Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina"

Transkriptio

1 ALKUPERÄISTUTKIMUS Hanni Sahlberg, Jaakko Salonen, Satu Jääskeläinen ja Helena Lapinleimu Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina Tausta: Kaikille vastasyntyneille tehtävä kuulonseulonta on ollut käytössä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa marraskuusta 2005 lähtien. Arvioimme tämän kaksivaiheisen seulonnan toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksessamme kävimme läpi lastentautien klinikan tiedot seulotuista vastasyntyneistä sekä kuulokeskukseen lähetettyjen lasten tutkimustulokset vuosilta Tulokset: Vuosina seulottiin TYKS:ssä vastasyntynyttä ja seulonnan avulla löydettiin 12 lasta, joilla oli molemminpuolinen keskivaikea tai vaikea kuulovamma. Kuulovamman esiintyvyys oli terveillä vastasyntyneillä 0,06 % ja pikkukeskosilla 0,8 %. Kaksivaiheisen seulontamallin kustannukset olivat 26 % yksivaiheista mallia pienemmät. Päätelmät: Nämä esiintyvyysluvut ovat hieman yleisiä arvioita pienemmät. Tätä selittänevät luontainen vaihtelu esiintyvyydessä, etenevien kuulovikojen ilmenemättömyys seulonnassa ja mahdolliset seulan virheellisesti läpäisseet. Kaksivaiheinen seulontamenetelmä on kustannustehokas, ja turhaan jatkotutkimuksiin lähetettävien määrä jää vähäiseksi. Kuulovian varhainen havaitseminen on tärkeää vastasyntyneen kielelliselle kehitykselle riippumatta siitä, muodostuuko lapsen kieleksi puhuttu kieli vai viittomakieli. Arvioidaan, että noin yhdestä kolmeen vastasyntynyttä tuhannesta on keskivaikeasti tai vaikeasti kuulovammaisia. Niistä vastasyntyneistä, jotka ovat joutuneet ensimmäisinä elinpäivinään tehohoitoon, kuulovika todetaan 2 4 %:lla (Eren- berg ym. 1999). Aiemmin vain riskiryhmiin kuuluneiden vastasyntyneiden kuulo seulottiin, mikä jätti noin puolet vastasyntyneiden kuulovioista havaitsematta (US Preventive task force 2008). Tuolloin kuulovammat todettiin usein vasta silloin, kun normaalia kielenkehitystä ei voitu enää turvata apuvälinein ja kuntoutuksen avulla. Kuulovian esiintyvyyttä voidaan kuitenkin pitää suurena etenkin verrattaessa sitä toiseen kaikilta vastasyntyneiltä seulottavaan poikkeavuuteen eli hypotyreoosiin, jonka esiintyvyys on 28/ vastasyntynyttä (Virtanen ym. 1989). Sosiaali- ja terveysministeriön (2004) suosituksen mukaan tavoitteena on, että synnytyssairaala seuloo vastasyntyneiden kuulon ennen kotiutumista käyttäen otoakustista emissiota tai automaattista aivorunkoherätevastetta. Suurimmalla osalla kuulovika on sisäkorvaperäinen ja etenkin suurien taajuuksien kuuleminen on heikentynyt (Luotonen 2008). Sensorineuraalisten kuulovikojen lisäksi lapsilla esiintyy myös konduktiivisia ja sekamuotoisia kuulovikoja. Vastasyntyneen korvassa voi sikiökautisten häiriötekijöiden jäljiltä olla kuulovian aiheuttavia rakennepoikkeamia: ulko-, väli- tai sisäkorvan tai hermon rakenteita voi puuttua tai ne saattavat olla epämuodostuneita. Varhaisista kuulovioista noin puolet on perinnöllisiä (kuva 1). Näistä kuulovioista 26 % liittyy erilaisiin oireyhtymiin, kuten Usherin tai Waardenburgin oireyhtymään. Osassa perinnöllisistä vastasyntyneen kuulovioista syy on yhden geenin mutaatio, usein Connexin 26 proteiinia koodaavassa geenissä (GJB2). Hankinnaiset kuuloviat ovat yhteydessä perija postnataalikauden sairauksiin ja näiden hoitojen haittavaikutuksiin (taulukko 1), Duodecim 2011;127: = Kliininen tutkimus -artikkeli

2 mutta perusteellistenkin tutkimusten jälkeen 40 %:lle vastasyntyneen kuulovioista ei löydetä syytä (Dietz ym. 2009). Kuulonseulonnan menetelmiä Lasten kuulonseulontaa on mahdollista tehdä useilla eri menetelmillä, joista vain objektiivisia tutkimusmenetelmiä voidaan käyttää alle puolen vuoden ikäisillä lapsilla (taulukko 2). Otoakustisen emission (OAE) mittaamiseen perustuvissa menetelmissä johdetaan korvaan laajakaistainen ääni ja mitataan äänivastetta, joka syntyy, kun simpukan ulommat karvasolut reagoivat ääniaallolle (kuva 2). OAE-vaste saadaan useimmiten, jos tutkittavan kuulo on parempi kuin db. Tällainen kuulotaso on useimmiten riittävä normaalille kielenkehitykselle. Suuren riskin ryhmässä tehdyn tutkimuksen mukaan OAEmenetelmän herkkyydeksi saatiin 80 % ja tarkkuudeksi 92 % (van Straaten 1999). Emissioiden mittaaminen kertoo vain välija sisäkorvan toiminnasta, jolloin keskushermostoperäinen tai kuulohermon toiminnasta johtuva kuulovika jää huomaamatta. Keskosten ja tehohoitoa tarvinneiden lasten tutkimisessa OAE-menetelmä on puutteellinen, sillä näillä lapsilla esiintyy kuuloradan vaurioita kuulohermon tai aivorungon tasolla. Tällöin sisäkorva toimii normaalisti ja antaa positiivisen vasteen OAE-mittauksessa. Ääniaistimus ei kuitenkaan välity aivojen kuuloalueille. Kuuloradan perifeerisen ja sentraalisen, aivorungossa sijaitsevan osan toimintaa voidaan mitata aivorungon kuuloherätevastetutkimuksella (BAEP, brainstem auditory evoked potential, tai ABR, auditory brainstem response). Tämän tutkimusmenetelmän automatisoidussa muodossa, a-abr:ssä, korvakäytävään johdetaan halutulla seulontatasolla (35 tai 45 db) ääniärsykkeitä, tavallisimmin laajakaistaisia äänipurskeita (click). Sisäkorvassa, kuulohermossa ja aivosillan ja keskiaivojen eri tumakkeissa syntyvät kuuloherätevasteet mitataan ihoelektrodeilla korvakäytävästä tai korvan takaa; vertailuelektrodina on EEG-elektrodi otsalla tai päälaen iholla (kuva 3). Kuuloradan vaurioiden neurologisessa tasodiagnostiikassa Oireyhtymään liittyvät 26 % Geneettiset 46 % Oireyhtymään liittymättömät 74 % Synnynnäiset kuuloviat Hankinnaiset 14 % Kuva 1. Synnynnäisten kuulovikojen etiologia. Idiopaattiset 40 % BAEP-menetelmä on erittäin herkkä, magneettikuvauksen luokkaa (Lang ym. 2006). Vaste laajakaistaiselle ärsykkeelle ei takaa normaalikuuloa kaikilla tärkeillä taajuusalueilla, joten pieni osa huonokuuloisista voi jäädä toteamatta tällä menetelmällä, etenkin jos kuulokäyrän muoto on jyrkästi laskeva tai nouseva (Erenberg ym. 1999). Menetelmän herkkyydeksi saatiin 90 % ja tarkkuudeksi 93 % tutkimuksessa, joka suoritettiin suuren riskin vastasyntyneillä (van Straaten 1999). Tehohoidossa olleille lapsille suositellaan aina tehtäväksi vähintään a-abr-seula (Autti-Rämö ym. 2005, Lin ym. 2005). Ei-automaattista BAEP/ABR-menetelmää voidaan käyttää kuulokynnysten määrittämiseen henkilöillä, joille ei voida tehdä normaa- Taulukko 1. Synnynnäisten kuulovikojen riskitekijöitä (Joint Committee on Infant Hearing 2007). Kuulovian riskitekijöitä Tehohoito (yli 2 vrk) Verenvaihtoa vaativa hyperbilirubinemia Respiraattorihoito Meningiitti tai veriviljelypositiivinen sepsis Korvan, kaulan ja leuan alueen epämuodostumat, kuten fibroomat Tietyt kromosomipoikkeavuudet Alle 1500 g:n syntymäpaino tai syntymä ennen raskausviikkoa 32 Ototoksiset lääkeaineet, kuten furosemidi, aminoglykosidit ja platinajohdokset Lähiomaisen synnynnnäinen kuulovika Eräät tartuntataudit, kuten sytomegalo-, toksoplasma-, herpes-, syfilis- ja vihurirokkoinfektiot 1935 Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina

3 ALKUPERÄISTUTKIMUS Taulukko 2. Kuulonseulonnan menetelmiä. Menetelmä Ikä Edut Puutteet Räikkä/torvi Yli 8 kuukauden ikäisille Helppo Halpa Ääni liian voimakas Epäherkkä ja epätarkka: lapsi saattaa aistia välineen aiheuttaman paineaallon ihollaan ja kääntää päätään, vaikka kuulo olisikin huono Ääniympäristö, jossa lapsi on kasvanut, vaikuttaa siihen, kiinnostaako ääni lasta niin, että tämä kääntää päänsä äänilähdettä kohti Testaajan käyttäytyminen saattaa ohjata lasta kääntämään päätään, vaikka tämä ei kuulisikaan ääntä Lapsen vireystila vaikuttaa paljon Lapsen oltava rauhallinen ja korvakäytävien puhtaat Uikku Yli 8 kuukauden ikäisille Helppo Halpa a-oae Vastasyntyneestä lähtien Objektiivinen Osoittaa konduktiivisen kuulovian Objektiivinen Tunnistaa auditiivisen neuropatian a-abr Vastasyntyneestä lähtien Lapsen oltava rauhallinen Tämäkään ei ole täysin herkkä (vääriä negatiivisia tuloksia todettu) Saattaa antaa normaalin vasteen, jos kuulokäyrän muoto on jyrkästi nouseva tai laskeva Kallis Kallis Vaatii koulutuksen saaneen henkilön tulkitsemaan vastaukset BAEP Vastasyntyneestä lähtien Objektiivinen Kuulokynnyksen määrittäminen mahdollista a-oae = automaattinen otoakustisen emission mittaus a-abr = automaattinen auditorisen aivorunkovasteen mittaus BAEP = auditorisen aivorunkovasteen mittaus 1936 lia audiometriaa. Tässä niin sanotussa aivorunko audio met riassa annetaan ääniärsykkeitä eri voimakkuuksilla hakien tasoa, jossa vastetta ei enää saada. Hiljaisin herätevasteen tuottava äänenvoimakkuus vastaa likimain kuulokynnystasoa. Aivorunkoaudiometriassa käytetyt ääniärsykkeet voivat olla joko äänipurskeita tai puhdasääniärsykkeitä. Normaalikuuloisella vastasyntyneellä db:n ääniärsykkeellä saadaan selvät kuuloherätevasteet. Tulokset tulkitsee menetelmään perehtynyt lääkäri, useimmiten kliininen neurofysiologi tai korvalääkäri. Etenkin vastasyntyneiden tehohoidossa hoidetuille suuren riskin vastasyntyneille tämä tutkimus lienee parempi kuin automaattiset seulontamenetelmät. Italialaisessa tutkimuksessa (Suppiej ym. 2007) 150 vastasyntyneen kuulo tutkittiin kolmella menetelmällä: OAE- ja a-abr-menetelmillä sekä BAEP-rekisteröintiin perustuvalla aivorunkoaudiometrialla. Tehohoidossa olleiden suuren riskin lasten keskuudessa oli vääriä positiivisia tuloksia OAE:llä tutkituista 21,2 %, a-abr:llä 28,5 % ja BAEP:llä 8,9 %. Vääriä negatiivisia saatiin tutkimuksessa ai noas taan a- ABR:llä, jolla jäi havaitsematta yksi yhdeksästä (11,1 %) huonokuuloisesta. Kaksivaiheinen seulonta aloitetaan OAEtutkimuksella ja seulontamallin mukaan tehdään lapselle vielä a-abr, jos toisesta tai molemmista korvista puuttuu emissiovaste. Koska OAE-tutkimus on halvempi ja a-abrtutkimus tarkempi, tulee seulasta nämä kaksi tutkimusmenetelmää yhdistämällä tarkka ja kustannuksiltaan edullinen. Lisäksi tarkkuuden parantuminen vähentää jatkotutkimuksiin lähetettävien lasten määrää (Lin ym. 2005, Hoth ym. 2009). BAEP-, OAE- ja a-abr-tutkimukset voidaan suorittaa vastasyntyneelle tämän nukkuessa, mikä on tutkimuksen onnistumisen kannalta hyödyllistä (Luotonen 2008). Käytetyt ääniärsykkeet ovat voimakkuudeltaan turvallisia, eivätkä korvakäytäväkuulokkeet tai elektrodit aiheuta lapselle haittaa tai kärsimystä. Kuulonseulonta tulee suorittaa vastasyntyneen kotiutuessa synnytyslaitokselta, mieluiten muutaman päivän ikäisenä (Erenberg ym. 1999). H. Sahlberg ym.

4 Kuva 2. Kuva OAE-mittaustilanteesta. Kuva 3. Kuva a-abr-mittaustilanteesta. Seulontamenetelmissä hyväksytyn vasteen herkkyydet on määritetty tilastollisin menetelmin. Näin ollen väärän negatiivisen todennäköisyys periaatteessa kasvaa, jos testiä toistetaan usein samalle tutkittavalle ( Joint Committee on Infant Hearing 2007). Tämä tulisi ottaa huomioon seulontamenettelystä sovittaessa. Toisaalta on myös esitetty, että parhaaseen seulontamalliin päästään, kun OAE-tutkimus toistetaan tarvittaessa jopa kolme kertaa ja a- ABR kaksi kertaa ennen potilaan lähettämistä jatkotutkimuksiin (Hoth ym. 2009). Tällainen menettelymalli vähentää jatkotutkimuksia tarvitsevien seulottavien määrän minimiin ja pitää seulonnan kustannukset pieninä. Jos vastasyntyneen kuulonseulonnan tulos on normaali, jää vastuu kuulon jatkoseulonnasta edelleen lastenneuvolalle. Neuvolan tulisi löytää lapset, jotka ovat virheellisesti läpäisseet seulan, joiden kuulovika on etenevä tai joilla on tulehduksellisesta syystä johtuva kuulonheikentymä. Kuulonseulontakäytännöt muualla Yhdysvalloissa vastasyntyneiden universaaliseula eli kaikkien lasten järjestelmällinen seulonta on lakisääteinen useassa osavaltiossa. Käytössä on joko OAE-menetelmä tai OAEja a-abr-menetelmien yhdistelmä, ja yli 95 % kaikista lapsista seulotaan. Ongelmana on seulan avulla löydettyjen lasten jääminen ilman diagnostisia toimenpiteitä ja kuntoutusta ( Joint Committee on Infant Hearing 2007). Ruotsissa yli 99 % vastasyntyneistä käy läpi kuulonseulonnan (Hergils 2007). Vuoden 2009 Audiologianpäiviä varten tehdyssä kyselyssä 18 Suomen noin 30 synnytyssairaalasta vastasi tekevänsä vastasyntyneiden kuulonseulontaa. Näistä sairaaloista kuudella oli käytössään vain OAE-menetelmä ja kahdellatoista sekä OAE- että a-abr-menetelmä. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa kuulonseulontaa on tehty vuodesta 2007 ja käytössä on ollut kaksivaiheinen seulonta OAE:llä ja a-abr:llä. Tänä aikana on seulottu lasta, joista kolme eli 0,069 % on saanut kuulovikadiagnoosin (Hyvärinen ja Pirinen 2009). Menetelmät TYKS:ssä on marraskuusta 2005 lähtien tehty kaikille vastasyntyneille kaksivaiheista kuulonseulontaa. Käytössä on ollut Madsen AccuScreen (Otometrics, Tanska), jolla voidaan tehdä sekä OAE- että a-abr-mittaukset. Kaikki sairaalassa syntyneet lapset tutkitaan ennen kotiutumista ensin OAE-menetelmällä. Jos tässä tutkimuksessa ei saada vastetta kummastakaan, tehdään lapselle a-abrmittaus (kuva 4). Jos lapsella on suvussaan kuulovikaa, kromosomipoikkeavuus, vakava infektio, kraniofasiaalinen poikkeavuus tai vakava asfyksia, tehdään sekä OAE- että a-abr-tutkimus (tau Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina

5 ALKUPERÄISTUTKIMUS Kuulonseulontaan osallistuvat vastasyntyneet Ei kuulovian riskitekijää Kuulovian riskitekijä vastasyntyneiden teho-osastolla. Lisäksi 125 pikkukeskosta lähetettiin aivorunkoaudiometriaan (taulukko 4). Vuosina TYKS:ssä diagnosoitiin vastasyntyneiden kuulonseulonnan avulla kaksitoista kuulovikaa (taulukko 5). Vastasyntyneillä diagnosoitujen kuulovikojen ilmaantuvuudeksi saatiin siis 0,1 %. Vastasyntyneiden teho-osastolla hoidetuista lapsista, jotka eivät täyttäneet pikkukeskosuuden kriteerejä, 0,6 %:lla todettiin molemminpuolinen kuulovamma. Kliinisen neurofysiologian yksikköön BAEP-tutkimusta varten lähetetyistä 125 pikkukeskosesta 15 (12 %) lähetettiin jatkotutkimuksiin kuulokeskukseen. Näistä 15 lapsesta yhdellä on diagnosoitu vaikea tai keskivaikea molemminpuolinen kuulovika. Osalla aivorunkoaudiometrialöydös oli toispuolinen tai alkuvaiheen poikkeava vaste liittyi viivästyneeseen kuulon kehitykseen (delayed auditory maturation), välikorvatulehdukseen tai sepsikseen. Kuulovian esiintyvyydeksi pikkukeskosilla TYKS:ssä vuosina tuli siis 0,8 %. Kolmen tutkimusvuoden aikana lapsella eli 92 %:lla yleiseen seulaan osallistuneista saatiin OAE-seulassa vasteet molem- Pikkukeskoset OAE-vaste toisesta Ei OAE-vastetta kummastakaan a-abr-vaste toisesta Ei a-abr-vastetta kummastakaan Aivorunkoaudiometria kliinisen neurofysiologian yksikössä Kuulonseulonta neuvolassa a-abr-vaste toisesta Ei a-abr-vastetta kummastakaan Kuulonseulonta neuvolassa Kuulontutkimus kuulokeskuksessa Normaali Kuulonseulonta neuvolassa Kuulonseulonta neuvolassa Kuulontutkimus kuulokeskuksessa OAE-vaste = vaste otoakustisten emissioiden seulontatutkimuksessa a-abr-vaste = vaste automaattisen aivorunkovasteen seulontatutkimuksessa Poikkeava Kuulontutkimus kuulokeskuksessa Kuva 4. Kaavio TYKS:n vastasyntyneiden kuulonseulontamallista lukko 3). Jos seulontatutkimukset jäävät vasteettomiksi, lähetetään lapsi jatkotutkimuksiin kuulokeskukseen. Alle g:n painoisina tai ennen 32. raskaus viikkoa syntyneet pikkukeskoset lähetetään aina jo aikaisemmin vakiintuneen käytännön mukaisesti BAEP-tutkimukseen ja aivorunkoaudiometriaan kliinisen neurofysiologian yksikköön. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää yleisen vastasyntyneiden kaksivaiheisen kuulonseulonnan kattavuutta ja kustannustehokkuutta. Vastasyntyneiden kuuloa seulovien hoitajien kirjanpito käytiin läpi ja tilastolaskelmat tehtiin taulukointiohjelmalla. Näiden tilastojen perusteella laskettiin kustannukset seulonnalle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin taloustoimiston avustuksella. Tulokset Vuosina TYKS:n kaksivaiheiseen kuulonseulontaan osallistui lasta. Seulomatta jääneitä oli tutkimusaikana 35, joista 13:a lasta ei seulottu vanhempien kieltäydyttyä. Seulotuista lapsista 670 seulottiin H. Sahlberg ym.

