LEVÓN. Avoin yliopisto juhlii Sanomalehtiyliopiston 1/2012

Transkriptio

1 1/2012 LEVÓN Levón 1/2012 Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Lähidemokratian toteutumisessa riittää haasteita Kansainvälistä energia-alan johtamisosaamista Vaasassa Avoin yliopisto juhlii Sanomalehtiyliopiston 20-vuotisjuhlavuotta 1

2 Levón 3/2011 Laatua ja vaikuttavuutta Sisältö Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi: Laatua ja vaikuttavuutta Lähidemokratian toteutumisessa riittää haasteita 50/50: Hienoja tuloksia! Avoin yliopisto juhlii Sanomalehtiyliopiston 20-vuotisjuhlavuotta JOKA-koulutuksen suosio pysyy ja paranee Asiantuntijaklubit kohtaamispaikkoina Kansainvälistä energia-alan johtamisosaamista Vaasassa Mietteissä / Tauno Kekäle: Energistä ja komiaa Toimintakalenteri Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi Koulutuksen kysyntä reagoi yleensä varsin herkästi yleisen taloustilanteen epävarmuuksiin. Levón-instituutin tarjoaman koulutuksen kysyntä on kuitenkin pysynyt aika vakaana. Pääosin tämä selittynee instituutin keskeisen toiminta-alueen, Vaasanseudun, yritysten hyvällä talouskehityksellä. Instituutti järjesti viime vuoden aikana runsaat 40 koulutusohjelmaa tai kurssia, joissa osallistujia oli runsaat tuhat. Hyvässä kasvussa olevalla energiasektorilla toteutettiin 19 tutkimus- ja kehittämishanketta. Aluekehittämiseen liittyviä hankkeita tehtiin 18. Vuoden 2011 aikana instituutti osallistui myös yhdeksään kansainväliseen hankkeeseen. Koulutuksen laatuun ja koulutusprosesseihin kiinnitettiin vuoden aikana erityistä huomiota. Saadun asiakaspalautteen perusteella lienemme suoriutuneet jopa varsin hyvin. Koulutuspalautteen ohella myös koulutuksen välittömät työelämävaikutukset ovat entistä tärkeämpiä. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä avoimen yliopiston ohjelmissa suunniteltiin tai käynnistettiin noin 150 tuote-, organisaatio- tai johtamisinnovaatiota tai muutoshanketta. Avoin yliopisto toteuttaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävää opetustyönsä kautta. Opiskelijakunta koostuu pääosin työssä käyvistä aikuisista, joille yliopiston tutkimus välittyy opetuksen kautta. Yliopiston vaikuttavuus kertautuu opetustulosten välittyessä työpaikoille osaamistason nousuna. Avoin yliopisto on maan kolmen suurimman yliopistotoimijan joukossa kauppatieteellisen alan avoimen yliopiston koulutuksessa. Kauppatieteellisen alan opintosuoritusten määrä avoimessa yliopistossa on kasvanut edellisvuodesta. Avoimella yliopistolla on toimiva vapaan sivistystyön verkosto, jonka kautta se vie opetusta tarjolle valtakunnallisesti. Erityisen aktiivista toiminta on Seinäjoen ja Kokkolan yliopistokeskuksissa ja lisäksi tehdään yhteistyötä Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. Viime syksyn-talven aikana on käynnistynyt muutama merkittävä koulutushanke. AMBA-akkreditoitu Energy Business MBA käynnistyi tammikuussa. Vaikka osallistujat ovat eri puolilta Suomea, on vaasalaisella energiaklusterilla siinä kuitenkin vahva edustus. Siten ohjelma vahvistaa alueen energiayritysten osaamista. Seinäjoella puolestaan käynnistyi syksyllä MBA-ohjelma, jossa paino on yrittäjämäisen johtamisen kehittämisessä yrityksissä ja julkisorganisaatioissa. Lisäksi eteläpohjalaisten pk-yritysten kehittämiseksi alueen toimijat ovat yhdistäneet voimansa kasvuyrittäjyyden ohjelman tekemisessä. Tässä kehitystyössä Levóninstituutti on mielellään mukana. Keski-Pohjanmaalla Vaasan yliopiston vaikuttavuus kasvaa, kun kauppatieteen professuurin perustamisesta Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen tehtiin sopimus maaliskuussa. Siihen tarvittava rahoitus järjestyi alueelta nopeasti, siitä kiitos asiaan vaikuttaneille tahoille Kokkolassa. Keski-Pohjanmaalla tehtiin myös avaus liiketoimintaosaamisen levittämisessä uudelle kohderyhmälle, kun uusi, pitkäkestoinen maatalousyrittäjille tarkoitettu johtamisohjelma käynnistyi loppuvuodesta. Ohjelmassa pääpaino on liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisen kehittämisessä. Lisäksi haku uuteen yrittäjyyden MBA-ohjelmaan on käynnistynyt. LEVÒN on Levón-instituutin tiedotuslehti. Levón-instituutti on Vaasan yliopiston tutkimus- ja koulutuspalveluihin erikoistunut yksikkö. Julkaisija: Levón-instituutti. Toimituksen osoite: Wolffintie 34, Vaasa / PL 700, Vaasa Toimitus ja kuvat: Miia Mäntylä Puhelin: (06) (yliopiston vaihde) Faksi: (06) Sähköposti: miia.mantyla@uwasa.fi Internet: ISSN: X Painos: Painopaikka: Fram, Vaasa Paperi: MultiOffset (sisus 120 g, kansi 170 g) Kansikuva: Jouni Kannonlahti, Tuomi LEVÒN ilmestyy kolme kertaa vuodessa, seuraava lehti ilmestyy elokuussa Kommentit, tilaukset ja osoitteenmuutokset pyydetään osoittamaan toimitukselle. 2

