Asia Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n 39. yleiskokouksen päätöslauselma lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmästä

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM VTO Mänttäri Janne(LVM) Asia Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n 39. yleiskokouksen päätöslauselma lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmästä Kokous U/E/UTP-tunnus E 47/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n 39. yleiskokouksessa hyväksyttiin päätöslauselma kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoisen päästöjen hyvitysjärjestelmän (Global Market-Based Measure, GMBM) käyttöönotosta vuonna Samalla päästiin sopuun järjestelmän keskeisistä periaatteista, joita täydentävä yksityiskohtaisempi jatkovalmistelu on erityisesti ICAO:n ympäristönsuojelukomitean (Committee on Aviation Environmental Protection, CAEP) vastuulla. Päätöslauselman mukaisesti järjestelmä toimeenpannaan nimellä Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation (CORSIA). Suomi on erittäin tyytyväinen saavutettuun päätökseen pitkien ja vaikeiden neuvotteluiden jälkeen. Päätös on historiallinen, sillä koskaan aikaisemmin kokonainen elinkeinoelämän sektori ei ole tehnyt globaalia ratkaisua päästöjensä sääntelystä markkinaehtoisen järjestelmän kautta. Hyvitysjärjestelmän uskottavuuden ja lentoyhtiöille välttämättömän ennustettavuuden kannalta oli tärkeää sopia keskeisistä periaatteista vuoteen 2035 saakka. Huolimatta siitä, että järjestelmä käynnistyy vapaaehtoisena, on jo nyt ICAO:n jäsenvaltioiden tekemien sitoumusten perusteella selvää, että järjestelmän kattavuudesta tulee hyvä. Lisää jäsenvaltioiden sitoumuksia järjestelmän käyttöönotosta jo ennen sen tuloa pakolliseksi odotetaan jatkovalmistelun edetessä. Suomelle ja Euroopalle tärkeä piirre järjestelmässä on kolmen vuoden välein tapahtuva arviointi, jonka perusteella järjestelmään voidaan tehdä muutoksia, jos esimerkiksi asetettuja tavoitteita ei muutoin saavuteta. Lisäksi reittipohjaiseen päästöjen hyvitykseen perustuva malli ei vääristä kansainväliselle lentoliikenteelle tyypillistä globaalia kilpailua. Suomelle ja Euroopalle on tärkeää osallistua aktiivisesti hyvitysjärjestelmän jatkovalmisteluun ja erityisesti CAEP:n työhön. Hyvitysjärjestelmän jatkovalmistelun lisäksi CAEP:ssa tehdään tärkeää työtä edistyneiden biopolttoaineiden käytön lisäämiseksi kansainvälisessä lentoliikenteessä esimerkiksi kehitteillä olevien globaalien kestävyyskriteerien kautta. Suomessa on maailman huippuluokan osaamista edistyneiden

