ESR-PROJEKTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTISUUNNITELMA Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero 87/3562/2009 Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero Projektikoodi S11217 Hakemustyyppi Muutoshakemus Tila Muutettavana (3) VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ala: TEM:n hallinnonala, työvoimapolitiikka 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- yrittäjyysprosessin kehittäminen Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä EURA JÄRJESTELMÄ 1/19

2 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Organisaatiotyyppi Ammattikorkeakoulu Y-tunnus Lähiosoite PL 9 (Pääskysentie 1) Puhelinnumero Postinumero Postitoimipaikka Kotka Faksinumero IBAN BIC Pankkiyhteys Sampo Tilinumero Web-osoite www. kyamk.fi Projektin vastuuhenkilön nimi Marja-Liisa Neuvonen Rauhala Asema organisaatiossa Koordinoiva tutkimusjohtaja Sähköpostiosoite marja-liisa.neuvonen-rauhala@kyamk.fi Puhelinnumero Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Asema organisaatiossa Talousjohtaja Sähköpostiosoite antti.paloneva@kyamk.fi Puhelinnumero Projektipäällikön nimi Pasi Jaskari Sähköpostiosoite pasi.jaskari@kyamk.fi Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Pasi Jaskari Sähköpostiosoite pasi.jaskari@kyamk.fi Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Pasi jaskari Sähköpostiosoite pasi.jaskari@kyamk.fi Puhelinnumero HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Marja Partio, toimitusjohtaja,kouvolan seudun osuuspankki, ohjausryhmän puheenjohtaja Leo Pyöriä, Kouvolan kaupunki Markku Merovuo Cursor Oy Teppo Sainio Kymen yrittäjät Seija Aalto, toimialajohtaja, KyAMK terveysala Raimo Pelli, toimialajohtaja, KyAMK, kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri Juha Rissanen, toimialajohtaja, KyAMK, tekniikka Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala, koordinoiva tutkimusjohtaja, KyAMK, kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri, ohjausryhmän varapuheenjohtaja Pasi Jaskari,projektipäällikkö, KyAMK Kymidesign&Business Eija Karhatsu, Ely-keskus EURA JÄRJESTELMÄ 2/19

3 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit 1. Yrittäjyyskasvatuskeskus-hanke Kotkan- Haminan seudulla, Cursor Oy on toteuttajaorganisaatio, - hanke on kansainvälinen yrityskasvatuksen ja koulutuksen kehittämishanke ( Ruotsi, Viro, Latvia) - hankkeen kanssa kehitetään kansainvälistä yhteistyötä 2. Kouvola Innovation Oy:n YES-yrittäjyyskasvatuskeskus 3. Kymenlaakson innovaatiopalvelut , BIC- Kymi ry on hankkeen toteuttaja - tehtävät koostuvat aloittaville yrityksille suunnatuista palveluista, kuten tuoteväylä-toiminta, yrityshautomotoiminta sekä muista elikeinoyhtiön tukipalveluista. Toimintaa tullaan järjestämään yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa niin Kotkassa kuin Kouvolassakin. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- yrittäjyysprosessista on suora yhteys järjestettäviin Innovaatiopalveluihin. Kouvolassa LCCE- prosessi voisi sijoittua myös samoihin tiloihin tulevan hautomotoiminnan kanssa. 4. Yrityslataamo Kouvolan Kinno Oy:n hakema digitaaliset viestintäympäristöt ja niiden yritystoiminnan kehittämishanke. LCCE- prosessi tuottaa lataamoon median ja graafisen alan suunntautuneita yrittäjiä. 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? 1. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa (KyAMK) opiskelee vuosittain n opiskelijaa, joille ei tällä hetkellä ole tarjolla omaa yrittäjyysprosessia. Opiskelijoista n % on kiinnostunut oman yritystoiminnan käynnistämisestä. 2. Idea on syntynyt Kymenlaakson ammttikorkeakoulun osallistuessa useiden AMK:n yhteiseen avoimia innovaatiokäytäntöjä kehittävään OIBS (Open Innovation Banking System) -hankkeeseen, KyAMK:n opetussuunnitelman "Yrittäjämäiset oppimisympäristöt" -juonteen kehittämistyön sekä ulkopuolisten yritysyhteistyötahojen kannustamina. Idean käsittelyyn ovat osallistuneet KyAMK:n henkilökunta ja opiskelijat. 3. Projekti on osa yrittäjyysprosessia, joka alkaa toiselta asteelta ja jatkuu ammattikorkeakouluun ja edelleen yrittäjyyteen. Ammattikorkeakoulun jälkeen valmistuneet perustavat yrityksiä ja siirtyvät kunnallisten kehittämisyhtiöiden tai BIC-Kymi ry:n järjestämään hautomotoimintaan. Katkeamaton yrittäjyysprosessi auttaa opiskelijoita verkottumaan, jäämään alueelle. Yrittäjyyden kehittäminen on liitetty Kymenlaaksossa kaikkiin kehittämisstrategioihin ja -ohjelmiin. 4. Akateemiset työmarkkinat ovat repeytyneet viimeisen vuoden aikana. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on lisääntynyt huomattavasti nopeammin kuin ylemmän suorittaneiden. Työttömyyskortistoon on joutunut yli 3600 uutta kandinaattia tai ammattikorkeakoulun päästötödituksen saanutta. Ennestään kortistossa heitä oli Työttömyys kasvoi näissä ryhmissä 31.6 % EURA JÄRJESTELMÄ 3/19

