LEVÓN. 50/50 -hanke Vaasassa: puhkuvaa intoa ja loputtomia ideoita! 3/2011. Yhteistyö vie taiteen ja kulttuurin toimijoita eteenpäin

Transkriptio

1 3/2011 LEVÓN Levón 3/2011 Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Yhteistyö vie taiteen ja kulttuurin toimijoita eteenpäin 50/50 -hanke Vaasassa: puhkuvaa intoa ja loputtomia ideoita! Sidosryhmien toiveilla 1 vaikutusta yliopiston strategiatyöhön

2 Sisältö Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi: Innovaatioympäristöjä ja verkostoja Sushirajan toisella puolella Pia Lahdenmäestä avoimen yliopiston vuoden aikuisopiskelija 50/50 -hanke Vaasassa: puhkuvaa intoa ja loputtomia ideoita! Yhteistyö vie taiteen ja kulttuurin toimijoita eteenpäin GlobaliSME eurooppalaista pk-yritysten kansainvälistymiskoulutusta Teknisen ja yhteiskuntatieteellisen alan erityispätevyysvaatimuksia selvitetään Sidosryhmien toiveilla vaikutusta yliopiston strategiatyöhön Mietteissä / Juha Alarinta: Innostusta uusin silmin Toimintakalenteri Innovaatioympäristöjä ja verkostoja Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi Vaasan yliopisto on tärkeä osa erilaisia innovaatioympäristöjä ja kehittäjäverkostoja. Alueellisesti selvimmin tämä näkyy Vaasanseudulla, mutta enenevästi myös muualla. Yliopiston panostus keskipohjalaiseen innovaatioympäristöön sai vauhtia keväällä, kun yliopisto solmi aiesopimuksen alueellisten toimijoiden kanssa liiketaloustieteen koulutuksen ja tutkimuksen edistämisestä ja kokonaisvaltaisesta tarjonnasta Kokkolassa. Keskeisenä tavoitteena on perustaa lahjoitusvaroin liiketoiminnan kehittämisen professuuri osaksi yliopiston toimintaa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Marraskuun alussa solmittiin liiketoimintaosaamiseen liittyvää täydennyskoulutusta, palvelututkimusta ja organisaatioiden kehittämistä koskeva yhteistyösopimus Vaasan yliopiston Levón-instituutin ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen välillä. Yhteistyön tavoitteena on tehokkaammin tuottaa alueen yrityksille ja muille organisaatioille koulutus- ja kehittämispalveluja. Lisäksi yhteistyö tukee alueelle strategisesti tärkeiden tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyössä näkyvät KTT Tommi Rannan viime keväänä tarkastetussa väitöskirjassaan esittämät verkottumisen periaatteet: toiminnallinen ja organisationaalinen yhteistyö. Vaikuttavuus alueella edellyttää toiminnallisuutta: konkreettisia koulutus- ja kehittämishankkeita. Niitä on vuosien mittaan toteutettu usean MBA-ohjelman ja esimieskoulutuksen muodossa. Marraskuussa käynnistettiin koulutushanke, jonka avulla kehitetään maatalousyrittäjien liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia. Toiminnallinen yhteistyö edellyttää yhteistä tahtotilaa. Strategisesti yhteistyötä ohjaavat paitsi alueen tavoitteet, myös osapuolten toiminnan vaikuttavuuden parantaminen ja osaamisen hyödyntäminen. Toinen Rannan esittämä näkökulma verkostoyhteistyöhön on organisationaalinen. Se tarkoittaa yhteistyötä rakenteellisella tasolla sekä sosiaalisen pääoman kehittymistä yhteistyön kautta. Rakenteellinen yhteistyö tarkoittaa esimerkiksi tuotekehityksen, pedagogisen kehitystyön sekä koulutuksen työkalujen kehittelyä yliopistokeskuksen kauppatieteen yksikön ja Levón-instituutin henkilöstön yhteisissä ryhmissä. Vuorovaikutuksen, luottamuksen ja sitoutumisen syntyminen ovat sosiaalisen pääoman elementtejä, joita ilman pitkän aikavälin tuloksia ei synny. Nämä näkökulmat ovat luonnollisesti tärkeitä myös kaikilla muilla toiminta-alueilla. Asioiden eteenpäin meno on ihmisistä kiinni. Uudenlaisesta yhteistyöstä yliopiston sisällä kertoo strategiatyötä koskeva juttu jäljempänä. Johtamisinstituutti olisi yhteistyömuoto, jolla vahvistettaisiin yliopiston painoaloista mittavimman, johtamisen, kehittämistä ja johtamistutkimuksen ja -koulutuksen integraatiota. Keskeiset toimijat olisivat johtamisen tutkimusryhmät yliopiston tiedekunnista sekä tutkimustiedon siirtäjäorganisaatio, Levón-instituutti. Toivon, että hanke saadaan käyntiin pian. Toivotan lukijoille hyvää joulua ja menestyksellistä uutta vuotta. LEVÒN on Levón-instituutin tiedotuslehti. Levón-instituutti on Vaasan yliopiston tutkimus- ja koulutuspalveluihin erikoistunut yksikkö. Julkaisija: Levón-instituutti. Toimituksen osoite: Wolffintie 34, Vaasa / PL 700, Vaasa Toimitus ja kuvat: Miia Mäntylä Puhelin: (06) (yliopiston vaihde) Faksi: (06) Sähköposti: miia.mantyla@uwasa.fi Internet: ISSN: X Painos: Painopaikka: Fram, Vaasa Paperi: MultiOffset (sisus 120 g, kansi 170 g) Kansikuva: Miia Mäntylä, Rantavaja LEVÒN ilmestyy kolme kertaa vuodessa, seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa Kommentit, tilaukset ja osoitteenmuutokset pyydetään osoittamaan toimitukselle. 2

3 Sushirajan toisella puolella Teksti: Mikko Niiniketo Kuva: Marja Naaranoja Kansainvälinen Knowledge Management in Organizations eli KMO-konferenssi järjestettiin syyskuussa 27. ja 28. päivä. Järjestyksessään kuudennen kerran olleen konferenssin pitopaikaksi oli valittu tällä kertaa Japanin pääkaupunki, Tokio. Japani on ollut tämän vuoden aikana valokeilassa melkein pelkästään ikävien uutisten takia: maanjäristys, tsunami ja ydinvoimaloihin liittyvät katastrofit ovat herättäneet Euroopassa kauhun sekaisia tunnelmia nousevan auringon maasta. Tapahtumat ovat jättäneet arven japanilaisten elämään, sen pystyi aistimaan selvästi niin katukuvasta kuin myös itse konferenssista. KMO2011-konferenssi rakentui Knowledge Management teeman ympärille. Itse käsite sitoo ympärilleen suuren määrän erilaisia aihealueita Joissain osa-alueissa pienet organisaatiot ovat isompia organisaatioita ketterämpiä. Kuitenkin organisaation halu kehittää toimintaa ja innovaatiojohtamista ovat kokoa tärkeämpiä. aina innovaatiojohtamisesta yleisiin johtamisen teemoihin ja organisaation oppimiseen liittyen. Osallistujia oli tänä vuonna muun muassa Yhdysvalloista, Kolumbiasta ja Malesiasta. Yhdistävänä tekijänä kaikilla oli kuitenkin kiinnostus knowledge management teemaan. Mikko Niiniketo puhui Tokiossa organisaation koon merkityksestä sen johtamiseen. Laadimme Ville Tuomen kanssa artikkelin konferenssiin aiheesta yrityksien koon vaikutus innovaatiojohtamisen nykytasolle organisaatioissa. Artikkelin tarkoituksena oli selvittää, onko organisaation koko merkityksellinen innovaatiojohtamisen onnistumisessa vai vaikuttaako organisaation oma kulttuuri enemmän. Artikkelissa tulimme johtopäätökseen, että joissain osaalueissa pienet organisaatiot ovat isompia organisaatioita ketterämpiä ja toimivampia. Kuitenkin voidaan sanoa, että organisaation oma halu kehittää toimintaa ja innovaatiojohtamista ovat tärkeämpiä kuin itse organisaation koko. Aihe herätti keskustelua konferenssissa ja oli hienoa huomata, että joidenkin osallistujien tutkimusaiheet olivat erittäin lähellä meidän artikkeliamme. Konferenssista mielenkiintoisimpana aiheena mieleeni jäi toisen pääpuhujan Palo Alto Research Centerin Mark Stefikin esittelemät kaksi tuotekehitysideoihin perustuvaa tuoteideaprojektia, jotka liittyivät sairaanhoitoon ja pysäköintiongelmiin. Muutenkin esityksistä parhaiten mieleen jäivät juuri ne, jotka osasivat yhdistää teorian sekä empiirisen materiaalin sopivassa suhteessa. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Mielenkiintoisten aiheiden lisäksi konferenssin parasta antia olivat erilaisten ihmisten tapaaminen ja heidän kanssaan ajatuksien jakaminen. Keskustelujen aiheet liittyivät aina 2000-luvun alun it-buumista suomalaiseen yliopistomaailmaan, halpalentoyhtiöihin ja jalkapalloon. Yhteenvetona voin todeta, että KMO2011 oli erittäin mielenkiintoinen kokemus niin osallistumisen kuin myös muiden asioiden osalta. Ensi vuonna konferenssi järjestetään Salamancassa, Espanjassa. Kannustankin kaikkia knowledge management teemasta kiinnostuneita ensi vuonna kirjoittamaan artikkelin konferenssiin ja jatkamaan vaasalaisten ylläpitämiä perinteitä aktiivisina osallistujina KMO-konferensseissa. 3

4 Pia Lahdenmäestä avoimen yliopiston vuoden aikuisopiskelija Teksti ja kuva: Mikael Mäenpää Vaasan yliopiston avoin yliopisto on valinnut vuoden 2011 aikuisopiskelijaksi vaasalaisen Pia Lahdenmäen. Pia palkittiin Aikuisopiskelijan päivä -tapahtumassa kauppakeskus Rewell Centerissä 8.10., jolloin myös muut Vaasan aikuiskouluttajat palkitsivat ansioituneita opiskelijoitaan. Ansiokkaan ja pitkän työuran Vaasan kesäyliopiston rehtorina tehnyt Lahdenmäki jäi työstään miehensä omaishoitajaksi 2009, jolloin kypsyi myös päätös alanvaihdoksesta. Keväällä 2010 Pia aloittikin opintonsa avoimessa yliopistossa laskentatoimen opintokokonaisuudella. - Koen olevani matemaattisesti suuntautunut, joten ajattelin, ettei laskentatoimen opiskelu olisi liian vaikeaa, hän sanoo. Yhdessä opintoneuvojan kanssa Pia Lahdenmäki teki opintosuunnitelman kahdelle vuodelle ja aloitti opinnot hiljalleen tunnustellen. - Nyt opintojen suorittamisen tahti on kiihtynyt ja opintoja on kertynyt niin Vaasassa, Seinäjoella kuin Tampereellakin, Lahdenmäki kertoo. Lahdenmäen aikuisopiskelijaksi Pia Lahdenmäki valittiin vuoden aikuisopiskelijaksi. valintaan vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa opintojen tavoitteellinen ja tehokas eteneminen, ennakkoluuloton ote opintoihin sekä erinomaisin arvosanoin suoritetut opinnot. Hän on opiskellut reilun lukuvuoden aikana lähes sata opintopistettä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintoja. Tavoitteekseen Lahdenmäki ilmoittaa kandidaatin tutkinnon. - Aion saavuttaa sen avoimen väylän kautta hakeutumalla Vaasan yliopiston kauppatieteiden tutkintoopiskelijaksi laskentatoimenja rahoituksen pääaineessa. Muuntautuminen kesäyliopiston rehtorista opiskelijaksi on Lahdenmäen mukaan ollut yllättävän helppoa. - Saan olla opiskelijana yksi muiden joukossa ja todeta konkreettisesti aiemmin tekemäni työn tärkeyden. Aina ei työelämässä tajunnutkaan, miten suuri mahdollisuus aikuiskoulutus on. Vinkiksi kaikille aikuisopiskelua miettiville Lahdenmäki toteaa: - Kannattaa rohkeasti aloittaa jostain, sillä opiskellessa näkee kiinnostaako asia ja miten oppii. Vanhemmat oppivat samalla tavalla kuin nuoretkin. On kiva oppia uutta, siinä innostuu ja kokee oivaltamista! Henkilöstöuutisia Levón-instituuttiin on palkattu osa-aikaiseksi projektipäälliköksi ja opettajaksi KTL Minna-Maarit Jaskari. Hänen tehtäviinsä kuuluu Levón-instituutin asiakaslähtöinen tuotekehitysprojekti ja toimiminen avoimen yliopiston markkinoinnin opettajana. Levón-instituutin alueiden kehittämisen yksikköön on palkattu syksyn aikana kolme projektitutkijaa ja yksi tutkimusapulainen. Projektitutkijana yksikössä on aloittanut HTM Riia Metsälä ja YTM/KTM Anna Martin. Heidän tehtävänkuvaansa kuuluvat alueiden kehittämiseen ja maaseutuun liittyvät tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä arvioinnit. Lisäksi yksikköön on palkattu ajalle projektitutkijaksi VTM Kenneth Nordberg, joka osallistuu pohjoismaiseen Lärande om utveckling inom Botnia-Atlantica -hankkeeseen. Osa-aikaiseksi tutkimusapulaiseksi on alkaen palkattu HTK Emmi Nieminen. 4

5 Avoin yliopisto - yliopisto kaikille KEVÄÄN 2012 OPINNOT VAASASSA (muutokset mahdollisia) (VO) = verkko-opetus, (SY) = sanomalehtiyliopiston kurssi, (R) = rajoitettu opiskelijamäärä Filosofinen tiedekunta Kauppatieteellinen tiedekunta FILOSOFIA Filosofian perusteet, 5 op HALLINTOTIETEET Johdatus yliopisto-opiskeluun lukiolaisille, 2 op Arvoilla hyvään hallintoon sanomalehtiyliopisto, 4 op Eettinen johtaminen, SY, 5 op SOSIAALI- JA TERVEYSHALLINTOTIEDE Hyvinvoinnin yrittäjyys, 8 op Hyvinvointipalveluiden taloudelliset perusteet, 6 op Sosiaali- ja terveysjohtaminen, 6 op Hallintotieteellinen tutkimus, 8 op VIESTINTÄTIETEET Terminologisen tutkimuksen perusteet, R, VO, 3 op Johdatus verkkojulkaisemiseen, R, VO, 5 op Semiotiikka ja mediat, R, VO, 3 op Kirjoittamisen teoria ja käytäntö, R, VO, 3 op Johdatus kulttuurienväliseen viestintään ja kulttuurin tutkimukseen, VO, 5 op KIELTEN OPINTOJAKSOT ENGLANTI Yhteiskunta ja valtio, R, VO, 3 op ESPANJA Espanjan kielen peruskurssi, R, 5 op KIINA Continuation Course in Chinese Language, R, 3 op NYKYSUOMI Finnish for foreigners 2, Suomea ulkomaalaisille 2, R, 5 op RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen täydennysjakso, R, 2 op ÄIDINKIELI Kirjallinen viestintä, R, VO, 3 op Opintoja on tarjolla Vaasassa ja muilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Avoimessa yliopistossa voit opiskella iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Tarkemmat tiedot opinnoista ja aikatauluista löytyvät verkkosivuiltamme. JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOT Perusopintoja Strateginen johtaminen, osit. VO, 7 op Yrityksen liiketoimintasuunnitelma, osit. VO, 5 op Aineopintoja Henkilöstöoikeus, 6 op Organisoituminen ja verkostot, osit. VO, 5 op Organisaatiokäyttäytyminen I, osit. VO, 7 op Erilliset opintojaksot Itsetuntemuksesta voimaa työssä jaksamiseen, SY, 4 op Johtajuuden ja tiimityöskentelyn kehittäminen, SY, 4 op KANSANTALOUSTIEDE Makrotalous I, R, 8 op LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Laskentatoimen perusopinnot, 26 op Kirjanpidon ja tilintarkastuksen perusteet, 2,5 op Kirjanpidon ja tilintarkastuksen harj.työ, 0,5 op Johdon laskentatoimen perusteet, osit. VO, 3 op Auto Business Yrityspeli, 2 op Rahoituksen perusteet, 4 op Tilinpäätösanalyysi, 3 op Tilinpäätösanalyysin harjoitustyö, 2 op Kirjanpidon jatkokurssi, 5 op Yrityksen tulossuunnittelu ja tilinpäätös 4 op Erilliset opintojaksot Johdon laskentatoimen jatkokurssi, 5 op MARKKINOINTI Markkinoinnin avainprosessien johtaminen, R, VO, 5 op Vientimarkkinointi, R, VO, 5 op TALOUSOIKEUS Perusopintoja Sopimusoikeus, 6 op (luennot jo pidetty) Sopimusoikeus, täydennysosa, 1 op Organisaatio-oikeus, 6 op Vero-oikeus, 6 op Vero-oikeus, täydennysosa, 1 op Aineopintoja Markkinaoikeus, 7 op (luennot jo pidetty) Rahoitusoikeus, 6 op Henkilöstöoikeus, 6 op Elinkeinoverotus, 6 op Arvonlisäverotus, 6 op Kansainvälinen vero-oikeus, 6 op International Business Law, 6 op Erilliset opintojaksot Oikeusteoria, 6 op Idänkaupan oikeus, Legal Foundations of the Russian Economy, 5 op Sähköisen kaupankäynnin juridiikka, VO, 6 op Talousoikeus YLEn Avoin yliopisto, 4 op Hyvä - paha informaatio, 4 op YLEISOPINNOT Johdatus liiketoimintaosaamiseen, osit. VO, 5 op Teknillinen tiedekunta ILMOITTAUTUMINEN OPINTOIHIN ON KÄYNNISSÄ! Ilmoittaudu osoitteessa: SÄHKÖTEKNIIKKA Ilmastonmuutoksen vaikutus energiatekniikkaan, SY, 3 op TIETOTEKNIIKKA Lauselogiikka, 2 op, R (päivä-opetusta) Ohjelmointi, 5 op, R (päivä-opetusta) Tietokannan suunnittelu, 5 op, R (päivä-opetusta) TILASTOTIEDE Tilastotieteen perusteet, 5 op (päivä-opetusta) TUOTANTOTALOUS Enterprice Resource Planning SAP, R, 5 op Yrityksen reaaliprosessit, 3 op Tuotantotalouden erityiskysymyksiä, SY, 5 op Kestävä kehitys, peruskurssi, SY, 5 op IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTON LUENTOSARJA (ennakkotiedot) Luentosarjan teemana keväällä 2012 on: Ompeluseuroista ja toriparlamenteista etäyhteyksiin. Luentojen ajankohdat, aiheet ja paikka. (luennoitsijat varmistuvat myöhemmin): ILAHDUTA YSTÄVÄÄSI LAHJAKORTILLA! Tiistai Perinteisistä opintopiireistä globaaleihin verkkoyhteyksiin Tritonia, Nissi-auditorio Tiistai Aina aktiivinen ja arvokas elämä Tervahovi, Kurtén-auditorio Tiistai 6.3. Sosiaalisen median mahdollisuudet ja uhkakuvat Tervahovi, Wolff-auditorio Tiistai Minä ja tiedonvälityksen muuttuva maailma Fabriikki, sali F119 EPV Energia Tiistai Vanhuus ja viisaus Tervahovi, Wolff-auditorio Luennot pidetään klo (linkki ikääntyvien yliopisto) Luentosarjan osallistumismaksu on 20 euroa / luentosarja. Ilmoittautuminen tapahtuu Vaasan kesäyliopistoon sähköisellä lomakkeella tai luennoilla paperilomakkeella. Vaasan yliopiston varsinaisille opiskelijoille luennot ovat maksuttomia (opiskelijakortti mukaan). Luennot on suunnattu erityisesti ikääntyville, mutta tervetulleita ovat kaikki ikään tai koulutustaustaan katsomatta! Anna ystävällesi tai sukulaisellesi avoimen yliopiston lahjakortti. Kurssilahjakortti sopii esimerkiksi työssäkäyvälle, työttömälle, kotityötä tekevälle, eläkeläiselle, tutkintotavoitteisesti opiskelevalle, koulutuspaikkaa hakevalle tai lukiolaiselle. Katso korttivaihtoehdot nettisivuiltamme ja tilaa kortti haluamaasi osoitteeseen! Kysy lisää: opiskelijapalvelu puh. (06) , opinto-ohjaus puh , s-posti: avoinyo@uwasa.fi TAVOITTEENA YLIOPISTOTUTKINTO? Kysy avoimen yliopiston väylästä ja tule tekemään henkilökohtainen opintosuunnitelma. sonja.hakala@uwasa.fi tai puh FANITA AVOINTA YLIOPISTOA FACEBOOKISSA! Liity avoimen yliopiston faniksi Facebookissa osoitteessa: Saat tietoa mm. ajankohtaisista uutisista ja yleisöluennoista. 5

6 50/50 -hanke Vaasassa: puhkuvaa intoa ja loputtomia ideoita! Teksti: Merja Pakkanen Kuvat: Satu Koukkari & Helmiina Uljas Kun 50/50 -hanketta vuonna 2009 käynnisteltiin, Vaasasta löytyi heti kaksi koulua, jotka halusivat pilottikouluiksi mukaan hankkeeseen. Näissä kouluissa pidetään ympäristöystävällisyyttä ja energiansäästöä tärkeinä arvoina, joita tulisi opettaa lapsille ja nuorille osana jokapäiväistä toimintaa myös kouluissa. EURONET 50/50 on yhdeksässä Euroopan maassa toteutettava projekti, jossa koulurakennuksen käyttäjät pyrkivät omia toimintatapojaan muuttamalla säästämään mahdollisimman paljon sähköä, lämpöä ja vettä sekä jätehuollon kustannuksia. Saavutetusta taloudellisesta säästöstä koulut saavat itse käyttää puolet haluamaansa tarkoitukseen. Toinen puolikas jää koulun laskut maksavan kunnan nettosäästöksi. Projektin budjetissa on kullekin pilottikoululle varattu euron toimintaraha, jonka nämä saavat käyttää energiansäästöön liittyvään toimintaan ja 50/50 -hankkeen aktiviteetteihin. Koulut ovat keksineet monipuolista käyttöä tälle rahalle. Ne ovat esimerkiksi vierailleet mielenkiintoisissa kohteissa (jätteenkäsittelylaitoksilla, vesilaitoksella, tuulivoimayhtiössä, Technobothnialla ) ja järjestäneet koulussa tempauksia ja tapahtumia (esimerkiksi Sähkötön päivä, johon on toimintarahan turvin tilattu soppatykki ruokailua varten, tai teemapäivä, johon on tilattu ekoenergia-aiheinen teatteriesitys). Lisäksi toimintarahalla on ostettu tuotteita, jotka helpottavat energiansäästöä koulussa. Huutoniemen koulussa wc-agentteja Vaasalaisessa Huutoniemen koulussa on innostunut ilmapiiri ja erityisen positiivinen suhtautuminen ympäristöasioihin, ja tämä koulu onkin mukana myös Vihreä Lippu -projektissa. Koulussa siis työskennellään ympäri vuoden erilaisten energia- ja ympäristöteemojen parissa. 50/50 -hankkeeseen liittyen koulussa on järjestetty useita teemapäiviä, kuten vuonna 2010 järjestetty Sähkötön päivä. Tällöin koulussa oltiin koko päivä täysin ilman sähköä vessassa käytiin veivattavien taskulamppujen avulla, luokissa tehtiin energia- ja ympäristöaiheisia teematöitä hämärässä tai kynttilänvalossa ja ruokailu oli järjestetty ulkona tunnelmallisesti grillaillen. Tällaisena päivänä huomaavat niin opettajat kuin oppilaatkin, mihin kaikkeen sähköä oikeastaan tarvitaan! Toimintarahaa Huutoniemen koulu on käyttänyt esimerkiksi katkaisimella varustettujen jatkojohtojen ostoon. Koululuokissa on nykyään paljon erilaisia sähkölaitteita (televisio, tietokone monitoreineen, videotykki, dokumenttikamera ) ja usein osa näistä jää sammuttamatta päivän päätteeksi. Lisäksi nykyään on paljon laitteita, joista saa valmiustilan pois päältä vain irrottamalla töpselin seinästä. Huutoniemen koulussa keksittiin, että jos kaikki sähkölaitteet yhdistetään yhteen pikakytkimellä varustettuun jatkojohtoon, laitteet on todella helppo sammuttaa yhdellä napsautuksella päivän päätteeksi. Näin laitteita ei unohdu päälle ja sähköä säästyy. Huutoniemen koulun luokissa napsautetaan nykyisin näppärästi yhdellä painikkeella kaikki sähkölaitteet kerralla pois päältä ja sähköä säästyy! Kuvassa Tytti Rajala, Matilda Vesilahti sekä Liina Laakso 3S-luokalta. Kouluissa on myös paljon ongelmallisia tiloja, joihin jää jatkuvasti turhaan valoja päälle. Tällaisia ovat erityisesti lukuisat vessat sekä varastohuoneet, kopiohuoneet jne., jotka ovat suurimman osan päivästä tyhjinä. 50/50 -hankkeessa tärkeimpiä 6

7 asioita on asenteiden muutos (välittäminen ja vastuunkanto) sekä toimintatapojen muutos (pieniä päivittäisiä tekoja, joilla energiaa säästyy), ja näin ollen ensisijaista on, että oppilaat ja opettajat opettelevat sammuttamaan valot perässään. Tarpeen mukaan kouluissa on 50/50 -hankkeen aikana kiertänyt oppilaita esim. wcagentteina eli tarkistamassa, että vessoista on valot sammutettu välitunnin päätteeksi. Oppilaat ovat hoitaneet tehtäviään hyvin tunnollisesti! Tietyt tilat saattavat olla erityisen haasteellisia, ja sen vuoksi joskus voi olla järkevää harkita läsnäolotunnistimien hankkimista. Tällöin valot sammuvat automaattisesti, ja pitkällä aikavälillä säästyy sähköä. Huutoniemen koulu sai toimintarahansa riittämään yllämainittujen hankintojen lisäksi neljään läsnäolotunnistimeen, jotka sijoitettiin sellaisiin wc-tiloihin, joissa palaa aina valo, vaikka tiloissa ei olisi enää ketään. Länsimetsän koululaiset osoittivat mieltään Suurimman osan Länsimetsän koulun toimintarahasta lohkaisi mahtava retki Poriin. Siellä energiatiimit kävivät tutustumassa upouuteen uimahalliin. Se on Suomen suurin yksittäinen rakennus, jossa käytetään aurinkoenergiaa. Länsimetsän koulu löi kaksi kärpästä yhdellä iskulla: he tutustuivat uimahallin energiaa säästävään tekniikkaan ja aurinkoenergian käyttöön sekä pääsivät samalla nauttimaan polskimisesta mahtavissa puitteissa! 50/50 -hankkeessa kaikki pilottikoulut ovat saaneet oman blogin, jossa ne voivat kertoa toiminnastaan. Kaikki hankkeen pilottikoulut eivät ole blogia kirjoittaneet, mutta Suomen koulut ovat olleet aktiivisia. käynyt kirjeenvaihtoa muiden 50/50 -pilottikoulujen kanssa eri Euroopan maista, ja osa tästä mielenkiintoisesta kokemuksenvaihdosta on luettavissa blogista. Tervemenoa lukemaan! 50/50 -hanke alkaa olla lopuillaan. Varsinainen projektityö kouluissa loppuu vuodenvaihteeseen, ja koko hanke päättyy ensi keväänä. Vielä ehdin kuitenkin kertoa Seinäjoen pilottikoulujemme toiminnasta Levón-lehden seuraavassa numerossa! Vaasan toisen 50/50 -pilottikoulun, Länsimetsän koulun, vauhdikkaita, idearikkaita, väsymättömiä ja omatoimisia opettajia ei voi kuin ihailla! 50/50 -toiminta on koulussa ollut erittäin aktiivista koko hankkeen toiminta-ajan, ja työtä on tehty paljon sen hyväksi, että oppilaiden asenteisiin ja toimintatapoihin vaikutetaan pitkällä aikavälillä. Jokapäiväisen energiansäästön lisäksi koulussa on järjestetty paljon erilaisia tapahtumia ja tempauksia, jotka varmasti jäävät oppilaiden mieleen! Yksi viime aikojen tempauksista oli hyväntuulinen mielenosoitus, jonka oppilaat järjestivät eräänä pimeänä ja sateisena aamuna Gerbyn ruuhkaisilla teillä. Oppilaat olivat askarrelleet kylttejä, joissa vedottiin autoilijoihin, jotta nämä käyttäisivät nykyistä enemmän kimppakyytejä tai auton sijaan pyörää, bussia tai apostolinkyytiä. Länsimetsän koulun oppilaat osoittivat mieltä turhaa autoilua vastaan. Kuvassa Nelli Stenroos 6Kluokalta. Erityisesti Länsimetsän koulun blogin eteen on koulussa tehty todella paljon työtä, ja tämä blogi onkin aktiivisin kaikista hankkeen 55 pilottikoulusta! Kannattaa ehdottomasti tutustua: Runsaiden valokuvien maustama blogi on lukijaystävällinen, ja koulun kokemuksia energiansäästöstä saadaan lukea useista eri näkökulmista: oppilaiden, opettajien, rehtorin, siistijöiden, koulun sihteerin, jopa oppilaiden vanhempien Lisäksi Länsimetsän koulu on Ps. Blogeista puheenollen, myös Laihian Isonkylän koulun blogiin kannattaa käydä tutustumassa! Oppilaat ovat itse pääsääntöisesti kirjoittaneet tekstit tähän blogiin, ja kirjoituksia on runsaasti! Blogi löytyy osoitteesta EURONET 50/50 on yhdeksässä Euroopan maassa toteutettava koulujen energiansäästöhanke, jonka päärahoittajana on EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelma. Suomen osalta hanketta rahoittavat myös Vaasan Sähkö Oy, Ab Stormossen Oy, EPV Energia Oy sekä Seinäjoen Energia Oy. 7

8 Yhteistyö vie taiteen ja kulttuurin toimijoita eteenpäin Teksti: Ilkka Salomäenpää Kuva: Tuija Ahola Marraskuun alussa julkaistiin Levón-instituutin tutkimus Yhteistyöllä eteenpäin Selvitys taiteen ja kulttuurin aluekeskusten ja alueellisten toimijoiden yhteistyön kehittämisestä. Yhteistoimintamalliksi aluekeskuksien ja alueellisten toimijoiden yhteistyöhön selvityksessä esitetään projektiyhteistyötä, joka on totuttu ja helppo tapa toimia yhdessä. Projektiyhteistyö sopii malliksi, kun se lähtee tavoitteesta jatkuvaluontoiseen toimintaan ja toimijoiden sitoutumiseen. Levón-instituutissa järjestetyssä Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen ja teattereiden keskustelutilaisuudessa projektiyhteistyö nähtiin mahdollisena. Aiesopimus mahdollistaisi pysyvien käytäntöjen luomisen. Sopimus voi syntyessään toimia alueellisen yhteistyön mallina myös muille. Yhteistoimintamallit tukemaan toimintaa Yhteistyöllä eteenpäin -seminaari järjestettiin 10. lokakuuta Vaasan kaupunginkirjaston Draama-salissa. Seminaari oli Levón-instituutin, Pohjanmaan taidetoimikunnan ja maakuntien liittojen kulttuurin aluehallinnon yhteistyöselvityshankkeen yhdessä järjestämä. Tapahtuma keräsi paikalle aktiivista väkeä jopa Keski-Pohjanmaalta saakka vaikka Kokkolassa seminaarin anti oli jo viikkoa aiemmin esitelty myös Keski-Pohjanmaan liiton järjestämässä tilaisuudessa. Yhteistoimintamalleissa tavoitteet ovat konkreettisissa toteuttamismahdollisuuksissa. Selvityksessä esitetään Pohjanmaan taidetoimikunnalle yhden läänintaiteilijan osoittamista aluekeskuksia palvelevan koordinaattorin tehtäviin. Koordinaattori vahvistaa aluekeskusten toimintaa sekä näiden keskinäistä yhteistyötä. Koska aluekeskusten rahoitus on pientä eikä toimintaan ole palkattu täysipäiväisiä henkilöitä, eivät resurssit riitä yksin esimerkiksi hankerahoituksien hakuun. Koordinaattori järjestää aluekeskusten keskinäiset tapaamiset ja edustaa näitä yhteisissä asioissa opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä kulttuurin alue- ja paikallishallintoon. Pohjanmaan taidetoimikunta on pitänyt aluekeskusten toiminnan käynnistämistä taide- ja kulttuuripoliittisesti tärkeänä. Ratkaisu vahvistaisi niin toimialueen taiteen ja kulttuurin aluekeskusten toimintaa kuin Pohjanmaan taidetoimikunnan ja aluekeskusten välistä suhdetta. Pohjalaiset eivät valtion rahoilla komiasti taiteile Opetus- ja kulttuuriministeriön arviointimekanismit ovat vaihtelevia ja erilaiset toimijat ovat siksi keskenään erilaisessa asemassa. Pohjalaisilta edellytetään enemmän omillaan pärjäämistä kuin muilla valtakunnan alueilla. Valtiollisen rahoituksen vähyys heijastuu myös pohjalaisiin taiteen ja kulttuurin aluekeskuksiin, joiden rahoitus on pienintä Suomessa, eikä niiden toiminta siksi vastaa toiminta-alueen tarpeisiin. Selvityksessä päädyttiinkin esittämään, että opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusinstrumentteja on kehitettävä ja kulttuuripalveluiden tasa-arvoinen saatavuus valtakunnan eri alueilla taattava. Laaja selvitys Pohjanmaan taidetoimikunnan hankerahoituksella selvitettiin sen toimialueen taiteen ja kulttuurin aluekeskusten (Pohjanmaan valokuvakeskus Lakeus ry, Elokuvakeskus Botnia ry, Pohjanmaan tanssin aluekeskus sekä lastenkulttuurikeskukset Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK ja Louhimo) ja alueellisten valtion osuuden piiriin kuuluvien toimijoiden (kirjastojen, museoiden, teatterien ja orkestereiden) yhteistyön kehittämismahdollisuuksia. Aineisto koostui yli 40 haastattelusta, jotka antoivat arvokasta tietoa siitä, minkälaisia yhteistoimintamalleja voidaan luoda. Taiteen ja kulttuurin toimijakenttä on kolmen maakunnan ja kahden kielen alueella pirstoutunut. Alueella on olemassa hyviä verkostoja, joiden välisen keskustelun kehittäminen avaisi uusia mahdollisuuksia ja tiivistäisi alueellista yhtenäisyyttä. 8

9 GlobaliSME eurooppalaista pk-yritysten kansainvälistymiskoulutusta Teksti: Vaasan yliopiston Levón-instituutti on mukana neljän maan hankkeessa, jossa pk-yritysten kansainvälistymiskoulutusmalli siirretään ja samalla muokataan Kyprokselle ja Unkariin sopivaksi. Levón-instituutti on vastannut hankkeessa projektin laadunhallinnasta ja koulutuksen räätälöinnistä. Työhön on kuulunut muun muassa parhaiden eurooppalaisten koulutuskokonaisuuksien läpikäyntiä ja neljän maan asiantuntijoiden arvioita koutuksen laadusta. Hyvä esimerkki italialaisesta koulutuksesta on ISTUD Foundationin pk-yritysten kansainvälistymisohjelma ISIP (ISTUD SMEs Internationalization Programme). Siinä yritysjohtoa koulutetaan kehittämään yritykselle kansainvälistymisstrategia ja viemään se käytäntöön. Levón-instituutin ja ISTUDin lisäksi projektissa ovat mukana maat ja organisaatiot, joihin koulutusta siirretään eli Kypros (EUROSUCCESS) ja Unkari (KVA ja kauppakamari). GlobaliSME-projektin viisi organisaatiota: - Vaasan yliopiston Levón-instituutti, Suomi - ISTUD Foundation, Italia - Kisalfold Foundation for Enterprise Promotion (KVA), Unkari - G. G. EUROSUCCESS Consulting LtD (EUROSUC), Kypros - Chamber of Commerce and Industry of Györ-Moson-Sopron Country (GYMSKIK), Unkari Teknisen ja yhteiskuntatieteellisen alan erityispätevyysvaatimuksia selvitetään Teksti: Vuoden 2009 lopussa Levóninstituutissa käynnistynyt laaja teknisen alan erityisosaamistarpeita selvittävä hanke on edelleen käynnissä. Hankkeessa ovat mukana kaikki teknisen alan yliopistokoulutusta tarjoavat yksiköt Suomessa, Teknisten Akateemisten Liitto TEK ja Teknologiateollisuus ry. Hankkeessa on kartoitettu niin yritysten kuin koulutuksen järjestäjienkin näkemyksiä osaamistarpeista ja siitä, miten osaaminen voidaan hankkia. Keskeisenä kysymyksenä on ollut etenkin se, kuinka paljon laajojen kokonaisuuksien oppiminen vaatii niin sanottua teoriaopetusta Diplomi-insinöörien työtehtävistä keskimäärin puolet vaihtuu reilun kahden vuoden välein. ja kuinka paljon työssä oppimista, sekä kuinka taataan koulutuksen työelämäläheisyys. Projekti valmistuu ensi vuoden puolivälissä, jolloin osaamistarpeista tiedetään ainakin nykyistä enemmän. Yhteiskuntatieteelliselläkin alalla on kartoitettu erityisosaamistarpeita. Tässä Tampereen yliopiston vetämässä hankkeessa on toteutettu kyselytutkimus, jossa pyritään kartoittamaan etenkin tulevaisuuden tarpeita. Tuloksia on luvassa ensi vuonna. Molempiin hankkeisiin on liittynyt kysymys siitä, voitaisiinko oppisopimustyyppistä koulutusta järjestää yliopistoissa. Asia ei ole osoittautumassa yhtä tärkeäksi kuin se, että lisätään edelleen opetuksen työelämäläheisyyttä, terävöitetään koulutuksen ajantasaisuutta ja painotetaan täydennyskoulutuksen tarpeellisuutta. Esimerkiksi diplomi-insinöörien työtehtävistä keskimäärin puolet vaihtuu reilun kahden vuoden välein. Ilman täydennyskoulutusta osaaminen ei siis ainakaan teknisellä alalla voi olla ajan tasalla. Molemmissa projekteissa on tullut yhteisenä piirteenä esille monialaisuuden merkitys. Teknisellä alalla työskentelevillä pitäisi olla myös kaupallista osaamista. Monella alalla korostetaan erityisesti johtamisosaamista. 9

10 Sidosryhmien toiveilla vaikutusta yliopiston strategiatyöhön Teksti: Vesa Suutari & Miia Mäntylä Kuva: Miia Mäntylä Vaasan yliopistossa on osana kauppatieteellisen alan strategiatyötä toteutettu sidosryhmille kysely siitä, miten kauppatieteellistä alaa tulisi Vaasan yliopistossa kehittää tulevina vuosina. Strategiatyöhön osallistui noin 500 sidosryhmien edustajaa. Kysely kosketti Levón-instituuttia yliopiston ulkoisten sidosryhmien eli yrityselämän edustajien kautta. Dekaani Vesa Suutari on mukana yliopiston strategiatyössä. Sidosryhmät pitivät tärkeänä Vaasan yliopiston kansainvälistymistä, erikoistumista ja verkostoitumista. Kansainvälistyminen nähtiin tärkeäksi, koska myös yritykset ja kilpailevat yliopistot kansainvälistyvät. Huipputasolle puolestaan ei vastaajien mukaan päästä, ellei erityisesti panosteta yliopiston ydinosaamisalueisiin eli erikoistuta. Verkostoituminen ja korkea laatu tärkeitä Verkostoituminen koettiin tärkeäksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yrityksiä pidettiin tärkeinä verkostoitumisen osapuolina. Yritysyhteistyö liitettiin sekä yhdessä toteutettaviin tutkimushankkeisiin ja niiden rahoittamiseen että yrityselämälle suunnattuun täydennyskoulutukseen. Yliopiston tutkimusryhmiä pidettiin jo nyt hyvin verkostoituneina ja alueellisesti vaikuttavina. Yrityselämän edustajat pitivät kauppatieteiden suurimpana haasteena toiminnan laadun jatkuvaa kehittämistä, erikoistumista sekä kykyä rekrytoida mahdollisimman korkeatasoista henkilöstöä myös tulevaisuudessa. Seuraavaksi suurimpina haasteina he pitivät verkostoitumista ja tutkimusta. Liiketoimintaosaamisen yhdistämistä yliopistolla muihin aloihin ja yhteiskuntaan arvostettiin. Sidosryhmät halusivat selvästi yliopiston panostavan tulevaisuudessakin niihin vahvuuksiin, jotka sillä on nyt eli verkostoituneeseen toimintaan sekä laadukkaaseen tutkimukseen ja opetukseen. Kauppatieteitä yleensäkin pidettiin vahvoina ja niissä etenkin johtamisen sekä rahoituksen aloja. Erikoistumisen nähtiin olevan väline korkean laadun saavuttamiselle. Opetuksen ja tutkimuksen laadun kehittämisen nähtiin edellyttävän keskittymistä rajalliseen määrään vahvuusalueita sekä elävää vuorovaikutusta yhteistyökumppanien ja muiden sidosryhmien kanssa. Erikoistumisen tärkeyttä lisää yliopiston pieni koko. Kohti johtamisinstituuttia Vaasan yliopisto pyrkii jatkossakin vastaamaan sidosryhmiensä tarpeisiin ja kehittämään toimintaansa. Yhtenä tärkeänä välineenä sille se näkee strategiassaan mainittujen painoalojen kehittämisen. Hajautetun energiantuotannon painoalalla toimii jo monitieteinen Vaasan energiainstituutti (VEI), joka yhdistää alan osaamisen niin kauppatieteistä kuin tekniikastakin. Johtaminen on toinen ja samalla myös yliopiston suurin painoala, jolla yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on hyvin tiivistä. Johtamisen alan tutkimusta ja koulutusta on sekä kauppatieteellisessä, filosofisessa ja teknisessä tiedekunnassa että Levóninstituutissa. Yliopistolla onkin kehitelty toimintamallia, jonka kautta 10

11 myös johtamisen alan osaaminen koottaisiin yhteen omaksi johtamisinstituutikseen. Instituutti edistäisi painoalan toiminnan integrointia, kehittämistä ja kansainvälistymistä, sekä johtamisen alan osaajien verkostoitumista keskenään ja muun yhteiskunnan kanssa. Monipuolinen verkostoituminen antaisi entistä paremmat edellytykset myös sidosryhmien peräämän laadun jatkuvaan kehittämiseen painoalalla. Johtamisinstituutin perustaminen on parhaillaan käsittelyssä osana uutta strategiaa ja siihen on yliopistolla suuri innostus. Mietteissä / Juha Alarinta Kirjoittaja toimii tutkimusjohtajana Seinäjoen yliopistokeskuksessa Innostusta uusin silmin Unkarilainen Albert Szent-Györgyi on todennut, että keksimisessä on kysymys näkemisestä minkä kaikki ovat nähneet ja ajatuksesta mitä kukaan ei ole ajatellut. Albert Szent-Gyorgyi sai lääketieteen Nobelin palkinnon Häntä pidetään C-vitamiinin isänä. Innovaatioympäristössä on kysymys vähän samasta asiasta. Jossain samankaltaiset palvelut ja ihmiset aikaansaavat uutta. Jossain taas ei tunnu tapahtuvan mitään. Onko jotain mitä me emme näe tai huomaa? Kun talouden muutokset myllersivät Euroopassa 1980-luvulla, alettiin ihmetellä miksi jotkut alueet menestyivät. Jotkut taas kärsivät jatkuvista vastoinkäymisistä. Valonpilkahduksetkin ovat vähissä. Yhdeksi selittäväksi tekijäksi keksittiin alueen toimijoiden välinen vuorovaikutus ja sen luonne. Alettiin puhua innovaatioympäristöstä. Sen suuri oivallus oli yksinkertainen. Vain ne palvelut, joita oikeasti käytetään, ovat merkityksellisiä. Lisäksi palvelujen käytöllä oli kunnianhimoiset tavoitteet. Talouden ja yritystoiminnan kannalta keskeisiä olivat palvelut, jotka tukevat uusien tuotteiden valmistamista ja myymistä uusille asiakkaille. Myös osaamispalvelut eli tutkimus- ja koulutus saivat paljon huomiota. Levóninstituutti kiittää yhteistyöstä vuonna 2011 sekä toivottaa onnea ja menestystä vuodelle 2012! Hyvässä yhteistyökumppanissa on jotain samankaltaista ja jotain erilaista. Näin sanotaan jopa aviopuolisoista. Innovaatioympäristön tutkimuksessa puhutaan täydentävästä osaamisesta ja samanlaisista intresseistä. Tällöin syntyy suurella todennäköisyydellä jotain uutta. Innovaatioympäristössä palveluja tarkastellaan myös käyttäjän näkökulmasta. Ajatusta on yritetty hyödyntää myös Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston rakentamisessa. Yritystoiminnan edistäminen olisi vaikeaa ilman Vaasan yliopiston liiketoimintaosaamista. Hyvinvointi- ja terveydenhuoltopalvelujen kehittäminen tarvitaan Tampereen yliopistoa, koska siellä tehdään lääketieteen tutkimusta ja annetaan alan koulutusta. Musiikkikulttuurin elämysten rakentamisessa tarvitaan Sibelius-Akatemiaa. Liikkuvia työkoneita tutkitaan Tampereen teknillisessä yliopistossa. Elintarvikeala ja maaseutuelinkeinot kuuluvat Helsingin yliopiston vahvoihin osaamisalueisiin. Monen yliopiston yhteistyöllä syntyy paljon yhteistyöasetelmia. Yhteistyötä tehdään työelämän toimijoiden kanssa mutta myös toisen korkeakoulun kanssa. Tavoitteena on, että jokainen osapuoli hyötyy. Muuten yhteistyö ei ole kestävällä pohjalla. Tehdään jotain laadullisesti uutta ja innostavaa. 11

12 PL 700 (Wolffintie 34) Vaasa Puh: (vaihde) Fax: Sähköposti: Johtaja Jukka Peltoniemi puh. (06) Projektipäällikkö Maijastiina Jokitalo puh Seinäjoen toiminta Johtaminen ja organisaatiot Koulutuspäällikkö Outi Järvi puh. (06) Avoin yliopisto Tutkimuspäällikkö Arttu Vainio puh Alueiden kehittäminen ja arviointi Erikoistutkija Merja Pakkanen puh. (06) VaasaEMG Projektipäällikkö Timo Hyttinen puh. (06) Energia ja ympäristö Koulutuspäällikkö puh. (06) Johtaminen ja organisaatiot Kielet ja monikulttuurisuus Toimintakalenteri ARVIOINTITUTKIMUKSET CIMO:n intensiivikurssien vaikuttavuusselvitys Lapin pitkäkestoisten liikkeenjohdon koulutusohjelmien arviointi Lähtökohtaselvitys Uusi paikallisuus -hankkeeseen Maaseudun alueelliset ja paikalliset kehittämistoimet -erillisselvitys Vireä kolmas sektori -hankkeen arviointi AVOIN YLIOPISTO Avoin yliopisto Ikäihmisten yliopisto JÄRKI-hanke Alueellinen yliopisto-opetus sekä yritysyhteistyö Järviseudun ja Kauhavan alueella Opinto-ohjauksen verkkopalvelun kehittäminen SYLVIA-hanke (Seinäjoen yliopistokeskus) Sanomalehtiyliopisto ENERGIA JA YMPÄRISTÖ BIOMODE biokaasun liikennekäytön käynnistäminen Vaasassa ja Seinäjoella Energiamarkkinat / tilaustutkimukset Energiakylä Energiby ESSI Länsi-Suomen energiaomavaraisuusohjelma Linnut ja matkailu Merenkurkussa Lämpöyrittäjyys PriceWatch Sähkön hintaseurantatutkimus Projektigeneraattori Suupohjan biokaasustrategia Sähkömarkkinoiden toimivuus Ruotsissa Vaasan energiainstituutti JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN Agribisnes Asiantuntijaklubit Expertklubbar Asiantuntijapalveluiden tuotteistuksen kehittäminen Energy Business MBA -johtamiskoulutus Entrepreneurial MBA -johtamiskoulutus Esimies osaamisen johtajana -arviointityökalu Hallittu kasvu HAKA 3 -yrityksen kehittämisohjelma Henkilöstöjohtaminen Innovatiivisen yrittäjyyden ykkösseutu InnoEdu , (KOKO-ohjelma) Johtajana kasvaminen (JOKA) 25 -johtamiskoulutus Jokaisen paikka on tulospaikka -koulutus Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Lähiesimies johtamiskoulutus Palveluliiketoiminnasta voimavara PK-yrityksen sopimukset, Suupohja Sijoituspalvelututkinnon valmennuskurssit APVY1 ja 2 Strategialla tulokseen Strategisen johtamisen kehitämisohjelma Sukupolvenvaihdosohjelma Lapin pk-yrityksissä SUVA 9 10 Suupohjan koulutuspilotti Tekniikan alan erityisosaaminen Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Lapin yrityksille JOHA 12 Virheetön toimitusketju huonekalualalla Yhteiskuntatieteellisen alan erityispätevyyksien määrittely KANSAINVÄLISET HANKKEET AMCER Advanced Monitoring and Coordination of EU R&D Policies at Regional Level (ESPON) EURONET 50/50 European Network of Education Centres (IEE Programme) ICES Graduate Program in Entrepreneuship (Kroatia, TEMPUS programme) LUBAT Lärande om utveckling i Botnia-Atlantica (Botnia Atlantica -ohjelma) RESGen Res Genaration (7. puiteohjelma, Regions of Knowledge -ohjelma) MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Aluekehittäjien asiantuntijaklubi Maahanmuuttajien kotouttaminen maaseudulle kolmen sektorin yhteistyönä Maaseutuasumisen yhteiskunnalliset edellytykset Hallintouudistusten vaikutukset maaseudun paikallisyhteisöissä Kylät, kaupungit ja maaseudun lähidemokratia MUUT Osaajaverkosto-hanke Vaasan seudun maahanmuuttajakoulutuksen resurssirengas Martin, Mäntylä Martin, Vainio Nieminen, Vainio Vainio, Mäntylä Miia Mäntylä Outi Järvi Sonja Hakala Terttu Harakka Mäenpää, Rintamäki, Kungsbacka Sonja Hakala Peura, Kitinoja, Pakkanen, Hyttinen Merja Pakkanen Patrik Sjöholm Pekka Peura Jouni Kannonlahti Merja Pakkanen Teemu Närvä Pekka Peura Timo Hyttinen Merja Pakkanen Pekka Peura Maijastiina Jokitalo Hallbäck, Niiniketo Mikael Hallbäck Maijastiina Jokitalo Soini, Jokitalo Kajsa From Hallbäck, Niiniketo Tuomi, Soini Jouko Havunen Tuomi, Peltoniemi Sari Soini Hallbäck, Tuomi Mikael Hallbäck Jouko Havunen Tuomi, Soini Jouko Havunen Tuomi, Soini Arttu Vainio Merja Pakkanen Jouko Havunen Miia Mäntylä Pekka Peura Miia Mäntylä Martin, Nieminen, Mäntylä Mäntylä, Vainio Kari Leinamo Metsälä, Leinamo Heli Rintamäki Miia Mäntylä