Torpantie 33, Järvenpään kaupunki, Kinnari, kortteli 562

Transkriptio

1 Lausunto a Meluselvitys kaavaluonnosta varten Torpantie 33, Järvenpään kaupunki, Kinnari, kortteli 562 Meluselvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset ei muutoksia, nämä voi jättää kokonaan pois. Muutokset luetellaan niin, että tuorein muutos on ylimpänä.

2 Lausunto a 2(9) Sisällysluettelo 1 Johdanto Kohde Tilaaja Selvityksen tarkoitus Laskentaperusteet Liikennemäärät Melumallinnus Sallitut äänitasot Alueen meluntorjuntatoimenpiteet Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys Parvekkeiden suojaus melulta Pihan oleskelualueen suojaus melulta Tärinä ja runkomelu Arvio tärinä- ja runkomeluriskeistä Ehdotus kaavamääräyksiksi... 8 Lähteet... 9 Liitteet... 9 Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

3 Lausunto a 3(9) Johdanto 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Kortteli 562, Tontti 1 Torpantie Järvenpää Järvenpään kaupunki / Kaupunkikehitys, asemakaavoitus Terttu-Elina Wainio Seutulantie JÄRVENPÄÄ puh: terttu-elina.wainio@jarvenpaa.fi Laskutusosoite: Järvenpään kaupunki / Kaupunkikehitys, asemakaavoitus Seudullinen talouspalvelukeskus PL TUUSULA 1.3 Selvityksen tarkoitus Järvenpään kaupunki on tilannut selvityksen Kinnarin kaupunginosan korttelin 562 suojauksesta tie- ja raideliikennemelulta asemakaavamuutosta varten. Tämän selvityksen tarkoituksena on tutkia millaiset vaatimukset meluntorjunnalle on asemakaavassa asetettava, jotta kortteliin suunniteltava rakennus ja sen oleskelualueet voidaan toteuttaa. Samalla esitetään ehdotus kaavamääräyksistä tärinän ja runkomelun osalta. Lausunto perustuu päivättyyn kaavaluonnokseen, Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy:n päivättyihin havainnekuviin, sekä Järvenpään kaupungin kartoitusosaston toimittamaan pohjakarttaan. 2 Laskentaperusteet 2.1 Liikennemäärät Tieliikenne Pääasiallisina äänilähteinä alueella ovat Torpantie, Sahankaari, Puistotie ja Keskitalontie. Teiden liikennemäärät on saatu Järvenpään kaupungin liikennesuunnitteluosastolta. Syksyn keskimääräinen arkivuorokausiliikenne nykytilanteessa, sekä ennuste vuodelle 2030 on esitetty taulukossa 2.1. Taulukossa on esitetty myös tieosuuksien nopeusrajoitukset ja raskaan liikenteen osuus. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

4 Lausunto a 4(9) Taulukko 2.1 Tieosuus Nykyinen KAVL (ajoneuvoa/vrk) Ennustettu KAVL (ajoneuvoa/vrk) Raskas liikenne nykyinen / ennuste (%) Nopeusrajoitus (km/h) Torpantie / 9 40 Sahankaari, Torpantien ja Puistotien väliltä / 9 40 Keskitalontie / 9 40 Sahankaari, Torpantien risteyksestä länteen Puistotie, Sahankaaren risteyksestä pohjoiseen Puistotie, Sahankaaren risteyksestä etelään / / / Raideliikenne Taulukko 2.2 Liikennemäärän on oletettu jakautuvan niin, että 10 % liikennevirrasta kulkee yöllä ja 90 % päivällä. Tällä oletuksella korttelin yöaikainen äänitaso on melukartoissa aina 7 db päiväaikaista alempi. Kaava-alueen raideliikenteen melunlähteenä on mallinnettu Järvenpään kautta pohjoisetelä suunnassa kulkeva rautatie. Junatiedot on saatu VR Track Oy:ltä (liikennesuunnittelija Maija Pitkänen). Liikennetiedot on annettu nykytilanteessa ja vuonna 2030 ennustetun raideliikenteen mukaisesti. Laskennassa käytetyt junatyypit, pituudet, nopeudet sekä lukumäärät on esitetty taulukoissa 2.2 ja 2.3. Koska junat hidastavat vauhtiaan aseman läheisyydessä, mallinnuksessa on käytetty maksiminopeuksien sijaan arvioituja todellisia junanopeuksia. Junatiedot, Järvenpää Nykytilanne Junatyyppi Junapituudet Nopeudet Junien lukumäärä (m) (km/h) Päivä (7-12) Yö (22-7) Henkilöjunat Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat Pendolinot, Sm Sr2-veturin vetämät IC2-junat Paikallisjunat, Sm Tavarajunat Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat junat Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat junat Taulukossa ensimmäinen luku on junien määrä pohjoiseen päin ja toinen luku junien määrä etelään päin Yhteensä: Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