2 Pääasiallinen sisältö 2(5) biopolttoaineiden kehittämisessä ja valmistuksessa, joten lentoliikenteen päästöjen vähentämisen lisäksi biopolttoaineilla on merkittävää vientipotentiaalia. Biopolttoaineiden ja hyvitysjärjestelmän välillä on myös tärkeitä yhtymäkohtia, joiden vuoksi molempiin kysymyksiin tulee panostaa. Hyvitysjärjestelmästä saavutetun päätöksen myötä Suomi pitää erittäin tärkeänä, että EU:n lentoliikenteen päästökauppajärjestelmä sopeutetaan siihen niin, ettei ilmailualalle aiheuteta tarpeetonta hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Tämä tarkoittaa myös päästökauppajärjestelmän soveltamisalan rajauksen ( stop the clock ) jatkamista vuoden 2017 alusta hyvitysjärjestelmän käyttöönottoon saakka. GMBM (CORSIA) ICAO:ssa tehdyllä päätöksellä luodaan kansainväliselle lentoliikenteelle niin sanottu offsetting-järjestelmä, jossa lentoyhtiöt hyvittäisivät päästöjensä kasvun verrattuna vuoteen 2020 ostamalla pääosin muiden alojen hankkeista peräisin olevia päästövähennysyksiköitä. Päästövähennysyksiköitä tuottavia mekanismeja koskevista yksityiskohdista ei ole vielä päätetty, mutta alustava yhteisymmärrys on siitä, ettei hyvitysjärjestelmää varten kehitetä uusia mekanismeja, vaan hyödynnetään ilmastosopimuksissa sovittuja/sovittavia mekanismeja. Päästöjen kasvuun perustuva päästöhyvitysvelvoite lasketaan järjestelmään kuuluvien valtioiden välisiltä reiteiltä. Kilpailun vääristymisen estämiseksi samalla reitillä liikennöiviä lentoyhtiöitä kohdeltaisiin samoilla ehdoilla. Järjestelmä mahdollistaisi lentoliikenteen kasvun ja päästövähennysten kustannustehokkaan kohdentamisen. CORSIA käynnistyy vuonna 2021 kolmivuotisella vapaaehtoisella pilottivaiheella, jossa valtioilla on mahdollisuus valita päästöhyvitysvelvoitteiden laskentatapa kahdesta eri vaihtoehdosta. ICAO:n sivuilla on lista valtioista, jotka ovat jo tässä vaiheessa ilmoittaneet osallistuvansa hyvitysjärjestelmään heti pilottivaiheen alusta lukien. Tällä hetkellä näitä valtioita on 66, jotka vastaavat 86,5 prosentista maailman kansainvälisestä lentoliikenteestä. Luvuissa on mukana myös Suomi osana Euroopan Siviili-ilmailukonferenssin 44 jäsenmaata. Pilottivaihetta seuraa vapaaehtoinen ensimmäinen vaihe vuosina , jonka jälkeen alkaa pakollinen toinen vaihe vuosina Järjestelmästä olisivat vapautettu tietyt kehitysmaat (LDCs; Least Developed Countries, SIDS; Small Island Developing States ja LLDCs; Landlocked Developing Countries) sekä muut vähäisen lentotoiminnan maat lentoliikenteen myytyjen tonnikilometrien perusteella. Järjestelmän toimivuutta sekä ympäristövaikutusten tehokkuutta tarkasteltaisiin kolmen vuoden välein ja tarvittaessa järjestelmää voitaisiin muuttaa. Tärkeä hyvitysjärjestelmän piirre on myös kaksoislaskennan välttäminen, eli lentoliikenteen piirissä hyväksi luettavia päästövähennyksiä ei saisi laskea muiden sektoreiden päästövähennyksiin. Järjestelmän jatkovalmistelun tärkeitä kysymyksiä ovat selkeiden sekä tehokkaiden päästövähennysyksikkökriteerien sekä päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevien sääntöjen valmistelu. Lisäksi kehitteillä on säännöt biopolttoaineiden käytöstä laskettaville päästövähennyksille ja niiden yhteydelle hyvitysjärjestelmään. Euroopan maiden lisäksi hyvitysjärjestelmään liittyvät heti pilottivaiheen aluksi muun muassa merkittävimmät ilmailumaat Yhdysvallat, Kiina, Japani ja Australia. Venäjä ja Intia jättivät eriävän mielipiteen ICAO:n yleiskokouksen päätöslauselmaan, joten tässä vaiheessa oletuksena on, etteivät ne liity hyvitysjärjestelmään ennen pakollisen vaiheen alkua vuonna EU:n lentoliikenteen päästökauppajärjestelmä

3 EU:n päästökauppa laajeni vuoden 2012 alussa lentoliikenteeseen. EU-järjestelmä koskee kaikkia ETA-valtioiden lentoasemilta lähteviä ja niille saapuvia lentoja, jollei niitä ole erityisin perustein rajattu päästökaupan soveltamisalan ulkopuolelle. Vuosina päästökauppa koskee kuitenkin pelkästään ETA-alueen sisäisiä lentoja. Komissio on ilmoittanut tekevänsä esityksen EU-järjestelmän jatkosta, laajuudesta ja sovittamisesta globaalin hyvitysjärjestelmän kanssa ICAO:n yleiskokouksen jälkeen. Viimeisimpien tietojen mukaan komissio antaa esityksensä vuoden 2017 alussa. Alustavien arveluiden mukaan soveltamisalan rajausta tultaisiin jatkamaan hyvitysjärjestelmän käyttöönottoon saakka. 3(5) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - EU-liikennejaosto (EU22) kirjallinen menettely ja Lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmän valmistelusta ja Suomen kannoista on informoitu eduskunnan suurta valiokuntaa osana epävirallisen liikenne- ja ympäristöministerikokouksen aineistoa. Valtioneuvoston E-kirjelmä (LVM ) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Ilmailu kuuluu valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Kansainvälisen lentoliikenteen globaalin päästöjen hyvitysjärjestelmän taloudelliset vaikutukset täsmentyvät jatkovalmistelun edetessä ja yksityiskohtien selvitessä. Tarkkoja arvioita on myös mahdoton tässä vaiheessa antaa, koska kustannusvaikutukset ovat riippuvaisia markkinaehtoisesti määräytyvien päästöhyvitysten hinnasta. ICAO:n alustavan arvion mukaan hyvitysjärjestelmän kustannukset lentoyhtiöille olisivat vuonna ,5 prosenttia alan liikevaihdosta (2,0 miljardia euroa) ja vuonna prosentti (3,92 miljardia euroa). Lentoyhtiöt ympäri maailman ovat kannattaneet globaalia hyvitysjärjestelmää, koska siten voitaisiin välttää monimutkainen ja hallinnollisesti raskas alueellisten järjestelmien kokonaisuus. Keskeinen periaate nyt hyväksytyssä järjestelmässä myös on, että samalla reitillä operoivia lentoyhtiöitä kohdeltaisiin samalla tavalla, joten järjestelmä ei vääristäisi kilpailua.

4 4(5) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat ICAO:n yleiskokouksen päätöslauselma A39-3. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Janne Mänttäri, LVM, p EUTORI-tunnus EU/2016/0150 Liitteet Viite

5 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi