RAPORTTI VOIMAA-HANKKEEN KÄYNNISTYSVAIHEEN ITSEARVIOINNISTA
|
|
- Eero Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI VOIMAA-HANKKEEN KÄYNNISTYSVAIHEEN ITSEARVIOINNISTA Yliopettaja Robert Arpo ja kehityspäällikkö Anna-Maria Vilkuna Metropolia Ammattikorkeakoulu kulttuurin ja luovan alan klusteri
2 /(8) Raportti Voimaa-hankkeen käynnistysvaiheen itsearvioinnista Kenelle arvioidaan ja miksi.... Rahoittajalle.... Omalle organisaatiolle.... Projektille... Miten arvioidaan.... Kyselylomake.... Focus group menetelmä... Lomakekysely ja sen tuloksia... Focus group keskustelu ja sen pohjalta syntyneet kehittämisehdotukset... 6 Rahoituspäätös... 6 Projektiorganisaatio... 6 Työkorit... 6 Pedagogisen kehittämisen työkori... 6 Työnantajaselvitys... 7 Jalkauttaminen... 7 Sosiaalinen media ja tiedotus... 7 Lopuksi... 8 Liitteenä Kyselylomake Kyselytulokset Focus group-keskustelun referaatti Arvioinnin toteutus ja raportointi: Robert Arpo ja Anna-Maria Vilkuna Raportin kuvituskuvat: Jussi Linkola ja Milla Laasonen Graafit ja taitto: Päivi Keränen
3 /(8) Kenelle arvioidaan ja miksi. Rahoittajalle ESR- ja EAKR-hankkeissa rahoittaja tekee paitsi ohjelmatason arviointyötä, myös yksittäisten projektien arviointia suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin, ja resursseihin. Tämänkaltainen arviointi toteutuu rahoittajalle raportoitavien määrällisten jaa laadullisten projektia koskevien tietojen avulla väliraportteina, seurantatietoina ja projektin loppuraportointina. Kuten Petri Uusikylä ja Anna-Kaisa Mäkinen toteavat (Tiedosta-arvioi-paranna), tämänkaltainen arviointi ei usein juuri hyödytä itse projektia, koska se ei sisällä palautetta, jonka perusteella projekti voisi kehittää toimintaansa.. Omalle organisaatiolle Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurin ja luovan alan klusterissa on aloitettu vuonna 8 järjestelmällinen kehitystyö sen projektien arviointikäytäntöjen kehittämiseksi. Käsillä oleva Voimaa-hankkeen arviointi liittyy tähän laajempaan kehitystyöhön, jota on alkuvaiheessa alettu toteuttaa kolmessa kulttuuriin ja luovan alan hankkeessa. Voimaan lisäksi mukana ovat Kulttuurisilta ja Medios. Tehokkaamman ja menetelmällisesti kehittyneemmän hankearvioinnin hyödyt liittyvät Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterissa koulutusohjelmien ja hankkeiden toimintojen ja toimijoiden välisen yhteistyön sujuvuuden kehittämiseen ja hankkeiden tunnettuuden lisäämisen emo-organisaatiossa. Käytännössä opetus- ja hallintohenkilökunnan osallistumista hankkeisiin halutaan tehostaa paikantamalla arviointityöllä kehittämistä tarvitsevia käytäntöjä ja toiminnan osa-alueita. Arvioinnin tavoitteena on myös paikantaa niitä keinoja, joilla voidaan madaltaa opiskelijoiden hankkeisiin osallistumisen kynnystä.. Projektille Sisäisen arvioinnin kautta projektille pyritään tarjoamaan mahdollisuus kehittää omaan toimintaansa ja käytäntöjään sen toteutusaikana. Tällä tavoin arviointi ei tapahdu ainoastaan jälkikäteen, vaan sitä voidaan hyödyntää koko projektin keston ajan. Arviointiraporteissa esitetyt kehitysehdotukset tuodaan projektissa esille ja niiden lähtökohtana olleita mahdollisia ongelmia seurataan myöhemmissä arvioinneissa. Tätä kautta on myös mahdollista kehittää menetelmiä ajallisesti pidempikestoisille toiminnan kehittämisen prosesseille.
4 /(8) Miten arvioidaan Voimaa-hankkeen ensimmäisessä sisäisessä arvioinnissa arvioinnin kohteena oli projektin käynnistysvaihe, joka käsittää rahoituksen hakuvaiheen ja rahoituslupauksen jälkeiset kuukaudet aina päätöksen saamiseen asti. Ajallisesti kyse on ajanjaksosta alkukeväästä 8 loppukevääseen 9.. Kyselylomake Voimaa-hankkeessa toteutettiin huhtikuussa 9 lomakekysely hankkeen operatiivisille toimijoille. Kyselyyn vastasi henkilöä (kyselylomake liitteenä). Lomakkeen kysymyksissä käsiteltiin yleisellä tasolla projektimuotoisen toiminnan osa-alueita. Koska useimmille operatiivisille toimijoille Voimaa-hankkeen toiminta oli käynnistynyt vasta vuoden vaihteessa 8-9, olivat monet lomakkeen kysymykset vielä vastattavissa lähinnä hypoteettisella tasolla.. Focus group menetelmä Voimaa-hankkeen operatiivinen ryhmä osallistui..9 Tallinnassa arviointimatkallaan heille järjestettyyn Focus Group haastatteluun (menetelmästä enemmän ks. esim. Madriz ). Haastattelijoina toimivat Anna-Maria Vilkuna ja Robert Arpo ja se rakennettiin lomakekyselyn kysymyksenasettelun ja tulosten ympärille. Aluksi ryhmässä käytiin läpi kyselyn tulokset ja siinä korostuneesti esille tulleet seikat. Tämän jälkeen pidettiin noin kolmen tunnin pituinen keskustelu, jossa lomakkeen kysymykset käytiin läpi ja niistä keskusteltiin. Haastattelua ohjaavana ajatuksena oli antaa kaikkien näkemysten nousta esille keskusteluissa ja tämä jälkeen täsmentää kysymyksin niitä osa-alueita, joista syntyi eriäviä mielipiteitä. Tämänkaltaisessa pitkäkestoisessa ryhmähaastattelussa tietyt asiat tulivat esille useita kertoja ja niiden pohjalta on mahdollista paikantaa myös projektin toiminnan kehittämisen kannalta olennaiset alueet. Lähde: Madriz, Esther : Focus Groups in Feminist Research. Teoksessa Denzin & Lincoln (eds.). Handbook of Qualitative Research. Second edition. London: SAGE, 8-8.
5 /(8) Lomakekysely ja sen tuloksia Lomakekyselyn kokonaiskeskiarvo oli,87. Keskiarvojen vaihtelut eri osa-alueiden välillä olivat vähäiset: - suunnitelmallisuus ja organisoituminen ka,8 - projektin toimintamallit ka,9 - yhteistyö ka,7 - seuranta, arviointi ja oppiminen ka,7 Lomakekysely osoitti: - projektilla on selkeä tarve ja siinä tehdään oikeita asioita valituilla toimenpiteillä, olemassa olevilla kumppanuuksilla ja käytössä olevilla resursseilla - projektilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaympäristöönsä - sosiaalisen media on osoittautunut innovatiiviseksi toimintatavaksi - sitoutuneisuus projektissa tehtävään kehitystyöhön on hyvä - kiinnostus projektia kohtaan on lisääntynyt kunkin kehittäjäkumppanin omassa organisaatiossa - operatiivisen ryhmän jäsenten oma motivaatio projektia kohtaan on parantunut projektin käynnistyttyä Lomakekyselyn tuloksena esiin näyttivät nousevan seuraavat teemat joihin focus group - keskustelussa kannattaa kiinnittää huomiota - mikä on yhteisesti jaettu näkemys projektin tavoitteesta (visio) ja mikä on kunkin kumppanin rooli ja tehtävä tämän tavoitteen saavuttamiseksi - kuinka eri osa-alueet (työkorit) tukevat yhteisesti jaettua visiota - projektikumppaneiden keskinäinen tuntemus - projektikumppaneiden keskinäisen yhteistyön ja luottamuksen rakentaminen - projektin valmius reagoida toimintaympäristönsä muutoksiin (Kyselylomake ja sen tulosten mukaiset graafiset esityksen liitteenä )
6 6/(8) Focus group keskustelu ja sen pohjalta syntyneet kehittämisehdotukset Focus group-haastattelu Tallinnassa..9 videoitiin, nauhoitettiin ja lisäksi Anna- Maria Vilkuna kirjasi keskustelun reaaliaikaisesti, josta on referaatti tämän raportin liitteenä. Materiaali on arkistoituna hankkeen arkistoon. Focus group-keskustelusta nousivat esiin seuraavat teemat, joihin on liitetty kehittämisehdotuksia. Rahoituspäätös Rahoituspäätöksen saaminen kesti kohtuuttoman kauan. Päätösvaiheen aikana hakemusta ja budjettia hiottaessa projektikumppanuudet ja kunkin kumppanin rooli kuitenkin selkiytyivät, mitä on pidettävä hyvänä asiana. Projektiorganisaatio Projektiorganisaation rakentamiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Nyt olisi hyvä kiinnittää huomiota ryhmäytymiseen. Uusien kumppanien kanssa tehdään töitä uudella tavalla, jolloin on syytä sopia voimaa-käytännöt kunkin kumppanin oman organisaation käytäntöjen rinnalle. Projektiorganisaation rakentamisen on nähty vievän voimavaroja substanssikehittämisestä, johon ei ole vielä päästy kaikkien projektikumppaneiden toivomalla tavalla. Työkorit Kaikki työkorit ovat käynnistyneet suunnitelman mukaisesti. Nyt olisi huomioitava myös työkorien välinen yhteistyö ja toimien koordinointi. On syytä kiinnittää huomiota yhteisiin rajapintoihin etenkin kun on kyse substanssikehittämisestä. Pedagogisen kehittämisen työkori Pedagogisen kehittämisen työkorissa aloitetaan kahden eri mallin pilotointi syksyllä 9. Metropoliassa käynnistyy kaksi teemaan liittyvää kehittämistiimiä ja Hamkissa koulutuskokonaisuus. Yhteistyöhön näiden kahden pilottimallin rakentamisessa on hyvä panostaa ja huomioida, kuinka kehitystyö limittyy muihin työkoreihin. Olisi myös hyvä sopia pilottimallien yhteisistä kriteereistä.
7 7/(8) Työnantajaselvitys Työnantajaselvitys on käynnistynyt. Ensimmäisen vaiheen jälkeen olisi harkittava mahdollisuutta toteuttaa kysely aikaisempaa innovatiivisemmin. Jalkauttaminen Jalkauttaminen on lähtenyt käyntiin päätöksen viivästymisestä huolimatta. Yhteiskunnan taloudellinen tilanne on muuttunut rajusti kuluneen talven aikana. Tästä huolimatta työelämäkumppanit ovat edelleen sitoutuneet projektiin, joten muuttunut tilanne ei anna aihetta konkreettisiin toimiin. Yhteiskunnallinen tilanne on kuitenkin syytä pitää koko ajan mielessä. Jalkauttamisessa on mahdollisuus hyödyntää kumppaneiden jo olemassa olevia verkostoja nykyistä paremmin. Sosiaalinen media ja tiedotus Metropolia-wikiin on rakennettu erinomainen sosiaaliseen mediaan perustuva projektin hallinnointi- ja toimintaympäristö, joka on herättänyt myös ulkopuolista kiinnostusta. Erityisesti projektin sisäiselle tiedotukselle wikiin on rakennettu hyvä foorumi. Wiki on mahdollista ottaa vielä laajemmin kaikkien työkorien käyttöön ja omaksua ei pelkästään tiedotuksen vaan myös työskentelyn ja prosessoinnin välineeksi.. Wikissä työkorit voivat informoida toimintansa etenemisestä ja suunnitelmistaan. Wiki ei tee näkyväksi pelkästään toimintaan vaan myös aikeet, mikä olennaista työkorien välistä toimintaa koordinoitaessa. Wikiin ei ole vielä syntynyt keskustelukulttuuria siinä mitassa kuin olisi mahdollista. On syytä harkita yhteisiä pelisääntöjä wikiin.
8 8/(8) Lopuksi Edellä kuvattu arviointiprosessi, johon sisältyi lomakekysely ja focus group-keskustelu oli Voimaa-hankkeen ensimmäinen itsearviointi ja ensimmäinen menetelmällinen kokeilu. Kyselyn ja sen jälkeen toteutetun haastattelun yhdistäminen osoittautui tässä tapauksessa hyväksi ratkaisuksi. Kyselylomakkeen anti ja focus group-keskustelussa esiin nousseet teemat tukivat hyvin toisiaan, kuten edellä kuvatusta ilmenee. Toiminta projektin eri työkoreissa on käynnistynyt hyvin ja kiinnostunut projektia kohtaan on lisääntynyt. Nyt on hyvä kiinnittää huomiota projektikumppaneiden ja työkorien välisen keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön rakentamiseen sekä yhteisesti jaetun tavoitteen kirkastamiseen. Sosiaalinen media on osoittanut oikeaksi, innovatiiviseksi valinnaksi. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään tiedotuskanavasta vaan myös työskentelyyn liittyvän prosessoinnin välineestä. Tätä mahdollisuutta ei vielä tarpeeksi hyödynnetä. On muistettava, että nyt oli kyse projektin käynnistysvaiheen arvioinnista, joten seuraavissa arvioinneissa on huomioitava, että projektin substanssikehittämisessä ja toimien jalkauttamisessa ollaan huomattavasti pitemmällä. Silloin arviointiin osallistuvan ryhmän kokoonpano on harkittava uudelta pohjalta kuten myös käytettävä menetelmä ja arvioinnin toteuttajat. On syytä harkita mahdollisuutta että arviointi suunniteltaisiin ja toteutettaisiin tiiviimmässä yhteistyössä projektikumppaneiden kanssa. Tällöin eri työkoreihin liittyvä substanssikehittäminen tulisi huomioitua.
9 9/(8) Liite :Kyselylomake operationaalisille toimijoille ja sen tulosten mukaiset graafiset esitykset Vastaa projektia koskeviin väittämiin valitsemalla omaa näkemystäsi parhaiten kuvaava vastausvaihtoehto skaalalla - Mikäli et osaa/pysty vastaamaan sinulle tuntemattomasta osaalueesta, vastaa EOS. = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä, EOS = en osaa sanoa SUUNNITELMALLISUUS JA ORGANISOITUMINEN EOS Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin Projekti kykenee vaikuttamaan toimintaympäristöönsä Projektilla on selkeä toiminta-ajatus Projektin toimintaa ohjaa visio, joka on yhteisesti jaettu 6 Projektin tavoitteet ovat realistisia (haastavia, mutta saavutettavissa) 7 Projektin suunnitelmien kehittämiseen panostetaan tarpeeksi 8 Projektin resurssit ovat riittävät 9 Projektissa toimitaan toimintasuunnitelman mukaisesti Projektin kehittämiskumppaneiden roolit ja tehtävät ovat selkeät ja niitä noudatetaan Projektin projektiryhmä toimii tarkoituksensa mukaisesti PROJEKTIN TOIMINTAMALLIT EOS Toimenpiteisiin osallistujat on oikein valittu (hyötyvät toimenpiteistä) a) opiskelijat =henkilökunta b) työnantajat ja heidän työntekijänsä Projektin keinot ovat oikeita tarpeeseen vastaamiseksi (projektissa tehdään oikeita asioita) a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Projektin yksittäiset toimintamallit ovat oikein valittuja a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Projektin toimintamallit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Projektin toimintamallit ovat vakiinnutettavissa osaksi pysyvää 6 toimintaa a) työantajaselvitys
10 /(8) e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen 7 Projektissa tehtävä kehitystyö on luonteeltaan innovatiivista a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Toimintamallien loppukäyttäjät (potentiaaliset työnantajat, yritykset, maahanmuuttajat ja opettajat) ovat riittävällä tavalla mukana 8 kehitystyössä a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen 9 Projektissa tehdään aktiivisesti toimintamallien kehitystyötä a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Olen sitoutunut projektissa tehtävään kehitystyöhön Uusia toimintamalleja kehitetään tarkoituksenmukaisesti kehittämiskumppaneiden kanssa a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Toimintamallien kehittämisessä hyödynnetään riittävästi palautetietoa a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen
11 /(8) YHTEISTYÖ EOS Projektissa ovat mukana oikeat tahot tavoitteen saavuttamiseksi Tunnen riittävästi kehittämiskumppaneiden toimintaa Luotan yhteistyökumppaneihin 6 Projektin sisäinen tiedottaminen on riittävää 7 Projektin koordinaatiota hoidetaan onnistuneesti 8 Yhteistyö sujuu hyvin projektin sisällä 9 Oma panokseni yhteistyöhön on riittävää Projekti toteuttaa emo-organisaationi intressit Kansainvälinen yhteistyö hyödyttää projektia Yhteistyö projektin ulkopuolisten tahojen kanssa on onnistunutta Kehittämiskumppaneiden verkostoja on hyödynnetty projektin hyväksi Projekti tunnetaan toiminta-alueella hyvin Kumppanuudesta ja yhteistyöstä syntyy toimijoille aitoa lisäarvoa SEURANTA, ARVIOINTI JA OPPIMINEN EOS 6 Projektissa seurataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista 7 Projektin määrällinen seuranta on hyvää 8 Projektin laadullinen seuranta on hyvää 9 Kerättyä tietoa analysoidaan säännöllisesti (itsearviointi) Toimintaa kehitetään arviointitiedon pohjalta Projektissa annetaan rakentavaa palautetta toisille Arviointi/itsearviointi toimii henkilökohtaisen oppimisen välineenä projektissa Seuranta- ja arviointijärjestelmä on herkkä tunnistamaan projektin saavutukset Työnantajien mielenkiinto projektia kohtaan on lisääntynyt Projektissa on saavutettu hyviä tuloksia kuluneen lukukauden aikana 6 Kiinnostus projektia kohtaan on lisääntynyt organisaatiossa 7 Oma motivaationi osallistua projektiin on parantunut
12 /(8) Värikoodisto: Kyselytulokset: Projektin suunnitelmallisuus ja organisoituminen % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin Projekti kykenee vaikuttamaan toimintaympäristöönsä Projektilla on selkeä toiminta-ajatus 7 Projektin toimintaa ohjaa visio, joka on yhteisesti jaettu Projektin tavoitteet ovat realistisia (haastavia, mutta saavutettavissa) 6 Projektin suunnitelmien kehittämiseen panostetaan tarpeeksi 7 Projektin resurssit ovat riittävät 7 Projektissa toimitaan toimintasuunnitelman mukaisesti Projektin kehittämiskumppaneiden roolit ja tehtävät ovat selkeät ja niitä noudatetaan Projektin projektiryhmä toimii tarkoituksensa mukaisesti 7
13 /(8) Kyselytulokset: Projektin toimintamallit Projektin toimintamallit Toimenpiteisiin osallistujat on oikein valittu (hyötyvät toimenpiteistä) % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) opiskelijat =henkilökunta b) työnantajat ja heidän työntekijänsä Projektin toimintamallit Projektin keinot ovat oikeita tarpeeseen vastaamiseksi (projektissa tehdään oikeita asioita) % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työnantajaselvitys 6 e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen 6
14 /(8) Projektin toimintamallit Projektin yksittäiset toimintamallit ovat oikein valittuja % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työnantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen 6 Projektin toimintamallit % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % Projektin toimintamallit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Olen sitoutunut projektissa tehtävään kehitystyöhön
15 /(8) Projektin toimintamallit Projektin toimintamallit ovat vakiinnutettavissa osaksi pysyvää toimintaa % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työnantajaselvitys 6 6 e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen 6 6 Projektin toimintamallit Projektissa tehtävä kehitystyö on luonteeltaan innovatiivista % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työnantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen
16 6/(8) Projektin toimintamallit Toimintamallien loppukäyttäjät (potentiaaliset työnantajat, yritykset, maahanmuuttajat ja opettajat) ovat riittävällä tavalla mukana kehitystyössä % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Projektin toimintamallit Projektissa tehdään aktiivisesti toimintamallien kehitystyötä % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työnantajaselvitys 6 e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen
17 7/(8) Projektin toimintamallit Uusia toimintamalleja kehitetään tarkoituksenmukaisesti kehittämiskumppaneiden kanssa % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työnantajaselvitys 6 6 e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Projektin toimintamallit Toimintamallien kehittämisessä hyödynnetään riittävästi palautetietoa % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työnantajaselvitys 6 e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen
18 8/(8) Kyselytulokset: Yhteistyö projektissa % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % Projektissa ovat mukana oikeat tahot tavoitteen saavuttamiseksi Tunnen riittävästi kehittämiskumppaneiden toimintaa Luotan yhteistyökumppaneihin Projektin sisäinen tiedottaminen on riittävää Projektin koordinaatiota hoidetaan onnistuneesti Yhteistyö sujuu hyvin projektin sisällä Oma panokseni yhteistyöhön on riittävää Projekti toteuttaa emo-organisaationi intressit Kansainvälinen yhteistyö hyödyttää projektia Yhteistyö projektin ulkopuolisten tahojen kanssa on onnistunutta Kehittämiskumppaneiden verkostoja on hyödynnetty projektin hyväksi Projekti tunnetaan toiminta-alueella hyvin Kumppanuudesta ja yhteistyöstä syntyy toimijoille aitoa lisäarvoa Kyselytulokset: Seuranta, arviointi ja oppiminen Seuranta, arviointi ja oppiminen % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % Projektissa seurataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista Projektin määrällinen seuranta on hyvää Projektin laadullinen seuranta on hyvää Kerättyä tietoa analysoidaan säännöllisesti (itsearviointi) Toimintaa kehitetään arviointitiedon pohjalta Projektissa annetaan rakentavaa palautetta toisille Arviointi/itsearviointi toimii henkilökohtaisen oppimisen välineenä projektissa 6 Seuranta- ja arviointijärjestelmä on herkkä tunnistamaan projektin saavutukset 6 Työnantajien mielenkiinto projektia kohtaan on lisääntynyt Projektissa on saavutettu hyviä tuloksia kuluneen lukukauden aikana 7 Kiinnostus projektia kohtaan on lisääntynyt organisaatiossa 8 Oma motivaationi osallistua projektiin on parantunut 7
19 9/(8) Liite : VOIMAA- hankkeen arviointitilaisuus Tallinnassa..9, keskustelumuistio Tallinna ma..9 / Robert Arpo ja Anna-Maria Vilkuna Rantala Hape Haavikko Anja Rouhuvirta Sanna Ruhalahti Metsälä Jussi Linkola Juhana Kokkonen Päivi Keränen Milla Laasonen Tarja Häkkinen Robert: yleistä näkemystä ja mielipidettä kyselystä - Pedagoginen kehittäminen ei ole irrallaan muista työkoreista, voiko yleensä projektin työkoreja arvioida irrallisina toisistaan - avoimet kysymykset kysymyslomakkeessa olisivat paikallaan - tavoitteen mukainen toiminta olisi hankkeessa enemmän fokusoitunut - asiat ymmärretään selvästi eritavoin, kun puhutaan tavoitteista - milloin puhutaan hankkeessa rakennettavista toimintamalleista, lopputuloksena pitää syntyä valmentavan koulutuksen pedagoginen malli - mallin kehittäminen tapahtuu limittäin muiden työkorien kanssa - mallin kehittäminen tietoiseksi tavoitteeksi Anja - olisi hyvä palata hakemuspaperiin ja katsoa sieltä tavoitteet - yhteiskunnallisen tilanteen muutos vaikuttaa myös toimintaan, vaikuttaako tavoitteeseen ja visioon - visio täytyy rakentaa pitemmällä aikaperspektiivillä, - olemme nyt rakentamassa toimintamalleja, jotka olisi hyvä olla käytössä vielä vuoden kuluttua - talouden alamäkeä ei pidä nähdä suurena ongelmana, yritysten pitää tulevaisuuden suunnittelussaan ottaa huomioon rekrytoinnin haasteet Robert: Onko tapahtunut konkreettinen muutos tarpeesta taloudellisen tilanteen muututtua? - vaikuttaa kyllä argumentointiin, projektin tarpeellisuus täytyy perustella eri tavoin - suhtautuminen maahanmuuttajiin on muuttunut Robert: Onko tarveperustassa tapahtunut pitkällä tähtäimellä muutos? Anja - Suomi tulee kansainvälistymään, mihin täytyy varautua - pitkäntähtäimen ennusteissa ei ole tapahtunut muutosta
20 /(8) - työurien pitkittyminen ei näytä todennäköiseltä, työvoimapula on tulossa, joten tärkeää satsata hankkeisiin, jotka antavat mahdollisuuksia tulevaisuuden reagointiin - valmentava koulutus tulee lakisääteiseksi toiminnaksi, joten olemme hyvässä etulyönti asemassa, mahdollisuus konseptien testaukseen ja luomiseen, työperäinen maahanmuutto tulee lisääntymään Reagoiko projekti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin? Hape - kannattaako kaikkiin pikkuasioihin reagoida - kartoitamme työnantajien halukkuutta ja tarvetta, tuloksia täytyy lukea tämän hetkinen tilanne huomioiden, kyselyn tulosten tulkinnassa - toimimme tässä hetkessä Jussi - kukaan ei ole ääneen myöntänyt huonoa tilannetta tämän kaltaiselle toiminnalle - Itellassa toimintamme on yhtiön strategian tasolla, sitouduttu monikulttuuriseen työympäristöön, strategia ohjaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkausta Milla - Kuinka Jussin työkorin tilanne edennyt? - ennen kesälomaa sovittu yksi kehittämispäivä pidettäväksi. Päiviä on lykätty Robert: Konkreettisia ongelmia on siis ollut? - Itellassa yt-neuvottelut päällä, joten uuden kehittämispäivän sopiminen vaikeaa Jussi - en halua lähteä tulkitsemaan tilannetta - Itellan toimintatapa ja asennoituminen ei ole muuttunut viime kuukausina, isossa organisaatiossa tapaamisten sopiminen ongelmallista Robert: Onko konkreettisia toimia, joita täytyy tehdä? Vai pitääkö muuttunut tilanne pitää mielessä, tuo lisätyötä tullessaan? Robert: tässä vaiheessa projektia muuttunut yhteiskunnallinen tilanne ei ole aiheuttanut suuria muutoksia, jotka edellyttäisivät konkreettisia toimia. Tilanne on pidettävä mielessä. - aika reagointiin on ollut lyhyt, nyt rakennettu hankkeelle ennen kaikkea infrastruktuuria, - ei konkreettisia muutoksia, mutta ymmärrettävä yhteiskunnallinen tilanne Sanna - arvioinnin tehtävä on katsoa mihin nyt suunnataan Robert: Jos tulee mieleen, missä pitää reagoida, siihen voidaan mennä syvemmälle
