Reelinkirinteen asemakaava-alueen meluselvitys

Transkriptio

1 Sato-Rakennuttajat Oy Jarno Kokkonen Projekti KAU

2 2 (7) SISÄLTÖ 1 TAUSTATIEDOT MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT Melun ohjearvot Meluntorjuntaa koskevat asemakaavamääräykset Maasto- ja laskentamalli Liikennetiedot TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Ulko-oleskelualueiden melutasot ja meluntorjunta Suurimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot Parvekkeiden melutasot ja lasitustarve Kaavamääräysten tarpeellisuus LIITTEET VIITTEET... 7

3 (7) 1 Taustatiedot Tässä työssä on laadittu asemakaavamuutosta varten suunnittelualueelta, joka sijaitsee Espoon Saunalahdenportissa (Kuva 1) Kummelivuoren pohjoisrinteessä. Reelinkirinteen kaava-alueelle on suunniteltu [1] asuinkerrostaloja. Suunnitelmaa on havainnollistettu kuvassa 2. Kohteen pääasiallinen melulähde on Kauklahdenväylä, jonka liikennemäärä on vuoden 2040 ennustetilanteessa ajoneuvoa vuorokaudessa. Meluselvitys on tehty Sato-rakennuttajien toimeksiannosta, jossa hankkeesta vastasi suunnitteluinsinööri Maarit Tuomainen. Selvitys laadittiin Sito Oy:ssä, jossa työhön osallistuivat Jarno Kokkonen (projektipäällikkö) sekä Pekka Vehniäinen (kaupunkisuunnittelija). Selvityksessä on laskettu tieliikenteen aiheuttamat päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq, 7 22 ja L Aeq, 22 7 suunnitelman mukaisille oleskelualueille sekä rakennusten julkisivuille. Julkisivumelulaskentojen perusteella on selvitetty julkisivurakenteiden äänitasoerovaatimusten tarve sekä parvekkeiden toteuttamismahdollisuus ja lasitustarve. Melulaskennat on tehty tieliikenteen ennustetilanteen 2040 liikennemäärillä (KAVL). Melumallina on käytetty aiemmin laadittua melumallia [2], johon on päivitetty liikenneennuste sekä rakennusmassat. Selvitys on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluosaston ohjeen mukaisesti [3]. Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Saunalahdenportissa.

4 4 (7) Menetelmät ja lähtötiedot 2.1 Melun ohjearvot Melulaskennan tuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettuihin melutason ohjearvoihin (Taulukko 1). Melun ohjearvot on tarkoitettu käytettäväksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvot on annettu erikseen päivä- (klo 7 22) ja yöajan (klo 22 7) melutasoille. Asemakaavamuutos liittyy uuden asumiseen käytettävän alueen rakentamiseen, joten oleskelualueilla sovelletaan päiväajan 55 db ja yöajan 45 db ohjearvoa. Julkisivujen äänitasoerovaatimuksen ( L) määrittämiseen sovelletaan asuinhuoneiden päiväajan 35 db ja yöajan 30 db sisätilojen ohjearvoja. Taulukko 1 Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annetut melutason ohjearvot Ohjearvot ulkona Päivällä Yöllä Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet LAeq, klo 7 22 LAeq, klo db 50 db 55 db 45 db 45 db 40 db Ohjearvot sisällä LAeq, klo 7 22 LAeq, klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneistot 45 db Meluntorjuntaa koskevat asemakaavamääräykset Asemakaavaa laadittaessa voidaan antaa kolmenlaisia meluntorjuntaa koskevia asemakaavamääräyksiä: 1. Melulähdettä koskevat määräykset. 2. Melun leviämistä rajoittavat määräykset. 3. Suojattavaa aluetta tai kohdetta koskevat määräykset. Melulähde voidaan määrätä muun muassa eristettäväksi tai sen toimintaa rajoitetaan. Melun leviämisen rajoittamiseksi voidaan määrätä meluesteen toteuttamisesta. Melulta suojattavalle rakennukselle voidaan määrätä äänitasoerovaatimuksia, ja oleskelualueet voidaan määrätä sijoitettavaksi rakennusmassojen suojaan. Myös parvekkeiden lasituksesta ja sijoittelusta voidaan antaa määräyksiä. Lisäksi meluntorjuntaan voidaan vaikuttaa samalle alueelle rakennettavien rakennusten rakentamisajankohdista annettavilla määräyksillä. Tarkempi kuvaus meluntorjuntaa koskevista asemakaavamääräyksistä on esitetty viitteissä [4] ja [5]. Äänitasoerovaatimus tarkoittaa ulkomelutason ja sallittavan sisämelutason erotusta. Esimerkiksi julkisivumelutason ollessa päiväaikaan yli 65 db, on esitettävä vähintään 30 db äänitasoerovaatimus ( L), jotta voidaan varmistua siitä, ettei sisämelutason päiväajan 35 db ohjearvo ylity. Alle 30 db äänitasoerovaatimuksia ei ole tapana esittää. Kaavamääräyksenä annettavan äänitasoerovaatimuksen perusteella jatkosuunnittelussa voidaan mitoittaa rakennuksen julkisivun rakenteiden ja rakennusosien il-

