Hoviahontie 2, Pyhäselkä

Transkriptio

1 Lausunto a 1(6) Hoviahontie 2, Pyhäselkä Meluselvitys Lausunnon muutokset Numero Päiväys Muutokset a Ensimmäinen versio ä. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

2 Lausunto a 2(6) Sisällysluettelo 1 Johdanto Rakennuskohde Tilaaja Selvityksen tarkoitus Sallitut äänitasot Laskentaperusteet Melulähteet Melumallinnus Melusuojaustoimenpiteet Piha-alueiden suojaus melulta Asuntojen ulkovaippojen äänitasoerovaatimukset... 5 Lähteet... 6 Liitteet... 6 Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

3 Lausunto a 3(6) Johdanto 1.1 Rakennuskohde Hoviahontie Hammaslahti 1.2 Tilaaja Joensuun Tilakeskus-liikelaitos Ari Korhonen Yliopistokatu Joensuu p ari.korhonen@jns.fi 1.3 Selvityksen tarkoitus Joensuun Tilakeskus-liikelaitos on tilannut meluselvityksen Joensuun Pyhäselän alueella osoitteessa Hoviahontie 2 sijaitsevaan tonttiin liittyen. Tontilla sijaitsee vanha hirsirakennus, joka on perustettu maanvaraisesti luonnonkivien varaan. Rakennus on toiminut viime vuodet museona, mutta aiemmin rakennuksessa on ollut kaksi asuntoa. Tämä selvitys on tehty kaavamuutostyön tueksi. Tarkoituksena on tarkastella minkälaisilla melunsuojaustoimenpiteillä olemassa oleva rakennus/tontti on kaavoitettavissa takaisin asuinkäyttöön. Lausunto perustuu Joensuun kaupungin teknisen osaston toimittamaan pohjakarttaan. 2 Sallitut äänitasot Rakennuksen ja oleskelualueiden melusuojaus on toteutettava niin, että valtioneuvoston päätöksessä nro 993/1992 [1] esitetyt melutason ohjearvot täyttyvät. Päätöksen mukaan rakennuksen ulkopuolisen melulähteen aiheuttama melun keskiäänitaso L A,eq saa olla - sisällä asuin-, potilas, ja majoitushuoneissa päivällä klo 7-22 keskiäänitaso saa olla enintään 35 db ja yöllä klo 22-7 enintään 30 db. - ulkona asumiseen käytettävillä alueilla sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla keskiäänitaso saa olla päivällä enintään 55 db ja yöllä 50 db. Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db. Tässä selvityksessä alue on tulkittu vanhaksi alueeksi, jolloin yöajan ohjearvona on käytetty 50 db. 3 Laskentaperusteet 3.1 Melulähteet Raideliikenne Junamäärät, junien pituudet ja ajonopeudet kohteen kohdalla on saatu VR:ltä. Liikennetiedot on annettu nykytilanteessa sekä vuonna 2030 ennustetun raideliikenteen mukai- Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

4 Lausunto a 4(6) sesti. Laskennassa käytetyt junatyypit, pituudet, nopeudet sekä lukumäärät on esitetty taulukossa 2.1. Taulukko 3.1: VR:ltä saadut junaliikennetiedot kohteen kohdalla. Junatyyppi Junapituudet Nopeudet Junien lukumäärä (m) (km/h) Päivä (7-12) Yö (22-7) Henkilöjunat 9 / 12 3 / 6 Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat / 10 2 / 4 Pendolinot / 2 1 / 2 Tavarajunat 14 / 14 6 / 6 Suomalaisista vaunuista koostuvat tavarajunat / 7 5 / 5 Venäläisistä vaunuista koostuvat tavarajunat / 7 1 / 1 Taulukossa ensimmäinen luku on ohi kulkevien junien määrä nykytilanteessa ja toinen luku junien määrä ennustetilanteessa vuonna Tieliikenne 3.2 Melumallinnus Tieliikenteen melulähteenä alueella on huomioitu Hammaslahdentie. Tien liikennemäärä on saatu Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Hammaslahdentien keskimääräinen arkivuorokausiliikenne on: - nykytilanteessa 1849 ajon/vrk - vuoden 2040 ennustetilanteessa 2126 ajon/vrk Nopeusrajoituksena liikenteen aiheuttamia melutasoja laskettaessa on tiellä käytetty 40 km/h. Raskaan liikenteen osuus on 5,2 %. Liikennemäärän on oletettu jakautuvan niin, että 10 % liikennevirrasta kulkee yöllä ja 90 % päivällä. Liikenteen aiheuttamia äänitasoja on arvioitu melulaskentaohjelmistolla Cadna A 4.3, johon sisältyvät tieliikennemelun ja raideliikennemelun pohjoismaiset laskentamallit. Ohjelmisto laskee melukartat sille syötetyn kolmiulotteisen maastomallin perusteella. Laskennassa se ottaa huomioon mm. liikenneväylien liikennemäärät, ajonopeuden, maastomuodot, rakennusten sijainnin ja korkeuden sekä heijastukset rakenteista ja maasta niille määriteltyjen absorptio-ominaisuuksien perusteella. Laskennassa rakennusten julkisivut on oletettu täysin heijastaviksi. Äänitasojen laskemiseksi laskenta-alue on jaettu ruutuihin, joiden koko on 2 x 2 m. Melukartoissa keskiäänitasot meluvyöhykkeillä on merkitty seuraavasti - vaaleanvihreä osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 45 db - tummanvihreä osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 50 db. - oranssi osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 55 db. - punainen osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 60 db. - ruskea osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 65 db - purppura osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 65 db Valkoisella alueella keskiäänitaso on päiväajan melukartassa alle 50 db ja yöajan melukartassa alle 45 db. Melun leviämisen havainnollistamiseksi 5 db leveille meluvyöhykkeille on lisäksi piirretty ohut musta viiva 1 db välein. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

5 Lausunto a 5(6) Melusuojaustoimenpiteet Tulevaisuuden liikennemäärillä lasketut melutasot ovat päiväaikaan n. 0,1 db ja yöaikaan n. 0,6 db korkeammat kuin nykyiset. Näin ollen tulevaisuuden liikennemäärillä lasketut melukartat määrittelevät kohteen melunsuojaustarpeen. Päiväaikaan melutasot ovat noin 3 db korkeammat kuin yöaikaan, joten huomioimalla kohdassa 2 esitetyt ohjearvot voidaan todeta, että yöajan melutasot määrittelevät sekä pihan melunsuojaustarpeen että ulkovaipan äänitasoerovaatimuksen. 4.1 Piha-alueiden suojaus melulta Pihan leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa tulevaisuuden yöajan melukartan perusteella alueille, joilla alitetaan 50 db. Nämä näkyvät melukartassa joko vaalean vihreinä tai valkoisina. Melukartan perusteella ohjearvot saavutetaan rakennuksen lounaispuolella puolipallon muotoisella alueella, joka ulottuu rakennuksen julkisivusta noin 3,5 metrin etäisyydelle ja on leveydeltään enimmillään noin 8,5m. Mikäli pihan leikki- ja oleskelualueet halutaan sijoittaa muualle, tulee ne suojata meluestein. Liitteen melukartoissa on esitetty kaksi vaihtoehtoa meluesteiden sijoittelusta, joilla ohjearvot täyttävää aluetta saadaan hieman kasvatettua. Melukartoissa melueste näkyy sinisenä viivana ja molemmissa vaihtoehdoissa sen korkeutena on käytetty 3,5m maanpinnasta mitattuna. Mikäli alueelle sijoitetaan uudisrakennus, on suositeltavaa pyrkiä suojaamaan pihaalueet rakennusmassoilla ja sijoittaa piha-alueet rakennusmassan lounaispuolelle. Tarvittaessa melusuojausta voidaan täydentää meluestein. Meluesteiden tarve sekä sijoittelu ja vaadittava korkeus tulee suunnitteluvaiheessa tarkistaa laatimalla suunnitelmien perusteella melukartat. Melueste voi olla rakenteeltaan betonielementti, tiilimuuraus tai tiivis rakennuslevy. Melueste voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa myös maavallina, autokatoksena tai muuna rakennuksena kunhan se täyttää meluesteeltä vaadittavat tiiveysvaatimukset. Pelkkä puusäleikkö ei toimi meluesteenä. Esteen tulee olla rakenteeltaan tiivis ja sen tulee ulottua maahan saakka. Esteen tulee liittyä tiiviisti myös sivusuunnassa sitä rajaaviin rakenteisiin. Esteessä voi olla lasi- tai pleksiosia mutta myös niiden tulee liittyä tiiviisti esteen muuhun rakenteeseen. Lasiosan lasitukseksi sopii useimmissa tapauksissa esimerkiksi laminoitu lasi 4+4 mm. 4.2 Asuntojen ulkovaippojen äänitasoerovaatimukset Asemakaavassa rakennuksen julkisivun ääneneristysvaatimus annetaan rakennuksen julkisivun kohdalla ilman julkisivusta tulevia heijastuksia vallitsevan ja sisällä sallittavan äänitason erotuksena. Melukarttoihin sisältyy heijastus rakennusten julkisivuista ja muista kovista pystyrakenteista. Rakennuksen julkisivuihin kohdistuvan äänen äänitaso on pienempi kuin melukartat osoittavat, koska melukartta sisältää julkisivujen kohdalla sekä julkisivuun kohdistuvan että julkisivusta heijastuneen äänen, joka on kulkemassa julkisivusta pois. Julkisivusta pois kulkeutuva ääni ei ole ääntä, joka siirtyisi rakennuksen sisälle eikä valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista koske sitä. Koska rakennusten julkisivut ovat yleensä lähes täydellisesti heijastavia, rakennuksen ulkokuoren ääneneristystä koskevaa kaavamääräystä määritettäessä melukarttojen osoittamista lukuarvoista on vähennettävä 3 db. Äänitaso on ennustetilanteessa korkeimmillaan radan puoleisella julkisivulla päiväaikaan noin 66 db ja yöaikaan noin 63 db. Näin ollen ulkovaipan ääneneristävyysvaatimus raideliikennemelua vastaan saadaan määritettyä seinäheijastus huomioiden päiväaikaan seuraavasti: 66 db - 3 db - 35 db = 28 db. Yöaikaan ulkovaipan ääneneristysvaatimuk- Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

6 Lausunto a 6(6) seksi saadaan vastaavasti: 63 db - 3 db - 30 db = 30 db. Näin ollen yöajan vaatimustaso on kohteessa määräävä. Suositeltava tapa kaavamääräyksen tekstimuodosta on seuraava: Rakennuksen ulkovaippa on suunniteltava siten, että rakennuksen merkinnän alaisella osalla ulkovaipan äänitasoeroluku raideliikennemelua vastaan on vähintään 30 db ilman julkisivusta tulevia heijastuksia. Mikäli alueelle sijoitetaan uudisrakennus mahdollisimman lähelle Hoviahontietä, kasvaa ulkovaipan äänitasoerovaatimus 2 db eli on yhteensä 32 db. Rakennuksen ikkunoiden, ikkunaovien, ulkoseinärakenteiden ja mahdollisten korvausilmaventtiilien ääneneristys on mitoitettava menetelmällä, joka ottaa huomioon rakennusosien muodostaman kokonaisuuden, niiden pinta-alat sekä huonetilan pinta-alan. Tällaisia menetelmiä on esitetty ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 108 [2] sekä ohjeen RIL luvussa 8.4 [3]. Raumalla Timo Huhtala Pekka Taina DI DI timo.huhtala@helimaki.fi pekka.taina@helimaki.fi Lähteet 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma, nro 993/ Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas Kylliäinen, M. & Hongisto, V Rakennusten akustinen suunnittelu: akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, RIL Duncan Templeton [et al.], V Acoustics in the Built Environmet. Oxford, Butterworth Architecture Liitteet 1. Melukartat (8 s.) Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

7 päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Liikenne: nykyinen Meluesteet: a s.1&2 nykyinen, 2m.cna

8 yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-07 > 45.0 db Liikenne: nykyinen Meluesteet: a s.1&2 nykyinen, 2m.cna

9 päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Liikenne: ennuste, v.2030 Meluesteet: a s.3&4 ennuste, 2m.cna

10 yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-07 > 45.0 db Liikenne: ennuste, v.2030 Meluesteet: a s.3&4 ennuste, 2m.cna

11 päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Liikenne: ennuste, v.2030 Meluesteet:merkitty sinisellä, korkeus 3,5m maanpinnasta a s.5&6 ennuste, 2m, melueste.cna

12 yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-07 > 45.0 db Liikenne: ennuste, v.2030 Meluesteet:merkitty sinisellä, korkeus 3,5m maanpinnasta a s.5&6 ennuste, 2m, melueste.cna

13 päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Liikenne: ennuste, v.2030 Meluesteet:merkitty sinisellä, korkeus 3,5m maanpinnasta a s.7&8 ennuste, 2m, melueste_v2.cna

14 yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-07 > 45.0 db Liikenne: ennuste, v.2030 Meluesteet:merkitty sinisellä, korkeus 3,5m maanpinnasta a s.7&8 ennuste, 2m, melueste_v2.cna