Lasten kuulovikojen seulonta
|
|
- Lauri Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Jukka Kokkonen LL, apulaisylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Jaakko Salonen LL, vs. osastonylilääkäri TYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Sari Mykkänen LL, erikoislääkäri TAYS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kirjallisuutta 1 Kuhl PK, Williams KA, Lacerda F, Stevens KN, Lindblom B. Linguistic experience alters phonetic perception in infants by 6 months of age. Science 1992;255: Arias-Trejo N, Plunkett K. Lexical-semantic priming effects during infancy. Phil Trans R Soc B 2009;364: Carney AE, Moeller MP. Treatment efficacy: Hearing loss in children. J Speech Lang Hear Res 1998;41:S Huttunen K, Sorri M. Long-term outcome of early childhood hearing impairments in northern Finland. Scand Audiol 2001;30 suppl 52: Parving A, Christensen B. Training and employment in hearingimpaired subjects at years of age. Scand Audiol 1993;22: Mehl AL, Thomson V. Newborn hearing screening: the great omission. Pediatrics 1998;101(1):e4. 7 Davis A, Bamford J,Wilson I, Ramkalawan T, Forshaw M, Wright S. A critical review of the role of neonatal hearing screening in the detection of congenital hearing impairment. Health Technol Assessment 1997;1(10). 8 Yoshinaga-Itano C, Sedey AL, Coulter DK, Mehl AL. Language of early- and later-identified children with hearing loss. Pediatrics 1998;102: Vertaisarvioitu VV Lasten kuulovikojen seulonta Kuulovian varhainen toteaminen on tärkeää lapsen kielellisen kehityksen turvaamiseksi. Jos vastasyntyneellä on muita merkittäviä terveysongelmia, kuulon seulonta saattaa unohtua. Vastasyntyneiden seulonnassa ei aina löydetä eteneviä tai myöhemmin kehittyviä kuulovikoja, ja neuvolaseuranta sekä esikoulu- ja koulutarkastukset ovat tärkeitä näiden toteamiseksi. Vanhempien esittämä huoli tai epäily kuuloviasta on ehdottomasti aihe lapsen lähettämiseen jatkotutkimuksiin. Lapsi oppii kielelliset taidot kuuntelemalla ympäristöään varhaislapsuuteen ajoittuvan herkkyyskauden aikana. Puolen vuoden ikään mennessä lapsi oppii erottelemaan oman äidinkielensä äänteitä (1), ja 21 kuukauden iässä hän pystyy yhdistelemään sanojen merkityksiä (2). Ilman kuntoutusta jäävä synnynnäinen kuulovika vaarantaa tämän kehityksen ja voi johtaa kielellisen kehityksen viivästymiseen ja puhekommunikaation vaikeuksiin (3) sekä matalampaan koulutustasoon ja huonompaan työllistymiseen aikuisena (4,5). Arviot vähintään keskivaikean synnynnäisen kuulovian yleisyydestä vaihtelevat, mutta monissa aineistoissa se on 1 2/1 000 syntyvää lasta (6,7). Kuulovian varhainen toteaminen mahdollistaa varhaisen kuntoutuksen kuulokojeella tai sisäkorvaistutteella. Lapsilla, joiden kuulovika oli todettu kuuden kuukauden ikään mennessä, on 1 3 vuoden iässä paremmat kielelliset taidot kuin niillä, joiden kuulovika on todettu myöhemmin (8). Mitä aikaisemmin kuulon kuntoutus päästään aloittamaan, sitä parempi lapsen sanavarasto ja verbaalinen päättelykyky on 5 vuoden iässä. Ne lapset, joiden kuntoutus aloitetaan 11 kuukauden ikään mennessä, saavuttavat näissä taidoissa jo normaalikuuloisten huonointa neljännestä paremman tason (9). Vastasyntyneiden kuulonseulonta Vuonna 1992 Coloradossa Yhdysvalloissa aloitettiin seulontaprojekti, jossa pyrittiin selvittämään yleisen, kaikkia synnytyssairaaloita ja vastasyntyneitä koskevan kuulonseulonnan mahdollisuuksia. Aluksi seulontaa toteutti neljä sairaalaa, mutta lopulta seulonta kattoi koko osavaltion. Projektin alkuvuosina kertyi suuri aineisto seulottuja ja seulomattomia lapsia ja voitiin vertailla niiden lasten kehitystä, joiden kuulovika