4 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta valmistuneille opiskelijoille vuosittain tehtävässä kyselyssä on tullut esiin lisääntyvä tarve yrittäjämäisille opinnnnoille sekä kiinnostus oman yrityksen käynnistämiseen valmistumisen jälkeen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kokonaisstrategia tukeutuu KyAMK:ssa kehitettyyn oppimisen ja osaamisen ekosysteemin (Learning and Competence Creating Ecosystem - LCCE) nimellä kulkevan uuden pedagogisen oriantaation soveltamiseen ja kehittämiseen koko ammattikorkeakoulun puitteissa. LCCEkonsepti kiteytyy oppimiseen autenttisissa työelämän kehittämishankkeissa ja yrittäjyys- prosessin toteuttamiseen kaikkia opiskelijoita koskevana. Keskeisellä sijalla on opiskelijoiden yritysyhteistyön lisääminen sekä yrittäjyyden lisääminen niin opetuksessa kuin hanketoiminnassa. KyAMK on tuottanut asiaan liittyen "Kohti Oppimisen ja Osaamisen Ekosysteemiä" -julkaisun v LCCE-konseptille on haettu myös Laatuyksikkö-palkintoa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu seuraa valtakunnalllisten ja maakunnallisten kehittämisstrate- gioiden linjauksia; yrittäjyyden lisääminen, yrittäjämäisten toimintatapojen leviäminen nähdään yleisesti keskeiseksi menestystekijäksi nykýisessä innovaatiovetoisessa taloudessa. (Ks. esim. Juha Kerälän väitöskirjatutkimus 2006). Yrittäjyysopintojen lisäämistä korkeakouluissa edellytetään myös OPM:n kehittämissuunnitelmissa ( OPM2007, 24-38). 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman uudistamisprosessissa on asetettu yrittäjyyden juonteen teemaryhmä, jossa on jäseniä kaikilta toimialoilta. Projektisuunnitelma on kirjoitettu teemaryhmänesityksen ja arvioinnin pohjalta. LCCE-prosessia on ollut valmistelemassa oma työryhmänsä ja siihen on osallistunut kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan koko henkilöstö. Ulkopuolisina arvioijina on kuultu professori Esa Poikelaa Lapin Yliopistosta, professori Pirkko Anttila Kuopion yliopistosta ja professori Marko Torkkeli Lappeenrannan teknisestä yliopistosta. LCCE-konseptin auditointi tapahtui Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? LCCE-yrittäjämäiset oppimisympäristöt opintokokonaisuus sisältyy kaikkiin Kymnlaakson ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmiin. LCCE-syventävään työskentelyyn valitaan syksyllä 2010 ensimmäinen monialainen opiskelijaryhmä, kaikkiaan 25 opiskelijaa. Alustava kartoitus kiinnostuksesta suoritetaan keväällä Toinen ryhmä käynnistyy syksyllä 2011 ja kolmas Opettajien valmentava yrittäjyyden koulutus käynnistyy keväällä Opettajat toimivat ensimmaisen ryhmän yritystutoreina ja laativat opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS). Opiskelijaryhmillä on omia ideoita sekä yrityksistä saatuja toimeksiantoja, joista he kehittävät liiketoimintaa. Yrityksistä on saatu runsaasti ideoita innovaatioaihioiksi. LCCE-yrittäjyysprosessin ohjaus- ja sparrausprosessi käynnistyy keväällä 2010 (15 opiskelijaa ) Osa valittu EURA JÄRJESTELMÄ 4/19

5 jo syksyllä Opiskelijat on valittu ryhmään yrittäjyysintressin ja HOPS:n suuntautumisen mukaisesti. Toinen ryhmä käynnistyy syksyllä 2010,kolmas 2011 neljäs ja viides Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Ryhmiin osallistuu tasapuolisesti mies-ja naisopiskelijoita. Valinnoissa huomioidaan tasapuolisesti nais-ja miesnäkökulmat. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? 1. Kymenlaakson ammatikorkeakoulu tulee vakinaistamaan LCCE-yrittäjyysprosessin ammattikorkeakoulun kaikille toimialoille projektin jälkeen. 2. Projektin tuloksena Cursor Oy ja Kouvola Innovation Oy sekä BIC-hautomo saavat omaan hautomojärjestelmäänsä uusia yritysaihioita ja sitä kautta uusia yrittäjiä maakuntaan. Kotkan ja Kouvolan toimintaympäristöt käynnistävät samanaikaisesti ratkaisuja, jotka tarjoavat yhteisiä tiloja aloittaville pienille hautomoyrittäjille 3. Kouvolan seudun ammattiopistolle ja muille toisen asteen oppilaitoksille tulee selkeä mahdollisuus tarjota opiskelijoille väylä yrittäjyyden kehittämiseen ja sitä kautta myös jatko-opintoihin. Toisella asteella on mahdollisuus suorittaa 20 op:een paketti yrittäjyysopintoja, joita voisi jatkaa esim. yrittäjän erikoisammattitutkintoon. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Maakunnat Kymenlaakso Seutukunnat Kouvolan Kunnat Hamina Kotka Miehikkälä Virolahti Kotkan-Haminan Iitti Kouvola Pyhtää 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat: yrittäjäksi aikovat ja valmennettavat KyAMK:n opiskelijat. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opettajat: opettajan ryhmän valmennus yrittäjyysryhmäohjaajiksi. Yritysten yritysmentorit: 6-7 yritysjohtajaa tai muita yritysten työntekijöitä, jotka mentoroivat opiskelun loppuvaiheessa olevia opiskelijoita yritystoiminnan aloittamisesta. EURA JÄRJESTELMÄ 5/19

