Lasten kuulonkuntoutuksen polku

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten kuulonkuntoutuksen polku"

Transkriptio

1 Antti Hyvärinen, Aarno Dietz ja Heikki Löppönen TEEMA: AUDIOLOGIA Lasten kuulonkuntoutuksen polku Kuulonkuntoutuksen tarkoituksena on turvata kuulovikaiselle mahdollisimman normaali puheen ja kielen kehitys. Epäily kuuloviasta syntyy nykyisin vaikeiden kuulovikojen osalta kuuloseulonnassa, joka tehdään heti syntymän jälkeen kaikille vastasyntyneille. Lopulliseen diagnoosiin pääseminen vaatii useita tutkimuskäyntejä, joissa yhdistetään kliinisiä tutkimuksia ja sähköisiä kuulovasteiden tutkimuksia. Kuulonkuntoutus toteutetaan molemmissa korvissa käytettävillä kuulokojeilla. Ellei tavanomainen kuulokojekuntoutus takaa varmasti puheen kehitykselle riittävää kuuloa, voidaan lapselle asentaa sisäkorvaistute. Nykyisen käytännön mukaisesti pyritään saamaan toiminnallinen kuulo kumpaankin korvaan, joten sisäkorvaistutekin voidaan asentaa molemmille puolille. Kuulovikaiset lapset käyvät säännöllisessä seurannassa hoitavissa yksiköissä. Yleisin käynti väli kouluikään saakka on puoli vuotta. Kuntoutukseen osallistuu moniammatillinen työryhmä. Hyvä yhteistyö kuntouttajien, perheen, koulun ja lapsen muun ympäristön kanssa on onnistuneen kuntoutuksen edellytys. Lasten kuulonkuntoutus on laaja kokonaisuus, joka alkaa kuulovikaa epäiltäessä ja päätyy aikuiseksi tulevan nuoren tukemiseen (KUVA). Kuulovammojen etiologia on varsin laaja ja samoin moniammatillinen työntekijäjoukko, joka tähän työhön polun varrella liittyy. Kuulonkuntoutuksen tavoitteena on turvata puheen ja kielen kehitys, mahdollistaa oppiminen ja koulutus sekä tukea lapsen so siaalista kehittymistä, persoonallisuuden kasvua ja toimintakykyä ( Joint Committee on Infant Hearing 2007). Tarkoituksena on minimoida kuulovian aiheuttama haitta lapsen elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Kiireettömän hoidon kriteereissä kuulovammaa epäiltäessä katsotaan jatkotutkimukset aiheellisiksi, mikäli lapsella epäillään olevan sellainen kuulovika, joka voi haitata puheen ja kielen sekä vuorovaikutustaitojen kehittymistä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005). Kuulon heikkenemän hoitorajaksi on asetettu 20 db, mutta numerorajaa tärkeämpää on ajatella lapsen kokonaisuutta. Kuulonmittausten tulokset on aina suhteutettava lapsen ikään ja kehitystasoon. Kuulovian tyyppi eli se, minkätasoinen ja mille taajuusalueelle sijoittuva kuulon heikkenemä on vaikuttaa huomattavasti kuntoutustarpeeseen ja myös kuntoutusmahdollisuuksiin. Mikäli lapsella todetaan muita kehitykseen vaikuttavia ongelmia, kuten tarkkaavuushäiriö, nämä voivat korostaa lievänkin kuulovian lapsen kehitykselle ja oppimiselle aiheuttamaa haittaa. Seulonta Kuntoutuspolun lähtöpisteenä on epäily lapsella olevasta kuuloviasta. Aiemmin se syntyi yleensä vanhempien huolestuessa lapsen kuulosta tai kuuloreaktioiden puuttumisesta tai puheen viivästyneen kehityksen toteamisesta neuvolatutkimusten yhteydessä. Pienten lasten kuulon tutkimuksissa käytetyt torven tai räikän äänen laukaiseman auropalpebraalirefleksin (APR) havainnointi ja paikantamisvasteen tai muun reaktion havaitseminen käytettäessä pienoisaudiometria eli uikkua, ovat kuitenkin erittäin epäluotettavia menetelmiä kuulon tason selvittämiseksi. Yksittäisen avosektorilla toimivan työntekijän todennäköisyys tavata uransa varrella edes yksi todellisen kuulovian omaava lapsi on melko pieni, koska kuulo vikaa esiintyy noin yhdellä tuhannesta vastasyntyneestä. Tämä aiheuttaa merkittävän riskin diagnostiikan ja kuntoutuksen aloituksen viivästymisestä, mikä lisää kuuloviasta aiheutuvaa kehitysvii- 819 Duodecim 2011;127:819 25

2 AUDIOLOGIA Vastasyntyneiden kuuloseula Neuvolan kuulotesti Diagnostiikkavaihe Kuulovika todetaan Kuntoutuskokeilu kuulokojeilla Lievä vaikea kuulovika Kuulokojekuntoutus Vaikea erittäin vaikea kuulovika Sisäkorvaistutehoito Kuulokeskusseuranta Puheterapia Kuntoutusohjaus Sopeutumisvalmennus Esikoulu-/kouluarviojaksot tai polikliininen selvittely Kuntoutustyöryhmä Tukitoimet koulussa Ammatinvalinnan tukeminen KUVA. Lasten kuulonkuntoutuksen polku. 820 vettä. Mikäli epäily lapsen kuuloviasta syntyy vasta puheen kehityksen ongelmien myötä, on vahinkoa päässyt jo tapahtumaan. Kaikkien vastasyntyneiden kuulonseulonta on merkittävästi aikaistanut kuulovikaepäilyä. Seulonnalla tarkoitetaan kaikille lapsille suoritettavaa koneellista kuulontutkimusta heti syntymän jälkeen. Automaattilaite ilmoittaa positiivisen tai negatiivisen seulontatuloksen ennalta asetetun mittaustulosrajan mukaisesti. Seulontalaite ei siten anna mitään arviota kuulon tasosta. Nykyään varhaisvaiheen kuulon seulontaa toteutetaan kaikissa Suomen synnytyssairaaloissa. Seulontamenetelmänä käytetään yleensä sisäkorvan kaikuvasteen määritystä eli otoakustista emissiotutkimusta. Testi tehdään synnytysvuodeosastolla lapsen ollessa muutaman vuorokauden ikäinen, ja siitä huolehtii yleensä synnytysosaston henkilökunta. Ne lapset, joilla ei saada riittäviä kuulovasteita, testataan uudestaan lyhyen ajan sisällä joko emissiotestillä tai aivorungon sähköisten potentiaalien (ABR) mittauksella. Seulonta on siis useimmissa yksiköissä kaksivaiheinen. Seulaan jää noin 1 2 % kaikista lapsista, ja kuulovammaisiksi heistä osoittautuu yleensä noin 10 % (Hyvärinen ja Pirinen 2009). On siis hyvä muistaa, että valtaosa seulaan jääneistäkin osoittautuu aivan normaalikuuloisiksi. Varhaisvaiheen seulonnalla pyritään löytämään heti syntymän jälkeen lapset, joilla on kehitystä haittaava kuulovika ( Joint Commit- A. Hyvärinen ym.

3 tee on Infant Hearing 2007). Huomattavakaan toispuolinen kuulon heikkenemä ei aiheuta lapselle merkittävää kehitysviivettä ensimmäisten ikävuosien aikana. Tämän vuoksi vain toiselta puolelta saatavan seulontavasteen katsotaan riittävän seulan läpäisemiseen, eikä näitä lapsia lähdetä yleensä tutkimaan enempää. Seulonta ei kuitenkaan löydä eteneviä kuulovikoja, ja tämän vuoksi perusterveydenhuollossa suoritettavat kuulontutkimukset ovat edelleen tärkeitä. Seulonta poistaa tarpeen tutkia kuuloa alle puolen vuoden ikäisiltä lapsilta, mutta tämän jälkeen kuuloa täytyy tutkia ja epäilyn herätessä lähettää lapsi yksikköön, jossa voidaan tehdä luotettavaa diagnostiikkaa. Edelleen tulee muistaa, että vanhempien epäily lapsensa kuuloviasta tulee aina ottaa vakavasti. Kuulovikaepäilyn varmistaminen eli diagnoosivaihe on yleensä haasteellista palapeliä, jossa joudutaan yhdistelemään useita erityyppisiä tutkimuksia, eikä diagnoosi useinkaan varmistu yhdellä käyntikerralla. Mitä vanhempi tutkittava lapsi on ja mitä hankalammasta vammasta on kysymys, sitä nopeammin kuulovammadiagnoosi voidaan tehdä, mutta kuulon tason tarkka määritys vaatii aina enemmän aikaa ja useampia tutkimuskäyntejä. Tutkimusvaihe Seulaan jääneelle lapselle suoritetaan ensimmäiset diagnostiset kuulontutkimukset mahdollisimman pian seulonnan toisen vaiheen jälkeen eli noin 1 2 kuukauden iässä. On luonnollista, että vastasyntyneen perhe elää epävarmuudessa, kunnes varmuus lapsen kuulosta on saatu, ja tämän vuoksi tarpeettoman pitkiä viiveitä tutkimusten aloittamiseen tulee välttää. Lapselle tehdään ns. objektiivisen kuulon mittaukset normaalin unen aikana. Nämä mittaukset sisältävät emissiovasteiden (TEOAE, DPOAE) ja aivorungon sähköisten kuulovasteiden (ABR, ASSR) mittauksia. Menetelmät ja käytettävät laitteet vaihtelevat yksiköittäin. Kaikki tutkimukset ovat kuitenkin lapselle kivuttomia. Aivorungon sähköisistä vasteista pystytään jo laatimaan ensimmäinen arvio kuulon tasosta eli saadaan ns. estimaattiaudiogrammi. Lisäksi lapsen reaktioita eri ääniin havainnoidaan. Lapsen iän karttuessa tutkimusten painopiste alkaa siirtyä yhä enemmän kohti kliinisiä kuulontutkimuksia. Ensin havainnoidaan lapsen reaktioita äänikentässä, ja sitten tutkitaan mahdollisesti lapsen kuuloaistimuksen ehdollista refleksiä (visual reinforced audiometry, VRA). Seuraavaksi lapselle opetetaan leikkiaudiometriaa, jossa lapsi äänen kuullessaan esimerkiksi laittaa palikan koriin. Nämä tutkimukset vaativat erityisesti lapsille suunnitellut tutkimustilat ja osaavan tutkimushenkilöstön. Pieniä lapsia tutkittaessa saadaan luotettavia tuloksia, mikäli käytetään kahta tutkijaa ja riittävästi aikaa. Yksittäinen mittaus voi aina sisältää virhelähteitä, minkä vuoksi tutkimuksia on tehtävä toistetusti, jotta kuulon tasosta saadaan luotettava käsitys. Kuulokäyrä näyttää paranevan hiljalleen lapsen kasvaessa, mutta tässä tulee muistaa kliinisten kuulontutkimusten luonnollinen kulku: alkuvaiheen reaktiokynnyksestä siirrytään kohti todellista kuulokynnystä. Vain mittaustarkkuus siis paranee, ei kuulo. Lapsen kuulovammadiagnoosi aiheuttaa joskus vanhempien kieltämisreaktion: kuulovamman olemassaoloa ei haluta myöntää. Vanhemmilla on suuri halu havaita kuulo reaktioita, ja kuulovikaisen lapsen kyky reagoida muihin ympäristöstä tuleviin vihjeisiin, kuten liikkeeseen ja valoon, aiheuttaa usein ristiriitaisia havaintoja. Tämän ilmiön tunteminen sekä tilanteen huolellinen selvittäminen ja perheen informointi, auttavat perhettä selviämään alkuvaiheen sekavuudesta ja luovat pohjan kuntoutuksessa myöhemmin tarvittavalle luottamukselle. Vanhempien kanssa keskustelulle onkin varattava riittävästi aikaa diagnoosivaiheessa. Vaikean kuulovamman löytyminen omalta lapselta on vanhemmille luonnollisesti järkytys. Kuntoutus Kun kuulovamman tasosta on saatu käsitys, suunnitellaan tarvittava kuntoutus. Kaikkein lievimmissä vioissa voidaan selvitä ilman apuvälineitä, mutta yleensä kuntoutuksen perustana on äänten vahvistaminen kuulokojeilla tai hankalimmissa vioissa sisäkorvaistutteella. Lapsilla käytetään aina kahta korvantauskuulokojetta, jos se vain on suinkin mahdollista. 821 Lasten kuulonkuntoutuksen polku

4 AUDIOLOGIA YDINASIAT 88Kuulovian varhainen toteaminen vähentää kehitykselle aiheutuvaa haittaa. 88Vaikeat kuuloviat tulisi diagnosoida ennen kolmen kuukauden ikää, ja kuntoutus pitäisi aloittaa ennen puolen vuoden ikää ja asentaa sisäkorvaistute vuoden iässä. 88Lasten kuulonkuntoutus on moniammatillista yhteistyötä, joka kestää koko lapsuuden ajan. 88Tekniset apuvälineet eivät tee kuulovikaisesta normaalikuuloista. vähintään keskivaikeasta kuulovammasta aiheutuvaa kehitysviivettä, joka lapsen on kurottava kiinni kuntoutuksen alettua. Kuulovika aiheuttaa yleensä viivästystä puheen ja kielen kehitykseen ja estää vaikeimmissa tapauksissa kokonaan normaalin puhekommunikaation kehittymisen. Tärkein kehitysviivettä määrittävä tekijä on kuulovian synnyn ja asianmukaisen kuntoutuksen käynnistämisen välinen aika. Muina vaikuttavina tekijöinä ovat luonnollisesti muut mahdolliset vammat ja sairaudet sekä lapsen yksilölliset ominaisuudet. Perheen ja lähipiirin antamalla kielellisellä esimerkillä on myös erittäin selkeä vaikutus lapsen kehitykseen. 822 Myös sisäkorvaistute asennetaan molempiin korviin, mikäli kuulon heikkenemä on korvissa sellainen, ettei tavanomaisella akustisella vahvistamisella todennäköisesti saavuteta puheen erottamiseen riittävää kuuloa kummassakaan korvassa. Osalla potilaista, joilla toisella puolella on riittävästi jäännöskuuloa, voidaan menestyksekkäästi käyttää toisessa korvassa sisäkorvaistutetta ja toisessa tavanomaista kuulokojetta (Eapen ja Buchman 2009). Kuulokojeen käyttö voidaan aloittaa 5 6 kuukauden iässä. Koska kuulon heikkenemän tarkka määritys on lapsilla hankalaa ja jopa osin mahdotonta, joudutaan kuntoutuksen alussa aina sietämään epävarmuutta ja lähtemään liikkeelle hieman vajavaisin tiedoin. Aluksi voidaankin aina puhua kojekokeilusta, jossa lapsen kuulovasteiden kehittymistä seurataan kojekuntoutuksen alettua tiheästi. Kuulonmittauksia tehdään sekä kojeiden kanssa että ilman niitä. Parantuneet vasteet kojeita käytettäessä varmistavat kuulovian diagnoosia ja kertovat vasteesta kuntoutukseen. Tarvittaessa kojekokeilu voidaan aloittaa osastojaksolla, jolloin peräkkäisinä päivinä suoritetuilla tutkimuksilla päästään nopeammin varmistamaan kojeiden vahvistuksen riittävä taso ja samalla voidaan ohjata perhettä kojeiden käyttämisessä. Kaikkien lasten varhainen kuulonseulonta on selvästi aikaistanut kuulovammojen diagnosointi-ikää. Tämä pienentää merkittävästi Sisäkorvaistute Ellei tavallisilla kuulokojeilla saada riittävää kuntoutusvastetta, voidaan harkita sisäkorvaistutteen asentamista vuoden ikäisenä (Kral ja O Donoghue 2010). Tämän hoidon ikäraja on selvästi laskenut viime vuosien aikana. Vielä muutama vuosi sitten kahden vuoden ikää pidettiin riittävänä. Nykyisin pyrkimyksenä on asentaa sisäkorvaistute jo lähempänä yhden vuoden ikää. Istutekuntoutuksessa leikkausiän varhentuminen on merkittävin syy selvästi parantuneisiin tuloksiin. Nykyisin voidaan suurimmalle osalle perheistä kertoa istutevaihtoehdosta jo noin puolen vuoden iässä eli silloin, kun lapselle aletaan sovittaa kuulokojeita. Mikäli kuuloreaktiot puuttuvat kokonaan muuten normaalisti kehittyneeltä lapselta tuossa iässä, on epätodennäköistä, että tavanomainen kojekuntoutus riittää puheen ja kielen normaaliin kehitykseen. Perheille jää siten enemmän aikaa sopeutua ajatukseen tulevasta leikkauksesta ja valmistautua edessä olevaan intensiiviseen kuntoutukseen. Seuranta Kuulovikaiset lapset käyvät säännöllisesti seurannassa hoitavassa yksikössä aluksi muuta mien kuukausien välein mutta siirtyvät myöhemmin puolivuosittaisiin käynteihin. Kun lapsen puheen ja kielen kehityksen sekä oppimisen nopeimman vaiheen aika on ohi A. Hyvärinen ym.

5 noin kymmenen vuoden iässä, voidaan siirtyä vuosittaisiin seurantakäynteihin. Säännöllisen seurannan tarkoituksena on varmistaa kuulonkuntoutuksen toteutuminen ja seurata vastetta. Käynneillä mitataan lapsen kuulo ja tarkistetaan kojeiden antama vaste. Samalla tarkastetaan kuulokojeiden oikea toiminta ja korvakappaleiden istuvuus. Käynneillä tehdään myös tilannearvioita tarvittavista muista apuvälineistä ja päivitetään mahdolliset viranomaisten vaatimat lausunnot. Näiden teknisten asioiden lisäksi käynneillä pyritään tukemaan lasta ja perhettä sopeutumisessa kuulovamman kanssa elämiseen. Säännölliset seurantakäynnit päättyvät noin vuoden iässä, jonka jälkeen siirrytään tarvittaessa tehtäviin käynteihin. Esikoulu- ja kouluvaihe aiheuttavat suuren murroksen lapsen elämään. Kuulovammaisen lapsen tapauksessa näissä murrosvaiheissa tarvitaan erityistä tukea ja seurantaa. Kouluvaiheessa lapsen kuunteluetäisyys puhujaan kasvaa merkittävästi, jolloin kuuleminen hankaloituu. Puhuttu kieli muuttuu yhä abstraktimmaksi ja informaation määrä puheessa kasvaa merkittävästi. Kuulovammasta tai muista syistä johtuvat puheen ja kielen kehityksen viiveet voivat altistaa myös lukemisen ja kirjoittamisen ongelmille. Esiopetusjaksoa (esikoulu ja koulun ensimmäinen ja toinen luokka) voidaan tarvittaessa jatkaa nelivuotiseksi. Tällä varmistetaan riittävän hyvä perusta myöhemmälle oppimiselle. Kuntoutuksessa käytetään apuvälineenä lisäksi FM-laitetta, jolla pyritään optimoimaan kuuntelutulos myös hankalammissa olosuhteissa. FM-laitteessa käytetään erillisiä lähetin- ja vastaanotinyksikköjä, joiden välillä ääni siirtyy radiotaajuisena signaalina. Laitteistolla vältetään akustisen signaalin heikkeneminen 6 db:n verran aina matkan kaksinkertaistuessa, eli näin parannetaan häiriöetäisyyttä. FM-laite otetaan käyttöön yleensä esikoulussa tai koulun ensimmäisellä luokalla. Koulunaloitusvaiheessa kuulovammaisten lasten kuntoutusohjaaja toimii erittäin tärkeässä roolissa välittäen tietoa kuulovammasta ja sen kuntoutuksessa tarvittavista apuvälineistä opettajille ja myös luokkatovereille. Tämä helpottaa koko yhteisön sopeutumista tilanteeseen. Koulumaailmassa on nykyään pyrkimyksenä integroida erityisoppilaat mahdollisimman pitkälti normaaliin opetukseen. Samanaikaisesti kuitenkin kunnissa on selviä paineita kasvattaa ryhmäkokoja sekä karsia luokissa toimivien avustajien määrää. Luokkatilan vähäinen kaiku ja taustahälyn mahdollisimman vähäinen määrä takaavat parhaan mahdollisen kuunteluympäristön. Mitä suuremmissa ryhmissä toimitaan, sitä enemmän taustamelua syntyy. Isommissa ryhmissä myös opettajan ja avustavan henkilökunnan aika jakaantuu useammalle lapselle. Tämä aiheuttaa haasteita myös erilaisten apuvälineiden oikeassa käytössä ja lisää riskiä, ettei kuulovammainen käsitäkään saamiaan ohjeita oikein. Moniammatillisuus Puheen ja kielenkehityksen turvaamiseksi tai jo syntyneen viiveen hoitamiseksi useat kuulovikaiset lapset tarvitsevat laajempaa tukea. Yleensä lapset tutkitaan työryhmässä, jossa voidaan kartoittaa lapsen kokonaisselviytymistä ja tarvittavia tukitoimenpiteitä. Työryhmässä on tavallisesti foniatri, psykologi, puheterapeutti sekä kuulonkuntoutuksesta vastaava audiologi tai korvalääkäri. Lisäksi työryhmään kuuluvat lasten kuulon tutkijat, kuntoutusohjaaja sekä sosiaalityöntekijä. Lapselle tehdään lähtötason selvittämistä varten tutkimukset kuntoutuksen alussa, ellei lapsi ole jäänyt varhaisvaiheen seulaan. Tällöinhän painopiste ei ole lähtötason selvittämisessä vaan perheen ohjaamisessa kuulovamman kanssa elämiseen. Työryhmässä voidaan tehdä tarvittaessa laajempia selvityksiä lapsen siirtyessä esikouluun tai kouluun, jolloin kyetään parhaiten suunnittelemaan lapselle tarvittava koulumuoto ja tarvittavat tukitoimet sinne. Puheterapia ja sopeutumisvalmennus Kuulonkuntoutuksella pyritään mahdollistamaan puheen ja kielen normaali kehitys. Useimmat vaikeasti kuulovammaiset lapset tarvitsevat säännöllistä puheterapiaa tämän tukemiseksi. Terapian tarve määräytyy kehitysviiveen mukaan, mutta yleensä säännöllisen 823 Lasten kuulonkuntoutuksen polku

6 AUDIOLOGIA tuen tarve kestää noin viidenteen ikävuoteen saakka. Vaikeasti kuulovammaisten terapiat toteutetaan Kelan kustantamana. Lievemmissä kuulovioissa voi pelkkä puheterapeutin ohjaus ja seuranta riittää, mutta mikäli tarvitaan säännöllisempää terapiaa, se täytyy järjestää perusterveydenhuollon kautta. Lapset ottavat yleensä kiinni kehityseron ikätovereihinsa kuntoutuksen aikana. Nykyisellä sisäkorvaistutekuntoutuksella saadaan pelkästään vaikeasti kuulovikaisista lapsista suurin osa kielen ja puheen normaalin kehityksen rajoihin kouluikään mennessä (Kral ja O Donoghue 2010). Useimmat heistä pystyvät siis etenemään normaaliin kouluun, joskin silti saatetaan yhä tarvita erilaisia tukikeinoja. Kuulovammainen lapsi ja perhe ovat koko lapsen kasvun ajan muuttuvien haasteiden edessä. Kuulovika vaatii sopeutumista, ja tätä edesautetaan sopeutumisvalmennuksen avulla. Valmennusta voidaan järjestää sairaaloiden omana toimintana tai järjestöjen kautta. Sopeutumisvalmennuksessa pyritään antamaan koko perheelle lisää tietoa kuulovammasta ja sen kuntoutuksesta, mielellään juuri siinä vaiheessa, kun perhe on siirtymässä kohti uutta vaihetta elämässään. Valmennusta toteutetaan tiiviinä tietoiskumaisina päiväkursseina tai esimerkiksi Kuuloliiton järjestäminä pidempinä kursseina. Tällöin voidaan tarjota perheille paremmin aikaa keskustella toisten vastaavassa tilanteissa olevien perheiden kanssa. Tällaisesta vertaistuesta voi olla erittäin paljon apua. Vaikeiden kuulovammojen aiheuttamat tyypilliset ääntämisvirheet, kuten takainen ääntämys ja äänteiden korvautumiset toisilla, ovat vähentyneet ja vähenevät edelleen selvästi parantuneen kuntoutuksen ansiosta. Tässä piilee kuitenkin myös pieni vaaratekijä; normaalilla ääntämyksellä puhuva lapsi on kaikesta huolimatta kuitenkin kuulovammainen. Tämä tulee muistaa, kun näitä lapsia kohdataan neuvoloissa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon piirissä. ovat merkittävästi parantuneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Todennäköisesti emme saavuta yhtä suurta harppausta kuntoutustuloksissa seuraavina vuosina, mutta pienet edistysaskeleet useammalla alueella vievät kuntoutusta kuitenkin vähitellen eteenpäin. Suomessa ollaan nyt siirtymässä sisäkorvaistutteiden molemminpuoliseen asennukseen varhaislapsuuden kuurojen kuntoutuksessa. Näin seuraamme muissa Pohjoismaissa jo muutaman vuoden vallinnutta hoitokäytäntöä. Molemminpuolisella istutehoidolla pyritään parantamaan kykyä kuulla hälyssä ja mahdollisuutta saavuttaa jonkinasteinen suuntakuulo, mikä parantaa kuulovikaisen suoriutumista arjessa (Eapen ja Buchman 2009). Kuulokojeiden ja istutteiden kykyä muokata ääntä ja siten auttaa kuulovammaisen selviytymistä hankalissa kuunteluolosuhteissa parannetaan tekniikan kehittymisen myötä. Laitteistot saadaan pienemmiksi, mutta kaikesta tekniikan kehittymisestä ja tehokkaasta kuntoutuksesta huolimatta potilaasta ei saada normaalikuuloista luvulla sisäkorvaistutteen saaneet lapset alkavat siirtyä jo keskiasteen opintoihin ja sitä kautta työelämään. He muodostavat siten uuden ryhmän, johon kuuluvia yhä useammat terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat opiskelija- ja työterveyshuollossa. Tulevaisuuden haasteena on tukea tämän kuulovikaisten ryhmän selviytymistä yhä lisääntyvää kommunikaatiota vaativassa yhteiskunnassa. ANTTI HYVÄRINEN, erikoislääkäri AARNO DIETZ, erikoislääkäri KYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka HEIKKI LÖPPÖNEN, professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto ja KYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Sidonnaisuudet Antti Hyvärinen, Aarno Dietz ja Heikki Löppönen: Kirjoittajat ovat toimineet luennoitsijoina ja osallistujina koti- ja ulkomaisiin kongresseihin ja koulutuksiin sisäkorvaistutteita valmistavien yhtiöiden (Cochlear ja Med-El) tuella. Tulevaisuus 824 Sisäkorvaistutehoidon kehittymisen myötä vaikeiden kuulovikojen kuntoutustulokset A. Hyvärinen ym.

7 KIRJALLISUUTTA Eapen RJ, Buchman CA. Bilateral cochlear implantation: current concepts. Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2009;17: Hyvärinen A, Pirinen E, toim. Melu ja kuulo. Pienten lasten varhainen kuulon kuntoutus: XXX valtakunnalliset audio logian päivät Kuopio Helsinki: Suomen Audiologian yhdistys r.y Joint Committee on infant Hearing. Year 2007 position statement: principles and guidelines for early hearing detection and intervention programs. Pediatrics 2007;120: Kral A, O Donoghue GM. Profound deafness in childhood. N Engl J Med 2010;363: Sosiaali- ja terveysministeriö. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2005:5. Helsinki: Sosiaali- ja Terveysministeriö Summary Auditory rehabilitation path for children The suspicion of a hearing defect is nowadays raised during auditory screening, which is performed on all newborn immediately after birth. Final diagnosis requires several examination visits, during which clinical examinations are combined with electrical examinations of auditory responses. Auditory rehabilitation is executed with hearing aids applied in both ears. If conventional auditory rehabilitation with hearing aids does not ensure sufficient hearing for the development of speech, the child can be provided with a cochlear implant. Children with a hearing defect should regularly be monitored. A multiprofessional team participates in the rehabilitation. 825

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Miksi vammaistukipäätöksissä on paljon alueellisia

Lisätiedot

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

TIETOPAKETTI KUULOSTA

TIETOPAKETTI KUULOSTA TIETOPAKETTI KUULOSTA www.gnresound.fi 13.4.2016 Kuuloliitto ry Laita kuulokojeesi induktiiviselle kuuntelukanavalle KUULOLIITTO RY Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestönä toimii kuulovammaisten tukena,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Oheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.

Lisätiedot

Kuulo ja ikääntyminen

Kuulo ja ikääntyminen Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Lasten kuulovikojen seulonta

Lasten kuulovikojen seulonta Katsaus tieteessä Jukka Kokkonen LL, apulaisylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka jukka.kokkonen@pkssk.fi Jaakko Salonen LL, vs. osastonylilääkäri TYKS, korva-,

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Puheen kehityksen ongelmat

Puheen kehityksen ongelmat Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Satakieliseminaarit 2002 2014

Satakieliseminaarit 2002 2014 Satakieliseminaarit 2002 2014 Seminaarijulkaisujen ohjelmien teemat / aiheet vuosina 2002 2014 Seminaarijulkaisu 2002, Vaasa Nottinghamin malli sisäkorvaistutetta käyttävien lasten kuntoutuksessa, 2002

Lisätiedot

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian poliklinikka Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle Foniatrian erikoisalan numero lähetettä tehdessä on 57. Foniatrian alaan kuuluvat äänen,

Lisätiedot

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo

Lisätiedot

Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä

Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Kuulovammaisuuteen liittyviä käsitteitä Huonokuuloinen Kuuro Kuuroutunut Sisäkorvaistutetta käyttävä Viittomakielinen Koulu on maailman hankalin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Liity jäseneksi. Kuuloliitto ry Ilkantie Helsinki p. (09) Aluetoimistot.

Liity jäseneksi. Kuuloliitto ry Ilkantie Helsinki p. (09) Aluetoimistot. Kuuloliitto maksaa postimaksun KUULOLIITTO ry Tunnus 5005138 00003 Vastauslähetys Kuuloliitto ry Ilkantie 4 00400 Helsinki p. (09) 580 3830 info@kuuloliitto.fi www.kuuloliitto.fi Neuvontapuhelin: (09)

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto Kuuleeko koulu? tutkimushanke Kuuleko koulu? kehi2ämishanke Koulutushanke Valteri ja POVer Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto 1 19.9.16 Hankkeen taustaryhmä: * Kuulovammaisten lasten vanhempain

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

T ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A Sisäkorvaistutetta käyttävät 18-vuotta täyttäneet nuoret (yksin tai yhdessä huoltajan kanssa).

T ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A Sisäkorvaistutetta käyttävät 18-vuotta täyttäneet nuoret (yksin tai yhdessä huoltajan kanssa). Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve -tutkimushanke. HUMAK & KELA 2011-2012 T ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla

Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla Sairaanhoitaja Jenni Koskinen Fysioterapeutti Kati Peltomäki Tyks Kuntoutusosasto Kaskenlinna 13.3.2017 VSSHP/Aivoviikko Moniammatillisuus Kuntoutuja/potilas

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com

Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx6 sovitusohjelma Connexx6 on viimeisin Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. Connexx6 sovitusohjelma on täysin NOAH yhteensopiva

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista 19.5.2017 Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus LL Harri Arikka Lastenneurologian erikoislääkäri vs. vastuualuejohtaja VSSHP Lasten ja nuorten

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Paikalliset voimat yhteen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Keuruun-Multian alueella Taru Soini Keuruun Multian th ky Taustaa Vuonna 2003 KeuLa työryhm ryhmä tuotettiin vuokaaviolla toimintamalli, miten

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten

Lisätiedot