LEVÓN. Maaseudun kehittäminen on tärkeää ja mielenkiintoista 2/2011. Asiantuntijaklubeissa aluekehittäjät keskustelevat

Transkriptio

1 2/2011 LEVÓN Levón 2/2011 Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Asiantuntijaklubeissa aluekehittäjät keskustelevat Maaseudun kehittäminen on tärkeää ja mielenkiintoista Ympäristöprojekti vie rannikolle ja saaristoon 1

2 Sisältö Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi: Koulutuksesta osaamista, osaamisesta innovaatioita 50/50: Säästöjä syntyy, haasteita riittää Lähiesimies koulutusta esimiehille Asiantuntijaklubeissa aluekehittäjät kohtaavat Maaseudun kehittäminen on tärkeää ja mielenkiintoista Ympäristöprojekti vie rannikolle ja saaristoon Botnia-Atlantica -instituutti kehittää aluekehittämisen toimintatapoja Jouko Havusesta kunniatohtori Mietteissä / Pia Laurila: Elämää Brysselin katveessa Toimintakalenteri Koulutuksesta osaamista, osaamisesta innovaatioita Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi Heinäkuussa julkaistiin amerikkalaisen informaatioteknologia- ja innovaatiosäätiön ITIFin raportti, jossa vertailtiin Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden innovaatiotoiminnan kilpailukykyä ( Raportissa arvioitiin maiden menestystä mm. väestön koulutustason, yritysten ja julkisen sektorin T&K-kehityspanostusten, pääomasijoitusten ja uusien yritysten syntymisen, IT-panostusten, yritystoiminnan edellytysten, tuottavuuden sekä kauppataseen ja ulkomaisten sijoitusten perusteella. Suomi sijoittui vertailussa toiseksi Singaporen jälkeen, seuraavina Ruotsi ja Yhdysvallat. Tilanne ei enää näytäkään Suomen kannalta niin hyvältä, kun verrataan eri maiden edistymistä innovaatiokapasiteettinsa ja kilpailukykynsä kehittämisessä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomi on raportin mukaan keskikastia, sijoitus 19. (Yhdysvallat toiseksi viimeinen, sijoitus 43). Tutkimus- ja innovaationeuvosto on arvioinut maamme innovaatiotoiminnan haasteita ja tehnyt linjauksen vuosille innovaatiotoiminnan kehittämiseksi. Koulutusorganisaation näkökulmasta ohjelmassa esitetään haasteita koulutus-, tutkimus- ja kehittämisjärjestelmälle. Näitä ovat mm. hajanaisten voimavarojen kokoaminen, väestön koulutustason nostaminen, koulutuksen suuntaaminen tarvelähtöisesti, palvelusektorin kehittäminen, liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen kytkeminen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan, kasvuyrittäjyyden edistäminen koulutuksen ja kehittämisen keinoin sekä osaamisen ja teknologian hyödyntämisen parantaminen yrityksissä. Levón-instituutti tukee strategiansa mukaan yritysten, julkisorganisaatioiden ja alueiden uudistumista mm. kehittämällä koulutuksen ja kehittämisen vaikuttavuutta. Tärkeää on yksilötason oppimisen ohella muutosten aikaansaaminen asiakkaiden organisaatioissa ja innovaatioiden edistäminen. Tässä työssä on tärkeää verkottuminen ja yhteistyö. Konkretisoimme yhteistyötä Vaasassa ammattikorkeakoulun kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen pohjalta. Seinäjoella vaikuttavuutta odotetaan yhteistyöstä ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen muiden toimijoiden, yritysten sekä kaupungin kanssa. Kokkolan seudulla parannamme täydennyskoulutuksen ja kehittämishankkeiden tarjontaa yhteistyössä yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Syyskuussa käynnistyy klassikko-ohjelmamme juhlavuosi: Johtajana kasvaminen JOKA täyttää 25 vuotta. Ohjelma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna Vaikka sitä on vuosien myötä uudistettu montakin kertaa, on ensimmäisellä ja tulevalla ohjelmalla muutama asia yhteistä: tavoitteena on jakaa uusinta tietoa johtamisesta, kehittää osallistujien valmiuksia johtajina ja esimiehinä toimimiseen, itsensä ja organisaationsa uudistamiseen ja resurssien hyödyntämiseen. Erityisesti painotetaan johtajan kykyä saada organisaationsa henkiset resurssit toimimaan tuloksekkaasti. Oppiminen toisten hyvistä käytännöistä, tutustuminen eurooppalaisiin johtamiskulttuureihin sekä oman työn ja organisaation kehittäminen ovat olleet koko ajan tärkeitä teemoja. Tähän mennessä ohjelman on suorittanut 400 johtajaa, esimiestä tai asiantuntijaa. Vastaamme kehittämisen ja uuden luomisen haasteisiin myös muulla tulevan syksyn koulutustarjonnalla. Tarjolla on ohjelmia mm. markkinoinnin, henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön kehittämisen alueilla. Yritysten palveluliiketoiminnan arviointiin ja kehittämiseen valmistuu työkalu, jonka avulla voimme tukea yritysten liiketoiminnan monipuolistamista. Alueellinen kehittäminen on myös vahvasti esillä, siitä enemmän tämän numeron muissa jutuissa. LEVÒN on Levón-instituutin tiedotuslehti. Levón-instituutti on Vaasan yliopiston tutkimus- ja koulutuspalveluihin erikoistunut yksikkö. Julkaisija: Levón-instituutti. Toimituksen osoite: Wolffintie 34, Vaasa / PL 700, Vaasa Toimitus ja kuvat: Miia Mäntylä Puhelin: (06) (yliopiston vaihde) Faksi: (06) Sähköposti: miia.mantyla@uwasa.fi Internet: ISSN: X Painos: Painopaikka: Fram, Vaasa Paperi: MultiOffset (sisus 120 g, kansi 170 g) Kansikuva: Jouni Kannonlahti, Helmipöllö LEVÒN ilmestyy kolme kertaa vuodessa, seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Kommentit, tilaukset ja osoitteenmuutokset pyydetään osoittamaan toimitukselle. 2

