Espoon Jokisilta, Espoo

Transkriptio

1 Lausunto b 1(13) TILAAJA: TEKIJÄT: YIT Rakennus Oy Kari Kuittinen Panuntie , Helsinki p Työnumero Petteri Laine DI Pekka Taina DI, Fise A akustiikka, Fise A tärinä pekka.taina@helimaki.fi Erno Huttunen DI, Fise A akustiikka erno.huttunen@helimaki.fi Meluselvitys Espoon Jokisilta, Espoo Lausunnon muutokset Numero Päiväys Muutokset a Ensimmäinen versio b Liite 4 lisätty

2 Lausunto b 2(13) Tiivistelmä Tässä lausunnossa on tutkittu, millaisin meluntorjuntatoimenpiteiden tontille suunniteltavat rakennukset voidaan toteuttaa. Kohteen meluntorjunnan tarpeen määrää tieliikenne. Osalla mahdollisista oleskelupiha-alueista vallitsee päiväaikaan - db melutaso. Sen suojaksi tulisi toteuttaa meluseinä. Koska Espoonväylä sijaitsee huomattavasti piha-alueita korkeammalla, toimivat tonttikohtaiset meluaidat tulisi tehdä kohtuuttoman korkeiksi. Tämän vuoksi neljän porrastalon oleskelualueiksi ehdotetaan osoitettavan ainoastaan kahden itäisimmän talon väliin jäävä alue, kunnes Espoon suunnitelma Espoonväylän meluntorjunnasta on saatu toteutettua, ja melutasot myös läntisempien rakennusten välissä laskevat ohjearvot täyttäville tasoille. Rakennusten eteläpuolisten julkisivujen äänitasoerovaatimus on mallinnuksen mukaan enimmillään 33 db. Sama vaatimus on esitetty aiemmin myös asemakaavassa. Kaikki rakennusten etelä- ja länsipuolienpuolen parvekkeet tulee lasittaa. Parvekkeiden meluntorjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota vaativan melutilanteen vuoksi.

3 Lausunto b 3(13) Sisällysluettelo Tiivistelmä Taustatiedot... 5 RAKENNUSKOHDE... 5 SELTYKSEN TARKOITUS Vaatimukset ja ohjearvot... 5 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS 993/ MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA... 5 TÄRINÄ Ympäristönsuojelulaki Asuinolosuhteet... 6 RUNKOMELU Liikennemelu... 7 LÄHTÖTIEDOT Tieliikenne Raideliikenne... 7 LASKENTAMENETELMÄ Melumallinnus Epävarmuudet... 9 LASKENNAN TULOKSET Yleistä Äänitasot pihan oleskelualueilla Äänitasot rakennuksen julkisivuilla ALUEEN MELUNTORJUNTATOIMENPITEET Pihan oleskelualueen suojaus melulta Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys Tärinä ja runkomelu AROINTIPERUSTEET ARO TÄRINÄRISKISTÄ ARO RUNKOMELURISKISTÄ... 12