21 /(8) Projektin tavoitteet realistisia ja saavutettavissa - jalkauttaminen on nyt työläämpää kuin jos olisi päästy aloittamaan pari kuukautta aikaisemmin - tähän mennessä olleet jalkauttamisistunnot onnistuneita - jalkauttaminen vienyt paljon aikaa - loman jälkeen saadaan uusi vaihe päälle Projektin resurssit Tarja - ei ole talouden puolesta ongelmia, kun homma saadaan pyörimään Kumppaneiden roolit ja tehtävät Sanna - keskustelun alle Juhana - korirakenne otettu käyttöön ja kuitenkin korien täytyy tehdä yhteistyötä keskenään, jää korien välille harmaa alue Sanna - ryhmäytyminen kesken Hape - monet asiat menevät useamman korin alueelle Päivi - wiki on monille uusi työväline, kuinka sen kautta tietoa ja tekemistä saadaan näkyväksi, vielä käynnistämisvaihe Sanna - koreilla on vastuuhenkilöt eli koordinoija, onko hän tietoinen muiden korien osaamisalueista - korivastaavien pitäisi olla tietoisia muiden tekemisestä Sanna - jatkossa tämä pitää olla yksi arvioinnin kohde. Työkoreilla on koordinaattorit, ei tiedetä kuinka korit lomittuvat toisiinsa, koreja ei voi arvioida irrallisina - työskentelytapa uusi, kokemuksen tuoma tuntuma sanoo, että aina hankkeen alkuvaihe vaatii itse kunkin oman ajattelun uusintamista. Kun tekee uusien kumppanuuksien kanssa työtä, jokainen organisaatio lähtee omista vanhoista käytännöistä, mutta ajatuksena on, että hankkeelle luodaan uudet, yhteiset käytännöt, - tietoinen päätös, että infraa rakennettiin pitkää rahoituspäätöstä odottaessa - tällä hetkellä tuntuu, että hankkeen infraa olisi pitänyt veivata vielä enemmän - Metropolian rooli hallinnoijana on ollut myllytyksessä ja täytynyt luoda uusia käytäntöjä samalla kun hankkeen käytäntöjä on rakennettu, ei ole ollut valmiita käytänteitä Milla - tiedottamisen ongelmat, wiki-työkalu on ollut tarkoitus ottaa aktiivisesti kaikkien käyttöön, kaikki eivät ole vielä ottaneet työkalua omakseen, työkorien vetäjät voisivat esim. kirjoittaa blogia, jolloin voisi tiedottaa kunkin työkorin etenemisestä, miten saada työnteko yhteisöllisemmäksi. Anja - wiki toimii hyvin sisäisen tiedotuksen välineenä - wiki toimii huonommin yhteisen näkemyksen ja työn välineenä
22 /(8) Milla - wikissä keskustelukulttuuri jäänyt syntymättä Anja - mikä on keskustelun funktio? Hape - ei ole vielä paljon tapahtunut, joten ei keskusteltavaa Milla - jos ei vielä käytetä, entäs myöhemmin Juhana - roolit ja tehtävät epäselviä ja sisäinen tiedottaminen liittyvät yhteen - jokainen työkori on itseorganisoituva, jonka pitäisi tietää muista työkoreista se mikä on tärkeää, se vaatii aktiivista lähestymistä muiden toimintaan ja aktiivista tiedottamista omasta toiminnasta - oma työkulttuuri, tuotos ja tulos wikiin, vaikea kertoa wikissä prosessista ja päivittäisestä tekemisestä - työmenetelmien muuttaminen - rakentamassa toimintatapaa, jota ei ole aikaisemmin kokeiltu wikin kaltaisessa ympäristössä, tämä kaikkia koskeva lähtökohta Projektin toimintamallit ja keinot - tehdäänkö oikeita asioita ja oikealla tavalla Anja - kaipaisin sessiota, jossa sovittaisiin yhteisistä toimintatavoista, mikä julkista ja mikä rajoitettu näkyvyys eli yhteiset säännöt wiki-käytäntöihin Robert: On tärkeää käydä yhteistä keskustelua wikin raja-alueista Ovatko keinot oikeita tarpeeseen vastaamiseksi - on varhaista arvioida, ovatko keinot oikeita. Infrastruktuurin rakentaminen ja wikin käyttöönotto järkeviä valintoja - jalkauttamissessioissa työskentely-ympäristö on herättänyt yritysten mielenkiinnon, voivat hyödyntää omassa liiketoiminnassaan, samoin muissa amkeissa uusi työympäristö on herättänyt mielenkiintoa - eli tässä vaiheessa keinot oikeita, vuoden kuluttua voi olla toisin Sanna - syntyy uusia sosiaalisen median työkaluja, ovat yrityselämän työkaluja - työnantajaselvitys on tärkeä, kertoo tulevaisuuden tarpeen, kuinka amkien tulisi reagoida ja fokusoitua esim. erikoistumisopinnoissa, mikä on amkien tulevaisuuden kontaktipinta - pedagoginen kehittäminen, joudutaan uudelleen miettimään pedagogisia ratkaisuja, liittyy tulevaisuuden ammattikuvien rakentamiseen - valmentava koulutus ja työuran edistäminen konkretisoivat - onko vielä isompia kakkuja, jotka puuttuvat tästä paletista? Kuinka yhtenäisen kokonaisuuden toimintamallit muodostavat? Voiko hanketta ajatella yhtenä hankkeena?
23 /(8) - hahmotan asioita kokonaisuuden kautta, hahmon löytäminen korien välillä on puutteellista, korisysteemi ei luo kokonaisuutta Milla - hankkeeseen kesken matkan mukaan tulleena - selvitettäessä hanketta muille projektin yhteinen kokonaisuus alkanut muuttua - hankehakemuksen kuvassa visualisoitu tavoite ja mikä on sosiaalinen media, mikä on fokuksessa, huomioitava erilainen tapa hahmottaa asiaa Toimintamallien vakiinnuttaminen osaksi pysyvää toimintaa Anja - vakiinnutettavissa osaksi omaa toimintaa - vaikutukset omaan emo-organisaatioon, jää pysyviä toimintamalleja - Metropoliaan vakiinnutettavissa sosiaalisen median keinot projektityöskentelyssä, monet pomot innostuneet wiki-työskentelystä, tätä työskentelytapaa on jo vakiinnutettu ja tullaan yhä enemmän vakiinnutettu Metropoliassa - valtavirtaistaminen ja juurruttaminen-toimintamallien omaksuminen organisaatiossa - osa amk-työkorin konsepteista tulevat olemaan osa vakiintuvaa toimintaa - yhteistyö yritysten kanssa, nyt pilotointiin tarkoin valittuja yrityksiä, kuinka pystytään kuvaamaan pilotoinnissa syntyneet hyvät käytännöt emo-organisaatiossa - pedagoginen kehittäminen, kuinka konseptit kyetään loppuvaiheessa jalkauttamaan - työantajaselvitys, ei selvää mitä olisi vakiinnutettavissa emo-organisaatioiden omaan toimintaan Anja - työantajayhteistyö olennainen osa Metropolian toimintaa, kuinka wiki-ympäristöön saadaan työantajayhteistyön menetelmiä leivottua - työantajaselvitys oppilaitokselle käyttökelpoinen, kun valmentavaan koulutukseen sisältyy harjoittelujakso - mikä olisi Hamkissa ja Fm:ssa sellaista, joka olisi juurrutettavissa - valmentavasta koulutuksesta ollaan oltu kiinnostuneita Sanna - sosiaalisen median innovatiivinen puoli - tulen hyödyntämään kehittelyssä olevia malleja ja viemään omaan organisaatiooni Anja - tuo ideoita muuhun toimintaan ja opittua uutta Innovatiivisuus - mikä tekee innovatiiviseksi: tehdään jotain jota ei ole koskaan aikaisemmin tehty, rakennetaan uusia toimintatapoja - sosiaalinen media läpäisee koko hankkeen, ensimmäinen hanke maahanmuuttajien urakehityksen tukemiseen Juhana - innovatiivinen yrityskysely?