3 Levón 1/2012 Lähidemokratian toteutumisessa riittää haasteita Teksti: Kari Leinamo Kuva: Miia Mäntylä Huoli maaseudun asukkaiden äänen kuulumisesta ja liitosalueen näkemysten huomioon ottamisesta on kuntarakenteen muuttuessa nostettu aiheellisesti esiin. Kysymys päätöksenteon alueellisesta järjestämisestä on aiheena erittäin ajankohtainen. Osassa kuntaliitoksia liitosalueelle on perustettu erityinen toimikunta, lautakunta, tai johtokunta seuraamaan liitossopimuksen toteutumista ja yhdistymisavustuksen käyttöä. Toimielimen tehtäviksi on usein nimetty myös erilaisten avustusten jakaminen sekä kannanottojen ja lausuntojen antaminen alueen asioista. Käytännössä vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi. Ongelmaan haetaan ratkaisua myös Levón-instituutissa. Syksyllä 2011 käynnistyneessä Kylät, kaupungit ja maaseudun lähidemokratia -hankkeessa etsitään keinoja, joilla maaseudun asukkaiden ääni saadaan uusissa suurkunnissa parhaiten kuulumaan. Tutkimuksessa vertaillaan Jyväskylän, Hämeenlinnan ja Loimaan kaupunkien käytäntöjä asiakirjojen ja haastatteluiden kautta. Muotisana vailla sisältöä Lähidemokratialle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, mutta tavallisesti sillä tarkoitetaan asukkaiden osallistumista lähiympäristönsä asioista päättämiseen erityisen toimielimen Riia Metsälä etsii keinoja saada asukkaan ääni kuuluviin suurissa kunnissa. kautta. Kyse on tavallaan kunnanosahallinnosta. Yleensä lähidemokratia jää kuitenkin puolitiehen: asukkaat saavat esittää oman mielipiteensä, mutta näkemysten todellinen ymmärtäminen, hyväksyminen ja huomioon ottaminen jää toteutumatta. - Lähidemokratia on aiheena haastava ja käsitteenä vaikea, sanoo hankkeen parissa työskentelevä projektitutkija Riia Metsälä viime aikoina tekemiensä virkamiesten ja luottamushenkilöiden haastattelujen perusteella. Termi tunnutaan liitettävän lähinnä kylien vapaaehtoiseen yhdistystoimintaan. Maaseudun kehittäminen tuntuu ylipäätään monelle päättäjälle kovin vieraalta asialta. Kylätoiminta ei kuulu kaupungille, mutta toisaalta vaikuttamisen haluttaisiin lähtevän kyläläistä itsestään. Yksinkertaista ratkaisua kaivataan - Erot lähidemokratian toimivuudessa eri kuntien välillä tuntuvat olevan suuria, sanoo Metsälä. Lähidemokratian toimivuuteen voi vaikuttaa keskeisesti esimerkiksi paikallisen vastuuvirkamiehen osaaminen ja aito kiinnostus asiaa kohtaan. Liitosalue pitää tuntea ja tietoa uusista suunnitelmista tulee välittää kaiken aikaa asukkaille. Valmista esitystä on paikallistasolla vaikea enää lähteä muuttamaan. - Uusia ideoita lähidemokratian toimivuuden parantamiseksi tuntuu paikallistasolta löytyvän vain vähän, ihmettelee Metsälä. Luottamushenkilöiden mielipiteet kunnanosahallinnon vaikutusmahdollisuuksista vaihtelevat sitä paitsi paljon. Toimintamallin pitäisi olla helppo ja kevytrakenteinen, mutta myös päätösvaltaa ja taloudellisia resursseja tarvitaan. Vaarana on, että lähidemokratia koetaan lisärasitteeksi, johon kukaan ei ehdi paneutua. - Päätöksenteossa ei välttämättä ymmärretä kaupungin ja maaseudun eroa. Ymmärrystä puolin ja toisin tulisi löytyä nykyistä enemmän, summaa Metsälä tähänastisia kokemuksiaan lähidemokratian parissa. 3

4 Levón 3/ /50: Hienoja tuloksia! Teksti: Merja Pakkanen Kuvat: Jouni Kannonlahti & Lidija Stvarnik Koulujen energiansäästöprojekti EURONET 50/50 lähenee loppuaan. Tulokset ovat rohkaisevia. Vaikka Suomessa energiatehokkuus on ollut jo pitkään luonteva osa arkipäivän kiinteistönhoitoa, asenteita ja käyttäytymistapoja muuttamalla voidaan täälläkin saavuttaa merkittäviä säästöjä. Hankkeen pilottikoulut säästivät keskimäärin 9,4 % sähköä ja 8,8 % vettä. Lämmönkulutus oli Suomen kompastuskivi, eikä säästöjä keskimäärin saavutettu. Lämmönkulutus on kuitenkin enimmäkseen automaattisten järjestelmien sekä kiinteistönhoidon käsissä, ja koulut voivat vaikuttaa siihen itse vain vähän. Lisäksi vuoden 2011 osalta astepäiväluvut eli ulkolämpötilan huomioon ottavat lämmitystarveluvut tuntuivat ylikorjaavan kulutuslukuja poikkeuksellisen lämpimän sään vuoksi. Tuloksissa oli suuri koulukohtainen vaihtelu, ja varsinkin sähkön ja veden suhteen ne riippuivat ennen kaikkea koulun omasta aktiivisuudesta. Erityisen merkille pantavaa on, että jokainen koulu säästi sähköä kumpanakin toimintavuonna. Joissakin kouluissa säästö on ollut huikeaa! Veden suhteen vaihtelu oli suurta; joissakin kouluissa on säästetty valtavasti, toisissa käytetty jopa aiempaa enemmän. Projektin tavoitteena oli säästää 2,5 % sähköä, lämpöä ja vettä, joten tuloksiin voidaan olla tyytyväisiä. Motoriikka-Miikka hauskuutti 50/50-päätösjuhlassa. Kouluissa hankkeen kasvatuksellista antia pidettiin kuitenkin parhaana. Oppilaat (ja opettajat!) oppivat säästämään energiaa, asenteet muuttuivat, yhteistyö lisääntyi Idearikkailla opettajilla riitti tarmoa ja oppilaat olivat suurella sydämellä mukana. Haasteitakin riitti; erityisesti hektinen kouluarki ja opettajien suuri työmäärä sekä henkilöstömuutokset vaikeuttivat projektin toteuttamista. Projektin päätösjuhlassa kerrattiin hankkeen toimintaa ja tuloksia. Koulut olivat valmistelleet hienot esitykset kertoen kokemuksistaan hankkeessa sekä laulaen ja runoillen energiansäästöstä! Päivä huipentui Talent Suomi kisan voittajan Motoriikka- Miikan hulvattomaan esitykseen, jolle nauroivat niin lapset kuin aikuisetkin. Viimeistä 50/50- kokousta vietettiin Kreikassa maaliskuun lopussa. Suomea edustivat allekirjoittaneen lisäksi Marita Reinikka Länsimetsän koulusta sekä Jyrki Leppilahti Isonkylän koulusta. Jaoimme kokemuksia muiden maiden projektipartnereiden sekä opettajien kanssa ja vierailimme paikallisessa 50/50-koulussa, jossa yläasteikäiset oppilaat opettajineen esittelivät meille 50/50-toimintaansa. Lähes kaikissa hankkeessa mukana olleissa maissa (Suomi, Kreikka, Espanja, Portugali, Slovenia, Italia, Saksa, Puola ja Unkari) projekti on 2010 Koulu 1 Koulu 2 Koulu 3 Koulu 4 Koulu 5 Sähkö -3.7 % -1.9 % -3.2 % -9.4 % -3.4 % Lämpö +3.8 % % -2.4 % +7.3 % +3.1 % Vesi +7.7 % % +1.0 % % 0 % 2011 Sähkö -3.1 % % -7.9 % % N/A Lämpö +4.4 % +2.3 % +7.8 % +0.9 % N/A Vesi +9.9 % % 0 % % N/A Koulujen energiansäästötulokset Lämmitys aiheutti harmaita hiuksia. 4

5 Levón 1/2012 Kouluvierailu Kreetalla 50/50-koulussa 3 rd High School of Heraklion. herättänyt runsaasti positiivista huomiota ja kiinnostusta. Sille toivotaan kansallisia ja kansainvälisiä jatkohankkeita. Suunnattoman suuri kiitos projektissa mukana olemisesta pilottikouluille: Länsimetsän koulu/vaasa, Huutoniemen koulu/vaasa, Isonkylän koulu/laihia, Isokylän koulu/seinäjoki sekä Joupin koulu/seinäjoki. Lisäksi hankkeessa olivat toimijoina koulukiinteistöstä vastaavat organisaatiot sekä henkisenä tukena opetuksesta vastaavat organisaatiot. Kiitos seuraaville: Vaasan Talotoimi ja Vaasan kaupungin Kasvatus- ja opetusvirasto, Oy Laihian Vuokratalot, Laihian kunnan Tekninen toimi ja Sivistystoimi sekä Seinäjoen kaupungin Tekniikkakeskus ja Opetustoimi. Hankkeen päärahoittaja (75 %) oli EU:n IEE-ohjelma, mutta projektin toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman yrityksiä, jotka rahoittivat puuttuvan 25 %: Vaasan Sähkö Oy, Seinäjoen Energia, EPV Energia Oy ja Ab Stormossen Oy. Nämä yritykset näkivät hankkeen rahoittamisen arvoisena, koska siinä keskityttiin tärkeisiin asioihin: Energian säästöön ja ympäristön huomioonottamiseen. Erityisen tärkeänä nämä yritykset pitivät panostusta lapsiin tulevaisuuden aikuisiin. Kiitos! SANOMALEHTIYLIOPISTO KEVÄÄLLÄ 2012 Laman varjot Sanomalehtiyliopiston 20-vuotisjuhlavuoden opintojakso toteutetaan keväällä 2012 teemalla Laman varjot. Jakso koostuu Sanomalehti Pohjalaisessa julkaistavista artikkeleista aikavälillä , iltapäiväseminaarista 9.4. klo alkaen sekä itsenäisestä opiskelusta. Lisätietoja: Avoin yliopisto - yliopisto kaikille Kysy lisää: opiskelijapalvelu puh. (06) , opinto-ohjaus puh , s-posti: avoinyo@uwasa.fi Opintoja on tarjolla Vaasassa ja muilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Avoimessa yliopistossa voit opiskella iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Tarkemmat tiedot opinnoista ja aikatauluista löytyvät verkkosivuiltamme. KEVÄÄN 2012 OPINNOT VAASASSA (muutokset mahdollisia) (VO) = verkko-opetus, (SY) = sanomalehtiyliopiston kurssi, (R) = rajoitettu opiskelijamäärä Filosofinen tiedekunta Aineopintoja Aineopintoja Organisoituminen ja verkostot, osit. VO, 5 op Elinkeinoverotus, 6 op HALLINTOTIETEET Organisaatiokäyttäytyminen I, osit. VO, 7 op International Business Law, 6 op Johdatus yliopisto-opiskeluun lukiolaisille, 2 op Arvoilla hyvään hallintoon sanomalehtiyliopisto, 4 op Erilliset opintojaksot Erilliset opintojaksot Itsetuntemuksesta voimaa työssä jaksamiseen, SY, 4 op Idänkaupan oikeus, Legal Foundations of the SOSIAALI- JA TERVEYSHALLINTOTIEDE Johtajuuden ja tiimityöskentelyn kehittäminen, SY, 4 op Russian Economy, 5 op Hyvinvoinnin yrittäjyys, 8 op Hyvinvointipalveluiden taloudelliset perusteet, 6 op LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Sähköisen kaupankäynnin juridiikka, VO, 6 op VIESTINTÄTIETEET Perusopintoja Hyvä - paha informaatio, 4 op Semiotiikka ja mediat, R, VO, 3 op Kirjanpidon ja tilintarkastuksen harj.työ, 0,5 op Teknillinen tiedekunta Kirjoittamisen teoria ja käytäntö, R, VO, 3 op Johdon laskentatoimen perusteet, osit. VO, 3 op Auto Business Yrityspeli, 2 op SÄHKÖTEKNIIKKA YLEISOPINNOT Rahoituksen perusteet, 4 op Ilmastonmuutoksen vaikutus energiatekniikkaan, SY, 3 op Laman varjot, SY, 4 op MARKKINOINTI TILASTOTIEDE Kauppatieteellinen tiedekunta Vientimarkkinointi, R, VO, 5 op Tilastotieteen perusteet, 5 op JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOT TALOUSOIKEUS TUOTANTOTALOUS Perusopintoja Perusopintoja Yrityksen reaaliprosessit, 3 op Yrityksen liiketoimintasuunnitelma, osit. VO, 5 op Vero-oikeus, 6 op Tuotantotalouden erityiskysymyksiä, SY, 5 op Vero-oikeus, täydennysosa, 1 op Kestävä kehitys, peruskurssi, SY, 5 op ILMOITTAUTUMINEN KEVÄÄN OPINTOIHIN ON KÄYNNISSÄ! Ilmoittaudu osoitteessa: Lukuvuoden kursseille ilmoittautuminen alkaa TAVOITTEENA YLIOPISTOTUTKINTO? Kysy avoimen yliopiston väylästä ja tule tekemään henkilökohtainen opintosuunnitelma. sonja.hakala@uwasa.fi tai puh