4 Lausunto b 4(13) SUOSITUKSET JAKELU LTTEET LÄHTEET... 13

5 Lausunto b 5(13) 1 Taustatiedot Rakennuskohde Espoon Jokisilla asemakaava-alue, Selvityksen tarkoitus Projektipäällikkö Kari Kuittinen (YIT Oy) on tilannut meluselvityksen kohteeseen Espoon Jokisilta. Alueella on muutamia pientaloja, ja tilalle on tarkoitus kaavoittaa 2-5 kerroksisia asuinkerrostaloja. Tämän selvityksen tarkoituksena on tutkia, millaisin melutorjuntatoimenpitein kortteliin suunniteltava rakennus voidaan toteuttaa. Lausunto perustuu arkkitehtitoimisto Ark idea Oy:n asemapiirroksiin, Maanmittauslaitoksen avoimeen dataan (maastotietokanta 01/2016 ja 2 m korkeusmalli 08/2015) sekä Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston toimittamiin liikennetietoihin. Junatietoina on käytetty VR:n Espoon aseman junatietoja (5/2014). 2 Vaatimukset ja ohjearvot Valtioneuvoston päätös 993/1992 Rakennuksen ja oleskelualueiden melusuojaus on toteutettava niin, että valtioneuvoston päätöksessä nro 993/1992 [1] esitetyt melutason ohjearvot täyttyvät. Päätöksen mukaan rakennuksen ulkopuolisen melulähteen aiheuttama melun keskiäänitaso LA,eq saa olla - sisällä asuin-, majoitus- ja potilashuoneissa päivällä klo 7-22 enintään 35 db ja yöllä klo 22-7 enintään 30 db. - piha-alueilla ja muilla oleskelualueilla, kuten parvekkeilla, päivällä klo 7-22 enintään db ja yöllä klo 22-7 enintään db. Uusilla alueilla oleskelualueiden yöohjearvo on db. Alue on tulkittu vanhaksi alueeksi. Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa Uudenmaan ELY-keskuksen vuonna 2013 julkaisemassa oppaassa Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa [2] annetaan lisäohjeistuksia liittyen uuden alueen käsitteeseen, parvekkeiden melutasoihin ja viherhuoneisiin seuraavasti. Uudella alueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista aluetta, jolla on ennestään hyvin vähän tai ei lainkaan asuinrakennuksia, jolle luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulkintaan vaikuttaa lisäksi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. Oleskeluparvekkeet rinnastetaan asuntojen pihoihin ja niihin sovelletaan samoja ohjearvoja. Kaikki oleskeluparvekkeet ovat samanarvoisia melun ohjearvojen kannalta. Mikäli parveke halutaan sijoittaa talon julkisivulle, missä meluohjearvo ylittyy, se tulee määrätä lasitettavaksi (tai muilla keinoin taata melun tarvittava vaimentaminen). Jos päiväajan keskiäänitaso julkisivulla on kuitenkin yli 65 db, ei parvekkeita tulisi rakentaa,

6 Lausunto b 6(13) koska lasitus ei välttämättä takaa riittävän alhaista melutasoa. Tällaisessa tapauksessa parveke voidaan korvata viherhuoneella ja antaa siitä oma kaavamääräys. Parvekelasituksella tarkoitetaan lähtökohtaisesti rakennetta, jossa lasit aukeavat ja niiden väliin jää rako (tuulettuminen). Viherhuoneen lasitus on parvekkeesta poiketen ulkoseinän kaltainen, joko kiinteä tai avattava. Viherhuone on puolilämmin tai lämmin huoneiston osa, mutta ei asuinhuone. Siellä sovelletaan oleskelu- ja leikkipihan meluohjearvoja. Sen takana ei voi olla huonetiloja, joihin raitis ilma otettaisiin vain viherhuoneen kautta. Viherhuone luetaan yleensä kerrosalaan. Ensisijainen oleskelualue on löydyttävä kiinteistön piha-alueelta, ja sen on oltava riittävä. Tärinä Ympäristönsuojelulaki Ympäristösuojelulaki [5] ja ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista [6] edellyttävät liikennetärinästä aiheutuvat ympäristöhaitat otettaviksi huomioon. Edellä mainitun asetuksen mukaan liikennetärinä ei saa aiheuttaa vaurioita rakennukselle, eikä kohtuutonta häiriötä rakennuksessa oleville ihmisille Asuinolosuhteet Taulukossa 1 on esitetty VTT:n tiedotteessa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa [7] annetut eri tärinäluokkien ylärajat nopeustasoille sekä kuvaus luokkaan kuuluvan värähtelyn häiritsevyydestä. Yläraja on taajuuspainotetuista nopeussignaaleista laskettu tilastollinen tunnusluku rakennuksessa vw,95. Luokka C edustaa minimitasoa, johon tulee pyrkiä uusien rakennusten suunnittelussa. Tilastollinen tunnusluku on määritelty siten, että satunnaisesti ohiajava juna ei 95 prosentin todennäköisyydellä ylitä kyseistä arvoa. Taulukko 1. Suositus rakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka Kuvaus värähtelyolosuhteista A Hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä. B Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin 25 % asukkaista voi pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Vw,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0, Runkomelu Taulukossa 1 esitetyt luokan C arvot koskevat normaaleja asuinrakennuksia. Mikäli halutaan suunnitella korkeampi tasoinen rakennus (esim. häiriöttömämpi lepokoti, sairaala), tulee pyrkiä yhtä luokkaa parempaan tasoon. Taulukkoa 1 ei sovelleta rakennuksille, joissa ihmiset ovat pääasiassa liikkeessä tai muuten kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä (esim. toimistot, kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat). Taulukossa 2 on esitetty VTT:n esiselvityksessä Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun

7 Lausunto b 7(13) arviointi [2] annetut suositukset runkomelutasojen raja-arvoiksi. Suositukset on annettu tilastollisena runkomelutasona Lprm, jonka määritelmä on, että satunnaisesti mitatun ohituksen enimmäisäänitaso LpA,S,max ei 95% todennäköisyydellä ylitä kyseistä arvoa. Taulukko 2. Runkomelun raja-arvot. Rakennustyyppi Runkomelutaso Lprm [db] Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut * huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä 35 muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/ * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa. 3 Liikennemelu Lähtötiedot Tieliikenne Raideliikenne Merkittävinä tieliikenteen äänilähteinä alueella ovat Espoonväylä, Kirkkojärventie ja Pappilantie. Teiden liikennemäärätiedot on saatu Espoon kaupungin liikennesuunnitteluosastolta (liikenneinsinöörit Aulis Palola ja Reijo Simola) syyskuussa Koska ennustetut liikennemäärät ovat suuremmat kuin nykyiset, ennustetilanne on mitoittava. Laskennassa käytetyt liikennemäärät on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tieliikennemäärätiedot Espoon keskuksessa. Melulaskennassa käytettiin ennusteen tietoja. Väylä Espoonväylä (Kirkkojärventien pohjoispuoli) Espoonväylä (Kirkkojärventien eteläpuoli) KAVL 2015 [ajon./vrk] KAVL 2030 [ajon./vrk] Raskaan liikenteen osuus [%] Yöliikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Kirkkojärventie Pappilantie Kohteen ohi kulkee Rantarata lähimmillään noin m etäisyydellä. Rantaradat raideliikennemäärät ja ajonopeudet korttelin kohdalla on saatu VR Track Oy:n suunnittelija Maija Pitkäseltä Kaikki paikallisliikenteen junat pysähtyvät Espoossa. Tätä ei melua

8 Lausunto b 8(13) mallinnettaessa ole voitu ottaa huomioon, koska junien jarrutuksista ja kiihdytyksistä rataosalla ei ollut tarkkaa tietoa. Tämän vuoksi nopeutena käytettiin VR:n ilmoittamia rataosuuden nopeusrajoituksia. Melumallinnus siten yliarvioi jonkin verran todellista tilannetta, joskin paikallisliikenteessä käytettävä kalusto ylipäänsä on hiljaisempaa kuin kaukoliikenteen kalusto Pendolinoja lukuun ottamatta. Säännöllistä tavaraliikennettä radalla ei ole. Raideliikenteen lähtömelutasot on esitetty Ympäristöministeriön Ympäristöoppaassa 97 [4] Sm5-junaa lukuun ottamatta. Sm5-junan lähtöarvoina on VTT:n vuonna 2010 mittauksissa määrittämiä lähtömelutasoja [5]. Liikennemäärät ovat ennustevuonna 2030 suuremmat kuin nykytilanteessa. Melulaskennassa käytetyt liikennemäärätiedot on esitetty taulukossa 3. Ennusteen mukaan raideliikenteen liikennemäärät kasvavat Rantaradalla. Taulukko 3. Raideliikennemäärätiedot Rantaradalla Espoon kohdalla. Melulaskennassa käytettiin ennusteen tietoja. Nykytilanne arkivuorokausi Ennustetilanne 2030 arkivuorokausi Junatyyppi Päivällä klo 7-22 [kpl] Yöllä klo 22-7 [kpl] Pituus [m] Nopeusrajoitus [km/h] Sm 1/ Sm IC Sm 1/ Sm IC Todellinen nopeus [km/h] Laskentamenetelmä Melumallinnus Liikenteen aiheuttamat äänitasot korttelialueella on mallinnettu melulaskentaohjelmistolla CadnaA 4.6, johon sisältyvät tie- ja raideliikennemelun sekä teollisuusmelun pohjoismaiset laskentamallit. CadnaA ohjelmisto laskee melukartat sille syötetyn kolmiulotteisen maastomallin perusteella. Laskennassa otetaan huomioon mm. liikenneväylien liikennemäärät, ajonopeuden, maastomuodot, rakennusten sijainnin ja korkeuden sekä heijastukset rakenteista ja maasta niille määriteltyjen absorptio-ominaisuuksien perusteella. Laskennassa rakennusten julkisivut on oletettu täysin heijastaviksi. Maasto on oletettu täysin absorboivaksi erikseen määrättyjä alueita lukuun ottamatta. Laskentaparametrit on esitetty taulukossa 4. Äänitasojen laskemiseksi laskenta-alue on jaettu ruutuihin, joiden koko on 2 x 2 m 2. Lisäksi melukartoissa on esitetty rakennuksien eri julkisivuille kohdistuvat melutasot kriittisimmillä korkeustasoilla. Valkoisella alueella keskiäänitaso on melukartoissa alle db. Meluvyöhykkeet on viivoitettu 1 db välein melun leviämisen havainnollistamiseksi. Taulukko 4. Melumallissa käytetyt tärkeimmät laskentaparametrit Laskentaparametrit Laskentasäde 10 m Heijastusten kertaluku 2

9 Lausunto b 9(13) Laskentasäde heijastuksissa (lähde vastaanotto) 1000 m Heijastuspinnan laskentasäde (lähde/vastaanotto pinta) 100 m Maaston absorptio 1 Rakennusten absorptio 0 Teiden absorptio 0 Meluesteiden absorptio 0 Laskentahilan koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus maanpinnasta/lattiasta 2 m Epävarmuudet Tieliikennemelun pohjoismaisen laskentamallin epätarkkuutta on käsitelty julkaisussa Tieliikennemelun laskentamalli [8]. Julkaisussa sanotaan seuraavaa: Yleisesti tämän laskentamallin antamat tulokset vastaavat mittausten keskimääräisiä vapaan kentän äänitason arvoja, so. tulokset sijoittuvat vaihtelualueen puoliväliin (vuosikeskiarvot). Tarkkuus kuitenkin heikkenee, kun etäisyys melulähteestä kasvaa ja tuuliolosuhteet eroavat mallin oletusarvoista. Malli olettaa tuulen suunnan olevan aina lähteeltä vastaanottajalle, joten malli mallintaa aina huonointa tilannetta. Raideliikenteen pohjoismaisen laskentamallin epätarkkuutta on käsitelty julkaisussa Raideliikennemelun laskentamalli [4]. Julkaisun mukaan mallin tarkkuus on lähellä raidetta lähes aina ± 3 db, kun molemmat raiteet ovat näkyvissä. Raitioliikennettä mallinettaan tieliikenne- ja teollisuusmelumalleilla, joiden epätarkkuuksia on käsitelty viitteessä [8]. Tämän lisäksi mallinnuksen tarkkuuteen vaikuttaa merkittävästi lähtötietojen, kuten liikennetietojen ja maastomallin tarkkuus. Esimerkiksi liikennemäärän kaksinkertaistuminen kasvattaa väylän melua 3 db. Laskennan tulokset Yleistä Koska tulevaisuuden liikennemäärät ovat suuremmat kuin nykyiset, tulevaisuuden melutilanne ratkaisee alueen melunsuojaustarpeen. Tästä syystä tässä lausunnossa esitetään vain ennustetilanteen melukartat. Melumallinnuksen tulokset on esitetty liitteissä 1-4. Liitteet sisältävät: - Liitteessä 1 on esitetty päivä- ja yöajan melukartat laskettuna +2 m korkeudessa maanpinnasta ennustetilanteessa 2030 ilman meluntorjuntaa. - Liitteessä 2 on esitetty päivä- ja yöajan melukartat +2 m korkeudessa maanpinnasta Espoon suunnitellulla meluntorjunnalla ennustetilanteessa Liitteessä 3 on esitetty julkisivuille kohdistuvat suurimmat päiväajan/yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta kriittisimmässä kerroksessa ennustetilanteessa 2030 ilman meluntorjuntaa. - Liitteessä 4 on esitetty julkisivuille kohdistuvat suurimmat päiväajan/yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta kriittisimmässä kerroksessa ennustetilanteessa 2030 Espoon suunnitellulla meluntorjunnalla