3 50/50: Säästöjä syntyy, haasteita riittää Teksti: Merja Pakkanen Energiansäästöprojekti 50/50:n ensimmäisen toimintavuoden perusteella voidaan todeta, että koulurakennuksen käyttäjien toimintatapoja muuttamalla voidaan aikaansaada merkittävää energiansäästöä myös niissä maissa, joissa energiatehokkuuteen on teknisin ratkaisuin pyritty jo pitkään. Haasteita tällaisen pitkäaikaisen ja sinnikkyyttä vaativan toimintatapamuutoksen läpiviennissä kuitenkin riittää, erityisesti koulujen hektinen arki vaativine opetussuunnitelmineen sekä opettajien vaihtumiset sijaisjärjestelyineen vaikeuttavat toimintaa. EURONET 50/50 on yhdeksässä Euroopan maassa toteutettava projekti, jossa koulurakennuksen käyttäjät erityisesti oppilaat ja opettajat pyrkivät omia toimintatapojaan muuttamalla säästämään mahdollisimman paljon sähköä, lämpöä ja vettä sekä jätehuollon kustannuksia. Saavutetusta taloudellisesta säästöstä koulut saavat itse käyttää puolet haluamaansa tarkoitukseen. Toinen puolikas jää koulun laskut maksavan kunnan nettosäästöksi. Projektin tähänastiset tulokset vaihtelevat suuresti maasta ja koulusta toiseen. Monet koulut ovat saavuttaneet tuhansien eurojen säästöt, mutta joissakin kouluissa säästöä ei ole tullut lainkaan. Projektin ensimmäistä toimintavuotta voidaan joka tapauksessa kutsua menestykseksi, sillä rahallisia säästöjäkin tärkeämpänä asiana kouluissa pidetään ympäristön huomioonottamista ja uudenlaista asennekasvatusta. Lisäksi oppilaiden lisääntynyt yhteistyö, vastuunkanto ja itsenäisyys on monissa kouluissa pantu positiivisena muutoksena merkille. Euronet 50/50 -projektin kansainvälinen toteuttajaryhmä Unkarissa kesäkuussa Ryhmään kuuluu jäseniä Espanjasta, Portugalista, Kreikasta, Suomesta, Unkarista, Puolasta, Italiasta, Sloveniasta ja Saksasta. Pääsääntöisesti saavutetut säästöt ovat sitä suuremmat, mitä aktiivisemmin koulu on hankkeelle omistautunut. Säästöihin toki vaikuttaa myös mm. se, kuinka paljon energiatehokkuuteen on panostettu jo ennen hankkeeseen osallistumista. Esimerkiksi Suomessa energiatehokkuuteen on pyritty teknisillä ratkaisuilla jo pitkään, eikä säästöjä ole saavutettavissa niin paljon kuin monissa muissa maissa. Yhteistä kaikille maille on kuitenkin se, että koulurakennusten käyttäjien energiankulutuksen vähentämisessä riittää työsarkaa. Pienellä päivittäisellä vaivannäöllä on saavutettavissa suuret säästöt, kunhan koko kouluyhteisö sitoutuu näiden muutosten tekemiseen. Suureksi haasteeksi 50/50-projektille on kaikissa maissa osoittautunut aikapula. Koulujen hektiseen opetusohjelmaan on yhdistetty jo nyt erilaisia projekteja ja aktiviteetteja, mutta 50/50 tarvitsee onnistuakseen sitoutuneita opettajia ja aikaa. Merkittäväksi haasteeksi projektin toteuttamisen kannalta on osoittautunut myös projektin vastuuhenkilöiden vaihtuminen koulussa (työn vaihtuminen, vanhempainlomat, sairaslomat jne.), jolloin koululla riittää haasteita jo perustyössään eli opetuksen järjestämisessä. Tällöin kukaan ei kunnolla ehdi keskittyä projektin koordinointiin, mikä näkyy tulosten vähäisyytenä. Suomen viidestä pilottikoulusta kolme saavutti kokonaissäästöjä energian- ja vedenkulutuksessa sekä jätehuollossa. Suurimmat säästöt saavuttanut koulu ylitti asetetut tavoitteet moninkertaisesti. Tästä on hyvä jatkaa! EURONET 50/50 on yhdeksässä Euroopan maassa toteutettava koulujen energiansäästöhanke, jonka päärahoittajana on EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelma. Suomen osalta hanketta rahoittavat myös Vaasan Sähkö Oy, Ab Stormossen Oy, EPV Energia Oy sekä Seinäjoen Energia Oy. 3

4 Lähiesimies koulutusta esimiehille Teksti ja kuva: Sari Soini Lähiesimieskoulutus sopii esimiestyön alkutaipaleelle ja myöhemmin täydennyskoulutukseksi. kaupan alalta sekä insinööritoimistoista. Palaute koulutuksesta oli erittäin kiittävää ja koulutukseen osallistujat kokivat saaneensa koulutuksesta uusia ideoita itsensä ja työnsä kehittämiseen. Syksyllä käynnistyvän Lähiesimieskoulutuksen koulutuspäivät, otsikot ja kouluttajat: Esimiehenä kasvaminen - Psykologi, yrittäjä, konsultti Piia Tulisalo, Prover Oy Esimies ja viestintä - KTT Maria Järlström ja KTT Niina Koivunen, Vaasan yliopisto Käytännön juridiikkaa - KTL Mika Kärkkäinen, Vaasan yliopiston Levón-instituutti Esimiehen itsetuntemus - Psyk.T, Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lähiesimieskoulutuksen kevään ryhmä sai todistukset kesäkuussa. Koulutukseen osallistui esimiehiä pankeista, insinööritoimistoista ja kaupan alalta. Kuusipäiväisen Lähiesimieskoulutuksen sisältö on tuore ja monipuolinen. Kesäkuussa loppuneen koulutusohjelman osallistujista osa oli ollut jo pitkään esimiehenä ja tuorein otti pestin vastaan vasta koulutuksen alettua. Sekä konkari että untuvikko hyötyvät koulutuksesta. Sisältö tuo uusia työkaluja kunkin johtajan työhön. Lähiesimieskoulutus on intensiivinen. Työpäivien mittaiset