6 Levón 3/2011 Avoin yliopisto juhlii Sanomalehtiyliopiston 20-vuotisjuhlavuotta Teksti ja kuvat: Anna-Maria Kurki Avoimen yliopiston ainutlaatuisen Sanomalehtiyliopiston käynnistämisestä tulee tänä keväänä kuluneeksi pyöreät 20 vuotta. Sanomalehtiyliopisto järjestetään jo 31. kerran, tänä keväänä teemalla Laman varjot. Sonja Hakala ja Satu Takala iloitsevat avoimen yliopiston ja Pohjalaisen jo 20 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä. Sanomalehtiyliopisto syntyi alun perin ajatuksesta, että sanomalehti tulisi palauttaa perustehtäväänsä kansan sivistäjäksi. Kun kokeilu toteutettiin huhtikuussa 1992 yhteistyössä Pohjalaisen kanssa, tavoitteena oli tuoda yliopisto lähelle ihmistä. Tänä keväänä avoimessa yliopistossa juhlitaan Sanomalehtiyliopiston 20-vuotista taivalta. Avoimessa yliopistossa opintopäällikkönä toimiva Sonja Hakala on työskennellyt Sanomalehtiyliopiston parissa jo 14 vuotta. Moni asia on muuttunut, mutta Sanomalehtiyliopisto on onnistunut pysymään tuoreena. - Historian varrella on voitu kokeilla erilaisia oppimismenetelmiä. Siihen aikaan, kun aloitimme 1992, tämähän on ollut ihan huikea juttu, tämä etäopiskelu, Hakala muistelee. Pohjalaisen puolelta Sanomalehtiyliopiston toteutumisesta on vastannut viimeiset pari vuotta uutistuottaja Satu Takala. Takalan mielestä Sanomalehtiyliopisto ei ole umpiossa, vaan sen pitää vastata myös lukijoiden tarpeisiin ja tuoda esiin heitä kiinnostavia asioita. - Ihmiset odottavat sanomalehdeltä palvelua. Kyse ei ole enää pelkästään tiedonvälityksestä. Sanomalehtiyliopisto on yksi tapa palvella, sillä tieto tuodaan esille valmiina pakettina, Takala pohtii. - Sanomalehtiyliopiston toimivuus piilee ajankohtaisuudessa, Hakala lisää. Sanomalehtiyliopistossa on aina panostettu ajankohtaisuuteen niin opintojaksojen sisältöjen kuin opetusmuotojenkin osalta. Osa Sanomalehtiyliopiston opintojaksoista on jäänyt jälkikäteen itsenäisesti suoritettaviksi kursseiksi. Esimerkiksi vuonna 2002 toteutettu Sanomalehtiyliopiston opintojakso Itsetuntemuksesta voimaa työssä jaksamiseen kerää yhä nelisenkymmentä suoritusta vuodessa luvun lopulla Sanomalehtiyliopiston opintojaksoihin liitettiin yhdeksi osaksi myös seminaarit. Seminaareissa opiskelijoilla ja muilla aiheesta kiinnostuneilla on mahdollisuus syventää ymmärrystään kuuntelemalla asiantuntijoiden esitelmiä ja käymällä keskusteluja heidän kanssaan. - Olen ilahtunut siitä, että seminaareissa on nyt päästy sellaiseen hyvään debattiin. Aina kun päästään keskustelemaan asiasta, kiinnostus lisääntyy. Sanomalehtiyliopistossa on ollut aiheita, jotka herättävät paljon keskustelua, Takala iloitsee. Vuosien varrelle on mahtunut useita yleisömenestyksiä ja nimekkäitäkin vierailevia tähtiä, kuten esimerkiksi Helsingin yliopiston kansleri, professori Ilkka Niiniluoto, sekä Ilmastonmuutos. Nyt -kirjan kirjoittanut ympäristötoimittaja Pasi Toiviainen. - Seminaari on kaikille avoin, eikä se sido mihinkään. Pelkästään osallistumalla seminaariin ja lukemalla artikkelit lehdestä saa jo hyvän tietopaketin aiheesta, Hakala muistuttaa. Tämän vuoden teema, Laman varjot, voi vaikuttaa ensi kuulemalta synkistelyltä. Nimiehdotusta perusteltiin kuitenkin sillä, ettei varjoa 6

7 Levón 1/2012 omat etunsa, ja Takala pitääkin Sanomalehtiyliopistoa hyvänä tapana parantaa Vaasan statusta ja tunnettuutta yliopistokaupunkina. - Jos sanomalehti on johonkin asiaan sitoutunut, niin se on sitoutunut siihen maakuntaan, joka oli silloin erittäin hyvä foorumi päästä sisälle tieteelliseen kirjoitteluun hieman populaarisemmalla areenalla. Se oli hyvää harjoitusta myös siinä, että verkostoiduin toisten kirjoittajien kanssa, Viitala muistelee. Silloisessa Tiimit ja johtaminen -aiheisessa Sanomalehtiyliopistossa Viitala oli vain yksi artikkeleiden kirjoittajista. Seuraavalla kerralla hän oli yksikköineen vastuussa koko opintojakson järjestämisestä. - Silloin meidän tuli miettiä, millaisia asioita oikein haluaisimme yleisölle kertoa, ja mitä asioita me voisimme tutkimuksen avulla tuoda esille yhteiskunnassa. Viitalan mielestä Sanomalehtiyliopistolla on merkittävä rooli siinä, että yliopiston tutkijat ja tutkimukset saavat näkyvyyttä. - Tämän talon ihmisenä olen ylpeä, että tällainen idea on lähtenyt ja siihen on satsattu. Kyllä avoin yliopisto on tehnyt hienon avauksen tässä, ja toivon vain, että se jatkuisi. Riitta Viitala on pitänyt Sanomalehtiyliopistoa erittäin positiivisena kokemuksena. ole ilman valoa. Tarkoituksena ei siis ole maalailla kauhukuvia lamasta tai velloa taantumassa, vaan tarjota ihmisille näkökulmia ja työkaluja laman käsittelemiseksi. On vain osaksi sattumaa, että juuri 20 vuotta sitten Sanomalehtiyliopistossa käsiteltiin lähes identtistä aihetta, Suomi lamassa. - Meillä on täällä osaksi samat kirjoittajatkin. Voi sanoa, että nämä tietävät nyt, mistä puhuvat. On hyvä vertailukohta. On oikeastaan tosi mielenkiintoista odottaa, mitä niissä artikkeleissa on, Hakala kertoo. Vaikka aihe on kierrätetty, näkökulmat ovat uusia, sillä lamasta puhutaan nyt paikallisen sijasta globaalina ilmiönä. Sanomalehtiyliopisto luo näkyvyyttä Niin avoimen yliopiston kuin yliopiston tiedekuntienkin näkökulmasta Sanomalehtiyliopiston merkitys korostuu erityisesti näkyvyytenä. Yhteistyö Pohjalaisen kanssa tuo avoimen yliopiston ja sen tarjoamat opinnot suoraan ihmisten koteihin. Myös Pohjalaiselle on yhteistyöstä sen ympärillä on, ja siihen keskuskaupunkiin, missä se ilmestyy. - Ilman Pohjalaisen tarjoamaa julkaisukanavaa emme mitenkään voisi näkyä näin hyvin. Mutta näkyvyyden merkitys ulottuu paljon Sanomalehtiyliopistoa laajemmalle. Uskon, että tällä on suuri merkitys myös yliopiston oppiaineille, Hakala kommentoi. Sanomalehtiyliopiston tarjoamista oppiaineista johtaminen on ollut ehdottomasti suosituin. Kun johtamisen opintojakso Johtamisen haasteet muuttuvassa toimintaympäristössä keräsi keväällä 2010 eniten kertasuorituksia koko Sanomalehtiyliopiston historiassa, johtamisen laitoksen johtaja, professori Riitta Viitala oli tällöin tekemässä Sanomalehtiyliopistoa jo toista kertaa - Ensimmäinen kerta oli 1997, ja olin vasta tulossa akateemiseen maailmaan. Sanomalehtiyliopisto Sanomalehtiyliopiston suosituimmat opintojaksot 1. Johtamisen haasteet muuttuvassa toimintaympäristössä (johtaminen, kevät 2010) 2. Arvoilla hyvään hallintoon (julkisjohtaminen, kevät 2005) 3. Kulutuksellisia elämyksiä etsimässä (markkinointi, syksy 2007) 4. Tuotantotalouden erityiskysymyksiä (tuotantotalous, syksy 2006) 5. Ilmastonmuutoksen vaikutus energiatekniikkaan (sähkötekniikka, syksy 2008) 7

8 Levón 3/2011 JOKA-koulutuksen suosio pysyy ja paranee Teksti ja kuvat: Sari Soini JOKA25 on kääntymässä kohti loppuaan. Syyskuussa alkanut 22 hengen ryhmä on tehnyt töitä yhdessä hyvällä sykkeellä. Ryhmä tapaa toisiaan 2 3 päivää kuukaudessa. Uudistettu ohjelma on tehty hallitusti vanhojen ryhmien palautteen perusteella ja Vaasan yliopiston johtamisen yksikön kanssa yhteistuumin. Juhlat järjestetään syksyllä, jolloin juhlitaan sekä JOKAa että Vaasan yliopiston täydennyskoulutuksen 30-vuotispäivää Ajassa liikkuu -seminaarin yhteydessä. Laaja-alaisen johtamisohjelman koulutussisältöjä on kehuttu, mutta yhtä suuret kiitokset ovat tulleet ryhmän me-hengestä ja yhteistyön sujumisesta. Toukokuussa ryhmissä esitettävät lopputyöt antavat Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan ryhmäpäälliköt Anu Holopainen ja Jouko Oikarinen sekä Eepeen Matkailu- ja ravitsemiskaupan projektipäällikkö Elina Mäki-Opas ovat ilmeisen tyytyväisiä JOKA-koulutukseen. Kaikilla on tavoitteena jatkaa johtamisen opintoja. opiskelijoille työkaluja ajankohtaisiin johtamiskysymyksiin ja uusiin haasteisiin. Aiheina ovat esimerkiksi ryhmäkehityskeskustelujen kehittäminen, projektinjohtaminen ja työhyvinvoinnin johtaminen. Ryhmän jäsenien vahvuutena ovat osallistujien erilaiset ja silti niin samanlaiset taustat. Koulutusryhmästä reilu kolmasosa on teknologiaalan yrityksistä, vajaa kolmasosa on kaupanalalta ja loppu kolmannes johtaa julkisia organisaatioita. Naisjohtajien määrä on vuosien varrella lisääntynyt kolmannekseen. Kansainväliset johtamisen opintomatkat Tanskaan ja Saksaan ovat tuoneet uusia ja erilaisia ajatuksia omaan rooliin johtajana. JOKA25- ryhmästä moni jatkaa emba-ohjelmaan suoraan. Seuraava JOKA26 alkaa syyskuussa. Lähiesimiehestä alkavat johtamisen opinnot KTT Maria Järlström Vaasan yliopistosta toimii kouluttajana sekä Lähiesimies-ohjelmassa että JOKA:ssa. Hänen johdollaan avautuu mm. johtamisen DNA. Pidetty Lähiesimiehille suunnattu kuuden päivän johtamisen koulutusohjelma tuo asiantuntijoille valmiuksia toimia johtotehtävissä. Hyvin usein koulutukseen hakeutuva henkilö on 8

9 Asiantuntijaklubit kohtaamispaikkoina Teksti: Mikael Hallbäck, Kajsa From & Sari Soini Levón 1/2012 saanut esimiestehtävän palkinnoksi hyvin hoidetusta asiantuntijatyöstään. Opiskelija toivoo ja saa avaimia oman roolinsa kehittämiseen johtajana. Levón-instituutissa keväisin ja syksyisin järjestettävä Lähiesimieskoulutusohjelma sopii uusille ja vähän aikaa esimiestehtävissä toimiville henkilöille sekä kertauskurssina sellaisille johtajille, jotka haluavat päivittää osaamistaan johtajina. Koulutuspäivien aikana keskustellaan paljon ja tehdään ryhmätöitä. Niiden avulla esimiesten erilaiset toimintatavat, ajatukset johtamisesta sekä yliopiston uusin tieto pääsevät kättelemään toisiaan. Seuraava Lähiesimieskoulutus alkaa lokakuussa. MBA -ohjelma Energy MBA JOKA 26 Henkilöstöjohtaminen LÄHIESIMIES -koulutusohjelma Seuraavat ryhmät alkavat syksyllä Ilmoittaudu mukaan! /levon Levón-instituutin kaksi valovoimaista asiantuntijaklubia Project Management Club ja Naisjohtajien klubi toimivat vahvoina elinikäisen oppimisen foorumeina johtajille. Klubit toimivat hyvinä verkostoitumisen ja kouluttautumisen paikkoina. Tuoreet tutkimustulokset ja ajassa liikkuvat johtamisen tuulet puhalletaan niissä käytännönläheisesti yhteen. Klubien toiminta tuo työkaluja arjen esimiestyöhön. Project Management Club Englanninkielisiä Project Management Clubin tilaisuuksia järjestetään kolme kertaa vuodessa. Tarkoituksena on saattaa yhteen alueen yrityksien ja yliopiston projektiosaajat. Tilaisuus rakentuu yhden tai kahden aiheen ympärille. Viimeisiä aiheita ovat olleet ABB:n SAP-projektin läpivieminen ja Wärtsilän esimerkki siitä kuinka tehdasprojekti onnistuu 12 kuukaudessa. Erityisesti positiivista palautetta klubitoiminnassa on saatu siitä, että eri teollisuusyritysten asiantuntijat pystyvät vaihtamaan kokemuksia ja keskustelemaan mielenkiintoisista aiheista yhteisissä tilaisuuksissa. Tulevaisuudessa klubitoiminnassa keskitytään perinteisiin projektijohtamisen aiheisiin, mutta lisäksi pyritään löytämään aina jotain uutta. Esimerkiksi muotoiluun ja tietotekniikan hyödyntämiseen liittyvät aiheet voisivat olla tulevaisuudessa uusia mielenkiintoisia aihealueita klubin tilaisuuksiin. Naisjohtajien Klubi Naisjohtajien klubi on yritysmaailmassa ja julkisissa organisaatioissa työskentelevien ja johtavien naisten kohtauspaikka. Se on kaikenikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien naisten tukipylväs, jossa hengähdetään yhteisten ajatusten ääreen. Naisjohtajien klubiin kokoontuu naiskonkareita, joilla on näkemystä ja kokemusta työelämän haasteista. Se sopii henkilöille, jotka ovat työhistoriansa aikana edenneet asiantuntija- ja johtajavastuuseen. Klubi sopii myös nuorille, työuransa aloittaville naisille, joilla on tavoitteena sovittaa yhteen opiskelu, ura, työelämä ja perhe, lapset sekä harrastukset ja yhteiskunnalliset velvoitteet. Klubi kokoaa yhteen naisia, jotka ovat erilaisia ja erilaisissa työelämän vaiheissa. Klubi tutustuttaa erilaiset johtamiskulttuurit yhteen. Se tuo viestiä uusista johtamiseen ja naisjohtamiseen liittyvistä akateemisista tutkimustuloksista ja valottaa sekä yksityisen että julkisen johtamiskulttuurin mahdollisuuksia osallistujilleen. Jokaisessa kokoontumisessa teemana on yksi ajankohtainen aihe. Klubi kokoontuu iltapäivisin neljä kertaa vuodessa, tapaamiset toteutetaan yhteistyössä Hankenin kanssa. Yhteistyö Levón-instituutin ja Hankenin välillä rikastuttaa klubia kaksikielisyydellä, ja tuo myös loistavan verkostoitumismahdollisuuden kielirajojen yli. Project Management Club kokoontuu seuraavan kerran ennen kesälomia ja Naisjohtajien klubin seuraava kokoontuminen on Silloin aiheena on Muutosjohtaminen. 9

10 Levón 3/2011 Kansainvälistä energia-alan johtamisosaamista Vaasassa Teksti ja kuva: Miia Mäntylä Vaasan yliopistossa on alkanut energia-alan johtotehtävissä toimiville suunnattu Energy Business MBA -ohjelma. Se toteutetaan yhteistyössä skotlantilaisen Robert Gordon Universityn Aberdeen Business Schoolin kanssa. Levón-instituutti toimii ohjelman käytännön toteuttajana. Yhteistyökumppanina Aberdeen Business School on Vaasan yliopistolle mitä parhain. Sunday Times on vuonna 2009 nimennyt sen parhaaksi nykyaikaiseksi yliopistoksi Iso-Britanniassa. Lisäksi sen MBA-ohjelmat ovat the Financial Timesin mukaan maailman parhaiden joukossa. Ohjelma on AMBA-akkreditoitu (Association of MBAs). Suunnattu energiaalan osaajille MBA-ohjelma on suunniteltu vastaamaan energiateollisuudessa työskentelevien tarpeisiin. Tarkoituksena on antaa osallistujille energia-alaan liittyvää liiketoimintaosaamista sekä kehittää heidän johtamistaitojaan. Erikoista ohjelmassa on, että osallistujat saavat todistuksen sekä Suomesta että Skotlannista. Ohjelmaan on haluttu taustaltaan hyvin monipuolinen osallistujajoukko. Se mahdollistaa sekä osallistujien oppimisen toisiltaan että verkostoitumisen. Osallistujien välinen vuorovaikutus onkin tärkeä osa ohjelmaa. Tammikuussa opintonsa aloitti yhdentoista hengen ryhmä, jossa osallistujia on niin Vaasasta kuin muualtakin Suomesta ja Dubaista asti. Lähiopetusta ja verkkotyöskentelyä Veijo Pitkäniemen ja Mika Kauppisen tähänastiset kokemukset Energy Business MBA -ohjelmasta ovat hyviä. Tammikuussa alkanut ohjelma ei päästä opiskelijoitaan helpolla. Kyseessä on 2,5 vuoden ohjelma, jota opiskellaan työn ohessa ja jonka opetuskieli on englanti. Ohjelmaan kuuluu noin 50 seminaaripäivää. Osa opintoja ovat myös vierailut Aberdeeniin ja Wieniin, joissa päästään tutustumaan energia-alan kansainvälisiin toimijoihin lähemmin. Lähiopetuksen lisäksi käytössä on laaja verkkomateriaali. Opiskelijat tekevätkin viikoittain tehtäviä verkko-oppimisympäristössä. Jotta opiskelijat saisivat tehtävistä mahdollisimman suuren hyödyn, ne liitetään kiinteästi käytäntöön. Työllistävää, mutta antoisaa Veijo Pitkäniemi osallistuu MBAohjelmaan Vantaalta. Hän työskentelee siellä liiketoimintajohtajana ruotsalaisomisteisessa energia-alan suunnittelu-, konsultointi- ja palveluliiketoimintayritys Rejlersissä. - Ohjelmassa kiinnosti sen toimialasuuntautuneisuus ja kansainvälisyys. Vaasassa houkutteli myös sen maine vahvana energia-alan keskittymänä. Vaasan ABB:llä Medium Voltage Products -yksikössä tuotekehityspäällikkönä toimivalla Mika Kauppisella on osallistumisen taustalla samankaltaiset syyt. Kun kansainvälinen omaan alaan keskittyvä ohjelma tuli tarjolle ja työnantaja oli kouluttautumiselle suosiollinen, hän päätti hakeutua ohjelmaan. - Energialiiketoiminnan alalla ei juuri ole MBAohjelmia. Itsellä on pitkä työkokemus ja mielessä on jo kauan ollut jatkokouluttautuminen. Vaikka MBA-ohjelma on ollut käynnissä vasta joitain kuukausia, molemmat ovat yllättyneet sen vaatimasta työpanoksesta. - Omaa vapaa-aikaa on pitänyt laittaa peliin, iltoja ja viikonloppuja. Ensimmäinen tenttikin on huhtikuussa, Mika toteaa. - Ohjelma vaatii enemmän aikapanostusta kuin oletin. Nettialustalle tulee koko ajan tehtäviä, joilla on tiukat aikataulut, Veijo jatkaa. Vaikka koulutus on vaatinut osallistujilta aikataulujen suunnittelua, 10

11 Levón 1/2012 Mietteissä / Tauno Kekäle Kirjoittaja on Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori molemmat miehet ovat kuitenkin tyytyväisiä opintojen antiin. - On ollut mielenkiintoista. Ulkomaalaiset luennoijat ovat tuoneet käsiteltyihin asioihin erilaisen näkökulman, jota paikalliset luennoijat ovat täydentäneet. Myös kontaktiverkosto on kasvanut. Muut osallistujat ovat alan rautaisia ammattilaisia ja on ollut mielenkiintoista tutustua heihin, Veijo kertoo. Myös Mikalla on samantapaisia kokemuksia. - Osallistujaryhmä on erinomainen otos energia-alaa. Sillä on monenlaista osaamista myös Vaasan ulkopuolelta. On ollut mukava saada öljy- ja kaasualankin osaamista Skotlannista. Kun itsellä on insinööritausta, ohjelma on tuonut myös talousasioista uutta tietoa. Ohjelma jatkuu vielä yli kaksi vuotta. Seuraava ryhmä aloittaa joulukuussa Lisätietoja saa koulutuspäällikkö Mikael Hallbäckiltä (mikael. hallback@uwasa.fi). Henkilöstöuutisia Avoimessa yliopistossa on toiminut talvella ja keväällä harjoittelijana viestintätieteiden ylioppilas Anna- Maria Kurki. Hänen tehtävään on ollut toimia kiireapulaisena eli esimerkiksi luoda opiskelijoiden käyttäjätunnuksia ja kirjata opiskelijat kursseille. Energistä ja komiaa On vuosi 32 ekr, ja koko Gallia on Rooman vallassa koko Galliako? Ei, vaan kaksi pientä kylää vastustaa ympäröivien varuskuntien valtaa. Kaksi? Ovatko Goscinny ja Uderzo seonneet? Eivät ole. Tuo kuva minulla on mielessä kun lähes päivittäin mietin korkeakoulupolitiikkaa ja siihen liittyen Suomenmaamme kehitystä laajemminkin. Kaiken kurjuuden keskellä olemme onnellisessa tilanteessa, koska monessa asiassa Vaasan seutu on Helsingin jälkeen maan kakkosena. On ihan hyväksi koko maalle ettei ihan kaikki siirry metropolialueelle; jonkinlainen vastavoima pitää olla, joku muukin seutu jolla on tulevaisuutta. Toinen paikkakunta Vaasan seudun ohella jota pidetään lupaavana kehitykseltään ja joka vastaa aina vastaiskulla tekemisiimme (vai onkohan se niin että me olemme vihdoin oppineet heiltä miten seudun hyvistä uutisista kerrotaan?) on naapurimme Seinäjoki. Meille on mielestäni hyväksi että Seinäjoki nousee kohisten; Seinäjoelle on mielestäni hyväksi että Vaasa on otsikoissa. Ja meille molemmille on hyväksi että kilpailemme, ja että teemme yhteistyötä aina silloin kun emme kilpaile asukkaan kaupunki ei ole maailman napa vaikka siellä olisikin Helsingin jälkeen eniten vipinää. Mutta KAKSI vierekkäin sijaitsevaa asukkaan kaupunkia alkaa jo tuntua jossain. Ne 500 jotka pendelöivät Vaasan ja Seinäjoen (v.v.) välillä ovat hyvä alku pitkulaiselle radanvarsialueelle, josta Katajamäki on visioinut metropoliseudun viimeisenä vakavana haastajana. (Anteeksi jos jätin jonkun vakavan haastajan väliin; en kirjoita tätä heille, vaan meille.) Siis: meillä on sitä vipinää, Suomen maan rajojen sisäpuolella ihan poikkeuksellisesti. Vaasassa on 130 % työpaikkaomavaraisuus ja lisää osaajia tarvitaan joka päivä juuri sillä alalla missä maailman tarpeet ovat loppumattomat, Seinäjoella maan kovin kasvuvauhti ja maan parhaat kesätapahtumat. Mutta kun yliopiston opiskelijat ovat sitä mieltä että Vaasan yliopiston suuri imago-ongelma on siinä, että se on Vaasassa, uskon heitä täysin. Vaasa ei ole tyhmempi paikka, ei varmaan Seinäjokikaan, mutta ainakin me vaasalaiset olemme olleet tosi huonoja selittämään sitä oman alueemme ulkopuolella. Ja nyt me molemmat olemme päässeet vauhtiin, ja näymme maan päämedioissa lähes päivittäin, ja kiritämme toinen toistamme. Vihdoinkin tuntuu siltä että olemme oikealla tiellä. Mielenkiintoiseksi runsauden ongelmaksi Vaasassa muodostuu se, mitä keksitään Energialähettilään jälkeen. Jotain vielä suurempaa pitäisi keksiä, joka jäisi kaikkien suomenniemeläisten mieleen ainakin kuukaudeksi tai pariksi, mieluiten piirtäisi seutumme positiivisen nosteen maan kartalle kertakaikkisesti (Energialähettiläs-kampanja kosketti henkeä, eli KAHTA täyttä vuosikertaa lapsia kun tulee korkeakouluikään nyt noin vuodessa). Meidän pitäisi nimittäin nyt saada tyhjennettyä muu maa osaajista, jotta meillä olisi heitä riittävästi kaikkiin tilaisuuksiin joita seudullamme on. Mitenkähän sen Rooman lopulta käykään? 11

12 PL 700 (Wolffintie 34) Vaasa Puh: (vaihde) Fax: Sähköposti: Johtaja Jukka Peltoniemi puh. (06) Projektipäällikkö Timo Hyttinen puh. (06) Energia ja ympäristö Projektipäällikkö Maijastiina Jokitalo puh Seinäjoen toiminta Johtaminen ja organisaatiot Koulutuspäällikkö Outi Järvi puh. (06) Avoin yliopisto Erikoistutkija Merja Pakkanen puh. (06) VaasaEMG Koulutuspäällikkö Ville Tuomi puh. (06) Johtaminen ja organisaatiot Tutkimuspäällikkö Arttu Vainio puh Alueiden kehittäminen ja arviointi Toimintakalenteri ARVIOINTITUTKIMUKSET Outokaira tuottamhan ry:n toiminnan arviointi Vaasan keskussairaalan aluetaloudelliset vaikutukset AVOIN YLIOPISTO Avoin yliopisto Ikääntyvien yliopisto JÄRKI-hanke Alueellinen yliopisto-opetus sekä yritysyhteistyö Järviseudun ja Kauhavan alueella KROK-hanke Avoimen yliopiston sähköisten palvelujen kehittäminen Osaajaverkosto-hanke Praktikum Center -hanke Yliopistoharjoittelun toimintamallin kehittäminen Seinäjoen yliopistokeskuksessa Sanomalehtiyliopisto SYTMO Seinäjoen yliopistokeskuksen viestinnän uudistaminen ja kehittäminen TEKO-hanke Tekniikan alan opintojen kehittäminen Kauhavalla URA-hanke Uraohjauksen toteutuksen suunnittelu Seinäjoen yliopistokeskuksessa ENERGIA JA YMPÄRISTÖ Energiamarkkinat / tilaustutkimukset Energiakylä Energiby ESSI Länsi-Suomen energiaomavaraisuusohjelma Heijastus Valo- ja energiatehokkuuden parantaminen kasvihuoneissa Kestävän energiahuollon alueellinen vaikuttavuus Linnut ja matkailu Merenkurkussa Medvind Tuulivoiman tuotannon edistäminen Pohjanmaan maakunnassa Pisara meressä Omavarainen integroitu hybridi-energiaratkaisu ja sen palvelukonsepti PriceWatch Sähkön hintaseurantatutkimus Sähkömarkkinoiden toimivuus Pohjoismaissa Vaasan energiainstituutti, NEXT JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN Agribisnes Asiantuntijaklubit Expertklubbar Energy Business MBA -johtamiskoulutus Entrepreneurial MBA -johtamiskoulutus Esimies osaamisen johtajana -arviointityökalu Hallittu kasvu HAKA 3 -yrityksen kehittämisohjelma Henkilöstöjohtaminen Innovatiivisen yrittäjyyden ykkösseutu InnoEdu Johtajana kasvaminen (JOKA) 25 -johtamiskoulutus Jokaisen paikka on tulospaikka -koulutus Lähiesimies johtamiskoulutus Sijoituspalvelututkinnon valmennuskurssit APVY1 ja 2 Strategialla tulokseen Strategisen johtamisen kehitämisohjelma Sukupolvenvaihdosohjelma Lapin pk-yrityksissä SUVA 9 10 Tekniikan alan erityisosaaminen Teollisuuden palveluista liiketoimintaa -kehittämisohjelma Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Lapin yrityksille JOHA 12 Yhteiskuntatieteellisen alan erityispätevyyksien määrittely KANSAINVÄLISET HANKKEET AMCER Advanced Monitoring and Coordination of EU R&D Policies at Regional Level (ESPON) CSF Creative Strategic Foresight (Lifelong Learning Programme) EURONET 50/50 European Network of Education Centres (IEE Programme) ICES Graduate Program in Entrepreneuship (Kroatia, TEMPUS programme) LUBAT Lärande om utveckling i Botnia-Atlantica (Botnia Atlantica -ohjelma) RESGen Res Genaration (7. puiteohjelma, Regions of Knowledge -ohjelma) VALO -ECQA Certified Valorisation Expert (Lifelong Learning Programme) MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Aluekehittäjien asiantuntijaklubi Kylät, kaupungit ja maaseudun lähidemokratia Maahanmuuttajien kotouttaminen maaseudulle kolmen sektorin yhteistyönä Maaseutuasumisen yhteiskunnalliset edellytykset MUUT Vaasan seudun maahanmuuttajakoulutuksen resurssirengas Arttu Vainio Arttu Vainio Outi Järvi Sonja Hakala Terttu Harakka Kaisa Toivonen Heli Rintamäki Heli Rintamäki Sonja Hakala Mikael Mäenpää Reetta Kungsbacka Reetta Kungsbacka Merja Pakkanen Patrik Sjöholm Pekka Peura Timo Hyttinen Pekka Peura Jouni Kannonlahti Patrik Sjöholm Timo Hyttinen Teemu Närvä Merja Pakkanen Peura, Närvä Maijastiina Jokitalo Hallbäck, Niiniketo Mikael Hallbäck Maijastiina Jokitalo Soini, Jokitalo Ville Tuomi Kajsa From Hallbäck, Niiniketo Tuomi, Soini Jouko Havunen Sari Soini Mikael Hallbäck Ville Tuomi Jouko Havunen Tuomi, Soini Tuomi, Niiniketo Ville Tuomi Jouko Havunen Tuomi, Soini Arttu Vainio Mikael Mäenpää Merja Pakkanen Jouko Havunen Miia Mäntylä Pekka Peura Mikko Niiniketo Miia Mäntylä Riia Metsälä Martin, Nieminen, Mäntylä Miia Mäntylä Mäntylä, Martin