LEVÓN. 50/50 -hanke Vaasassa: puhkuvaa intoa ja loputtomia ideoita! 3/2011. Yhteistyö vie taiteen ja kulttuurin toimijoita eteenpäin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEVÓN. 50/50 -hanke Vaasassa: puhkuvaa intoa ja loputtomia ideoita! 3/2011. Yhteistyö vie taiteen ja kulttuurin toimijoita eteenpäin"

Transkriptio

1 3/2011 LEVÓN Levón 3/2011 Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Yhteistyö vie taiteen ja kulttuurin toimijoita eteenpäin 50/50 -hanke Vaasassa: puhkuvaa intoa ja loputtomia ideoita! Sidosryhmien toiveilla 1 vaikutusta yliopiston strategiatyöhön

2 Sisältö Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi: Innovaatioympäristöjä ja verkostoja Sushirajan toisella puolella Pia Lahdenmäestä avoimen yliopiston vuoden aikuisopiskelija 50/50 -hanke Vaasassa: puhkuvaa intoa ja loputtomia ideoita! Yhteistyö vie taiteen ja kulttuurin toimijoita eteenpäin GlobaliSME eurooppalaista pk-yritysten kansainvälistymiskoulutusta Teknisen ja yhteiskuntatieteellisen alan erityispätevyysvaatimuksia selvitetään Sidosryhmien toiveilla vaikutusta yliopiston strategiatyöhön Mietteissä / Juha Alarinta: Innostusta uusin silmin Toimintakalenteri Innovaatioympäristöjä ja verkostoja Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi Vaasan yliopisto on tärkeä osa erilaisia innovaatioympäristöjä ja kehittäjäverkostoja. Alueellisesti selvimmin tämä näkyy Vaasanseudulla, mutta enenevästi myös muualla. Yliopiston panostus keskipohjalaiseen innovaatioympäristöön sai vauhtia keväällä, kun yliopisto solmi aiesopimuksen alueellisten toimijoiden kanssa liiketaloustieteen koulutuksen ja tutkimuksen edistämisestä ja kokonaisvaltaisesta tarjonnasta Kokkolassa. Keskeisenä tavoitteena on perustaa lahjoitusvaroin liiketoiminnan kehittämisen professuuri osaksi yliopiston toimintaa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Marraskuun alussa solmittiin liiketoimintaosaamiseen liittyvää täydennyskoulutusta, palvelututkimusta ja organisaatioiden kehittämistä koskeva yhteistyösopimus Vaasan yliopiston Levón-instituutin ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen välillä. Yhteistyön tavoitteena on tehokkaammin tuottaa alueen yrityksille ja muille organisaatioille koulutus- ja kehittämispalveluja. Lisäksi yhteistyö tukee alueelle strategisesti tärkeiden tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyössä näkyvät KTT Tommi Rannan viime keväänä tarkastetussa väitöskirjassaan esittämät verkottumisen periaatteet: toiminnallinen ja organisationaalinen yhteistyö. Vaikuttavuus alueella edellyttää toiminnallisuutta: konkreettisia koulutus- ja kehittämishankkeita. Niitä on vuosien mittaan toteutettu usean MBA-ohjelman ja esimieskoulutuksen muodossa. Marraskuussa käynnistettiin koulutushanke, jonka avulla kehitetään maatalousyrittäjien liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia. Toiminnallinen yhteistyö edellyttää yhteistä tahtotilaa. Strategisesti yhteistyötä ohjaavat paitsi alueen tavoitteet, myös osapuolten toiminnan vaikuttavuuden parantaminen ja osaamisen hyödyntäminen. Toinen Rannan esittämä näkökulma verkostoyhteistyöhön on organisationaalinen. Se tarkoittaa yhteistyötä rakenteellisella tasolla sekä sosiaalisen pääoman kehittymistä yhteistyön kautta. Rakenteellinen yhteistyö tarkoittaa esimerkiksi tuotekehityksen, pedagogisen kehitystyön sekä koulutuksen työkalujen kehittelyä yliopistokeskuksen kauppatieteen yksikön ja Levón-instituutin henkilöstön yhteisissä ryhmissä. Vuorovaikutuksen, luottamuksen ja sitoutumisen syntyminen ovat sosiaalisen pääoman elementtejä, joita ilman pitkän aikavälin tuloksia ei synny. Nämä näkökulmat ovat luonnollisesti tärkeitä myös kaikilla muilla toiminta-alueilla. Asioiden eteenpäin meno on ihmisistä kiinni. Uudenlaisesta yhteistyöstä yliopiston sisällä kertoo strategiatyötä koskeva juttu jäljempänä. Johtamisinstituutti olisi yhteistyömuoto, jolla vahvistettaisiin yliopiston painoaloista mittavimman, johtamisen, kehittämistä ja johtamistutkimuksen ja -koulutuksen integraatiota. Keskeiset toimijat olisivat johtamisen tutkimusryhmät yliopiston tiedekunnista sekä tutkimustiedon siirtäjäorganisaatio, Levón-instituutti. Toivon, että hanke saadaan käyntiin pian. Toivotan lukijoille hyvää joulua ja menestyksellistä uutta vuotta. LEVÒN on Levón-instituutin tiedotuslehti. Levón-instituutti on Vaasan yliopiston tutkimus- ja koulutuspalveluihin erikoistunut yksikkö. Julkaisija: Levón-instituutti. Toimituksen osoite: Wolffintie 34, Vaasa / PL 700, Vaasa Toimitus ja kuvat: Miia Mäntylä Puhelin: (06) (yliopiston vaihde) Faksi: (06) Sähköposti: Internet: ISSN: X Painos: Painopaikka: Fram, Vaasa Paperi: MultiOffset (sisus 120 g, kansi 170 g) Kansikuva: Miia Mäntylä, Rantavaja LEVÒN ilmestyy kolme kertaa vuodessa, seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa Kommentit, tilaukset ja osoitteenmuutokset pyydetään osoittamaan toimitukselle. 2

