Lasten kuulovikojen seulonta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten kuulovikojen seulonta"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Jukka Kokkonen LL, apulaisylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Jaakko Salonen LL, vs. osastonylilääkäri TYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Sari Mykkänen LL, erikoislääkäri TAYS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kirjallisuutta 1 Kuhl PK, Williams KA, Lacerda F, Stevens KN, Lindblom B. Linguistic experience alters phonetic perception in infants by 6 months of age. Science 1992;255: Arias-Trejo N, Plunkett K. Lexical-semantic priming effects during infancy. Phil Trans R Soc B 2009;364: Carney AE, Moeller MP. Treatment efficacy: Hearing loss in children. J Speech Lang Hear Res 1998;41:S Huttunen K, Sorri M. Long-term outcome of early childhood hearing impairments in northern Finland. Scand Audiol 2001;30 suppl 52: Parving A, Christensen B. Training and employment in hearingimpaired subjects at years of age. Scand Audiol 1993;22: Mehl AL, Thomson V. Newborn hearing screening: the great omission. Pediatrics 1998;101(1):e4. 7 Davis A, Bamford J,Wilson I, Ramkalawan T, Forshaw M, Wright S. A critical review of the role of neonatal hearing screening in the detection of congenital hearing impairment. Health Technol Assessment 1997;1(10). 8 Yoshinaga-Itano C, Sedey AL, Coulter DK, Mehl AL. Language of early- and later-identified children with hearing loss. Pediatrics 1998;102: Vertaisarvioitu VV Lasten kuulovikojen seulonta Kuulovian varhainen toteaminen on tärkeää lapsen kielellisen kehityksen turvaamiseksi. Jos vastasyntyneellä on muita merkittäviä terveysongelmia, kuulon seulonta saattaa unohtua. Vastasyntyneiden seulonnassa ei aina löydetä eteneviä tai myöhemmin kehittyviä kuulovikoja, ja neuvolaseuranta sekä esikoulu- ja koulutarkastukset ovat tärkeitä näiden toteamiseksi. Vanhempien esittämä huoli tai epäily kuuloviasta on ehdottomasti aihe lapsen lähettämiseen jatkotutkimuksiin. Lapsi oppii kielelliset taidot kuuntelemalla ympäristöään varhaislapsuuteen ajoittuvan herkkyyskauden aikana. Puolen vuoden ikään mennessä lapsi oppii erottelemaan oman äidinkielensä äänteitä (1), ja 21 kuukauden iässä hän pystyy yhdistelemään sanojen merkityksiä (2). Ilman kuntoutusta jäävä synnynnäinen kuulovika vaarantaa tämän kehityksen ja voi johtaa kielellisen kehityksen viivästymiseen ja puhekommunikaation vaikeuksiin (3) sekä matalampaan koulutustasoon ja huonompaan työllistymiseen aikuisena (4,5). Arviot vähintään keskivaikean synnynnäisen kuulovian yleisyydestä vaihtelevat, mutta monissa aineistoissa se on 1 2/1 000 syntyvää lasta (6,7). Kuulovian varhainen toteaminen mahdollistaa varhaisen kuntoutuksen kuulokojeella tai sisäkorvaistutteella. Lapsilla, joiden kuulovika oli todettu kuuden kuukauden ikään mennessä, on 1 3 vuoden iässä paremmat kielelliset taidot kuin niillä, joiden kuulovika on todettu myöhemmin (8). Mitä aikaisemmin kuulon kuntoutus päästään aloittamaan, sitä parempi lapsen sanavarasto ja verbaalinen päättelykyky on 5 vuoden iässä. Ne lapset, joiden kuntoutus aloitetaan 11 kuukauden ikään mennessä, saavuttavat näissä taidoissa jo normaalikuuloisten huonointa neljännestä paremman tason (9). Vastasyntyneiden kuulonseulonta Vuonna 1992 Coloradossa Yhdysvalloissa aloitettiin seulontaprojekti, jossa pyrittiin selvittämään yleisen, kaikkia synnytyssairaaloita ja vastasyntyneitä koskevan kuulonseulonnan mahdollisuuksia. Aluksi seulontaa toteutti neljä sairaalaa, mutta lopulta seulonta kattoi koko osavaltion. Projektin alkuvuosina kertyi suuri aineisto seulottuja ja seulomattomia lapsia ja voitiin vertailla niiden lasten kehitystä, joiden kuulovika todettiin varhain, niihin, jotka löydettiin myöhemmin. Osin näiden tulosten myötä seulonta tuli lakisääteiseksi koko osavaltiossa vuonna 1997 (10,11). Yhdysvalloissa Joint Committee on Infant Hearing julkaisi jo vuonna 1994 lausuman, jossa suositellaan yleistä, synnytyssairaaloissa toteutettavaa vastasyntyneiden kuulonseulontaa (12). Vuonna 1998 Euroopan Unionin AHEADprojektin yhteydessä pidetyssä konsensuskokouksessa annettiin samansisältöinen eurooppalainen suositus (13). Yleinen kaikkia vastasyntyneitä koskeva kuulonseulonta yleistyi Suomessa 2000-luvun alussa, ja nykyään se on jo vakiintunut (14). Ennen seulonnan aloittamista pohjoissuomalaisessa aineistossa kuulovika todettiin keskimäärin noin kolmen vuoden iässä, siis huomattavasti tavoiteikää myöhemmin (15). Suomesta ei ole vielä tutkimustietoa nykyisestä toteamisiästä, mutta muualla seulonnan on voitu osoittaa varhentavan kuulovian toteamista (16,17). Yhteys seulonnan ja myöhemmän kielen kehityksen välillä on vielä epävarma ja tutkimustulokset vaihtelevat, mutta kuulovian varhaisen toteamisen hyödyllisyys on osoitettu useassa tutkimuksessa (18). Suomalaista suositusta seulonnasta ei ole. Muualla suositukset vaihtelevat: esimerkiksi Yhdysvalloissa (19) ja Kanadassa (20) tavoitteena on diagnoosin varmistuminen kolmen kuukauden ikään mennessä ja ohjaaminen jatkotutkimuksiin kuuden kuukauden ikään mennessä, kun taas Britannian kansallisten terveyspalveluiden laatustandardin tavoite on kuulovian varmistuminen kuuden kuukauden ikään mennessä (21). Useissa tutkimuksissa varhaisen toteamisen rajaksi on asetettu kuuden kuukauden ikä (8,18). Ehdottomana takarajana kuulovian varmistumiselle ja lapsen ohjaamiselle jatkotutkimuksiin tulee näin ollen pitää puolen vuoden ikää. 2119