koulutuspäivät ovat rakennettu siten, että perinteisten luentojen lisäksi on ryhmätöitä, keskusteluja ja erilaisia tehtäviä. Ryhmän osallistujat tulevat tutuksi ja erilaisten työyhteisöjen ja koulutustaustojen ansiosta keskustelu koulutuspäivien aikana on vilkasta ja innostunutta. Kesällä loppuneessa ryhmässä oli osallistujia rahoituksen ja Seuraava Lähiesimieskoulutus alkaa lokakuussa. Ilmoittautuminen on jo käynnissä. Lisätietoja koulutuksesta saa projektipäällikkö Sari Soinilta Esimies muutoksen johtajana ja osaamisen varmistajana - KTM Hellevi Lampimäki, Vaasan yliopiston Levón-instituutti Esimies ja taloushallinto - KTL, HTM-tilintarkastaja Jouko Havunen /levon LÄHI- ESIMIES Projektipäällikkö, osastonhoitaja, tiiminvetäjä Tule mukaan käytännönläheiseen Lähiesimies -koulutusohjelmaan! Koulutus soveltuu sekä yrityksen että julkisen organisaation uusille johtajille. Ohjelma voidaan suorittaa työn ohessa. Koulutus sisältää 2 pv/kk, yhteensä 6 päivää. Alkaen Lisätietoja: Sari Soini, p ja sari.soini@uwasa. 4

5 Asiantuntijaklubeissa aluekehittäjät kohtaavat Teksti ja kuva: Miia Mäntylä Levón-instituutti on käynnistänyt aluekehittäjien asiantuntijaklubin. Sen tarkoituksena on luoda tapaamisareenoita yliopiston tutkijoiden, kuntien edustajien sekä muiden aluekehittäjien välille. Tavoitteena on verkostoitua sekä vaihtaa näkemyksiä aluekehittämisen ajankohtaisista aiheista ja uusimmista tutkimustuloksista. Tapaamiset perustuvat osallistujien asiantuntemukseen ja sen hyödyntämiseen vapaamuotoisissa keskusteluissa. Klubitapaamisissa on aluekehittämiseen liittyvä alustus, jonka pohjalta vaihdetaan mielipiteitä, tietoa ja kokemuksia. Ensimmäisessä tapaamisessa keskustelu yltyi vilkkaaksi. Tämä onkin tapaamisten tarkoitus. Kun noin 15 alan asiantuntijaa pääsee vapaasti keskustelemaan heille tärkeistä asioista, näkökulmia ja tietoa siirtyy väistämättä. Kuntaliitokset ensimmäisen tapaamisen aiheena Tutkimustietoa on tärkeää siirtää kirjan kansien välistä käytäntöön. Aluekehittäjiä tai aluekehittämistä ei ole asiantuntijaklubissa haluttu rajata liian tiukasti. Alueiden kehittymiseenhän vaikuttavat hyvin monet asiat. Ensimmäisen tapaamisen teemana olivat kuntaliitokset. Tutkija Kari Leinamo kertoi tutkimustensa tuloksia lähes 20-päiselle asiantuntijajoukolle. Leinamon havainto siitä, että maaseutu on usein unohdettu kuntaliitoksissa, herätti paljon kommentteja. Myös Leinamon muistutus siitä, että kuntaliitokset eivät ole automaattinen tie entistä parempaan taloustilanteeseen tai palveluihin, sai aikaan runsasta keskustelua. Osallistujat pitivät tällaista keskustelevaa ryhmää tärkeänä toimintamuotona yliopiston ja käytännön toimijoiden välillä. Myös klubin isäntänä toimiva Hannu Katajamäki oli tyytyväinen ensimmäiseen tapaamiseen ja sen osallistujajoukkoon, johon kuului niin yliopiston tutkijoita kuin kunnanjohtajia ja kehitysyhtiöiden edustajiakin. Seuraavana aiheena energiantuotanto Asiantuntijaklubin seuraava tapaaminen järjestetään Vaasan yliopistolla perjantaina Kehittämispäällikkö Pekka Peura on luvannut alustaa uusiutuvan energian mahdollisuuksista aluekehittämisen moottorina. Odotettavissa lienee jälleen vilkasta keskustelua, onhan aihe mitä ajankohtaisin. Oikein hyödynnettynä uusiutuva energia voi luoda suuria mahdollisuuksia alueiden kehittämiselle. Tilaa Levón-lehti! Tilauksen voit tehdä Levón-instituutin sivuilla osoitteessa tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Levón-lehti on ilmainen ja kertoo ajankohtaisista asioista johtamisen, energia-alan ja aluekehittämisen saroilta. Kiinnostuitko aluekehittämisen asiantuntijaklubista? Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Miia Mäntylään, Klubin osallistumismaksu on 240 / organisaatio/vuosi (sis. 3 tapaamista). 5

6 Maaseudun kehittäminen on tärkeää ja mielenkiintoista Teksti: Kari Leinamo & Heli Siirilä Kuvat: Miia Mäntylä & Mari Siirilä Vaasan yliopiston Levón-instituutti on vankasti mukana maaseutututkimuksessa ja alueiden kehittämisessä. Maaseudullakin on voitava elää, asua ja yrittää. Viime vuosina maaseutunäkökulmaa ovat pitäneet Levón-instituutissa esillä etenkin projektipäällikkö Heli Siirilä ja tutkija Kari Leinamo. Tilanne on nyt murroksessa, sillä Helin työnkuva muuttuu ja Kari miettii, mitä hän haluaisi tehdä isona. Heli aloittaa syyskuussa Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Maaseutuasumisen teemaryhmän sihteerinä. Kari suunnittelee puolestaan siirtymistä pitkälle vapaalle nykyisestä työstään ja samalla muuttamista takaisin kotiseudulleen. Heli ja Kari keskustelivat maaseudusta ja maaseutupolitiikasta. Esiin nousivat niin maallemuuttoon, lähiruokaan kuin vapaa-ajan asumiseenkin liittyvät asiat. Miksi maaseutu kiinnostaa Sinua? Miksi olet mukana maaseudun kehittämisessä? - Opiskellessani aluetiedettä yllätyin suuresti kuullessani, että maaseudun kehittämistä ja maaseutupolitiikkaa voi opiskella ja sen parissa voi jopa työskennellä. Oli hienoa huomata, että työtä tehdään monipuolisesti eri tasoilla: ministeriöissä, maakunnissa, tutkimuksessa, kylissä ja kentällä, Heli kertoo. - Olin luullut, ettei