Lausunto c 1(8)

Transkriptio

1 Lausunto c 1(8) Meluselvitys Pähkinärinne, Vantaa Akustiikkaselostuksen muutokset Numero Päiväys Muutokset c Lisätty liikennemäärät kehä II:n laajennus toteutuneena (taulukko 1) sekä tätä vastaavat melukartat (liite 7) ja liikenne-ennuste (liite 8). Korjattu taulukon 1 ennustetilanteen vuosiluku. Päivitetty tulokset kappale 4 ja lisätty parvekelasien vaimennusarvot b Päivitetty uusi asemakaavaluonnos, Hämeenkyläntien raskaanliikenteen osuus, melukartat sekä kappale 4 tulokset a Ensimmäinen versio Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

2 Lausunto c 2(8) Sisällysluettelo 1 Johdanto Rakennuskohde Tilaajat Meluselvityksen tarkoitus Laskentaperusteet Tieliikenne Lentomelu Melumallinnus Sallitut äänitasot Korttelin melusuojaustoimenpiteet Piha-alueiden melunsuojaus Terassien ja parvekkeiden melunsuojaus Rakennusten ulkovaippojen äänitasoerovaatimukset... 6 Jakelu... 8 Liitteet... 8 Lähteet... 8 Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

3 Lausunto c 3(8) Johdanto 1.1 Rakennuskohde 1.2 Tilaajat Pähkinärinne Vantaa YIT Rakennus Oy ARU Kalevi Kyhälä PL Helsinki Työnro: kalevi.kyhala@yit.fi 1.3 Meluselvityksen tarkoitus YIT Rakennus Oy on tilannut meluselvityksen Vantaan Pähkinärinteeseen suunniteltuun asemakaavaan liittyen. Tämän lausunnon tarkoituksena on selvittää liikenteen tuottamat melutasot alueella sekä tarvittavat melunsuojaustoimenpiteet. Tämä lausunto perustuu Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy:n sähköpostitse toimittamaan asemakaavaluonnokseen. 2 Laskentaperusteet 2.1 Tieliikenne Liikenneväylistä alueella huomioitiin Rajatorpantie ja Hämeenkyläntie. Taulukossa 1 on esitetty laskennassa käytetyt liikennemäärät. Nykyiset liikennetiedot on saatu Vantaan kaupungin liikennesuunnitteluyksiköstä ja ennustetut SITO Oy:n alueelle tekemästä liikenneselvityksestä. Ennustetilanteen liikennemäärät on esitetty tilanteessa, jossa Kehä II:n laajennusta ei ole tehty ja tilanteessa, jossa laajennus on toteutunut. Tilanteessa, jossa Kehä II:n laajennusta ei ole tehty, liikennemäärät ovat suurempia ja edustavat siten pahinta mahdollista tilannetta. Ennustetilanteiden liikennemääräkartat on esitetty myös liitteissä 6 ja 8. Rajatorpantie, itä Rajatorpantie, länsi Hämeenkyläntie, pohjoinen Hämeenkyläntie, keskiosa Hämeenkyläntie, etelä keskimääräinen vuorokausiliikenne 2010 [ajon./vrk] keskimääräinen vuorokausiliikenne 2030 [ajon./vrk] 1) keskimääräinen vuorokausiliikenne 2030 [ajon./vrk] 2) raskaanliikenteen osuus [%] yöliikenteen osuus [%] nopeusrajoitus [km/h] Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

4 Lausunto c 4(8) ) Kehä II:n laajennus ei ole toteutunut 2) Kehä II:n laajennus on toteutunut 2.2 Lentomelu 2.3 Melumallinnus Lentomelu alueella on arvioitu Vantaan kaupungin karttapalvelusta löytyvien lentomeluvyöhykkeiden avulla. Meluvyöhykkeiden perusteella alueen pohjoisosa sijoittuu lentomeluvyöhykkeelle m3. Arvio lentomeluvyöhykkeestä on esitetty liitteessä 4. Liikenteen aiheuttamia äänitasoja korttelialueella on arvioitu melulaskentaohjelmistolla Cadna A 4.1, johon sisältyy tieliikenteen pohjoismainen laskentamalli. Ohjelmisto laskee melukartat sille syötetyn kolmiulotteisen maastomallin perusteella. Laskennassa se ottaa huomioon mm. liikenneväylien liikennemäärät, maastomuodot, rakennusten sijainnin ja korkeuden sekä heijastukset rakenteista ja maasta niille määriteltyjen absorptioominaisuuksien perusteella. Laskennassa rakennusten julkisivut sekä maaperä on oletettu täysin heijastaviksi. Liitteen melukartoissa on esitetty lasketut liikenteen aiheuttamat päiväaikaiset keskiäänitasot L A,eq,07-22 korttelialueella 2m korkeudella maanpinnasta sekä toisen kerroksen korkeudella 2 m kerroksen lattiatason yläpuolella. Äänitasojen laskemiseksi laskenta-alue on jaettu ruutuihin, joiden koko on 2 x 2 m. Melukartoissa keskiäänitasot meluvyöhykkeillä on merkitty seuraavasti: - vihreä osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 45 db - keltainen osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 50 db - oranssi osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 55 db - punainen osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 60 db - ruskea osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 65 db. Valkoisella alueella keskiäänitaso on alle 45 db. Melun leviämisen havainnollistamiseksi 5 db leveille meluvyöhykkeille on lisäksi piirretty ohut musta viiva 1 db välein. 3 Sallitut äänitasot Rakennuksen ja oleskelualueiden melusuojaus on toteutettava niin, että valtioneuvoston päätöksessä nro 993/1992 esitetyt melutason ohjearvot täyttyvät [1]. Päätöksen mukaan rakennuksen ulkopuolisen melulähteen aiheuttama melun keskiäänitaso saa olla - sisällä asuin-, majoitus- ja potilashuoneissa päivällä klo 7-22 enintään 35 db ja yöllä klo 22-7 enintään 30 db. - opetus- ja kokoontumistiloissa päivällä klo 7-22 enintään 35 db. Yöohjearvoa ei opetus- ja kokoontumistiloissa sovelleta. - liike- ja toimistohuoneissa melun keskiäänitaso päivällä klo 7-22 saa olla 45 db. Yöohjearvoa ei liike- ja toimistohuoneisiin sovelleta. - piha-alueilla ja muilla oleskelualueilla kuten parvekkeilla melun aiheuttama keskiäänitaso saa olla päivällä enintään 55 db ja yöllä 50 db. Uusilla alueilla oleskelualueiden yöohjearvo on 45 db. Alueen suunnittelukokouksessa on sovittu, että ulkoalueilla sovelletaan uuden alueen yöajan ohjearvoa 45 db. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