6 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Kouvolan seutu - Kouvola Innovation Oy Kotkan- Haminan seutu - Cursor Oy Kymen yrittäjät - yhteistyökumppanit Alustavat neuvottelut käyty: Oka Oy - Rakennusteollisuus KSS-Energia Oy - Energiateollisuus Metsäpuu Oy - Huonekaluteollisuus Haltton Oy - Metalliteollisuus Tykkimäki Oy - Matkailu Kinno Oy - Viestintäteollisuus 6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai yli 1 Yhteensä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Avoimet innovaatioympäristöt, valmennus Jyväskylän tiimiakatemia : Tiimivalmennus Kinno Oy - Kouvola : Yhteistyö ja yrityshautomotoiminta, yritystalo. Cursor OY- Kotka : Yhteistyö ja yrityshautomotoiminta,yrittäjien tilat. BIC-Kymi Ry : Tuoteväylä -rahoitus, hautomotoiminta, prosessin arviointi ja kehittäminen. Kymen yrittäjät: Alueen yritysten rekrytointi yhteistyöhankkeisiin, verkostoituminen uudet yritykset. OP-Kouvola: Rahoittajan edustus, koulutus, tiedotuslehti. Kouvolan seudun ammattiopisto : Opiskelijoiden yhteistyö yrittäjyyskoulutuksessa, yhteistyö mm. yhteisten tutkintojen kehittämiseksi. Suomen ammattikorkeakouluverkosto: OIBS - Open innovation banking system -hanke, FINPIN - ammattikorkeakoulujen hautomoverkosto. EURA JÄRJESTELMÄ 6/19

7 6.6 Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltyinä. Työssä olevia Yrittäjiä Työttömiä Työmarkkinoiden ulkopuolella koulutuksessa olevia 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET Työmarkkinoiden ulkopuolella muusta syystä olevia Yhteensä Yhteensä joista naisia Mitkä ovat projektin tulokset? Projektin tavoitteena on: 1. KyAMK:n LCCE-yrittäjyysprosessin kehittäminen 1-TASO LCCE-yrittäjämäiset oppimisympäristöt, sisältyy kaikkien opiskelijoiden ops:hin. 2-TASO LCCE-syventävät yrittäjyysopinnot 3-TASO LCCE-opiskelijoiden yrittäjyyden ohjaus- ja sparrausprosessi 2. KyAMK:n opettajien yrittäjyyden valmennus ja ohjaus LCCE-yrittäjyysprosessin ohjaajiksi. 3. Yritysmentorien valmennus yrityssparraajiksi 4. LCCE-yrittäjyysprosessiin liittyvän täydennyskoulutuksen kehittäminen 5. Yrittäjyydenkipinäseminaarin järjestäminen Kouvolassa syksyllä 2012 Yrittäjyydenkipinäjulkaisun tekeminen yrittäjyyden oppimateriaaliksi. Projektin tulokset: - KyAMK:iin pysyvä LCCE-yrittäjyysprosessi opiskelijaa siirtyy vuosittain kehittämisyhtiöiden ylläpitämiin yrityshautomoihin tai käynnistää oman yritystoiminnan opiskelijaa syventää HOPS:iensa mukaisesti yrittäjyysprosessissa yrittäjyysopintojaan ja/tai voivat käynnistää yritystoimintaa. - LCCE-yrittäjyysprosessissa kehitetystä ideasta innovaatioon syntyvät monialaiset tiimit, joissa 100 opiskelijaa/3 vuotta EURA JÄRJESTELMÄ 7/19

8 - koulutetetaan 10 yritysmentoria ja 10 opettajaa ohjaamaan opiskelijaryhmiä -Yrittäjyyden kipinä seminaari ja julkaisu Projektin vaikutuksena: - yritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen:yrittäjyydestä tehdään Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta valmistuneille todellinen vaihtoehto - uusien yritysten syntyminen 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 5 kpl joihin työllistyy naisia 3 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 10 kpl joista naisten perustamia 5 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Projektin kaikki tavoitteet ovat laadullisia ja opiskelijoiden, opettajien tai yrittäjien osaamisen monipuolistamiseen tähtääviä. Projekti tavoittelee LCCE-yrittäjyysprosessiin osallistuvien opiskelijoiden osaamisen syventämistä kolmella tasolla. Ensimmäinen taso sisältää yrittäjämäiset oppimisympäristöt, havainnoinnin, ideoinnin sekä opiskelijat kasvavat itsenäiseen ja reflektoivaan työskentelyyn. Toisella tasolla harjoitellaan monialaisesti riskinottoa, omaehtoista työskentelyä ja yritysyhteistyötä. Kolmannella tasolla tehdään päätös yrittäjksi suuntautumisesta sekä voidaan aloittaa henkilökohtaiset yritystoimet. LCCE-prosessia arvioidaan ryhmäpalautteen sekä henkilökohtaisen oppimispäiväkirjan että porfolion kautta. Opettajien koulutuksessa ensisijaiset laatutavoitteet ovat yrittäjyysasenteiden muokkaamisessa myönteisempään suuntaan sekä yritysyhteistyön harjoittaminen todellisissa hankkeissa. Yleisellä tasolla yritysyhteistyön ymmärtäminen asetetaan opiskelun laatutavoitteeksi kaikille opiskelijoille. Arviointi toteutetaan koulutusjakson päätyttyä ja projektipalaute pyydetään niin opiskelijaryhmältä kuin opettajilta. Yritysmentorien koulutuksessa laatutavoitteet painottuvat yrityselämän ja koulutuksen väliseen vuorovaikutukseen ja siihen, miten metor voi tuoda työelämän tavoitteita ja arvointeja opiskelijaprojekteihin. Samoin laatutavoitteet kohdistuvat myös ideointiryhmien tuotoksiin, jossa mentorit arvoivat tuotoksia. EURA JÄRJESTELMÄ 8/19

9 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Projektissa tullaan ideoimaan ja kehittämään uusia tuote- ja palveluliikeideoita. Monialaisissa opiskeluryhmissä uuden tuotekehityksen yksi kulmakivi on kestävä kehitys. Materiaalien kierrättäminen, materiaalien taloudellisuus, ekotehokkuus, hävitettävyys ja ekologinen jalanjälki tulisi näkyä kaikissa uusissa tuotteissa. Projektien painopistettä tullaan suuntaamaan Kotkan ja Kouvolan elinkeinostrategioiden suuntaisesti. Esim. Kouvolan alueella painopistetta tullaan rakentamaan uuden Kouvolan strategiamalllin mukaisesti, jossa painopisteet tukevat tieto- ja viestintäliiketoimintaa, metsä-, energia- ja ympäristöosaamista, vapaa-ajan ja matkailun osaamista ja venäjäosaamista. 7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Tavoite 0 kpl joista naisten tutkintoja 0 kpl 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? 1. KyAMK:n LCCE-yrittäjyysprosessin kehittäminen: - suunnitellaan ja toteutetaan KyAMK:iin LCCE-yrittäjyysprosessi, jossa opiskelijoita sparrataan kohti omaa yritystä perustuen koulutuksessa hankittuun osaamiseen, innovaatiokykyyn ja valmiuksiin. - tutustutaan kansainvälisiin ratkaisuihin yrittäjyyskoulutukseen ja tuotteiden markkinointiin liittyen TASOT: 1.1 LCCE-yrittäjämäiset oppimisympäristöt, ops: - luodaan yrittäjämäinen ja innovatiivinen oppimisymäristö, jossa on mahd. havainnoida yrityselämän mahdollisuuksia, parantaa ideointi- ja kehittämistaitoja. 1.2 LCCE-syventävät yrit.opinnot: - yrittäjyysopintojen kehittäminen ja monialaiset ideointi- ja kehittämisproj. 1.3 LCCE-opiskelijoiden yrittäjyyden ohjaus- ja sparrausprosessin kehittäminen: - henkilökohtaisen liike- ja tuoteidean kehittäminen yritysmentorien ja opettajien kanssa 2. KyAMK:n opettajien yrittäjyyden valmennus ja ohjaus prosessin ohjaajiksi. - projektissa koulutetaan 10 KyAMK:n op. edistämään työssään yrittäjyyttä ja yrittämäisiä toimintatapoja 3. Yritysmentorien valmennus yrityssparraajiksi: - proj. koulutetaan 10 yritysmentoria toimimaan opiskelijamentoreina 4. LCCE-täydennyskoulutuksen kehittäminen: - kehitetään yrittäjyyden täydennyskoulutusta yhteistyössä toisen asteen kanssa 5. Tiedottaminen - Yritys-lehden toimittaminen, www-sivut, muu tiedottaminen - Yrittäjyydenkipinäseminaarin järjestäminen syksyllä 2012 EURA JÄRJESTELMÄ 9/19

10 - Yrittäjyysden kipinä julkaisu 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma LCCE-yrittäjyysprosessi on uusi yrittäjyyden tuottamisen -opetusmenetelmä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa Kolme tasoa: 1-taso LCCE-YRITTÄJÄMÄISET OPPIMISYMPÄRISTÖT - läpäisyperiaate: tason saavuttaa 100 % KyAMK:n opiskelijoista - asenteiden,ideoiden, riskinoton kehittyminen - ideasta innovaatio-opinnot 2- taso LCCE-SYVENTÄVÄT YRITTÄJYYSOPINNOT % saavuttaa KyAMK:n opiskelijoista, vaihtoehtoinen - opitaan omaehtoista työskentelyä, riskinottoa, ideointitaitoja ja yritysyhteistyötä. - toteutetus monialaisissa ryhmissä, eri alan opettajat ohjaavat. 3-taso LCCE- YRITTÄJYYDEN OHJAUS- JA SPARRAUSPROSESSI % saavuttaa KyAMK:n opiskelijoista - HOPS:n mukaan voidaan suunnitella tai harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa opettajien ja yritysmentorien ohjauksessa. Projektissa syntyy julkaisu LCCE-yrittäjyysprosessiin liittyen. 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Tukityöllistä mispäivä Ohjaus- tai Muita konsultointipäiviä henkilötyöpäiviä Yhteensä Yhteensä Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan projektin päättymisen jälkeen? EURA JÄRJESTELMÄ 10/19