maaseudusta olla kiinnostuneita, varsinkaan systemaattisesti. Ilokseni tajusin, että aihepiirihän kiinnostaa monia ja näitä asioita pohditaan vakavasti. Karin tie maaseudun kehittämisen pariin oli erilainen. - En koskaan erityisen tietoisesti pyrkinyt maaseudun kehittäjäksi. Opiskelin maantiedettä enkä saanut edes maaseutumaantieteen tentistä kovin hyvää arvosanaa. Yleinen kiinnostus aihepiiriä kohtaan johti kuitenkin alalle, toteaa Kari. - Maaseutututkimushan on tavattoman laaja-alaista ja sen piiriin kuuluu todella paljon asioita. On mahdollista tutkia ongelmakohtia, joista on itse kiinnostunut ja jotka ovat kenties askarruttaneet jo pitkään. Miksi maaseutu on tärkeä? Helin mielestä maaseutu on tärkeä koko Suomen kannalta. - Kiinnostukseni yhteiskunnallisiin asioihin on johtanut huomaamaan, miten tärkeää maaseudun kehittäminen on koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Jos maaseudusta ei pidetä huolta, koko Suomi on vajavainen. Jos yhä harvempi tuntee luontoa ja eläimiä, häviää paljon hiljaista tietoa. - Jos Suomessa halutaan kehittää pelkkää pääkaupunkiseutua, jäisi samalla logiikalla pieni Suomi osana Euroopan unionia kokonaan kehityksen ulkopuolelle, jatkaa Heli. Tärkeintä maaseutupolitiikassa ja maaseudun kehittämisessä? Heli pitää lähiruokaa ja palveluiden kilpailutusta maaseudun kannalta tärkeinä asioina. - Seuraan mielenkiinnolla, miten lähiruoka kehittyy jatkossa. Kuntien ja sairaaloiden kilpailutukset ovat menneet viime aikoina aivan mönkään. Parempia kilpailutuksia ja kotimaisen lähiruoan käyttöä vaativa vastaliike on jo syntynyt. Toivon, että tätä kautta ymmärrys myös maaseutua kohtaan lisääntyy. Heli Siirilä ja Kari Leinamo pohtivat maaseudun merkitystä. 6

7 Kari pohtii maaseudun asukkaiden tasa-arvoa. - Kaikkein tärkeintä olisi saada laajakaista-asiat maaseudulla kuntoon ja internetyhteydet toimimaan kaikkialla. Jokaisella pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet päästä mukaan tiedon valtavirtaan asuinpaikasta riippumatta. - Ylipäätään kansalaisten tasaarvoinen kohtelu kaikkien palvelujen suhteen on tärkeä asia. Kuntapalveluista käydään nyt paljon polemiikkia ja keskittäminen tuntuu etenevän kaikissa asioissa. Matka palvelujen ääreen ei saisi olla kuitenkaan kohtuuton. Miksi maaseutu on tärkeää pitää asuttuna? Monet ajattelevat, että maaseudun kehittäminen on turhaa tekohengitystä. Heli ja Kari ovat asiasta eri mieltä. - Haluaisin tuoda maaseutuasumista kritisoiville tiedoksi, että kaikki eivät halua asua kaupungissa. Maaseudulla asumisessa on paljon Maaseudulla auringonlasku hivelee silmää. hyviä piirteitä, joita kaupungissa ei välttämättä tulla edes ajatelleeksi. Tasapainoisen kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että niin maaseudulla kuin kaupungeissa asutaan, toteaa Heli. - Melkein kaikki kaupunkilaisetkin ovat jatkuvassa yhteydessä maaseutuun. Suurella osalla ihmisistä vapaa-ajan asunto, jossa he viettävät hyvin paljon aikaansa puhumattakaan muusta virkistyskäytöstä ja ruokapöydän antimista, Kari muistuttaa. - Jos maaseudun hyvinvoinnista ei oltaisi kiinnostuneita, olisivat siirtolapuutarhat kohta ainoita mahdollisia kesänviettopaikkoja, jatkaa hän. Kesämökeille ei olisi toimivia liikenne- tai tietoliikenneyhteyksiä eikä mökkipaikkakunnilla olisi minkäänlaisia palveluja. Pelkkien kesämökkien varaan rakennettu maaseutu ei myöskään olisi erityisen ekologinen tulevaisuudenkuva, Kari jatkaa. Miksi ihmiset eivät muuta maalle, vaikka työmatkakaan ei sitä estäisi? - Tietoisia päätöksiä ja arvovalintoja maaseudun puolesta tehdään liian vähän. Maallemuuttoa pitäisi esitellä julkisuudessa nykyistä enemmän. Maalle muuttaneista julkkiksistakaan ei näe aikakauslehdissä juttuja entiseen tapaan. Uusi maallemuuttokampanja ja kansanliike pysyvän maalla asumisen puolesta olisi tarpeen. Nyt kaikki vain sisustavat vapaa-ajan asuntojaan nostalgiseen maaseutuasuun, Kari harmittelee. - On tietenkin vaikea tietää, viihtyykö maaseudulla pysyvästi. Sellaiseen ympäristöön, johon on jokin yhteys, on kuitenkin helppo muuttaa: taloja tai tontteja löytyy kyllä. Mitä enemmän maaseudulla on asukkaita, sitä mukavampaa kaikilla on. Mitä asioita arvostat maaseutupolitiikassa? Mitä ajattelet maaseudun tulevaisuudesta? Heli uskoo maaseudun tulevaisuuteen. - Uskon, että työllä maaseudun puolesta on merkitystä. Esimerkiksi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on tarpeen: jos maaseudun puolestapuhujia ei olisi, näkyisi puute heti nykyistä huonompana maaseudun kehityksenä. - Minua ilahduttaa, että viimeisen viiden vuoden aikana maaseudun painoarvo tuntuu selvästi kasvaneen. Uskon tämän myönteisen vireen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Viestiä pitääkin viedä kaiken aikaa niille, jotka maaseudun asioista ja rahavirroista päättävät. Kari jakaa Helin tulevaisuuden uskon. - Jotkut alun perin suurisuuntaisilta tuntuneet ideat, kuten Rural Studies -verkosto ja maaseutuprofessuurit ovat toteutuneet. On hienoa, että rohkeita linjauksia on tehty ja isoihin asioihin on uskottu. Kari muistuttaa, että maaseudun viime vuosien kehitys ei välttämättä ole ollut ainoastaan kielteistä. - Maaseutu itsessään ei ainakaan kaikkialla tarkoita pelkästään ongelmia ja onnetonta eloa. On paljon hyviä asioita: tiet ovat parantuneet päällystämisen myötä parina viime vuosikymmenenä todella paljon, posti kulkee ja etäisyydet ovat henkilöautolla kuljettaessa lyhyitä. Harrastusmahdollisuuksia on maaseudulla paljon ja itse voi järjestää lisää toimintaa. - Ihminen ei paljon tarvitse viihtyäkseen ja maaseudulla perusasiat ovat edelleen kunnossa. Maaseutupolitiikan avulla tilanne pysynee myös jatkossa hyvänä. 7