5 Lausunto c 5(8) Korttelin melusuojaustoimenpiteet Melumallinnusta tehtäessä on huomioitu pysäköintilaitokset melunleviämistä rajoittavina rakenteina. Tällöin seinien tulee olla tiiviitä meluesteeseen verrattavia rakenteita. Koska tulevaisuuden liikennemäärät ovat suuremmat kuin nykyiset, ratkaisevat ennustetilanteen melukartat alueen melunsuojaustarpeen. Verrattaessa ennustetilanteen liikennemääriä tapauksessa, jossa Kehä II:n laajennus on toteutettu ja toteuttamatta (vrt. taulukko 1), voidaan havaita, että Rajatorpantien länsiosalla muutoksen vaikutus melutasoihin on noin 2 db ja itäosalla hieman alle 1 db. 4.1 Piha-alueiden melunsuojaus Melutasot yöaikaan ovat alueella noin 7 db alhaisempia kuin päiväaikaan. Huomioimalla kappaleessa 3 esitetyt ohjearvot, voidaan todeta, että yöajan melutasot määräävät pihaalueiden melunsuojaustarpeen. Pihan leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa liitteen 2 sivulla 2 esitetyn ennustetilanteen yöajan melukartan perusteella alueille, joilla alitetaan yöaikaan 45 db. Nämä alueen näkyvät melukartoissa valkoisina. Vertailun vuoksi nykyliikennemäärien mukainen melukartta on esitetty liitteen 1 sivulla 2. Melukartan perusteella leikki- ja oleskelualueet on mahdollista sijoittaa siten, että niillä täytetään vaatimustaso. Kaikilla leikki- ja oleskelualueilla ei välttämättä ole tarpeen täyttää vaatimustasoa, mikäli varsinainen oleskelualue on osoitettu muualle. Näin voitaneen menetellä esimerkiksi pien- ja rivitaloalueilla, jos jokaiselle asunnolla on omalla tontilla määräykset täyttävä varsinainen oleskelualue. Mikäli varsinaisia leikki- ja oleskelualueita halutaan välttämättä sijoittaa alueelle, joilla vaatimustaso ylitetään, on ne mahdollista toteuttaa alentamalla melutasoja erikseen tarkoitukseen suunniteltavin meluestein. Melueste voi olla rakenteeltaan betonielementti, tiilimuuraus tai tiivis säänkestävä rakennuslevy, joka on päällystetty molemmin puolin puuverhouksella. Pelkkä puusäleikkö ei toimi meluesteenä. Esteen tulee olla rakenteeltaan tiivis ja sen tulee ulottua maahan saakka. Esteessä voi olla lasi- tai pleksiosia, mutta niiden tulee liittyä tiivisti esteen muuhun rakenteeseen. Lopullinen meluesteen sijainti ja rakenne tulee hyväksyttää akustiikkasuunnittelijalla. 4.2 Terassien ja parvekkeiden melunsuojaus Terasseilla ja parvekkeilla on yleensä sovellettu yöajan ohjearvoa 50 db. Tällöin melunsuojaustarpeen ratkaisevat päiväajan melukartat. Liitteen 2 sivuilla 1, 3 ja 5 on esitetty melukartat ennustetilanteessa maanpinnantasolla sekä toisen ja neljännen kerroksen korkeudella päiväaikaan laskettuna. Terassit ja parvekkeet, joilla ylitetään 55 db, tulee suojata parvekelasein. Liitteen 3 sivulla 1 on esitetty terassien ja parvekkeiden lasitustarve eri rakennusten julkisivuilla. Lasitustarpeet on määritetty pahimman kerroskorkeuden perusteella (käyttäen yöajan ohjearvoa 50 db). Lasitustarvetta määriteltäessä on oletettu, että mikäli esimerkiksi pientaloissa tai rivitaloissa ensisijaisella oleskelualueella pihamaalla saavutetaan ohjearvot, ei parvekkeilla yleensä ole vaadittu ohjearvojen täyttämistä, jolloin niitä ei välttämättä tarvitse lasittaa. Lopullinen lasitustarve on mahdollista tarkentaa vielä rakennuslupavaiheessa tehtävällä meluselvityksellä, jossa huomioidaan parvekkeiden todelliset sijainnit sekä mahdolliset betonipielet. Melukartta sisältää parvekkeiden kohdalla sekä parvekejulkisivuun kohdistuvan että siitä heijastuneen äänen, joka on kulkemassa parvekkeesta pois. Poispäin kulkeutuva ääni ei ole ääntä, joka siirtyisi parvekkeelle eikä valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista koske sitä. Koska parvekkeiden pintamateriaalit ovat yleensä lähes täydellisesti ääntä Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

6 Lausunto c 6(8) heijastavia, parvekelasituksilta vaadittavaa äänitasoeroa määritettäessä melukarttojen osoittamista lukuarvoista on vähennettävä 3 db [2, 3]. Ennustetilanteen melukarttojen, jossa Kehä II:n laajennus ei ole toteutunut (liite 2), perusteella julkisivuun, jolle on suunniteltu sijoitettavan parvekkeita, kohdistuu enimmillään heijastus huomioon ottaen 67 db 3 db = 64 db äänitaso (Rajatorpantien pohjoispuolella). Tämän hetkisissä suunnitelmissa Rajatorpantien eteläpuoleiselle lähimmälle julkisivulle ei ole suunniteltu parvekkeita. Parvekelasituksen ja parvekkeen muiden rakenteiden äänenvaimennuskyky tieliikennemelua vastaan ilmoitetaan standardisoituna äänitasoerolukuna ls,2m,n,t,w + tr, joka mitataan standardien ISO ja ISO mukaisesti. Parvekelaseilta vaadittava äänitasoeroluku saadaan vähentämällä parvekkeen pinnoille kohdistuvasta äänitasosta parvekkeilla sallittava äänitaso eli tässä tapauksessa 64 db 55 db = 9 db. Alla on esitetty eräissä kohteissa mitattuja äänitasoerolukuja erilaisilla lasitusratkaisuilla: - avattavat karkaistut parvekelasit 6 mm, lasien välissä ei välilistoja, alaosassa laminoitu lasitus 4+4 mm: standardisoitu äänitasoeroluku tieliikennemelua vastaan ls,2m,nt,w + tr n. 5 9 db - avattavat karkaistut parvekelasit 10 mm, lasien välissä ei välilistoja, alaosassa laminoitu lasitus 4+4 mm: standardisoitu äänitasoeroluku tieliikennemelua vastaan ls,2m,nt,w + tr n db - avattavat karkaistut parvekelasit 10 mm, lasien välissä välilistat, alaosassa laminoitu lasitus 4+4 mm: standardisoitu äänitasoeroluku tieliikennemelua vastaan ls,2m,nt,w + tr n db (lasitusratkaisun tiivistyksissä tulee huomioida parvekkeen riittävä tuuletus) Parvekkeen melunsuojauksen toimivuus riippuu suuresti käytettävän lasipaksuuden lisäksi mm. tiivistyksistä, kaideratkaisusta, parvekkeen sijainnista suhteessa rakennuksen julkisivuun, parvekkeen koosta sekä rakenteiden liitoksista. Tästä syystä on mahdotonta antaa täsmällisiä arvoja erilaisille lasituksille, jolloin vaativissa kohteissa ratkaisut on syytä tarkistaa suunnitteluvaiheessa. Parvekelasitoimittajan tulee osoittaa tuotteiden äänenvaimennuskyky esittämällä mittaustulokset. Mikäli sovelletaan yöajan ohjearvoa 45 db, kasvaa parvekelasien ääneneristysvaatimus n. 3 db. Pahimpien parvekkeiden osalta Kehä II:n laajennuksen toteutus alentaa parvekelasien ääneneristävyysvaatimuksia noin 1 db. 4.3 Rakennusten ulkovaippojen äänitasoerovaatimukset Rakennusten ulkovaippojen äänitasoerovaatimukset määräytyvät liikennejakaumasta johtuen päiväajan melukarttojen perusteella. Asemakaavassa rakennuksen julkisivun ääneneristysvaatimus annetaan rakennuksen julkisivun kohdalla ilman julkisivusta tulevia heijastuksia vallitsevan ja sisällä sallittavan äänitason erotuksena. Melukarttoihin sisältyy heijastus rakennusten julkisivuista ja muista kovista pystyrakenteista. Rakennuksen julkisivuihin kohdistuvan äänen äänitaso on pienempi kuin melukartat osoittavat, koska melukartta sisältää julkisivujen kohdalla sekä julkisivuun kohdistuvan että julkisivusta heijastuneen äänen, joka on kulkemassa julkisivusta pois. Julkisivusta pois kulkeutuva ääni ei ole ääntä, joka siirtyisi rakennuksen sisälle eikä valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista koske sitä. Koska rakennusten julkisivut ovat yleensä lähes täydellisesti heijastavia, rakennuksen ulkokuoren ääneneristystä koskevaa kaavamääräystä määritettäessä melukarttojen osoittamista lukuarvoista on vähennettävä 3 db. Äänitaso korkean rakennuksen julkisivuilla vaihtelee jonkin verran kerroksesta riippuen. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

7 Lausunto c 7(8) Eri korkeuksilla lasketut melukartat pahimmassa ennustetilanteessa on esitetty päiväaikaan laskettuina liitteen 2 sivuilla 1, 3 ja 5. Mikäli äänitaso julkisivulla heijastuksen kanssa ylittää päiväaikaan 67 db, tulee julkisivulle asettaa äänitasoerovaatimus. Äänitasoerovaatimus määritetään julkisivuun kohdistuvan ja sisällä sallittavan äänitason erona. Korkeimmillaan äänitaso julkisivulla on Rajatorpantien varrella (eteläpuolella) noin 69 db. Tällöin ulkovaipan äänitasoerovaatimukseksi tieliikennemelua vastaan tulee 69 db - 3 db 35 db = 31 db. Tähän tapaan määritetyt äänitasoerovaatimukset kullekin julkisivulle on esitetty liitteen 5 sivulla 1. Vantaan kaupungin julkaiseman rakentamisohjeen mukaan lentomeluvyöhykkeellä m3 lentomelutaso on db. Taulukossa 2 on esitetty rakentamisohjeen mukaiset ulkovaipan ääneneristävyysvaatimukset eri lentomeluvyöhykkeillä. Lentomeluvyöhykkeellä m3 ulkovaipan äänitasoerovaatimus on 32 db. Rakentamisohjeen mukaisesti äänitasoero tulee täyttää tieliikennemelua vastaan määritettynä. Yleiskaavan mukainen lentomeluvyöhyke Lentomeluvyöhyke [db] Äänitasoero, asuinpotilas- ja majoitushuoneet Äänitasoero, toimistotiloissa sekä yleensä L [db] opetus- ja kokoontumistilat L [db] m1 > m m meluntorjuntatarvealue Suositeltava tapa kaavamääräyksen tekstimuodosta on seuraava: Kaupunkiympäristössä on asuinviihtyvyyden kannalta suositeltavaa edellyttää rakennusten ulkovaipoilta vähimmäisvaatimuksena 28 db äänitasoeroa tieliikennemelua vastaan. Rakennuksen ikkunoiden, ikkunaovien, ulkoseinärakenteiden ja mahdollisten korvausilmaventtiilien ääneneristys on mitoitettava menetelmällä, joka ottaa huomioon rakennusosien muodostaman kokonaisuuden, niiden pinta-alat sekä huonetilan pinta-alan. Tällaisia menetelmiä on esitetty ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 108 (Helsinki 2003) sekä Alpo Halmeen ja Olli Seppäsen kirjassa Ilmastoinnin äänitekniikka (Jyväskylä 2002). Raumalla Timo Huhtala Heikki Helimäki DI DI timo.huhtala@helimaki.fi heikki.helimaki@helimaki.fi Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