2 katsaus 9 Moeller MP. Early intervention and language development in children who are deaf and hard of hearing. Pediatrics 2000;106:e Mehl AL, Thomson V. The Colorado newborn hearing screening project, : On the threshold of effective population-based universal newborn hearing screening. Pediatrics 2002;109:e7 11 Thomson VR. A programmatic analysis of a newborn hearing screening program for evaluation and improvement. Väitöskirja. University of Colorado, Joint Committee on Infant Hearing. Joint Committee on Infant Hearing 1994 Position Statement. Pediatrics 1995;95: Lutman ME, Grandori F. Screening for neonatal hearing defects European consensus statement. Eur J Pediatr 1999;158: Hyvärinen A. Seulonnasta diagnoosiin. Kirjassa: Hyvärinen A, Pirinen E, toim. Melu ja kuulo. Pienten lasten varhainen kuulon kuntoutus: XXX valtakunnalliset audiologian päivät Kuopio Helsinki: Suomen Audiologian yhdistys ry Mäki-Torkko EM, Lindholm PK, Väyrynen MR, Leisti JT, Sorri MJ. Epidemiology of moderate to profound childhood hearing impairments in northern Finland. Any changes in ten years? Scand Audiol 1998;27: Wessex Universal Neonatal Hearing Screening Trial Group. Controlled trial of universal neonatal screening for early identification of permanent childhood hearing impairment. Lancet 1998;352: Kennedy C, McCann D, Campbell MJ, Kimm L, Thornton R. Universal newborn screening for permanent childhood hearing impairment: an 8-year follow-up of a controlled trial. Lancet 2005;366: Pimperton H, Kennedy CR. The impact of early identification of permanent childhood hearing impairment on speech and language outcomes. Arch Dis Child 2012;97: Joint Committee on Infant Hearing. Year 2007 Position Statement: Principles and Guidelines for Early Hearing Detection and Intervention Programs. Pediatrics 2007;120: Patel H, Feldman M. Universal newborn hearing screening. Paediatr Child Health 2011;16: NHS. Quality standards in the NHS newborn hearing screening programme. Tarkistettu heinäkuussa 2010, siteerattu hearing.screening.nhs.uk/getdata. php?id= Laitakari J, Kokkonen J. Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset kertovat kuulosta? Duodecim 2011;127: Sahlberg H, Salonen J, Jääskeläinen S, Lapinleimu H. Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina Duodecim 2011;127: Vastasyntyneiden kuulon seulontamenetelmät Aiemmin vastasyntyneiden kuulonseulonta perustui lapsen reagoimiseen kovaan ääneen säpsähdyksellä tai Moron heijasteella, mutta nykykäsityksen mukaan nämä eivät ole luotettavia menetelmiä lapsen kuulon arvioimiseen. Pieni lapsi reagoi ääniin kovin vaihtelevasti, pään kääntäminen ääntä kohden kehittyy vasta 6 8 kuukauden iässä, ja erilaiset säpsähtelyt tai ilmeet ovat epäspesifisiä. Yli 100 db:n ääni voi laukaista reaktion vaikeastikin huonokuuloisella lapsella. Tämän vuoksi pienten lasten kuulontutkimuksen on perustuttava objektiivisiin mittauksiin. Otoakustiset emissiot (OAE) perustuvat sisäkorvan ulompien aistinsolujen liikevasteeseen ääniärsykkeen seurauksena. Kun sisäkorvaan johdetaan ääni, joka taivuttaa kuuloelimen aistinsolujen karvoja, aistinsolut reagoivat aktiivisella liikkeellä, jonka aiheuttama heikko ääni on mitattavissa korvakäytävästä. Käytössä on kaksi menetelmää. Korvaa voidaan stimuloida laajakaistaisella lyhytkestoisella napsausäänellä (click), jolloin mitataan koko simpukan vastetta ärsykkeeseen (transienttisyntyiset emissiot, transient evoked OAE, TEOAE), tai kahdella eri taajuudella kerrallaan, jolloin mitataan niiden aiheuttaman särön synnyttämää vastetta (säröemissiot, distortion product OAE, DPOAE) (22). Transienttisyntyiset emissiovasteet saadaan mitatuksi usein, jos kuulokynnykset ovat paremmat kuin db, kun taas säröemissio tulee esiin kuulon ollessa vielä hieman huonompi. Transienttisyntyiset emissiovasteet saadaan siis kuulotasolla, jolla yleensä ei tarvita kuulonkuntoutusta. Mittaus on yksinkertainen, lapselle kivuton ja vie aikaa noin minuutin. Emissiovasteita ei kuitenkaan saada mittauksissa esiin 1 4 %:lla lapsista (23), ja kun lasten kuulovian esiintyvyys on 0,1 0,2 %, joutuu jatkotutkimuksiin siis varsin suuri määrä normaalikuuloisia. Toinen yleisesti käytetty lasten seulontamenetelmä on automaattinen aivorunkovastetutkimus (automatic auditory brainstem response, aabr). Siinä tutkittavan korvaa stimuloidaan laajakaistaisella napsausäänellä ja mitataan aivojen sähköisiä herätevasteita, erityisesti vasteen viidettä aaltoa alemmasta nelikukkulasta. Ääni johdetaan lapsen korvaan emissiolaitteen tapaan pienellä sondilla, hermovasteet mitataan pään iholle asetettujen kolmen elektroditarran kautta. Mittalaite tunnistaa vasteen automaattisesti, joten tutkijan ei tarvitse muuta kuin suorittaa mittaus ohjeiden mukaisesti. Mittaus kestää noin viisi minuuttia ja sen hinta on kertakäyttöisten elektrodien vuoksi hieman korkeampi kuin emissiomittauksen. Menetelmän etuna on huomattavasti pienempi väärien positiivisten määrä, joten jatkotutkimuksiin lähetetyistä lähes kaikilla on todettavissa kuulovika (23). Toisaalta osa lievimmistä kuulovioista saattaa jäädä toteamatta, mutta tämän kliininen merkitys on epäselvä (24). Seulonta tehdään jo synnytyssairaalassa jollakin menetelmällä. Väärien positiivisten seulontatulosten vähentämiseksi seulaa läpäisemättömät lapset kannattaa tutkia vielä uudelleen ennen kotiutusta tai pian sen jälkeen (25). Ellei lapsi edelleenkään läpäise seulontaa, hänet tulee ohjata tarkempiin tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon paikallisen hoitopolun mukaisesti (19). Lapsen jäädessä seulaan vanhemmille on kerrottava riittävän seikkaperäisesti löydöksen merkityksestä ja annettava heille aikaa esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaukset. Myöhempi seuranta Tieto vastasyntyneen kuulonseulontatutkimuksen menetelmästä ja tuloksesta tulee siirtää luotettavasti synnytyssairaalasta lastenneuvolaan. Vaikka lapsi olisi läpäissyt vastasyntyneenä kuuloseulan, on kuuloa seurattava ohjeiden mukaan lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Vastasyntyneen seulonta ei riitä löytämään kaikkia lapsuusiän kuulovikoja. Suunnilleen yksi kymmenestä lapsesta, jolla on vähintään keskivaikea synnynnäinen kuulovika, läpäisee seulan (26). Arvioiden mukaan lapsista, joilla 9 vuoden iässä on kuntoutusta edellyttävä kuulovika, jopa neljäsosalle se on kehittynyt vastasyntyneisyyskauden jälkeen (27). Illinoisissa Yhdysvalloissa on tutkittu niiden lapsien seulontalöydöksiä, joilla myöhemmin todettiin istutekuntoutusta vaativa kuulovika. Näistä vaikeasti kuulovammaisista lapsista vain 60 % oli jäänyt seulaan, 25 % oli läpäissyt seulan, ja 15 % oli jäänyt seulomatta (28). Seulotuista mutta seulan läpäisseistä suurella osalla oli todennäköisesti etenevä kuulovika. Muun muassa joihinkin sisäkorvan epämuodostumiin ja geenivirheisiin sekä synnynnäiseen sytomegalovirusinfektioon on kuvattu liittyvän etenevä 2120

3 tieteessä 24 Johnson JL, White KR, Widen JE ym. A multicenter evaluation of how many infants with permanent hearing loss pass a two-stage otoacoustic emissions/automated auditory brainstem response newborn hearing screening protocol. Pediatrics 2005;116: Clemens CJ, Davis SA. Minimizing false-positives in universal newborn hearing screening: a simple solution. Pediatrics. 2001;107:e Watkin PM, Baldwin M. Identifying deafness in early childhood: requirements after the newborn hearing screen. Arch Dis Child 2011;96: Weichbold V, Nekahm-Heis D, Welzl- Mueller K. Ursal newborn hearing screening and postnatal hearing loss. Pediatrics 2006;117: Young NM, Reilly BR, Burke L. Limitations of universal newborn hearing screening in early identification of pediatric cochlear implant candidates. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2011;137: Kuulonseulonta lastenneuvolassa Lastenneuvolassa lapsen kuulo tutkitaan paikantamisvasteen avulla 8 kuukauden iässä (taulukko 2). Paikantamisvaste toimii joillain lapsilla jo 6 kuukauden iässä, mutta kaikilla normaalisti kehittyneillä lapsilla viimeistään 9 kuukauden iässä. Tutkimusvälineenä käytetään pienoisaudiometria eli uikkua, joka antaa 3 4 khz:n taajuusmoduloitua ääntä 45 db:n voimakkuudella puolen metrin etäisyydellä mitattuna. Tutkimuksen aikana lapsi istuu aikuisen sylissä ja tutkija antaa äänen lapsen takaa puolen metrin päästä korvan korkeudelta. Toistuva poikkeava tulos on aihe jatkotutkimuksiin. Lapsen kuuloon kiinnitetään huomiota jokaisessa neuvolatarkastuksessa seuraamalla lapsen kommunikaation kehittymistä. Mikäli kielellinen kehitys ei etene normaalisti, kuulo tutkitaan tarkemmin. 1 3 vuoden ikäisille lapsille ei oikeastaan ole kuulonseulontamenetelmiä neuvolatoimintaan. Tässä iässä kuiskauskuulon testaus saattaa toimia. 3-vuotiaille on Tampereella kehitetty ns. matkalaukkuseula, jossa lapsen ei tarvitse sanoa ääneen kuulemiaan kuiskauksia, vaan hän pakkaa tavaroita matkalaukkuun kuulemansa ohjeen mukaan. Matkalaukkuseula on ainakin Pirkanmaalla käytössä useassa neuvolassa (33). Audiometriseulonta tehdään neuvolatarkastuksessa 4-vuotiaalle tai viimeistään 5-vuotiaalle lapselle. Suomalainen ohjeistus ajoituksesta on häilyvä. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa (34) audiometriseulontaa suositellaan 4 vuoden iässä, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen menetelmäkäsikirjassa 5 vuoden iässä (35). Yksi vuosi on leikki-ikäisen lapsen kehityksessä pitkä aika, mikä puoltaisi neljän vuoden seulontaulukko 1. tai varhaislapsuuden jälkeen kehittyvä kuulovika (27,29,30,31). Lisäksi harvinaisemmat, ns. neuropaattiset kuuloviat eivät tule esiin vastasyntyneen emissioseulonnassa, mutta aivorunkovasteseulaan ne jäävät (32). Aina kun lapsen kielenkehityksessä tai kokonaiskehityksessä todetaan ongelmia, on varmistettava, onko lapsen kuulo normaali. Erityisen tarkasti täytyy seurata kuulovamman riskiryhmiin kuuluvien lasten kuuloa (taulukko 1). Osaan riskitekijöistä liittyy vastasyntyneisyyskauden jälkeen kehittyvä kuulovika. Tuoreen kohorttitutkimuksen mukaan valtaosa varhaisseulonnan läpäisseistä päätyi tutkimuksiin kuuloviasta heränneen epäilyn perusteella ennen kuin neuvola- tai koulunaloitusseula ehti löytää heidät (26). Lapsen vanhempien tai hoitajan epäily lapsen kuuloviasta on aina syy lähettää lapsi tarkempiin tutkimuksiin. Lapsuusiän synnynnäisen, viivästyneesti alkavan tai etenevän pysyvän kuulovian riskitekijät. Perustuu Joint Committee on Infant Hearingin julkilausumaan vuodelta 2007 (19). Tähdellä merkittyihin liittyy erityinen riski saada myöhemmin kehittyvä tai etenevä kuulovika, joka ei löydy vastasyntyneenä tehtävässä kuulonseulonnassa. Huoltajan huoli lapsen kuulosta, puheesta, kielestä tai kehitysviiveestä * Suvussa esiintyvä lapsuusiän pysyvä kuulovika * Yli 5 vuorokauden hoito lasten teho-osastolla tai mikä tahansa seuraavista hoidon kestosta riippumatta: kehonulkoinen happeuttaminen (ECMO) * hengityskonehoito hoito ototoksisilla lääkkeillä (aminoglykosidiantibiootit, furosemidi) verensiirtoa edellyttävä hyperbilirubinemia Kohdunsisäiset infektiot kuten sytomegalovirus *, herpes, vihurirokko, syfilis ja toksoplasmoosi Pään ja kasvojen epämuodostumat (esim. korvalehdessä, korvakäytävässä, korvan ympäristön ulokkeet ja fistelit ja ohimoluun rakennepoikkeamat) Löydökset jotka viittaavat sellaiseen oireyhtymään, johon tiedetään liittyvän sensori neuraalinen tai pysyvä konduktiivinen kuulovika (esim. valkoinen otsahiustupsu) Oireyhtymät, joihin liittyy kuulovika tai etenevä tai viivästyneesti alkava kuulovika * kuten neurofibromatoosi, osteopetroosi ja Usherin oireyhtymä; muita tavallisia oireyhtymiä ovat mm. Waardenburgin, Alportin, Pendredin ja Jervellin ja Lange Nielsenin oireyhtymät Neurodegeneratiiviset häiriöt* kuten Hunterin oireyhtymä tai sensomotoriset neuropatiat kuten Friedreichin ataksia ja Charcot Marie Toothin oireyhtymä Viljelypositiiviset syntymänjälkeiset infektiot, joihin liittyy sensorineuraalinen kuulovika *, kuten bakteerin tai viruksen (erityisesti herpesvirukset ja varicella) aiheuttama aivokalvotulehdus Pään vammat, erityisesti sairaalahoitoa vaativa kallonpohjan tai ohimoluun murtuma * Kemoterapia * taulukko 2. Kuulonseulonnat lastenneuvolassa. Ikä Seulontamenetelmä 8 (6 9 kk) Paikantamisvaste pienoisaudiometrilla (uikku) 1 3 v Kuiskauskuulon testaus esim. matkalaukkuseulalla 4 5 v Seulonta-audiometria 20 db:n ääneksillä Lisäksi kuulo on tutkittava aina, jos lapsen kielellinen kehitys ei vastaa ikätasoa. 2121