5 (7) maääneneristävyys. Rakenteiden äänieristyksen mitoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi ympäristöopasta: Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen, tai muuta vastaavaa hyväksyttyä menetelmää. 2.3 Maasto- ja laskentamalli Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluaidat ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Liikennemelulähteiden melupäästö määritetään liikennetietojen perusteella. Maastomalli ulottuu yli 1000 metrin etäisyydelle selvitysalueesta ja sisältää kaikki merkittävät tieliikenteen melulähteet. Kuva 2 Reelikinrinne havainnekuva [1]. Melumallina on käytetty Saunalahdenportin asemakaava-alueen melumallia [2]. Asemakaava-alueen uudet rakennusmassat on lisätty melumalliin havainnekuvien ja DWG-muotoisen suunnitelma-aineiston perusteella [1]. Laajat asfalttialueet, kadut ja rakennusten katot on mallinnettu akustisesti kovina (α =0). Melulaskennat on suoritettu DataKustik CadnaA melulaskentaohjelmalla. Laskenta perustuu yleisesti Suomessa käytettävään yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (Nordic Prediction Method) [6]. Laskentamallin tarkkuus on lähietäisyydellä tieliikennemelumallissa tyypillisesti ±2 db. Selvityksessä on laskettu päivä- ja yöajan keskiäänitasot (L Aeq ), jolloin niitä voi verrata valtioneuvoston antamiin melutasojen ohjearvoihin. Melutasot on selvitetty suunnitelman mukaisille oleskelualueille sekä rakennusten julkisivuille. Tärkeimmät laskenta-asetukset melulaskennassa: Laskentaruudukon koko 2 x 2 metriä. Jokainen ruutu on laskettu ilman ruutujen interpolointia Meluvyöhykkeiden laskentakorkeus 2 metriä

