Euroopan GNSS-ohjelmien toteuttamista koskevat keskeisimmät havainnot

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM TTI Miettinen-Bellevergue Seija (LVM JULKINEN Asia Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Galileo- ja EGNOohjelmien toteuttamisesta ja Euroopan GNSS-viraston toiminnasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Pääasiallinen sisältö Euroopan komissio antoi 23. lokakuuta komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Galileo- ja EGNOS-ohjelmien toteutumisesta ja Euroopan GNSS-viraston toiminnasta (COM(2017) 616 final). Kertomuksen käsittely alkoi multimodaalityöryhmässä. Kertomuksessa esitetään Euroopan satelliittinavigointiohjelmien (Galileo ja EGNOS) väliarviointi sekä Euroopan GNSS-viraston (GSA) arviointi Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä annetun asetuksen (EU) N:o 1285/ artiklan ja Euroopan GNSSviraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 912/ artiklan mukaisesti. Väliarviointi koskee ajanjaksoa Suomen kannalta keskeistä on pohjoisen ja koillisen EGNOS-kattavuuden varmistaminen. Väliraportissa luvataan ulottaa EGNOS-palvelut koko EU:n 28 jäsenvaltion alueelle ja kattamaan myös Suomen pohjoisosat. Väliraportilla on yhtymäkohta liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla olevaan Satelliittinavigointijärjestelmien tehokasta hyödyntämistä koskevaan toimenpideohjelmaan ( ), jonka tavoitteena on varmistaa satelliittinavigointijärjestelmien hyödyntämien ja paikannuksen laatu koko Suomessa yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Euroopan GNSS-ohjelmien toteuttamista koskevat keskeisimmät havainnot GALILEO- ja EGNOS-ohjelmien merkityksellisyys Euroopan unionin omistamat Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät ovat olennaisen tärkeitä Euroopan talouden ja turvallisuuden kannalta. Satelliittinavigointijärjestelmistä saatavia paikannus- ja ajoitussignaaleja

2 2(6) käytetään monilla Euroopan talouden elintärkeillä aloilla, kuten matkapuhelinverkoissa, ajoneuvojen navigointijärjestelmissä, liikenteenhallinnassa, sähköverkkojen synkronoinnissa ja sähköisessä kaupankäynnissä. Arvion mukaan satelliittinavigointipalvelut vaikuttavat lähes 11 prosenttiin EU:n taloudesta. Tästä syystä on selvää, että EU:n on ylläpidettävä riippumattomia satelliittinavigointiohjelmia ja huolehdittava niiden toiminnasta ja maailmanlaajuisesta kattavuudesta sekä niitä käyttävien sovellusten ja palvelujen saatavuudesta. Avaruusvalmiuksilla on myös strategista merkitystä siviiliyhteiskuntaan, kaupankäyntiin, turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvissä tavoitteissa. Tästä syystä Euroopan on varmistettava itsenäinen, turvallinen ja kustannustehokas pääsy avaruuteen. Keskeisten tavoitteiden saavuttaminen Hallinnointi Galileo- ja EGNOS-ohjelmien markkinoille tulo edistyi hyvin arviointijakson aikana. Euroopan GNSS-teollisuus on kasvanut. Vuonna 2015 se muodosti 25 prosenttia maailmanlaajuisista GNSS-markkinoista. Eurooppalaiset valmistajat muodostivat suurimman osan meri- ja tieliikenteen markkinasegmenteistä. Eurooppalaiset järjestelmäintegraattorit puolestaan muodostivat suurimman osan meriliikenteen, maatalouden ja maanmittauksen markkinasegmenteistä. Vuoden 2016 Galileo-ohjelman ensimmäisten palvelujen käyttöönoton jälkeen piirisarjojen ja vastaanottimien valmistajat ovat voineet alkaa hyödyntää suorituskyvyltään parempia GNSS-signaaleja erityisesti älypuhelimia ja ajoneuvojen navigointijärjestelmiä varten. Suurimmassa osassa uusista navigointijärjestelmien piirisarjoista on Galileo-signaalien käsittelyvalmius, ja niitä integroidaan vähitellen käyttäjien vastaanottimiin monilla markkinasegmenteillä. EGNOS-järjestelmällä on saavutettu merkittäviä sosio-ekonomisia hyötyjä ilmailussa, maataloudessa ja maanmittauksessa. Muilla aloilla, kuten meri- ja rautatieliikenteessä, GSA-virasto on ottanut käyttöön etenemissuunnitelmia. Galileo-ohjelma on saavuttanut arviointijaksolle asetetun keskeisen tavoitteensa järjestelmän ilmoitettiin olevan toimintavalmis joulukuussa 2016, ja siitä lähtien on toimitettu sen ensimmäisiä palveluja, joihin sisältyvät ensimmäinen avoin palvelu (OS), etsintä- ja pelastuspalvelu (SAR) ja julkisesti säännelty palvelu (PRS). Lisäksi arviointijakson aikana Galileo-ohjelman avaruussegmenttiä parannettiin 14 laukaistuilla lisäsatelliitilla. EGNOS-palveluja parannettiin jaksolla Yli 230 lentoasemaa 20 maassa käytti EGNOS-pohjaisia laskeutumis- ja lähestymismenetelmiä 2016 lopussa. EGNOS-järjestelmän tavoitteena on ulottaa EGNOS-palvelut koko EU:n 28 jäsenvaltion alueelle ja laajentaa EGNOS-palvelut kattamaan vielä jäljellä oleva 1,02 prosenttia EU:n 28 jäsenvaltion alueesta (Kyproksen itäosa, Azorit sekä Norjan ja Suomen pohjoisosat).

3 Vuoden 2016 lopussa Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat edistyneet hyvin GNSS-asetuksessa vuosille asetettujen talousarviorajojen noudattamisessa. EU:n lisäarvo Galileo-ohjelmassa siirryttiin vuonna 2016 ensimmäisten palvelujen käyttöönoton myötä varsinaisten palvelujen tarjoamiseen. Käyttäjät ympäri maailmaa saavat nyt käyttää Galileo-ohjelman tarjoamia sijainti-, navigointi- ja ajoitustietoja. Heti ensimmäisten palvelujen ilmoittamisen jälkeen monet Galileoyhteensopivat laitteet tulivat jo massamarkkinoille. Kaikissa tärkeimmissä piirisarjoissa, joita käytetään esimerkiksi älypuhelimissa, tableteissa, autoissa ja ammatillisissa maanmittausvälineissä, käytetään Galileo-järjestelmää. Näitä piirisarjoja myy 17 suurta valmistajaa eri puolilla maailmaa ja ne muodostavat 95 prosenttia markkinoista Galileo- ja EGNOS-ohjelmilla edistetään turvatun ja turvallisen Euroopan luomista varmistamalla Euroopan itsenäisyys avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä. GSA:ta koskevat keskeiset havainnot Tulevat toimet 3(6) GSA on vuosina saavuttanut tärkeitä tavoitteita Galileo- ja EGNOS-ohjelmien edistymisessä ja eurooppalaisten tuotantoketjun loppupään markkinoiden kehittymisessä. GSA on saavuttanut sille asetut tavoitteet. EU:n toimintalinjoissa painopisteen on oltava suurinta lisäarvoa tuottavilla keskeisillä aloilla, joita ovat esimerkiksi matkapuhelimet, esineiden internet, itsenäiset ja verkkoyhteyksillä varustetut ajoneuvot, ilmailu ja miehittämättömät ilma-alukset sekä aikasynkronointia hyödyntävä kriittinen infrastruktuuri. Komissio esittää Euroopan radionavigointisuunnitelman helpottaakseen maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän sovellusten käyttöönottoa alakohtaisissa toimintapolitiikoissa. Kansallisella tasolla näitä toimia olisi tuettava kannustamalla Galileo- ja EGNOS-palvelujen käyttöä kansallisissa politiikoissa ja hallitusten sovelluksissa. Galileo- ja EGNOS-palveluja käyttäviä laitteita ja sovelluksia kehittävät pk-yritykset ja startup-yritykset. Eurooppalaiset yritykset joutuvat kilpailemaan tiukasti yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten yritysten kanssa, ja ne ovat riippuvaisia Euroopan ulkopuolelta hankittavista kriittisistä komponenteista ja teknologioista. Komissio toteaakin, että on tarpeen lisätä tukea Euroopan tuotantoketjun loppupään teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi, jotta kasvatettaisiin sen maailmanlaajuista markkinaosuutta ja luotaisiin työpaikkoja. Myös satelliittinavigointialan tutkimus- ja kehitystoimien, pk-yritysten ja startup-yritysten tukemista EU:n rahoitusohjelmista on valvottava.

4 4(6) Ensimmäisten palvelujen vaiheen jälkeen komissio varmistaa, että Galileo-palveluja parannetaan jatkuvasti täyden toimintavalmiuden saavuttamiseksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Ennen vuotta 2020 otetaan käyttöön Galileo-ohjelman kaupallinen palvelu, joka tarjoaa huipputarkkaa palvelua. EGNOS-palvelujen keskeisin käyttäjäryhmä on ilmailu. EGNOS-palvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi toteutetaan säännöllisiä toimia ja laaditaan järjestelmien päivityksiä myös jatkossa. Komissio varmistaa, että koko kohdealue pystytään kattamaan EGNOS-palvelujen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Päätelmät Väliarviointi osoittaa, että GNSS-asetuksen ja GSA-asetuksen täytäntöönpanossa on saatu hyviä tuloksia ja Galileo- ja EGNOSohjelmissa on päästy asetettuihin välitavoitteisiin ja että myös kaikkien vuodelle 2020 asetettujen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa edistytään. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Kyseessä on komission kertomus Galileo- ja EGNOS-ohjelmien toteutumisesta ja Euroopan GNSS-viraston toiminnasta. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Galileo- ja EGNOS-ohjelmien toteuttamisesta ja Euroopan GNSS-viraston toiminnasta COM (2017) 616 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Seija Miettinen-Bellevergue, EUTORI-tunnus EU/2017/0364

5 5(6) Liitteet COM(2017) 616 final Viite

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi