Gräsantulli, alue , Espoo

Transkriptio

1 Raportti 24-1h 1(8) Meluselvitys Gräsantulli, alue , Espoo Meluselvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset 24-h Korjauksia liikennetietoihin ja liitteisiin. 24-1g Päivitetty aluenumero, tekstiosa, liikennetiedot ja liitteet. 24-1f Päivitetty nimi, liikennetiedot ja liitteet. 24-1e Päivitetty rakennukset ja liikennetiedot. Lisätty Kehä II:n meluesteet. 24-1d Selostusta päivitetty taloon C kohdistuvien äänitasojen osalta. 24-1c Rakennukset ja tontin tasaus muutettu laskentamalliin. Selostuspohja muutettu. 24-1b Päivitetty versio 24-1a Ensimmäinen versio Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

2 Raportti 24-1h 2(8) Sisällysluettelo 1 Taustatiedot Rakennuskohde Tilaaja Laskutus Selvityksen tarkoitus Lähtötiedot Liikennemäärät Laskentamenetelmä Melumallinnus Epävarmuudet Sallitut äänitasot Laskennan tulokset Melukartat Äänitasot rakennuksen julkisivuilla Äänitasot asuntojen parvekkeilla Äänitasot pihan oleskelualueilla Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys Parvekkeiden ja terassien suojaus melulta Pihan oleskelualueen suojaus melulta... 7 Lähteet... 7 Liitteet... 8 Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

3 Raportti 24-1h 3(8) Taustatiedot 1.1 Rakennuskohde Gräsantulli, alue , Espoo (aiemmin Piispankallio) YIT:n työnro 104 Kohde sijaitsee Gräsanportin ja Gräsantullin risteyksessä 1.2 Tilaaja YIT Rakennus Oy Kari Kuittinen p kari.kuittinen@yit.fi 1.3 Laskutus YIT Rakennus Oy/AR/104 PL Helsinki 1.4 Selvityksen tarkoitus YIT Rakennus Oy on tilannut selvityksen Espoon Gräsantullin suojauksesta tieliikennemelulta. Kohde sisältää kolme 5-7 kerroksista asuinrakennusta. Tässä raportissa rakennuksille on käytetty nimiä talo A, B ja C (katso liitteet). Tämän selvityksen tarkoituksena on tutkia, millaisin melusuojaustoimenpitein kortteliin suunniteltavat rakennukset ja oleskelualueet voidaan toteuttaa. Lausunto perustuu arkkitehtitoimisto Ark idea Oy:n 12/2015 päivitettyihin suunnitelmiin, Maanmittauslaitoksen avoimeen dataan (maastotietokanta 02/2015 ja 2 m korkeusmalli 01/2013), Espoon kaupungin kartoitusosaston toimittamaan pohjakarttaan Espoon kaupungin liikennesuunnitteluosaston toimittamiin liikennetietoihin. 2 Lähtötiedot 2.1 Liikennemäärät Merkittävinä äänilähteinä alueella ovat Länsiväylä, Kehä II, Kuitinmäentie ja Gräsantulli. Teiden liikennemäärät on saatu Espoon kaupungin liikennesuunnitteluyksiköstä. Koska ennustetut liikennemäärät ovat suuremmat kuin nykyiset, ennustetilanne on mitoittava. Liikenne-ennusteessa on otettu huomioon Matinsolmun kehittämishanke. Taulukossa 1 on esitetty laskennassa käytetyt ennusteliikennemäärätiedot. Mikäli tarkempaa tietoa ei ole ollut, liikennemäärän on oletettu jakautuvan siten, että 10 % liikennevirrasta kulkee yöllä ja 90 % päivällä. Tällä oletuksella yöaikainen äänitaso on päiväajan äänitasoa 7 db alempi. Liitteessä 4 on esitetty liikennemäärät kartalla. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

4 Raportti 24-1h 4(8) Taulukko 1. Laskennassa käytetyt tärkeimmät liikennemäärätiedot ennustetilanteessa Väylä Raskaan Nopeusrajoitus KAVL 2035 Yöliikenteen liikenteen [ajon./vrk] osuus [%] osuus [%] [km/h] Länsiväylä (Kehä II liittymästä itään) Länsiväylä (Kehä II liittymän kohdalla) Länsiväylä (Kehä II liittymästä länteen) Kehä II (Gräsanportti - Länsiväylä) Kehä II (Kuitinmäentie - Gräsanportti) Kehä II (Kuitinmäentiestä pohjoiseen) Kuitinmäentie (Kehä II kohdalla) Kuitinmäentie (Gräsantulli - Kehä II) Kuitinmäentie (Gräsantullista länteen) Uuskartananotie Ramppi Kehä II:lta Länsiväylälle länteen Ramppi Kuitinmäentieltä Länsiväylälle länteen Ramppi Länsiväylältä idästä Gräsanlaaksolle etelään Yhdistyneet rampit Kuitinmäentieltä ja Kehä II:lta Uusi Kehän II ramppi Gräsantulli (Gräsanportti - Kehä II) Gräsantulli (Kuitinmäentie - Gräsanportti) Gräsanportti Gräsantörmä Laskentamenetelmä 3.1 Melumallinnus Liikenteen aiheuttamia äänitasoja korttelialueella on arvioitu melulaskentaohjelmistolla CadnaA 4.6, johon sisältyvät tie- ja raideliikennemelun sekä teollisuusmelun pohjoismaiset laskentamallit. CadnaA-ohjelmisto laskee melukartat sille syötetyn kolmiulotteisen maastomallin perusteella. Laskennassa se ottaa huomioon mm. liikenneväylien liikennemäärät, ajonopeuden, maastomuodot, rakennusten sijainnin ja korkeuden sekä heijastukset rakenteista ja Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

5 Raportti 24-1h 5(8) maasta niille määriteltyjen absorptio-ominaisuuksien perusteella. Laskennassa rakennusten julkisivut on oletettu täysin heijastaviksi. Maasto on oletettu täysin absorboivaksi erikseen määrättyjä alueita lukuun ottamatta. Äänitasojen laskemiseksi laskenta-alue on jaettu ruutuihin, joiden koko on 2 x 2 m (liitteet 1 ja 3). Jokainen laskentapiste on kaksi metriä maanpinnan yläpuolella. Valkoisella alueella keskiäänitaso on melukartoissa alle 45 db. Melun leviämisen havainnollistamiseksi 5 db leveille meluvyöhykkeille on lisäksi piirretty ohut musta viiva 1 db välein. Julkisivujen ja parvekkeiden laskennassa julkisivun osan pystylinjalle on asetettu kolmen metrin välein laskentapiste pystysuunnassa. Alimman pisteen korkeus on kaksi metriä alimman kerroksen lattiapinnan yläpuolella. Julkisivujen ja parvekkeiden melukartoissa on esitetty kunkin pystylinjan suurin melutaso kussakin laskentatilanteessa (liite 2). 3.2 Epävarmuudet Tieliikennemelun pohjoismaisen laskentamallin epätarkkuutta on käsitelty julkaisussa Tieliikennemelun laskentamalli [1]. Julkaisussa sanotaan seuraavaa: Yleisesti tämän laskentamallin antamat tulokset vastaavat mittausten keskimääräisiä vapaan kentän äänitason arvoja, so. tulokset sijoittuvat vaihtelualueen puoliväliin (vuosikeskiarvot). Tarkkuus kuitenkin heikkenee, kun etäisyys melulähteestä kasvaa ja tuuliolosuhteet eroavat mallin oletusarvoista. Malli olettaa tuulen suunnan olevan aina lähteeltä vastaanottajalle, joten malli mallintaa aina huonointa tilannetta. Tämän lisäksi mallinnuksen tarkkuuteen vaikuttaa merkittävästi lähtötietojen, kuten liikennetietojen ja maastomallin tarkkuus. Esimerkiksi liikennemäärän kaksinkertaistuminen kasvattaa väylän melua 3 db. 3.3 Sallitut äänitasot Rakennuksen ja oleskelualueiden melusuojaus on toteutettava niin, että valtioneuvoston päätöksessä nro 993/1992 [2] esitetyt melutason ohjearvot täyttyvät. Päätöksen mukaan rakennuksen ulkopuolisen melulähteen aiheuttama melun keskiäänitaso LA,eq saa olla - sisällä asuin-, majoitus- ja potilashuoneissa päivällä klo 7-22 enintään 35 db ja yöllä klo 22-7 enintään 30 db. - piha-alueilla ja muilla oleskelualueilla, kuten parvekkeilla, päivällä klo 7-22 enintään db ja yöllä klo 22-7 enintään 50 db. Uusilla alueilla oleskelualueiden yöohjearvo on 45 db. Kaavoittaja on määritellyt alueen vanhaksi. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

6 Raportti 24-1h 6(8) Laskennan tulokset 4.1 Melukartat Koska tulevaisuuden liikennemäärät ovat suuremmat kuin nykyiset, ratkaisevat ennustetilanteen melukartat alueen melunsuojaustarpeen. Tästä syystä tässä lausunnossa esitetään vain ennustetilanteen melukartat. Melumallinnuksen melukartat on esitetty liitteissä 1-4. Liitteet sisältävät: - Liitteessä 1 on esitetty päivä- ja yöajan melukartat laskettuna +2 m korkeudessa maanpinnasta kussakin laskentaruudussa. - Liitteessä 2 on esitetty julkisivuille ja parvekkeille kohdistuvat suurimmat päivä- ja yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta. - Liitteessä 3 on esitetty päivä- ja yöajan melukartat +2 m korkeudessa maanpinnasta ehdotetulla meluntorjunnalla. - Liitteessä 4 on esitetty laskennassa käytetyt liikennemäärät kartalla. 4.2 Äänitasot rakennuksen julkisivuilla Asemakaavassa rakennuksen ulkovaippaa koskeva ääneneristysvaatimus ΔLA,vaad annetaan rakennuksen julkisivun kohdalla ilman julkisivusta tulevia heijastuksia vallitsevan ja sisällä sallittavan äänitason erotuksena [3]. Suurimmat asuinrakennuksien julkisivuille kohdistuvat melutasot liitteen melukarttojen mukaan vaihtelevat talojen kesken päivällä välillä 61 db (liite 2 s. 1) ja yöllä välillä 54 db (liite 2 s. 2). Kun otetaan huomioon sisätiloissa päiväajan sallittavan melutason ohjearvo 35 db, saadaan ulkovaipan äänitasoerovaatimukseksi ΔLA,vaad = db. Päiväaikaiset melutasot ovat sisätilojen meluntorjunnan mitoituksen kannalta määräävät. 4.3 Äänitasot asuntojen parvekkeilla Liitteen 2 sivuilla 3 ja 4 on esitetty ympyrän sisällä rakennusten parvekkeisiin kohdistuva päivä- ja yöaikainen melutaso ilman heijastusta. Parvekkeisiin kohdistuvat suurimmat melutasot vaihtelevat talojen kesken päiväaikaan 61 db ja yöaikaan db. Parvekkeiden melunsuojaus määräytyy päiväajan melukarttojen mukaan (päiväohjearvo db). 4.4 Äänitasot pihan oleskelualueilla Tontin piha-alueiden äänitasot on esitetty liitteen 1 melukartoissa ennustetilanteessa päivä- ja yöaikaan 2 m korkeudella maanpinnasta. Liikenteestä johtuva keskiäänitaso on päiväaikaan 7 db korkeampi kuin yöllä. Päiväajan melutasot mitoittaa pihan oleskelu- ja leikkialueiden meluntorjunnan. Talojen A ja B välisellä oleskelupihalla päivän keskiäänitaso on maksimissaan db ja talojen B ja C välillä db. 5 Meluntorjuntatoimenpiteet 5.1 Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys Äänitasot rakennusten julkisivuilla vaihtelee jonkin verran kerroksesta riippuen. Erot ovat kuitenkin pieniä, eikä olisi tarkoituksenmukaista antaa kovin monta erilaista vaatimustasoa saman rakennuksen julkisivuille. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

7 Raportti 24-1h 7(8) Talojen julkisivuun kohdistuva melutaso on liitteen 2 s. 1 mukaan suurimmillaan päivällä 61 db. Ääneneristysvaatimukseksi tälle julkisivulle saadaan 61 db - 35 db = 26 db. Alle 30 db asemakaavavaatimuksia ei ole tarpeen antaa. On kuitenkin huomioitava, että mikäli itäpuolen naapuritalot eivät valmistu ennen tätä kohdetta, on julkisivujen melutasot suuremmat. Helimäen lausunnossa 24-1e on tarkasteltu tilannetta, jossa naapurirakennuksia ei ole. 5.2 Parvekkeiden ja terassien suojaus melulta Niillä parvekelinjojen osilla, joihin kohdistuva päiväaikainen melutaso on 62 db, tulee parvekkeet varustaa lasituksin. Lasitusten tarkat vaatimukset määritellään myöhemmin rakennuslupaa haettaessa. Äänen heijastuminen julkisivusta kasvattaa melutasoa 3 db. Mallinnetussa kohdistuvassa melussa ei ole laskettu mukaan tätä heijastusta. Sen vuoksi kaikki parvekkeet, joihin kohdistuva melutaso on yli db, täytyy lasittaa, jotta ohjearvo saavutetaan parvekkeella. 5.3 Pihan oleskelualueen suojaus melulta Päiväajan melutasot mitoittavat oleskelualueiden meluntorjunnan. Korttelin pihojen oleskelualueet voidaan vapaasti sijoittaa alueelle, joka päiväajan melukartassa (liite 1 s.1) ennustetilanteessa näkyy vihreänä tai valkoisena. Liitteen 1 sivun 1 mukaan melutasojen ohjearvot ylittyvät pihasuunnitelmien mukaisilla oleskelualueilla. Liitteessä 3 on esitetty pihojen meluntorjuntatoimenpiteet. Pihojen pohjoisreunalle asennettavan meluesteen tulee olla vähintään 1,5 m korkea mitattuna pihakannesta. Mikäli meluntorjuntaa toteutetaan annetun ehdotuksen mukaan, oleskelualueet voidaan sijoittaa nykyiselle paikalleen tai liitteen 3 sivun 1 melukarttojen mukaan alueille, jotka näkyvät vihreinä tai valkoisena. Jos pihojen oleskelualueet sijoitetaan muualle, ne on suojattava meluestein. Jos rakennusmassoittelu, meluesteiden sijoittelu tms. muuttuu, tilanne tarkistetaan. Melueste voi olla rakenteeltaan betonielementti, tiilimuuraus tai tiivis säänkestävä rakennuslevy, joka on päällystetty molemmin puolin puuverhouksella. Pelkkä puusäleikkö ei toimi meluesteenä. Esteen tulee olla rakenteeltaan tiivis ja sen tulee ulottua maahan saakka. Esteessä voi olla lasi- tai pleksiosia, mutta niiden tulee liittyä tiiviisti esteen muuhun rakenteeseen. Helsingissä Helimäki Akustikot Laatinut: Tuomas Pärnänen, TkK tuomas.parnanen@helimaki.fi Erno Huttunen, DI, FISE A akustiikka p erno.huttunen@helimaki.fi Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

8 Raportti 24-1h 8(8) Lähteet 1. Tieliikennemelun laskentamalli, Ympäristöministeriön ohje 6, Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma, nro 993/ Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas 108. Liitteet 1. Päivä- ja yöajan melukartat laskettuna +2 m korkeudessa maanpinnasta 2. Julkisivuille ja parvekkeille kohdistuvat suurimmat päivä- ja yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta 3. Päivä- ja yöajan melukartat +2 m korkeudessa maanpinnasta ehdotetulla meluntorjunnalla 4. Liikennemäärät Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

9 KAVL 9300 Raskaita 8 % KAVL Raskaita 8 % KAVL 00 Liite 1 s.1(3) KAVL 00 KAVL 2000 KAVL400 KAVL 2000 Päiväajan keskiäänitaso L A. eq >.0 db >.0 db Työ: 24-1h, Gräsantulli - Gräsatullen, Laskentatilanne: Melutilanne ilman meluntorjuntaa Liikenne: Vuoden 2035 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo Korkeus: Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta 1:1500 (A4) 24-1h Piispankallio Cadna 18.cna

10 % Liite 1 s.2(3) KAVL 00 KAVL 2000 Päiväajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A4) >.0 db >.0 db Työ: 24-1h, Gräsantulli - Gräsatullen, Laskentatilanne: Melutilanne ilman meluntorjuntaa Liikenne: Vuoden 2035 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo Korkeus: Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta 24-1h Piispankallio Cadna 18.cna

11 % Liite 1 s.3(3) KAVL 00 KAVL 2000 Yöajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A4) >.0 db >.0 db Työ: 24-1h, Gräsantulli - Gräsatullen, Laskentatilanne: Melutilanne ilman meluntorjuntaa Liikenne: Vuoden 2035 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) yöllä klo Korkeus: Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta 24-1h Piispankallio Cadna 18.cna

12 54 Liite 2 s.1(4) Päiväajan keskiäänitaso L A. eq :500 (A4) >.0 db >.0 db Työ: 24-1h, Gräsantulli - Gräsatullen, Laskentatilanne: Julkisivumelu Liikenne: Vuoden 2035 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo Julkisivuihin Pieniin ympyröihin on laskettu julkisivun pystylinjaan kohdistuva suurin keskiäänitaso päivällä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin ko- kohdistuvat melutasot: ko rakennuksen julkisivuihin kohdistuva keskiäänitaso päivällä ja yöllä. 24-1h Piispankallio Cadna 18.cna

13 Liite 2 s.2(4) Yöajan keskiäänitaso L A. eq :500 (A4) >.0 db >.0 db Työ: 24-1h, Gräsantulli - Gräsatullen, Laskentatilanne: Julkisivumelu Liikenne: Vuoden 2035 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) yöllä klo Julkisivuihin Pieniin ympyröihin on laskettu julkisivun pystylinjaan kohdistuva suurin keskiäänitaso yöllä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin ko- kohdistuvat melutasot: ko rakennuksen julkisivuihin kohdistuva keskiäänitaso päivällä ja yöllä. 24-1h Piispankallio Cadna 18.cna

14 Liite 2 s.3(4) Päiväajan keskiäänitaso L A. eq :500 (A4) >.0 db >.0 db Työ: 24-1h, Gräsantulli - Gräsatullen, Laskentatilanne: Parvekemelu Liikenne: Vuoden 2035 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo Parvekkeille Pieniin ympyröihin on laskettu parvekelinjaan kohdistuva suurin keskiäänitaso päivällä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin koko ra- kohdistuvat melutasot: kennuksen parvekkeille kohdistuva keskiäänitaso päivällä ja yöllä. 24-1h Piispankallio Cadna 18.cna

15 Liite 2 s.4(4) Yöajan keskiäänitaso L A. eq :500 (A4) >.0 db >.0 db Työ: 24-1h, Gräsantulli - Gräsatullen, Laskentatilanne: Parvekemelu Liikenne: Vuoden 2035 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) yöllä klo Parvekkeille Pieniin ympyröihin on laskettu parvekelinjaan kohdistuva suurin keskiäänitaso yöllä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin koko ra- kohdistuvat melutasot: kennuksen parvekkeille kohdistuva keskiäänitaso päivällä ja yöllä. 24-1h Piispankallio Cadna 18.cna

16 % Liite 3 s.1(2) KAVL 00 KAVL 2000 Meluaita +1,5 m pihakannesta Päiväajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A4) >.0 db >.0 db Työ: 24-1h, Gräsantulli - Gräsatullen, Laskentatilanne: Melutilanne ehdotetulla meluntorjunnalla. Meluaita on esitetty sinisellä viivalla. Liikenne: Vuoden 2035 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo Korkeus: Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta 24-1h Piispankallio Cadna 18.cna

17 % Liite 3 s.2(2) KAVL 00 KAVL 2000 Meluaita +1,5 m pihakannesta Yöajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A4) >.0 db >.0 db Työ: 24-1h, Gräsantulli - Gräsatullen, Laskentatilanne: Melutilanne ehdotetulla meluntorjunnalla. Meluaita on esitetty sinisellä viivalla. Liikenne: Vuoden 2035 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) yöllä klo Korkeus: Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta 24-1h Piispankallio Cadna 18.cna

18 Liite 4 s.1(1) Raskaita 4 KAVL KAVL 9300 Raskaita 8 % KAVL Raskaita 8 % KAVL 00 KAVL Raskaita 8 % KAVL Raskaita 8 % KAVL 00 KAVL KAVL400 KAVL 00 KAVL 2000 KAVL 2000 KAVL KAVL Yöllä 5 % KAVL KAVL 9100 KAVL 7500 KAVL 400 KAVL KAVL 260 Yöllä 6 % KAVL 200 Yöllä 6 % KAVL 10 KAVL 260 Yöllä 5 % KAVL 200 Yöllä 5 % KAVL Päiväajan keskiäänitaso L A. eq >.0 db >.0 db 1:3000 (A4) Työ: 24-1h, Gräsantulli - Gräsatullen, Sisältö: Liikennemäärät 24-1h Piispankallio Cadna 18.cna