6 6 (7) Laskentasäde 1000 metriä Laskennassa mukana 2. kertaluvun heijastukset Rakennukset ja meluaidat heijastavia 1 db heijastusvaimennuksella. Kukin melulähde yksittäisenä emissiolähteenä (pohjoismaisen tiemelumallin mukaisesti) Heijastustason määrittelyssä suurin sallittu poikkeama on 1 metri Julkisivujen melutasot on laskettu korkeussuunnassa 3 metrin välein alkaen 2 metriä maanpinnasta o Julkisivuun kohdistuva melutaso on laskettu 30 cm etäisyydelle julkisivusta. Julkisivusta heijastuvaa melua ei huomioida. Julkisivulaskennassa pisteväli on vaakasuunnassa 1 10 metriä 2.4 Liikennetiedot Tieliikenteen ennusteliikennemäärät vuodelle 2040 (KAVL) perustuvat Länsimetron jatkeen ennusteeseen (Ramboll 2016). Liikennetiedot konsultille toimitti Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen (KSK) liikennesuunnitteluyksikön suunnitteluinsinööri Aulis Palola ( ). Ennuste on huomattavasti maltillisempi kuin aiemmassa selvityksessä [2] käytetty liikenne-ennuste. Melulaskennassa käytetyt katuliikenteen liikennemäärät ja nopeudet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2 Melulaskennassa käytetyt liikennetiedot Tie /katuosuus Nopeus, km/h Raskas % Päivänajan osuus, % KAVL Päivä ajon./h Yö ajon./h Kauklahdenväylä I Kauklahdenväylä II Saunalahdenkatu Tulokset ja johtopäätökset Melulaskennalla selvitettiin tieliikenteen aiheuttamat päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq, 7 22 ja L Aeq, Oleskelualueiden melutasot ja julkisivuihin kohdistuvat suurimmat melutasot on esitetty liitteissä 1 ja Ulko-oleskelualueiden melutasot ja meluntorjunta Ilman erillistä meluntorjuntaa kansipihan oleskelu ja leikkialueilla päivä- ja yöajan meluohjearvo hiukan ylittyy. Oleskelualueet saadaan suojattua 1,2 m korkealla kaiteella, jolloin leikki- ja oleskelualueiden melutasot ovat alle melun päiväajan 55 db ja yöajan 45 db ohjearvojen. Meluvyöhykkeet on esitetty liitteissä 1 ja Suurimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot Kauklahdenväylän puoleisella julkisivulla suurin arvo on 64 db, joten äänitasoerovaatimukseksi riittää 30 db. 3.3 Parvekkeiden melutasot ja lasitustarve Parvekkeiden melutaso on noin 2-3 db suurempi kuin julkisivuun kohdistuva melutaso. Julkisivulaskentatuloksia tarkasteltaessa voidaan havaita, että parvekkeet sijait-

7 (7) sevat suojaisella pihan puolella, länsi- ja eteläseinillä, eikä niitä ole meluntorjunnan näkökulmasta tarpeen lasittaa. 3.4 Kaavamääräysten tarpeellisuus Kauklahdenväylän puoleiselle julkisivulle on tarpeen asettaa 30 db äänitasoerovaatimus. Leikki- ja oleskelualue on suojattava melukaiteella (+1,2 m oleskelualueesta). Parvekkeille ei ole tarpeen asettaa lasitusvaatimusta. Kuva 3 Äänitasoerovaatimus sekä melukaide 4 Liitteet Liite 1 Päiväajan meluvyöhykkeet sekä suurimmat julkisivumelutasot ennustetilanteessa v Liite 2 Yöajan meluvyöhykkeet sekä suurimmat julkisivumelutasot ennustetilanteessa v Viitteet [1] Espoon Eestinkallio Havainnekuvaluonnokset, Pekka Vehniäinen, Sito Oy, [2] Saunalahdenportin asemakaava-alueen, Kokkonen J., Sito Oy, [3] Liikennemelun mallintaminen ja siihen tarvittavat lähtötiedot, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluosasto, Espoo [4] Maankäyttö- ja rakennuslaki sarja, Opas 12 Asemakaavamerkinnät ja - määräykset, Ympäristöministeriö [5] Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa LIME-työryhmän mietintö, Suomen ympäristö 493, Ympäristöministeriö [6] Road traffic noise Nordic prediction method, TemaNord 1996:525, Nordic Council of Ministers 1996.

8 Liite 1 Reelinkirinteen asemakaava-alueen Ennustetilanne v päivä (7-22) tiiviskaide +1,2 m Keskiäänitaso L_Aeq Mittakaava: 1:500 (A4) JKo/ > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

9 Liite 2 Reelinkirinteen asemakaava-alueen Ennustetilanne v yö (22-7) tiiviskaide +1,2 m Keskiäänitaso L_Aeq Mittakaava: 1:500 (A4) JKo/ > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db