24 /(8) Anja - ideoitiin uusia yrityskyselyjä, vaativat resurssia - olisi mielenkiintoista miettiä toteutustapaa, joka olisi uusi ja johon resurssit riittäisivät - kumppani, jolla olisi kiinnostusta kehittää menetelmiä kuten tilastokeskus tms tutkimuslaitos Hape - johtaako uudentyyppinen kysely uusiin tuloksiin? - menetelmäkehitys, mielenkiintoista tuleeko uuden tyyppisiä vastauksia ja kuinka heijastuvat tuloksiin Toimintamallien loppukäyttäjät Aktiivisesti toimintamallien kehitystyötä - kaksi ja kolme aluetta, joissa aktiivinen kehitysote. Sosiaalinen media on yksi. On sovittu syksyllä käynnistettäväksi mallien kehitystiimit, joten selkeä päämäärä kehitystyöhön - tiedotus on lähellä sosiaalisten median keinoja, joten niiden erottaminen vaikeaa Anja - olin kriittinen omaa toimintaa kohtaan, keinot, joihin voisi olla täysin tyytyväinen eivät ole vielä realisoituneet, ei ole tullut näkyväksi - pilottikysely oli perinteinen Hyvä sitoutuneisuus Kehittämiskumppanit suhteessa kehittämistyöhön - Hamk-kori, työtä tehty irrallaan, syksyllä alkaa koulutus, sisällöt ja malli kehitetty - toivomus yhteistyön lisäämiseen Milla - olisi mielenkiintoista tulla katsomaan - työkorin sisällä toimijat tekevät kumpikin omaa tehtäväänsä - toimitaan omilla kentillä Sanna - tukeeko kaksi erillistä mallia - malleja voi tulla useampiakin, joista osaa pilotoidaan - pilotoinnin kriteereitä ei ole vielä päätetty - tämä on tulevaisuudessa keskeinen kysymys - Metropoliassa ei voitu tehdä konkreettisia sopimuksia ennen kuin lopullinen rahoituspäätös oli tullut - Metropoliassa sovittu nyt kehitystiimit, Hamkissa sovittu koulutuskokonaisuuksista - pitäisi löytää Voimaa-hankkeen käytännöt talokohtaisten käytäntöjen rinnalle - tässä kumppanuudessa vaaditaan ammattitaitoa nopeaan ongelmanratkaisuun, joka kuuluu hankeosaamisen avaintyökaluihin - kulttuurien erilaisuudet organisaatioiden välillä
25 /(8) - hyvä että aloitetaan koulutus ja se linkitetään opettajien työsuunnitelmiin - pilotointi? Piletoidaanko nimenomaan maahanmuuttajataustaisille - kyllä. Kuinka läpinäkyvästi koulutus tapahtuu Hamkissa? Metropoliassa kehitystiimit pohtivat mitä valmentava koulutus tarkoittaa meidän alalla. Metropoliassa kehitystyö tapahtuu suurimmaksi osaksi verkossa. Jokaisesta kehitystiimistä syntyy useampi ehdotus, kuinka valmentavat opinnot olisi syytä toteuttaa - projekti maksaa puolet ja ko puolet kehitystiimin resurssoinnista - hyvä saada useampia malleja ja esityksiä, joita voidaan arvioida Juhana - ei tiedetä mitä toiset tekee - halu tietää kuinka edetään - mitä muuttaa omassa toimintatavassaan. Aikeet kirjoittaa wikiin, jolloin tiedetään mitä on suunnitelmissa. Toiminnan ja aikeiden suunnitelmien näkyväksi tekeminen kehittämiskumppaneiden kesken Sanna - wiki soveltuu prosessimaiseen työskentelyyn Aihepiiri on projektiryhmän kehittämistoimi Anja - wikissä yhteinen tila, jossa suunnitellaan ja ideoidaan yhdessä pyöreän pöydän ääreen - Matilla langat käsissä projektin johtamiseen Palautetiedon hyödyntäminen - ei voi vielä arvioida - jatkossa palautetietoon kiinnitettävä huomiota Yhteistyö Oikeat tahot Kehittämiskumppaneiden toiminnan tuntemus Sanna - tämä on kehittämisen paikka, oppia tuntemaan toisiaan paremmin Robert - yksilöiden ja organisaatioiden erilaiset toimintatavat Luottamus - oletan kumppanien olevan luotettavia, ei ole tässä vaiheessa vielä selkeää käsitystä - jos hoitaa sen kehitystyön, joka hakemuksessa ja sopimuksessa määritelty, kaikki sujuu hyvin - luottamus ja sitoutuminen samaa asiaa
26 6/(8) Sisäinen tiedottaminen - sovittu, että työkorit kirjoittavat viikottain pikkukirjeen. Tämä ei ole vielä toiminut, paljon ei ole vielä tapahtunut, kesän jälkeen tämän käytännön olisi hyvä toimia, tämä on läpinäkyvyyttä, tämä auttaa yhteisen ymmärryksen saavuttamista - ei ole keskusteltu wikissä tai missään muussakaan on substanssista - substanssin ja osaamisen syventäminen - Anjan blogikirjoitukset ovat substanssia - sos.mediaa käytetään substanssiin Juhana - toiminta on tiedottamista - toiminta tapahtuu wikissä, joten toiminta on tiedottamista - kuten tiedotan toimin, kun toimin tiedotan Anja - vatkataan niin kauan, että syntyy yhteinen käsitys ja toimintamalli Juhana - jos kaipaa substanssikeskustelua, on vastuussa sen aloittamisesta Koordinaatio ja yhteistyö - pitäisikö kysymyksiä avata enemmän - koordinaatiossa eri osa-alueita Oma panos yhteistyöhön on riittävää Mikä on wikityöskentelyssä oman panoksen merkitys? Toteuttaako emo-organisaation intressit? - muotoilu, joka arvioinnin näkökulmasta kiinnostava: Osoittaako emo-organisaatio, että projekti toteuttaa sen intressejä - avoin kysymys - emo-organisaatio uusi, joten se ei tiedä intressejään - joten Voimaa osoittaa mitä strategisia valintoja olisi syytä organisaatiossa pohtia Kansainvälinen yhteistyö Tunnetaan toiminta-alueellaan - mikä on toiminta-alue? Oppilaitokset, koulutusohjelmat, pk-yritykset, metropolialue Kumppanuudesta ja yhteistyöstä syntyy kumppaneille aitoa lisäarvoa Juhana - tämä aina oletuksena - verkostojen hyödyntäminen: ei hyödynnetä vielä mitenkään, ura- ja rekry-palvelujen työelämäverkostoa hyödynnetty jne, Metropolian verkostoa todella vähän hyödynnetty
27 7/(8) - paljonko Hämeen ja Fakiirin verkostoja on käytetty? Anja - neuvottelut aloitettu, mutta tähän mennessä vähäistä - voivatko kumppani yritykset olla case studeja - kansainvälinen yhteistyö, jos löytyy hyvä vierailukohde tehdään Matille esitys Seuranta, arviointi ja oppiminen Yhteenvetoja tähän mennessä saaduista tuloksista - hankkeen ensimmäisen vaiheen tulokset - rahoituspäätöksen saaminen on myönteinen tulos - hankkeelle saatu uusi valvoja, jonka kanssa kanssakäyminen sujuu - mennyt kumppanuuksien rakentamista ja rahoituspäätöksen hiomista - kumppanuuden rakentamisessa työtä - maksatushakemuksen tekeminen, sen tekemisessä tulevaisuudessa kumppanuuden merkitys korostuu - infra hanketta varten rakennettu Milla - työkorit lähteneet hyvin käyntiin Jussi - Itellan lisäksi Muxlim ja Hok-Elanto hyvällä mallilla, valmiutta kehitystyöhön Päivi - Metropoliassa aloittaa syksyllä kaksi kehittämistiimiä syksyllä - Hamkissa koulutuskokonaisuus alkaa syksyllä Jatko - onko syytä arvioida menetelmiä uudelleen - frekvenssi: kerran lukukaudessa jollain paketilla - kyselylomake ja väittämät - lomakekyselyn lisäksi eri partnerien haastattelu, syvällisempää tietoa - pienemmän ryhmän haastattelu (verkossa) Milla - kuinka ohjausryhmän näkemys? - ehkä on syytä katsoa, mitä ohjausryhmä voisi tuoda hankkeen kehittämiseen. Mitä uutta näkemystä ohjausryhmä voisi tuoda - laajempiin arviointiin liittyy, kuinka ryhdymme keräämään palautetietoa hankkeessa mukana olevilta kohderyhmiltä, ja kuinka tätä palautetietoa pitäisi hyödyntää arvioinnissa Robert: mikä voisi olla ohjausryhmän funktio arvioinnissa? Löytää oikeat henkilöt ja mitä lisäarvoa voi tuoda. - ohjausryhmässä paljon potentiaalia, joka kytkettävissä arviointiin
28 8/(8) Anja - voiko olla varajäsenen varajäsen - operationaalisen työn vastuuhenkilöt vierailevat ohjausryhmässä - ensi kerralla sosiaalisen median keinot
Suunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Itsearviointi -9, toukokuu Suunnitelmallisuus ja organisoituminen % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä
LisätiedotPrefix-projektin operatiivisen työryhmän ja ohjausryhmän itsearviointitapaaminen Metropolia Ammattikorkeakoulussa
Prefix-projektin operatiivisen työryhmän ja ohjausryhmän itsearviointitapaaminen 1.3.2013 Metropolia Ammattikorkeakoulussa Vs. koulutuspäällikkö Robert Arpo Metropolia Ammattikorkeakoulu kulttuurin ja
LisätiedotRAPORTTI VOIMAA-HANKKEEN TOIMINNAN KÄYNNISTYSVAIHEEN ITSEARVIOINNISTA
RAPORTTI VOIMAA-HANKKEEN TOIMINNAN KÄYNNISTYSVAIHEEN ITSEARVIOINNISTA Yliopettaja Robert Arpo ja kehityspäällikkö Anna-Maria Vilkuna Metropolia Ammattikorkeakoulu kulttuurin ja luovan alan klusteri 2/(28)
LisätiedotLiikkuvan Arjen Designin itsearviointi vuoden 2011 toiminnasta
Liikkuvan Arjen Designin itsearviointi vuoden 2011 toiminnasta Miten arvioidaan? Liikkuvan Arjen Designin ensimmäisessä itsearviointitapaamisessa aiheena oli projektin toiminta vuoden 2011 ja etenkin syyskauden
LisätiedotTuottaja2020. Ohjausryhmä 28.11.2011
Tuottaja2020 Ohjausryhmä 28.11.2011 ESITYSLISTA Kokouksen avaus Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Maksatushakemuksesta 5-8/2011 tiedottaminen Väliarvioinnin läpikäynti Tutkimuksen status: hankkeen
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotMaahanmuuttajien työllistäminen
Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta
LisätiedotLiikkuvan Arjen Design -projektin itsearviointi 2012
Liikkuvan Arjen Design -projektin itsearviointi 2012 Ketä varten arvioidaan ja miksi 1. Rahoittajalle EAKR- ja ESR-hankkeissa rahoittaja tekee paitsi ohjelmatason arviointityötä, myös yksittäisten projektien
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotPysähdy! Nyt on syytä miettiä tämä asia uudelleen. Kiinnitä huomiosi tähän. Hienoa, jatka samaan malliin. Innokylän arviointimittari
Innokylän arviointimittari Innokylän arviointimittari on kehittämistoiminnan itse- ja vertaisarvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan kehittämisprosessia ja kehittämisen tavoitteiden saavuttamista.
LisätiedotRopeka. Taustakysymykset
Ropeka Kysely koostuu taustakysymyksistä ja neljästä eri teemasta koostuvasta osiosta. Jokaisessa osiossa pyydetään ensin arvioimaan oppilaitoksesi tämän hetkistä tilannetta neljän kuvauksen perusteella
LisätiedotStrategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa. Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni
Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni 18.-19.1.2018 Kanava 2: Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa Etsitään osallistujien kokemusten
LisätiedotArvioinnista kehittämiseen
Arvioinnista kehittämiseen Arviointi on museon yhteinen asia Arviointiin mahdollisimman laaja edustus henkilöstöstä. Pienemmissä museoissa mukana voivat olla kaikki, kun taas isommissa on tärkeää kerätä
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotRaportti VOIMAA- projektin tavoitteiden ja tulosten arviointikyselystä
1/(6) Raportti VOIMAA- projektin tavoitteiden ja tulosten arviointikyselystä 17.5.2011 Riitta Metsänen HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 2/(6) Raportti VOIMAA-projektin tavoitteiden ja tulosten arviointikyselystä
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotAsiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja
Asiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja Tehokkuus, järjestäytyminen, vaikuttavuuden parantaminen, jne. 1 Webropol-kysely asiantuntijaryhmien jäsenille Lähetettiin AVIen
LisätiedotJOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A
Karl-Magnus Spiik 1 JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Tämän mittarin avulla johtoryhmä voi seurata ja kehittää suunnitelmallisesti työskentelyään. Täydellisyyttä tai ehdottomia totuuksia ei etsitä, koska sellaisia
LisätiedotHanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi
Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole
LisätiedotArjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen
Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotKumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia
24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto
LisätiedotHankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)
Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotQ-Kult työvälineen esittely Tukeeko organisaatiokulttuurinne laadunhallintaa?