8 Ympäristöprojekti vie rannikolle ja saaristoon Teksti ja kuvat: Jouni Kannonlahti On kaunis syksyinen työpäivä. Kiinnitän trailerin auton perään ja lähden ajamaan kohti Raippaluotoa. Björköbyssä vene vesille ja keula kohti horisontissa näkyvää majakkasaarta. Iltapäivän aikana käyn katsastamassa vielä pari pientä luotoa, joissa on vanhoja kalamajoja ohikulkijoiden käytettävissä. Pitkäksi venyvän työpäivän aikana näkee ja kokee kaikenlaista ja sitä kaikkea tallentuu kameran muistikortille niin kuvien kuin videoidenkin muodossa Hetkinen, miten noin voi tehdä työpäivänä? Levónissa päästiin huhtikuun alussa 2010 aloittamaan uusi projekti, jonka nimi on Linnut ja matkailu Merenkurkussa. Projektin aikana käydään lukuisissa linturetkeilyyn soveltuvissa kohteissa pitkin rannikkoa aina Kokkolasta Kristiinankaupunkiin saakka. Kohteista kerätään kuvamateriaalia ja kiinnitetään huomiota erityisesti kohteiden palvelutasoon sekä linnustoon. Kerätystä materiaalista kootaan tuhti tietopaketti internetiin ajo-ohjeineen. Se palvelee aivan uudella tavalla kaiken tasoisia lintu- ja luontoretkeilystä kiinnostuneita ihmisiä. Hankkeessa on tarkoituksena myös selvittää lintupaikkojen käyttöä ja tarvetta sekä toisaalta luetteloida ja kuvata lintupaikat ja laatia esitys lintupaikkojen kehittämiseksi. Hankkeen päätavoitteet ovat: - Kohentaa Merenkurkun merkitystä, tunnettavuutta ja mainetta valtakunnallisesti hyvänä linnuston havainnointikohteena. - Kohentaa Merenkurkun matkailullista arvoa ja erityisesti tarjota lisä- ja oheisnähtävyyksiä Merenkurkun maailmanperintökohteeseen tutustuville. Hankkeen alueella mm. Laihialla ja Vöyrillä on havaittu myös haikaroita. - Opastaa kulkijat vaivattomasti mielenkiintoisiin kohteisiin, mutta samalla ohjata kävijät sekä linnuston että paikallisten asukkaiden, maanviljelijöiden ja maanomistajien kannalta haitattomasti perille. - Parantaa lintuharrastuksen mahdollisuuksia sekä ohjata harrastajia toimimaan yhteisesti hyväksyttävien tapojen ja sääntöjen mukaan. Suuntaus on projektin alusta alkaen ollut kuitenkin kohti laajempaa mittakaavaa ja koko Suomen kattavaa linturetkikohdeopasta. Haaveet ovat vielä rahoituspäätösten päässä toteutuksesta, joten on varauduttava tekemään myös toisin ja ratkomaan esitystavat omien taitojen varassa. Mikään ei kuitenkaan voita luonnossa liikkumisen vapautta työaikana. Svedjehamn on yksi hankkeen lintukohteista. Projektin rahoituksesta vastaavat: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Metsähallitus, Korsnäsin kunta, WPD Finland oy, EPV Tuulivoima oy, PVO Innopower oy sekä UPC Yhtiöt oy. 8

9 Avoin yliopisto - yliopisto kaikille LUKUVUODEN OPINNOT VAASASSA (muutokset mahdollisia) (VO) = verkko-opetus, (SY) = sanomalehtiyliopiston kurssi, (R) = rajoitettu opiskelijamäärä OPINTOKOKONAISUUDET Sosiaali- ja terveyshallintotieteen aineopintoja, 36 op Terminologiaoppi ja tekninen viestintä, 26 op Viestintätieteiden perusopinnot, R, VO, 25 op Johtamisen perusopinnot, osit. VO, 26 op Johtaminen aineopinnot, osit. VO, 25 op Johtamisen sivuainekokonaisuus, 28 op Kansantaloustieteen opintokokonaisuus, 28 op Laskentatoimen perusopinnot, 26 op Liiketoiminnan perusteet, 25 op Liiketoiminnan kehittäminen, 28 op Markkinoinnin opintokokonaisuus, R, VO, 29 op Talousoikeuden perusopinnot, 25 op Talousoikeuden aineopinnot, 25 op ERILLISJAKSOT HALLINTOTIETEET YLEISOPINNOT Johdatus yliopisto-opiskeluun HTK, 2 op Arvoilla hyvään hallintoon sanomalehtiyliopisto, 4 op VIESTINTÄTIETEET Tiedeviestintä, VO, 3 op Johdatus kulttuurienväliseen viestintään ja kulttuurin tutkimukseen, VO, 5 op Katso opintomme myös muilla paikkakunnilla osoitteesta: PÄIVI-OPINNOT Yliopiston päiväopetukseen integroidut PÄIVI-opinnot koostuvat lukuvuonna laajasta valikoimasta humanistisen alan opintoja sekä hallintotieteiden, kansantaloustieteen ja tietotekniikan opintoja. Opiskelu PÄIVI-opinnoissa tapahtuu päivällä yhdessä yliopiston varsinaisten opiskelijoiden kanssa. Opintokokonaisuuksiin on noin 2-10 opiskelijan kiintiöt. Haku PÄIVI-opintoihin on alkanut ja päättyy humanistisen alan opintoihin klo ja hallintotieteellisen alan sekä kansantaloustieteen ja tietotekniikan opintoihin kaksi viikkoa ennen kunkin opintojakson alkua. Kevätlukukaudesta 2012 lähtien PÄIVI-tarjontaan tulee tietotekniikan perus- ja aineopintoja (n. 20 kurssia). Kurssit ja opiskelijamäärät varmistuvat syksyllä. Lisätietoa osoitteessa: IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTON LUENTOSARJA Luentosarjan teemana syksyllä 2011 on Terveyden