Asia UNCTAD XIII konferenssi , neuvottelutilanne ja Suomen tavoitteet

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö EKIRJE UM KPO10 Wilska Kent(UM) SUURI VALIOKUNTA Viite Asia UNCTAD XIII konferenssi , neuvottelutilanne ja Suomen tavoitteet U/Etunnus: EUTORInumero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti muistio Dohassa, Qatarissa järjestettävän XIII YK:n kauppa ja kehityskonferenssin (UNCTAD) neuvottelutilanteesta ja Suomen tavoitteista. Osastopäällikkö Jorma Korhonen LIITTEET Perusmuistio UM

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kansainvälinen kauppa, kauppa ja investoinnit, kauppa ja kehitys, kehitysmaat, UNCTAD, kehitysyhteistyö UM EUE, MMM, OKM, SM, STM, TEM, TH, TPK, VM, VNEUS, YM

3 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM KPO10 Wilska Kent(UM) Asia UNCTAD XIII, neuvottelutilanne ja Suomen tavoitteet Kokous YK:n kauppa ja kehitys konferenssi UNCTAD XIII Dohassa, Qatarissa Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: Utunnus / Etunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: YK:n kauppa ja kehitys konferenssin (UNCTAD) XIII konferenssi Dohassa, Qatarissa Konferenssissa sovitaan UNCTADin mandaatista seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Lisäksi käydään keskusteluja kauppaan ja kehitykseen liittyvistä teemoista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: Kent Wilska / UM, ; Pertti Ikonen / UM, ; Sari Laaksonen / UM ; OkkoPekka Salmimies, UM Suomen tavoitteena on UNCTADin työn vaikuttavuuden parantaminen keskittymällä rajalliseen määrään vahvuusalueita, mitkä ovat osa sen perusmandaattia, eli kansainväliseen kauppaan ja investointeihin läheisesti liittyviin kysymyksiin, missä se voi tuottaa lisäarvoa. Konferenssineuvotteluissa pyritään rakentaviin ja käytännönläheisiin sekä toiminnallisiin päätöksiin, joiden kautta UNCTAD voi ottaa konkreettisia askelia työnsä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamisessa. Suomen tavoitteena on sisällyttää Dohan

4 2(7) loppuasiakirjaan selkeä sitoumus parantaa UNCTADin tulosjohtamisjärjestelmiä (resultsbased management, RBM). Tavoitteena on tutkimuksen ja teknisen yhteistyön laadun ja vaikutusten parantaminen läpi ohjelmasyklin suunnittelusta, toteutukseen ja seurantaan mm. tulosjohtamisjärjestelmien käyttöönoton kautta. EU:n yhteisesti asettamien tavoitteiden lisäksi tavoitteena on UNCTADin voimavarojen keskittämistä mm. seuraaviin Suomelle keskeisille osaalueille niin teknisen yhteistyön kuin tutkimustoiminnan osalta: investoinnit ja yrityskehitysohjelmat (pien ja mikroyrittäjät huomioiden), informaatio ja kommunikaatioteknologia ja kehitys, globaalisti hajautettujen arvoketjujen vaikutukset, perushyödykkeet ja kestävät hankintaketjut. Lisäksi tasaarvo sekä ympäristökysymykset pyritään saamaan paremmin mukaan UNCTADin työhön. Tavoitteena on parantaa järjestön tutkimus ja analyysityön tehokkaampaa ja laajaalaisempaa hyödyntämistä mm. lisäämällä yhteistyötä muiden järjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa (ml. Virtual Institute ohjelman vahvistamisen kautta). EU:n yleistavoitteet XIII UNCTAD konferenssiin neuvoteltiin syyskuussa 2011 neuvoston kansainvälisten kehityskonferenssien työryhmässä. Päätelmät saatiin sovittua työryhmätasolla yksimielisesti ja ne hyväksyttiin muodollisesti ministerineuvostossa (doc /11). EU:n neuvottelupositio korostaa UNCTADin ydinmandaattia kaupan, investointien ja tuotannollisen kapasiteetin vahvistamisen osalta. Suomi oli yksi neuvottelujen aktiivisimpia jäsenmaita ja sai kaikki keskeisimmät tavoitteet läpi neuvoston päätelmiin. Keskeisiä aihealueita EU:lle ovat mm. investoinnit ja yrityskehitys, yksityisen sektorin rooli, mikrorahoitus, ICT, perushyödykkeet, tuotantorakenteen monipuolistaminen, alueellinen integraatio ja eteläetelä kauppa, yksityiset tulonsiirrot, hyvä hallinto, sukupuolten välinen tasaarvo, ympäristö ja ilmastonmuutos. Myös UNCTADin työn laadun parantaminen ja tulosjohtaminen on nostettu selkeästi esiin EU:n tavoitteena. Pääasiallinen sisältö: 1. Tausta Vuonna 1964 perustettu UNCTAD (United Nations Conference for Trade and Development) on YK:n yleiskokouksen alainen konferenssi, jonka tehtävänä on avustaa kehitysmaiden integroitumista maailmantalouteen. Sen sihteeristö on hallinnollisesti osa YKsihteeristöä. UNCTAD tukee kehitysmaita monipuolisella tavalla kauppa ja kehityskysymyksissä. UNCTADin päätehtävät (ns. pilarit) voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) keskustelu ja konsensuksen rakentaminen hallitusten välisissä neuvotteluissa; 2) tutkimus, politiikan analysointi sekä tilastointi; sekä 3) tekninen apu. UNCTAD on vuosikymmenten aikana profiloitunut kehitysmaiden äänitorvena kauppa ja kehitys kysymyksissä. Neljän vuoden välein kokoontuvien konferenssien ( ministerikokousten ) välillä UNCTADin työtä ohjaa jäsenmaiden edustajista koostuva kauppa ja kehitysjohtokunta (Trade and Development Board, TDB). TDB:n alaisena työskentelee kaksi komissiota: (1) Investment, Enterprise and Development Commission ja (2) Trade and Development Commission. Niiden alla toimii useita moni ja yksivuotisia asiantuntijakokouksia. UNCTADin edellinen konferenssi järjestettiin Ghanan Accrassa huhtikuussa Sen loppuasiakirja (Accra Accord) ohjaa UNCTADin toimintaa seuraavaan konferenssiin asti, joka järjestetään Dohassa, Qatarissa (UNCTAD XIII). Konferenssin keskeisin tavoite on hyväksyä UNCTADin mandaatin seuraaviksi neljäksi vuodeksi määrittävä Dohan loppuasiakirja.