todettiin varhain, niihin, jotka löydettiin myöhemmin. Osin näiden tulosten myötä seulonta tuli lakisääteiseksi koko osavaltiossa vuonna 1997 (10,11). Yhdysvalloissa Joint Committee on Infant Hearing julkaisi jo vuonna 1994 lausuman, jossa suositellaan yleistä, synnytyssairaaloissa toteutettavaa vastasyntyneiden kuulonseulontaa (12). Vuonna 1998 Euroopan Unionin AHEADprojektin yhteydessä pidetyssä konsensuskokouksessa annettiin samansisältöinen eurooppalainen suositus (13). Yleinen kaikkia vastasyntyneitä koskeva kuulonseulonta yleistyi Suomessa 2000-luvun alussa, ja nykyään se on jo vakiintunut (14). Ennen seulonnan aloittamista pohjoissuomalaisessa aineistossa kuulovika todettiin keskimäärin noin kolmen vuoden iässä, siis huomattavasti tavoiteikää myöhemmin (15). Suomesta ei ole vielä tutkimustietoa nykyisestä toteamisiästä, mutta muualla seulonnan on voitu osoittaa varhentavan kuulovian toteamista (16,17). Yhteys seulonnan ja myöhemmän kielen kehityksen välillä on vielä epävarma ja tutkimustulokset vaihtelevat, mutta kuulovian varhaisen toteamisen hyödyllisyys on osoitettu useassa tutkimuksessa (18). Suomalaista suositusta seulonnasta ei ole. Muualla suositukset vaihtelevat: esimerkiksi Yhdysvalloissa (19) ja Kanadassa (20) tavoitteena on diagnoosin varmistuminen kolmen kuukauden ikään mennessä ja ohjaaminen jatkotutkimuksiin kuuden kuukauden ikään mennessä, kun taas Britannian kansallisten terveyspalveluiden laatustandardin tavoite on kuulovian varmistuminen kuuden kuukauden ikään mennessä (21). Useissa tutkimuksissa varhaisen toteamisen rajaksi on asetettu kuuden kuukauden ikä (8,18). Ehdottomana takarajana kuulovian varmistumiselle ja lapsen ohjaamiselle jatkotutkimuksiin tulee näin ollen pitää puolen vuoden ikää. 2119
2 katsaus 9 Moeller MP. Early intervention and language development in children who are deaf and hard of hearing. Pediatrics 2000;106:e Mehl AL, Thomson V. The Colorado newborn hearing screening project, : On the threshold of effective population-based universal newborn hearing screening. Pediatrics 2002;109:e7 11 Thomson VR. A programmatic analysis of a newborn hearing screening program for evaluation and improvement. Väitöskirja. University of Colorado, Joint Committee on Infant Hearing. Joint Committee on Infant Hearing 1994 Position Statement. Pediatrics 1995;95: Lutman ME, Grandori F. Screening for neonatal hearing defects European consensus statement. Eur J Pediatr 1999;158: Hyvärinen A. Seulonnasta diagnoosiin. Kirjassa: Hyvärinen A, Pirinen E, toim. Melu ja kuulo. Pienten lasten varhainen kuulon kuntoutus: XXX valtakunnalliset audiologian päivät Kuopio Helsinki: Suomen Audiologian yhdistys ry Mäki-Torkko EM, Lindholm PK, Väyrynen MR, Leisti JT, Sorri MJ. Epidemiology of moderate to profound childhood hearing impairments in northern Finland. Any changes in ten years? Scand Audiol 1998;27: Wessex Universal Neonatal Hearing Screening Trial Group. Controlled trial of universal neonatal screening for early identification of permanent childhood hearing impairment. Lancet 1998;352: Kennedy C, McCann D, Campbell MJ, Kimm L, Thornton R. Universal newborn screening for permanent childhood hearing impairment: an 8-year follow-up of a controlled trial. Lancet 2005;366: Pimperton H, Kennedy CR. The impact of early identification of permanent childhood hearing impairment on speech and language outcomes. Arch Dis Child 2012;97: Joint Committee on Infant Hearing. Year 2007 Position Statement: Principles and Guidelines for Early Hearing Detection and Intervention Programs. Pediatrics 2007;120: Patel H, Feldman M. Universal newborn hearing screening. Paediatr Child Health 2011;16: NHS. Quality standards in the NHS newborn hearing screening programme. Tarkistettu heinäkuussa 2010, siteerattu hearing.screening.nhs.uk/getdata. php?id= Laitakari J, Kokkonen J. Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset kertovat kuulosta? Duodecim 2011;127: Sahlberg H, Salonen J, Jääskeläinen S, Lapinleimu H. Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina Duodecim 2011;127: Vastasyntyneiden kuulon seulontamenetelmät Aiemmin vastasyntyneiden kuulonseulonta perustui lapsen reagoimiseen kovaan ääneen säpsähdyksellä tai Moron heijasteella, mutta nykykäsityksen mukaan nämä eivät ole luotettavia menetelmiä lapsen kuulon arvioimiseen. Pieni lapsi reagoi ääniin kovin vaihtelevasti, pään kääntäminen ääntä kohden kehittyy vasta 6 8 kuukauden iässä, ja erilaiset säpsähtelyt tai ilmeet ovat epäspesifisiä. Yli 100 db:n ääni voi laukaista reaktion vaikeastikin huonokuuloisella lapsella. Tämän vuoksi pienten lasten kuulontutkimuksen on perustuttava objektiivisiin mittauksiin. Otoakustiset emissiot (OAE) perustuvat sisäkorvan ulompien aistinsolujen liikevasteeseen ääniärsykkeen seurauksena. Kun sisäkorvaan johdetaan ääni, joka taivuttaa kuuloelimen aistinsolujen karvoja, aistinsolut reagoivat aktiivisella liikkeellä, jonka aiheuttama heikko ääni on mitattavissa korvakäytävästä. Käytössä on kaksi menetelmää. Korvaa voidaan stimuloida laajakaistaisella lyhytkestoisella napsausäänellä (click), jolloin mitataan koko simpukan vastetta ärsykkeeseen (transienttisyntyiset emissiot, transient evoked OAE, TEOAE), tai kahdella eri taajuudella kerrallaan, jolloin mitataan niiden aiheuttaman särön synnyttämää vastetta (säröemissiot, distortion product OAE, DPOAE) (22). Transienttisyntyiset emissiovasteet saadaan mitatuksi usein, jos kuulokynnykset ovat paremmat kuin db, kun taas säröemissio tulee esiin kuulon ollessa vielä hieman huonompi. Transienttisyntyiset emissiovasteet saadaan siis kuulotasolla, jolla yleensä ei tarvita kuulonkuntoutusta. Mittaus on yksinkertainen, lapselle kivuton ja vie aikaa noin minuutin. Emissiovasteita ei kuitenkaan saada mittauksissa esiin 1 4 %:lla lapsista (23), ja kun lasten kuulovian esiintyvyys on 0,1 0,2 %, joutuu jatkotutkimuksiin siis varsin suuri määrä normaalikuuloisia. Toinen yleisesti käytetty lasten seulontamenetelmä on automaattinen aivorunkovastetutkimus (automatic auditory brainstem response, aabr). Siinä tutkittavan korvaa stimuloidaan laajakaistaisella napsausäänellä ja mitataan aivojen sähköisiä herätevasteita, erityisesti vasteen viidettä aaltoa alemmasta nelikukkulasta. Ääni johdetaan lapsen korvaan emissiolaitteen tapaan pienellä sondilla, hermovasteet mitataan pään iholle asetettujen kolmen elektroditarran kautta. Mittalaite tunnistaa vasteen automaattisesti, joten tutkijan ei tarvitse muuta kuin suorittaa mittaus ohjeiden mukaisesti. Mittaus kestää noin viisi minuuttia ja sen hinta on kertakäyttöisten elektrodien vuoksi hieman korkeampi kuin emissiomittauksen. Menetelmän etuna on huomattavasti pienempi väärien positiivisten määrä, joten jatkotutkimuksiin lähetetyistä lähes kaikilla on todettavissa kuulovika (23). Toisaalta osa lievimmistä kuulovioista saattaa jäädä toteamatta, mutta tämän kliininen merkitys on epäselvä (24). Seulonta tehdään jo synnytyssairaalassa jollakin menetelmällä. Väärien positiivisten seulontatulosten vähentämiseksi seulaa läpäisemättömät lapset kannattaa tutkia vielä uudelleen ennen kotiutusta tai pian sen jälkeen (25). Ellei lapsi edelleenkään läpäise seulontaa, hänet tulee ohjata tarkempiin tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon paikallisen hoitopolun mukaisesti (19). Lapsen jäädessä seulaan