11 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2009 Projektin käynnistäminen: projektipäällikön, projektiryhmän ja ohjausryhmän valinta. Opiskelijoiden valinta eri LCCE-yrittäjyysprosesseihin. LCCE-yrittäjämäiset oppimisympäristöt (1. taso): Läpäisyperiaate: opiskelijoille tiedotus asenteet, havainnointi, ideointi- ja kehittämistaidot, yrittäjyyden mahdollisuudet Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa Opiskelijaryhmien 1 perustaminen: LCCE-yrittäjyysprosessi (3. taso) 15 opiskelijaa, HOPS. Ohjaus-ja sparraus prosessiin valikoituu ensimmäisessä vaiheessa KyAMK:n kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan opiskelijoita. Opettajien LCCE- yrittäjyysprosessityöskentely opettajaa, 20 h, valmennus. Yritysmentor LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely 3-5 yrittäjää, 20 h, valmennus. Opiskelijaryhmät jatkavat toimintaa: LCCE-yrittäjyysprosessi (3.taso) 15 opiskelijaa, oman liiketoimintakonseptin rakentaminen, Opiskelijat toteuttavat omia projekteja HOPS:n mukaisesti oman opiskeluryhmän viikkojärjetyksen mukaisesti. Opettajien LCCE- yrittäjyysprosessityöskentely; Yritysmentorien LCCE- yrittäjyysprosessityöskentely. Opettajat suorittavat toisen 20 h jakson, joka sisältää yrityskohtaista ja ryhmäkohtaista ohjausta. Opettajat valmistelevat monialaisen vaihtoehtoisen 12op:n syventävät opinnot. Yritysmentorit osallistuvat myös koulutukseen. Osallistuminen kansallisiin yrittäjyyden koulutuksiin ja seminaareihin (FIN-PIN) Syksy 2010 Opiskelijaryhmien 2 perustamien ; - LCCE- ohjaus-ja sparrausprosessi (3. taso) 15 opiskelijaa, HOPS. - Syventävät LCCE-yrittäjyysopinnot (2. taso) opiskelijaa. - Opettajien LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely opettajaa, 20 h,valmennus. - Yritysmentor LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely 3-5 yrittäjää, 20h, valmennus. - LCCE-yrittäjämäiset oppimisympäristöt, OPS. EURA JÄRJESTELMÄ 11/19

12 2011 Opiskelijaryhmät 2 jatkavat toimintaa: LCCE -ohjaus-ja sparrausprosessi (3. taso)15 opiskelijaa, oman liiketoimintakonseptin rakentaminen, Opiskelijat toteuttavat omia projekteja HOPS:n mukaisesti oman opiskeluryhmän viikkojärjetyksen mukaisesti. Syventävä LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely (2. taso): opiskelijaa syventävä monialainen uuden liiketoiminnan tai palvelun projekti Ideasta-innovaatioon.. Opettajien LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely ja yritysmentorien LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely: opettajat suorittavat toisen 20 h jakson, joka sisältää yrityskohtaista ja ryhmäkohtaista ohjausta. Yritysmentorit osallistuvat myös koulutukseen. Myös opiskelijaryhmä 1 LCCE- ohjaus-ja sparrausprosessin 15 opiskelijaa jatkaa omaa HOPS:n mukaista ohjelmaa Työskentely voi olla joko harjoittelua omassa yrityksessä tai päättötyö omaan yritykseen. Syksy 2011 Uusien opiskelijoiden valinta eri LCCE-yrittäjyysprosesseihin. Kehitetään Yrittäjyyden henkilökohtainen opetussuunnitelma Kyamk:n koulutusohjelmiin. YHOPS Innovaatiokilpailun järjestäminen Kyamk opiskelijat. Opiskeliryhmien 3 ja 4 perustamien : LCCE-ohjaus-ja sparrausprosessi opiskelijaa, HOPS, Koko KyAMK:n opiskelijat. Syventävät LCCE-yrittäjyysopinnot ( Ideasta innovaatioon 60 opiskelijaa.) Opettajien LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely: opettajaa, 20 h,v almennus (opettajaryhmä pysyy koko 3 vuotta samana). Yritysmentorien LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely (3-5 yrittäjää, 20 h LCCE-yrittäjämäiset toimintavat) 2012 Opiskelijaryhmät (3 kpl) jatkavat toimintaa: LCCE-ohjaus-ja sparrausprosessi (3. taso) 15 opiskelijaa jatkavat oman liiketoimintakonseptin rakentaminen. Opiskelijat toteuttavat omia projekteja HOPS:n mukaisesti oman opiskeluryhmän viikkojärjestyksen mukaisesti. Syventävät LCCE-yrittäjyysopinnot (2. taso): opiskelijaa monialainen uuden liiketoiminnan tai markkinoinnin projektit (vapaasti valittavat opinnot) Ideasta -innovaatio-opinnot opiskelijaa. Opettajat ja yritysmentorit ohjaavat sparraustiimejä. Kehitetään yhteinen yrittäjyyden OPS yhdessä Mikkelin AMK:n kanssa Syksyllä 2012 käynnistyy uuden OPS:n mukaiset monialaiset ideasta innovaatio-opinnot n opiskelijaa. Yrittäjyyseminaareihin osallistuminen ja ulkomaisiin yhteistykumppaneihin tutustuminen / projektin triedotus. Käynnistetään useita monialaisia innovaatio synnytyksiä/ leirejä. Uusien opiskelijoiden regrytointi sparraukseen. Sparrauksessa mukana yhteensä50-60 opiskelijaa. Syntynyt uutta yritystä. Yrittäjyydenkipinä valtakunnallinen seminaari marraskuussa 2012 Kouvolassa. Seminaari painottuu opiskelijayrittäjyyden innostuksen ja kipinöinnin ympärille sekä valtakunnalliseen ammattikorkeakouluopettajien yrittäjyyden koulutukseen sekä alueellisesti yritysten ja ammattikorkeakoulun yhteistyön vahvistamiseen. Yrittäjyydenkipinä julkaisu valmis marraskuussa Kevät 2013 Projekti päätetään ja projektin toiminta vakinaistetaan Kyamk:n toiminnaksi. Sparraustiimitoiminta vakinaiseksi (10op), mukana vuosittain n. 50 opiskelijaa, joista käynnistää oman yritystoiminnan 5-10 opiskelijaa vuosittain. Ideasta-innovaatio-opinnot (5op), toteutus monialisina, mukana vuosittain opiskelijaa. Syventävät yrittäjyysopinnot(15 op) toteutetaan vaihtoehtoisina ja verkko-opintoina. Mukana yhdessä Mikkelin AMK.n kanssa opiskelijaa. LCCE- Yrittäjyysprosessi on Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa ja jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus valita oman yrittäjyyden polku jo opiskeluaikana ja lukea opinnot mukaan omaan ammattikorkeakoulutuktkintoonsa. YHOPS EURA JÄRJESTELMÄ 12/19

13 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten KOHDERYHMÄ -Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat: yrittäjäksi aikovat ja valmennettavat -KyAMK:n opiskelijat ja opettajat: opettajan ryhmän valmennus yrittäjyysryhmäohjaajiksi. -Yritysten yritysmentorit: 6-7 yritysjohtajaa, jotka mentoroivat opiskelun loppuvaiheessa olevia opiskelijoita yritystoiminnan aloittamisesta. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 1. KyAMK:n LCCE-yrittäjyysprosessin kehittäminen: - suunnitellaan ja toteutetaan KyAMK:iin LCCE-yrittäjyysprosessi, jossa opiskelijoita sparrataan kohti omaa yritystä perustuen koulutuksessa hankittuun osaamiseen, innovaatiokykyyn ja valmiuksiin. - tutustutaan kansainvälisiin ratkaisuihin korkeakoulujen yrittäjyyskoulutukseen liittyen TASOT: 1.1 LCCE-yrittäjämäiset oppimisympäristöt, ops: - luodaan yrittäjämäinen ja innovatiivinen oppimisymäristö, jossa oppijoilla on mahdollisuus havainnoida yrityselämän mahdollisuuksia, parantaa ideointi- ja kehittämistaitojaan, uskaltautua riskienottoon ja itsenäiseen työskentelyyn 1.2 LCCE-syventävät yrittäjyysopinnot: - yrittäjyysopintojen kehittäminen sekä monialaiset ideointi- ja kehittämisprojektit 1.3 LCCE-opiskelijoiden yrittäjyyden ohjaus- ja sparrausprosessin kehittäminen: - henkilökohtaisen liike- ja tuoteidean kehittäminen yritysmentorien ja valmennettujen opettajien kanssa 2. KyAMK:n opettajien yrittäjyyden valmennus ja ohjaus LCCE-projektiohjaajiksi. - projektissa koulutetaan 10 KyAMK:n opettajaa edistämään työssään yrittäjyyttä ja yrittämäisiä toimintatapoja 3. Yritysmentorien valmennus yrityssparraajiksi: - projektissa koulutetaan 10 yritysmentoria toimimaan opiskelijamentoreina 4. LCCE-täydennyskoulutuksen kehittäminen: - kehitetään yrittäjyyden täydennyskoulutusta yhteistyössä toisen asteen kanssa 5. Yrittäjyydenkipinä seminaarin järjestäminen Kouvolssa syksyllä 2012 Yrittäjyydenkipinäjulkaisun toteutus opetuskäyttöön. TULOKSET JA VAIKUTUS Projektin tulokset: - KyAMK:iin pysyvä LCCE-yrittäjyysprosessi opiskelijaa siirtyy vuosittain kehittämisyhtiöiden ylläpitämiin yrityshautomoihin.tai perustaa muuten oman yrityksen. EURA JÄRJESTELMÄ 13/19

14 - 50 opiskelijaa syventää hops:n mukaisesti yrittäjyysprosessissa yrittäjyysopintojaan ja/tai voivat käynnistää yritystoimintaa. - LCCE-ideasta innovaatioon syntyvät monialaiset tiimit, joissa 150 opiskelijaa/3 vuotta - on koulutettu 10 yritysmentoria ja 10 opettajaa ohjaamaan opiskelijaryhmiä Projektin vaikutuksena: - yritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen:yrittäjyydestä tehdään Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta valmistuneille todellinen vaihtoehto - uusien yritysten syntyminen 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Itsearviointi tapahtuu projektin toimesta sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita seurataan vertaamalla suunnitelmaa toteutumaan, havaitsemalla poikkeamat ja suorittamalla tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Nämä toimenpiteet käsitellään projektihenkilöstön kokouksissa sekä ohjausryhmän kokouksissa, ja ne raportoidaan puolivuosittain rahoittajalle. Opiskelijaryhmät tuottavat ryhmätuotoksista oppimispäiväkirjoja, ryhmäpalautteen tai portfolion. Opettajat ja yrittäjät saavat palautekyselyn koulutuksen jälkeen. Opettajille ja opiskelijoille syntyy oma henkilokohtainen LCCE-yrittäjyyprosessin opintokokonaisuus, jonka toteutumista he itse seuraavat. Projektin laadunvarmistuksessa tukeudutaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun laadunvarmistusprosessiin (Kokonaisstrategia : 7.1. Pedagoginen kehittäminen ja oppimiskokemusten rikastaminen) Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Projektipäällikkö valmistelee väliraportin esityksen ohjausryhmän käsittelyyn, kokoaa siihen tarvittavat liiteasiakirjat ja allekirjoitukset. Ohjausryhmä myös käsittelee vuosisuunnitelman ja seuraa sen toteutumista. Väliraportit laaditaan samassa rytmissä maksatushakemusten kanssa ja liitetään rahoittajalle toimitettavan maksatushakemuksen liitteeksi. Loppuraportin valmistelua varten ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa. Viimeisen puolivuosiraportin yhteydessä asetetaan loppuraportin laatimisen aikataulutus ja sisältö ja käsitellään projektipäällikön laatima luonnos sisällöstä. Viimeisessä kokouksessa hyväksytään loppuraportti viimeisteltynä. EURA JÄRJESTELMÄ 14/19

15 Tilinpäätös kulujen osalta tulee olla tiedossa projektin päätyttyä Miten projektin toimintaa arvioidaan? Ohjausryhmän kokoukset Opiskelijoilta kerätty palaute Opettajien ja yritysmentoreiden arviointi 10.4 Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Opiskelijat ja monialaiset ryhmät:, kysely, oppimispäiväkirja Opettajat ja yrittäjät ; 360 asteen palautejärjestelmä 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Projektin alussa toteutetaan kotisivut ja pienimuotoinen esite projektille, sekä luodaan Moodle-alusta opiskelijoille ja opettajille. Yrittäjyyskipinä.com KyAMK:n johtoryhmä : hallinto, toimialat, opiskelijat: LCCE-yrittäjyysprosessin aktivointi Projektissa toteutettava Yrittäjyyslehti ilmestyy kerran vuodessa, lehden jakelu myös yhteistyökumppaneille ja yrityksille Loppuraportti ja julkaisu Lehtiartikkelit ja muut tiedotteet Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä -ohjausryhmän kokoukset, joissa tiedotetaan hyvistä käytännöistä. Kokouksia pidetään kahdesti vuodessa koko projektin ajan. Tarvittaessa sovitaan lisää kokousajankohtia. -projektin tuottama "Yrittäjyydenkipinä"-julkaisu yrttäjyyden opetusmateriaaliksi -projektin aikana työskentelee erillinen LCCE-projektityöryhmä, johon kuluu toimijoita eri toimialoilta. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja paneutuu projektin käytännön asioihin. -vuosittainen LCCE-yrittäjyysprosessin arviointi => suunnitelman tarkennus/korjaukset seuraavalle aloittavalle ryhmälle. -LCCE-yrittäjyysprosessin projektijulkaisu projektin päätyttyä -KyAMK:n vakiintuneena käytäntö: projektin päätyttyä projektin päätöskokous, jossa sovitaan mm. hyvien käytäntöjen levittämisestä: kuka, mitä, milloin? -Yrittäjyyden kipinä.com sivuille projektin tulokset ja vaikuttavuus. EURA JÄRJESTELMÄ 15/19

16 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun arkisto Pääskysentie 1 Kotka 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Matkakustannukset Muut kustannukset Välilliset kustannukset Yhteensä Arvonlisävero 13. B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta yhteensä 8. Kuntasektori 0 9. Muu julkinen sektori Yksityinen sektori 0 Yhteensä C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset yhteensä 11. Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 16/19

17 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta 2. Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Projektin tulot 0 Yhteensä B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta yhteensä 6. Kuntien rahoitus 0 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitus yhteensä 9. Työhallinnon rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, johon haetaan 0 ESR- ja valtion rahoitusta 10. Työnantajien rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 RAHOITUS YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? KUNTARAHOITUS, e, jakaantuu tasan seuraavien rahoitustahojen kesken: MUU KUNTIEN RAHOITUS: -KyAMK, omarahoitus, e KUNTIEN MAKSAMAT OSALLISTUMISMAKSUT, e: -Kouvola Innovation Oy, e. Neuvottelut: Pyöriä (KINNO) / Pelli ja Jaskari (KyAMK). Myönteinen suhtautuminen. Uuden Kouvolan myötä myös toimintatapa on muuttunut; rahoitus myönnetään sen jälkeen, EURA JÄRJESTELMÄ 17/19

18 kun rahoittaja on ensin myöntänyt projektille rahoituksen. -Cursor Oy, e. Käyty neuvotteluja: Merovuo (Cursor) / Kokkonen (KyAMK) Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei ole 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä ei koske hakijaa 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Projektisuunnitelma Poistosuunnitelma Projektisuunnitelma HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. sisältyy edellä mainittuun rekisteriottee seen Kauppa- yhdistys- tai säätiörekisteriote Verovelkatodistus Selvitys nimenkirjoitusoikeuksista Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia EURA JÄRJESTELMÄ 18/19

19 erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus Ragnar Lundqvist Rehtori, toimitusjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 19/19

20 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen. 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Kustannus Yhteensä Kopiointi-, atk- ja muut tarvikekulut Posti- ja telekulut Projektin toteuttamiseen liittyvä kirjallisuuden hankinta, yrittäjyyteen liittyvä Matkapuhelin, tulostin ja tarvittavat ohjelmat Yhteensä A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 40 Projektipäällikkö osa-aikainen 12 Projektiassistentti osa-aikainen 3 Projektisihteeri, talousasiat osa-aikainen 4 Asiantuntijat, valmennus osa-aikainen 20 Yrittäjälehden toimitus, muu viestintä, graafinen suunnittelu Yhteensä A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus Yhteensä Mentorivalmennus Painatuskulut; lehti, julkaisu, valokuvaus Yrittäjyysseminaari Yhteensä Tulostettu :53:46 EURA JÄRJESTELMÄ 1/7

21 13.A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus Yhteensä Ulkomaan matkat Kotimaan matkat Yhteensä A. 5 Muut kustannukset Kustannus Yhteensä Poistot: aineettomat oikeudet Poistot: koneet ja kalusto KyAMK viestintäpalvelut: käyntikortit, esitteet Projektihenkilöstön koulutus projektiin liityvän ammattitaidon lisäämiseksi Kokous-ja neuvottelukulut Yhteensä A. 6 Välilliset kustannukset Kustannus Yhteensä Projektin osuus KyAMK:n yhteisistä taloushallinto-, atk- ja kiinteistökustannuksista Yhteensä Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Yhteensä Yhteensä A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero Yhteensä Yhteensä Tulostettu :53:46 EURA JÄRJESTELMÄ 2/7

22 13.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Kustannus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B. 9 Muu julkinen sektori Kustannus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B. 10 Yksityinen sektori Kustannus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset Yhteensä Yhteensä Tulostettu :53:46 EURA JÄRJESTELMÄ 3/7

23 13.C TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET 13.C. 11 Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Kustannus Yhteensä Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Palkkatuet ja starttiraha Muut työvoimapoliittiset toimenpiteet Yhteensä C. 12 Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Kustannus Yhteensä Työnantajien osuus palkkatukityöllistettävien palkkakustannuksista Työnantajien osuus yhteishankintakoulutuksen kustannuksista Yhteensä C YHTEENSÄ Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset Yhteensä Yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO YHTEENSÄ Kustannukset yhteensä Yhteensä 13. A B C Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMA 14.A RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.A. 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C.9 työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C.9 työvoimapoliittisten toimenpiteiden Yhteensä rahoitusta Yhteensä Tulostettu :53:46 EURA JÄRJESTELMÄ 4/7

24 14.A. 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Kuntien maksamat osallistumismaksut Muu kuntien rahoitus Yhteensä A. 3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Muu julkinen rahoitus Yhteensä A. 4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Yksityisten maksamat osallistumismaksut Muu yksityinen rahoitus Yhteensä A. 5 Projektin tulot Projektin tulot Yhteensä Yhteensä A YHTEENSÄ Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Yhteensä Yhteensä B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT MUIDEN TAHOJEN RAHOITUSOSUUDET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ ESR:N TAI VALTION RAHOITUSTA 14.B. 6 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä Tulostettu :53:46 EURA JÄRJESTELMÄ 5/7

25 14.B. 7 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B. 8 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat rahoituserät Yhteensä Yhteensä C TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET 14.C. 9 Työhallinnon rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, johon haetaan ESR- ja valtion rahoitusta Kustannus Yhteensä Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Palkkatuet ja starttiraha Muut työvoimapoliittiset toimenpiteet Yhteensä C. 10 Työnantajien rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Kustannus Yhteensä Kuntatyönantajien rahoitus palkkamenoista Yksityisten työnantajien rahoitus palkkamenoista Yksityinen osuus yhteishankintakoulutuksen kustannuksista Yhteensä Tulostettu :53:46 EURA JÄRJESTELMÄ 6/7

26 14. C YHTEENSÄ Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitus Yhteensä Yhteensä RAHOITUS YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Rahoitus yhteensä Yhteensä 14. A B C Yhteensä Tulostettu :53:46 EURA JÄRJESTELMÄ 7/7