RAPORTTI VOIMAA-HANKKEEN TOIMINNAN KÄYNNISTYSVAIHEEN ITSEARVIOINNISTA

Transkriptio

1 RAPORTTI VOIMAA-HANKKEEN TOIMINNAN KÄYNNISTYSVAIHEEN ITSEARVIOINNISTA Yliopettaja Robert Arpo ja kehityspäällikkö Anna-Maria Vilkuna Metropolia Ammattikorkeakoulu kulttuurin ja luovan alan klusteri

2 2/(28) Raportti Voimaa-hankkeen toiminnan käynnistysvaiheen itsearvioinnista Kenelle arvioidaan ja miksi Rahoittajalle Omalle organisaatiolle Projektille... 3 Arvioinnin toteutus... 4 Arviointikeskustelu ja kehittämisehdotukset... 5 Toiminta-ajatus ja visio... 5 Projektin sisäinen yhteistyö... 5 Yhteiskunnallisen tilanteen vaikutus... 6 Yhteistyö Metropolian muiden klustereiden kanssa... 6 Arviointitiedon hyödyntäminen ja arvioinnin kehittäminen... 7 Liitteenä Sähköinen kyselylomake Kyselytulokset graafeina sekä avoimet vastaukset Arvioinnin osa-alueista kootut SWOT-analyysit Arvioinnin toteutus ja raportointi: Robert Arpo ja Anna-Maria Vilkuna Raportin kuvituskuvat: Jussi Linkola ja Milla Laasonen Graafit ja taitto: Päivi Keränen

3 3/(28) Kenelle arvioidaan ja miksi 1. Rahoittajalle ESR- ja EAKR-hankkeissa rahoittaja tekee paitsi ohjelmatason arviointyötä, myös yksittäisten projektien arviointia suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin, ja resursseihin. Tämänkaltainen arviointi toteutuu rahoittajalle raportoitavien määrällisten jaa laadullisten projektia koskevien tietojen avulla väliraportteina, seurantatietoina ja projektin loppuraportointina. Kuten Petri Uusikylä ja Anna-Kaisa Mäkinen toteavat (Tiedosta-arvioi-paranna), tämänkaltainen arviointi ei usein juuri hyödytä itse projektia, koska se ei sisällä palautetta, jonka perusteella projekti voisi kehittää toimintaansa. 2. Omalle organisaatiolle Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurin ja luovan alan klusterissa on aloitettu vuonna 2008 järjestelmällinen kehitystyö sen projektien arviointikäytäntöjen kehittämiseksi. Käsillä oleva Voimaa-hankkeen arviointi liittyy tähän laajempaan kehitystyöhön, jossa ovat eri tavoin mukana kaikki Metropolian kulttuurin ja luovan alan hallinnoimat ESR- ja EAKR-rahoitteiset hankkeet. Tehokkaamman ja menetelmällisesti kehittyneemmän hankearvioinnin hyödyt liittyvät Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterissa koulutusohjelmien ja hankkeiden toimintojen ja toimijoiden välisen yhteistyön sujuvuuden kehittämiseen ja hankkeiden tunnettuuden lisäämisen emo-organisaatiossa. Käytännössä opetus- ja hallintohenkilökunnan osallistumista hankkeisiin halutaan tehostaa paikantamalla arviointityöllä kehittämistä tarvitsevia käytäntöjä ja toiminnan osa-alueita. Arvioinnin tavoitteena on myös paikantaa niitä keinoja, joilla voidaan madaltaa opiskelijoiden hankkeisiin osallistumisen kynnystä. 3. Projektille Sisäisen arvioinnin kautta projektille pyritään tarjoamaan mahdollisuus kehittää omaan toimintaansa ja käytäntöjään sen toteutusaikana. Tällä tavoin arviointi ei tapahdu ainoastaan jälkikäteen, vaan sitä voidaan hyödyntää koko projektin keston ajan. Arviointiraporteissa esitetyt kehitysehdotukset tuodaan projektissa esille ja niiden lähtökohtana olleita mahdollisia ongelmia seurataan myöhemmissä arvioinneissa. Tätä kautta on myös mahdollista kehittää menetelmiä ajallisesti pidempikestoisille toiminnan kehittämisen prosesseille.

4 4/(28) Arvioinnin toteutus Arviointiin osallistuivat Voimaa-hankkeen projektiryhmän jäsenet, joista paikalla arviointikeskustelussa olivat Päivi Vartiainen-Ora, Elisa Tuominen ja Riitta Metsänen Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, Anja Rouhuvirta Fakiirimedia Oy:stä sekä Matti Rantala, Päivi Keränen ja Milla Laasonen Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Arviointikeskustelua vetivät Robert Arpo ja Anna-Maria Vilkuna Metropoliasta. Ennen arviointikeskustelua projektiryhmän jäsenet olivat vastanneet sähköpostitse lähetettyyn arviointilomakkeeseen (liitteenä 1). Sähköpostikyselyyn vastasi 12 projektin operatiivista toimijaa (vastaukset liitteenä 2). Varsinainen arviointikeskustelu toteutettiin SWOT-analyysina. Arviointilomakkeen osaalueet (Suunnitelmallisuus ja organisoituminen, Projektin toimintamallit, Yhteistyö sekä Seuranta, arviointi ja oppiminen) käytiin läpi pienryhmissä SWOT-analyysina. Liitteenä on jokaisesta osa-alueesta ryhmien työn perusteella koottu SWOT-analyysi (liite 3). SWOT-analyyseissa nousivat esille etenkin seuraavat teemat: 1) toiminta-ajatus ja visio 2) sisäinen yhteistyö ja aktiivisuus 3) yhteiskunnallisen tilanteen vaikutus 4) yhteistyö Metropolian muiden klustereiden kanssa 5) arviointitiedon hyödyntäminen ja arvioinnin kehittäminen Näistä teemoista käytiin seuraavanlainen keskustelu kehittämisehdotuksineen.

5 5/(28) Arviointikeskustelu ja kehittämisehdotukset Toiminta-ajatus ja visio Osa operatiivisen ryhmän jäsenistä koki, että olisi aika ajoin syytä palata yhteiseen visioon ja päätavoitteeseen. Tällöin olisi tarvittaessa tilaisuus tehdä korjaavia liikkeitä. Jokaiselle ryhmän jäsenelle on tärkeää koko ajan muistaa, kuinka oma toiminta liittyy yhteiseen kokonaisuuteen ja kuinka eri prosessit tukevat yhteistä tavoitetta. Projektipäällikkö palautti mieliin yhteisen vision, jonka on luoda toimintamalleja valmentaviin ammattikorkeakouluopintoihin ja työyhteisöihin maahanmuuttajien urakehityksen tukemiseen. Kaikki tämä tapahtuu sosiaalisen median keinoin. Tavoitteena on juurruttaa toiminta ainakin emo-organisaatioihin ja laajemmin amkkenttään ja työyhteisöihin. Haasteellista on toimintamallin juurruttaminen työyhteisöihin. Ammattikorkeakoulukentällä ollaan hyvin tavoitteessa. Ensi syksynä järjestettävä Voimaa-seminaari on tärkeä etappi tarkastella hankkeen etenemistä tavoitteen mukaisesti. Myöhemmin projektiin mukaan tulleita kiinnosti, mistä tarve sosiaalisen median käyttöön on lähtöihin. Työyhteisöistä? Projektipäällikön mukaan sosiaalista mediaa hyödyntämällä hanke vastaa erityisesti työyhteisöjen tarpeeseen, sillä työyhteisöt etsivät keinoja hyödyntää sosiaalista mediaa sekä työyhteisön sisällä että liiketoiminnassaan. Projektin sisäinen yhteistyö SWOT-analyyseissa nousi useamman kerran esiin aktiivisuuskuilu. Mitä sillä tarkoitetaan? Projektipäällikkö kertoi havainneensa, että sosiaalisen median käyttö vaihtelee projektin toimijoiden kesken. Jos sekä sosiaalisen median aktiivinen käyttö että sosiaalisen median tapahtumien seuranta vaihtelee, on vaarana tiedon kulun heikkeneminen. Tämä vaikeuttaa erityisesti rajapinta työskentelyä, jolloin eri työkorien toimijoilla ei ole kaikkea tarpeellista tietoa käytettävissään. Wikin käyttöaktiivisuus on itseään ruokkiva kehä, sillä wiki muotoutuu käyttäjänsä mukaiseksi. Esimerkiksi jos hallinto työskentelee aktiivisesti wikissä, jää sisällöllinen työskentely näkymättömäksi, mikä vääristää sisällöllisen työskentelyn merkitystä ja volyymia. Rajapinnoilla työskentelyä voisi tiivistää, jos eri työkorit laatisivat viikkotiedotteita. Tällöin muiden korien olisi helppo tarttua korissa esitettyihin asioihin ja näkemyksiin. Tämä voisi tuoda rajapintatyöskentelyyn uusia elementtejä.

6 6/(28) Esimerkiksi wikissä tehtävä matkaraportointi voi hyödyntää korien välistä yhteistyötä. Wiki mahdollistaa epävirallisen, arkisen tiedon dokumentoinnin, joka voi olla käytäntöjen kannalta erittäin hyödyllistä. Vasta Hollantiin tehty kongressi- ja benchmarking-matka osoitti, että on hyvä käytäntö valita osallistujat matkoille eri toimijoista/organisaatioista. Projektin toimijat tulevat kolmesta eri organisaatiosta, joten projektin käynnistyessä itse kunkin oli totuteltava tutuista tavoista uusiin projektin yhteisiin käytäntöihin. Hankkeen omien käytäntöjen luomiseen käytettiin tietoisesti aikaa, ja nyt vaikuttaa siltä, että yhteiset toimintatavat alkavat olla yhteisesti hyväksyttyjä. Yhteiskunnallisen tilanteen vaikutus Työnantajaselvitystä tehtäessä on havaittu yritysten kanssa vaikeuksia, jotka kertovat vallitsevasta heikosta taloustilanteesta. Nyt yritykset eivät koe maahanmuuttajien rekrytointia akuutiksi. Tämä ei kuitenkaan vähennä projektin tärkeyttä. Kansainvälisistä tapaamisista saadut kokemukset ja vertailutietoa kertovat, että Suomessa ollaan maahanmuuttajien urakehityksen tukemisessa vasta alkumetreillä. Yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa voisi olla hyödyksi. Nyt kynnys pitkäaikaiseen sitoutumiseen voi olla työnantajille vaikeaa. Voisiko nyt tarjota pieniä käytännön toimia? Keskustelussa todettiin, että yhteyksiä työantajiin ja yrityksiin on ollut todella paljon. Jokaisen omat kontaktit ovat nyt todella tervetulleita ja työnantajakumppanuuksien luomiseksi on korien hyvä tehdä yhteistyötä. Huolimatta taloudellista laskusuhdanteesta ei työyhteisöissä ole tingitty osaamisen kehittämisestä. Nyt tehdään matalammalla resurssilla, kalliita ulkopuolisia palveluja ei nyt osteta. Ohjausryhmässä tullutta esitystä kysyä työnantajilta nettikyselyssä Kuinka kiinnostuneita esimiehet ovat erilaisiin kulttuureihin liittyvästä koulutuksesta?, pidettiin hyvänä. Yhteistyö Metropolian muiden klustereiden kanssa Ammattikorkeakouluun valmentavan koulutuksen suunnittelu kulttuurin ja luovan alan klusterissa on edennyt hyvin ja innostuneesti. Sen sijaan muissa klustereissa koulutuksen kehittäminen ei ole käynnistynyt. Metropolian organisoituminen vienyt muissa klustereissa aikaa ja voimavaroja, jolloin Voimaa-hankkeen tarjoamalle kehitystyölle ei ole löytynyt sijaa. Ammattikorkeakoululain velvoitetta ei ole siis huomioitu muissa klustereissa. VOIMAA-projektin resurssit olisivat nyt käytettävissä, joten hankkeen mahdollisuuksien esittelyä muille klustereille jatketaan.