markkinoilla. Luentojen ajankohdat, aiheet ja luennoitsijat: Tiistai Seniorisapuskaa TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsi Männistö Tiistai Hallitsetko painoasi vai hallitseeko painosi Sinua? KTM Maijastiina Jokitalo Tiistai Parisuhde ja seksuaalisuus ikääntyessä YTT, seksuaaliterapeutti Tuula Pukkala Tiistai Unen merkitys terveydelle Terveydenhoitaja Eliisa Pukkinen Tiistai Naurujooga Naurujoogaohjaaja, sairaanhoitaja Sointu Mäki-Lohiluoma Opintoja on tarjolla Vaasassa ja muilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Avoimessa yliopistossa voit opiskella iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Tarkemmat tiedot opinnoista ja aikatauluista löytyvät verkkosivuiltamme. ENGLANTI Yhteiskunta ja valtio, R, VO, 3 op Luetunymmärtäminen ja tekstianalyysi, R, 3 op Suulliset taidot, R, 2 op ITALIA Italian kielen alkeiskurssi, R, 6 op RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen peruskurssi kauppatieteiden opiskelijoille, R, 5 op Ruotsin kielen täydennysjakso, R, 2 op ÄIDINKIELI Suullinen viestintä, R, 2 op Kirjallinen viestintä, R, VO, 3 op Luennot pidetään Tritonian Nissi-auditoriossa klo Yliopistonranta 7, Vaasa (linkki ikääntyvien yliopisto) JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOT Itsetuntemuksesta voimaa työssä jaksamiseen, SY, 4 op Johtajuuden ja tiimityöskentelyn kehittäminen, SY, 4 op LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Rahoitusmarkkinat ja sijoitustoiminta, R, 6 op ks. PÄIVI-opinnot TALOUSOIKEUS Oikeusteoria, 6 op Idänkaupan oikeus, Legal Foundations of the Russian Economy, 5 op Sähköisen kaupankäynnin juridiikka, VO, 6 op Talousoikeus YLEn Avoin yliopisto, 4 op Hyvä - paha informaatio, 4 op Luentosarjan osallistumismaksu on 15 euroa / luentosarja. Yksittäiselle luennolle osallistuminen maksaa 5 euroa. Maksu suoritetaan luennolle tullessa käteisenä. Vaasan yliopiston varsinaisille opiskelijoille luennot ovat maksuttomia (opiskelijakortti mukaan). Luennot on suunnattu erityisesti ikääntyville, mutta tervetulleita ovat kaikki ikään tai koulutustaustaan katsomatta! SANOMALEHTIYLIOPISTO SYKSYLLÄ 2011 Johtamisen etiikka Sanomalehtiyliopiston opintojakso toteutetaan syksyllä 2011 Vaasan yliopiston avoimen yliopiston, Vaasan yliopiston julkisjohtamisen yksikön ja sanomalehti Pohjalaisen yhteistyönä teemalla johtamisen etiikka. Artikkelit ilmestyvät sanomalehti Pohjalaisessa seuraavalla aikataululla: Aika: Kirjoittajat: Alustavat aiheet: su Ari Salminen: Johtamisen etiikka ma Esa Hyyryläinen: Etiikan universaalit ja spesifit piirteet su Kirsi Lähdesmäki: Esimiestyön etiikka ma Rinna Ikola-Norrbacka: Kuntaetiikka su Venla Mäntysalo & Maiju Seppälä: Julkisen johtajan eetos ma Olli-Pekka Viinamäki: Eettisillä arvoilla johtaminen Sanomalehtiyliopiston yhteydessä suoritettavasta opintojaksosta saadaan lisätietoja kesän lopussa. Tiedot: Sanomalehtiyliopiston seminaari Syksyn sanomalehtiyliopiston seminaari järjestetään torstaina klo auditorio Nississä (Tiedekirjasto Tritonia, Yliopistonranta 7). Lisätietoja seminaarista elokuussa sivuiltamme: Seminaari on maksuton ja avoin kaikille. Ilmoittautumiset kahvitarjoilun vuoksi viimeistään puhelimitse (06) tai sähköpostitse avoinyo@uwasa.fi. Tervetuloa! Kysy lisää: opiskelijapalvelu puh. (06) , opinto-ohjaus puh , s-posti: avoinyo@uwasa.fi YLEISOPINNOT Johdatus liiketoimintaosaamiseen, osit. VO, 5 op filosofisen ja teknillisen tiedekunnan opiskelijoille Johdatus yliopisto-opiskeluun ja henkilökohtainen opintosuunnitelma KTK, 2 op Tiedonhankintataidot I, R, VO, 1 op SÄHKÖTEKNIIKKA Ilmastonmuutoksen vaikutus energiatekniikkaan, SY, 3 op TALOUSMATEMATIIKKA Talousmatematiikan perusteet, 5 op TIETOTEKNIIKKA Tietokone työvälineenä, R, VO, 3 op Tietojenkäsittely, R, VO, 5 op TILASTOTIEDE Tilastotieteen perusteet, 5 op TUOTANTOTALOUS Enterprice Resource Planning SAP, R, 5 op Yrityksen reaaliprosessit, 3 op Tuotantotalouden erityiskysymyksiä, SY, 5 op Kestävä kehitys, peruskurssi, SY, 5 op ILMOITTAUTUMINEN OPINTOIHIN ON KÄYNNISSÄ! Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa: TAVOITTEENA YLIOPISTOTUTKINTO? Kysy avoimen yliopiston väylästä ja tule tekemään henkilökohtainen opintosuunnitelma. sonja.hakala@uwasa.fi tai puh FANITA AVOINTA YLIOPISTOA FACEBOOKISSA! VOITA KURSSI Liity avoimen yliopiston faniksi Facebookissa osoitteessa: Saat tietoa mm. ajankohtaisista uutisista ja yleisöluennoista. Kaikkien elokuun 2011 loppuun mennessä faneiksi liittyneiden kesken arvotaan osallistumisoikeus valinnaiselle syksyn kurssille. 9