5 Lausunto a 5(9) Taulukko 2.3 Junatiedot, Järvenpää Ennustetilanne 2030 Junatyyppi Junapituudet Nopeudet Junien lukumäärä (m) (km/h) Päivä (7-12) Yö (22-7) Henkilöjunat Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat Pendolinot, Sm Sr2-veturin vetämät IC2-junat Paikallisjunat, Sm Tavarajunat Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat junat Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat junat Taulukossa ensimmäinen luku on junien määrä pohjoiseen päin ja toinen luku junien määrä etelään päin 2.2 Melumallinnus Yhteensä: Ennustettujen raideliikennetietojen lähteenä on käytetty Liikenneviraston vuoden 2010 julkaisua: Kerava-Riihimäki lisäraiteiden YVA, Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Liikenteen aiheuttamia äänitasoja korttelialueella on arvioitu melulaskentaohjelmistolla Cadna A 4.2, johon sisältyvät tieliikennemelun ja raideliikennemelun pohjoismaiset laskentamallit. Ohjelmisto laskee melukartat sille syötetyn kolmiulotteisen maastomallin perusteella. Laskennassa se ottaa huomioon mm. liikenneväylien liikennemäärät, ajonopeuden, maastomuodot, rakennusten sijainnin ja korkeuden sekä heijastukset rakenteista ja maasta niille määriteltyjen absorptio-ominaisuuksien perusteella. Laskennassa maanpinta ja rakennukset on oletettu täysin heijastavaksi. Liitteissä 1-3 esitetty lasketut liikenteen aiheuttamat päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot L A,eq,07-22 ja L A,eq,22-07 korttelialueella 2 m korkeudella maanpinnasta sekä liitteissä 1 ja 2 myös 3. ja 5. kerroksen korkeudella 2 m kerroksen lattiatason yläpuolella. Äänitasojen laskemiseksi laskenta-alue on jaettu ruutuihin, joiden koko on 2 x 2 m². Melukartoissa keskiäänitasot meluvyöhykkeillä on merkitty seuraavasti: - vaaleanvihreä osoittaa yöajan melukartassa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 45 db - tummanvihreä osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 50 db. - oranssi osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää valtioneuvoston päätöksen mukaisen pihan oleskelualueen ohjearvon 55 db. - punainen osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 60 db. - ruskea osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 65 db. Valkoisella alueella keskiäänitaso on päiväajan melukartassa alle 50 db ja yöajan melukartassa alle 45 db. Melun leviämisen havainnollistamiseksi 5 db leveille meluvyöhykkeille on lisäksi piirretty ohut musta viiva 1 db välein. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