7 7/(28) Arviointitiedon hyödyntäminen ja arvioinnin kehittäminen Hankkeelle tehtiin viime keväänä arviointi, josta tehdyn raportin ehdotuksia ei ole käyty operationaalisessa ryhmässä systemaattisesti läpi. Projektissa on jo luotu hyviä käytäntöjä (hallinnointi wikissä, matkaraportointi wikissä). Kuinka hiljaista tietoa voisi kerätä? Kun siirrytään projektin sisällöllisten tulosten arviointiin, voisiko koota tätä hiljaista tietoa. Omien blogien kirjoittaminen on tähän yksi ratkaisu. Blogiaineistoa voisi käyttää arviointiaineistona, josta koota hyviä käytäntöjä. Blogi mahdollistaa omien huomioiden kirjaamisen, ja nämä huomiot eivät välttämättä ole kiinni hankkeen aktiivisessa toteutuksessa. Blogeja voisi käydä ennen arviointia systemaattisesti läpi ja nostaa sieltä esille kiinnostavia seikkoja. Tämän arvioinnin tuloksia vertaillaan aikaisempaan kevään 2009 arviointiin, jolloin on mahdollista havaita olennaisimmat, kuluneen vuoden aikana tapahtuneet muutokset: - Keväällä 2009 nähtiin projektiorganisaation rakentamisen vieneen kohtuuttomastakin aikaa ja VOIMAA-käytäntöjä vielä vierastettiin. Nyt projektiorganisaatio nähtiin toimivaksi ja uudet, yhteiset, käytännöt antavat tilaisuuden oppia uutta. - Työkorien välinen yhteistyö on selvästi parantunut viime kevään tilanteesta. Pedagogisen työkorin sulauttaminen muihin koreihin oli varmasti hyvä ratkaisu. - Yhteiskunnallisen tilanteen nopea muutos herätti keskustelua jo viime keväänä. Tilanne ei näy kuitenkaan olennaisesti muuttuneen vajaan vuoden aikana; projektille on edelleen selkeä tarve. - Wikin käyttöä ei edelleenkään ole omaksuttu siinä laajuudessa kuin se olisi mahdollista. Nyt tämä tuli esille keskustelussa aktiivisuukuiluna, joka voi johtaa tietokatkoksiin. Edelleenkin wikin käyttöä voitaisiin tehostaa työskentelyn ja sisällöllisen kehitystyön välineenä. Tiedotus ja projektihallinto toimivat wikissä hyvin. Yhteisiä pelisääntöjä ja työskentelytapoja on siis edelleen syytä miettiä, kuten todettiin myös keväällä 2009.

8 8/(28) Liite 1: Sähköinen kyselylomake operationaalisille toimijoille ja sen tulosten mukaiset graafiset esitykset

9 9/(28)

10 10/(28)

11 11/(28)

12 12/(28)

13 13/(28) Liite 2: Kyselyn tulokset graafeina sekä saadut avoimet vastaukset Värikoodisto: Kyselytulokset: Projektin suunnitelmallisuus ja organisoituminen

14 14/(28) Kyselytulokset: Projektin toimintamallit

15 15/(28)

16 16/(28)

17 17/(28)

18 18/(28)

19 19/(28) Kyselytulokset: Yhteistyö projektissa

20 20/(28) Kyselytulokset: Seuranta, arviointi ja oppiminen

21 21/(28) VOIMAA-itsearviointi - talvi 2010, Avoimet vastaukset HUOM: Merkitty ainoastaan ne kysymykset, joihin oli annettu ainakin yksi avoin vastaus. Vastauksen perässä suluissa saman vastaajan antama numeerinen arvio samaan kohtaan liittyen. SUUNNITELMALLISUUS JA ORGANISOITUMINEN Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Työllisyystilanne erilainen kuin projektin hakuvaiheessa, vaikuttaa tavoitteisiin (3) Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin asap, ympäristö toki muuttuu hurjaa vauhtia (4) Projekti kykenee vaikuttamaan toimintaympäristöönsä verkostoitumistyö on hidasta, vaikeaa ja turhan harvan harteilla (3) Projektilla on selkeä toiminta-ajatus Toiminta-ajatus ei ole avutunut kesken tulleelle. Kokonaisuus vaikuttaa sirpaleiselta. (2) Projektin toimintaa ohjaa visio, joka on yhteisesti jaettu epäilen, paljonko on yhteistä visiota lopulta? (3) Minulle syksyllä 2009 mukaan tuleena ei ole avautunut projektin visio (2) Projektin tavoitteet ovat realistisia (haastavia, mutta saavutettavissa) Maahanmuuttajien rekrytointi jäissä lamatilanteessa samoin urakehityksen tukeminen tilanteessa, jossa lomautetaan ja irtisanotaan työntekijöitä. (2) kun tekee, saa aikaan. (5) Tavoitteet ovat minulle osittain epäselvät. (EOS) Projektin suunnitelmien kehittämiseen panostetaan tarpeeksi jotenkin täsmennystä vaativa kysymys. (EOS) Projektin resurssit ovat riittävät vain vuorokauden tuntien riittävyys on kyseenalaista (5) Projektissa toimitaan toimintasuunnitelman mukaisesti itse ainakin toimin. (5) Projektin kehittämiskumppaneiden roolit ja tehtävät ovat selkeät ja niitä noudatetaan luultavasti. (4) Projektin projektiryhmä toimii tarkoituksensa mukaisesti toimintaa voisi tehostaa esim. kaikki paikalla kokouspäivinä, kiitos. (4)

22 22/(28) PROJEKTIN TOIMINTAMALLIT Toimenpiteisiin osallistujat on oikein valittu (hyötyvät toimenpiteistä): a) opiskelijat =henkilökunta heiltäkin pitäisi kysyä. toivottavasti kokevat hyötyvänsä. (EOS) b) työnantajat ja heidän työntekijänsä Projektin keinot ovat oikeita tarpeeseen vastaamiseksi (projektissa tehdään oikeita asioita): a) työantajaselvitys Lama vaikuttaa työnantajien aktiivisuuteen vastata selvityksen kysmyksiin (3) en ole hahmottanut vielä kokonaiskuvaa (EOS) b) pedagoginen kehittäminen en ole saanut otetta aiheesta (EOS) c) työelämäyhteistyö ja työssäperehdyttäjät uskoisin että homma etenee ja hoituu (5) d) valmennus amk-opintoihin HAMK ja kulttuuriala hyvää työtä, Metropolian sisällä muut klusterit kysymysmerkki. (5) e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen voisi olla suunnitelmallisempaa, muihin koreihin liittyvää yhteistyötä enemmän - jos vain ehtisi! (5) f) sosiaalisen median keinojen käyttö en tiedä, miten tämä pitäisi voida osoittaa... miten tätä tutkitaan, oikeasti? paitsi työstämällä wikiä? (EOS) Projektin yksittäiset toimintamallit ovat oikein valittuja: a) työantajaselvitys tulokset kertovat, kun niitä tulee (EOS) b) pedagoginen kehittäminen tulokset kertovat, jos niitä tulee (EOS) c) työelämäyhteistyö ja työssäperehdyttäjät työkorin vetäjä tiennee paremmin (EOS) d) valmennus amk-opintoihin osallistumiseen sitoutumisesta pitäisi olla "käynyt käsky" ylemmiltä tahoilta Metropoliassa? (4) e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen mikään ei ole täydellistä, mutta siihen pyritään. (4) f) sosiaalisen median keinojen käyttö paljon vielä kehittämistä ja ulospäin menemistä vaativaa työtä. (3) Projektin toimintamallit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden semihyvä kokonaiskäsitys, mutta miten lie oikeasti. (4) Projektin toimintamallit ovat vakiinnutettavissa osaksi pysyvää toimintaa: c) työelämäyhteistyö ja työssäperehdyttäjät yrityksissä varmasti, muuhun ei aikaa eikä mielenkiintoa! (5) d) valmennus amk-opintoihin on mahdollista (5) e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen osittain vakiinnutettu jo (5) f) sosiaalisen median keinojen käyttö tahdon uskoa näin (5) Projektissa tehtävä kehitystyö on luonteeltaan innovatiivista: c) työelämäyhteistyö ja työssäperehdyttäjät Toivottavasti olen väärässä, mutta toimet vaikuttavat aika samanlaisilta kuin mitä on tehty jo pitkään monissa hankkeissa. Toiminta työyhteisöissä vaikuttaa tehottomalta. (2)

23 23/(28) Toimintamallien loppukäyttäjät (potentiaaliset työnantajat, yritykset, maahanmuuttajat ja opettajat) d) valmennus amk-opintoihin osallistumismahdollisuuden antaminen on ollut suurin kynnys. kun mahdollisuus organisaation puolesta ok, ja kehittämistyö käynnistynyt, sitten hyvä taso sitoutumisessa. (3) e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen loppukäyttäjien mahdollisuus kehittää tiedotusta, valtavirtaistamista ja juurruttamista nähdään paremmin vasta hankkeen loppuvaiheissa. (3) f) sosiaalisen median keinojen käyttö valmiudet sosmedin käyttöön melko kirjavan tasoiset. (1) Projektissa tehdään aktiivisesti toimintamallien kehitystyötä: d) valmennus amk-opintoihin Metropolian kulttuurialan kehittämistiimi oli vallan liekeissä toimintansa aikana (5) e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Toimintamallien kehittäminen vaatii aikaa. Kahden korin sisältöjen kehittäminen ei onnistu simultaanisti. AV-reportaasien tuottamisesta esimerkiksi pitäisi tehdä oma itsearviointi jakson opettajille. (3) Olen sitoutunut projektissa tehtävään kehitystyöhön Olen sitoutunut niin, että harmittaa etten pysty tehokkaampaan ajankäyttöön eli saavuttamaan enemmän lyhyemmässä ajassa. (5) Vaikea sanoa, koska on epäselvää mihin pitäisi sitoutua (3) liian pienet tuntiresurssit osallistua kehitystyöhön (2) Uusia toimintamalleja kehitetään tarkoituksenmukaisesti kehittämiskumppaneiden kanssa: d) valmennus amk-opintoihin Metropolian kulttuurialalla ollut hyvä yhteistyö tiimin sisällä, koulutusohjelmiin päin yksipuolista (=esittelyssä ei viestinnän lisäksi koulutuspäälliköitä läsnä, kutsuttu oli) (5) e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen projektin sisällä voisi olla enemmän yhteistyötä tiedotusasioissa, ulkopuolisten kanssa tehty vielä vähän yhteistyötä. (3) Toimintamallien kehittämisessä hyödynnetään riittävästi palautetietoa : d) valmennus amk-opintoihin Ei pysty vielä arvioimaan Metropolian osalta. Kysely kehittämistiimiläisille ja sen tulokset varmasti hyödyksi. (EOS) e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Ei ole kerätty palautetta muilta kuin av-reportaasien tekijöiltä, opiskelijoilta siis. (2) YHTEISTYÖ: Projektissa ovat mukana oikeat tahot tavoitteen saavuttamiseksi Työelämän järjestöt ja työnantajat tuntuvat oleellisilta tahoilta (2) Projektin sisäinen tiedottaminen on riittävää Kertokaa, onko. (EOS) Oma panokseni yhteistyöhön on riittävää Aina voi parantaa. (4) Projekti toteuttaa emo-organisaationi intressit En ole selvillä emo-organisaation perimmäisistä intresseistä... (EOS) Kansainvälinen yhteistyö hyödyttää projektia Se on äärimmäisen tärkeä osa. (5) se on ollut keskittynyttä koordinaatio-organisaatioon (2)

24 24/(28) Yhteistyö projektin ulkopuolisten tahojen kanssa on onnistunutta 80%:sti kyllä. Esim. valtavirtaistamismateriaaleja on jatkolinkitetty verkossa pyydettäessä. (4) Kehittämiskumppaneiden verkostoja on hyödynnetty projektin hyväksi Tässä suurin kehittämisen paikka. Ei ole. Miten esim. saadaan VOIMAA-seminaariin syksyllä laajat joukot eri aloilta liikkeelle? Vaatii verkostoja! (1) Projekti tunnetaan toiminta-alueella hyvin En tiedä, miten on mitattu tai voidaan mitata? (EOS) Kumppanuudesta ja yhteistyöstä syntyy toimijoille aitoa lisäarvoa Vaatii mielestäni tarkempaa määrittelyä. "Aito"=? (EOS) SEURANTA, ARVIOINTI JA OPPIMINEN: Projektissa seurataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista Mielestäni tavoitteiden saavuttamista pitäisi seurata koordinoidummin ja yhteenvetäen (3) Arviointi/itsearviointi toimii henkilökohtaisen oppimisen välineenä projektissa Osittain, osittain ei ehdi pohtia turhan syvällisiä. (3) Seuranta- ja arviointijärjestelmä on herkkä tunnistamaan projektin saavutukset En ymmärrä kysymystä (EOS) Kiinnostus projektia kohtaan on lisääntynyt organisaatiossa Miten tämä pitäisi mitata? (EOS) Oma motivaationi osallistua projektiin on parantunut AMK-valmentavien suunnittelu ja käynnistystyö on ollut hyvin kiinnostavaa (5) Eihän se voi enää tästä oikeastaan parantua! (5)

25 25/(28) Liite 3: Arvioinnin osa-alueista kootut SWOT-analyysit Projektin suunnitelmallisuus ja organisoituminen Vahvuudet - resurssit riittävät - proaktiivinen toiminta, amk-lain muutokseen tartuttu hyvin - projektisuunnitelman noudattaminen - lähtökohta realistinen ja käytännönläheinen Mahdollisuudet - valmentavakoulutus voidaan pilotoida, tuonut Hamkissa uudenlaista yhteistyötä ja siihen sitouduttu - laajemminkin maahanmuuttajaopiskelijoiden tilanne tullut pohdintaan, käsitteiden selkeytys - hyvien projektihallintoon liittyvien organisaatiomallien kehittäminen - realiaikainen matkaraportointi on esimerkki jo syntyneistä hyvistä käytänteistä (innovaatioista), synnytetään lisää käytänteitä, jotka juurtuvat Heikkoudet - visiota olisi syytä yhdessä kirkastaa ja jakaa aika ajoin, visioon voisi aina uudelleen palata - yhteiskunnalliseen tilanteen muutos ja sen vaikutus visioon - sitouttamisen kuopat, amkvalmentavien opintojen kehitystiimien rekrytointi ei ole Metropoliassa edennyt muihin klustereihin - emo-organisaatiossa suunnitelman käytäntöön vieminen ontuu - byrokratia vie aikaa sisällölliseltä kehittämiseltä - työkaluihin liittyvä aktiivisuuskuilu, joka heikentää toimintaa rajapinnoissa (voisi toimia paremmin) Uhat - työllisyystilanteen muutos - työyhteisöt eivät ole aina hanakasti tarttuneet projektin tarjontaan - jokin osa-alue jää toteuttamatta - projektihallinto jää irralliseksi käytännön toimista - suunnitelmat eivät toteudu, työyhteisöjen osalta ei tulla pääsemään siihen mitä ollaan suunniteltu - Metropolian organistoitumisen seurantavaikutukset kohtuuttoman pitkiä, heikentänyt valmiuksia osallistua hankkeeseen

26 26/(28) Projektin toimintamallit Vahvuudet - innovatiivisuus, kehitetään uusia toimintamalleja - kehittämistiimitoiminta osoittanut hyödylliseksi - videoklipit perehdytysmateriaalina - viikko- ja kuukausikirjeet - sosiaalisten median keinojen käyttö - ennakointi ja reagointi yhteiskunnallisen tilanteen muutokseen Heikkoudet - reagointi yhteiskunnalliseen muutokseen, näkyy työelämäyhteistyössä - sosiaalisen median työtapaa ei ole aidosti sisäistetty - aktiivisuuskuilu vaikuttaa tiedon saantiin ja omaksumiseen, vaikeuttaa korien rajapinnoilla työskentelyä Mahdollisuudet - kehitetään uusia toimintamalleja - kehitetään amkeille ja työelämälle hyvä valmennusohjelma - toimintamallit juurtuvat ja arkipäiväistyvät, syntyy relevantteja toimintaohjeita esim. valmentavien opintojen toteutukseen ja työelämäyhteistyöhön Uhat - työelämäyhteistyön kehittäminen - amk-valmennus, ei edetä pilotoinnista juurtumiseen - uusien kehittämistiimiläisten rekrytointi epäonnistuu - aktiivisuuskuilun vaikutus korien rajapinnoilla työskentelyyn

27 27/(28) Yhteistyö projektissa Vahvuudet - toimitaan erilaisten ihmisten kanssa, organisaatioiden erilaiset taustat opettavat, vahvistavat, oppii uusia toimintatapoja - tiimin laaja-alainen osaaminen, ratkaisukeskeinen yhteistyö - kolme toimijaa sopiva määrä - kumppanit täydentävät toisiaan osaamisellaan Heikkoudet - vision kirkastaminen - wiki-ympäristöä käytetään hajanaisesti - ei työskentelyä yli organisaatiorajojen - verkostojen hyödyntäminen - omista toimintatavoista pidetty kiinni, tämä alussa tavallista, uhkana jos ei päästä irtautumaan projektin toimintatapoihin Mahdollisuudet - ilman hanketta ei olisi ennakoitu amk-valmentavia opintoja - projektin tavoitteet ja tulokset hyödyttävät kumppaneita ja ulkopuolisia - pohja uusille verkostoille ja hankkeille - yhteistyön jatkuminen projektin päätyttyä Uhat - yhteiskunnallisen tilanteen muutos ja vaikutus työnantajayhteistyöhön - ei ulotuta oman organisaation ulkopuolelle - aktiivisuus hiipuu, projektia ei koeta tärkeäksi - hankkeen yhteistoiminnallista mallia ei löydy - rahoittajan hitaus maksatuksissa, yritykselle konkreettinen riski

28 28/(28) Seuranta, arviointi ja oppiminen Vahvuudet - arvioinnin kehittämisessä apua muiden projektien kehittämisestä - arviointi aloitettu ajoissa - wiki on seurantaan realiaikainen kanava ja alusta - tavataan kasvokkain säännöllisesti ja suunnitelmallisesti - arviointi suunnitelmallista Heikkoudet - palautetiedon keruu vasta aloitettu - arviointitiedon tulokset eivät ole siirtyneet systemaattisesti käytäntöön Mahdollisuudet - arvioinnin tuloksia hyödynnetään hankkeen aikana - luodut käytännöt jäävät elämään Uhat - arvioinnin tulokset jäävät käsittelemättä operatiivisessa tiimissä - kehittämistyön tulokset irrallisia - arviointikokemukset eivät välity, oppiminen jää heikoksi, - wiki ei mukaidu seurannan ja arvioinnin tuloksiin, onko sekä käytettävyys että tekninen kysymys - kaikki hyvät käytänteet eivät tule dokumentoitua