4 katsaus 29 Campbell AP, Adunka OF, Zhou B, Qaqish BF, Buchman CA. Large vestibular aqueduct syndrome: anatomic and functional parameters. Laryngoscope 2011;121: Williamson WD, Demmler GJ, Percy AK, Catlin FI. Progressive hearing loss in infants with asymptomatic congenital cytomegalovirus infection. Pediatrics 1992;90: Pass RF. Congenital cytomegalovirus infection and hearing loss. Herpes 2005;12: Starr A, Picton TW, Sininger Y, Hood LJ, Berlin CI. Auditory neuropathy. Brain 1996;119: Vikman S. Toiminnallinen kuiskauskuuloseula 3-vuotiaille. Kirjassa: Kotti V, Paananen-Eerola M, toim. Lasten kuulonseulonnan nykytila Suomessa, ajankohtaista audiologian alalta, aikuisten kuulonäkövammaisten kuntoutus: XXVIII Valtakunnalliset audiologian päivät (Tampere -07). Helsinki: Suomen audiologian yhdistys ry Sosiaali- ja terveysministeriö. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 14. Helsinki: STM pr /passthru.pdf 35 Aarnisalo A, Luostarinen L. Kuulon tutkiminen. Kirjassa: Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T, Laatikainen T, toim. Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa Menetelmäkäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oppaita 14. Tampere: THL thl.fi/thl-client/pdfs/c0383a69- f643-4d70-bc03-09c6f86cd89b 36 Christensen M, Thomson V, Letson W. Evaluating the reach of universal newborn hearing screening in Colorado. Am J Prev Med 2008;35: Beswick R, Driscoll C, Kei J. Monitoring for postnatal hearing loss using risk factors: a systematic literature review. Ear Hear 2012;33: Watkin PM, Baldwin M. Confirmation of deafness in infancy. Arch Dis Child 1999;81: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Jukka Kokkonen: Luentopalkkioita (Oy Entomed Ab, MSD, Orion Oyj). Sari Mykkänen: Ei sidonnaisuuksia. taikää. Toisaalta läheskään kaikki nelivuotiaat eivät ole vielä riittävän kypsiä neuvolatason audiometriaan, joten tulosten luotettavuus on huonompi tässä iässä. Objektiivisten mittalaitteiden (OAE ja aabr) korkea hinta estää näiden käytön lastenneuvolassa. Lastenneuvolassa kuulonseulonta tehdään 20 db:n ääneksillä 250, 500, 1 000, ja Hz:n taajuuksilla. Vastausnapin painalluksen voi korvata leikkiaudiometrialla, jossa lapsi leikkii kuuntelevansa palikkaa audiometrikuulokkeen päällä ja kuullessaan ääneksen laittaa palikan paikoilleen peliin tai laatikkoon. Jos lapsi ei ymmärrä kuulontutkimuksessa saamiaan ohjeita tai hän ei jaksa keskittyä tutkimukseen toisellakaan tutkimuskerralla, on lähete tarkempaan kuulontutkimukseen aiheellinen. Lapsen ymmärtämisvaikeuksien tai keskittymiskyvyttömyyden takana voi olla kuulovika. Kuulonseulonta kouluterveydenhuollossa Kouluterveydenhuollossa kuulo tutkitaan 1. ja 8. luokalla. Seulonta-audiometria tehdään kuten neuvolassakin, hiljaisessa huoneessa 20 db:n seulontatasolla. Kouluikäisiltä tutkitaan myös Hz:n taajuus. Jos koululainen ei kuule jotain seulontataajuutta 20 db:n voimakkuudella, tutkitaan kyseisen taajuuden kuulokynnys. Jos tutkittava ei läpäise kuuloseulaa toisellakaan tutkimuskerralla 20 db:n seulontatasolla kaikilla tutkituilla taajuuksilla, hänet lähetetään tarkempaan tutkimukseen paikallisen hoitopolun mukaisesti. Kehittämistarpeita Terveet, hyväkuntoiset lapset seulotaan lähes aina, mutta jos vastasyntyneellä on muita merkittäviä terveysongelmia, kuulonseulonta saattaa jäädä toteutumatta. Yhdysvaltalaisen selvityksen mukaan lapsista, joiden Apgar-pisteet viisi minuuttia syntymästä olivat 7 tai enemmän, seulottiin 98 %, mutta jos pisteet olivat 6 tai vähemmän, lapsista seulottiin vain 67 %. Kaikista vastasyntyneistä seulottiin tutkimusvuosina % (36). Kokonaisuudessaan seulonta toteutui hyvin, mutta seulomatta jäi nimenomaan osa niistä lapsista, joilla kuulovamman riski oli keskimääräistä suurempi. Riskitekijäanalyysillä voi pyrkiä poimimaan lapset, joilla kuulovian kehittymisen riski vastasyntyneenä tehdyn seulonnan jälkeen on huomattava. Tutkimusten valossa tärkeimmät ryhmät vaikuttavat olevan lapset, joilla on synnynnäinen sytomegalovirusinfektio, joita on hoidettu kehonulkoisella happeutuksella tai joilla on synnynnäinen palleatyrä. Riskitekijäanalyysin lisäksi kuulovian löytämiseksi on esitetty toisen vaiheen yleistä seulontaa esimerkiksi otoakustisin emissioin tai vastasyntyneiden yleistä sytomegalovirus- tai geeniseulontaa. (37). Jotta seulonnasta olisi hyötyä, täytyy seulontatulokseen reagoida ja ohjata lapsi jatkotutkimuksiin. Positiivisen seulontatuloksen ja kuulovian varmistumisen välillä saattaa olla yli puolen vuoden viive (38). Pelkkä kuulovian varmistuminen ei riitä, vaan myös kuntoutus tulee aloittaa viipymättä. Lopuksi Vaikka vastasyntyneiden yleisestä kuulonseulonnasta on Suomessakin tullut vakiintunut käytäntö, neuvolaseurannan tarve ei ole lainkaan vähentynyt. Seulonta ei ole erehtymätön ja sen kattavuudessa saattaa olla puutteita. Lisäksi huomattavalla osalla lapsista kuntoutusta vaativa kuulovika kehittyy vasta seulonnan jälkeen. Suuri osa näistä lapsista löydetään huoltajan tai lasta hoitavan tai opettavan ammattilaisen herättämän epäilyn perusteella. Tällaiset epäilyt on aina otettava vakavasti ja lapsi on lähetettävä jatkotutkimuksiin. Sekä oman kokemuksemme että julkaistun tiedon valossa lapset, joilla on vastasyntyneenä muita vakavia sairauksia, jäävät keskimääräistä todennäköisemmin kokonaan seulomatta. Juuri näillä lapsilla on kuitenkin lisääntynyt kuulovian riski, ja varhaisvaiheiden ongelmien väistyttyä kuulovika saattaa hyvinkin osoittautua merkittävimmäksi elämää rajoittavaksi tekijäksi. Olisi tärkeää, että näiden lasten hoitoon osallistuvat henkilöt muistaisivat varmistaa kuulonseulonnan toteutumisen. n English summary > in english Screening for hearing impairment in children 2122

5 tieteessä english summary Jukka Kokkonen M.D., Assistant Chief Physician Department of Otorhinolaryngology North Karelia Central Hospital Jaakko Salonen Sari Mykkänen Screening for hearing impairment in children The essential skills for speech and language acquisition develop within the first few months after birth. An undetected hearing impairment endangers this process, and may lead to delayed speech development, poor linguistic performance and further to a lower level of education and poor employment in adulthood. Early identification of children with hearing impairment and subsequent intervention by providing hearing aids or cochlear implantation can prevent these problems. Today universal newborn hearing screening with otoacoustic emissions or auditory brainstem responses is well established. However, it is estimated that one tenth of children with congenital moderate to severe hearing loss pass the screening tests, and in a considerable number of children hearing loss is progressive or develops after infancy. In Finland, hearing is tested in child welfare clinics at the ages of 8 months and 4-5 years and in school health care in the 1st and 8th grades. Referral to an ENT clinic is indicated if the child fails these tests or if parents have any concerns about the child s hearing. The coverage of neonatal hearing screening is high but infants with other health problems are less likely to be screened than well babies while carrying a higher risk for hearing impairment. 2122a

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Ravistellun vauvan oireyhtymä

Ravistellun vauvan oireyhtymä Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto

Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto KIELELLISET TAIDOT NUORILLA Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto Child Language Research Center (CLRC) Lapsenkielen tutkimuskeskus (www.ouluclrc.fi) Kielen kehityksestä

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Oheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe EUropean, multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of CLostridium difficile Infection in hospitalised patients with

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 2 Ajattelutapaa (Mindsets) Carol Dweck, 2006. Mindset. 1. Muuttumaton ajattelutapa

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Eeva-Liisa Markkanen

Eeva-Liisa Markkanen 11.11.2016 Eeva-Liisa Markkanen Agenda 1. Perspectives on involving pupils in the anti-bullying work at school 2. Case-examples from schools: 1. Sydän-Laukaan koulu 2. Viherlaakson koulu 3. Experiences

Lisätiedot

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE

OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE Opas sisältää tietoa kuulontutkimuksesta, huonokuuloisuudesta, eri kuulovioista sekä niiden vaikutuksesta puheen kuulemiseen ja apuvälineistä. Oppaan tarkoitus on antaa

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Kuulo ja ikääntyminen

Kuulo ja ikääntyminen Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta 2009 2013 Ex tutkimusjohtaja Juhani Pekkola, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Yhteiskunta perustuu luottamukseen

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Kuulokoje, joka avaa maailmasi

Kuulokoje, joka avaa maailmasi Kuulokoje, joka avaa maailmasi Perinteinen teknologia Uusi teknologia keskittyy yhteen puhujaan ja vaimentaa kaikki muut puhujat avaa äänimaiseman, johon mahtuu useita puhujia Luultavasti tiedät tunteen.

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland KUTSU Terveydenhuollon etäpalveluiden kehittäminen Pohjoisen Periferian alueella Arvoisa vastaanottaja! Competitive Health Services hankkeen loppuseminaari pidetään Oulussa 3.-4.11.2010. Paikka: Oulun

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 59 :n mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Kansallinen hankintailmoitus: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy : Palvelimet ja kytkin

Kansallinen hankintailmoitus: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy : Palvelimet ja kytkin Finland Tender Kansallinen hankintailmoitus: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy : Palvelimet ja kytkin Tarjoukset 8.4.2011 klo 12.00 mennessä osoitteeseen: Tarjous: Palvelimet ja kytkin, Janne Strömberg, MAMK.Satu

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Doctoral programme in Drug research (DPDR) in the University of Helsinki and in FinPharmaNet. Ilkka Reenilä. Doctoral Programme Coordinator

Doctoral programme in Drug research (DPDR) in the University of Helsinki and in FinPharmaNet. Ilkka Reenilä. Doctoral Programme Coordinator Doctoral programme in Drug research (DPDR) in the of Helsinki and in FinPharmaNet Ilkka Reenilä Doctoral Programme Coordinator Doctoral programme in Drug research (DPDR) Doctoral programme in Clinical

Lisätiedot

Valuation of Asian Quanto- Basket Options

Valuation of Asian Quanto- Basket Options Valuation of Asian Quanto- Basket Options (Final Presentation) 21.11.2011 Thesis Instructor and Supervisor: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 H3t1, Exercise 3.1. H3t2, Exercise 3.2. H3t3, Exercise 3.3. H3t4, Exercise 3.4. H3t5 (Exercise 3.1.) 1 3.1. Find the (a) standard form, (b) slack form of the

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot