Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina
|
|
- Juha Juusonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALKUPERÄISTUTKIMUS Hanni Sahlberg, Jaakko Salonen, Satu Jääskeläinen ja Helena Lapinleimu Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina Tausta: Kaikille vastasyntyneille tehtävä kuulonseulonta on ollut käytössä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa marraskuusta 2005 lähtien. Arvioimme tämän kaksivaiheisen seulonnan toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksessamme kävimme läpi lastentautien klinikan tiedot seulotuista vastasyntyneistä sekä kuulokeskukseen lähetettyjen lasten tutkimustulokset vuosilta Tulokset: Vuosina seulottiin TYKS:ssä vastasyntynyttä ja seulonnan avulla löydettiin 12 lasta, joilla oli molemminpuolinen keskivaikea tai vaikea kuulovamma. Kuulovamman esiintyvyys oli terveillä vastasyntyneillä 0,06 % ja pikkukeskosilla 0,8 %. Kaksivaiheisen seulontamallin kustannukset olivat 26 % yksivaiheista mallia pienemmät. Päätelmät: Nämä esiintyvyysluvut ovat hieman yleisiä arvioita pienemmät. Tätä selittänevät luontainen vaihtelu esiintyvyydessä, etenevien kuulovikojen ilmenemättömyys seulonnassa ja mahdolliset seulan virheellisesti läpäisseet. Kaksivaiheinen seulontamenetelmä on kustannustehokas, ja turhaan jatkotutkimuksiin lähetettävien määrä jää vähäiseksi. Kuulovian varhainen havaitseminen on tärkeää vastasyntyneen kielelliselle kehitykselle riippumatta siitä, muodostuuko lapsen kieleksi puhuttu kieli vai viittomakieli. Arvioidaan, että noin yhdestä kolmeen vastasyntynyttä tuhannesta on keskivaikeasti tai vaikeasti kuulovammaisia. Niistä vastasyntyneistä, jotka ovat joutuneet ensimmäisinä elinpäivinään tehohoitoon, kuulovika todetaan 2 4 %:lla (Eren- berg ym. 1999). Aiemmin vain riskiryhmiin kuuluneiden vastasyntyneiden kuulo seulottiin, mikä jätti noin puolet vastasyntyneiden kuulovioista havaitsematta (US Preventive task force 2008). Tuolloin kuulovammat todettiin usein vasta silloin, kun normaalia kielenkehitystä ei voitu enää turvata apuvälinein ja kuntoutuksen avulla. Kuulovian esiintyvyyttä voidaan kuitenkin pitää suurena etenkin verrattaessa sitä toiseen kaikilta vastasyntyneiltä seulottavaan poikkeavuuteen eli hypotyreoosiin, jonka esiintyvyys on 28/ vastasyntynyttä (Virtanen ym. 1989). Sosiaali- ja terveysministeriön (2004) suosituksen mukaan tavoitteena on, että synnytyssairaala seuloo vastasyntyneiden kuulon ennen kotiutumista käyttäen otoakustista emissiota tai automaattista aivorunkoherätevastetta. Suurimmalla osalla kuulovika on sisäkorvaperäinen ja etenkin suurien taajuuksien kuuleminen on heikentynyt (Luotonen 2008). Sensorineuraalisten kuulovikojen lisäksi lapsilla esiintyy myös konduktiivisia ja sekamuotoisia kuulovikoja. Vastasyntyneen korvassa voi sikiökautisten häiriötekijöiden jäljiltä olla kuulovian aiheuttavia rakennepoikkeamia: ulko-, väli- tai sisäkorvan tai hermon rakenteita voi puuttua tai ne saattavat olla epämuodostuneita. Varhaisista kuulovioista noin puolet on perinnöllisiä (kuva 1). Näistä kuulovioista 26 % liittyy erilaisiin oireyhtymiin, kuten Usherin tai Waardenburgin oireyhtymään. Osassa perinnöllisistä vastasyntyneen kuulovioista syy on yhden geenin mutaatio, usein Connexin 26 proteiinia koodaavassa geenissä (GJB2). Hankinnaiset kuuloviat ovat yhteydessä perija postnataalikauden sairauksiin ja näiden hoitojen haittavaikutuksiin (taulukko 1), Duodecim 2011;127: = Kliininen tutkimus -artikkeli