5 Accran loppuasiakirja antoi hyvän pohjan UNCTADin uudistamistyölle ja toiminnan terävöittämiselle. Virallisesta optimismista huolimatta oli kuitenkin varsin selvää, että edessä olisi hidas ja haasteellinen prosessi. UNCTADia oli vaivannut sen merkityksen vähentyminen kansainvälisessä kauppa ja kehityspoliittisessa keskustelussa jo 1980luvulta ja se kulminoitui Maailmankauppajärjestön WTO:n perustamiseen Sao Paulon vuoden 2004 ja Accran 2008 konferenssien voidaan katsoa pysäyttäneen UNCTADin merkityksen asteittaisen eroosion. UNCTADin uudistuminen on kuitenkin käytännön tasolla pienestä myönteisestä kehityksestä huolimatta edennyt viime vuosina hitaasti. UNCTADilla on yhä vahvuuksia ja rooli, mutta niiden säilyminen ei ole itsestäänselvyys. UNCTADin tulisi löytää strateginen paikkansa ja asemoitava itsensä paremmin suhteessa muihin kansainvälisiin järjestöihin. Dohan konferenssi tarjoaa UNCTADille mahdollisuuden hakea uutta roolia ja merkitystä globaalissa taloushallinnassa. 2. Neuvottelutilanne Keväällä 2011 UNCTAD XIII konferenssille neuvoteltiin Genevessä seuraavat teemat. Konferenssin pääteema: Developmentcentred globalization: Towards inclusive and sustainable growth and development Alateemat: 1. Enhancing the enabling economic environment at all levels in support of inclusive and sustainable development 2. Strengthening all forms of cooperation and partnerships for trade and development, including NorthSouth, SouthSouth and triangular cooperation 3. Addressing persistent and emerging development challenges as related to their implications for trade and development and interrelated issues in the areas of finance, technology, investment and sustainable development 4. Promoting investment, trade, entrepreneurship and related development policies to foster sustained economic growth for sustainable and inclusive development Pääsihteerin taustaraportti konferenssille oli tarkoitus julkaista jo kesällä 2011, mutta viivästyi lokakuuhun. Neuvotteluryhmät (EU, JUSSCANNZ (jonka jäseniä Australia, Israel, Japani, Kanada, Norja, Sveitsi, Turkki, USA ja UusiSeelanti), LDCmaat, G77 ja Kiina, sisämaavaltiot (land locked) maat ja siirtymätalousmaiden Dryhmä) joutuivat laatimaan omat neuvottelupositionsa ennen pääsihteerin taustaraportin valmistumista. Konferenssin valmistelukomiteaa (PrepCom) johtava Lesoton pysyvä edustaja jakoi ensimmäisen luonnoksensa loppuasiakirjaksi marraskuussa Luonnos sai alueellisilta ryhmiltä nihkeän vastaanoton, sillä sen ei katsottu huomioivan tarpeeksi ryhmien ilmoittamia tavoitteita ja odotuksia. Luonnosasiakirjan rakenne jouduttiin selkeyttämään alkuvuodesta ja varsinaiset yksityiskohtaiset neuvottelut aloitettiin vasta helmikuussa Neuvottelut ovat edenneet työryhmissä, joiden aihealueet on määritelty konferenssin teeman ja neljän alateeman mukaan. Ryhmiä johtavat PrepComin puheenjohtajan lisäksi Ranskan, Viron, Japanin ja Dominikaanisen tasavallan pysyvät edustajat tai heidän sijaisensa. Nyt kun konferenssin alkuun on aikaa alle kuukausi, ovat neuvottelut vielä pahasti kesken. Neuvoteltavia artiklakohtia on yli 300 ja vain runsaasta kymmenestä on vasta päästy yhteisymmärrykseen. Tällä hetkellä neuvotteluissa harkitaan joko neuvottelutekstin radikaalia lyhentämistä tai neuvottelujen jatkamista kokonaan uuden tekstin pohjalta. Neuvottelut jatkuvat tästä eteenpäin Genevessä päivittäin. Neuvotteluja voidaan käydä Genevessä aina asti. Tämän jälkeen neuvotteluja jatketaan Dohassa. Ei voida myöskään pois sulkea 3(7)