3 Sushirajan toisella puolella Teksti: Mikko Niiniketo Kuva: Marja Naaranoja Kansainvälinen Knowledge Management in Organizations eli KMO-konferenssi järjestettiin syyskuussa 27. ja 28. päivä. Järjestyksessään kuudennen kerran olleen konferenssin pitopaikaksi oli valittu tällä kertaa Japanin pääkaupunki, Tokio. Japani on ollut tämän vuoden aikana valokeilassa melkein pelkästään ikävien uutisten takia: maanjäristys, tsunami ja ydinvoimaloihin liittyvät katastrofit ovat herättäneet Euroopassa kauhun sekaisia tunnelmia nousevan auringon maasta. Tapahtumat ovat jättäneet arven japanilaisten elämään, sen pystyi aistimaan selvästi niin katukuvasta kuin myös itse konferenssista. KMO2011-konferenssi rakentui Knowledge Management teeman ympärille. Itse käsite sitoo ympärilleen suuren määrän erilaisia aihealueita Joissain osa-alueissa pienet organisaatiot ovat isompia organisaatioita ketterämpiä. Kuitenkin organisaation halu kehittää toimintaa ja innovaatiojohtamista ovat kokoa tärkeämpiä. aina innovaatiojohtamisesta yleisiin johtamisen teemoihin ja organisaation oppimiseen liittyen. Osallistujia oli tänä vuonna muun muassa Yhdysvalloista, Kolumbiasta ja Malesiasta. Yhdistävänä tekijänä kaikilla oli kuitenkin kiinnostus knowledge management teemaan. Mikko Niiniketo puhui Tokiossa organisaation koon merkityksestä sen johtamiseen. Laadimme Ville Tuomen kanssa artikkelin konferenssiin aiheesta yrityksien koon vaikutus innovaatiojohtamisen nykytasolle organisaatioissa. Artikkelin tarkoituksena oli selvittää, onko organisaation koko merkityksellinen innovaatiojohtamisen onnistumisessa vai vaikuttaako organisaation oma kulttuuri enemmän. Artikkelissa tulimme johtopäätökseen, että joissain osaalueissa pienet organisaatiot ovat isompia organisaatioita ketterämpiä ja toimivampia. Kuitenkin voidaan sanoa, että organisaation oma halu kehittää toimintaa ja innovaatiojohtamista ovat tärkeämpiä kuin itse organisaation koko. Aihe herätti keskustelua konferenssissa ja oli hienoa huomata, että joidenkin osallistujien tutkimusaiheet olivat erittäin lähellä meidän artikkeliamme. Konferenssista mielenkiintoisimpana aiheena mieleeni jäi toisen pääpuhujan Palo Alto Research Centerin Mark Stefikin esittelemät kaksi tuotekehitysideoihin perustuvaa tuoteideaprojektia, jotka liittyivät sairaanhoitoon ja pysäköintiongelmiin. Muutenkin esityksistä parhaiten mieleen jäivät juuri ne, jotka osasivat yhdistää teorian sekä empiirisen materiaalin sopivassa suhteessa. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Mielenkiintoisten aiheiden lisäksi konferenssin parasta antia olivat erilaisten ihmisten tapaaminen ja heidän kanssaan ajatuksien jakaminen. Keskustelujen aiheet liittyivät aina 2000-luvun alun it-buumista suomalaiseen yliopistomaailmaan, halpalentoyhtiöihin ja jalkapalloon. Yhteenvetona voin todeta, että KMO2011 oli erittäin mielenkiintoinen kokemus niin osallistumisen kuin myös muiden asioiden osalta. Ensi vuonna konferenssi järjestetään Salamancassa, Espanjassa. Kannustankin kaikkia knowledge management teemasta kiinnostuneita ensi vuonna kirjoittamaan artikkelin konferenssiin ja jatkamaan vaasalaisten ylläpitämiä perinteitä aktiivisina osallistujina KMO-konferensseissa. 3

4 Pia Lahdenmäestä avoimen yliopiston vuoden aikuisopiskelija Teksti ja kuva: Mikael Mäenpää Vaasan yliopiston avoin yliopisto on valinnut vuoden 2011 aikuisopiskelijaksi vaasalaisen Pia Lahdenmäen. Pia palkittiin Aikuisopiskelijan päivä -tapahtumassa kauppakeskus Rewell Centerissä 8.10., jolloin myös muut Vaasan aikuiskouluttajat palkitsivat ansioituneita opiskelijoitaan. Ansiokkaan ja pitkän työuran Vaasan kesäyliopiston rehtorina tehnyt Lahdenmäki jäi työstään miehensä omaishoitajaksi 2009, jolloin kypsyi myös päätös alanvaihdoksesta. Keväällä 2010 Pia aloittikin opintonsa avoimessa yliopistossa laskentatoimen opintokokonaisuudella. - Koen olevani matemaattisesti suuntautunut, joten ajattelin, ettei laskentatoimen opiskelu olisi liian vaikeaa, hän sanoo. Yhdessä opintoneuvojan kanssa Pia Lahdenmäki teki opintosuunnitelman kahdelle vuodelle ja aloitti opinnot hiljalleen tunnustellen. - Nyt opintojen suorittamisen tahti on kiihtynyt ja opintoja on kertynyt niin Vaasassa, Seinäjoella kuin Tampereellakin, Lahdenmäki kertoo. Lahdenmäen aikuisopiskelijaksi Pia Lahdenmäki valittiin vuoden aikuisopiskelijaksi. valintaan vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa opintojen tavoitteellinen ja tehokas eteneminen, ennakkoluuloton ote opintoihin sekä erinomaisin arvosanoin suoritetut opinnot. Hän on opiskellut reilun lukuvuoden aikana lähes sata opintopistettä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintoja. Tavoitteekseen Lahdenmäki ilmoittaa kandidaatin tutkinnon. - Aion saavuttaa sen avoimen väylän kautta hakeutumalla Vaasan yliopiston kauppatieteiden tutkintoopiskelijaksi laskentatoimenja rahoituksen pääaineessa. Muuntautuminen kesäyliopiston rehtorista opiskelijaksi on Lahdenmäen mukaan ollut yllättävän helppoa. - Saan olla opiskelijana yksi muiden joukossa ja todeta konkreettisesti aiemmin tekemäni työn tärkeyden. Aina ei työelämässä tajunnutkaan, miten suuri mahdollisuus aikuiskoulutus on. Vinkiksi kaikille aikuisopiskelua miettiville Lahdenmäki toteaa: - Kannattaa rohkeasti aloittaa jostain, sillä opiskellessa näkee kiinnostaako asia ja miten oppii. Vanhemmat oppivat samalla tavalla kuin nuoretkin. On kiva oppia uutta, siinä innostuu ja kokee oivaltamista! Henkilöstöuutisia Levón-instituuttiin on palkattu osa-aikaiseksi projektipäälliköksi ja opettajaksi KTL Minna-Maarit Jaskari. Hänen tehtäviinsä kuuluu Levón-instituutin asiakaslähtöinen tuotekehitysprojekti ja toimiminen avoimen yliopiston markkinoinnin opettajana. Levón-instituutin alueiden kehittämisen yksikköön on palkattu syksyn aikana kolme projektitutkijaa ja yksi tutkimusapulainen. Projektitutkijana yksikössä on aloittanut HTM Riia Metsälä ja YTM/KTM Anna Martin. Heidän tehtävänkuvaansa kuuluvat alueiden kehittämiseen ja maaseutuun liittyvät tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä arvioinnit. Lisäksi yksikköön on palkattu ajalle projektitutkijaksi VTM Kenneth Nordberg, joka osallistuu pohjoismaiseen Lärande om utveckling inom Botnia-Atlantica -hankkeeseen. Osa-aikaiseksi tutkimusapulaiseksi on alkaen palkattu HTK Emmi Nieminen. 4