10 Botnia-Atlantica -instituutti kehittää aluekehittämisen toimintatapoja Teksti: Miia Mäntylä Botnia-Atlantica -instituutti on monikansallinen instituutti, joka on perustettu edistämään Pohjanmaan, Västerbottenin ja Nordlandin kehitystä. Kyseessä on tutkijaverkosto, jonka sihteeristö ja johto toimivat Vaasan yliopistossa Levóninstituutissa ja aluetieteen oppiaineessa. Botnia-Atlantica -instituutissa tehdään aluekehitykseen liittyvää tutkimusta Suomessa Vaasan yliopistossa ja Åbo Akademissa, Ruotsissa Uumajan yliopistossa ja Norjassa Nordlandin yliopistossa. Alkuvaiheessa Botnia-Atlantica -instituutti toimii osana Uumajan yliopiston koordinoimaa LUBAThanketta (Lärande om utveckling i Botnia-Atlantica), jota rahoittavat yliopistot, alueet ja EU:n rajat ylittävän yhteistyön ohjelma Botnia-Atlantica. Myöhemmin instituutin on tarkoitus toimia muulla rahoituksella. Kansainvälistä tutkimusta Botnia-Atlantica -instituutissa tehtävä tutkimus on aidosti kansainvälistä. Jokaiseen tutkimusteemaan perehdytään vähintään kahdessa kolmesta maasta. Kuntien haasteita ja mahdollisuuksia sekä tuulivoiman suunnitteluprosesseja tutkitaan Ruotsissa ja Norjassa ja tehtaiden sulkemisten vaikutuksia ja selviytymisstrategioita sekä turismin mahdollisuuksia Suomessa ja Ruotsissa. Instituutin johtajana Vaasan yliopistossa toimii norjalainen Åge Mariussen. Vuoropuhelua aluekehittäjien välillä Botnia-Atlantica -instituutin tarkoituksena on mahdollistaa yliopistokumppanien välistä pitkäaikaista tutkimusyhteistyötä. Tutkimustyön pohjalta puolestaan tunnistetaan, kehitetään ja testataan käytännössä uusia aluekehittämisen ideoita, toimintatapoja ja malleja. Tämä tehdään seminaarien, konferenssien ja julkaisujen kautta. Ne mahdollistavat kolmen maan tutkijoiden, poliitikkojen ja asiantuntijoiden välisen vuoropuhelun. Vuosina instituutti järjestää 16 seminaaria ja 4 pohjoismaista tai kansainvälistä konferenssia. Tilaisuudet järjestetään Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tilaisuuksiin kutsutaan tutkijoiden lisäksi muita aluekehittäjiä. Jouko Havusesta kunniatohtori Teksti: Miia Mäntylä Kuva: Merja Kokko Levón-instituutin entinen johtaja, Jouko Havunen, nimitettiin Vaasan yliopiston kunniatohtoriksi toukokuun lopussa pidetyssä tohtoripromootiossa. Promootio oli Vaasan yliopiston neljäs. Kunniatohtoriksi nimeämisellä kauppatieteellinen tiedekunta halusi osoittaa arvostuksensa Havusen Vaasan yliopistossa tekemää pioneeriluonteista ja tuloksellista työtä kohtaan. Hänen uransa Vaasan yliopistossa on kestänyt lähes kolmekymmentä vuotta. Hän oli myös Vaasan Jouko Havunen promootiopäivänä vaimonsa Riitta-Liisan kanssa Vaasan pääkirkon edessä. 10

11 Mietteissä / Pia Laurila Kirjoittaja työskentelee EU-komission tutkimus & innovaatiot -pääosastolla Elämää Brysselin katveessa Tavoitteena on sekä välittää uusinta tutkimustietoa aluekehittäjille ja politiikoille sekä saada heiltä palautetta eri toimintamallientoimivuudesta heidän alueellaan. Tiedon välitystä ja vuoropuhelua lisätään myös instituutin internetsivujen ja kahdesti vuodessa julkaistavan uutiskirjeen avulla. Botnia-Atlantica -instituutin internetsivut: kauppakorkeakoulun aivan ensimmäisen vuosikurssin opiskelija. Havunen on johtanut yliopiston täydennyskoulutustoimintaa alusta lähtien kehittäen Levón-instituutista tehokkaan ja kansainvälisesti toimivan täydennyskoulutuskeskuksen ja tutkimuslaitoksen. Viime vuodet Havunen on toiminut yliopiston pääoman varainkeruukampanjan johtajana. Näissä molemmissa tehtävissä hän on syventänyt merkittävästi Vaasan yliopiston yhteiskunta- ja yrityssuhteita. Tämä kesä on minulla kulunut EU-tutkimuksen yhteisohjelmoinnin parissa puurtaen. Sen tavoitteena on kansallisten, julkisesti rahoitettujen tutkimusohjelmien koordinointi yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi. Yksi ohjelmoinnin teemoista on kestävä kaupunkikehitys, joka kiistämättä on todellinen haaste Euroopalle. Globaalit kehitystrendit, kuten kiihtyvä kaupungistuminen, luovat paineita eurooppalaisen kaupunkijärjestelmän kestävyydelle. Ennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä jopa 83 % EU:n väestöstä asuu kaupungeissa. Pitkien työviikkojeni vastapainoksi mietin kaupungistumista, sen paria lieveilmiötä ja kaupungista poismuuttoa privaatista näkökulmasta. Muutimme mieheni kanssa kolmisen vuotta sitten Brysselin katveeseen, idylliselle pikkukaupunki- tai pikemminkin kyläseudulle. Muutos oli mahtava! Kun eräs kollegani asiasta kuuli, hän virkkoi, että mahtaa olla mukavaa, mutta lähinnä viikonloppuisin. Jäin miettimään hänen lausahdustaan, mikä on hyvin yleinen käsitys kollegoideni keskuudessa. On myönnettävä, että kaupungin ulkopuolella asuminen ei ole arkielämän sujumisen kannalta aivan mutkatonta, sillä päivittäinen pendelöinti kodin ja työpaikan välillä tuottaa hivenen vaivaa. Ehdoton edellytys on asua lähellä nopeaa junayhteyttä, sillä 17 km:n automatka kotoa toimistolle kestää arkisin tunnista puoleentoista. Koskaan ei tiedä, mikä moottoritiellä odottaa, täydellinen kaaosko vai vain normaali aamuruuhka. Aamuisin tarvitaan siis hyvät hermot ja kärsivällisyyttä; ilman niitä töihin saapuessa olo on jo valmiiksi väsynyt ja ärsyyntynyt. Toimiva junayhteys olikin yksi keskeinen tekijä uutta kotikuntaa valitessamme, ja niinpä minustakin vannoutuneesta autonkäyttäjästä on sukeutunut nöyrä junalla kulkija. Puolen tunnin junasuhaus kotiovelta työpaikalle sujuu leppoisissa merkeissä, tai no, ainakin useimmiten ja silloin, kun junat kulkevat aikataulussa ja kun junaan mahtuu sisään. On aamuja, jolloin Brysselin seudun junatkin ovat täynnä kuin sardiinipurkit. Toinen kaupungistumisen lieveilmiö on turvattomuuden tunne, joka ulottaa lonkeronsa kaupungin lähialueillekin. Mieheni kanssa pohdimme sangen usein, miten turvata kotimme voroilta. Vaikka asuinalueemme vaikuttaa todelliselta lintukodolta, naapurustomme jokaiseen taloon on murtauduttu, yhteen jopa pari kertaa. Tässä suhteessa ehdoton edellytys on hyvin toimiva murtohälytysjärjestelmä. Vaikka ei sekään mikään varma suojakeino ole, sillä ammattivarkaat tietävät konstit. Eräältä pitkältä kotimaan lomalta palatessamme taksinkuljettaja valaisi meitä karmivasti, että aika ajoin, etenkin loma-aikoina, itäeurooppalaiset varasliigat haravoivat kaupungin lähistön asuinalueita systemaattisesti ja vyöhykkeittäin. Hiljaisuus oli taksissa käsinkosketeltava, kun loppumatkan mietimme, onkohan kotimme ennallaan. Mutta lieveilmiöt sikseen ja muutama sana pikkukylässä asumisen ihanuudesta. Iltaisin kun töistä kotiin palaa, mikä luonnonrauha ja aistien harmonia! Aikaisin aamulla lintujen konsertti on niin huima, että tarvitaan miltei korvatulpat nukkumiseen; kukko kiekuu ja hevoset hirnuvat jossakin lähimetsikön toisella puolella. Harmittaa, kun en kollegalleni tullut vastanneeksi, että mukavaa on, viikon jokaisena päivänä. Hyvää syksyn alkua kotimaan kamaralle! 11

12 PL 700 (Wolffintie 34) Vaasa Puh: (vaihde) Fax: Sähköposti: Johtaja Jukka Peltoniemi puh. (06) Projektipäällikkö Maijastiina Jokitalo puh Seinäjoen toiminta Johtaminen ja organisaatiot Koulutuspäällikkö Outi Järvi puh. (06) Avoin yliopisto Tutkimuspäällikkö Arttu Vainio puh Alueiden kehittäminen ja arviointi Erikoistutkija Merja Pakkanen puh. (06) VaasaEMG Projektipäällikkö Timo Hyttinen puh. (06) Energia ja ympäristö Koulutuspäällikkö puh. (06) Johtaminen ja organisaatiot Kielet ja monikulttuurisuus Toimintakalenteri ARVIOINTITUTKIMUKSET Alueellisten ja paikallisten maaseudun kehittämistoimien arviointi Vireä kolmas sektori -hankkeen arviointi AVOIN YLIOPISTO Avoin yliopisto Ikäihmisten yliopisto JÄRKI-hanke Alueellinen yliopisto-opetus sekä yritysyhteistyö Järviseudun ja Kauhavan alueella Opinto-ohjauksen verkkopalvelun kehittäminen SYLVIA-hanke (Seinäjoen yliopistokeskus) Sanomalehtiyliopisto Tekniikkaa ja oppimisympäristöjä lakeuksille TEKO-hanke ENERGIA JA YMPÄRISTÖ BIOMODE biokaasun liikennekäytön käynnistäminen Vaasassa ja Seinäjoella Energiamarkkinat / tilaustutkimukset Energiakylä Energiby ESSI Länsi-Suomen energiaomavaraisuusohjelma Linnut ja matkailu Merenkurkussa PriceWatch Sähkön hintaseurantatutkimus Projektigeneraattori Suupohjan biokaasustrategia Sähkömarkkinoiden toimivuus Ruotsissa Vaasan energiainstituutti JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN Asiantuntijaklubit Expertklubbar Asiantuntijapalveluiden tuotteistuksen kehittäminen Energy Business MBA -johtamiskoulutus Entrepreneurial MBA -johtamiskoulutus Esimies osaamisen johtajana -arviointityökalu Hallittu kasvu HAKA 3 -yrityksen kehittämisohjelma Innovatiivisen yrittäjyyden ykkösseutu InnoEdu , (KOKO-ohjelma) Johtajana kasvaminen (JOKA) 25 -johtamiskoulutus Jokaisen paikka on tulospaikka -koulutus Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Lähiesimies johtamiskoulutus Naisjohtajien klubi PaBua yritykseen Palvelusta businesta Palveluliiketoiminnasta voimavara PK-yrityksen sopimukset, Suupohja Sijoituspalvelututkinnon valmennuskurssit APVY1 ja 2 Strategialla tulokseen Strategisen johtamisen kehitämisohjelma Sukupolvenvaihdosohjelma Lapin pk-yrityksissä SUVA 9 10 Suupohjan koulutuspilotti Tekniikan alan erityisosaaminen Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Lapin yrityksille JOHA 12 Virheetön toimitusketju huonekalualalla Yhteiskuntatieteellisen alan erityispätevyyksien määrittely KANSAINVÄLISET HANKKEET AMCER Advanced Monitoring and Coordination of EU R&D Policies at Regional Level (ESPON) EURONET 50/50 European Network of Education Centres (IEE Programme) ICES Graduate Program in Entrepreneuship (Kroatia, TEMPUS programme) LUBAT Lärande om utveckling i Botnia-Atlantica (Botnia Atlantica -ohjelma) RESGen Res Genaration (7. puiteohjelma, Regions of Knowledge -ohjelma) MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Aluekehittäjien asiantuntijaklubi Koulunkäynnin arki maaseudulla Maaseutuasumisen yhteiskunnalliset edellytykset Hallintouudistusten vaikutukset maaseudun paikallisyhteisöissä MUUT Osaajaverkosto-hanke Vaasan seudun maahanmuuttajakoulutuksen resurssirengas Vainio, Mäntylä Mäntylä, Siirilä Outi Järvi Sonja Hakala Terttu Harakka Mäenpää, Rintamäki, Kungsbacka Sonja Hakala Reetta Kungsbacka Peura, Kitinoja, Pakkanen, Hyttinen Merja Pakkanen Patrik Sjöholm Pekka Peura Jouni Kannonlahti Teemu Närvä Pekka Peura Timo Hyttinen Merja Pakkanen Pekka Peura Hallbäck, Niiniketo Mikael Hallbäck Maijastiina Jokitalo Soini, Jokitalo Hallbäck, Niiniketo Tuomi, Soini Jouko Havunen Tuomi, Peltoniemi Sari Soini Sari Soini Kajsa From Hallbäck, Tuomi Mikael Hallbäck Jouko Havunen Tuomi, Soini Jouko Havunen Tuomi, Soini Arttu Vainio Merja Pakkanen Jouko Havunen Miia Mäntylä Pekka Peura Miia Mäntylä Kari Leinamo Vainio, Mäntylä, Siirilä Kari Leinamo Heli Rintamäki Miia Mäntylä