6 Lausunto a 6(9) Sallitut äänitasot Rakennuksen ja oleskelualueiden melusuojaus on toteutettava niin, että valtioneuvoston päätöksessä nro 993/1992 [1] esitetyt melutason ohjearvot täyttyvät. Päätöksen mukaan rakennuksen ulkopuolisen melulähteen aiheuttama melun keskiäänitaso L A,eq saa olla - sisällä asuin-, majoitus- ja potilashuoneissa päivällä klo 7-22 enintään 35 db ja yöllä klo 22-7 enintään 30 db. - opetus- ja kokoontumistiloissa päivällä klo 7-22 enintään 35 db. Yöohjearvoa ei opetus- ja kokoontumistiloissa sovelleta. - liike- ja toimistohuoneissa melun keskiäänitaso päivällä klo 7-22 saa olla 45 db. Yöohjearvoa ei liike- ja toimistohuoneisiin sovelleta. - piha-alueilla ja muilla oleskelualueilla, kuten parvekkeilla melun aiheuttama keskiäänitaso saa olla päivällä enintään 55 db ja yöllä 50 db. Uusilla alueilla oleskelualueiden yöohjearvo on 45 db. Tässä selvityksessä tarkasteltava alue on tulkittu vanhaksi, sillä se sijaitsee olemassa olevien liikenneväylien läheisyydessä jo rakennetussa ympäristössä. Uusien alueiden ohjearvo on tarkoitettu käytettäväksi suunniteltaessa rakentamattomien alueiden maankäyttöä, jolloin melun leviämiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi liikenneväylien suuntauksella ja sijoittamisella. 4 Alueen meluntorjuntatoimenpiteet 4.1 Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys Asemakaavassa rakennuksen ulkovaippaa koskeva ääneneristysvaatimus ΔL A,vaad annetaan rakennuksen julkisivun kohdalla ilman julkisivusta tulevia heijastuksia vallitsevan ja sisällä sallittavan äänitason erotuksena [2]. Melukarttoihin sisältyy heijastus rakennusten julkisivuista ja muista kovista pystyrakenteista. Rakennuksen julkisivuihin kohdistuvan äänen äänitaso on pienempi kuin melukartat osoittavat, koska melukartta sisältää julkisivujen kohdalla sekä julkisivuun kohdistuvan että julkisivusta heijastuneen äänen, joka on kulkemassa julkisivusta pois. Julkisivusta pois kulkeutuva ääni ei ole ääntä, joka siirtyisi rakennuksen sisälle eikä valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista koske sitä. Koska rakennusten julkisivut ovat yleensä lähes täydellisesti ääntä heijastavia, rakennuksen ulkokuoren ääneneristystä koskevaa kaavamääräystä määritettäessä melukarttojen osoittamista lukuarvoista on vähennettävä 3 db [3]. Äänitaso korkean rakennuksen julkisivuilla vaihtelee jonkin verran kerroksesta riippuen. Asuinkerroksissa erot ovat kuitenkin pieniä, eikä olisi tarkoituksenmukaista antaa kovin monta erilaista vaatimustasoa saman rakennuksen julkisivuille. Julkisivun kohdalla vallitsevan ja sisällä sallittavan äänitason ero ΔL A,vaad on suurimmillaan 64 db 35 db = 29 db. Rakennuksen ulkokuoren ääneneristystä koskevan asemakaavamääräyksen tekstiksi muodostuu siten: Rakennuksen Torpantien ja Sahankaaren puoleiset julkisivut on suunniteltava niin, että ilman julkisivusta tulevia heijastuksia vallitsevan ja sisällä sallittavan äänitason ero ΔL A,vaad on asuintiloissa vähintään 29 db A-painotettuna. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