5 Avoin yliopisto - yliopisto kaikille KEVÄÄN 2012 OPINNOT VAASASSA (muutokset mahdollisia) (VO) = verkko-opetus, (SY) = sanomalehtiyliopiston kurssi, (R) = rajoitettu opiskelijamäärä Filosofinen tiedekunta Kauppatieteellinen tiedekunta FILOSOFIA Filosofian perusteet, 5 op HALLINTOTIETEET Johdatus yliopisto-opiskeluun lukiolaisille, 2 op Arvoilla hyvään hallintoon sanomalehtiyliopisto, 4 op Eettinen johtaminen, SY, 5 op SOSIAALI- JA TERVEYSHALLINTOTIEDE Hyvinvoinnin yrittäjyys, 8 op Hyvinvointipalveluiden taloudelliset perusteet, 6 op Sosiaali- ja terveysjohtaminen, 6 op Hallintotieteellinen tutkimus, 8 op VIESTINTÄTIETEET Terminologisen tutkimuksen perusteet, R, VO, 3 op Johdatus verkkojulkaisemiseen, R, VO, 5 op Semiotiikka ja mediat, R, VO, 3 op Kirjoittamisen teoria ja käytäntö, R, VO, 3 op Johdatus kulttuurienväliseen viestintään ja kulttuurin tutkimukseen, VO, 5 op KIELTEN OPINTOJAKSOT ENGLANTI Yhteiskunta ja valtio, R, VO, 3 op ESPANJA Espanjan kielen peruskurssi, R, 5 op KIINA Continuation Course in Chinese Language, R, 3 op NYKYSUOMI Finnish for foreigners 2, Suomea ulkomaalaisille 2, R, 5 op RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen täydennysjakso, R, 2 op ÄIDINKIELI Kirjallinen viestintä, R, VO, 3 op Opintoja on tarjolla Vaasassa ja muilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Avoimessa yliopistossa voit opiskella iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Tarkemmat tiedot opinnoista ja aikatauluista löytyvät verkkosivuiltamme. JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOT Perusopintoja Strateginen johtaminen, osit. VO, 7 op Yrityksen liiketoimintasuunnitelma, osit. VO, 5 op Aineopintoja Henkilöstöoikeus, 6 op Organisoituminen ja verkostot, osit. VO, 5 op Organisaatiokäyttäytyminen I, osit. VO, 7 op Erilliset opintojaksot Itsetuntemuksesta voimaa työssä jaksamiseen, SY, 4 op Johtajuuden ja tiimityöskentelyn kehittäminen, SY, 4 op KANSANTALOUSTIEDE Makrotalous I, R, 8 op LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Laskentatoimen perusopinnot, 26 op Kirjanpidon ja tilintarkastuksen perusteet, 2,5 op Kirjanpidon ja tilintarkastuksen harj.työ, 0,5 op Johdon laskentatoimen perusteet, osit. VO, 3 op Auto Business Yrityspeli, 2 op Rahoituksen perusteet, 4 op Tilinpäätösanalyysi, 3 op Tilinpäätösanalyysin harjoitustyö, 2 op Kirjanpidon jatkokurssi, 5 op Yrityksen tulossuunnittelu ja tilinpäätös 4 op Erilliset opintojaksot Johdon laskentatoimen jatkokurssi, 5 op MARKKINOINTI Markkinoinnin avainprosessien johtaminen, R, VO, 5 op Vientimarkkinointi, R, VO, 5 op TALOUSOIKEUS Perusopintoja Sopimusoikeus, 6 op (luennot jo pidetty) Sopimusoikeus, täydennysosa, 1 op Organisaatio-oikeus, 6 op Vero-oikeus, 6 op Vero-oikeus, täydennysosa, 1 op Aineopintoja Markkinaoikeus, 7 op (luennot jo pidetty) Rahoitusoikeus, 6 op Henkilöstöoikeus, 6 op Elinkeinoverotus, 6 op Arvonlisäverotus, 6 op Kansainvälinen vero-oikeus, 6 op International Business Law, 6 op Erilliset opintojaksot Oikeusteoria, 6 op Idänkaupan oikeus, Legal Foundations of the Russian Economy, 5 op Sähköisen kaupankäynnin juridiikka, VO, 6 op Talousoikeus YLEn Avoin yliopisto, 4 op Hyvä - paha informaatio, 4 op YLEISOPINNOT Johdatus liiketoimintaosaamiseen, osit. VO, 5 op Teknillinen tiedekunta ILMOITTAUTUMINEN OPINTOIHIN ON KÄYNNISSÄ! Ilmoittaudu osoitteessa: SÄHKÖTEKNIIKKA Ilmastonmuutoksen vaikutus energiatekniikkaan, SY, 3 op TIETOTEKNIIKKA Lauselogiikka, 2 op, R (päivä-opetusta) Ohjelmointi, 5 op, R (päivä-opetusta) Tietokannan suunnittelu, 5 op, R (päivä-opetusta) TILASTOTIEDE Tilastotieteen perusteet, 5 op (päivä-opetusta) TUOTANTOTALOUS Enterprice Resource Planning SAP, R, 5 op Yrityksen reaaliprosessit, 3 op Tuotantotalouden erityiskysymyksiä, SY, 5 op Kestävä kehitys, peruskurssi, SY, 5 op IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTON LUENTOSARJA (ennakkotiedot) Luentosarjan teemana keväällä 2012 on: Ompeluseuroista ja toriparlamenteista etäyhteyksiin. Luentojen ajankohdat, aiheet ja paikka. (luennoitsijat varmistuvat myöhemmin): ILAHDUTA YSTÄVÄÄSI LAHJAKORTILLA! Tiistai Perinteisistä opintopiireistä globaaleihin verkkoyhteyksiin Tritonia, Nissi-auditorio Tiistai Aina aktiivinen ja arvokas elämä Tervahovi, Kurtén-auditorio Tiistai 6.3. Sosiaalisen median mahdollisuudet ja uhkakuvat Tervahovi, Wolff-auditorio Tiistai Minä ja tiedonvälityksen muuttuva maailma Fabriikki, sali F119 EPV Energia Tiistai Vanhuus ja viisaus Tervahovi, Wolff-auditorio Luennot pidetään klo (linkki ikääntyvien yliopisto) Luentosarjan osallistumismaksu on 20 euroa / luentosarja. Ilmoittautuminen tapahtuu Vaasan kesäyliopistoon sähköisellä lomakkeella tai luennoilla paperilomakkeella. Vaasan yliopiston varsinaisille opiskelijoille luennot ovat maksuttomia (opiskelijakortti mukaan). Luennot on suunnattu erityisesti ikääntyville, mutta tervetulleita ovat kaikki ikään tai koulutustaustaan katsomatta! Anna ystävällesi tai sukulaisellesi avoimen yliopiston lahjakortti. Kurssilahjakortti sopii esimerkiksi työssäkäyvälle, työttömälle, kotityötä tekevälle, eläkeläiselle, tutkintotavoitteisesti opiskelevalle, koulutuspaikkaa hakevalle tai lukiolaiselle. Katso korttivaihtoehdot nettisivuiltamme ja tilaa kortti haluamaasi osoitteeseen! Kysy lisää: opiskelijapalvelu puh. (06) , opinto-ohjaus puh , s-posti: TAVOITTEENA YLIOPISTOTUTKINTO? Kysy avoimen yliopiston väylästä ja tule tekemään henkilökohtainen opintosuunnitelma. tai puh FANITA AVOINTA YLIOPISTOA FACEBOOKISSA! Liity avoimen yliopiston faniksi Facebookissa osoitteessa: Saat tietoa mm. ajankohtaisista uutisista ja yleisöluennoista. 5