vanhemmille on kerrottava riittävän seikkaperäisesti löydöksen merkityksestä ja annettava heille aikaa esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaukset. Myöhempi seuranta Tieto vastasyntyneen kuulonseulontatutkimuksen menetelmästä ja tuloksesta tulee siirtää luotettavasti synnytyssairaalasta lastenneuvolaan. Vaikka lapsi olisi läpäissyt vastasyntyneenä kuuloseulan, on kuuloa seurattava ohjeiden mukaan lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Vastasyntyneen seulonta ei riitä löytämään kaikkia lapsuusiän kuulovikoja. Suunnilleen yksi kymmenestä lapsesta, jolla on vähintään keskivaikea synnynnäinen kuulovika, läpäisee seulan (26). Arvioiden mukaan lapsista, joilla 9 vuoden iässä on kuntoutusta edellyttävä kuulovika, jopa neljäsosalle se on kehittynyt vastasyntyneisyyskauden jälkeen (27). Illinoisissa Yhdysvalloissa on tutkittu niiden lapsien seulontalöydöksiä, joilla myöhemmin todettiin istutekuntoutusta vaativa kuulovika. Näistä vaikeasti kuulovammaisista lapsista vain 60 % oli jäänyt seulaan, 25 % oli läpäissyt seulan, ja 15 % oli jäänyt seulomatta (28). Seulotuista mutta seulan läpäisseistä suurella osalla oli todennäköisesti etenevä kuulovika. Muun muassa joihinkin sisäkorvan epämuodostumiin ja geenivirheisiin sekä synnynnäiseen sytomegalovirusinfektioon on kuvattu liittyvän etenevä 2120
3 tieteessä 24 Johnson JL, White KR, Widen JE ym. A multicenter evaluation of how many infants with permanent hearing loss pass a two-stage otoacoustic emissions/automated auditory brainstem response newborn hearing screening protocol. Pediatrics 2005;116: Clemens CJ, Davis SA. Minimizing false-positives in universal newborn hearing screening: a simple solution. Pediatrics. 2001;107:e Watkin PM, Baldwin M. Identifying deafness in early childhood: requirements after the newborn hearing screen. Arch Dis Child 2011;96: Weichbold V, Nekahm-Heis D, Welzl- Mueller K. Ursal newborn hearing screening and postnatal hearing loss. Pediatrics 2006;117: Young NM, Reilly BR, Burke L. Limitations of universal newborn hearing screening in early identification of pediatric cochlear implant candidates. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2011;137: Kuulonseulonta lastenneuvolassa Lastenneuvolassa lapsen kuulo tutkitaan paikantamisvasteen avulla 8 kuukauden iässä (taulukko 2). Paikantamisvaste toimii joillain lapsilla jo 6 kuukauden iässä, mutta kaikilla normaalisti kehittyneillä lapsilla viimeistään 9 kuukauden iässä. Tutkimusvälineenä käytetään pienoisaudiometria eli uikkua, joka antaa 3 4 khz:n taajuusmoduloitua ääntä 45 db:n voimakkuudella puolen metrin etäisyydellä mitattuna. Tutkimuksen aikana lapsi istuu aikuisen sylissä ja tutkija antaa äänen lapsen takaa puolen metrin päästä korvan korkeudelta. Toistuva poikkeava tulos on aihe jatkotutkimuksiin. Lapsen kuuloon kiinnitetään huomiota jokaisessa neuvolatarkastuksessa seuraamalla lapsen kommunikaation kehittymistä. Mikäli kielellinen kehitys ei etene normaalisti, kuulo tutkitaan tarkemmin. 1 3 vuoden ikäisille lapsille ei oikeastaan ole kuulonseulontamenetelmiä neuvolatoimintaan. Tässä iässä kuiskauskuulon testaus saattaa toimia. 3-vuotiaille on Tampereella kehitetty ns. matkalaukkuseula, jossa lapsen ei tarvitse sanoa ääneen kuulemiaan kuiskauksia, vaan hän pakkaa tavaroita matkalaukkuun kuulemansa ohjeen mukaan. Matkalaukkuseula on ainakin Pirkanmaalla käytössä useassa neuvolassa (33). Audiometriseulonta tehdään neuvolatarkastuksessa 4-vuotiaalle tai viimeistään 5-vuotiaalle lapselle. Suomalainen ohjeistus ajoituksesta on häilyvä. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa (34) audiometriseulontaa suositellaan 4 vuoden iässä, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen menetelmäkäsikirjassa 5 vuoden iässä (35). Yksi vuosi on leikki-ikäisen lapsen kehityksessä pitkä aika, mikä puoltaisi neljän vuoden seulontaulukko 1. tai varhaislapsuuden jälkeen kehittyvä kuulovika (27,29,30,31). Lisäksi harvinaisemmat, ns. neuropaattiset kuuloviat eivät tule esiin vastasyntyneen emissioseulonnassa, mutta aivorunkovasteseulaan ne jäävät (32). Aina kun lapsen kielenkehityksessä tai kokonaiskehityksessä todetaan ongelmia, on varmistettava, onko lapsen kuulo normaali. Erityisen tarkasti täytyy seurata kuulovamman riskiryhmiin kuuluvien lasten kuuloa (taulukko 1). Osaan riskitekijöistä liittyy vastasyntyneisyyskauden jälkeen kehittyvä kuulovika. Tuoreen kohorttitutkimuksen mukaan valtaosa varhaisseulonnan läpäisseistä päätyi tutkimuksiin kuuloviasta heränneen epäilyn perusteella ennen kuin neuvola- tai koulunaloitusseula ehti löytää heidät (26). Lapsen vanhempien tai hoitajan epäily lapsen kuuloviasta on aina syy lähettää lapsi tarkempiin tutkimuksiin. Lapsuusiän synnynnäisen, viivästyneesti alkavan tai etenevän pysyvän kuulovian riskitekijät. Perustuu Joint Committee on Infant Hearingin julkilausumaan vuodelta 2007 (19). Tähdellä merkittyihin liittyy erityinen riski saada myöhemmin kehittyvä tai etenevä kuulovika, joka ei löydy vastasyntyneenä tehtävässä kuulonseulonnassa. Huoltajan huoli lapsen kuulosta, puheesta, kielestä tai kehitysviiveestä * Suvussa esiintyvä lapsuusiän pysyvä kuulovika * Yli 5 vuorokauden hoito lasten teho-osastolla tai mikä tahansa seuraavista hoidon kestosta riippumatta: kehonulkoinen happeuttaminen (ECMO) * hengityskonehoito hoito ototoksisilla lääkkeillä (aminoglykosidiantibiootit, furosemidi) verensiirtoa edellyttävä hyperbilirubinemia Kohdunsisäiset infektiot kuten sytomegalovirus *, herpes, vihurirokko, syfilis ja toksoplasmoosi Pään ja kasvojen epämuodostumat (esim. korvalehdessä, korvakäytävässä, korvan ympäristön ulokkeet ja fistelit ja ohimoluun rakennepoikkeamat) Löydökset jotka viittaavat sellaiseen oireyhtymään, johon tiedetään liittyvän sensori neuraalinen tai pysyvä konduktiivinen kuulovika (esim. valkoinen otsahiustupsu) Oireyhtymät, joihin liittyy kuulovika tai etenevä tai viivästyneesti alkava kuulovika * kuten neurofibromatoosi, osteopetroosi ja Usherin oireyhtymä; muita tavallisia oireyhtymiä ovat mm. Waardenburgin, Alportin, Pendredin ja Jervellin ja Lange Nielsenin oireyhtymät Neurodegeneratiiviset häiriöt* kuten Hunterin oireyhtymä tai sensomotoriset neuropatiat kuten Friedreichin ataksia ja Charcot Marie Toothin oireyhtymä Viljelypositiiviset syntymänjälkeiset infektiot, joihin liittyy sensorineuraalinen kuulovika *, kuten bakteerin tai viruksen (erityisesti herpesvirukset ja varicella) aiheuttama aivokalvotulehdus Pään vammat, erityisesti sairaalahoitoa vaativa kallonpohjan tai ohimoluun murtuma * Kemoterapia * taulukko 2. Kuulonseulonnat lastenneuvolassa. Ikä Seulontamenetelmä 8 (6 9 kk) Paikantamisvaste pienoisaudiometrilla (uikku) 1 3 v Kuiskauskuulon testaus esim. matkalaukkuseulalla 4 5 v Seulonta-audiometria 20 db:n ääneksillä Lisäksi kuulo on tutkittava aina, jos lapsen kielellinen kehitys ei vastaa ikätasoa. 2121
4 katsaus 29 Campbell AP, Adunka OF, Zhou B, Qaqish BF, Buchman CA. Large vestibular aqueduct syndrome: anatomic and functional parameters. Laryngoscope 2011;121: Williamson WD, Demmler GJ, Percy AK, Catlin FI. Progressive hearing loss in infants with asymptomatic congenital cytomegalovirus infection. Pediatrics 1992;90: Pass RF. Congenital cytomegalovirus infection and hearing loss. Herpes 2005;12: Starr A, Picton TW, Sininger Y, Hood LJ, Berlin CI. Auditory neuropathy. Brain 1996;119: Vikman S. Toiminnallinen kuiskauskuuloseula 3-vuotiaille. Kirjassa: Kotti V, Paananen-Eerola M, toim. Lasten kuulonseulonnan nykytila Suomessa, ajankohtaista audiologian alalta, aikuisten kuulonäkövammaisten kuntoutus: XXVIII Valtakunnalliset audiologian päivät (Tampere -07). Helsinki: Suomen audiologian yhdistys ry Sosiaali- ja terveysministeriö. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 14. Helsinki: STM pr /passthru.pdf 35 Aarnisalo A, Luostarinen L. Kuulon tutkiminen. Kirjassa: Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T, Laatikainen T, toim. Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa Menetelmäkäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oppaita 14. Tampere: THL thl.fi/thl-client/pdfs/c0383a69- f643-4d70-bc03-09c6f86cd89b 36 Christensen M, Thomson V, Letson W. Evaluating the reach of universal newborn hearing screening in Colorado. Am J Prev Med 2008;35: Beswick R, Driscoll C, Kei J. Monitoring for postnatal hearing loss using risk factors: a systematic literature review. Ear Hear 2012;33: Watkin PM, Baldwin M. Confirmation of deafness in infancy. Arch Dis Child 1999;81: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Jukka Kokkonen: Luentopalkkioita (Oy Entomed Ab, MSD, Orion Oyj). Sari Mykkänen: Ei sidonnaisuuksia. taikää. Toisaalta läheskään kaikki nelivuotiaat eivät ole vielä riittävän kypsiä neuvolatason audiometriaan, joten tulosten luotettavuus on huonompi tässä iässä. Objektiivisten mittalaitteiden (OAE ja aabr) korkea hinta estää näiden käytön lastenneuvolassa. Lastenneuvolassa kuulonseulonta tehdään 20 db:n ääneksillä 250, 500, 1 000, ja Hz:n taajuuksilla. Vastausnapin painalluksen voi korvata leikkiaudiometrialla, jossa lapsi leikkii kuuntelevansa palikkaa audiometrikuulokkeen päällä ja kuullessaan ääneksen laittaa palikan paikoilleen peliin tai laatikkoon. Jos lapsi ei ymmärrä kuulontutkimuksessa saamiaan ohjeita tai hän ei jaksa keskittyä tutkimukseen toisellakaan tutkimuskerralla, on lähete tarkempaan kuulontutkimukseen aiheellinen. Lapsen ymmärtämisvaikeuksien tai keskittymiskyvyttömyyden takana voi olla kuulovika. Kuulonseulonta kouluterveydenhuollossa Kouluterveydenhuollossa kuulo tutkitaan 1. ja 8. luokalla. Seulonta-audiometria tehdään kuten neuvolassakin, hiljaisessa huoneessa 20 db:n seulontatasolla. Kouluikäisiltä tutkitaan myös Hz:n taajuus. Jos koululainen ei kuule jotain seulontataajuutta 20 db:n voimakkuudella, tutkitaan kyseisen taajuuden kuulokynnys. Jos tutkittava ei läpäise kuuloseulaa toisellakaan tutkimuskerralla 20 db:n seulontatasolla kaikilla tutkituilla taajuuksilla, hänet lähetetään tarkempaan tutkimukseen paikallisen hoitopolun mukaisesti. Kehittämistarpeita Terveet, hyväkuntoiset lapset seulotaan lähes aina, mutta jos vastasyntyneellä on muita merkittäviä terveysongelmia, kuulonseulonta saattaa jäädä toteutumatta. Yhdysvaltalaisen selvityksen mukaan lapsista, joiden Apgar-pisteet viisi minuuttia syntymästä olivat 7 tai enemmän, seulottiin 98 %, mutta jos pisteet olivat 6 tai vähemmän, lapsista seulottiin vain 67 %. Kaikista vastasyntyneistä seulottiin tutkimusvuosina % (36). Kokonaisuudessaan seulonta toteutui hyvin, mutta seulomatta jäi nimenomaan osa niistä lapsista, joilla kuulovamman riski oli keskimääräistä suurempi. Riskitekijäanalyysillä voi pyrkiä poimimaan lapset, joilla kuulovian kehittymisen riski vastasyntyneenä tehdyn seulonnan jälkeen on huomattava. Tutkimusten valossa tärkeimmät ryhmät vaikuttavat olevan lapset, joilla on synnynnäinen sytomegalovirusinfektio, joita on hoidettu kehonulkoisella happeutuksella tai joilla on synnynnäinen palleatyrä. Riskitekijäanalyysin lisäksi kuulovian löytämiseksi on esitetty toisen vaiheen yleistä seulontaa esimerkiksi otoakustisin emissioin tai vastasyntyneiden yleistä sytomegalovirus- tai geeniseulontaa. (37). Jotta seulonnasta olisi hyötyä, täytyy seulontatulokseen reagoida ja ohjata lapsi jatkotutkimuksiin. Positiivisen seulontatuloksen ja kuulovian varmistumisen välillä saattaa olla yli puolen vuoden viive (38). Pelkkä kuulovian varmistuminen ei riitä, vaan myös kuntoutus tulee aloittaa viipymättä. Lopuksi Vaikka vastasyntyneiden yleisestä kuulonseulonnasta on Suomessakin tullut vakiintunut käytäntö, neuvolaseurannan tarve ei ole lainkaan vähentynyt. Seulonta ei ole erehtymätön ja sen kattavuudessa saattaa olla puutteita. Lisäksi huomattavalla osalla lapsista kuntoutusta vaativa kuulovika kehittyy vasta seulonnan jälkeen. Suuri osa näistä lapsista löydetään huoltajan tai lasta hoitavan tai opettavan ammattilaisen herättämän epäilyn perusteella. Tällaiset epäilyt on aina otettava vakavasti ja lapsi on lähetettävä jatkotutkimuksiin. Sekä oman kokemuksemme että julkaistun tiedon valossa lapset, joilla on vastasyntyneenä muita vakavia sairauksia, jäävät keskimääräistä todennäköisemmin kokonaan seulomatta. Juuri näillä lapsilla on kuitenkin lisääntynyt kuulovian riski, ja varhaisvaiheiden ongelmien väistyttyä kuulovika saattaa hyvinkin osoittautua merkittävimmäksi elämää rajoittavaksi tekijäksi. Olisi tärkeää, että näiden lasten hoitoon osallistuvat henkilöt muistaisivat varmistaa kuulonseulonnan toteutumisen. n English summary > in english Screening for hearing impairment in children 2122
5 tieteessä english summary Jukka Kokkonen M.D., Assistant Chief Physician Department of Otorhinolaryngology North Karelia Central Hospital Jaakko Salonen Sari Mykkänen Screening for hearing impairment in children The essential skills for speech and language acquisition develop within the first few months after birth. An undetected hearing impairment endangers this process, and may lead to delayed speech development, poor linguistic performance and further to a lower level of education and poor employment in adulthood. Early identification of children with hearing impairment and subsequent intervention by providing hearing aids or cochlear implantation can prevent these problems. Today universal newborn hearing screening with otoacoustic emissions or auditory brainstem responses is well established. However, it is estimated that one tenth of children with congenital moderate to severe hearing loss pass the screening tests, and in a considerable number of children hearing loss is progressive or develops after infancy. In Finland, hearing is tested in child welfare clinics at the ages of 8 months and 4-5 years and in school health care in the 1st and 8th grades. Referral to an ENT clinic is indicated if the child fails these tests or if parents have any concerns about the child s hearing. The coverage of neonatal hearing screening is high but infants with other health problems are less likely to be screened than well babies while carrying a higher risk for hearing impairment. 2122a
Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina
ALKUPERÄISTUTKIMUS Hanni Sahlberg, Jaakko Salonen, Satu Jääskeläinen ja Helena Lapinleimu Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina 2006 2008 1934 Tausta: Kaikille vastasyntyneille tehtävä kuulonseulonta
LisätiedotLasten kuulonkuntoutuksen polku
Antti Hyvärinen, Aarno Dietz ja Heikki Löppönen TEEMA: AUDIOLOGIA Lasten kuulonkuntoutuksen polku Kuulonkuntoutuksen tarkoituksena on turvata kuulovikaiselle mahdollisimman normaali puheen ja kielen kehitys.
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotMitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset
TEEMA: AUDIOLOGIA Jaakko Laitakari ja Jukka Kokkonen Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset kertovat kuulosta? Kuuloa tutkitaan yleisimmin äänes- ja puheaudio metrian avulla. Vaihtoehtoisia tutkimuksia
LisätiedotVanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus
Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta
LisätiedotLääkärintarkastukset lastenneuvolassa
Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Tarkastusten taustalla lainsäädäntö;neuvola asetus 380/2009 ohjeistus tietopankit neuvolatyön kehittäminen kansalliset ohjelmat resurssit yhteiskunnan tila Neuvola
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotVarhaislapsuuden sensorineuraalisten kuulovikojen esiintyvyys ja etiologia Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella
Varhaislapsuuden sensorineuraalisten kuulovikojen esiintyvyys ja etiologia Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella 1988-2002 Aaro Liukkonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen
LisätiedotÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN
ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten
LisätiedotVaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:
Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää
LisätiedotPRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING
PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotSSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry
SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia
LisätiedotNever ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotLasten sisäkorvaistutteet
Lasten korva-, nenä- ja kurkkutaudit Jussi Jero ja Erna Kentala Lasten sisäkorvaistutteet Sisäkorvaistute on kuulokojeeseen verrattava apuväline. Se on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikea sisäkorvatyyppinen
LisätiedotTIETOPAKETTI KUULOSTA
TIETOPAKETTI KUULOSTA www.gnresound.fi 13.4.2016 Kuuloliitto ry Laita kuulokojeesi induktiiviselle kuuntelukanavalle KUULOLIITTO RY Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestönä toimii kuulovammaisten tukena,
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotPuheen kehityksen ongelmat
Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotRavistellun vauvan oireyhtymä
Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa
LisätiedotMitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?
Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta
LisätiedotNuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?
Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,
LisätiedotLENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotAnneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto
KIELELLISET TAIDOT NUORILLA Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto Child Language Research Center (CLRC) Lapsenkielen tutkimuskeskus (www.ouluclrc.fi) Kielen kehityksestä
LisätiedotKUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA
VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotNAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotKaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä
M a t t i K a t t a i n e n O T M 1 1. 0 9. 2 0 1 9 Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä Ympäristöoikeustieteen
LisätiedotValidation and Cultural adaptation of the Finnish version of the KOOS-Child questionnaire
Validation and Cultural adaptation of the Finnish version of the KOOS-Child questionnaire Antti Saarinen, BM 1, Eetu Suominen, BM, MSc 1, Johanna Syvänen, MD 1, Jussi Repo, MD, PhD 2, Juha Paloneva, MD,
LisätiedotSeulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen
Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotKuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa
Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.
LisätiedotAikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset
Alkuperäistutkimus Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset Kirjallisuuskatsaus sekä Suomen, Tanskan ja Ison-Britannian palvelujärjestelmien vertailu Elina Mäki-Torkko, Risto
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotKUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA
KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA Kojekuntoutusprosessi Audionomit Marianne Raatikainen ja Jaana Huhtikangas LUKUJA KUULONKUNTOUTUKSEN TAUSTALLA Yli 64- vuotiaita on Suomessa jo yli miljoona. Kuulemisen
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotEBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB
EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,
LisätiedotSaattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
LisätiedotLapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö
Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
Lisätiedot1. luokan terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 1. luokan terveystarkastus 2. 3. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus ( A/-) 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotNeuvolahanke Lue lapselle muistuttaa vanhempia lukemisen tärkeydestä
Neuvolahanke Lue lapselle muistuttaa vanhempia lukemisen tärkeydestä 1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia Kodin rooli lasten lukutaidon kehityksessä on yhä merkittävämpi. Entistä useampi suomalaisvanhempi
LisätiedotOtoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa
Liisa Eerola Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Hyvinvointiteknologia Insinöörityö 15.11.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
LisätiedotArkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä
Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
Lisätiedot3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotOPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE
OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE Opas sisältää tietoa kuulontutkimuksesta, huonokuuloisuudesta, eri kuulovioista sekä niiden vaikutuksesta puheen kuulemiseen ja apuvälineistä. Oppaan tarkoitus on antaa
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotAikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Antti A. Aarnisalo dosentti, vs. ylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulokeskus Taija Lahtinen LL, lääkintäyliluutnantti Sotilaslääketieteen keskus, kenttälääkinnän
LisätiedotKuulo - korvaamaton kumppani
Kuulo - korvaamaton kumppani TeknoDida Orivesi, 8.2. 2013 Miikka Peltomaa, LKT, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Helsingin yliopisto Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Suomen Musiikkilääketieteen
LisätiedotSisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset
Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen
LisätiedotFONIATRIAN EVOLUUTIO
FONIATRIAN EVOLUUTIO 2010 2018 Suomen ensimmäinen Foniatrian poliklinikka avattiin vuonna 1948. Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen ja kielen häiriöt sekä nielemishäiriöt. Suurimmat potilasryhmät ovat
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotExpression of interest
Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
Lisätiedot1-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotToispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen
Näin tutkin Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Heikki Rihkanen, Hans Ramsay, Timo Marttila, Antti Markkola, Göran Blomstedt ja Jukka Ylikoski Akustikusneurinooma eli vestibulaarihermon
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotMillainen on onnistunut ICT-projekti?
Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,
Lisätiedot2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto
LisätiedotPerustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:
Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana
Lisätiedot