10 Lausunto b 10(13) Äänitasot pihan oleskelualueilla Tontin piha-alueiden keskiäänitasot on esitetty liitteen 1 melukartoissa ennustetilanteessa päivä- ja yöaikaan 2 m korkeudella maanpinnasta. Liikenteestä johtuva keskiäänitaso on päiväaikaan 8 db korkeampi kuin yöllä. Oleskelualueiden yöajan äänitasovaatimus on 5 db päiväajan vaatimusta pienempi, joten yöajan melutasot tulevat tässä tapauksessa mitoittaviksi. Suunnitelmien mukaisella pihan oleskelualueella melutasot ovat päivällä suurimmillaan db Äänitasot rakennuksen julkisivuilla Asemakaavassa rakennuksen ulkovaippaa koskeva ääneneristysvaatimus LA,vaad annetaan rakennuksen julkisivuun kohdistuvan ja sisällä sallittavan äänitason erotuksena [9]. Julkisivuun kohdistuvassa äänessä ei oteta huomioon julkisivusta poispäin heijastuvaa ääntä. Suurimmat asuinrakennuksien julkisivuille kohdistuvat keskiäänitasot ovat päivällä 68 db (liite 3 s. 1) ja yöllä db (liite 3 s. 2). Kun otetaan huomioon sisätiloissa päiväajan sallittavan melutason ohjearvo 35dB, saadaan ulkovaipan äänitasoerovaatimukseksi LA,vaad = 33 db. Päiväaikaiset melutasot ovat sisätilojen meluntorjunnan mitoituksen kannalta määräävät. Espoon meluntorjunnan toteutuessa liikennemelutasot julkisivuilla putoavat ollen päivällä 66 db (liite 3 s. 1) ja yöllä db (liite 3 s. 2). Alueen meluntorjuntatoimenpiteet Pihan oleskelualueen suojaus melulta Luvussa 2.1 esitetyt melun ohjearvot täyttyvät suunnitelluilla pihan oleskelualueilla kahden itäisimmän Jokitien pohjoispuolisen rakennuksen välissä olevalla alueella sekä eteläisen tontin oleskelualueella. Kahden läntisimmän talon välisillä alueilla ohjearvot eivät täyty ilman meluntorjuntaa. Koska Espoonväylä kulkee merkittävästi piha-alueita korkeammalla, ei tonttikohtaisilla meluseinillä saada riittävää melusuojaa ilman, että tonttiaitojen korkeus kasvaa kohtuuttomaksi. Espoon kaupungin suunnitelmissa on kuitenkin rakentaa Espoonväylän varteen pohjoispuolelle tsv + 3m meluseiniä, joilla piha-alueiden melutilanne paranee merkittävästi (liite 2). Tämän vuoksi ennen meluntorjunnan rakentamista läntisimpien talojen ulkooleskelualueet tulee osoittaa itäisempien rakennusten välisille alueille. Jos pihojen paikat muuttuvat, oleskelualueet voidaan vapaasti sijoittaa alueelle, joka näkyy liitteen 1 sivulla 1 valkoisena sekä vaalean ja tumman vihreänä. Jos pihojen oleskelualueet sijoitetaan alueelle, jonka melu ylittää päivällä db, ne on suojattava meluestein. Jos rakennusmassoittelu, meluesteiden sijoittelu tms. muuttuu, tilanne täytyy tarkastaa. Melueste voi olla rakenteeltaan betonielementti, tiilimuuraus tai tiivis säänkestävä rakennuslevy, joka on päällystetty molemmin puolin puuverhouksella. Pelkkä puusäleikkö ei toimi meluesteenä. Esteen tulee olla rakenteeltaan tiivis ja sen tulee ulottua maahan saakka. Esteessä voi olla lasi- tai pleksiosia, mutta niiden tulee liittyä tiiviisti esteen muuhun rakenteeseen Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys Rakennusten julkisivun ääneneristysvaatimus on tämän selvityksen mukaan enimmillään 33 db. Siten rakennusten ulkokuoren ääneneristystä koskevan asemakaavamääräyksen tekstiksi on esimerkiksi:

11 Lausunto b 11(13) Rakennusten kartassa merkityt julkisivut on suunniteltava siten, että rakennuksen julkisivuun kohdistuvan A-painotetun äänitason, ilman julkisivusta tulevia heijastuksia, ja sisällä vallitsevan A-painotetun äänitason ero LA,vaad on vähintään xx db. Kuvassa 1 on esitetty ehdotus kaavamääräysten lukuarvoille rakennuskohtaisesti mikäli suunniteltu meluntorjunta valmistuu asuinrakennusten jälkeen. Kuvassa 2 on esitetty ehdotus, mikäli meluntorjunta valmistuu ennen rakennuksia. Kuva 1: Kaavamääräysarvojen ehdotetut vähimmäisvaatimukset Kuva 2: Kaavamääräysarvot, mikäli meluntorjunta toteutetaan ennen asuinrakennusten käyttöönottoa. Rakennuksen ikkunoiden, ikkunaovien, ulkoseinärakenteiden ja mahdollisten korvausilmaventtiilien ääneneristys on mitoitettava menetelmällä, joka ottaa huomioon rakennusosien muodostaman kokonaisuuden, niiden pinta-alat sekä huonetilan pinta-alan. Tällaisia menetelmiä on esitetty ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 108 [9] sekä ohjeen RIL luvussa 8.4 [10].

12 Lausunto b 12(13) 4 Tärinä ja runkomelu Arviointiperusteet Riskiarviot perustuvat VTT:n tiedotteissa Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi [1] ja Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi [2] esitettyihin tärinän ja runkomelun suojaetäisyyksiin sekä kokemuksiimme vastaavista kohteista. Kohteessa pääasiallisena värähtelylähteenä toimii junaliikenne. Suunnitellut rakennukset sijaitsevat noin m etäisyydellä junaradasta. Kohteen kohdalla rautatieliikennöinti muodostuu päivittäin toistuvasta lähi- ja kaukojunaliikenteestä (matkustajajunia). Espoonväylä kulkee lähimmillään noin m etäisyydellä suunnitteilla olevista rakennuksista. Arvio tärinäriskistä Espoon kaupungin maaperäkartan perusteella suunniteltujen rakennusten alueella maaperä on enimmäkseen kovaa. Espoonjoen varressa on hieman savisempaa maaperää. Kovalla maaperällä tärinän suojaetäisyys tavara- ja pikajunaliikenteelle on 100 m. Kohteen suunnitellut rakennukset ovat lähimmillään noin 100 m etäisyydellä radasta. Kohteeseen ei kohdistu siten merkittävää tärinäriskiä Kovalla maaperällä kumipyöräliikenteestä aiheutuva tärinän suojaetäisyys on 15 m. Espoonväylä sijaitsee kohteisiin nähden tämän etäisyyden ulkopuolella. Väylän liikenne koostuu kuitenkin lähinnä kevyistä ajoneuvoista ja nopeus on hiljainen, joten kumipyöräliikenteen osalta tärinäriski on hyvin pieni. Arvio runkomeluriskistä Runkomelu etenee parhaiten kovassa maaperässä. Raideliikenteen osalta runkomelun suojaetäisyys on maaperästä, junatyypistä ja nopeudesta riippuen m, joten kohteen Itäisen Jokitien eteläpuoleiset rakennukset sijaitsevat runkomelun riskialueella. Arviointitason 2 laskelmien perusteella kyseisellä alueella runkomelutasot ovat laskennallisesti db. Laskennallinen äänitaso on tässä vaiheessa karkea arvio, ja tasot voivat vielä muuttua esim. rakennusten perustustavasta riippuen. Kumipyöräliikenteen runkomelun riskialue on enimmillään 5 m. Suunnitellut rakennukset eivät sijaitse alle 5 metrin päässä liikenneväylistä. Epäjatkuvuuskohdat kuten esimeriksi kaivonkannet ja kuopat voivat aiheuttaa runkomelua, mutta riski on hyvin pieni, ja mahdollisia haittoja voidaan ehkäistä korjaamalla tien asfaltointia. Suositukset Kohde sijaitsee runkomelun osalta riskialueella, mutta alustavan arvion mukaan alueelle voidaan silti suunnitella asuinrakentamista. Runkomelun osalta on suositeltavaa esittää kaavamääräykseksi runkomelun hallintasuunnitelman vaatimusta ennen rakennusluvan hakemista. Jakelu Kari Kuittinen, kari.kuittinen@yit.fi

13 Lausunto b 13(13) Liitteet Liitteisiin 1-3 ei ole tullut muutoksia, joten päiväykset niissä ovat revision 1a mukaisia. 1. Päivä- ja yöajan melukartat laskettuna +2 m korkeudessa maanpinnasta ennustetilanteessa Päivä- ja yöajan melukartat ehdotetulla meluntorjunnalla laskettuna +2 m korkeudessa maanpinnasta ennustetilanteessa Julkisivuille kohdistuvat suurimmat päiväajan/yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta kriittisimmässä kerroksessa ennustetilanteessa 2030 ilman meluntorjuntaa. 4. Julkisivuille kohdistuvat suurimmat päiväajan/yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta kriittisimmässä kerroksessa ennustetilanteessa 2030 suunnitellulla meluntorjunnalla. Lähteet 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma, nro 993/ Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, opas 02/ Rakentamisohje, Rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimukset Vantaan rakennusvalvonta Raideliikennemelun laskentamalli, Ympäristöministeriön ohje 97, Raideliikennemelun laskentamallin lähtöarvot Sm5-junille, Tutkimusraportti VTT-R , 9/2010. Raimo Eurasto. 6. Helsingin kaupungin meluselvitys 2007, Taustatietoja, 11/2007. Tapio Lahti, Benoît Gouatarbès, Timo Markula. 7. Helsingin raitiovaunut, Risteys- ja vaihdemelun mittaukset, 5/2012. Tapio Lahti. 8. Tieliikennemelun laskentamalli, Ympäristöministeriön ohje 6, Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas Rakennusten akustinen suunnittelu: akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, RIL Mikko Kylliäinen, Valtteri Hongisto.

14 Liite 1 s.1(2) KAVL 2 ajon./vrk Raskaita ajon. 4 % Nopeusrajoitus km/h V V KAVL 10 ajon./vrk Yöllä 6 % Raskaita ajon. 1 % Nopeusrajoitus 30 km/h KAVL 8000 ajon./vrk Raskaita ajon. 15 % Nopeusrajoitus km/h Päiväajan keskiäänitaso L A. eq >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Työ: Liitteen sisältö: a, Espoon Jokisilta Melukartta, ei meluntorjuntaa Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta Liikenne: Vuoden 2030 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo Laatinut: Tämä Petteri on Laine, piilossa DI Variantin Memo-kentässä (i) Pvm: Mittakaava: 1:2000 (A4) Jokisilta 5 meluesteet kaupungilta uusi massoittelu cna HELIMÄKI AKUSTIKOT

15 Liite 1 s.2(2) KAVL 2 ajon./vrk Raskaita ajon. 4 % Nopeusrajoitus km/h V V KAVL 10 ajon./vrk Yöllä 6 % Raskaita ajon. 1 % Nopeusrajoitus 30 km/h KAVL 8000 ajon./vrk Raskaita ajon. 15 % Nopeusrajoitus km/h Yöajan keskiäänitaso L A. eq >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Työ: Liitteen sisältö: a, Espoon Jokisilta Melukartta, ei meluntorjuntaa Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta Liikenne: Vuoden 2030 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) yöllä klo Laatinut: Tämä Petteri on Laine, piilossa DI Variantin Memo-kentässä (i) Pvm: Mittakaava: 1:2000 (A4) Jokisilta 5 meluesteet kaupungilta uusi massoittelu cna HELIMÄKI AKUSTIKOT

16 Liite 2 s.1(2) KAVL 2 ajon./vrk Raskaita ajon. 4 % Nopeusrajoitus km/h V V KAVL 10 ajon./vrk Yöllä 6 % Raskaita ajon. 1 % Nopeusrajoitus 30 km/h KAVL 8000 ajon./vrk Raskaita ajon. 15 % Nopeusrajoitus km/h Päiväajan keskiäänitaso L A. eq >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Työ: Liitteen sisältö: a, Espoon Jokisilta Melukartta, meluntorjunta Espoon suunnitelman mukaan Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta Liikenne: Vuoden 2030 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo Laatinut: Tämä Petteri on Laine, piilossa DI Variantin Memo-kentässä (i) Pvm: Mittakaava: 1:2000 (A4) Jokisilta 5 meluesteet kaupungilta uusi massoittelu cna HELIMÄKI AKUSTIKOT

17 Liite 2 s.2(2) KAVL 2 ajon./vrk Raskaita ajon. 4 % Nopeusrajoitus km/h V V KAVL 10 ajon./vrk Yöllä 6 % Raskaita ajon. 1 % Nopeusrajoitus 30 km/h KAVL 8000 ajon./vrk Raskaita ajon. 15 % Nopeusrajoitus km/h Yöajan keskiäänitaso L A. eq >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Työ: Liitteen sisältö: a, Espoon Jokisilta Melukartta, meluntorjunta Espoon suunnitelman mukaan Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta Liikenne: Vuoden 2030 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) yöllä klo Laatinut: Tämä Petteri on Laine, piilossa DI Variantin Memo-kentässä (i) Pvm: Mittakaava: 1:2000 (A4) Jokisilta 5 meluesteet kaupungilta uusi massoittelu cna HELIMÄKI AKUSTIKOT

18 Liite 3 s.1(2) ajon./vrk n. 4 % us km/h KAVL 10 ajon./vrk Yöllä 6 % Raskaita ajon. 1 % Nopeusrajoitus 30 km/h KAVL 8000 Raskaita a Nopeusraj Päiväajan keskiäänitaso L A. eq >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Työ: Liikenne: Julkisivuihin kohdistuvat melutasot: a, Espoon Jokisilta Vuoden 2030 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo Tämä Pieniin on ympyröihin piilossa Variantin on laskettu Memo-kentässä julkisivun pystylinjaan (i) kohdistuva suurin keskiäänitaso päivällä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin koko rakennuksen julkisivuihin kohdistuva keskiäänitaso päivällä ja yöllä ilman meluntorjuntaa. Laatinut: Petteri Laine, DI Pvm: Mittakaava: 1:10 (A4) Jokisilta 5 meluesteet kaupungilta uusi massoittelu cna HELIMÄKI AKUSTIKOT

19 Liite 3 s.2(2) ajon./vrk n. 4 % us km/h KAVL 10 ajon./vrk Yöllä 6 % Raskaita ajon. 1 % Nopeusrajoitus 30 km/h KAVL 8000 Raskaita a Nopeusraj Yöajan keskiäänitaso L A. eq >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Työ: Liikenne: Julkisivuihin kohdistuvat melutasot: a, Espoon Jokisilta Vuoden 2030 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) yöllä klo Tämä Pieniin on ympyröihin piilossa Variantin on laskettu Memo-kentässä julkisivun pystylinjaan (i) kohdistuva suurin keskiäänitaso yöllä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin koko rakennuksen julkisivuihin kohdistuva keskiäänitaso päivällä ja yöllä ilman meluntorjuntaa. Laatinut: Petteri Laine, DI Pvm: Mittakaava: 1:10 (A4) Jokisilta 5 meluesteet kaupungilta uusi massoittelu cna HELIMÄKI AKUSTIKOT

20 Liite 4 s.1(2) KAVL 8000 Raskaita a Nopeusraj Päiväajan keskiäänitaso L A. eq >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Työ: Liikenne: Julkisivuihin kohdistuvat melutasot: b, Espoon Jokisilta Vuoden 2030 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo Tämä Pieniin on ympyröihin piilossa Variantin on laskettu Memo-kentässä julkisivun pystylinjaan (i) kohdistuva suurin keskiäänitaso päivällä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin koko rakennuksen julkisivuihin kohdistuva keskiäänitaso päivällä ja yöllä suunnitellulla meluntorjunnalla. Laatinut: Petteri Laine, DI Pvm: Mittakaava: 1:10 (A4) Jokisilta 5 meluesteet kaupungilta uusi massoittelu kaavamäär.cna HELIMÄKI AKUSTIKOT

21 Liite 4 s.2(2) KAVL 8000 Raskaita a Nopeusraj Yöajan keskiäänitaso L A. eq >.0 db >.0 db >.0 db >.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Työ: Liikenne: Julkisivuihin kohdistuvat melutasot: b, Espoon Jokisilta Vuoden 2030 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) yöllä klo Tämä Pieniin on ympyröihin piilossa Variantin on laskettu Memo-kentässä julkisivun pystylinjaan (i) kohdistuva suurin keskiäänitaso yöllä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin koko rakennuksen julkisivuihin kohdistuva keskiäänitaso päivällä ja yöllä suunnitellulla meluntorjunnalla. Laatinut: Petteri Laine, DI Pvm: Mittakaava: 1:10 (A4) Jokisilta 5 meluesteet kaupungilta uusi massoittelu kaavamäär.cna HELIMÄKI AKUSTIKOT