7 Lausunto a 7(9) Rakennuksen ikkunoiden, ikkunaovien, ulkoseinärakenteiden ja mahdollisten korvausilmaventtiilien ääneneristys on mitoitettava menetelmällä, joka ottaa huomioon rakennusosien muodostaman kokonaisuuden, niiden pinta-alat sekä huonetilan pinta-alan. Tällaisia menetelmiä on esitetty ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 108 [2] sekä ohjeen RIL luvussa 8.4 [3]. 4.2 Parvekkeiden suojaus melulta Rakennuksen julkisivulla parvekkeet on lasitettava, sillä äänitaso ylittää valtioneuvoston päätöksen mukaisen melutason ohjearvon 55 db päivällä ja 50 db yöllä. Parvekkeille muodostuva äänitaso riippuu suuresti käytettävän lasipaksuuden lisäksi mm. tiivistyksistä, kaideratkaisusta, parvekkeen sijainnista suhteessa rakennuksen julkisivuun, parvekkeen lasipinta-alasta sekä rakenteiden liitoksista. Koska asemakaavavaiheessa rakennuksen muoto, ja parvekkeiden sijainti rakennuksen julkisivulla ei ole tiedossa, ei ole mahdollista antaa tarkkaa vaatimusta lasituksen ääneneristävyydelle. Parvekkeiden ääneneristystä koskevan asemakaavamääräyksen tekstiksi muodostuu siten: Rakennuksen parvekkeiden melunsuojaus on toteutettava siten, ettei liikenteestä johtuva keskiäänitaso L A,eq parvekkeilla ylitä päiväaikaan 55 db tai yöaikaan 50 db A- painotettuna. Parvekkeiden lasituksen tyyppi ja lasipaksuus tulee määrittää rakennuslupavaiheessa tehdyn meluselvityksen perusteella, jossa rakennuksen lopullinen muoto ja sijainti tontilla ovat varmistuneet. 4.3 Pihan oleskelualueen suojaus melulta Korttelin pihan oleskelualueella keskiäänitaso ylittää valtioneuvoston päätöksen mukaisen melutason päiväohjearvon 55 db sekä yöohjearvon 50 db, joten piha on suojattava liikennemelulta. Piha-alueelle muodostuva äänitaso riippuu pihan sijainnista suhteessa rakennusmassaan, ja erityisesti sen korkeusasemasta suhteessa ympäröivään maastoon ja melulähteisiin. Koska piha-alueen sijaintia suhteessa rakennusmassaan tai sen tarkkaa korkoa ei ole asemakaavavaiheessa määritetty, ei ole mahdollista antaa tarkkoja vaatimuksia pihaalueen sijoituksesta, tai meluesteen sijainnista ja korkeudesta. Piha-alueen ääneneristystä koskevan asemakaavamääräyksen tekstiksi muodostuu siten: Rakennuksen piha-alueen melunsuojaus on toteutettava siten, ettei liikenteestä johtuva keskiäänitaso L A,eq parvekkeilla ylitä päiväaikaan 55 db tai yöaikaan 50 db A- painotettuna. Liitteessä 3 on esitetty kolme vaihtoehtoa pihan melunsuojaukselle, joilla melutason ohjearvot täyttyvät osalla pihasta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa rakennuksen eteläpuolelle on asetettu 3,5 metriä korkea meluvalli. Toisessa vaihtoehdossa samaan paikkaan, autopaikkojen reunalle, on lisätty 3,5 m korkea autokatos. Kolmannessa vaihtoehdossa rakennusmassaa on jatkettu tontin kaakkoisrajalle. Liitteen 3 äänitasoja tulee tarkastella lähinnä suuntaa antavina, sillä erityisesti kahden ensimmäisen vaihtoehdon kohdalla tulokset riippuvat voimakkaasti piha-alueen korkeustasosta suhteessa melulähteeseen ja meluesteisiin. Pihan oleskelualueiden melunsuojauksen toimivuus tulee todentaa rakennuslupavaiheessa tehdyllä meluselvityksillä, jossa piha-alueen lopullinen sijainti ja korkeusasema suhteessa ympäröivään maastoon ovat tiedossa. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

