Lasten kuulovikojen seulonta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten kuulovikojen seulonta"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Jukka Kokkonen LL, apulaisylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Jaakko Salonen LL, vs. osastonylilääkäri TYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Sari Mykkänen LL, erikoislääkäri TAYS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kirjallisuutta 1 Kuhl PK, Williams KA, Lacerda F, Stevens KN, Lindblom B. Linguistic experience alters phonetic perception in infants by 6 months of age. Science 1992;255: Arias-Trejo N, Plunkett K. Lexical-semantic priming effects during infancy. Phil Trans R Soc B 2009;364: Carney AE, Moeller MP. Treatment efficacy: Hearing loss in children. J Speech Lang Hear Res 1998;41:S Huttunen K, Sorri M. Long-term outcome of early childhood hearing impairments in northern Finland. Scand Audiol 2001;30 suppl 52: Parving A, Christensen B. Training and employment in hearingimpaired subjects at years of age. Scand Audiol 1993;22: Mehl AL, Thomson V. Newborn hearing screening: the great omission. Pediatrics 1998;101(1):e4. 7 Davis A, Bamford J,Wilson I, Ramkalawan T, Forshaw M, Wright S. A critical review of the role of neonatal hearing screening in the detection of congenital hearing impairment. Health Technol Assessment 1997;1(10). 8 Yoshinaga-Itano C, Sedey AL, Coulter DK, Mehl AL. Language of early- and later-identified children with hearing loss. Pediatrics 1998;102: Vertaisarvioitu VV Lasten kuulovikojen seulonta Kuulovian varhainen toteaminen on tärkeää lapsen kielellisen kehityksen turvaamiseksi. Jos vastasyntyneellä on muita merkittäviä terveysongelmia, kuulon seulonta saattaa unohtua. Vastasyntyneiden seulonnassa ei aina löydetä eteneviä tai myöhemmin kehittyviä kuulovikoja, ja neuvolaseuranta sekä esikoulu- ja koulutarkastukset ovat tärkeitä näiden toteamiseksi. Vanhempien esittämä huoli tai epäily kuuloviasta on ehdottomasti aihe lapsen lähettämiseen jatkotutkimuksiin. Lapsi oppii kielelliset taidot kuuntelemalla ympäristöään varhaislapsuuteen ajoittuvan herkkyyskauden aikana. Puolen vuoden ikään mennessä lapsi oppii erottelemaan oman äidinkielensä äänteitä (1), ja 21 kuukauden iässä hän pystyy yhdistelemään sanojen merkityksiä (2). Ilman kuntoutusta jäävä synnynnäinen kuulovika vaarantaa tämän kehityksen ja voi johtaa kielellisen kehityksen viivästymiseen ja puhekommunikaation vaikeuksiin (3) sekä matalampaan koulutustasoon ja huonompaan työllistymiseen aikuisena (4,5). Arviot vähintään keskivaikean synnynnäisen kuulovian yleisyydestä vaihtelevat, mutta monissa aineistoissa se on 1 2/1 000 syntyvää lasta (6,7). Kuulovian varhainen toteaminen mahdollistaa varhaisen kuntoutuksen kuulokojeella tai sisäkorvaistutteella. Lapsilla, joiden kuulovika oli todettu kuuden kuukauden ikään mennessä, on 1 3 vuoden iässä paremmat kielelliset taidot kuin niillä, joiden kuulovika on todettu myöhemmin (8). Mitä aikaisemmin kuulon kuntoutus päästään aloittamaan, sitä parempi lapsen sanavarasto ja verbaalinen päättelykyky on 5 vuoden iässä. Ne lapset, joiden kuntoutus aloitetaan 11 kuukauden ikään mennessä, saavuttavat näissä taidoissa jo normaalikuuloisten huonointa neljännestä paremman tason (9). Vastasyntyneiden kuulonseulonta Vuonna 1992 Coloradossa Yhdysvalloissa aloitettiin seulontaprojekti, jossa pyrittiin selvittämään yleisen, kaikkia synnytyssairaaloita ja vastasyntyneitä koskevan kuulonseulonnan mahdollisuuksia. Aluksi seulontaa toteutti neljä sairaalaa, mutta lopulta seulonta kattoi koko osavaltion. Projektin alkuvuosina kertyi suuri aineisto seulottuja ja seulomattomia lapsia ja voitiin vertailla niiden lasten kehitystä, joiden kuulovika todettiin varhain, niihin, jotka löydettiin myöhemmin. Osin näiden tulosten myötä seulonta tuli lakisääteiseksi koko osavaltiossa vuonna 1997 (10,11). Yhdysvalloissa Joint Committee on Infant Hearing julkaisi jo vuonna 1994 lausuman, jossa suositellaan yleistä, synnytyssairaaloissa toteutettavaa vastasyntyneiden kuulonseulontaa (12). Vuonna 1998 Euroopan Unionin AHEADprojektin yhteydessä pidetyssä konsensuskokouksessa annettiin samansisältöinen eurooppalainen suositus (13). Yleinen kaikkia vastasyntyneitä koskeva kuulonseulonta yleistyi Suomessa 2000-luvun alussa, ja nykyään se on jo vakiintunut (14). Ennen seulonnan aloittamista pohjoissuomalaisessa aineistossa kuulovika todettiin keskimäärin noin kolmen vuoden iässä, siis huomattavasti tavoiteikää myöhemmin (15). Suomesta ei ole vielä tutkimustietoa nykyisestä toteamisiästä, mutta muualla seulonnan on voitu osoittaa varhentavan kuulovian toteamista (16,17). Yhteys seulonnan ja myöhemmän kielen kehityksen välillä on vielä epävarma ja tutkimustulokset vaihtelevat, mutta kuulovian varhaisen toteamisen hyödyllisyys on osoitettu useassa tutkimuksessa (18). Suomalaista suositusta seulonnasta ei ole. Muualla suositukset vaihtelevat: esimerkiksi Yhdysvalloissa (19) ja Kanadassa (20) tavoitteena on diagnoosin varmistuminen kolmen kuukauden ikään mennessä ja ohjaaminen jatkotutkimuksiin kuuden kuukauden ikään mennessä, kun taas Britannian kansallisten terveyspalveluiden laatustandardin tavoite on kuulovian varmistuminen kuuden kuukauden ikään mennessä (21). Useissa tutkimuksissa varhaisen toteamisen rajaksi on asetettu kuuden kuukauden ikä (8,18). Ehdottomana takarajana kuulovian varmistumiselle ja lapsen ohjaamiselle jatkotutkimuksiin tulee näin ollen pitää puolen vuoden ikää. 2119

2 katsaus 9 Moeller MP. Early intervention and language development in children who are deaf and hard of hearing. Pediatrics 2000;106:e Mehl AL, Thomson V. The Colorado newborn hearing screening project, : On the threshold of effective population-based universal newborn hearing screening. Pediatrics 2002;109:e7 11 Thomson VR. A programmatic analysis of a newborn hearing screening program for evaluation and improvement. Väitöskirja. University of Colorado, Joint Committee on Infant Hearing. Joint Committee on Infant Hearing 1994 Position Statement. Pediatrics 1995;95: Lutman ME, Grandori F. Screening for neonatal hearing defects European consensus statement. Eur J Pediatr 1999;158: Hyvärinen A. Seulonnasta diagnoosiin. Kirjassa: Hyvärinen A, Pirinen E, toim. Melu ja kuulo. Pienten lasten varhainen kuulon kuntoutus: XXX valtakunnalliset audiologian päivät Kuopio Helsinki: Suomen Audiologian yhdistys ry Mäki-Torkko EM, Lindholm PK, Väyrynen MR, Leisti JT, Sorri MJ. Epidemiology of moderate to profound childhood hearing impairments in northern Finland. Any changes in ten years? Scand Audiol 1998;27: Wessex Universal Neonatal Hearing Screening Trial Group. Controlled trial of universal neonatal screening for early identification of permanent childhood hearing impairment. Lancet 1998;352: Kennedy C, McCann D, Campbell MJ, Kimm L, Thornton R. Universal newborn screening for permanent childhood hearing impairment: an 8-year follow-up of a controlled trial. Lancet 2005;366: Pimperton H, Kennedy CR. The impact of early identification of permanent childhood hearing impairment on speech and language outcomes. Arch Dis Child 2012;97: Joint Committee on Infant Hearing. Year 2007 Position Statement: Principles and Guidelines for Early Hearing Detection and Intervention Programs. Pediatrics 2007;120: Patel H, Feldman M. Universal newborn hearing screening. Paediatr Child Health 2011;16: NHS. Quality standards in the NHS newborn hearing screening programme. Tarkistettu heinäkuussa 2010, siteerattu hearing.screening.nhs.uk/getdata. php?id= Laitakari J, Kokkonen J. Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset kertovat kuulosta? Duodecim 2011;127: Sahlberg H, Salonen J, Jääskeläinen S, Lapinleimu H. Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina Duodecim 2011;127: Vastasyntyneiden kuulon seulontamenetelmät Aiemmin vastasyntyneiden kuulonseulonta perustui lapsen reagoimiseen kovaan ääneen säpsähdyksellä tai Moron heijasteella, mutta nykykäsityksen mukaan nämä eivät ole luotettavia menetelmiä lapsen kuulon arvioimiseen. Pieni lapsi reagoi ääniin kovin vaihtelevasti, pään kääntäminen ääntä kohden kehittyy vasta 6 8 kuukauden iässä, ja erilaiset säpsähtelyt tai ilmeet ovat epäspesifisiä. Yli 100 db:n ääni voi laukaista reaktion vaikeastikin huonokuuloisella lapsella. Tämän vuoksi pienten lasten kuulontutkimuksen on perustuttava objektiivisiin mittauksiin. Otoakustiset emissiot (OAE) perustuvat sisäkorvan ulompien aistinsolujen liikevasteeseen ääniärsykkeen seurauksena. Kun sisäkorvaan johdetaan ääni, joka taivuttaa kuuloelimen aistinsolujen karvoja, aistinsolut reagoivat aktiivisella liikkeellä, jonka aiheuttama heikko ääni on mitattavissa korvakäytävästä. Käytössä on kaksi menetelmää. Korvaa voidaan stimuloida laajakaistaisella lyhytkestoisella napsausäänellä (click), jolloin mitataan koko simpukan vastetta ärsykkeeseen (transienttisyntyiset emissiot, transient evoked OAE, TEOAE), tai kahdella eri taajuudella kerrallaan, jolloin mitataan niiden aiheuttaman särön synnyttämää vastetta (säröemissiot, distortion product OAE, DPOAE) (22). Transienttisyntyiset emissiovasteet saadaan mitatuksi usein, jos kuulokynnykset ovat paremmat kuin db, kun taas säröemissio tulee esiin kuulon ollessa vielä hieman huonompi. Transienttisyntyiset emissiovasteet saadaan siis kuulotasolla, jolla yleensä ei tarvita kuulonkuntoutusta. Mittaus on yksinkertainen, lapselle kivuton ja vie aikaa noin minuutin. Emissiovasteita ei kuitenkaan saada mittauksissa esiin 1 4 %:lla lapsista (23), ja kun lasten kuulovian esiintyvyys on 0,1 0,2 %, joutuu jatkotutkimuksiin siis varsin suuri määrä normaalikuuloisia. Toinen yleisesti käytetty lasten seulontamenetelmä on automaattinen aivorunkovastetutkimus (automatic auditory brainstem response, aabr). Siinä tutkittavan korvaa stimuloidaan laajakaistaisella napsausäänellä ja mitataan aivojen sähköisiä herätevasteita, erityisesti vasteen viidettä aaltoa alemmasta nelikukkulasta. Ääni johdetaan lapsen korvaan emissiolaitteen tapaan pienellä sondilla, hermovasteet mitataan pään iholle asetettujen kolmen elektroditarran kautta. Mittalaite tunnistaa vasteen automaattisesti, joten tutkijan ei tarvitse muuta kuin suorittaa mittaus ohjeiden mukaisesti. Mittaus kestää noin viisi minuuttia ja sen hinta on kertakäyttöisten elektrodien vuoksi hieman korkeampi kuin emissiomittauksen. Menetelmän etuna on huomattavasti pienempi väärien positiivisten määrä, joten jatkotutkimuksiin lähetetyistä lähes kaikilla on todettavissa kuulovika (23). Toisaalta osa lievimmistä kuulovioista saattaa jäädä toteamatta, mutta tämän kliininen merkitys on epäselvä (24). Seulonta tehdään jo synnytyssairaalassa jollakin menetelmällä. Väärien positiivisten seulontatulosten vähentämiseksi seulaa läpäisemättömät lapset kannattaa tutkia vielä uudelleen ennen kotiutusta tai pian sen jälkeen (25). Ellei lapsi edelleenkään läpäise seulontaa, hänet tulee ohjata tarkempiin tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon paikallisen hoitopolun mukaisesti (19). Lapsen jäädessä seulaan vanhemmille on kerrottava riittävän seikkaperäisesti löydöksen merkityksestä ja annettava heille aikaa esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaukset. Myöhempi seuranta Tieto vastasyntyneen kuulonseulontatutkimuksen menetelmästä ja tuloksesta tulee siirtää luotettavasti synnytyssairaalasta lastenneuvolaan. Vaikka lapsi olisi läpäissyt vastasyntyneenä kuuloseulan, on kuuloa seurattava ohjeiden mukaan lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Vastasyntyneen seulonta ei riitä löytämään kaikkia lapsuusiän kuulovikoja. Suunnilleen yksi kymmenestä lapsesta, jolla on vähintään keskivaikea synnynnäinen kuulovika, läpäisee seulan (26). Arvioiden mukaan lapsista, joilla 9 vuoden iässä on kuntoutusta edellyttävä kuulovika, jopa neljäsosalle se on kehittynyt vastasyntyneisyyskauden jälkeen (27). Illinoisissa Yhdysvalloissa on tutkittu niiden lapsien seulontalöydöksiä, joilla myöhemmin todettiin istutekuntoutusta vaativa kuulovika. Näistä vaikeasti kuulovammaisista lapsista vain 60 % oli jäänyt seulaan, 25 % oli läpäissyt seulan, ja 15 % oli jäänyt seulomatta (28). Seulotuista mutta seulan läpäisseistä suurella osalla oli todennäköisesti etenevä kuulovika. Muun muassa joihinkin sisäkorvan epämuodostumiin ja geenivirheisiin sekä synnynnäiseen sytomegalovirusinfektioon on kuvattu liittyvän etenevä 2120

3 tieteessä 24 Johnson JL, White KR, Widen JE ym. A multicenter evaluation of how many infants with permanent hearing loss pass a two-stage otoacoustic emissions/automated auditory brainstem response newborn hearing screening protocol. Pediatrics 2005;116: Clemens CJ, Davis SA. Minimizing false-positives in universal newborn hearing screening: a simple solution. Pediatrics. 2001;107:e Watkin PM, Baldwin M. Identifying deafness in early childhood: requirements after the newborn hearing screen. Arch Dis Child 2011;96: Weichbold V, Nekahm-Heis D, Welzl- Mueller K. Ursal newborn hearing screening and postnatal hearing loss. Pediatrics 2006;117: Young NM, Reilly BR, Burke L. Limitations of universal newborn hearing screening in early identification of pediatric cochlear implant candidates. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2011;137: Kuulonseulonta lastenneuvolassa Lastenneuvolassa lapsen kuulo tutkitaan paikantamisvasteen avulla 8 kuukauden iässä (taulukko 2). Paikantamisvaste toimii joillain lapsilla jo 6 kuukauden iässä, mutta kaikilla normaalisti kehittyneillä lapsilla viimeistään 9 kuukauden iässä. Tutkimusvälineenä käytetään pienoisaudiometria eli uikkua, joka antaa 3 4 khz:n taajuusmoduloitua ääntä 45 db:n voimakkuudella puolen metrin etäisyydellä mitattuna. Tutkimuksen aikana lapsi istuu aikuisen sylissä ja tutkija antaa äänen lapsen takaa puolen metrin päästä korvan korkeudelta. Toistuva poikkeava tulos on aihe jatkotutkimuksiin. Lapsen kuuloon kiinnitetään huomiota jokaisessa neuvolatarkastuksessa seuraamalla lapsen kommunikaation kehittymistä. Mikäli kielellinen kehitys ei etene normaalisti, kuulo tutkitaan tarkemmin. 1 3 vuoden ikäisille lapsille ei oikeastaan ole kuulonseulontamenetelmiä neuvolatoimintaan. Tässä iässä kuiskauskuulon testaus saattaa toimia. 3-vuotiaille on Tampereella kehitetty ns. matkalaukkuseula, jossa lapsen ei tarvitse sanoa ääneen kuulemiaan kuiskauksia, vaan hän pakkaa tavaroita matkalaukkuun kuulemansa ohjeen mukaan. Matkalaukkuseula on ainakin Pirkanmaalla käytössä useassa neuvolassa (33). Audiometriseulonta tehdään neuvolatarkastuksessa 4-vuotiaalle tai viimeistään 5-vuotiaalle lapselle. Suomalainen ohjeistus ajoituksesta on häilyvä. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa (34) audiometriseulontaa suositellaan 4 vuoden iässä, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen menetelmäkäsikirjassa 5 vuoden iässä (35). Yksi vuosi on leikki-ikäisen lapsen kehityksessä pitkä aika, mikä puoltaisi neljän vuoden seulontaulukko 1. tai varhaislapsuuden jälkeen kehittyvä kuulovika (27,29,30,31). Lisäksi harvinaisemmat, ns. neuropaattiset kuuloviat eivät tule esiin vastasyntyneen emissioseulonnassa, mutta aivorunkovasteseulaan ne jäävät (32). Aina kun lapsen kielenkehityksessä tai kokonaiskehityksessä todetaan ongelmia, on varmistettava, onko lapsen kuulo normaali. Erityisen tarkasti täytyy seurata kuulovamman riskiryhmiin kuuluvien lasten kuuloa (taulukko 1). Osaan riskitekijöistä liittyy vastasyntyneisyyskauden jälkeen kehittyvä kuulovika. Tuoreen kohorttitutkimuksen mukaan valtaosa varhaisseulonnan läpäisseistä päätyi tutkimuksiin kuuloviasta heränneen epäilyn perusteella ennen kuin neuvola- tai koulunaloitusseula ehti löytää heidät (26). Lapsen vanhempien tai hoitajan epäily lapsen kuuloviasta on aina syy lähettää lapsi tarkempiin tutkimuksiin. Lapsuusiän synnynnäisen, viivästyneesti alkavan tai etenevän pysyvän kuulovian riskitekijät. Perustuu Joint Committee on Infant Hearingin julkilausumaan vuodelta 2007 (19). Tähdellä merkittyihin liittyy erityinen riski saada myöhemmin kehittyvä tai etenevä kuulovika, joka ei löydy vastasyntyneenä tehtävässä kuulonseulonnassa. Huoltajan huoli lapsen kuulosta, puheesta, kielestä tai kehitysviiveestä * Suvussa esiintyvä lapsuusiän pysyvä kuulovika * Yli 5 vuorokauden hoito lasten teho-osastolla tai mikä tahansa seuraavista hoidon kestosta riippumatta: kehonulkoinen happeuttaminen (ECMO) * hengityskonehoito hoito ototoksisilla lääkkeillä (aminoglykosidiantibiootit, furosemidi) verensiirtoa edellyttävä hyperbilirubinemia Kohdunsisäiset infektiot kuten sytomegalovirus *, herpes, vihurirokko, syfilis ja toksoplasmoosi Pään ja kasvojen epämuodostumat (esim. korvalehdessä, korvakäytävässä, korvan ympäristön ulokkeet ja fistelit ja ohimoluun rakennepoikkeamat) Löydökset jotka viittaavat sellaiseen oireyhtymään, johon tiedetään liittyvän sensori neuraalinen tai pysyvä konduktiivinen kuulovika (esim. valkoinen otsahiustupsu) Oireyhtymät, joihin liittyy kuulovika tai etenevä tai viivästyneesti alkava kuulovika * kuten neurofibromatoosi, osteopetroosi ja Usherin oireyhtymä; muita tavallisia oireyhtymiä ovat mm. Waardenburgin, Alportin, Pendredin ja Jervellin ja Lange Nielsenin oireyhtymät Neurodegeneratiiviset häiriöt* kuten Hunterin oireyhtymä tai sensomotoriset neuropatiat kuten Friedreichin ataksia ja Charcot Marie Toothin oireyhtymä Viljelypositiiviset syntymänjälkeiset infektiot, joihin liittyy sensorineuraalinen kuulovika *, kuten bakteerin tai viruksen (erityisesti herpesvirukset ja varicella) aiheuttama aivokalvotulehdus Pään vammat, erityisesti sairaalahoitoa vaativa kallonpohjan tai ohimoluun murtuma * Kemoterapia * taulukko 2. Kuulonseulonnat lastenneuvolassa. Ikä Seulontamenetelmä 8 (6 9 kk) Paikantamisvaste pienoisaudiometrilla (uikku) 1 3 v Kuiskauskuulon testaus esim. matkalaukkuseulalla 4 5 v Seulonta-audiometria 20 db:n ääneksillä Lisäksi kuulo on tutkittava aina, jos lapsen kielellinen kehitys ei vastaa ikätasoa. 2121