6 50/50 -hanke Vaasassa: puhkuvaa intoa ja loputtomia ideoita! Teksti: Merja Pakkanen Kuvat: Satu Koukkari & Helmiina Uljas Kun 50/50 -hanketta vuonna 2009 käynnisteltiin, Vaasasta löytyi heti kaksi koulua, jotka halusivat pilottikouluiksi mukaan hankkeeseen. Näissä kouluissa pidetään ympäristöystävällisyyttä ja energiansäästöä tärkeinä arvoina, joita tulisi opettaa lapsille ja nuorille osana jokapäiväistä toimintaa myös kouluissa. EURONET 50/50 on yhdeksässä Euroopan maassa toteutettava projekti, jossa koulurakennuksen käyttäjät pyrkivät omia toimintatapojaan muuttamalla säästämään mahdollisimman paljon sähköä, lämpöä ja vettä sekä jätehuollon kustannuksia. Saavutetusta taloudellisesta säästöstä koulut saavat itse käyttää puolet haluamaansa tarkoitukseen. Toinen puolikas jää koulun laskut maksavan kunnan nettosäästöksi. Projektin budjetissa on kullekin pilottikoululle varattu euron toimintaraha, jonka nämä saavat käyttää energiansäästöön liittyvään toimintaan ja 50/50 -hankkeen aktiviteetteihin. Koulut ovat keksineet monipuolista käyttöä tälle rahalle. Ne ovat esimerkiksi vierailleet mielenkiintoisissa kohteissa (jätteenkäsittelylaitoksilla, vesilaitoksella, tuulivoimayhtiössä, Technobothnialla ) ja järjestäneet koulussa tempauksia ja tapahtumia (esimerkiksi Sähkötön päivä, johon on toimintarahan turvin tilattu soppatykki ruokailua varten, tai teemapäivä, johon on tilattu ekoenergia-aiheinen teatteriesitys). Lisäksi toimintarahalla on ostettu tuotteita, jotka helpottavat energiansäästöä koulussa. Huutoniemen koulussa wc-agentteja Vaasalaisessa Huutoniemen koulussa on innostunut ilmapiiri ja erityisen positiivinen suhtautuminen ympäristöasioihin, ja tämä koulu onkin mukana myös Vihreä Lippu -projektissa. Koulussa siis työskennellään ympäri vuoden erilaisten energia- ja ympäristöteemojen parissa. 50/50 -hankkeeseen liittyen koulussa on järjestetty useita teemapäiviä, kuten vuonna 2010 järjestetty Sähkötön päivä. Tällöin koulussa oltiin koko päivä täysin ilman sähköä vessassa käytiin veivattavien taskulamppujen avulla, luokissa tehtiin energia- ja ympäristöaiheisia teematöitä hämärässä tai kynttilänvalossa ja ruokailu oli järjestetty ulkona tunnelmallisesti grillaillen. Tällaisena päivänä huomaavat niin opettajat kuin oppilaatkin, mihin kaikkeen sähköä oikeastaan tarvitaan! Toimintarahaa Huutoniemen koulu on käyttänyt esimerkiksi katkaisimella varustettujen jatkojohtojen ostoon. Koululuokissa on nykyään paljon erilaisia sähkölaitteita (televisio, tietokone monitoreineen, videotykki, dokumenttikamera ) ja usein osa näistä jää sammuttamatta päivän päätteeksi. Lisäksi nykyään on paljon laitteita, joista saa valmiustilan pois päältä vain irrottamalla töpselin seinästä. Huutoniemen koulussa keksittiin, että jos kaikki sähkölaitteet yhdistetään yhteen pikakytkimellä varustettuun jatkojohtoon, laitteet on todella helppo sammuttaa yhdellä napsautuksella päivän päätteeksi. Näin laitteita ei unohdu päälle ja sähköä säästyy. Huutoniemen koulun luokissa napsautetaan nykyisin näppärästi yhdellä painikkeella kaikki sähkölaitteet kerralla pois päältä ja sähköä säästyy! Kuvassa Tytti Rajala, Matilda Vesilahti sekä Liina Laakso 3S-luokalta. Kouluissa on myös paljon ongelmallisia tiloja, joihin jää jatkuvasti turhaan valoja päälle. Tällaisia ovat erityisesti lukuisat vessat sekä varastohuoneet, kopiohuoneet jne., jotka ovat suurimman osan päivästä tyhjinä. 50/50 -hankkeessa tärkeimpiä 6

7 asioita on asenteiden muutos (välittäminen ja vastuunkanto) sekä toimintatapojen muutos (pieniä päivittäisiä tekoja, joilla energiaa säästyy), ja näin ollen ensisijaista on, että oppilaat ja opettajat opettelevat sammuttamaan valot perässään. Tarpeen mukaan kouluissa on 50/50 -hankkeen aikana kiertänyt oppilaita esim. wcagentteina eli tarkistamassa, että vessoista on valot sammutettu välitunnin päätteeksi. Oppilaat ovat hoitaneet tehtäviään hyvin tunnollisesti! Tietyt tilat saattavat olla erityisen haasteellisia, ja sen vuoksi joskus voi olla järkevää harkita läsnäolotunnistimien hankkimista. Tällöin valot sammuvat automaattisesti, ja pitkällä aikavälillä säästyy sähköä. Huutoniemen koulu sai toimintarahansa riittämään yllämainittujen hankintojen lisäksi neljään läsnäolotunnistimeen, jotka sijoitettiin sellaisiin wc-tiloihin, joissa palaa aina valo, vaikka tiloissa ei olisi enää ketään. Länsimetsän koululaiset osoittivat mieltään Suurimman osan Länsimetsän koulun toimintarahasta lohkaisi mahtava retki Poriin. Siellä energiatiimit kävivät tutustumassa upouuteen uimahalliin. Se on Suomen suurin yksittäinen rakennus, jossa käytetään aurinkoenergiaa. Länsimetsän koulu löi kaksi kärpästä yhdellä iskulla: he tutustuivat uimahallin energiaa säästävään tekniikkaan ja aurinkoenergian käyttöön sekä pääsivät samalla nauttimaan polskimisesta mahtavissa puitteissa! 50/50 -hankkeessa kaikki pilottikoulut ovat saaneet oman blogin, jossa ne voivat kertoa toiminnastaan. Kaikki hankkeen pilottikoulut eivät ole blogia kirjoittaneet, mutta Suomen koulut ovat olleet aktiivisia. käynyt kirjeenvaihtoa muiden 50/50 -pilottikoulujen kanssa eri Euroopan maista, ja osa tästä mielenkiintoisesta kokemuksenvaihdosta on luettavissa blogista. Tervemenoa lukemaan! 50/50 -hanke alkaa olla lopuillaan. Varsinainen projektityö kouluissa loppuu vuodenvaihteeseen, ja koko hanke päättyy ensi keväänä. Vielä ehdin kuitenkin kertoa Seinäjoen pilottikoulujemme toiminnasta Levón-lehden seuraavassa numerossa! Vaasan toisen 50/50 -pilottikoulun, Länsimetsän koulun, vauhdikkaita, idearikkaita, väsymättömiä ja omatoimisia opettajia ei voi kuin ihailla! 50/50 -toiminta on koulussa ollut erittäin aktiivista koko hankkeen toiminta-ajan, ja työtä on tehty paljon sen hyväksi, että oppilaiden asenteisiin ja toimintatapoihin vaikutetaan pitkällä aikavälillä. Jokapäiväisen energiansäästön lisäksi koulussa on järjestetty paljon erilaisia tapahtumia ja tempauksia, jotka varmasti jäävät oppilaiden mieleen! Yksi viime aikojen tempauksista oli hyväntuulinen mielenosoitus, jonka oppilaat järjestivät eräänä pimeänä ja sateisena aamuna Gerbyn ruuhkaisilla teillä. Oppilaat olivat askarrelleet kylttejä, joissa vedottiin autoilijoihin, jotta nämä käyttäisivät nykyistä enemmän kimppakyytejä tai auton sijaan pyörää, bussia tai apostolinkyytiä. Länsimetsän koulun oppilaat osoittivat mieltä turhaa autoilua vastaan. Kuvassa Nelli Stenroos 6Kluokalta. Erityisesti Länsimetsän koulun blogin eteen on koulussa tehty todella paljon työtä, ja tämä blogi onkin aktiivisin kaikista hankkeen 55 pilottikoulusta! Kannattaa ehdottomasti tutustua: Runsaiden valokuvien maustama blogi on lukijaystävällinen, ja koulun kokemuksia energiansäästöstä saadaan lukea useista eri näkökulmista: oppilaiden, opettajien, rehtorin, siistijöiden, koulun sihteerin, jopa oppilaiden vanhempien Lisäksi Länsimetsän koulu on Ps. Blogeista puheenollen, myös Laihian Isonkylän koulun blogiin kannattaa käydä tutustumassa! Oppilaat ovat itse pääsääntöisesti kirjoittaneet tekstit tähän blogiin, ja kirjoituksia on runsaasti! Blogi löytyy osoitteesta EURONET 50/50 on yhdeksässä Euroopan maassa toteutettava koulujen energiansäästöhanke, jonka päärahoittajana on EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelma. Suomen osalta hanketta rahoittavat myös Vaasan Sähkö Oy, Ab Stormossen Oy, EPV Energia Oy sekä Seinäjoen Energia Oy. 7

8 Yhteistyö vie taiteen ja kulttuurin toimijoita eteenpäin Teksti: Ilkka Salomäenpää Kuva: Tuija Ahola Marraskuun alussa julkaistiin Levón-instituutin tutkimus Yhteistyöllä eteenpäin Selvitys taiteen ja kulttuurin aluekeskusten ja alueellisten toimijoiden yhteistyön kehittämisestä. Yhteistoimintamalliksi aluekeskuksien ja alueellisten toimijoiden yhteistyöhön selvityksessä esitetään projektiyhteistyötä, joka on totuttu ja helppo tapa toimia yhdessä. Projektiyhteistyö sopii malliksi, kun se lähtee tavoitteesta jatkuvaluontoiseen toimintaan ja toimijoiden sitoutumiseen. Levón-instituutissa järjestetyssä Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen ja teattereiden keskustelutilaisuudessa projektiyhteistyö nähtiin mahdollisena. Aiesopimus mahdollistaisi pysyvien käytäntöjen luomisen. Sopimus voi syntyessään toimia alueellisen yhteistyön mallina myös muille. Yhteistoimintamallit tukemaan toimintaa Yhteistyöllä eteenpäin -seminaari järjestettiin 10. lokakuuta Vaasan kaupunginkirjaston Draama-salissa. Seminaari oli Levón-instituutin, Pohjanmaan taidetoimikunnan ja maakuntien liittojen kulttuurin aluehallinnon yhteistyöselvityshankkeen yhdessä järjestämä. Tapahtuma keräsi paikalle aktiivista väkeä jopa Keski-Pohjanmaalta saakka vaikka Kokkolassa seminaarin anti oli jo viikkoa aiemmin esitelty myös Keski-Pohjanmaan liiton järjestämässä tilaisuudessa. Yhteistoimintamalleissa tavoitteet ovat konkreettisissa toteuttamismahdollisuuksissa. Selvityksessä esitetään Pohjanmaan taidetoimikunnalle yhden läänintaiteilijan osoittamista aluekeskuksia palvelevan koordinaattorin tehtäviin. Koordinaattori vahvistaa aluekeskusten toimintaa sekä näiden keskinäistä yhteistyötä. Koska aluekeskusten rahoitus on pientä eikä toimintaan ole palkattu täysipäiväisiä henkilöitä, eivät resurssit riitä yksin esimerkiksi hankerahoituksien hakuun. Koordinaattori järjestää aluekeskusten keskinäiset tapaamiset ja edustaa näitä yhteisissä asioissa opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä kulttuurin alue- ja paikallishallintoon. Pohjanmaan taidetoimikunta on pitänyt aluekeskusten toiminnan käynnistämistä taide- ja kulttuuripoliittisesti tärkeänä. Ratkaisu vahvistaisi niin toimialueen taiteen ja kulttuurin aluekeskusten toimintaa kuin Pohjanmaan taidetoimikunnan ja aluekeskusten välistä suhdetta. Pohjalaiset eivät valtion rahoilla komiasti taiteile Opetus- ja kulttuuriministeriön arviointimekanismit ovat vaihtelevia ja erilaiset toimijat ovat siksi keskenään erilaisessa asemassa. Pohjalaisilta edellytetään enemmän omillaan pärjäämistä kuin muilla valtakunnan alueilla. Valtiollisen rahoituksen vähyys heijastuu myös pohjalaisiin taiteen ja kulttuurin aluekeskuksiin, joiden rahoitus on pienintä Suomessa, eikä niiden toiminta siksi vastaa toiminta-alueen tarpeisiin. Selvityksessä päädyttiinkin esittämään, että opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusinstrumentteja on kehitettävä ja kulttuuripalveluiden tasa-arvoinen saatavuus valtakunnan eri alueilla taattava. Laaja selvitys Pohjanmaan taidetoimikunnan hankerahoituksella selvitettiin sen toimialueen taiteen ja kulttuurin aluekeskusten (Pohjanmaan valokuvakeskus Lakeus ry, Elokuvakeskus Botnia ry, Pohjanmaan tanssin aluekeskus sekä lastenkulttuurikeskukset Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK ja Louhimo) ja alueellisten valtion osuuden piiriin kuuluvien toimijoiden (kirjastojen, museoiden, teatterien ja orkestereiden) yhteistyön kehittämismahdollisuuksia. Aineisto koostui yli 40 haastattelusta, jotka antoivat arvokasta tietoa siitä, minkälaisia yhteistoimintamalleja voidaan luoda. Taiteen ja kulttuurin toimijakenttä on kolmen maakunnan ja kahden kielen alueella pirstoutunut. Alueella on olemassa hyviä verkostoja, joiden välisen keskustelun kehittäminen avaisi uusia mahdollisuuksia ja tiivistäisi alueellista yhtenäisyyttä. 8

9 GlobaliSME eurooppalaista pk-yritysten kansainvälistymiskoulutusta Teksti: Vaasan yliopiston Levón-instituutti on mukana neljän maan hankkeessa, jossa pk-yritysten kansainvälistymiskoulutusmalli siirretään ja samalla muokataan Kyprokselle ja Unkariin sopivaksi. Levón-instituutti on vastannut hankkeessa projektin laadunhallinnasta ja koulutuksen räätälöinnistä. Työhön on kuulunut muun muassa parhaiden eurooppalaisten koulutuskokonaisuuksien läpikäyntiä ja neljän maan asiantuntijoiden arvioita koutuksen laadusta. Hyvä esimerkki italialaisesta koulutuksesta on ISTUD Foundationin pk-yritysten kansainvälistymisohjelma ISIP (ISTUD SMEs Internationalization Programme). Siinä yritysjohtoa koulutetaan kehittämään yritykselle kansainvälistymisstrategia ja viemään se käytäntöön. Levón-instituutin ja ISTUDin lisäksi projektissa ovat mukana maat ja organisaatiot, joihin koulutusta siirretään eli Kypros (EUROSUCCESS) ja Unkari (KVA ja kauppakamari). GlobaliSME-projektin viisi organisaatiota: - Vaasan yliopiston Levón-instituutti, Suomi - ISTUD Foundation, Italia - Kisalfold Foundation for Enterprise Promotion (KVA), Unkari - G. G. EUROSUCCESS Consulting LtD (EUROSUC), Kypros - Chamber of Commerce and Industry of Györ-Moson-Sopron Country (GYMSKIK), Unkari Teknisen ja yhteiskuntatieteellisen alan erityispätevyysvaatimuksia selvitetään Teksti: Vuoden 2009 lopussa Levóninstituutissa käynnistynyt laaja teknisen alan erityisosaamistarpeita selvittävä hanke on edelleen käynnissä. Hankkeessa ovat mukana kaikki teknisen alan yliopistokoulutusta tarjoavat yksiköt Suomessa, Teknisten Akateemisten Liitto TEK ja Teknologiateollisuus ry. Hankkeessa on kartoitettu niin yritysten kuin koulutuksen järjestäjienkin näkemyksiä osaamistarpeista ja siitä, miten osaaminen voidaan hankkia. Keskeisenä kysymyksenä on ollut etenkin se, kuinka paljon laajojen kokonaisuuksien oppiminen vaatii niin sanottua teoriaopetusta Diplomi-insinöörien työtehtävistä keskimäärin puolet vaihtuu reilun kahden vuoden välein. ja kuinka paljon työssä oppimista, sekä kuinka taataan koulutuksen työelämäläheisyys. Projekti valmistuu ensi vuoden puolivälissä, jolloin osaamistarpeista tiedetään ainakin nykyistä enemmän. Yhteiskuntatieteelliselläkin alalla on kartoitettu erityisosaamistarpeita. Tässä Tampereen yliopiston vetämässä hankkeessa on toteutettu kyselytutkimus, jossa pyritään kartoittamaan etenkin tulevaisuuden tarpeita. Tuloksia on luvassa ensi vuonna. Molempiin hankkeisiin on liittynyt kysymys siitä, voitaisiinko oppisopimustyyppistä koulutusta järjestää yliopistoissa. Asia ei ole osoittautumassa yhtä tärkeäksi kuin se, että lisätään edelleen opetuksen työelämäläheisyyttä, terävöitetään koulutuksen ajantasaisuutta ja painotetaan täydennyskoulutuksen tarpeellisuutta. Esimerkiksi diplomi-insinöörien työtehtävistä keskimäärin puolet vaihtuu reilun kahden vuoden välein. Ilman täydennyskoulutusta osaaminen ei siis ainakaan teknisellä alalla voi olla ajan tasalla. Molemmissa projekteissa on tullut yhteisenä piirteenä esille monialaisuuden merkitys. Teknisellä alalla työskentelevillä pitäisi olla myös kaupallista osaamista. Monella alalla korostetaan erityisesti johtamisosaamista. 9

10 Sidosryhmien toiveilla vaikutusta yliopiston strategiatyöhön Teksti: Vesa Suutari & Miia Mäntylä Kuva: Miia Mäntylä Vaasan yliopistossa on osana kauppatieteellisen alan strategiatyötä toteutettu sidosryhmille kysely siitä, miten kauppatieteellistä alaa tulisi Vaasan yliopistossa kehittää tulevina vuosina. Strategiatyöhön osallistui noin 500 sidosryhmien edustajaa. Kysely kosketti Levón-instituuttia yliopiston ulkoisten sidosryhmien eli yrityselämän edustajien kautta. Dekaani Vesa Suutari on mukana yliopiston strategiatyössä. Sidosryhmät pitivät tärkeänä Vaasan yliopiston kansainvälistymistä, erikoistumista ja verkostoitumista. Kansainvälistyminen nähtiin tärkeäksi, koska myös yritykset ja kilpailevat yliopistot kansainvälistyvät. Huipputasolle puolestaan ei vastaajien mukaan päästä, ellei erityisesti panosteta yliopiston ydinosaamisalueisiin eli erikoistuta. Verkostoituminen ja korkea laatu tärkeitä Verkostoituminen koettiin tärkeäksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yrityksiä pidettiin tärkeinä verkostoitumisen osapuolina. Yritysyhteistyö liitettiin sekä yhdessä toteutettaviin tutkimushankkeisiin ja niiden rahoittamiseen että yrityselämälle suunnattuun täydennyskoulutukseen. Yliopiston tutkimusryhmiä pidettiin jo nyt hyvin verkostoituneina ja alueellisesti vaikuttavina. Yrityselämän edustajat pitivät kauppatieteiden suurimpana haasteena toiminnan laadun jatkuvaa kehittämistä, erikoistumista sekä kykyä rekrytoida mahdollisimman korkeatasoista henkilöstöä myös tulevaisuudessa. Seuraavaksi suurimpina haasteina he pitivät verkostoitumista ja tutkimusta. Liiketoimintaosaamisen yhdistämistä yliopistolla muihin aloihin ja yhteiskuntaan arvostettiin. Sidosryhmät halusivat selvästi yliopiston panostavan tulevaisuudessakin niihin vahvuuksiin, jotka sillä on nyt eli verkostoituneeseen toimintaan sekä laadukkaaseen tutkimukseen ja opetukseen. Kauppatieteitä yleensäkin pidettiin vahvoina ja niissä etenkin johtamisen sekä rahoituksen aloja. Erikoistumisen nähtiin olevan väline korkean laadun saavuttamiselle. Opetuksen ja tutkimuksen laadun kehittämisen nähtiin edellyttävän keskittymistä rajalliseen määrään vahvuusalueita sekä elävää vuorovaikutusta yhteistyökumppanien ja muiden sidosryhmien kanssa. Erikoistumisen tärkeyttä lisää yliopiston pieni koko. Kohti johtamisinstituuttia Vaasan yliopisto pyrkii jatkossakin vastaamaan sidosryhmiensä tarpeisiin ja kehittämään toimintaansa. Yhtenä tärkeänä välineenä sille se näkee strategiassaan mainittujen painoalojen kehittämisen. Hajautetun energiantuotannon painoalalla toimii jo monitieteinen Vaasan energiainstituutti (VEI), joka yhdistää alan osaamisen niin kauppatieteistä kuin tekniikastakin. Johtaminen on toinen ja samalla myös yliopiston suurin painoala, jolla yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on hyvin tiivistä. Johtamisen alan tutkimusta ja koulutusta on sekä kauppatieteellisessä, filosofisessa ja teknisessä tiedekunnassa että Levóninstituutissa. Yliopistolla onkin kehitelty toimintamallia, jonka kautta 10

11 myös johtamisen alan osaaminen koottaisiin yhteen omaksi johtamisinstituutikseen. Instituutti edistäisi painoalan toiminnan integrointia, kehittämistä ja kansainvälistymistä, sekä johtamisen alan osaajien verkostoitumista keskenään ja muun yhteiskunnan kanssa. Monipuolinen verkostoituminen antaisi entistä paremmat edellytykset myös sidosryhmien peräämän laadun jatkuvaan kehittämiseen painoalalla. Johtamisinstituutin perustaminen on parhaillaan käsittelyssä osana uutta strategiaa ja siihen on yliopistolla suuri innostus. Mietteissä / Juha Alarinta Kirjoittaja toimii tutkimusjohtajana Seinäjoen yliopistokeskuksessa Innostusta uusin silmin Unkarilainen Albert Szent-Györgyi on todennut, että keksimisessä on kysymys näkemisestä minkä kaikki ovat nähneet ja ajatuksesta mitä kukaan ei ole ajatellut. Albert Szent-Gyorgyi sai lääketieteen Nobelin palkinnon Häntä pidetään C-vitamiinin isänä. Innovaatioympäristössä on kysymys vähän samasta asiasta. Jossain samankaltaiset palvelut ja ihmiset aikaansaavat uutta. Jossain taas ei tunnu tapahtuvan mitään. Onko jotain mitä me emme näe tai huomaa? Kun talouden muutokset myllersivät Euroopassa 1980-luvulla, alettiin ihmetellä miksi jotkut alueet menestyivät. Jotkut taas kärsivät jatkuvista vastoinkäymisistä. Valonpilkahduksetkin ovat vähissä. Yhdeksi selittäväksi tekijäksi keksittiin alueen toimijoiden välinen vuorovaikutus ja sen luonne. Alettiin puhua innovaatioympäristöstä. Sen suuri oivallus oli yksinkertainen. Vain ne palvelut, joita oikeasti käytetään, ovat merkityksellisiä. Lisäksi palvelujen käytöllä oli kunnianhimoiset tavoitteet. Talouden ja yritystoiminnan kannalta keskeisiä olivat palvelut, jotka tukevat uusien tuotteiden valmistamista ja myymistä uusille asiakkaille. Myös osaamispalvelut eli tutkimus- ja koulutus saivat paljon huomiota. Levóninstituutti kiittää yhteistyöstä vuonna 2011 sekä toivottaa onnea ja menestystä vuodelle 2012! Hyvässä yhteistyökumppanissa on jotain samankaltaista ja jotain erilaista. Näin sanotaan jopa aviopuolisoista. Innovaatioympäristön tutkimuksessa puhutaan täydentävästä osaamisesta ja samanlaisista intresseistä. Tällöin syntyy suurella todennäköisyydellä jotain uutta. Innovaatioympäristössä palveluja tarkastellaan myös käyttäjän näkökulmasta. Ajatusta on yritetty hyödyntää myös Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston rakentamisessa. Yritystoiminnan edistäminen olisi vaikeaa ilman Vaasan yliopiston liiketoimintaosaamista. Hyvinvointi- ja terveydenhuoltopalvelujen kehittäminen tarvitaan Tampereen yliopistoa, koska siellä tehdään lääketieteen tutkimusta ja annetaan alan koulutusta. Musiikkikulttuurin elämysten rakentamisessa tarvitaan Sibelius-Akatemiaa. Liikkuvia työkoneita tutkitaan Tampereen teknillisessä yliopistossa. Elintarvikeala ja maaseutuelinkeinot kuuluvat Helsingin yliopiston vahvoihin osaamisalueisiin. Monen yliopiston yhteistyöllä syntyy paljon yhteistyöasetelmia. Yhteistyötä tehdään työelämän toimijoiden kanssa mutta myös toisen korkeakoulun kanssa. Tavoitteena on, että jokainen osapuoli hyötyy. Muuten yhteistyö ei ole kestävällä pohjalla. Tehdään jotain laadullisesti uutta ja innostavaa. 11

12 PL 700 (Wolffintie 34) Vaasa Puh: (vaihde) Fax: Sähköposti: Johtaja Jukka Peltoniemi puh. (06) Projektipäällikkö Maijastiina Jokitalo puh Seinäjoen toiminta Johtaminen ja organisaatiot Koulutuspäällikkö Outi Järvi puh. (06) Avoin yliopisto Tutkimuspäällikkö Arttu Vainio puh Alueiden kehittäminen ja arviointi Erikoistutkija Merja Pakkanen puh. (06) VaasaEMG Projektipäällikkö Timo Hyttinen puh. (06) Energia ja ympäristö Koulutuspäällikkö puh. (06) Johtaminen ja organisaatiot Kielet ja monikulttuurisuus Toimintakalenteri ARVIOINTITUTKIMUKSET CIMO:n intensiivikurssien vaikuttavuusselvitys Lapin pitkäkestoisten liikkeenjohdon koulutusohjelmien arviointi Lähtökohtaselvitys Uusi paikallisuus -hankkeeseen Maaseudun alueelliset ja paikalliset kehittämistoimet -erillisselvitys Vireä kolmas sektori -hankkeen arviointi AVOIN YLIOPISTO Avoin yliopisto Ikäihmisten yliopisto JÄRKI-hanke Alueellinen yliopisto-opetus sekä yritysyhteistyö Järviseudun ja Kauhavan alueella Opinto-ohjauksen verkkopalvelun kehittäminen SYLVIA-hanke (Seinäjoen yliopistokeskus) Sanomalehtiyliopisto ENERGIA JA YMPÄRISTÖ BIOMODE biokaasun liikennekäytön käynnistäminen Vaasassa ja Seinäjoella Energiamarkkinat / tilaustutkimukset Energiakylä Energiby ESSI Länsi-Suomen energiaomavaraisuusohjelma Linnut ja matkailu Merenkurkussa Lämpöyrittäjyys PriceWatch Sähkön hintaseurantatutkimus Projektigeneraattori Suupohjan biokaasustrategia Sähkömarkkinoiden toimivuus Ruotsissa Vaasan energiainstituutti JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN Agribisnes Asiantuntijaklubit Expertklubbar Asiantuntijapalveluiden tuotteistuksen kehittäminen Energy Business MBA -johtamiskoulutus Entrepreneurial MBA -johtamiskoulutus Esimies osaamisen johtajana -arviointityökalu Hallittu kasvu HAKA 3 -yrityksen kehittämisohjelma Henkilöstöjohtaminen Innovatiivisen yrittäjyyden ykkösseutu InnoEdu , (KOKO-ohjelma) Johtajana kasvaminen (JOKA) 25 -johtamiskoulutus Jokaisen paikka on tulospaikka -koulutus Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Lähiesimies johtamiskoulutus Palveluliiketoiminnasta voimavara PK-yrityksen sopimukset, Suupohja Sijoituspalvelututkinnon valmennuskurssit APVY1 ja 2 Strategialla tulokseen Strategisen johtamisen kehitämisohjelma Sukupolvenvaihdosohjelma Lapin pk-yrityksissä SUVA 9 10 Suupohjan koulutuspilotti Tekniikan alan erityisosaaminen Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Lapin yrityksille JOHA 12 Virheetön toimitusketju huonekalualalla Yhteiskuntatieteellisen alan erityispätevyyksien määrittely KANSAINVÄLISET HANKKEET AMCER Advanced Monitoring and Coordination of EU R&D Policies at Regional Level (ESPON) EURONET 50/50 European Network of Education Centres (IEE Programme) ICES Graduate Program in Entrepreneuship (Kroatia, TEMPUS programme) LUBAT Lärande om utveckling i Botnia-Atlantica (Botnia Atlantica -ohjelma) RESGen Res Genaration (7. puiteohjelma, Regions of Knowledge -ohjelma) MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Aluekehittäjien asiantuntijaklubi Maahanmuuttajien kotouttaminen maaseudulle kolmen sektorin yhteistyönä Maaseutuasumisen yhteiskunnalliset edellytykset Hallintouudistusten vaikutukset maaseudun paikallisyhteisöissä Kylät, kaupungit ja maaseudun lähidemokratia MUUT Osaajaverkosto-hanke Vaasan seudun maahanmuuttajakoulutuksen resurssirengas Martin, Mäntylä Martin, Vainio Nieminen, Vainio Vainio, Mäntylä Miia Mäntylä Outi Järvi Sonja Hakala Terttu Harakka Mäenpää, Rintamäki, Kungsbacka Sonja Hakala Peura, Kitinoja, Pakkanen, Hyttinen Merja Pakkanen Patrik Sjöholm Pekka Peura Jouni Kannonlahti Merja Pakkanen Teemu Närvä Pekka Peura Timo Hyttinen Merja Pakkanen Pekka Peura Maijastiina Jokitalo Hallbäck, Niiniketo Mikael Hallbäck Maijastiina Jokitalo Soini, Jokitalo Kajsa From Hallbäck, Niiniketo Tuomi, Soini Jouko Havunen Tuomi, Peltoniemi Sari Soini Hallbäck, Tuomi Mikael Hallbäck Jouko Havunen Tuomi, Soini Jouko Havunen Tuomi, Soini Arttu Vainio Merja Pakkanen Jouko Havunen Miia Mäntylä Pekka Peura Miia Mäntylä Martin, Nieminen, Mäntylä Mäntylä, Vainio Kari Leinamo Metsälä, Leinamo Heli Rintamäki Miia Mäntylä

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala. Hallinto-osaamisen opinnot. Opintojaksokuvaukset

Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala. Hallinto-osaamisen opinnot. Opintojaksokuvaukset Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala Hallinto-osaamisen opinnot Hallinto-osaamisen opintojaksot: ALUE1001 Yhteiskunnan alueellinen organisoituminen (5 op) FILO1001 Filosofian

Lisätiedot

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op):

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Aluetieteen sivuainekokonaisuus (väh. 25) op julkisjohtamisen, julkisoikeuden ALUE2021 Aluetalous ja liikennejärjestelmät

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op):

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Aluetieteen sivuainekokonaisuus (väh. 25) op julkisjohtamisen, julkisoikeuden sekä sosiaali- ja terveyshallintotieteen pääaineopiskelijoille:

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Korkeakoulukonsortio

Etelä-Pohjanmaan Korkeakoulukonsortio Etelä-Pohjanmaan Korkeakoulukonsortio Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortio tarjoaa alueellisen ja kansainvälisen yhteistyöfoorumin tutkimukselle, kehittämiselle ja liiketoiminnalle. Toiminta keskittyy

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) ja maisterin (KTM) -tutkinnot Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Ulla Laakkonen

Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) ja maisterin (KTM) -tutkinnot Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Ulla Laakkonen Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) ja maisterin (KTM) -tutkinnot 24.8.2016 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Ulla Laakkonen Luennon sisältö Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) ja maisterin (KTM) tutkinnot

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KUULUSTELUJÄRJESTYS AVOIMEN YLIOPISTON JÄRJESTÄMIEN KURSSIEN TENTIT

KUULUSTELUJÄRJESTYS AVOIMEN YLIOPISTON JÄRJESTÄMIEN KURSSIEN TENTIT KUULUSTELUJÄRJESTYS 2016 2017 12.9.2016 Kuulustelujen salit ilmoitetaan kauppakorkeakoulun pääaulan ilmoitustaululla n. tuntia ennen kuulustelun alkua. Ilmoittautuminen kuulusteluihin tehdään viimeistään

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN Pääaineen opinnot Pääaineen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti uusien tutkintorakenteiden mukaisesti. Jo suoritetut pääaineiden opinnot korvaavat uusien tutkintorakenteiden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna seminaari Yritys opiskelun tukena

Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna seminaari Yritys opiskelun tukena Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna seminaari Yritys opiskelun tukena Pertti Parpala Ritaharjun monitoimitalo, Oulu HANKESUUNNITELMASSA Eri käyttäjätahojen toiminnassa ja tilojen käytössä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

SIVUAINEOPISKELIJOIDEN INFO

SIVUAINEOPISKELIJOIDEN INFO Anna-Leena Huttunen SIVUAINEOPISKELIJOIDEN INFO Kasvatustieteiden yhteiset perusopinnot 2010 Yleistä perusopinnoista sivuaineopinto-oikeus vapaa opinnot suoritetaan kasvatustieteiden laitoksen kursseilla

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja HOPS. Orientoivat opinnot - osa II Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma Opintokoordinaattori Aino Nordling 19.3.

Opintojen suunnittelu ja HOPS. Orientoivat opinnot - osa II Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma Opintokoordinaattori Aino Nordling 19.3. Opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot - osa II Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma Opintokoordinaattori Aino Nordling 19.3.2015 Iltapäivän ohjelma Opintokoordinaattori Aino Nordling - Mikä HOPS

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

KUULUSTELUJÄRJESTYS AVOIMEN YLIOPISTON JÄRJESTÄMIEN KURSSIEN TENTIT

KUULUSTELUJÄRJESTYS AVOIMEN YLIOPISTON JÄRJESTÄMIEN KURSSIEN TENTIT KUULUSTELUJÄRJESTYS 2016 2017 28.10.2016 Kuulustelujen salit ilmoitetaan kauppakorkeakoulun pääaulan ilmoitustaululla n. tuntia ennen kuulustelun alkua. Ilmoittautuminen kuulusteluihin tehdään viimeistään

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

IDEASTA HANKKEEKSI. Hyvän Erasmus+ -kumppanuushankkeen elementtejä. Seinäjoki / Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivät

IDEASTA HANKKEEKSI. Hyvän Erasmus+ -kumppanuushankkeen elementtejä. Seinäjoki / Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivät IDEASTA HANKKEEKSI Hyvän Erasmus+ -kumppanuushankkeen elementtejä Seinäjoki 1.1.2016 / Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivät 11/2015 Kumppanuushanke-esimerkki KA219 / Schools only Maths is

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina 25.8.2011 klo 17.30 alkaen Kuopio: L 22, Snellmania Joensuu: AU100, Aurora ACP-videoneuvottelu: http://connect.joensuu.fi/avoin/ Sisältö: Yleistä

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen CHEM-A1000 1. jakson palautetilaisuus Tapani Vuorinen Sisältö 10:15 Aloitus ja ohjelma, Tapani 10:20 YTHS:n esittely & SÄTKY-kysely, Anna-Reetta 10:40 Vaihtoon 3. lukuvuotena, Heidi ja Kaisa 11:00 Omat

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Kulttuurin kansainväliset yhteydet Jyväskylän kaupungin vastuulalueilla on laajat ja toimivat kansainväliset yhteydet. Kansainväliset näyttelyt Graphica

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon muutokseen liittyvät siirtymäsäännökset alkaen.

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon muutokseen liittyvät siirtymäsäännökset alkaen. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon muutokseen liittyvät siirtymäsäännökset. Kauppatieteiden kandidaatin tutkintorakenne muuttuu 1.8.2016. Opiskelija voi siirtyä suorittamaan KTK-tutkinnon etussuunnitelmien

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista KANSALLISEN LUMA-TOIMINNAN TAUSTA Miten turvaamme jatkossa Suomen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin?

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Opintotutorit Marja Elonheimo ja Salla Mäkinen Opintotutor-biz@aalto.fi Vastaanotto tiistaisin klo 12-13 BIZ Opiskelijapalvelut, U-249 Tiistai 6.9.2016 Oletko muistanut

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Aino Nordling. Opintokoordinaattori

Aino Nordling. Opintokoordinaattori 26.1.2017 Aino Nordling Opintokoordinaattori OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS Mukana keskustelemassa hallintotieteiden alumneja ILTAPÄIVÄN OHJELMA Mikä HOPS on ja mitä sen teossa tulee ottaa huomioon? Vaihto,

Lisätiedot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot Yleisopinnot STAT1020 Tilastotieteen johdantokurssi 5 op TITE1022 Tietokone työvälineenä 3 op LIIK1200 Johdatus liiketoimintaosaamiseen 5 op Kansainvälistyminen 10 op OPIS0033 Harjoittelu 5 op Tilastotieteen

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot