Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös 231/ /2018 KHALL Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain ja -asetuksen säännöksiä (KuntaL 113 ). Kun nan tilikausi on kalenterivuosi. Kun nan halli tuk sen on laa dit tava ti li kau del ta ti lin pää tös ti li kaut ta seu raa van vuo den maa lis kuun loppuun men nes sä ja annet ta va se ti lin tar kasta jien tar kastet ta vaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatet tava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen val tuuston kä si tel täväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus sekä konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvol lisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kuntalain 114 :n mukaan kunnan, jo ka ty tär yh tei söi neen muo dostaa kun ta kon ser nin, tu lee laa tia ja si säl lyt tää ti lin pää tökseen sä konserni tilin pää tös. Konsernitilinpäätökseen sisältyy konsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Tilinpäätöksessä esitetään lisäksi liikelaitosten, muiden taseyksi köiden sekä muiden laskennallisesti eriytettyjen liiketoimintojen ti linpäätök set. Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvi tys valtuuston asettamien toiminnan ja ta lou den ta voit tei den toteu tumi sesta kunnassa ja kunta konser nis sa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakerto muksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumi sesta ti-

2 likaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esi tys ti li kau den tuloksen käsittelystä. 2. Tilinpäätös 2017 Yleistä Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. (Uusikaupunki) Kaupungin toiminnassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuonna 2017: talous oli melko vakaa, ja toiminnallinen tulos pysyi positiivisena. Huolestuttavaa oli, että vaikka lomarahaleikkaus ja palkkojen sivukulujen alennukset laskivat kuntien ansiotasoa, kaupungin henkilöstömenot kasvoivat keskimääräistä enemmän ja palvelujen ostot nousivat. Erikoissairaanhoidon, vanhusten palvelujen ja terveyspalvelujen menot kasvoivat 1,9 milj. euroa, 4,4 %. Kaupungin verorahoitus oli vuoden 2016 tasolla. Verotulot olivat yhteensä 61,8 miljoonaa ja valtionosuudet 24,8 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten vuosikate oli 7,3 miljoonaa euroa positiivinen. Vuosikate oli 1,9 miljoonaa euroa alkuperäistä ja 2,8 miljoonaa euroa tarkistettua talousarviota parempi, mutta se heikkeni 1,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2016.

3 Tilikauden tulos oli 1,4 miljoonaa euroa positiivinen.tulos heikkeni edellisestä vuodesta, koska menot kasvoivat enemmän kuin verorahoitus (valtionosuudet ja verotulot). Se kasvoi vain 0,5 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Alkuperäisen talousarvion 0,2 miljoonan euron ylijäämä nousi 1,7 miljoonaan euroon. Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu jatkui. Kaupunki antoi vuoden aikana kaksi kertaa lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksesta. Kaupungin edustajat osallistuivat aktiivisesti uudistuksen valmisteluun Varsinais-Suomessa. Kaupunginvaltuusto päätti, että Uudenkaupungin uimahalli toteutetaan uudisrakennuksena ja Uudenkaupungin yhtenäiskoulun ratkaisuvaihtoehdoksi valittiin valtaosin uudisrakentamisvaihtoehto ja vanhat Pohitullin ja Viikaisten koulut päätettiin purkaa. Uudenkaupungin yhtenäiskoulu/monitoimitalo ja uimahalli/monitoimitalo päätettiin rakentaa elinkaarimallilla. Vanhusten palveluissa jatkettiin palvelurakennemuutosta. Mm. kotihoitoa kehitettiin ympärivuorokautiseksi ja ympärivuorokautisessa hoidossa painopistettä siirrettiin edelleen laitoshoidosta palveluasumiseen. Terveyspalvelujen kysyntä kasvoi merkittävästi. Erityisesti avoterveydenhuollon ja avosairaanhoidon palvelujen kysyntä kasvoivat: avoterveydenhuolto 20 % ja avosairaanhoito 25 %. Kaupungin toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena melko hyvin.

4 Verotulot ja valtionosuudet Kaupungin verotulot nousivat vain 0,1 %, euroa. Tulovero laski kikyyn liittyvien veromuutosten takia yli eurolla. Kiinteistöveron tuotto pysyi ennallaan mutta yhteisöveron tuotto nousi eurolla. Koko maassa verotulot kasvoivat 2,0 %. Uudenkaupungin käyttötalouden valtionosuudet olivat 24,8 miljoonaa euroa. Ne nousivat 0,5 miljoonaa euroa vuodesta Kuntien valtionosuuksia on leikattu jo vuosia, ja leikkaukset jatkuivat vuonna Uudenkaupungin osalta leikkausten vuotuinen vaikutus oli yli 5 miljoonaa euroa. Leikkauksen suuruus vastaa jo tuloveroprosentin parin prosenttiyksikön tuottoa. Verotulot ja valtionosuudet (verorahoitus) olivat yhteensä 86,6 miljoonaa euroa (86,1 milj. euroa v. 2016). Uudenkaupungin verotulot

5 Henkilöstö ja henkilöstömenot Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 860 henkilöä.henkilöstömäärä lisääntyi yhdeksällä henkilöllä verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden lopussa kaupungin palveluksessa oli määräaikaiset mukaan lukien 1085 työntekijää, 49 enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosien määrä oli 823,56. Se lisääntyi 18,03 henkilötyövuodella eli 2,2 % vuodesta Henkilötyövuodella tarkoitetaan henkilön koko vuoden työssäoloa. Osa-aikaiset muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Uudenkaupungin ja liikelaitosten henkilöstömenot nousivat 1,4 prosenttia, euroa, vaikka kilpailukykysopimus leikkasi lomarahoja 30 prosentilla ja laski henkilösivukuluja. Menoja kasvattivat sekä henkilöstömäärän että sijaisten palkkojen ja erilliskorvausten määrän kasvu. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstömenot kasvoivat 10,2 % vuodesta Menot eivät kuitenkaan ole vertailukelpoiset edelliseen vuoteen, koska erikoissairaanhoito ja tähän kohtaan kirjatut kaupungin vastuulla olevat eläkemenot ( euroa) siirtyivät vuoden 2017 alussa sosiaali- ja terveyskeskuksesta hallinto- ja kehittämiskeskukseen. Siirto pienensi vastaavasti sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstömenoja. Taloushallinnon henkilökunta keskitettiin vuoden alussa hallinto- ja talouspalveluihin ja sinne siirtyi henkilökuntaa sekä sosiaali- ja terveyskeskuksesta

6 että sivistyspalvelukeskuksesta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen vertailukelpoiset henkilöstömenot kasvoivat 1,9 %. Sosiaali- ja terveyskeskuksen vertailukelpoiset henkilöstömenot nousivat 2,3 % ja sivistyspalvelukeskuksen vertailukelpoiset henkilöstömenot pienenivät 1,5 % vuodesta Sairaus- ja vuosilomasijaisten palkkamenot ja erilliskorvaukset nousivat euroa. Kun Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas verrataan muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Kaupungin ja liikelaitosten palkat ja palkkiot olivat yhteensä 37,2 miljoonaa ja henkilöstömenot 47 miljoonaa euroa, noin 40 % kaupungin kokonaismenoista.

7 Käyttötaloustuotot ja -kulut Kaupungin toimintakate (toimintatuotot - toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion 2,1 miljoonalla eurolla. Kaupungin poistot sisältävä käyttötalouden alijäämä (nettomenot ilman liikelaitoksia) oli 87,1 miljoonaa euroa, 1,8 miljoonaa talousarviota pienempi. Toimintakate nousi lähes 2,4 miljoonaa euroa ja poistot sisältävät nettomenot 2,7 miljoonaa euroa vuodesta Hallinto- ja kehittämiskeskuksen menojen kasvusta yli 22 miljoonaa euroa ja sosiaali- ja terveyskeskuksen menojen vastaavasta laskusta johtuu erikoissairaanhoidon siirtymisestä palvelukeskuksesta toiseen. Vanhusten palvelujen, terveyspalvelujen ja erikoissairaanhoidon menot nousivat 1,9 miljoonalla eurolla (4,4 %) ja poistot yli 0,4 miljoonalla eurolla. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 101,8 prosenttia ja toimintakulujen 98,9 prosenttia. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten vuoden 2017 käyttötalouden nettomenot (toimintakate + poistot) olivat 85,1 miljoonaa euroa. Ne nousivat 2,9 %, 2,4 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Investoinnit Kaupungin ja liikelaitosten bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 9,2 miljoonaa euroa. Kaupungin osuus oli tästä 6,9 miljoonaa euroa ja

8 liikelaitosten 2,3 miljoonaa. Investointimenot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Yritysten toimintaedellytysten parantamiseen varatusta miljoonasta eurosta käytettiin euroa moduuliasuntojen tonttien kunnostamiseen (kaupungin varikon viereinen alue ja Autonrakentajantie) sekä liikennejärjestelyihin. Kaupungin kiinteistöjen ylläpitokorjaukseen - useisiin pieniin kohteisiin - käytettiin yli miljoona euroa. Euromääräisesti isoimmat yksittäiset investoinnit olivat taloushallinnon ohjelmistojen uusiminen ( euroa), satama-alueen liikennejärjestelyt ( euroa), katuvalaistuksen uusiminen ( euroa), terveyskeskuksen korjaukset ( euroa), Mörnen putkistosaneeraus ( euroa) ja Merituulikodin korjaukset ( euroa. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen investoinnit olivat noin 1,5 miljoonaa euroa, 82,9 % budjetoidusta. Vakka-Suomen Veden investoinnit olivat 0,8 miljoonaa euroa, vain 20,8 % suunnitellusta. Uudenkaupungin Vedellä ei ollut isoja yksittäisiä hankkeita, vaan investointeja tehtiin tasaisesti koko toimintaan (verkostot, vedenkäsittelylaitos). Vakka-Suomen Vesi oli varannut vuodelle 2017 yli 3 miljoona euroa Häpönniemen puhdistamon laajennukseen ja puhdistusprosessin tehostamiseen, mutta hanke alkoi vasta joulukuussa. Hanke jatkuu vuoteen 2019 saakka. Liikelaitosten toiminta 2017 ja muutokset toiminnassa Uudenkaupungin liikelaitokset toimivat kuntalain kunnallista liikelaitosta koskevien säännösten mukaisina kunnallisina liikelaitoksina. Liikelaitokset eivät vuonna 2017 ylittäneet valtuuston

9 hyväksymiä investointitasoja. Liikelaitokset eivät ottaneet kalenterivuonna uutta lainaa ja niiden lainakanta laski. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen toimintavuosi oli liikelaitokselle erittäin hyvä, jopa parempi kuin vuosi 2016, ja sen kannattavuus oli erinomainen. Liikelaitoksen rahatilanne mahdollistaa taksojen laskemisen vuonna 2019, jos ei tule yllättäviä investointitarpeita. Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen toiminta ja kannattavuus olivat vuoden 2016 tasolla. Liikelaitoksen kannattavuus oli hyvä ja talous vakaa. Häpönniemen jätevedenpuhdistamo ei kaikilta osin täyttänyt ympäristöluvan vaatimuksia, ja laitoksen pitkään suunniteltu tehostamis- ja laajennusinvestointi alkoi joulukuussa Hankkeen kustannusarvio on lähes 7 miljoonaa euroa. Se rahoitetaan osin kassavaroin. Kokonaismenot Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 119,9 miljoonaa euroa, 1,1 miljoonaa euroa edellisvuotta isommat. Lainat Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 30,2 miljoonaa euroa eli 1915 euroa asukasta kohden. Lainakannasta noin 15 %, 4,2 miljoonaa, on liikelaitosten lainaa.uudenkaupungin lainakanta nousi noin 0,5 miljoonalla eurolla. Ennakkotietojen mukaan kuntien lainakanta oli vuoden 2017 lopussa noin 2921 euroa/asukas. Uudenkaupungin lainojen keskikorko oli 0,9 prosenttia, mutta koronvaihtosopimusten kustannukset nostivat kokonaiskorkokustannukset noin 1,7 prosenttiin p/a. Kaupunki otti 5 miljoonaa euroa pitkäaikaista lainaa. Koska lyhyet korot olivat edelleen poikkeuksellisen alhaalla, kaupunki rahoitti toimintaansa myös kuntatodistusluotoilla. Rahavarat ja vakavaraisuus Uudenkaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassa varat) olivat 9,8 miljoonaa euroa. Ne laskivat 0,6 miljoonalla eurolla.

10 Kaupungin omavaraisuusaste oli 64,5 %. Se laski prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavarai suutta. Konserni Uudenkaupungin Satama Oy:n liikevaihto ja liikennemäärät nousivat vuoden 2016 notkahduksen jälkeen uuteen ennätyksen. Sataman kannattavuus oli erinomainen, ja sen liikevaihto nousi 39 prosenttia. Kaupungin vuokra-asuntojen käyttöaste oli 99 % (tavoite 95 %). Isot remontit vuokrataloyhtiöissä jatkuivat. Konsernin vuosikate oli 128 % poistoista (tavoite 100 %) ja investointien tulorahoitusaste 99 %. Konsernin omavaraisuusaste laski jonkin verran ja suhteellinen velkaantuneisuus nousi. Muutokset eivät kuitenkaan olleet merkittäviä. Uudenkaupungin konsernin lainakanta oli vuoden lopussa 68 miljoonaa euroa eli euroa / asukas (tavoite max.5500 euroa/asukas). Vuonna 2016 konsernilainakanta oli koko maassa 6148 euroa/asukas. Talouden kehitys ja tasapaino Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Talous on tasapainossa, jos vuosikate vastaa investointien tasolla olevia poistoja. Uudenkaupungin vuosikate oli vuonna 2017 noin 125 % poistoista ja investointien tulorahoitusprosentti 78. Näillä tunnusluvuilla arvioituna kaupungin talous oli hyväksyttävän alarajalla vuonna Kaupungin tulos oli talousarviota parempi lähinnä sen takia, että kaupunki sai budjetoitua enemmän verotuloja ja henkilöstömenot alittuivat. Tilinpäätöksen tunnuslukuja

11 Tilikauden ylijäämä ja taseen kumulatiivinen ylijäämä Uudenkaupungin kaupungin tilikauden 2017 ylijäämä oli ,37 euroa. Taseen kumulatiivinen ylijäämä on tämän jälkeen ,81 euroa. Tulevaisuuden näkymät Kaupunginvaltuuston helmikuussa 2018 hyväksymässä Uudenkaupungin kaupungin uudessa strategiassa kaupungin asukastavoitteeksi on asetettu asukasta vuonna Kaupungin kasvun edellytyksenä on, että autotehtaan ja muiden yritysten työpaikat lisääntyvät. Koska työpaikkojen määrän kasvu ei välittömästi ja suoraan kasvata tuloja, talouden tasapainoon voidaan päästä vain pitämällä kaupungin kustannukset kurissa. Omien toimintojensa kustannuksiin kaupunki voi vaikuttaa omilla päätöksillään, mutta uhkana ovat ostopalvelujen käytön kasvu ja se, että erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat. Kaupungin menot eivät saisi juurikaan kasvaa vuosina Suunnitelmien mukaan uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2020 alussa. Maakunta- ja sosiaali- ja terveystoimen historiallinen uudistus vaikuttaa kaikkiin kaupungin toimintoihin, tuloihin ja talouden tunnuslukuihin. Muutoksen johdosta kaupungin henkilöstömäärä laskee, tulot laskevat ja velvoitteet vähenevät. Uudistus on tarkoitus toteuttaa siten, että kuntien tulot ja menot

12 vähenevät samassa suhteessa. Uudistuksen seurauksena kuntien suhteellinen velkaantuneisuus ja taloudellinen liikkumavara kapenevat merkittävästi, mutta toisaalta talouden ennakoitavuuden odotetaan paranevan. Kuntien verotulojen ennustetaan nousevan 1,2 % vuonna 2018 ja 3,5 % vuosina Uudessakaupungissa työllisyyden ja asukasmäärän paraneminen on tuomassa vakautta verotuloihin, ja verotulojen kehitys näyttäisi parina seuraavana vuotena olevan koko maata parempaa. Autotehdas rekrytoi yli 2000 henkeä vuonna Uuden A-sarjan Mercedeksen valmistus alkaa vuonna 2018, ja työpaikkoja on tulossa vielä lisää. Autotehtaan työpaikkamäärä kasvaa yhteensä 2500 henkilöllä vuosina , ja työntekijöistä ainakin osan toivotaan muuttavan kaupunkiin joko vakituisesti tai osa-aikaisesti. Asuntorakentaminen kaupungissa on jo vilkastunut ja mikäli tämänhetkisen suunnitelmat toteutuvat, kaupunkiin on parin vuoden aikana tulossa uutta vuokra-asuntoa ja omistusasuntoa. Uudenkaupungin yhtenäiskoulun, lukion ja monitoimihallin sekä uimahallin rakentaminen, (sivistys-ja hyvinvointikeskuksen kustannusarvio noin milj. euroa) sekä Vakka-Suomen Veden investoinnit (Häpönniemen jätevedenpuhdistamo 6,5-7 milj. euroa) kasvattavat kaupungin velkamäärää ja/tai leasingvastuita. Vaikka korkotaso on tällä hetkellä matala, jossakin vaiheessa korot ja sitä kautta pääomakustannukset nouseva. Kaupungin valtionosuudet pienenevät suunnitelmakaudella. Kaupunki ei pysty omilla toimillaan vaikuttamaan valtionosuuksiin. Kaupungin asukasmäärä ja työpaikkojen määrä ovat kasvussa, mutta samanaikaisesti kaupungin talous tulee olemaan lähivuosina erittäin tiukka. Lisätiedot Talousjohtaja Anne Takala p Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus allekirjoittaa vuoden 2017 tilinpäätöksen ja antaa tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että

13 - tilikauden tuloksesta tehdään tilinpäätöksen sivun 82 mukaiset tilinpäätösjärjestelyt ja tilikauden ylijäämä ,37 euroa siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämä-/alijäämätilille. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. TARKLK Kaupunginjohtaja Atso Vainio ja talousjohtaja Anne Takala esittelevät kaupungin vuoden 2017 tilinpäätöstä. Anne Takala esittelee samalla hallinto- ja kehittämiskeskuksen tilinpäätöksen. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tilinpäätöstietoja (toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen) esittelee sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantanen. Sivistyspalvelukeskuksen talouden toteutumasta kertoo opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen. Ehdotus: Päätös: Tarkastuslautakunta merkitsee saadut selvitykset tiedoksi ja ottaa ne huomioon arviointikertomusta laadittaessa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Atso Vainio ja Anne Takala poistuivat kokouksesta klo 9.49, Sari Rantanen saapui klo 9.57 ja poistui klo 10.35, Inkeri Parviainen saapui klo ja poistui klo Merkittiin, että Leena Anto poistui kokouksesta klo tämän asian käsittelyn jälkeen ja tarkastuslautakunta piti lounastauon klo Seuraavaksi käsiteltiin asia 5 (puheterapiapalvelut). KHALL Konsernitilinpäätöksessä on vuoden 2017 tilinpäätöksen tarkastuksen yhteydessä huomattu virheitä. Kysymys on naputteluvirheistä, jotka vaikuttavat konsernin tuloslaskelman tilikauden ylijäämään ja konsernitaseen kumulatiiviseen ylijäämään ja sitä kautta vastattavien yhteismäärään. Korjauksen jälkeen tilikauden 2017 ylijäämä pienenee eurolla, mutta taseen kumulatiivinen ylijäämä nousee eurolla.

14 Kaupunginjohtajan ehdotus: Liitteenä uudet korjatut sivut: Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (s. 78) Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (s. 79) Konsernin tase ja sen tunnusluvut (s ) 1.2. Konsernituloslaskelma (s. 212) 2.2. Konsernirahoituslaskelma (s. 214) 3.2. Konsernitase (s ) Tarkempi selvitys oheismateriaalissa. Kaupunginhallitus päättää lisätä Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2017 tilinpäätökseen erilisenä liitteenä seuraavat korjatut laskelmat: Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (s. 78) Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (s. 79) Konsernin tase ja sen tunnusluvut (s ) 1.2. Konsernituloslaskelma (s. 212) 2.2. Konsernirahoituslaskelma (s. 214) 3.2. Konsernitase (s ) 3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot, liite nro 19 (s ) Kaupunginhallitus antaa muutokset tiedoksi tilintarkastajille sekä saattaa tilinpäätöksen ja liitteen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.