6 Taulukko 3. TYKS:ssä käytössä olevat automaattisen aivorunkovastetutkimuksen indikaatiot. Suvussa kuulovikaa, huonokuuloisuutta, kuuroutta Kromosomipoikkeavuudet Vakava infektio, kuten meningiitti Kraniofasiaalinen poikkeavuus, kuten korvanedusfibroomat, fistelit, halkiot Synnynnäiset infektiot: CMV, vihurirokko, toksoplasmoosi, herpes, kuppa Vakava asfyksia ja lapsi selvästi oireinen OAE-tutkimuksesta ei vastetta kummastakaan OAE = otoakustinen emissio mista korvista ja vastuu lapsen kuulon jatkoseulonnasta siirrettiin neuvolaan. Emissiot olivat mitattavissa vain toisesta 830 lapsella eli 7,4 %:lla seulotuista. Vastasyntyneiden teho-osastolla näiden lasten osuus oli 5,8 % (39 lasta). OAE-tutkimus toistettiin 818:lle yleiseen seulaan osallistuneelle lapselle (7,3 % seulotuista) muun muassa vanhempien huolen vuoksi. Tutkimusta toistettiin, useammankin kerran, myös sellaisille lapsille, joilta ei ollut kummastakaan saatu vastetta emissiotutkimuksessa. Automaattinen aivorunkovastetutkimus tehtiin 2,4 %:lle yleisellä seulalla tutkituista. Näistä tutkimuksista 107 eli 39,3 % tehtiin tiedossa olevan riskitekijän takia ja 100 eli 36,8 % OAEseulonnassa puuttuneiden vasteiden takia. Lopuille a-abr tehtiin muun muassa toisesta puuttuneen emis sion kontrolloimiseksi. Vastasyntyneiden teho-osastolla a-abr-tutkimus tehtiin seitsemälle lapselle (1,0 % seulotuista). Näistä kuudelle mittaus tehtiin tiedossa olevan riskitekijän takia ja yhdelle molemmista korvista puuttuvien OAE-vasteiden takia. OAE-seulaan jäi kolmen tutkimusvuoden aikana 100 lasta. Näistä 90 % sai a-abr-seulassa normaalin vasteen ainakin toisesta ja vain kymmenen lähetettiin jatkotutkimuksiin kuulokeskukseen. Kuulovikadiagnoosin saaneista lähes kaikilla on käytössään kuulokoje, jota on ensi kerran sovitettu lapselle 2 8 kuukauden iässä. Riskitekijä oli tiedossa yleiseen seulaan osallistuneista kuulovammaisiksi todetuista lapsista neljällä. Diagnoosin saaneista yleiseen seulaan osallistuneista lapsista 43 %:lla ei siis ollut tiedossa kuulovian riskitekijää. Yhdellä seulomatta jääneistä lapsista todettiin keskivaikea kuulovika. Syytä lapsen seulomattomuuteen ei tiedetä. Taulukko 4. Kuulonseulontaan osallistuneet vastasyntyneet seulottiin kaksivaiheisella OAE/a-ABRmenetelmällä ja 125 pikkukeskosta suoraan aivorunkoaudiometrialla. Vuosi Synnytysvuodeosastot Vastasyntyneiden teho-osasto Pikkukeskoset Yhteensä Yhteensä Pikkukeskonen = ennen 32. raskausviikkoa tai alle g:n painoisena syntynyt lapsi Taulukko 5. Vastasyntyneiden kuulonseulonnan avulla todetut kuulovammaiset lapset. Synnytysvuodeosastot Vastasyntyneiden teho-osasto Pikkukeskoset Yhteensä Vuosi Lukumäärä (n) Osuus seulotuista (%) Lukumäärä (n) Osuus seulotuista (%) Lukumäärä (n) Osuus seulotuista (%) Lukumäärä (n) Osuus seulotuista (%) ,08 0 0, , ,08 2 1, , ,03 2 1,0 1 2,5 4 0,10 Yhteensä 7 0,06 4 0,6 1 0,8 12 0,10 Pikkukeskonen = ennen 32. raskausviikkoa tai alle g:n painoisena syntynyt lapsi 1939 Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina

7 ALKUPERÄISTUTKIMUS 1940 Sairaalassa käytössä oleva kuulonseulontalaite hankittiin loppuvuodesta Laitteen käyttöiän arvioidaan olevan viisi vuotta ja sillä tehdään sekä OAE- että a-abr-seulonta. Hankinnan aikaan laite maksoi noin euroa. Tällä hetkellä valmistajan tietojen mukaan vastaava laite maksaa euroa ja pelkästään OAE-testaukseen sopiva laite euroa. Käytössä olevan laitteen ostokustannusten lisäksi kuulonseulonnan hinta koostuu muun muassa kertakäyttöisistä korvakappaleista ja henkilökustannuksista. Kaksoisseulan hinnaksi kolmen vuoden aikana tuli euroa eli 11,69 euroa lasta kohden. Hintaan on laskettu myös kuulokeskukseen lähetteen saaneiden kuulontutkimuksen hinta, joka vuonna 2009 yhdelle tutkimukselle oli 298 euroa. Jos kuulonseulonta olisi yksivaiheinen ja kaikki ne, joilta ei OAE-seulassa saatu kummastakaan vastetta, oltaisiin lähetetty jatkotutkimuksiin kuulokeskukseen, olisivat seulan kokonaiskustannukset olleet euroa eli 15,79 euroa lasta kohden. Luvut on laskettu käyttäen OAE-testauslaitteen tämänhetkistä hintaa. Pohdinta YDINASIAT 88Kuulovikojen esiintyvyys oli 0,06 % seulottujen lasten keskuudessa, joka on hieman oletettua pienempi. 88Seulomalla vain riskiryhmät puolet kuulovioista olisi jäänyt toteamatta. 88Kuulonseulonnan kaksivaiheisuus pienensi kustannuksia vähentämällä jatkotutkimuksiin lähetettävien väärien positiivisten tulosten määrää. Tutkimuksemme perusteella TYKS:n vastasyntyneiden lasten kuulonseulonta tehtiin lähes kaikille (99,6 %) sairaalassa syntyneille lapsille. Käytössä oleva kaksivaiheinen seulontamalli on kustannus-hyötysuhteeltaan hyvä. Automaattisten aivorunkovasteiden mittaaminen niiltä vastasyntyneiltä, jotka eivät läpäisseet emissiotutkimusta, paransi seulan tarkkuutta. a-abr-tutkimuksen avulla lähetteeltä jatkotutkimuksilta välttyi 90 lasta. Seulonnan kaksivaiheisuudella säästettiin kustannuksissa 26 %. Kuulovian ilmaantuvuus vastasyntyneiden keskuudessa oli 0,1 %. Luku on pienehkö yleisesti ilmoitettuihin ilmaantuvuuslukuihin verrattuna. Toisaalta aikaisemmin esitetyssä ilmaantuvuudessa (1 3/1 000 vastasyntynyttä) on mukana myös toispuoliset kuuloviat, joita esittelemämme kaksivaiheinen kuuloseula ei etsi. Kliinisen neurofysiologian osastolla tehdyissä aivorunkoaudiometriatutkimuksissa löydösosuus oli suurempi, osin juuri toispuolisten poikkeavuuksien huomioimisen takia. Kielen normaalia kehitystä varten tarvitaan normaali kuulo ainakin toisessa korvassa. Vastasyntyneiden teho-osastolla a-abrtutkimus tehtiin vain 1 %:lle seulotuista. Nykyisten suositusten mukaan luvun pitäisi olla merkittävästi suurempi, sillä kaikille vastasyntyneille, joilla on riskitekijä tiedossa, tulisi tehdä sekä OAE- että a-abr-seula. Yleensä valtaosalla vastasyntyneiden teho-osastolla hoidetuista lapsista on jokin kuulovian riski tekijä. Huomattavaa kuitenkin on, että TYKS:n vastasyntyneiden teho-osastolla hoidetaan kaikki osastohoitoa tarvitsevat vastasyntyneet riippumatta hoidon kestosta tai syystä. Osa tehoosastolla hoidetuista lapsista ei siis kuulu suuren riskin ryhmään. On epävarmaa, selittääkö tämä seulottavien erilaisuus a-abr-seulan vähäisen käytön. Eriäviä mielipiteitä on esitetty siitä, kuinka monta kertaa seulontatutkimukset voidaan toistaa. Toisaalta painotetaan menetelmien tilastotieteellisesti määrättyjä läpäisyrajoja ( Joint Committee on Infant Hearing 2007) ja toisaalta seulonnan kustannus-hyötynäkökulmaa. Minkälaiseksi sairaalan seulontamalli luodaankin, on tärkeää tehdä päätös tietoisena valitun menetelmän vahvuuksista ja heikkouksista ja pitää valitusta mallista kiinni. Aineistossamme seulontatutkimuksia oli toistettu terveillä vastasyntyneillä jopa viisi kertaa, H. Sahlberg ym.

8 vaikka tämä ei TYKS:n seulontamalliin kuulu. Seulonta tehdään lähes kaikille vastasyntyneille, ja seulaan jääneiden seuranta ja jatkotutkimukset on järjestetty sujuvasti. Automaattisten aivorunkovasteiden mittaaminen OAEseulaan jääneiltä ennen kuulontutkimukseen lähettämistä tekee seulasta tarkemman ja vähentää kuulonseulonnan kustannuksia. * * * Kiitokset Turun yliopistollisen keskussairaalan synnytysvuodeosastojen ja vastasyntyneiden teho-osaston vastasyntyneiden kuulonseulonnasta vastaaville sairaanhoitajille sekä Antti Hyväriselle Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta. HANNI SAHLBERG, LL Turun terveystoimi JAAKKO SALONEN, LL, erikoislääkäri TYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, kuulokeskus SATU JÄÄSKELÄINEN, LT, professori Turun yliopisto, kliininen neurofysiologia ja TYKS-SAPA-liikelaitos, VSSHP HELENA LAPINLEIMU, LT, dosentti TYKS:n lastentautien klinikka Sidonnaisuudet Hanni Sahlberg: Ei sidonnaisuuksia Jaakko Salonen: Kongressikuluja yrityksen rahoittamana (Cochlear Finland) Satu Jääskeläinen: Ei sidonnaisuuksia Helena Lapinleimu: Ei sidonnaisuuksia KIRJALLISUUTTA Autti-Rämö I, Saalasti-Koskinen U, Mäkelä M. Kuulonseulonta vastasyntyneillä. FinOHTA 1/2005. Dietz A, Löppönen T, Valtonen H, ym. Prevalence and etiology of congenital or early acquired hearing impairment in Eastern Finland. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2009;10: Erenberg A, Lemons J, Sia C, Trunkel D, Ziring P. Newborn and infant hearing loss: detection and intervention. American Academy of Pediatrics. Task Force on Newborn and Infant Hearing, Pediatrics 1999;103: Genetic evaluation of congenital hearing loss expert panel: Genetic evaluation guidelines of congenital hearing loss. Genet Med 2002;4: Hergils L. Analysis of measurements from the first Swedish universal neonatal hearing screening program. Int J Audiol 2007;46: Hoth S, Neumann K, Weiβschuh H, ym. Universelles Neugeborenen-Hörscreening: Aspekte des methodischen Vorgehens. HNO 2009;57: Hyvärinen A, Pirinen E, toim. XXX Valtakunnalliset audiologian päivät, Kuopio , konferenssijulkaisu. Joint Committee on Infant Hearing: Year 2007 Position statement: Principles and guidelines for early hearing detection and intervention programs. Pediatrics 2007;120: Lang H, Partanen J. Auditiiviset herätevastetutkimukset. Kirjassa: Partanen J, Falck B, Hasan J, Jäntti V, Salmi T, Tolonen U, toim., Kliininen neurofysiologia. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Duodecim, 2006, s Lin HC, Shu MT, Lee KS, ym. Comparison of hearing screening programs between one step with transient evoked otoacoustic emissions (TEOAE) and two Steps with TEOAE and automated auditory brainstem response. Laryngoscope 2005;115: Luotonen M. Vastasyntyneiden kuulonseulonta. Duodecim 2008;124: Mustonen K, Hermanson E, von Wendt L. Imeväisikäisten lasten kehitys poikkea vuuk sien seulonta neuvolassa. Suom Lääkäril 2006;61: Sosiaali- ja Terveysministeriö: Kuulon ja näön seulonta. Lastenneuvolaopas van Straaten HML. Automated auditory brainstem response in neonatal hearing screening. Acta Pediatr 1999;82 (Suppl 432):76 9. Nance WE. The Genetics of Deafness. Mental retardation and developmental disabilities research news 2003:9; Suppiej A, Rizzardi E, Zanardo V, Franzoi M, Ermani M, Orzan E. Reliability of hearing screening in high-risk neonates: comparative study of otoacoustic emission, automated and conventional auditory brainstem response. Clin Neurophysiol 2007;118: US Preventive Services Task Force: Universal screening for hearing loss in newborns: US Preventive Services Task Force recommendation statement. Pediatrics 2008;122: Virtanen M, Mäenpää J, Pikkarainen J, ym. Aetiology of congenital hypothyroidism in Finland. Acta Paediatr Scand 1989;78: Yoshinaga-Itano C, Gravel JS. The Evidence for Universal Newborn Hearing Screening. Am J Audiol 2001;10:62 4. Summary Screening for hearing loss in newborns at Turku University Central Hospital Background: Since 2005 all newborns at Turku University Central Hospital, Finland have been screened for hearing loss with two-stage procedure (otoacoustic emission and automated auditory brainstem response). Methods: We reviewed medical records of all newborns screened for hearing loss in Costs of the screening were estimated. Results: newborns were screened. In 12 newborns moderate to severe bilateral hearing defect was detected. The incidence of hearing defect was 0.06% among healthy newborns and 0.8% among very preterm infants. Costs of the two-stage screening were 26% lower than those of the one-stage model. Conclusions: Two-stage screening for hearing improved identification of newborns with hearing loss in a cost-effective manner Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina

Lasten kuulovikojen seulonta

Lasten kuulovikojen seulonta Katsaus tieteessä Jukka Kokkonen LL, apulaisylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka jukka.kokkonen@pkssk.fi Jaakko Salonen LL, vs. osastonylilääkäri TYKS, korva-,

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Lasten kuulonkuntoutuksen polku

Lasten kuulonkuntoutuksen polku Antti Hyvärinen, Aarno Dietz ja Heikki Löppönen TEEMA: AUDIOLOGIA Lasten kuulonkuntoutuksen polku Kuulonkuntoutuksen tarkoituksena on turvata kuulovikaiselle mahdollisimman normaali puheen ja kielen kehitys.

Lisätiedot

Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset

Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset TEEMA: AUDIOLOGIA Jaakko Laitakari ja Jukka Kokkonen Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset kertovat kuulosta? Kuuloa tutkitaan yleisimmin äänes- ja puheaudio metrian avulla. Vaihtoehtoisia tutkimuksia

Lisätiedot

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste BAEP Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste Ärsyke Kuulokynnystestaus kuulokkeilla klikäänillä, kesto n. 0,1 ms. Stimulus klik, voimakkuus 80 dbhl - 100dB kuulokynnyksen mukaan.

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Sikiöseulonta ja eettiset arvot

Sikiöseulonta ja eettiset arvot Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei

Lisätiedot

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA

KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA Kojekuntoutusprosessi Audionomit Marianne Raatikainen ja Jaana Huhtikangas LUKUJA KUULONKUNTOUTUKSEN TAUSTALLA Yli 64- vuotiaita on Suomessa jo yli miljoona. Kuulemisen

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.

Lisätiedot

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten

Lisätiedot

OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE

OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE Opas sisältää tietoa kuulontutkimuksesta, huonokuuloisuudesta, eri kuulovioista sekä niiden vaikutuksesta puheen kuulemiseen ja apuvälineistä. Oppaan tarkoitus on antaa

Lisätiedot

Ritva Ketonen SYKSY 2017 KUULOVAMMAT RK

Ritva Ketonen SYKSY 2017 KUULOVAMMAT RK KUULOVAMMAT AISTIT JA KOMMUNIKAATIO SYKSY 2017 RITVA KETONEN Kuuromykkyys, veren tunkeutuminen päähän Louis Kuhne, Uusi lääketiede, 1910: Rouwa S:n 4-vuotias tytär oli äitinsä sanojen mukaan rokotusten

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen

Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Näin tutkin Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Heikki Rihkanen, Hans Ramsay, Timo Marttila, Antti Markkola, Göran Blomstedt ja Jukka Ylikoski Akustikusneurinooma eli vestibulaarihermon

Lisätiedot

Äkillisen kuulonmenetyksen hoito

Äkillisen kuulonmenetyksen hoito Timo Petteri Hirvonen NÄIN HOIDAN Äkillisen kuulonmenetyksen hoito Äkillisessä kuulonmenetyksessä sensorineuraalinen kuulo huononee vähintään kolmella vierekkäisellä taajuudella vähintään 30 db alle kolmen

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa

Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa Liisa Eerola Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Hyvinvointiteknologia Insinöörityö 15.11.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

TIETOPAKETTI KUULOSTA

TIETOPAKETTI KUULOSTA TIETOPAKETTI KUULOSTA www.gnresound.fi 13.4.2016 Kuuloliitto ry Laita kuulokojeesi induktiiviselle kuuntelukanavalle KUULOLIITTO RY Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestönä toimii kuulovammaisten tukena,

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Tarkastusten taustalla lainsäädäntö;neuvola asetus 380/2009 ohjeistus tietopankit neuvolatyön kehittäminen kansalliset ohjelmat resurssit yhteiskunnan tila Neuvola

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUUROJEN LASTEN MOLEMPIEN KORVIEN IMPLANTOINNEISTA

KOKEMUKSIA KUUROJEN LASTEN MOLEMPIEN KORVIEN IMPLANTOINNEISTA KOKEMUKSIA KUUROJEN LASTEN MOLEMPIEN KORVIEN IMPLANTOINNEISTA Johanna Luukkanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Joulukuu 2010 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen

Lisätiedot

Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1

Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1 Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1 Suosituksen tavoitteet Huumetestaus järjestetään ja toteutetaan oikein, ja se on osa päihdepotilaan hyvää hoitoa Päihdehuollossa työskentelevät ammattilaiset

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Tutkimus vuotiaille

Tutkimus vuotiaille Tutkimus 18 40-vuotiaille odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! RS-virus (respiratory syncytial virus) on yleisin vaikeiden alahengitystieinfektioiden aiheuttaja imeväisikäisillä lapsilla. Äidin rokottaminen

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Vastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta

Vastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta Vastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta Harri Niinikoski Lastentautien erikoislääkäri Lääketieteellisen ravitsemusopin professori TYKS lastenklinikka ja TY biolääketiede 10/2015 SUONENsisäinen ravitsemus

Lisätiedot

MADSEN AccuScreen OAE- ja ABR-seulontalaite

MADSEN AccuScreen OAE- ja ABR-seulontalaite MADSEN AccuScreen OAE- ja ABR-seulontalaite Käyttöohje Dok. Nro 7-50-0920-FI/09 Osa nro 7-50-09200-FI Tekijänoikeutta koskeva huomautus Mitään osaatästäoppaasta taiohjelmasta ei saakopioida, tallentaahakujärjestelmään

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Aikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa

Aikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Antti A. Aarnisalo dosentti, vs. ylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulokeskus Taija Lahtinen LL, lääkintäyliluutnantti Sotilaslääketieteen keskus, kenttälääkinnän

Lisätiedot

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset

Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset Alkuperäistutkimus Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset Kirjallisuuskatsaus sekä Suomen, Tanskan ja Ison-Britannian palvelujärjestelmien vertailu Elina Mäki-Torkko, Risto

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

KOTIMAISTEN TUTKIMUKSET KEVÄT 2013

KOTIMAISTEN TUTKIMUKSET KEVÄT 2013 KOTIMAISTEN TUTKIMUKSET KEVÄT 2013 Helsingin yliopisto, logopedia Tekijä: Ylinen, Anniina. Tutkimuksen nimi: Laulaminen sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen puheen prosodian havaitsemistaitojen kehittäjänä.

Lisätiedot

Lasten sisäkorvaistutteet

Lasten sisäkorvaistutteet Lasten korva-, nenä- ja kurkkutaudit Jussi Jero ja Erna Kentala Lasten sisäkorvaistutteet Sisäkorvaistute on kuulokojeeseen verrattava apuväline. Se on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikea sisäkorvatyyppinen

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

KUULOKOJETTA KÄYTTÄVIEN 4 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT KERTOMUSTEN SISÄLTÖ JA KIELELLINEN RAKENNE

KUULOKOJETTA KÄYTTÄVIEN 4 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT KERTOMUSTEN SISÄLTÖ JA KIELELLINEN RAKENNE KUULOKOJETTA KÄYTTÄVIEN 4 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT KERTOMUSTEN SISÄLTÖ JA KIELELLINEN RAKENNE Anna Kiviniemi-Pulli Pro gradu -tutkielma Elokuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL

Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen

Lisätiedot

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET

Lisätiedot

KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS. Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti

KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS. Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti SIKIÖN KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti 1 SIKIÖN KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTA Downin oireyhtymä tunnetuin vaikean kehitysvammaisuuden syy Trisomia 18 - Edwardsin

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Naisen yliaktiivisen rakon hoito Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito PROFESSORILUENTO Professori Riku Aantaa Anestesiologia ja tehohoito Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Riku Aantaa pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta

Lisätiedot