Raportti VOIMAA- projektin tavoitteiden ja tulosten arviointikyselystä

Transkriptio

1 1/(6) Raportti VOIMAA- projektin tavoitteiden ja tulosten arviointikyselystä Riitta Metsänen HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 2/(6) Raportti VOIMAA-projektin tavoitteiden ja tulosten arviointikyselystä SISÄLLYS Johdanto 3 Arviointikyselyn tavoite 3 Kysely 3 Tulosten käsittely 3 Arviointikyselyn tulokset 4 Taustatiedot ja projektin hyödyt 4 Kehitetyt toimintamallit ja maahanmuuttajien osaamisen arviointi 4 Opiskelijoiden ohjaus ja monikulttuurisen ryhmän opettaminen 4 Sosiaalisen median käyttö 5 Projektin tavoitteiden saavuttaminen 5 Pohdinta 6

3 3/(6) 1. Johdanto VOIMAA - Voimavaroja maahanmuuttajista -projekti ( ) on päättymässä. Projektin koordinaatiosta ja johtamisesta vastasi Metropolia ammattikorkeakoulu. Partnereina HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu, jonka vastuualueena oli pedagoginen kehittäminen sekä Fakiirimedian vastuu-alueena työnantajaselvityksen tekeminen. Projektiin osallistui toimijoita eri organisaatioista ja koulutusaloilta. Projektin tavoitteena oli parantaa ja lisätä maahanmuuttajien osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan koulutuksellisin keinoin. Tavoitteissa esitetään, että maahanmuuttajien näkökulmasta projekti parantaa korkeakoulutettujen mahdollisuuksia edetä työurallaan, osallistua ammattikorkeakoulu (AMK) opintoihin, täydentää kotimaassa suoritettuja opintoja sekä työllistymistä. Lisäksi projektissa tavoitteena oli, että tuotetut toimintamallit parantavat AMK-opettajien valmiuksia arvioida maahanmuuttajien osaamista koulutuksen eri vaiheissa, sekä henkilökohtaistaa maahanmuuttajien opintoja ja ohjata opiskelijoita heidän urallaan. Yritysten ja niiden henkilöstön kehittämiseen projektissa painotetaan maahanmuuttajien huomioimista ja pyritään siihen, että yrityksissä maahanmuuttajien urakehitystä tuetaan. Projektissa käytettiin sosiaalista mediaa luovasti sekä pyrittiin soveltamaan sosiaalisen median keinoja eri toimintoihin. 2. Arviointikyselyn tavoite Arviointikyselyn tavoitteena oli selvittää, miten VOIMAA-projektin eri toiminnoissa mukana olleet eri organisaatioiden edustajat arvioivat projektin toimintaa sekä tavoitteiden saavuttamista. 3. Kysely Arviointi tehtiin Webpropol alustalla sähköisesti. Kysymykset liittyivät projektin tuloksiin, toimintaan ja vastaajien taustaan. Kysymykset, jotka johdettiin projektisuunnitelman tavoitekuvauksista, olivat pääsääntöisesti valinnaisia. Mukana oli myös perusteltavia lisäkysymyksiä. Lisäksi kyselylomake sisälsi väittämiä. Kysely lähetettiin sähköpostin linkin kautta 92:lle VOIMAA- projektissa toimineelle eri organisaatioiden edustajille. 4. Tulosten käsittely Webropol-kyselyn väittämistä laskettiin keskiarvot. Avoimista kysymyksistä ja vaihtoehtokysymysten perusteluista koottiin yhteenvedot.

4 4/(6) 5. Arviointikyselyn tulokset 5.1. Taustatiedot ja projektin hyödyt Kyselyyn vastasi 24 oppilaitoksissa toimivaa opettajaa tai muuta työntekijää. Vastaajien joukossa ei ollut yhtään yritysyhteistyökumppaneita. Suurin (62.5 %) osa vastaajista oli toiminut ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen (AMK-valma) opetus- tai muissa tehtävissä. Projektista osallistumisen hyödyllisyyttä työyhteisölle arvioitiin myönteisesti, vain kaksi vastaaja raportoi, ettei projektista ollut käytännön hyötyä. Hyödyt nähtiin arvokkaina kokemuksina maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kouluttamisesta sekä koulutuksen suunnittelukokemuksista monikulttuuriselle ryhmälle. Samoin kuin hyödyllisenä koettiin maahanmuuttajataustaisten haku-valintaprosessien näkyväksi tekeminen. Myös EU-byrokratiaan ja projektintoimintaan perehtymisen mahdollisuus nostettiin vastauksissa esille. Joku vastaaja ei nähty hyötyä organisaatiolle, mutta AMK-valmentavaan osallistujille toivottiin koulutuksesta olleen hyötyä. Useissa vastauksissa tuotiin esille uusien kumppanien, kontaktien ja yhteistyöverkostojen merkitys toiminnassa ja yhteistyömahdollisuudet tulevaisuudessa Kehitetyt toimintamallit ja maahanmuuttajien osaamisen arviointi Kysymykseen projektissa kehitetyistä pysyväisluonteisista toimintamalleista yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että toimintamalleja on kehitetty. Erityisen vahvasti esille tuotiin AMKvalmentavaan kehitettyä koulutusmallia ja valmentavan koulutuksen jatkamisen tärkeys ammattikorkeakouluissa nostettiin esille. Samoin painotettiin yritysten kanssa tehtyä yhteistyötä mm. oppimateriaalin kehittämisessä ja koulutuskokonaisuuksien suunnittelussa. Kysymykseen, onko projektiin osallistuminen kehittänyt valmiuksianne maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osaamisen arvioinnissa, vastaajista 70 % ilmoitti että näin oli käynyt. Suomen kielen taidon tietoisempi huomioiminen arviointiprosessissa, kielitaidon merkitys oppimisprosessissa tuotiin vastauksissa esille. Samoin raportoitiin monikulttuurisuuteen liittyvien kysymysiin perehtymisen merkityksistä projektin aikana. Valmentavan koulutuksen hakuja valintaprosessissa tapahtuva arviointi tuotiin myös esille sekä opiskelijoiden rekrytoinnin yhteydessä tapahtuva ammattikorkeakoulun hakukelpoisuuden arviointi Opiskelijoiden ohjaus ja monikulttuurisen ryhmän opettaminen Arviointikyselyyn vastanneista kaikki eivät toimineet opettajina tai ohjaajina. Kyselyyn vastanneista yhdeksästätoista (19) kaksitoista (12) kertoo projektiin osallistumisen kehittäneen valmiuksia maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ohjaamiseen. Avoimissa vastauksissa korostettiin saatua monikulttuurista ohjauskokemusta, asioiden ja ongelmien ennakointi mahdollistuu kokemusten ja tiedon avulla.

5 5/(6) Maahanmuuttajien ja monikulttuurisen ryhmän opettamiseen projektista valmiuksia oli saanut puolet vastaajista, toinen puoli ilmoitti, etteivät valmiudet maahanmuuttajien opettamiseen ole kehittyneet projektissa toimiessa. Vastaajat kertoivat valmiuksiensa lisääntyneen mm. korkean kielitaidon tason omaavien maahanmuuttajien opettamisessa sekä maahanmuuttajien erityistarpeiden huomioimisessa oppimisprosessissa. Lisäksi vastauksissa tuotiin esille yhteistyö projektin partnerien välillä Sosiaalisen median käyttö VOIMAA-projektin yhtenä tavoitteena hyödyntää sosiaalista mediaa projektin eri toiminnoissa sekä kehittää sosiaalisen median sovelluksia projektin hallintoon. Arviointikyselyyn vastanneista puolet raportoi sosiaalisen median käytön lisääntymisestä projektin vaikutuksesta. Avoimissa vastauksissa tuotiin esille että sosiaalisen median käyttäminen on monipuolistunut. Wikin käyttö erityisesti on lisääntynyt opetuksen suunnittelussa ja yhteydenpidossa projektin myötä. Wikin käyttö on myös laajentunut työelämässä ja vapaa-aikana sen tullessa tutummaksi. VOIMAA:n wiki-ympäristöä on hyödynnetty myös muissa koulutuksissa. Sosiaalisen median välineistä eniten käytettiin Wikinä seuraavaksi eniten blogia ja Moodlea. Muita käytettyjä sosiaalisen median välineitä olivat Facebook, Twitter ja muutama maininta Google Docsista Projektin tavoitteiden saavuttaminen Arviointikyselyssä esitettiin väittämien muodossa projektin tavoitteet ja pyydettiin vastaajia arvioimaan skaalalla 1-5, miten tavoitteet projektissa saavutettiin. Vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti. Parhaiten vastaajien mielestä oli saavutettu wiki-työskentelyyn sekä pedagogisiin malleihin liittyvät tavoitteet sekä audiovisuaalisen materiaalin tuottamiseen liittyvät tavoitteet. Keskiarvot kunkin väittämät kohdalla nousivat yli kolmen, eli arvioinnit tavoitteiden toteutumisesta olivat keskimäärin myönteisiä. Avoimissa vastauksissa tuotiin esille AMKvalmentavan koulutuksen kokemuksia ja mallintamista. Voimaa projekti oli hyvä kokeilu, mikä mielestäni pitää jatkaa. On liikaa projekteja jotka jäävät liian lyhyeen. Pitäisi ehdottomasti jatkaa ja korjata kaikki virheet, parantaa vähemmälle jääneet toimenpiteet etc. Maahanmuuttajien saaminen kulttuurialoille on varteen otettava huomio nyky yhteiskunnassa. Heidän voimavarat rikastuttaa ja luoda monipuolinen suomi on välttämätöntä. Olen itse opiskelija ja tiedän mistä puhun... Opettajien on avattava perspektiiviä opetukseen väkisin kun penkeissä istuu muunkin maalaisia ku suomalaisia... Projektin näkyvyyttä kiiteltiin vastauksissa, samoin kuin VOIMAA-projektia pidettiin tulevaisuuteen proaktiivisesti suuntautuneena hankkeena, jonka tuloksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisessä. Projektin tuloksena nähtiin myös projektihallinnon kehittäminen Metropolia AMK:ssa sekä wikin käyttö hallinnon välineenä. Sosiaalisen median käyttökokemuksia ja uusien toimintamallien testaamista pidettiin tärkeänä projektin saavutuksena. Haasteellisena

6 6/(6) pidettiin, miten kehiteltyjä pedagogisia malleja saataisiin rakennettua helposti jaettavaan muotoon, ja levittää niitä edelleen kaikkiin maamme AMK:hin. Haasteellista on myös se, miten mukana olleet ammattikorkeakoulut ottavat kehitetyt mallit käyttöön ja miten HAMK:ssa ja Metropolisassa ratkaistaan tulevaisuudessa AMK-valmentavien tulevaisuus erityisesti rahoituksen näkökulmasta. 6. Pohdinta VOIMAA - Voimavaroja maahanmuuttajista -projektissa tavoitteena oli lisätä maahanmuuttajien mahdollisuuksia opiskella ammattikorkeakouluissa sekä kehittää pedagogisia malleja maahanmuuttajien valmentavaan koulutukseen. VOIMAA-projektissa toimittiin proaktiivisesti, koska laki AMK-valmentavista koulutuksista tuli voimaan vasta vuoden 2010 alusta. Myös arviointikyselyyn vastanneet raportoivat, että pedagogisen kehittämisen tavoitteet saavutettiin projektissa hyvin. Ammattikorkeakouluun valmentavan koulutuksen kokemukset maahanmuuttajien koulutuksen suunnittelusta, monikulttuurisen ryhmän opettamisesta ja ohjaamisesta koettiin kyselyssä tärkeänä. Haasteellisena kyselyssä nähtiin se, miten AMK:ssa pystytään jatkamaan valmentavia koulutuksia maahanmuuttajille ja kehittämään kokemusten perusteella edelleen tätä konseptia. Kyselyyn vastaajista suurin osa oli henkilöitä, jotka eri tavoin olivat olleet tekemisissä valmentavan koulutuksen kanssa, ehkä siksi valmentavan asiat nousivat eniten esille. Sosiaalisen median käyttö projektin aikana lisääntyi ja monipuolistui projektin kuluessa. Erityisesti arviointikyselyyn vastanneet korostivat wiki-työskentelyn lisääntyneen. Sosiaalisen median sovellutusten käyttäminen projektin hallinnossa ja tiedottamisessa sai positiivista palautetta. Työelämäyhteistyö maahanmuuttajia työllistävissä yrityksissä ja organisaatioissa hyötyi projektissa tuotetuista audiovisuaalisesta opiskelumateriaalista. Työnantajaselvityksessä saadut tiedot työnantajien halusta ja mahdollisuuksista palkata maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tuo mm. oppilaitoksille ja viranomaisille perustietoa suunnittelun pohjalle. Projektin eri partneriorganisaatioiden yhteistyö oli toimivaa ja mielenkiintoista. Erilaisten organisaatioiden ja ihmisten kanssa työskentely innosti oppimaan uutta nostamalla esille hyvin erilaisia näkökulmia asioihin ja ilmiöihin.