2 mutta perusteellistenkin tutkimusten jälkeen 40 %:lle vastasyntyneen kuulovioista ei löydetä syytä (Dietz ym. 2009). Kuulonseulonnan menetelmiä Lasten kuulonseulontaa on mahdollista tehdä useilla eri menetelmillä, joista vain objektiivisia tutkimusmenetelmiä voidaan käyttää alle puolen vuoden ikäisillä lapsilla (taulukko 2). Otoakustisen emission (OAE) mittaamiseen perustuvissa menetelmissä johdetaan korvaan laajakaistainen ääni ja mitataan äänivastetta, joka syntyy, kun simpukan ulommat karvasolut reagoivat ääniaallolle (kuva 2). OAE-vaste saadaan useimmiten, jos tutkittavan kuulo on parempi kuin db. Tällainen kuulotaso on useimmiten riittävä normaalille kielenkehitykselle. Suuren riskin ryhmässä tehdyn tutkimuksen mukaan OAEmenetelmän herkkyydeksi saatiin 80 % ja tarkkuudeksi 92 % (van Straaten 1999). Emissioiden mittaaminen kertoo vain välija sisäkorvan toiminnasta, jolloin keskushermostoperäinen tai kuulohermon toiminnasta johtuva kuulovika jää huomaamatta. Keskosten ja tehohoitoa tarvinneiden lasten tutkimisessa OAE-menetelmä on puutteellinen, sillä näillä lapsilla esiintyy kuuloradan vaurioita kuulohermon tai aivorungon tasolla. Tällöin sisäkorva toimii normaalisti ja antaa positiivisen vasteen OAE-mittauksessa. Ääniaistimus ei kuitenkaan välity aivojen kuuloalueille. Kuuloradan perifeerisen ja sentraalisen, aivorungossa sijaitsevan osan toimintaa voidaan mitata aivorungon kuuloherätevastetutkimuksella (BAEP, brainstem auditory evoked potential, tai ABR, auditory brainstem response). Tämän tutkimusmenetelmän automatisoidussa muodossa, a-abr:ssä, korvakäytävään johdetaan halutulla seulontatasolla (35 tai 45 db) ääniärsykkeitä, tavallisimmin laajakaistaisia äänipurskeita (click). Sisäkorvassa, kuulohermossa ja aivosillan ja keskiaivojen eri tumakkeissa syntyvät kuuloherätevasteet mitataan ihoelektrodeilla korvakäytävästä tai korvan takaa; vertailuelektrodina on EEG-elektrodi otsalla tai päälaen iholla (kuva 3). Kuuloradan vaurioiden neurologisessa tasodiagnostiikassa Oireyhtymään liittyvät 26 % Geneettiset 46 % Oireyhtymään liittymättömät 74 % Synnynnäiset kuuloviat Hankinnaiset 14 % Kuva 1. Synnynnäisten kuulovikojen etiologia. Idiopaattiset 40 % BAEP-menetelmä on erittäin herkkä, magneettikuvauksen luokkaa (Lang ym. 2006). Vaste laajakaistaiselle ärsykkeelle ei takaa normaalikuuloa kaikilla tärkeillä taajuusalueilla, joten pieni osa huonokuuloisista voi jäädä toteamatta tällä menetelmällä, etenkin jos kuulokäyrän muoto on jyrkästi laskeva tai nouseva (Erenberg ym. 1999). Menetelmän herkkyydeksi saatiin 90 % ja tarkkuudeksi 93 % tutkimuksessa, joka suoritettiin suuren riskin vastasyntyneillä (van Straaten 1999). Tehohoidossa olleille lapsille suositellaan aina tehtäväksi vähintään a-abr-seula (Autti-Rämö ym. 2005, Lin ym. 2005). Ei-automaattista BAEP/ABR-menetelmää voidaan käyttää kuulokynnysten määrittämiseen henkilöillä, joille ei voida tehdä normaa- Taulukko 1. Synnynnäisten kuulovikojen riskitekijöitä (Joint Committee on Infant Hearing 2007). Kuulovian riskitekijöitä Tehohoito (yli 2 vrk) Verenvaihtoa vaativa hyperbilirubinemia Respiraattorihoito Meningiitti tai veriviljelypositiivinen sepsis Korvan, kaulan ja leuan alueen epämuodostumat, kuten fibroomat Tietyt kromosomipoikkeavuudet Alle 1500 g:n syntymäpaino tai syntymä ennen raskausviikkoa 32 Ototoksiset lääkeaineet, kuten furosemidi, aminoglykosidit ja platinajohdokset Lähiomaisen synnynnnäinen kuulovika Eräät tartuntataudit, kuten sytomegalo-, toksoplasma-, herpes-, syfilis- ja vihurirokkoinfektiot 1935 Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina
3 ALKUPERÄISTUTKIMUS Taulukko 2. Kuulonseulonnan menetelmiä. Menetelmä Ikä Edut Puutteet Räikkä/torvi Yli 8 kuukauden ikäisille Helppo Halpa Ääni liian voimakas Epäherkkä ja epätarkka: lapsi saattaa aistia välineen aiheuttaman paineaallon ihollaan ja kääntää päätään, vaikka kuulo olisikin huono Ääniympäristö, jossa lapsi on kasvanut, vaikuttaa siihen, kiinnostaako ääni lasta niin, että tämä kääntää päänsä äänilähdettä kohti Testaajan käyttäytyminen saattaa ohjata lasta kääntämään päätään, vaikka tämä ei kuulisikaan ääntä Lapsen vireystila vaikuttaa paljon Lapsen oltava rauhallinen ja korvakäytävien puhtaat Uikku Yli 8 kuukauden ikäisille Helppo Halpa a-oae Vastasyntyneestä lähtien Objektiivinen Osoittaa konduktiivisen kuulovian Objektiivinen Tunnistaa auditiivisen neuropatian a-abr Vastasyntyneestä lähtien Lapsen oltava rauhallinen Tämäkään ei ole täysin herkkä (vääriä negatiivisia tuloksia todettu) Saattaa antaa normaalin vasteen, jos kuulokäyrän muoto on jyrkästi nouseva tai laskeva Kallis Kallis Vaatii koulutuksen saaneen henkilön tulkitsemaan vastaukset BAEP Vastasyntyneestä lähtien Objektiivinen Kuulokynnyksen määrittäminen mahdollista a-oae = automaattinen otoakustisen emission mittaus a-abr = automaattinen auditorisen aivorunkovasteen mittaus BAEP = auditorisen aivorunkovasteen mittaus 1936 lia audiometriaa. Tässä niin sanotussa aivorunko audio met riassa annetaan ääniärsykkeitä eri voimakkuuksilla hakien tasoa, jossa vastetta ei enää saada. Hiljaisin herätevasteen tuottava äänenvoimakkuus vastaa likimain kuulokynnystasoa. Aivorunkoaudiometriassa käytetyt ääniärsykkeet voivat olla joko äänipurskeita tai puhdasääniärsykkeitä. Normaalikuuloisella vastasyntyneellä db:n ääniärsykkeellä saadaan selvät kuuloherätevasteet. Tulokset tulkitsee menetelmään perehtynyt lääkäri, useimmiten kliininen neurofysiologi tai korvalääkäri. Etenkin vastasyntyneiden tehohoidossa hoidetuille suuren riskin vastasyntyneille tämä tutkimus lienee parempi kuin automaattiset seulontamenetelmät. Italialaisessa tutkimuksessa (Suppiej ym. 2007) 150 vastasyntyneen kuulo tutkittiin kolmella menetelmällä: OAE- ja a-abr-menetelmillä sekä BAEP-rekisteröintiin perustuvalla aivorunkoaudiometrialla. Tehohoidossa olleiden suuren riskin lasten keskuudessa oli vääriä positiivisia tuloksia OAE:llä tutkituista 21,2 %, a-abr:llä 28,5 % ja BAEP:llä 8,9 %. Vääriä negatiivisia saatiin tutkimuksessa ai noas taan a- ABR:llä, jolla jäi havaitsematta yksi yhdeksästä (11,1 %) huonokuuloisesta. Kaksivaiheinen seulonta aloitetaan OAEtutkimuksella ja seulontamallin mukaan tehdään lapselle vielä a-abr, jos toisesta tai molemmista korvista puuttuu emissiovaste. Koska OAE-tutkimus on halvempi ja a-abrtutkimus tarkempi, tulee seulasta nämä kaksi tutkimusmenetelmää yhdistämällä tarkka ja kustannuksiltaan edullinen. Lisäksi tarkkuuden parantuminen vähentää jatkotutkimuksiin lähetettävien lasten määrää (Lin ym. 2005, Hoth ym. 2009). BAEP-, OAE- ja a-abr-tutkimukset voidaan suorittaa vastasyntyneelle tämän nukkuessa, mikä on tutkimuksen onnistumisen kannalta hyödyllistä (Luotonen 2008). Käytetyt ääniärsykkeet ovat voimakkuudeltaan turvallisia, eivätkä korvakäytäväkuulokkeet tai elektrodit aiheuta lapselle haittaa tai kärsimystä. Kuulonseulonta tulee suorittaa vastasyntyneen kotiutuessa synnytyslaitokselta, mieluiten muutaman päivän ikäisenä (Erenberg ym. 1999). H. Sahlberg ym.
4 Kuva 2. Kuva OAE-mittaustilanteesta. Kuva 3. Kuva a-abr-mittaustilanteesta. Seulontamenetelmissä hyväksytyn vasteen herkkyydet on määritetty tilastollisin menetelmin. Näin ollen väärän negatiivisen todennäköisyys periaatteessa kasvaa, jos testiä toistetaan usein samalle tutkittavalle ( Joint Committee on Infant Hearing 2007). Tämä tulisi ottaa huomioon seulontamenettelystä sovittaessa. Toisaalta on myös esitetty, että parhaaseen seulontamalliin päästään, kun OAE-tutkimus toistetaan tarvittaessa jopa kolme kertaa ja a- ABR kaksi kertaa ennen potilaan lähettämistä jatkotutkimuksiin (Hoth ym. 2009). Tällainen menettelymalli vähentää jatkotutkimuksia tarvitsevien seulottavien määrän minimiin ja pitää seulonnan kustannukset pieninä. Jos vastasyntyneen kuulonseulonnan tulos on normaali, jää vastuu kuulon jatkoseulonnasta edelleen lastenneuvolalle. Neuvolan tulisi löytää lapset, jotka ovat virheellisesti läpäisseet seulan, joiden kuulovika on etenevä tai joilla on tulehduksellisesta syystä johtuva kuulonheikentymä. Kuulonseulontakäytännöt muualla Yhdysvalloissa vastasyntyneiden universaaliseula eli kaikkien lasten järjestelmällinen seulonta on lakisääteinen useassa osavaltiossa. Käytössä on joko OAE-menetelmä tai OAEja a-abr-menetelmien yhdistelmä, ja yli 95 % kaikista lapsista seulotaan. Ongelmana on seulan avulla löydettyjen lasten jääminen ilman diagnostisia toimenpiteitä ja kuntoutusta ( Joint Committee on Infant Hearing 2007). Ruotsissa yli 99 % vastasyntyneistä käy läpi kuulonseulonnan (Hergils 2007). Vuoden 2009 Audiologianpäiviä varten tehdyssä kyselyssä 18 Suomen noin 30 synnytyssairaalasta vastasi tekevänsä vastasyntyneiden kuulonseulontaa. Näistä sairaaloista kuudella oli käytössään vain OAE-menetelmä ja kahdellatoista sekä OAE- että a-abr-menetelmä. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa kuulonseulontaa on tehty vuodesta 2007 ja käytössä on ollut kaksivaiheinen seulonta OAE:llä ja a-abr:llä. Tänä aikana on seulottu lasta, joista kolme eli 0,069 % on saanut kuulovikadiagnoosin (Hyvärinen ja Pirinen 2009). Menetelmät TYKS:ssä on marraskuusta 2005 lähtien tehty kaikille vastasyntyneille kaksivaiheista kuulonseulontaa. Käytössä on ollut Madsen AccuScreen (Otometrics, Tanska), jolla voidaan tehdä sekä OAE- että a-abr-mittaukset. Kaikki sairaalassa syntyneet lapset tutkitaan ennen kotiutumista ensin OAE-menetelmällä. Jos tässä tutkimuksessa ei saada vastetta kummastakaan, tehdään lapselle a-abrmittaus (kuva 4). Jos lapsella on suvussaan kuulovikaa, kromosomipoikkeavuus, vakava infektio, kraniofasiaalinen poikkeavuus tai vakava asfyksia, tehdään sekä OAE- että a-abr-tutkimus (tau Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina
5 ALKUPERÄISTUTKIMUS Kuulonseulontaan osallistuvat vastasyntyneet Ei kuulovian riskitekijää Kuulovian riskitekijä vastasyntyneiden teho-osastolla. Lisäksi 125 pikkukeskosta lähetettiin aivorunkoaudiometriaan (taulukko 4). Vuosina TYKS:ssä diagnosoitiin vastasyntyneiden kuulonseulonnan avulla kaksitoista kuulovikaa (taulukko 5). Vastasyntyneillä diagnosoitujen kuulovikojen ilmaantuvuudeksi saatiin siis 0,1 %. Vastasyntyneiden teho-osastolla hoidetuista lapsista, jotka eivät täyttäneet pikkukeskosuuden kriteerejä, 0,6 %:lla todettiin molemminpuolinen kuulovamma. Kliinisen neurofysiologian yksikköön BAEP-tutkimusta varten lähetetyistä 125 pikkukeskosesta 15 (12 %) lähetettiin jatkotutkimuksiin kuulokeskukseen. Näistä 15 lapsesta yhdellä on diagnosoitu vaikea tai keskivaikea molemminpuolinen kuulovika. Osalla aivorunkoaudiometrialöydös oli toispuolinen tai alkuvaiheen poikkeava vaste liittyi viivästyneeseen kuulon kehitykseen (delayed auditory maturation), välikorvatulehdukseen tai sepsikseen. Kuulovian esiintyvyydeksi pikkukeskosilla TYKS:ssä vuosina tuli siis 0,8 %. Kolmen tutkimusvuoden aikana lapsella eli 92 %:lla yleiseen seulaan osallistuneista saatiin OAE-seulassa vasteet molem- Pikkukeskoset OAE-vaste toisesta Ei OAE-vastetta kummastakaan a-abr-vaste toisesta Ei a-abr-vastetta kummastakaan Aivorunkoaudiometria kliinisen neurofysiologian yksikössä Kuulonseulonta neuvolassa a-abr-vaste toisesta Ei a-abr-vastetta kummastakaan Kuulonseulonta neuvolassa Kuulontutkimus kuulokeskuksessa Normaali Kuulonseulonta neuvolassa Kuulonseulonta neuvolassa Kuulontutkimus kuulokeskuksessa OAE-vaste = vaste otoakustisten emissioiden seulontatutkimuksessa a-abr-vaste = vaste automaattisen aivorunkovasteen seulontatutkimuksessa Poikkeava Kuulontutkimus kuulokeskuksessa Kuva 4. Kaavio TYKS:n vastasyntyneiden kuulonseulontamallista lukko 3). Jos seulontatutkimukset jäävät vasteettomiksi, lähetetään lapsi jatkotutkimuksiin kuulokeskukseen. Alle g:n painoisina tai ennen 32. raskaus viikkoa syntyneet pikkukeskoset lähetetään aina jo aikaisemmin vakiintuneen käytännön mukaisesti BAEP-tutkimukseen ja aivorunkoaudiometriaan kliinisen neurofysiologian yksikköön. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää yleisen vastasyntyneiden kaksivaiheisen kuulonseulonnan kattavuutta ja kustannustehokkuutta. Vastasyntyneiden kuuloa seulovien hoitajien kirjanpito käytiin läpi ja tilastolaskelmat tehtiin taulukointiohjelmalla. Näiden tilastojen perusteella laskettiin kustannukset seulonnalle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin taloustoimiston avustuksella. Tulokset Vuosina TYKS:n kaksivaiheiseen kuulonseulontaan osallistui lasta. Seulomatta jääneitä oli tutkimusaikana 35, joista 13:a lasta ei seulottu vanhempien kieltäydyttyä. Seulotuista lapsista 670 seulottiin H. Sahlberg ym.
6 Taulukko 3. TYKS:ssä käytössä olevat automaattisen aivorunkovastetutkimuksen indikaatiot. Suvussa kuulovikaa, huonokuuloisuutta, kuuroutta Kromosomipoikkeavuudet Vakava infektio, kuten meningiitti Kraniofasiaalinen poikkeavuus, kuten korvanedusfibroomat, fistelit, halkiot Synnynnäiset infektiot: CMV, vihurirokko, toksoplasmoosi, herpes, kuppa Vakava asfyksia ja lapsi selvästi oireinen OAE-tutkimuksesta ei vastetta kummastakaan OAE = otoakustinen emissio mista korvista ja vastuu lapsen kuulon jatkoseulonnasta siirrettiin neuvolaan. Emissiot olivat mitattavissa vain toisesta 830 lapsella eli 7,4 %:lla seulotuista. Vastasyntyneiden teho-osastolla näiden lasten osuus oli 5,8 % (39 lasta). OAE-tutkimus toistettiin 818:lle yleiseen seulaan osallistuneelle lapselle (7,3 % seulotuista) muun muassa vanhempien huolen vuoksi. Tutkimusta toistettiin, useammankin kerran, myös sellaisille lapsille, joilta ei ollut kummastakaan saatu vastetta emissiotutkimuksessa. Automaattinen aivorunkovastetutkimus tehtiin 2,4 %:lle yleisellä seulalla tutkituista. Näistä tutkimuksista 107 eli 39,3 % tehtiin tiedossa olevan riskitekijän takia ja 100 eli 36,8 % OAEseulonnassa puuttuneiden vasteiden takia. Lopuille a-abr tehtiin muun muassa toisesta puuttuneen emis sion kontrolloimiseksi. Vastasyntyneiden teho-osastolla a-abr-tutkimus tehtiin seitsemälle lapselle (1,0 % seulotuista). Näistä kuudelle mittaus tehtiin tiedossa olevan riskitekijän takia ja yhdelle molemmista korvista puuttuvien OAE-vasteiden takia. OAE-seulaan jäi kolmen tutkimusvuoden aikana 100 lasta. Näistä 90 % sai a-abr-seulassa normaalin vasteen ainakin toisesta ja vain kymmenen lähetettiin jatkotutkimuksiin kuulokeskukseen. Kuulovikadiagnoosin saaneista lähes kaikilla on käytössään kuulokoje, jota on ensi kerran sovitettu lapselle 2 8 kuukauden iässä. Riskitekijä oli tiedossa yleiseen seulaan osallistuneista kuulovammaisiksi todetuista lapsista neljällä. Diagnoosin saaneista yleiseen seulaan osallistuneista lapsista 43 %:lla ei siis ollut tiedossa kuulovian riskitekijää. Yhdellä seulomatta jääneistä lapsista todettiin keskivaikea kuulovika. Syytä lapsen seulomattomuuteen ei tiedetä. Taulukko 4. Kuulonseulontaan osallistuneet vastasyntyneet seulottiin kaksivaiheisella OAE/a-ABRmenetelmällä ja 125 pikkukeskosta suoraan aivorunkoaudiometrialla. Vuosi Synnytysvuodeosastot Vastasyntyneiden teho-osasto Pikkukeskoset Yhteensä Yhteensä Pikkukeskonen = ennen 32. raskausviikkoa tai alle g:n painoisena syntynyt lapsi Taulukko 5. Vastasyntyneiden kuulonseulonnan avulla todetut kuulovammaiset lapset. Synnytysvuodeosastot Vastasyntyneiden teho-osasto Pikkukeskoset Yhteensä Vuosi Lukumäärä (n) Osuus seulotuista (%) Lukumäärä (n) Osuus seulotuista (%) Lukumäärä (n) Osuus seulotuista (%) Lukumäärä (n) Osuus seulotuista (%) ,08 0 0, , ,08 2 1, , ,03 2 1,0 1 2,5 4 0,10 Yhteensä 7 0,06 4 0,6 1 0,8 12 0,10 Pikkukeskonen = ennen 32. raskausviikkoa tai alle g:n painoisena syntynyt lapsi 1939 Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina
7 ALKUPERÄISTUTKIMUS 1940 Sairaalassa käytössä oleva kuulonseulontalaite hankittiin loppuvuodesta Laitteen käyttöiän arvioidaan olevan viisi vuotta ja sillä tehdään sekä OAE- että a-abr-seulonta. Hankinnan aikaan laite maksoi noin euroa. Tällä hetkellä valmistajan tietojen mukaan vastaava laite maksaa euroa ja pelkästään OAE-testaukseen sopiva laite euroa. Käytössä olevan laitteen ostokustannusten lisäksi kuulonseulonnan hinta koostuu muun muassa kertakäyttöisistä korvakappaleista ja henkilökustannuksista. Kaksoisseulan hinnaksi kolmen vuoden aikana tuli euroa eli 11,69 euroa lasta kohden. Hintaan on laskettu myös kuulokeskukseen lähetteen saaneiden kuulontutkimuksen hinta, joka vuonna 2009 yhdelle tutkimukselle oli 298 euroa. Jos kuulonseulonta olisi yksivaiheinen ja kaikki ne, joilta ei OAE-seulassa saatu kummastakaan vastetta, oltaisiin lähetetty jatkotutkimuksiin kuulokeskukseen, olisivat seulan kokonaiskustannukset olleet euroa eli 15,79 euroa lasta kohden. Luvut on laskettu käyttäen OAE-testauslaitteen tämänhetkistä hintaa. Pohdinta YDINASIAT 88Kuulovikojen esiintyvyys oli 0,06 % seulottujen lasten keskuudessa, joka on hieman oletettua pienempi. 88Seulomalla vain riskiryhmät puolet kuulovioista olisi jäänyt toteamatta. 88Kuulonseulonnan kaksivaiheisuus pienensi kustannuksia vähentämällä jatkotutkimuksiin lähetettävien väärien positiivisten tulosten määrää. Tutkimuksemme perusteella TYKS:n vastasyntyneiden lasten kuulonseulonta tehtiin lähes kaikille (99,6 %) sairaalassa syntyneille lapsille. Käytössä oleva kaksivaiheinen seulontamalli on kustannus-hyötysuhteeltaan hyvä. Automaattisten aivorunkovasteiden mittaaminen niiltä vastasyntyneiltä, jotka eivät läpäisseet emissiotutkimusta, paransi seulan tarkkuutta. a-abr-tutkimuksen avulla lähetteeltä jatkotutkimuksilta välttyi 90 lasta. Seulonnan kaksivaiheisuudella säästettiin kustannuksissa 26 %. Kuulovian ilmaantuvuus vastasyntyneiden keskuudessa oli 0,1 %. Luku on pienehkö yleisesti ilmoitettuihin ilmaantuvuuslukuihin verrattuna. Toisaalta aikaisemmin esitetyssä ilmaantuvuudessa (1 3/1 000 vastasyntynyttä) on mukana myös toispuoliset kuuloviat, joita esittelemämme kaksivaiheinen kuuloseula ei etsi. Kliinisen neurofysiologian osastolla tehdyissä aivorunkoaudiometriatutkimuksissa löydösosuus oli suurempi, osin juuri toispuolisten poikkeavuuksien huomioimisen takia. Kielen normaalia kehitystä varten tarvitaan normaali kuulo ainakin toisessa korvassa. Vastasyntyneiden teho-osastolla a-abrtutkimus tehtiin vain 1 %:lle seulotuista. Nykyisten suositusten mukaan luvun pitäisi olla merkittävästi suurempi, sillä kaikille vastasyntyneille, joilla on riskitekijä tiedossa, tulisi tehdä sekä OAE- että a-abr-seula. Yleensä valtaosalla vastasyntyneiden teho-osastolla hoidetuista lapsista on jokin kuulovian riski tekijä. Huomattavaa kuitenkin on, että TYKS:n vastasyntyneiden teho-osastolla hoidetaan kaikki osastohoitoa tarvitsevat vastasyntyneet riippumatta hoidon kestosta tai syystä. Osa tehoosastolla hoidetuista lapsista ei siis kuulu suuren riskin ryhmään. On epävarmaa, selittääkö tämä seulottavien erilaisuus a-abr-seulan vähäisen käytön. Eriäviä mielipiteitä on esitetty siitä, kuinka monta kertaa seulontatutkimukset voidaan toistaa. Toisaalta painotetaan menetelmien tilastotieteellisesti määrättyjä läpäisyrajoja ( Joint Committee on Infant Hearing 2007) ja toisaalta seulonnan kustannus-hyötynäkökulmaa. Minkälaiseksi sairaalan seulontamalli luodaankin, on tärkeää tehdä päätös tietoisena valitun menetelmän vahvuuksista ja heikkouksista ja pitää valitusta mallista kiinni. Aineistossamme seulontatutkimuksia oli toistettu terveillä vastasyntyneillä jopa viisi kertaa, H. Sahlberg ym.
8 vaikka tämä ei TYKS:n seulontamalliin kuulu. Seulonta tehdään lähes kaikille vastasyntyneille, ja seulaan jääneiden seuranta ja jatkotutkimukset on järjestetty sujuvasti. Automaattisten aivorunkovasteiden mittaaminen OAEseulaan jääneiltä ennen kuulontutkimukseen lähettämistä tekee seulasta tarkemman ja vähentää kuulonseulonnan kustannuksia. * * * Kiitokset Turun yliopistollisen keskussairaalan synnytysvuodeosastojen ja vastasyntyneiden teho-osaston vastasyntyneiden kuulonseulonnasta vastaaville sairaanhoitajille sekä Antti Hyväriselle Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta. HANNI SAHLBERG, LL Turun terveystoimi JAAKKO SALONEN, LL, erikoislääkäri TYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, kuulokeskus SATU JÄÄSKELÄINEN, LT, professori Turun yliopisto, kliininen neurofysiologia ja TYKS-SAPA-liikelaitos, VSSHP HELENA LAPINLEIMU, LT, dosentti TYKS:n lastentautien klinikka Sidonnaisuudet Hanni Sahlberg: Ei sidonnaisuuksia Jaakko Salonen: Kongressikuluja yrityksen rahoittamana (Cochlear Finland) Satu Jääskeläinen: Ei sidonnaisuuksia Helena Lapinleimu: Ei sidonnaisuuksia KIRJALLISUUTTA Autti-Rämö I, Saalasti-Koskinen U, Mäkelä M. Kuulonseulonta vastasyntyneillä. FinOHTA 1/2005. Dietz A, Löppönen T, Valtonen H, ym. Prevalence and etiology of congenital or early acquired hearing impairment in Eastern Finland. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2009;10: Erenberg A, Lemons J, Sia C, Trunkel D, Ziring P. Newborn and infant hearing loss: detection and intervention. American Academy of Pediatrics. Task Force on Newborn and Infant Hearing, Pediatrics 1999;103: Genetic evaluation of congenital hearing loss expert panel: Genetic evaluation guidelines of congenital hearing loss. Genet Med 2002;4: Hergils L. Analysis of measurements from the first Swedish universal neonatal hearing screening program. Int J Audiol 2007;46: Hoth S, Neumann K, Weiβschuh H, ym. Universelles Neugeborenen-Hörscreening: Aspekte des methodischen Vorgehens. HNO 2009;57: Hyvärinen A, Pirinen E, toim. XXX Valtakunnalliset audiologian päivät, Kuopio , konferenssijulkaisu. Joint Committee on Infant Hearing: Year 2007 Position statement: Principles and guidelines for early hearing detection and intervention programs. Pediatrics 2007;120: Lang H, Partanen J. Auditiiviset herätevastetutkimukset. Kirjassa: Partanen J, Falck B, Hasan J, Jäntti V, Salmi T, Tolonen U, toim., Kliininen neurofysiologia. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Duodecim, 2006, s Lin HC, Shu MT, Lee KS, ym. Comparison of hearing screening programs between one step with transient evoked otoacoustic emissions (TEOAE) and two Steps with TEOAE and automated auditory brainstem response. Laryngoscope 2005;115: Luotonen M. Vastasyntyneiden kuulonseulonta. Duodecim 2008;124: Mustonen K, Hermanson E, von Wendt L. Imeväisikäisten lasten kehitys poikkea vuuk sien seulonta neuvolassa. Suom Lääkäril 2006;61: Sosiaali- ja Terveysministeriö: Kuulon ja näön seulonta. Lastenneuvolaopas van Straaten HML. Automated auditory brainstem response in neonatal hearing screening. Acta Pediatr 1999;82 (Suppl 432):76 9. Nance WE. The Genetics of Deafness. Mental retardation and developmental disabilities research news 2003:9; Suppiej A, Rizzardi E, Zanardo V, Franzoi M, Ermani M, Orzan E. Reliability of hearing screening in high-risk neonates: comparative study of otoacoustic emission, automated and conventional auditory brainstem response. Clin Neurophysiol 2007;118: US Preventive Services Task Force: Universal screening for hearing loss in newborns: US Preventive Services Task Force recommendation statement. Pediatrics 2008;122: Virtanen M, Mäenpää J, Pikkarainen J, ym. Aetiology of congenital hypothyroidism in Finland. Acta Paediatr Scand 1989;78: Yoshinaga-Itano C, Gravel JS. The Evidence for Universal Newborn Hearing Screening. Am J Audiol 2001;10:62 4. Summary Screening for hearing loss in newborns at Turku University Central Hospital Background: Since 2005 all newborns at Turku University Central Hospital, Finland have been screened for hearing loss with two-stage procedure (otoacoustic emission and automated auditory brainstem response). Methods: We reviewed medical records of all newborns screened for hearing loss in Costs of the screening were estimated. Results: newborns were screened. In 12 newborns moderate to severe bilateral hearing defect was detected. The incidence of hearing defect was 0.06% among healthy newborns and 0.8% among very preterm infants. Costs of the two-stage screening were 26% lower than those of the one-stage model. Conclusions: Two-stage screening for hearing improved identification of newborns with hearing loss in a cost-effective manner Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina
Varhaislapsuuden sensorineuraalisten kuulovikojen esiintyvyys ja etiologia Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella
Varhaislapsuuden sensorineuraalisten kuulovikojen esiintyvyys ja etiologia Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella 1988-2002 Aaro Liukkonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen
LisätiedotLasten kuulovikojen seulonta
Katsaus tieteessä Jukka Kokkonen LL, apulaisylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka jukka.kokkonen@pkssk.fi Jaakko Salonen LL, vs. osastonylilääkäri TYKS, korva-,
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotLasten kuulonkuntoutuksen polku
Antti Hyvärinen, Aarno Dietz ja Heikki Löppönen TEEMA: AUDIOLOGIA Lasten kuulonkuntoutuksen polku Kuulonkuntoutuksen tarkoituksena on turvata kuulovikaiselle mahdollisimman normaali puheen ja kielen kehitys.
LisätiedotMitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset
TEEMA: AUDIOLOGIA Jaakko Laitakari ja Jukka Kokkonen Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset kertovat kuulosta? Kuuloa tutkitaan yleisimmin äänes- ja puheaudio metrian avulla. Vaihtoehtoisia tutkimuksia
LisätiedotBAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste
BAEP Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste Ärsyke Kuulokynnystestaus kuulokkeilla klikäänillä, kesto n. 0,1 ms. Stimulus klik, voimakkuus 80 dbhl - 100dB kuulokynnyksen mukaan.
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotVanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus
Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta
LisätiedotÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN
ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA
VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä
LisätiedotOili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa
Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotKUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA
KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA Kojekuntoutusprosessi Audionomit Marianne Raatikainen ja Jaana Huhtikangas LUKUJA KUULONKUNTOUTUKSEN TAUSTALLA Yli 64- vuotiaita on Suomessa jo yli miljoona. Kuulemisen
LisätiedotJyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes
Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää
LisätiedotPRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING
PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,
LisätiedotPuolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet
Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten
LisätiedotOPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE
OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE Opas sisältää tietoa kuulontutkimuksesta, huonokuuloisuudesta, eri kuulovioista sekä niiden vaikutuksesta puheen kuulemiseen ja apuvälineistä. Oppaan tarkoitus on antaa
LisätiedotKuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa
Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.
LisätiedotRitva Ketonen SYKSY 2017 KUULOVAMMAT RK
KUULOVAMMAT AISTIT JA KOMMUNIKAATIO SYKSY 2017 RITVA KETONEN Kuuromykkyys, veren tunkeutuminen päähän Louis Kuhne, Uusi lääketiede, 1910: Rouwa S:n 4-vuotias tytär oli äitinsä sanojen mukaan rokotusten
LisätiedotSikiöseulonnan jatkotutkimukset
Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset
LisätiedotVaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:
Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää
LisätiedotMuistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari
Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon
LisätiedotTuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija
Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA
T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA
LisätiedotKorva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:
Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista
LisätiedotSeulontavaihtoehdot ja riskit
Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja
LisätiedotToispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen
Näin tutkin Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Heikki Rihkanen, Hans Ramsay, Timo Marttila, Antti Markkola, Göran Blomstedt ja Jukka Ylikoski Akustikusneurinooma eli vestibulaarihermon
LisätiedotVajaaravitsemuksen hoito
Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja
LisätiedotÄkillisen kuulonmenetyksen hoito
Timo Petteri Hirvonen NÄIN HOIDAN Äkillisen kuulonmenetyksen hoito Äkillisessä kuulonmenetyksessä sensorineuraalinen kuulo huononee vähintään kolmella vierekkäisellä taajuudella vähintään 30 db alle kolmen
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotSeulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen
Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotOtoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa
Liisa Eerola Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Hyvinvointiteknologia Insinöörityö 15.11.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy
INTO-Infektioiden torjuntapäivät 7.11.2018 SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja
LisätiedotNIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING
NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (6) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevana äitinä sinulla on mahdollisuus
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotTIETOPAKETTI KUULOSTA
TIETOPAKETTI KUULOSTA www.gnresound.fi 13.4.2016 Kuuloliitto ry Laita kuulokojeesi induktiiviselle kuuntelukanavalle KUULOLIITTO RY Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestönä toimii kuulovammaisten tukena,
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotLääkärintarkastukset lastenneuvolassa
Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Tarkastusten taustalla lainsäädäntö;neuvola asetus 380/2009 ohjeistus tietopankit neuvolatyön kehittäminen kansalliset ohjelmat resurssit yhteiskunnan tila Neuvola
LisätiedotMihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018
Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja endokrinologian erikoislääkäri
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotMITÄ HÄLYPUHETESTIT KERTOVAT LAPSEN KUULOSTA? UUDET SUOMENKIELISET HÄLYLAUSETESTIT LASTEN KUULON TUTKIMUKSESSA. Tytti Willberg
MITÄ HÄLYPUHETESTIT KERTOVAT LAPSEN KUULOSTA? UUDET SUOMENKIELISET HÄLYLAUSETESTIT LASTEN KUULON TUTKIMUKSESSA Tytti Willberg Lieväkin kuulovika voi aiheuttaa hankaluuksia saada selvää puheesta taustahälyn
LisätiedotKOKEMUKSIA KUUROJEN LASTEN MOLEMPIEN KORVIEN IMPLANTOINNEISTA
KOKEMUKSIA KUUROJEN LASTEN MOLEMPIEN KORVIEN IMPLANTOINNEISTA Johanna Luukkanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Joulukuu 2010 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotSuositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1
Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1 Suosituksen tavoitteet Huumetestaus järjestetään ja toteutetaan oikein, ja se on osa päihdepotilaan hyvää hoitoa Päihdehuollossa työskentelevät ammattilaiset
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
Lisätiedot1. luokan terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 1. luokan terveystarkastus 2. 3. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus ( A/-) 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotPuolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet
Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino dosentti, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotMitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?
Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotSikiöseulonnat Sisko Somby-Lakkala Kätilö/LKS
Sikiöseulonnat 8.2.2019 Sisko Somby-Lakkala Kätilö/LKS Sikiön poikkeavuuksien seulontojen eli sikiöseulontojen järjestämisessä periaatteena on, että raskaana oleville tarjottaisiin tasapuolisesti vapaaehtoisia,
LisätiedotMitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?
Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen
LisätiedotVastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta
Vastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta Harri Niinikoski Lastentautien erikoislääkäri Lääketieteellisen ravitsemusopin professori TYKS lastenklinikka ja TY biolääketiede 10/2015 SUONENsisäinen ravitsemus
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotLasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja
Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja
LisätiedotMADSEN AccuScreen OAE- ja ABR-seulontalaite
MADSEN AccuScreen OAE- ja ABR-seulontalaite Käyttöohje Dok. Nro 7-50-0920-FI/09 Osa nro 7-50-09200-FI Tekijänoikeutta koskeva huomautus Mitään osaatästäoppaasta taiohjelmasta ei saakopioida, tallentaahakujärjestelmään
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotTutkimus vuotiaille
Tutkimus 18 40-vuotiaille odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! RS-virus (respiratory syncytial virus) on yleisin vaikeiden alahengitystieinfektioiden aiheuttaja imeväisikäisillä lapsilla. Äidin rokottaminen
LisätiedotLapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö
Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi
LisätiedotTRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015
TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
Lisätiedot2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto
LisätiedotLENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotBCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006
BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotKUULOKOJETTA KÄYTTÄVIEN 4 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT KERTOMUSTEN SISÄLTÖ JA KIELELLINEN RAKENNE
KUULOKOJETTA KÄYTTÄVIEN 4 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT KERTOMUSTEN SISÄLTÖ JA KIELELLINEN RAKENNE Anna Kiviniemi-Pulli Pro gradu -tutkielma Elokuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotK U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS
K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.
LisätiedotPropecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotHUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.
HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva
LisätiedotAikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Antti A. Aarnisalo dosentti, vs. ylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulokeskus Taija Lahtinen LL, lääkintäyliluutnantti Sotilaslääketieteen keskus, kenttälääkinnän
LisätiedotAikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset
Alkuperäistutkimus Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset Kirjallisuuskatsaus sekä Suomen, Tanskan ja Ison-Britannian palvelujärjestelmien vertailu Elina Mäki-Torkko, Risto
LisätiedotFASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto
FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee
LisätiedotLasten sisäkorvaistutteet
Lasten korva-, nenä- ja kurkkutaudit Jussi Jero ja Erna Kentala Lasten sisäkorvaistutteet Sisäkorvaistute on kuulokojeeseen verrattava apuväline. Se on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikea sisäkorvatyyppinen
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
Lisätiedot