8 Lausunto a 8(9) Tärinä ja runkomelu 5.1 Arvio tärinä- ja runkomeluriskeistä VTT:n vuonna 2008 julkaisemassa ohjeessa Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi esitettyjen tärinän turvaetäisyyksien perusteella koko alue sijaitsee riskialueella. Tästä syystä tärinän mahdollisesti aiheuttamat haitat tulee arvioida tarkemmalla selvityksellä joka voidaan tehdä joko laskentamalleihin tai alueella tehtäviin mittauksiin perustuen. Rakennusten suunnittelussa tulee täyttää vähintään ohjeessa esitetyt suositukset uudisrakennusten osalta (tärinäluokka C) [6]. VTT:n vuonna 2009 julkaisemassa esiselvityksessä Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi [5] esitettyjen turvaetäisyyksien perusteella riskialue runkomelun osalta alueella ulottuu noin metrin etäisyydelle riippuen maapohjasta. Kovilla maaperillä riskialue ulottuu edellä mainitun vaihteluvälin ylärajalle ja pehmeillä maalajeilla alarajalle. Riskialueella tulee rakennusten suunnittelussa huomioida runkomelun mahdollisesti aiheuttamat haitat tarkemmalla selvityksellä, joka voidaan tehdä joko laskentamalleihin tai alueella tehtäviin mittauksiin perustuen. Rakennusten suunnittelussa tulee täyttää ohjeessa esitetyt suositukset runkomelun osalta. Asuinrakennuksissa, joille kaavavaatimuksena esitetään tiukempi vaatimus ulkovaipan ilmaääneneristävyydestä rajaarvona L prm enintään 30 db ja muille asuinrakennuksille L prm enintään 35 db. Lähialueella (Lepolan alue, raportti Helimäki a, ) Järvenpään kaupungin toimeksiannosta tekemiemme selvitysten perusteella edellä mainitut riskialueet ovat oikeassa suuruusluokassa. Pehmeiden maalajien alueella tulee runkomelun osalta kuitenkin huomioida, että rakennuksen tukeutuessa perustuksien esim. paalutusten osalta kovaan maaperään, runkomelualueen riskialue voi ulottua lähes edellä esitettyä kovien maalajien riskialueen etäisyyttä vastaavalle etäisyydelle. 5.2 Ehdotus kaavamääräykseksi Kohdassa 5.1 esitettyjen näkökohtien perusteella koko alue on tärinän ja runkomelun suhteen riskialuetta. Näin ollen asemakaavassa on perusteltua antaa koko tarkasteltavalle alueelle tärinän ja runkomelun tarkempaa selvittämistä koskeva kaavamääräys, joka voidaan muotoilla esimerkiksi seuraavasti: Rautatieliikenteen tärinähaittojen vähentämiseksi asuinrakennusten rakenteet on suunniteltava niin, että rakennuksissa saavutetaan VTT:n ohjeen (2004) määrittelemät C- luokan värähtelyn suositusarvot ja runkomelun osalta VTT:n esiselvityksen (2009) tarkoittama maksimitaso (L prm on enintään 35 db asuinrakennuksissa). Rakenteet tulee suunnitella niin, että vältetään resonanssin vaikutus tärinätasoihin. Rakennukset on tarpeen mukaan eristettävä maaperästä runkomelun vaimentamiseksi. Eristimien tarve on arvioitava tarkistusmittauksien avulla. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

9 Lausunto a 9(9) Tampereella Henry Niemi Pekka Taina tekn. kand. dipl.ins. Helimäki Akustikot Tampere Helimäki Akustikot - Helsinki Pinninkatu 58 A Temppelikatu 6 B Tampere Helsinki p p henry.niemi@helimaki.fi pekka.taina@helimaki.fi Lähteet 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma, nro 993/ Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas Kylliäinen, M. & Hongisto, V Rakennusten akustinen suunnittelu: akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, RIL Talja, A., Vepsä, A., Kurkela, J. ja Halonen, M Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT tiedotteita Talja, A. ja Saarinen, A Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, Esiselvitys, VTT tiedotteita Talja, A Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita Liitteet 1. Nykytilanteen melukartat (6 s.) 2. Ennustetilanteen melukartat (6 s.) 3. Pihan melunsuojauksen tarkastelu (4 s.) Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

10 Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 1 Liikenne: Nykytilanne, päivä Korkeus: 2 m maanpinnasta a Torpantie meluselvitys, ei meluesteitä.cna

11 Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 1 Liikenne: Nykytilanne, päivä Korkeus: 3. krs (60,5 m + 2 m) a Torpantie meluselvitys, ei meluesteitä.cna

12 Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 1 Liikenne: Nykytilanne, päivä Korkeus: 5. krs (66,5 m + 2 m) a Torpantie meluselvitys, ei meluesteitä.cna

13 Yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-7 > 45.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 1 Liikenne: Nykytilanne, yö Korkeus: 2 m maanpinnasta a Torpantie meluselvitys, ei meluesteitä.cna

14 Yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-7 > 45.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 1 Liikenne: Nykytilanne, yö Korkeus: 3. krs (60,5 m + 2 m) a Torpantie meluselvitys, ei meluesteitä.cna

15 Yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-7 > 45.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 1 Liikenne: Nykytilanne, yö Korkeus: 5. krs (66,5 m + 2 m) a Torpantie meluselvitys, ei meluesteitä.cna

16 Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 2 Liikenne: Ennuste 2030, päivä Korkeus: 2 m maanpinnasta a Torpantie meluselvitys, ei meluesteitä.cna

17 Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 2 Liikenne: Ennuste 2030, päivä Korkeus: 3. krs (60,5 m + 2 m) a Torpantie meluselvitys, ei meluesteitä.cna

18 Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 2 Liikenne: Ennuste 2030, päivä Korkeus: 5. krs (66,5 m + 2 m) a Torpantie meluselvitys, ei meluesteitä.cna

19 Yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-7 > 45.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 2 Liikenne: Ennuste 2030, yö Korkeus: 2 m maanpinnasta a Torpantie meluselvitys, ei meluesteitä.cna

20 Yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-7 > 45.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 2 Liikenne: Ennuste 2030, yö Korkeus: 3. krs (60,5 m + 2 m) a Torpantie meluselvitys, ei meluesteitä.cna

21 Yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-7 > 45.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 2 Liikenne: Ennuste 2030, yö Korkeus: 5. krs (66,5 m + 2 m) a Torpantie meluselvitys, ei meluesteitä.cna

22 Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 3 Liikenne: Ennuste 2030, päivä Korkeus: 2 m maanpinnasta Rakennuksen eteläpuolella (h = 3,5 m) a Torpantie meluselvitys.cna

23 AUTOKATOS Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 3 Liikenne: Ennuste 2030, päivä Korkeus: 2 m maanpinnasta Autokatos (h = 3,5 m) a Torpantie meluselvitys_autokatos.cna

24 V IV IV Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 3 Liikenne: Ennuste 2030, päivä Korkeus: 2 m maanpinnasta a Torpantie meluselvitys, rakennus suojaa.cna

25 Yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-7 > 45.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 3 Liikenne: Ennuste 2030, yö Korkeus: 2 m maanpinnasta Rakennuksen eteläpuolella (h = 3,5 m) a Torpantie meluselvitys.cna

26 AUTOKATOS Yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-7 > 45.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 3 Liikenne: Ennuste 2030, yö Korkeus: 2 m maanpinnasta Autokatos (h = 3,5 m) a Torpantie meluselvitys_autokatos.cna

27 V IV IV Yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-7 > 45.0 db Työ: a Meluselvitys, Torpantie 33, Liite 3 Liikenne: Ennuste 2030, yö Korkeus: 2 m maanpinnasta a Torpantie meluselvitys, rakennus suojaa.cna