4 katsaus 29 Campbell AP, Adunka OF, Zhou B, Qaqish BF, Buchman CA. Large vestibular aqueduct syndrome: anatomic and functional parameters. Laryngoscope 2011;121: Williamson WD, Demmler GJ, Percy AK, Catlin FI. Progressive hearing loss in infants with asymptomatic congenital cytomegalovirus infection. Pediatrics 1992;90: Pass RF. Congenital cytomegalovirus infection and hearing loss. Herpes 2005;12: Starr A, Picton TW, Sininger Y, Hood LJ, Berlin CI. Auditory neuropathy. Brain 1996;119: Vikman S. Toiminnallinen kuiskauskuuloseula 3-vuotiaille. Kirjassa: Kotti V, Paananen-Eerola M, toim. Lasten kuulonseulonnan nykytila Suomessa, ajankohtaista audiologian alalta, aikuisten kuulonäkövammaisten kuntoutus: XXVIII Valtakunnalliset audiologian päivät (Tampere -07). Helsinki: Suomen audiologian yhdistys ry Sosiaali- ja terveysministeriö. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 14. Helsinki: STM pr /passthru.pdf 35 Aarnisalo A, Luostarinen L. Kuulon tutkiminen. Kirjassa: Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T, Laatikainen T, toim. Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa Menetelmäkäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oppaita 14. Tampere: THL thl.fi/thl-client/pdfs/c0383a69- f643-4d70-bc03-09c6f86cd89b 36 Christensen M, Thomson V, Letson W. Evaluating the reach of universal newborn hearing screening in Colorado. Am J Prev Med 2008;35: Beswick R, Driscoll C, Kei J. Monitoring for postnatal hearing loss using risk factors: a systematic literature review. Ear Hear 2012;33: Watkin PM, Baldwin M. Confirmation of deafness in infancy. Arch Dis Child 1999;81: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Jukka Kokkonen: Luentopalkkioita (Oy Entomed Ab, MSD, Orion Oyj). Sari Mykkänen: Ei sidonnaisuuksia. taikää. Toisaalta läheskään kaikki nelivuotiaat eivät ole vielä riittävän kypsiä neuvolatason audiometriaan, joten tulosten luotettavuus on huonompi tässä iässä. Objektiivisten mittalaitteiden (OAE ja aabr) korkea hinta estää näiden käytön lastenneuvolassa. Lastenneuvolassa kuulonseulonta tehdään 20 db:n ääneksillä 250, 500, 1 000, ja Hz:n taajuuksilla. Vastausnapin painalluksen voi korvata leikkiaudiometrialla, jossa lapsi leikkii kuuntelevansa palikkaa audiometrikuulokkeen päällä ja kuullessaan ääneksen laittaa palikan paikoilleen peliin tai laatikkoon. Jos lapsi ei ymmärrä kuulontutkimuksessa saamiaan ohjeita tai hän ei jaksa keskittyä tutkimukseen toisellakaan tutkimuskerralla, on lähete tarkempaan kuulontutkimukseen aiheellinen. Lapsen ymmärtämisvaikeuksien tai keskittymiskyvyttömyyden takana voi olla kuulovika. Kuulonseulonta kouluterveydenhuollossa Kouluterveydenhuollossa kuulo tutkitaan 1. ja 8. luokalla. Seulonta-audiometria tehdään kuten neuvolassakin, hiljaisessa huoneessa 20 db:n seulontatasolla. Kouluikäisiltä tutkitaan myös Hz:n taajuus. Jos koululainen ei kuule jotain seulontataajuutta 20 db:n voimakkuudella, tutkitaan kyseisen taajuuden kuulokynnys. Jos tutkittava ei läpäise kuuloseulaa toisellakaan tutkimuskerralla 20 db:n seulontatasolla kaikilla tutkituilla taajuuksilla, hänet lähetetään tarkempaan tutkimukseen paikallisen hoitopolun mukaisesti. Kehittämistarpeita Terveet, hyväkuntoiset lapset seulotaan lähes aina, mutta jos vastasyntyneellä on muita merkittäviä terveysongelmia, kuulonseulonta saattaa jäädä toteutumatta. Yhdysvaltalaisen selvityksen mukaan lapsista, joiden Apgar-pisteet viisi minuuttia syntymästä olivat 7 tai enemmän, seulottiin 98 %, mutta jos pisteet olivat 6 tai vähemmän, lapsista seulottiin vain 67 %. Kaikista vastasyntyneistä seulottiin tutkimusvuosina % (36). Kokonaisuudessaan seulonta toteutui hyvin, mutta seulomatta jäi nimenomaan osa niistä lapsista, joilla kuulovamman riski oli keskimääräistä suurempi. Riskitekijäanalyysillä voi pyrkiä poimimaan lapset, joilla kuulovian kehittymisen riski vastasyntyneenä tehdyn seulonnan jälkeen on huomattava. Tutkimusten valossa tärkeimmät ryhmät vaikuttavat olevan lapset, joilla on synnynnäinen sytomegalovirusinfektio, joita on hoidettu kehonulkoisella happeutuksella tai joilla on synnynnäinen palleatyrä. Riskitekijäanalyysin lisäksi kuulovian löytämiseksi on esitetty toisen vaiheen yleistä seulontaa esimerkiksi otoakustisin emissioin tai vastasyntyneiden yleistä sytomegalovirus- tai geeniseulontaa. (37). Jotta seulonnasta olisi hyötyä, täytyy seulontatulokseen reagoida ja ohjata lapsi jatkotutkimuksiin. Positiivisen seulontatuloksen ja kuulovian varmistumisen välillä saattaa olla yli puolen vuoden viive (38). Pelkkä kuulovian varmistuminen ei riitä, vaan myös kuntoutus tulee aloittaa viipymättä. Lopuksi Vaikka vastasyntyneiden yleisestä kuulonseulonnasta on Suomessakin tullut vakiintunut käytäntö, neuvolaseurannan tarve ei ole lainkaan vähentynyt. Seulonta ei ole erehtymätön ja sen kattavuudessa saattaa olla puutteita. Lisäksi huomattavalla osalla lapsista kuntoutusta vaativa kuulovika kehittyy vasta seulonnan jälkeen. Suuri osa näistä lapsista löydetään huoltajan tai lasta hoitavan tai opettavan ammattilaisen herättämän epäilyn perusteella. Tällaiset epäilyt on aina otettava vakavasti ja lapsi on lähetettävä jatkotutkimuksiin. Sekä oman kokemuksemme että julkaistun tiedon valossa lapset, joilla on vastasyntyneenä muita vakavia sairauksia, jäävät keskimääräistä todennäköisemmin kokonaan seulomatta. Juuri näillä lapsilla on kuitenkin lisääntynyt kuulovian riski, ja varhaisvaiheiden ongelmien väistyttyä kuulovika saattaa hyvinkin osoittautua merkittävimmäksi elämää rajoittavaksi tekijäksi. Olisi tärkeää, että näiden lasten hoitoon osallistuvat henkilöt muistaisivat varmistaa kuulonseulonnan toteutumisen. n English summary > in english Screening for hearing impairment in children 2122

5 tieteessä english summary Jukka Kokkonen M.D., Assistant Chief Physician Department of Otorhinolaryngology North Karelia Central Hospital Jaakko Salonen Sari Mykkänen Screening for hearing impairment in children The essential skills for speech and language acquisition develop within the first few months after birth. An undetected hearing impairment endangers this process, and may lead to delayed speech development, poor linguistic performance and further to a lower level of education and poor employment in adulthood. Early identification of children with hearing impairment and subsequent intervention by providing hearing aids or cochlear implantation can prevent these problems. Today universal newborn hearing screening with otoacoustic emissions or auditory brainstem responses is well established. However, it is estimated that one tenth of children with congenital moderate to severe hearing loss pass the screening tests, and in a considerable number of children hearing loss is progressive or develops after infancy. In Finland, hearing is tested in child welfare clinics at the ages of 8 months and 4-5 years and in school health care in the 1st and 8th grades. Referral to an ENT clinic is indicated if the child fails these tests or if parents have any concerns about the child s hearing. The coverage of neonatal hearing screening is high but infants with other health problems are less likely to be screened than well babies while carrying a higher risk for hearing impairment. 2122a

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Tarkastusten taustalla lainsäädäntö;neuvola asetus 380/2009 ohjeistus tietopankit neuvolatyön kehittäminen kansalliset ohjelmat resurssit yhteiskunnan tila Neuvola

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Lasten sisäkorvaistutteet

Lasten sisäkorvaistutteet Lasten korva-, nenä- ja kurkkutaudit Jussi Jero ja Erna Kentala Lasten sisäkorvaistutteet Sisäkorvaistute on kuulokojeeseen verrattava apuväline. Se on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikea sisäkorvatyyppinen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Puheen kehityksen ongelmat

Puheen kehityksen ongelmat Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset

Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset Alkuperäistutkimus Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset Kirjallisuuskatsaus sekä Suomen, Tanskan ja Ison-Britannian palvelujärjestelmien vertailu Elina Mäki-Torkko, Risto

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa

Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa Liisa Eerola Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Hyvinvointiteknologia Insinöörityö 15.11.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Kuulo - korvaamaton kumppani

Kuulo - korvaamaton kumppani Kuulo - korvaamaton kumppani TeknoDida Orivesi, 8.2. 2013 Miikka Peltomaa, LKT, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Helsingin yliopisto Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Suomen Musiikkilääketieteen

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen

Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Näin tutkin Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Heikki Rihkanen, Hans Ramsay, Timo Marttila, Antti Markkola, Göran Blomstedt ja Jukka Ylikoski Akustikusneurinooma eli vestibulaarihermon

Lisätiedot

Aikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa

Aikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Antti A. Aarnisalo dosentti, vs. ylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulokeskus Taija Lahtinen LL, lääkintäyliluutnantti Sotilaslääketieteen keskus, kenttälääkinnän

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Ikäkuuloinen potilas perusterveydenhuollossa

Ikäkuuloinen potilas perusterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Samuli Hannula LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi OYS, operatiivinen tulosalue, korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe EUropean, multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of CLostridium difficile Infection in hospitalised patients with

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUUROJEN LASTEN MOLEMPIEN KORVIEN IMPLANTOINNEISTA

KOKEMUKSIA KUUROJEN LASTEN MOLEMPIEN KORVIEN IMPLANTOINNEISTA KOKEMUKSIA KUUROJEN LASTEN MOLEMPIEN KORVIEN IMPLANTOINNEISTA Johanna Luukkanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Joulukuu 2010 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN

Lisätiedot

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

KOTIMAISTEN TUTKIMUKSET KEVÄT 2013

KOTIMAISTEN TUTKIMUKSET KEVÄT 2013 KOTIMAISTEN TUTKIMUKSET KEVÄT 2013 Helsingin yliopisto, logopedia Tekijä: Ylinen, Anniina. Tutkimuksen nimi: Laulaminen sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen puheen prosodian havaitsemistaitojen kehittäjänä.

Lisätiedot

Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena. STAS seminaari 26.5.2010.

Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena. STAS seminaari 26.5.2010. Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena STAS seminaari 26.5.2010 STAS Mäkelä May10 1 Finohtan tehtävä Kehittää Suomen terveydenhuollon tehokkuutta ja vaikuttavuutta

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

MUUTOKSET SISÄKORVAISTUTETTA KÄYTTÄVÄN LAPSEN KOMMUNIKAATIOSSA VANHEMPIEN NÄKÖKULMASTA

MUUTOKSET SISÄKORVAISTUTETTA KÄYTTÄVÄN LAPSEN KOMMUNIKAATIOSSA VANHEMPIEN NÄKÖKULMASTA Puhe ja kieli, 30:4, 189 202 (2010) 189 MUUTOKSET SISÄKORVAISTUTETTA KÄYTTÄVÄN LAPSEN KOMMUNIKAATIOSSA VANHEMPIEN NÄKÖKULMASTA Helena Sume, Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos, Erityispedagogiikka

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014 Susanna Sainio,SPR Veripalvelu 1 1 1 2 2 2 Vastasyntyneen veriryhmämääritys ABO A ja B antigeenien määrä punasolujen

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Ihanteellinen apuväline oman kuulon ollessa

Ihanteellinen apuväline oman kuulon ollessa KATSAUS Kuulemisen uudet apuvälineet Jukka Ylikoski ja Matti Raivio Kymmenellä prosentilla väestöstä on merkittävä kuulovika, ja noin 6 % tarvitsee teknisen apuvälineen. Yleisimmin käytettyjen tavanomaisten

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot