaupungin Satama Oy:n liikevaihto ja liikennemäärät laskivat, koska Valmet Automotive Oy:n tuotantomäärä notkahti uuden tuotantolinjan rakentamisen takia. Yhtiön kannattavuus oli edelleen hyvä, ja liikevaihto nousee 2017, kun uuden automallin valmistus alkaa autotehtaalla. Kaupungin vuokra-asuntojen käyttöaste oli 96 % (tavoite 95 %). Isot remontit vuokrataloyhtiöissä jatkuivat. Konsernin vuosikate oli 152 % poistoista (tavoite 100 %) ja investointien tulorahoitusaste 120,5 %. Konsernin omavaraisuusaste parani jonkin verran ja suhteellinen velkaantuneisuus laski. Konsernin lainakanta oli 68,4 miljoonaa euroa (71,2 milj. euroa v. 2015) ja lainat/asukas euroa (tavoite max euroa/as). Talouden kehitys ja tasapaino Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Talous on tasapainossa, jos vuosikate vastaa investointien tasolla olevia poistoja. Uudenkaupungin vuosikate oli vuonna 2015 noin 160 % poistoista ja investointien tulorahoitusprosentti 96. Näillä tunnusluvuilla arvioituna kaupungin talous oli tasapainossa vuonna Kaupungin tulos oli talousarviota parempi, koska kaupunki sai budjetoitua enemmän verotuloja ja henkilöstömenot alittuivat. Tilinpäätöksen tunnuslukuja

10 Tilikauden ylijäämä ja taseen kumulatiivinen ylijäämä Uudenkaupungin kaupungin tilikauden 2016 ylijäämä oli ,76 euroa. Taseen kumulatiivinen ylijäämä on tämän jälkeen ,44 euroa. Tulevaisuuden näkymät Kuntien verotulojen kasvun arvioidaan lähivuosina olevan koko maassa heikkoa, ja vuonna 2017 kuntien verotulojen ennustetaan jopa laskevan. Uudessakaupungissa tilanne on kaksijakoinen: Toisaalta työllisyyden paraneminen on tuomassa vakautta verotuloihin, ja verotulojen kehitys näyttäisi jatkossa olevan samalla tasolla ja parempi kuin koko maassa. Toisaalta Valmet Automotive Oy:n mittavista rekrytoinneista huolimatta kaupungin asukasmäärä väheni vuonna Työvoiman osuus koko väestöstä kuitenkin nousi, samoin työllisten määrä. Autotehdas rekrytoi vuonna 2017 yli 1500 henkeä, ja kaupungin työllisyystilanne paranee. Uuden automallin, Mercedes- Benz GLC, valmistaminen alkaa lopputalvesta 2017 ja vuoden 2018 lopussa Uudessakaupungissa alkaa myös uuden kompaktiluokan auton valmistus. Valmet Automotiven työntekijämäärä nousee vuoden 2018 alkuun mennessä jopa 3700 henkilöön. Ainakin osan heistä odotetaan muuttavan kaupunkiin joko vakituisesti tai osa-aikaisesti. Tämä vilkastuttaa yksityisten palvelujen kysyntää ja parantaa alueen elinkeinoelämän vireyttä, mutta myös lisää kunnallisten palvelujen tarvetta. Kaupungilla on nyt kuitenkin ainutkertainen mahdollisuus lisätä asukasmääräänsä ja parantaa ikärakennettaan. Jos näin tapahtuu, kaupungin verotulot ja valtionosuudet mutta myös menot

11 tulevat kasvamaan ja talous on tiukka. Muutaman vuoden perspektiivillä katsoen saldo on kuitenkin kaupungille myös taloudellisesti positiivinen. Lisätiedot Talousjohtaja Anne Takala p Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus allekirjoittaa vuoden 2016 tilinpäätöksen ja antaa tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että - tilikauden tuloksesta tehdään tilinpäätöksen sivun 57 mukaiset tilinpäätösjärjestelyt ja tilikauden ylijäämä ,76 euroa siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämä-/alijäämätilille. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. TARKLK Kaupunginjohtaja Atso Vainio ja talousjohtaja Anne Takala esittelevät kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöstä. Anne Takala esittelee samalla hallinto- ja kehittämiskeskuksen tilinpäätöksen. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tilinpäätöstietoja (toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen) esittelee sosiaali -ja terveysjohtaja Sari Rantanen. Sivistyspalvelukeskuksen talouden toteutumasta kertoo opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen. Ehdotus: Päätös: Tarkastuslautakunta merkitsee saadut selvitykset tiedoksi ja ottaa ne huomioon arviointikertomusta laadittaessa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastuslautakunta päätti pyytää seuraavaan kokoukseen teknisten palvelujen edustajan kertomaan eräistä ivestointien ylityksistä (mm. ent. keskuskeittiön tilojen kunnostus ja Sorvakon urheilukentän huoltorakennus). Merkittiin, että Atso Vainio ja Anne Takala poistuivat klo 11.10, Sari Rantanen saapui klo ja poistui klo 12.00, Inkeri Parviainen

12 saapui klo ja poistui klo Merkittiin, että lautakunta piti tämän jälkeen lounastauon. Kokousta jatkettiin klo