6 4(7) mahdollisuutta, ettei sopuun päästä lainkaan, tällöin ilmeisesti jouduttaisiin tyytymään Accran 2008 mandaatin uudelleen vahvistamiseen. Suomen varhainen vaikuttaminen ja aktiivisuus neuvoston päätelmien neuvotteluissa Brysselissä sekä EUposition muodostamisessa Genevessä ovat mahdollistaneet sen, että lähes kaikki Suomen tavoitteet on saatu sisällytettyä EU:n kantoihin. Suomelle keskeisistä tavoitteista EU:n kynnyskysymysten joukossa ovat esimerkiksi tulosjohtaminen (RBM), genderasiat, ICT sekä investoinnit. G77 ja Kiina ovat kannoissaan odotetun kaukana EU:n näkemyksistä. Nousevien talouksien ja heikommassa asemassa olevien maiden on vaikea löytää yhteistä säveltä ja laajan ryhmän sisäinen koordinaatio on haastavaa. G77 on jo neuvotteluiden alkuvaiheessa nostanut esille teemoja, jotka tulevat olemaan muille ryhmille erittäin vaikeita hyväksyä. Tällaisia ovat esimerkiksi viittaukset teknologian siirtoon, kehittyneiden maiden sisäpolitiikkaan ja talouskriisiin sekä politiikkajoustavuuteen. Useissa asioissa EU:n kanssa samanmielinen JUSSCANNZ on neuvottelutaktiikassaan selvästi jyrkempi. EU ja JUSSCANNZ käyvät keskenään tiiviisti epävirallisia konsultaatioita. Keskeisiä teemoja ryhmälle ovat mm. investoinnit, yksityissektorin osallistuminen ja tulosjohtaminen. UNCTADin tarkastusraportti Uutena asiana neuvotteluita sekoittaa YK:n tarkastusyksikön (Joint Inspection Unit, JIU) laatima kriittinen raportti UNCTADista. Raportin ennakkoversio jaettiin jäsenmaille Raportin valmistuminen oli viivästynyt ja mutta alueelliset ryhmät kuitenkin pitivät asiaa säännöllisesti esillä ja vaativat sen julkistamista. Sveitsin aloitteesta joukko kehittyneitä maita (ml. Suomi), jotka ovat keskeisiä UNCTADin toiminnan vapaaehtoisrahoittajia, ovat esittäneet tarkastusraportin käsittelyä Dohan konferenssin asialistalle. Mahdollista käsittelyä konferenssissa ei ole vielä päätetty. Raportin kritiikki suuntautuu ennen kaikkea sihteeristöä kohtaan. Sitä syytetään mm. heikosta johtajuudesta ja avoimuuden puutteesta. Myös jäsenmaita arvostellaan riittävän kiinnostuksen ja sitoutumisen sekä keskinäisen luottamuksen puutteesta. Eräs keskeisin ongelma UNCTADissa on tulosjohtamisjärjestelmien selkeät puutteet. Raportti suosittaa, että UNCTADin pääsihteerin tulisi asettaa tavoitteekseen selkeän tulosjohtamismallin laatiminen. Raportti on osoitus siitä, ettei Accrassa 2008 sovittuja uudistuksia ole saatu toimeenpantua riittävässä määrin. Raportissa on myös joitain myönteisiä huomioita. Esimerkiksi UNCTADin tutkimus ja analyysitoiminta on eräs järjestön vahvoja alueita ja UNCTADin julkaisuja pidetään yleisesti laadukkaina. Eräs tarkastuskertomuksen myönteisimmistä osioista käsittelee Virtual Institutea, jonka tukemisessa Suomi on yksi merkittävimmistä maista. Virtual Institute käynnistettiin vuonna 2004 ja sen tarkoituksena on kohentaa erityisesti Afrikan LDCmaiden koulutus ja tutkimuskapasiteettia. Tarkoituksena on kouluttaa paikallisia asiantuntijoita julkiselle sekä yksityiselle sektorille. Raportin mukaan Virtual Institutea tulisi tukea ja vahvistaa edelleen. Se on osoittautunut erinomaiseksi keinoksi yhdistää UNCTADin tutkimustyö kapasiteetin vahvistamista tukevaan tekniseen yhteistyöhön. 3. Suomi ja UNCTAD Tekninen apu UNCTAD:in teknisen yhteistyön rahallinen volyymi oli vuosina keskimäärin noin 37 milj.usd vuodessa, josta noin 90 prosenttia rahoitettiin vapaaehtoisrahoituksella rahastojen kautta. Vuonna 2010 kehittyneiden maiden hallitusten osuus vapaaehtoisrahoituksesta oli noin 42 prosenttia (+ Euroopan unionin lähes 11 prosentin osuus).

7 UNCTAD:in suurimpia tukijoita kehittyneiden maiden joukossa vuosina olivat Norja (13,4 milj. USD) UK (11 milj. USD), Sveitsi (7 milj. USD), Ruotsi (6,8 milj. USD), Espanja (5,1 milj. USD), Suomi (3,9 milj. USD) Saksa (3,5 milj. USD, Hollanti (3,2 milj. USD), Yhdysvallat (2,9 milj. USD) ja Ranska (2,5 milj. USD). Vuonna 2011 Suomen tuki oli EUR. Suomen tuki UNCTAD:in tutkimus ja kehitysohjelmiin jakaantuu seuraaviin kokonaisuuksiin: A) Investoinnit ja yrittäjyys; B) ICT ja kehitys; C) LDCmaat ja Afrikka ja D) WTOliittymiset. Suomen tuki kohdistuu erityisesti UNCTADin tutkimusohjelmiin. Suomen tuella rahoitetaan mm. seuraavia UNCTADin lippulaivajulkaisuja : Least Developed Countries Report, World Invest Report sekä Information Economy Report. Lisäksi Suomi rahoittaa edellä mainittua Virtual Institute ohjelmaa sekä teknisen yhteistyön Empretec, Ecommerce and Law Reform ja WTO Accession ohjelmia. Eminenttipaneeli UNCTADin pääsihteeri Supachai Panitchpakdi on kutsunut koolle arvovaltaisten henkilöiden ryhmän (Panel of Eminent Persons, eminenttipaneeli) pohtimaan maailman talousjärjestelmän tilaa talouskriisin jälkeen ja sen vaikutuksia kehitysmaille. Lisäksi pohditaan YK:n ja erityisesti UNCTADin roolia maailman talousarkkitehtuurissa. Ryhmän puheenjohtajina toimivat presidentti Tarja Halonen ja Columbian (New York) yliopiston professori Jagdish Bhagwati. Eminenttipaneeli on kutsuttu työhön toista kertaa. Vuosina ryhmän tehtävänä oli pohtia vaihtoehtoja UNCTADin uudistamiseksi. Paneelin jäsenenä oli myös tuolloin presidentti Tarja Halonen. Ryhmän uusi toimeksianto on huomattavasti ensimmäistä kierrosta laajempi. Nyt aiheena on Towards a Developmentcentered Globalization. Addressing key economic issues and advancing developing countries interests. Paneelin tarkoituksena ei ole suoranaisesti käsitellä UNCTADin työtä niin kuin ensimmäinen paneeli oli tehnyt. Paneelin työ on läheisesti kytköksissä UNCTAD XIII konferenssivalmisteluihin, vaikka paneelin rooli on muodollisesti irrallaan normaalista neuvotteluprosessista, eikä ajatuksena ole tuoda paneelin suosituksia osaksi UNCTADin hallitusten välisen pilarin työtä ainakaan tässä vaiheessa. Eminenttipaneelin raportista keskustellaan mahdollisesti UNCTAD XIII konferenssin yhteydessä Dohassa. 4. Valtuuskunta ja konferenssitapahtumat Suomen valtuuskunta nimettiin Valtuuskuntaa johtaa kehitysministeri Heidi Hautala ja varapuheenjohtajina toimivat alivaltiosihteeri Esko Hamilo ja kauppapoliittisen osaston osastopäällikkö Jorma Korhonen. Konferenssissa tulee olemaan kolme samanaikaista raidetta: 1) virallinen hyväksyttyjen teemojen mukainen yleiskeskustelu, 2) neuvottelut loppuasiakirjasta ja 3) pyöreän pöydän keskusteluja hallitusten ja kansalaisjärjestöjen edustajien kesken. Dohaan odotetaan yli 3000 osallistujaa päätöksentekijöitä, kansalaisjärjestöjen jäseniä ja yksityisen sektorin edustajia. Kehitysministeri Heidi Hautala osallistuu mm. seuraaviin tapahtumiin: Trade and Poverty Reduction; Roundtable 2, Promoting Trade, Investment and Entrepreneurship; ja HighLevel Event on Women in Development. Presidentti Tarja Halonen osallistuu mm. seuraaviin tapahtumiin: World Investment Summit; Eminenttipaneeli; ja HighLevel Event on Women in Development. 5(7)

8 Kansallinen käsittely: 6(7) EU2jaosto ; Lisäksi UNCTAD XIII valmistelujen laajapohjainen kansallinen valmisteluryhmä on kokoontunut kahdesti, ja Kokouksiin osallistui UM:n ja muiden ministeriöiden lisäksi tutkijoita (Helsingin yliopisto, PTT ja Ulkopoliittinen instituutti), etujärjestöjä (EK ja SAK) sekä kansalaisjärjestöjä Kepa ry ja Suomen YKliitto. Eduskuntakäsittely: Käsittely Euroopan parlamentissa: Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: UNCTAD XIII konferenssissa sovittavilla päätöksillä ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät:

9 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kansainvälinen kauppa, kauppa ja investoinnit, kauppa ja kehitys, kehitysmaat, UNCTAD, kehitysyhteistyö UM EUE, MMM, OKM, SM, STM, TEM, TH, TPK, VM, VNEUS, YM