8 Lausunto c 8(8) Jakelu Kalevi Kyhälä, YIT Rakennus Oy Helena Ala-Outinen, Vuorelma Arkkitehdit Oy Petteri Nieminen, Vuorelma Arkkitehdit Oy Liitteet 1. Nykytilanteen melukartat (4 s.) 2. Ennustetilanteen melukartat (6 s.) 3. Parvekelasitusten tarve (1 s.) 4. Lentomelualueet (1 s.) 5. Rakennusten ulkovaippojen äänitasoerovaatimukset (1 s.) 6. Ennustetilanteen liikennemäärät (1 s.) 7. Ennustetilanteen melukartat, kun kehä II:n laajennus on toteutunut (6 s.) 8. Ennustetilanteen liikennemäärät, kun kehä II:n laajennus on toteutunut (1 s.) Lähteet 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma, nro 993/ Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas Kylliäinen, M. & Hongisto, V Rakennusten akustinen suunnittelu: akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, RIL Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21 32 db 31 db

22

23 Meluvyöhykkeet < 45.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db Työ: c Pähkinärinne, liite 7 s.1 Liikenne: ennuste, päivä (Kehä II:n laajennus toteutettu) Korkeus: 2m maanpinnasta Meluesteet:- Tekijä: Timo Huhtala, DI Pvm: b liite 7, s 1&2.cna INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY

24 Meluvyöhykkeet < 45.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db Työ: c Pähkinärinne, liite 7 s.2 Liikenne: ennuste, yö (Kehä II:n laajennus toteutettu) Korkeus: 2m maanpinnasta Meluesteet:- Tekijä: Timo Huhtala, DI Pvm: b liite 7, s 1&2.cna INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY

25 Meluvyöhykkeet < 45.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db Työ: c Pähkinärinne, liite 7 s.3 Liikenne: ennuste, päivä (Kehä II:n laajennus toteutettu) Korkeus: 2.krs Meluesteet:- Tekijä: Timo Huhtala, DI Pvm: b liite 7, s 3&4.cna INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY

26 Meluvyöhykkeet < 45.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db Työ: c Pähkinärinne, liite 7 s.4 Liikenne: ennuste, yö (Kehä II:n laajennus toteutettu) Korkeus: 2.krs Meluesteet:- Tekijä: Timo Huhtala, DI Pvm: b liite 7, s 3&4.cna INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY

27 Meluvyöhykkeet < 45.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db Työ: c Pähkinärinne, liite 7 s.5 Liikenne: ennuste, päivä (Kehä II:n laajennus toteutettu) Korkeus: 4.krs Meluesteet:- Tekijä: Timo Huhtala, DI Pvm: b liite 7, s 5&6.cna INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY

28 Meluvyöhykkeet < 45.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db Työ: c Pähkinärinne, liite 7 s.6 Liikenne: ennuste, yö (Kehä II:n laajennus toteutettu) Korkeus: 4.krs Meluesteet:- Tekijä: Timo Huhtala, DI Pvm: b liite 7, s 5&6.cna INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY

29