LARK 6, tavoite 2: Henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien osallistuminen laadun kehittämiseen osana arkitoimintaa Q-Kult työvälineen esittely Tukeeko organisaatiokulttuurinne laadunhallintaa? Laatuhankkeiden
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotHankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)
Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotOma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)
Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:
LisätiedotItsearvioinnin toteutus pilotoinnissa
Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotAjankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari
Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Ulla Tissari Katsaus hakukierrokseen 2012 Hakemuksia yhteensä 41 kpl (29 kpl 2011), joista 14 jatkohakemusta 27 uutta hakemusta
LisätiedotPisteytystaulukko / toimintatavat (CAF)
STEA CAF-kriteerit Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) Toiminta-arviointialueiden pisteytystaulukko Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Ei tietoja /ei näyttöä arviointialueelta
LisätiedotKoulu 3.0. Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa
Koulu 3.0 Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa Tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on etsiä ja löytää pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja sosiaalisen median välineiden ja ohjelmistojen hyödyntämiseen
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotAMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1
AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa
LisätiedotNeuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio
Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan
LisätiedotAloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen
Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa
LisätiedotMiten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL
Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein
LisätiedotSelvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksen tuloksia
Selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa Selvityksen tuloksia Selvityksen taustaa Tekijä haettiin tarjouspyynnöllä: Vaasan yliopiston Levón-instituutti Menetelmänä teemahaastattelut
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
LisätiedotMitä on RAY:n seuranta?
Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön
LisätiedotHankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotCoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET
CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta
LisätiedotMiten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen
Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
Lisätiedot1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? Osin. Täysin. Osin eri. eri. samaa. mieltä.
KUNTAKYSELY 2017 1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? (Tähdellä merkityt kysymykset ovat pakollisia) Vastaajien määrä: 66 Täysin samaa mieltä
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotProjektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci
Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotArviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä Jaana Ilomäki
Arviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä 13.6.2018 Jaana Ilomäki Ideoidaan yhdessä! Learning cafe tai toiselta nimeltään oppimiskahvila on tapa ideoida ja oppia. Se on keskusteluun, tiedon
LisätiedotTIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A
Karl-Magnus Spiik 1 TIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A Tämä työkalu sopii ohjausryhmille, tiimeille, työryhmille, projekteille joilla on melko itsenäinen vastuualue. Alla käytetään kaikista
LisätiedotTulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotSosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti
LisätiedotYhteenveto ennakkotehtävästä. LARK6-hankkeen workshop
Yhteenveto ennakkotehtävästä LARK6-hankkeen workshop 20.4.2017 Opiskelijoiden, henkilöstön tai sidosryhmien osallistamisen tapoja Opiskelijoiden osallistuminen palautekyselyn uudistamiseen (SLK) Strategiatyöpajat,
LisätiedotHakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari Ideasta projektiksi
Hakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari 1.11.2017 Ideasta projektiksi Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET,
LisätiedotSeinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö
Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.
LisätiedotTiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari
Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta
LisätiedotSuomalaisen EU-t&i-tukiverkoston kehittäminen Tutkimuspalvelupäivät Oulu, 30.8.2012 Marja-Leena Tolonen, Tekes /TEM
Suomalaisen EU-t&i-tukiverkoston kehittäminen Tutkimuspalvelupäivät Oulu, 30.8.2012 Marja-Leena Tolonen, Tekes /TEM Horisontti 2020:een liittyvän kansallisen toimijaverkoston kehittäminen ja uudistaminen
Lisätiedot1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
LisätiedotJOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI
JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana
LisätiedotVUOSIVÄLIRAPORTTI 2012
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn
LisätiedotIDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI
IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI Mallinnokset kuvaavat OPH:ssa 20.5.2011 järjestetyssä koordinaattoreiden ja opetusneuvosten tapaamisessa esiteltyjä erilaisia mahdollisia malleja kansainvälisen toiminnan
LisätiedotYleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys. Selvitysten pisteytys
Yleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Selvitysten pisteytys Yleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen pisteytyskriteerit Saatteeksi Arviointi perustuu tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksellä
LisätiedotTulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä
Antti Pelto-Huikko 050 553 0736 antti.pelto-huikko@ajatustalo.fi Tulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä Sote-järjestöjen alueverkoston tapaaminen 19.2.2019 Arvioinnin kehityskaaria Suomessa 90-luvulla
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotHajautettu Ohjelmistokehitys
Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit
LisätiedotBoardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto
Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä
LisätiedotIdeasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
Lisätiedothankeviestintään (ja vaikuttavuuteen)
Projektijargonista hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) TOI-hankkeiden aloituskoulutus 13.10.2011 Paula Tyrväinen Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne
LisätiedotCase Tampere3: PMO:n rooli organisaatioiden yhdistyessä
Case Tampere3: PMO:n rooli organisaatioiden yhdistyessä Kirsi Vikström, Erikoissuunnittelija, Tietohallinto, ICT-tuotanto ja kehityspalvelut Projektipäällikkö, Tampere3 PMOn käynnistäjä Tampereen Ammattikorkeakoulu
LisätiedotDigiohjausta kaikille!
Digiohjausta kaikille! 2018-2020 Osatoteuttajat Hankkeen toimijat Oulun yliopisto Centria-amk Osao Päätoteuttaja PP-ELOverkosto Yhteistyökumppanit Erilaisten oppijoiden liitto Oulun lukioverkosto Oulun
LisätiedotPelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa
Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa Pelastustoimen viestintäfoorumi 27.8.2018, Helsinki tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto vt. viestintäjohtaja Milla Meretniemi, sisäministeriö pelastusjohtaja
LisätiedotProsessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori
Prosessin seuranta tutkimuspäiväkodeissa, tutkijatohtori Prosessinseurannan tarkoitus Kaikki kerätty tieto pyritään palauttamaan vastaajille hyödynnettäväksi omassa kehittämistyössään (siksi nimellisenä)
LisätiedotKehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko
Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen
LisätiedotSuunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2
1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet
LisätiedotItä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
Lisätiedot27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti
Lisätiedot