LEVÓN. Maaseudun kehittäminen on tärkeää ja mielenkiintoista 2/2011. Asiantuntijaklubeissa aluekehittäjät keskustelevat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEVÓN. Maaseudun kehittäminen on tärkeää ja mielenkiintoista 2/2011. Asiantuntijaklubeissa aluekehittäjät keskustelevat"

Transkriptio

1 2/2011 LEVÓN Levón 2/2011 Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Asiantuntijaklubeissa aluekehittäjät keskustelevat Maaseudun kehittäminen on tärkeää ja mielenkiintoista Ympäristöprojekti vie rannikolle ja saaristoon 1

2 Sisältö Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi: Koulutuksesta osaamista, osaamisesta innovaatioita 50/50: Säästöjä syntyy, haasteita riittää Lähiesimies koulutusta esimiehille Asiantuntijaklubeissa aluekehittäjät kohtaavat Maaseudun kehittäminen on tärkeää ja mielenkiintoista Ympäristöprojekti vie rannikolle ja saaristoon Botnia-Atlantica -instituutti kehittää aluekehittämisen toimintatapoja Jouko Havusesta kunniatohtori Mietteissä / Pia Laurila: Elämää Brysselin katveessa Toimintakalenteri Koulutuksesta osaamista, osaamisesta innovaatioita Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi Heinäkuussa julkaistiin amerikkalaisen informaatioteknologia- ja innovaatiosäätiön ITIFin raportti, jossa vertailtiin Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden innovaatiotoiminnan kilpailukykyä (http://www.itif.org/files/2011-atlantic-century.pdf). Raportissa arvioitiin maiden menestystä mm. väestön koulutustason, yritysten ja julkisen sektorin T&K-kehityspanostusten, pääomasijoitusten ja uusien yritysten syntymisen, IT-panostusten, yritystoiminnan edellytysten, tuottavuuden sekä kauppataseen ja ulkomaisten sijoitusten perusteella. Suomi sijoittui vertailussa toiseksi Singaporen jälkeen, seuraavina Ruotsi ja Yhdysvallat. Tilanne ei enää näytäkään Suomen kannalta niin hyvältä, kun verrataan eri maiden edistymistä innovaatiokapasiteettinsa ja kilpailukykynsä kehittämisessä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomi on raportin mukaan keskikastia, sijoitus 19. (Yhdysvallat toiseksi viimeinen, sijoitus 43). Tutkimus- ja innovaationeuvosto on arvioinut maamme innovaatiotoiminnan haasteita ja tehnyt linjauksen vuosille innovaatiotoiminnan kehittämiseksi. Koulutusorganisaation näkökulmasta ohjelmassa esitetään haasteita koulutus-, tutkimus- ja kehittämisjärjestelmälle. Näitä ovat mm. hajanaisten voimavarojen kokoaminen, väestön koulutustason nostaminen, koulutuksen suuntaaminen tarvelähtöisesti, palvelusektorin kehittäminen, liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen kytkeminen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan, kasvuyrittäjyyden edistäminen koulutuksen ja kehittämisen keinoin sekä osaamisen ja teknologian hyödyntämisen parantaminen yrityksissä. Levón-instituutti tukee strategiansa mukaan yritysten, julkisorganisaatioiden ja alueiden uudistumista mm. kehittämällä koulutuksen ja kehittämisen vaikuttavuutta. Tärkeää on yksilötason oppimisen ohella muutosten aikaansaaminen asiakkaiden organisaatioissa ja innovaatioiden edistäminen. Tässä työssä on tärkeää verkottuminen ja yhteistyö. Konkretisoimme yhteistyötä Vaasassa ammattikorkeakoulun kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen pohjalta. Seinäjoella vaikuttavuutta odotetaan yhteistyöstä ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen muiden toimijoiden, yritysten sekä kaupungin kanssa. Kokkolan seudulla parannamme täydennyskoulutuksen ja kehittämishankkeiden tarjontaa yhteistyössä yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Syyskuussa käynnistyy klassikko-ohjelmamme juhlavuosi: Johtajana kasvaminen JOKA täyttää 25 vuotta. Ohjelma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna Vaikka sitä on vuosien myötä uudistettu montakin kertaa, on ensimmäisellä ja tulevalla ohjelmalla muutama asia yhteistä: tavoitteena on jakaa uusinta tietoa johtamisesta, kehittää osallistujien valmiuksia johtajina ja esimiehinä toimimiseen, itsensä ja organisaationsa uudistamiseen ja resurssien hyödyntämiseen. Erityisesti painotetaan johtajan kykyä saada organisaationsa henkiset resurssit toimimaan tuloksekkaasti. Oppiminen toisten hyvistä käytännöistä, tutustuminen eurooppalaisiin johtamiskulttuureihin sekä oman työn ja organisaation kehittäminen ovat olleet koko ajan tärkeitä teemoja. Tähän mennessä ohjelman on suorittanut 400 johtajaa, esimiestä tai asiantuntijaa. Vastaamme kehittämisen ja uuden luomisen haasteisiin myös muulla tulevan syksyn koulutustarjonnalla. Tarjolla on ohjelmia mm. markkinoinnin, henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön kehittämisen alueilla. Yritysten palveluliiketoiminnan arviointiin ja kehittämiseen valmistuu työkalu, jonka avulla voimme tukea yritysten liiketoiminnan monipuolistamista. Alueellinen kehittäminen on myös vahvasti esillä, siitä enemmän tämän numeron muissa jutuissa. LEVÒN on Levón-instituutin tiedotuslehti. Levón-instituutti on Vaasan yliopiston tutkimus- ja koulutuspalveluihin erikoistunut yksikkö. Julkaisija: Levón-instituutti. Toimituksen osoite: Wolffintie 34, Vaasa / PL 700, Vaasa Toimitus ja kuvat: Miia Mäntylä Puhelin: (06) (yliopiston vaihde) Faksi: (06) Sähköposti: Internet: ISSN: X Painos: Painopaikka: Fram, Vaasa Paperi: MultiOffset (sisus 120 g, kansi 170 g) Kansikuva: Jouni Kannonlahti, Helmipöllö LEVÒN ilmestyy kolme kertaa vuodessa, seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Kommentit, tilaukset ja osoitteenmuutokset pyydetään osoittamaan toimitukselle. 2

3 50/50: Säästöjä syntyy, haasteita riittää Teksti: Merja Pakkanen Energiansäästöprojekti 50/50:n ensimmäisen toimintavuoden perusteella voidaan todeta, että koulurakennuksen käyttäjien toimintatapoja muuttamalla voidaan aikaansaada merkittävää energiansäästöä myös niissä maissa, joissa energiatehokkuuteen on teknisin ratkaisuin pyritty jo pitkään. Haasteita tällaisen pitkäaikaisen ja sinnikkyyttä vaativan toimintatapamuutoksen läpiviennissä kuitenkin riittää, erityisesti koulujen hektinen arki vaativine opetussuunnitelmineen sekä opettajien vaihtumiset sijaisjärjestelyineen vaikeuttavat toimintaa. EURONET 50/50 on yhdeksässä Euroopan maassa toteutettava projekti, jossa koulurakennuksen käyttäjät erityisesti oppilaat ja opettajat pyrkivät omia toimintatapojaan muuttamalla säästämään mahdollisimman paljon sähköä, lämpöä ja vettä sekä jätehuollon kustannuksia. Saavutetusta taloudellisesta säästöstä koulut saavat itse käyttää puolet haluamaansa tarkoitukseen. Toinen puolikas jää koulun laskut maksavan kunnan nettosäästöksi. Projektin tähänastiset tulokset vaihtelevat suuresti maasta ja koulusta toiseen. Monet koulut ovat saavuttaneet tuhansien eurojen säästöt, mutta joissakin kouluissa säästöä ei ole tullut lainkaan. Projektin ensimmäistä toimintavuotta voidaan joka tapauksessa kutsua menestykseksi, sillä rahallisia säästöjäkin tärkeämpänä asiana kouluissa pidetään ympäristön huomioonottamista ja uudenlaista asennekasvatusta. Lisäksi oppilaiden lisääntynyt yhteistyö, vastuunkanto ja itsenäisyys on monissa kouluissa pantu positiivisena muutoksena merkille. Euronet 50/50 -projektin kansainvälinen toteuttajaryhmä Unkarissa kesäkuussa Ryhmään kuuluu jäseniä Espanjasta, Portugalista, Kreikasta, Suomesta, Unkarista, Puolasta, Italiasta, Sloveniasta ja Saksasta. Pääsääntöisesti saavutetut säästöt ovat sitä suuremmat, mitä aktiivisemmin koulu on hankkeelle omistautunut. Säästöihin toki vaikuttaa myös mm. se, kuinka paljon energiatehokkuuteen on panostettu jo ennen hankkeeseen osallistumista. Esimerkiksi Suomessa energiatehokkuuteen on pyritty teknisillä ratkaisuilla jo pitkään, eikä säästöjä ole saavutettavissa niin paljon kuin monissa muissa maissa. Yhteistä kaikille maille on kuitenkin se, että koulurakennusten käyttäjien energiankulutuksen vähentämisessä riittää työsarkaa. Pienellä päivittäisellä vaivannäöllä on saavutettavissa suuret säästöt, kunhan koko kouluyhteisö sitoutuu näiden muutosten tekemiseen. Suureksi haasteeksi 50/50-projektille on kaikissa maissa osoittautunut aikapula. Koulujen hektiseen opetusohjelmaan on yhdistetty jo nyt erilaisia projekteja ja aktiviteetteja, mutta 50/50 tarvitsee onnistuakseen sitoutuneita opettajia ja aikaa. Merkittäväksi haasteeksi projektin toteuttamisen kannalta on osoittautunut myös projektin vastuuhenkilöiden vaihtuminen koulussa (työn vaihtuminen, vanhempainlomat, sairaslomat jne.), jolloin koululla riittää haasteita jo perustyössään eli opetuksen järjestämisessä. Tällöin kukaan ei kunnolla ehdi keskittyä projektin koordinointiin, mikä näkyy tulosten vähäisyytenä. Suomen viidestä pilottikoulusta kolme saavutti kokonaissäästöjä energian- ja vedenkulutuksessa sekä jätehuollossa. Suurimmat säästöt saavuttanut koulu ylitti asetetut tavoitteet moninkertaisesti. Tästä on hyvä jatkaa! EURONET 50/50 on yhdeksässä Euroopan maassa toteutettava koulujen energiansäästöhanke, jonka päärahoittajana on EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelma. Suomen osalta hanketta rahoittavat myös Vaasan Sähkö Oy, Ab Stormossen Oy, EPV Energia Oy sekä Seinäjoen Energia Oy. 3

4 Lähiesimies koulutusta esimiehille Teksti ja kuva: Sari Soini Lähiesimieskoulutus sopii esimiestyön alkutaipaleelle ja myöhemmin täydennyskoulutukseksi. kaupan alalta sekä insinööritoimistoista. Palaute koulutuksesta oli erittäin kiittävää ja koulutukseen osallistujat kokivat saaneensa koulutuksesta uusia ideoita itsensä ja työnsä kehittämiseen. Syksyllä käynnistyvän Lähiesimieskoulutuksen koulutuspäivät, otsikot ja kouluttajat: Esimiehenä kasvaminen - Psykologi, yrittäjä, konsultti Piia Tulisalo, Prover Oy Esimies ja viestintä - KTT Maria Järlström ja KTT Niina Koivunen, Vaasan yliopisto Käytännön juridiikkaa - KTL Mika Kärkkäinen, Vaasan yliopiston Levón-instituutti Esimiehen itsetuntemus - Psyk.T, Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lähiesimieskoulutuksen kevään ryhmä sai todistukset kesäkuussa. Koulutukseen osallistui esimiehiä pankeista, insinööritoimistoista ja kaupan alalta. Kuusipäiväisen Lähiesimieskoulutuksen sisältö on tuore ja monipuolinen. Kesäkuussa loppuneen koulutusohjelman osallistujista osa oli ollut jo pitkään esimiehenä ja tuorein otti pestin vastaan vasta koulutuksen alettua. Sekä konkari että untuvikko hyötyvät koulutuksesta. Sisältö tuo uusia työkaluja kunkin johtajan työhön. Lähiesimieskoulutus on intensiivinen. Työpäivien mittaiset koulutuspäivät ovat rakennettu siten, että perinteisten luentojen lisäksi on ryhmätöitä, keskusteluja ja erilaisia tehtäviä. Ryhmän osallistujat tulevat tutuksi ja erilaisten työyhteisöjen ja koulutustaustojen ansiosta keskustelu koulutuspäivien aikana on vilkasta ja innostunutta. Kesällä loppuneessa ryhmässä oli osallistujia rahoituksen ja Seuraava Lähiesimieskoulutus alkaa lokakuussa. Ilmoittautuminen on jo käynnissä. Lisätietoja koulutuksesta saa projektipäällikkö Sari Soinilta Esimies muutoksen johtajana ja osaamisen varmistajana - KTM Hellevi Lampimäki, Vaasan yliopiston Levón-instituutti Esimies ja taloushallinto - KTL, HTM-tilintarkastaja Jouko Havunen /levon LÄHI- ESIMIES Projektipäällikkö, osastonhoitaja, tiiminvetäjä Tule mukaan käytännönläheiseen Lähiesimies -koulutusohjelmaan! Koulutus soveltuu sekä yrityksen että julkisen organisaation uusille johtajille. Ohjelma voidaan suorittaa työn ohessa. Koulutus sisältää 2 pv/kk, yhteensä 6 päivää. Alkaen Lisätietoja: Sari Soini, p ja 4

5 Asiantuntijaklubeissa aluekehittäjät kohtaavat Teksti ja kuva: Miia Mäntylä Levón-instituutti on käynnistänyt aluekehittäjien asiantuntijaklubin. Sen tarkoituksena on luoda tapaamisareenoita yliopiston tutkijoiden, kuntien edustajien sekä muiden aluekehittäjien välille. Tavoitteena on verkostoitua sekä vaihtaa näkemyksiä aluekehittämisen ajankohtaisista aiheista ja uusimmista tutkimustuloksista. Tapaamiset perustuvat osallistujien asiantuntemukseen ja sen hyödyntämiseen vapaamuotoisissa keskusteluissa. Klubitapaamisissa on aluekehittämiseen liittyvä alustus, jonka pohjalta vaihdetaan mielipiteitä, tietoa ja kokemuksia. Ensimmäisessä tapaamisessa keskustelu yltyi vilkkaaksi. Tämä onkin tapaamisten tarkoitus. Kun noin 15 alan asiantuntijaa pääsee vapaasti keskustelemaan heille tärkeistä asioista, näkökulmia ja tietoa siirtyy väistämättä. Kuntaliitokset ensimmäisen tapaamisen aiheena Tutkimustietoa on tärkeää siirtää kirjan kansien välistä käytäntöön. Aluekehittäjiä tai aluekehittämistä ei ole asiantuntijaklubissa haluttu rajata liian tiukasti. Alueiden kehittymiseenhän vaikuttavat hyvin monet asiat. Ensimmäisen tapaamisen teemana olivat kuntaliitokset. Tutkija Kari Leinamo kertoi tutkimustensa tuloksia lähes 20-päiselle asiantuntijajoukolle. Leinamon havainto siitä, että maaseutu on usein unohdettu kuntaliitoksissa, herätti paljon kommentteja. Myös Leinamon muistutus siitä, että kuntaliitokset eivät ole automaattinen tie entistä parempaan taloustilanteeseen tai palveluihin, sai aikaan runsasta keskustelua. Osallistujat pitivät tällaista keskustelevaa ryhmää tärkeänä toimintamuotona yliopiston ja käytännön toimijoiden välillä. Myös klubin isäntänä toimiva Hannu Katajamäki oli tyytyväinen ensimmäiseen tapaamiseen ja sen osallistujajoukkoon, johon kuului niin yliopiston tutkijoita kuin kunnanjohtajia ja kehitysyhtiöiden edustajiakin. Seuraavana aiheena energiantuotanto Asiantuntijaklubin seuraava tapaaminen järjestetään Vaasan yliopistolla perjantaina Kehittämispäällikkö Pekka Peura on luvannut alustaa uusiutuvan energian mahdollisuuksista aluekehittämisen moottorina. Odotettavissa lienee jälleen vilkasta keskustelua, onhan aihe mitä ajankohtaisin. Oikein hyödynnettynä uusiutuva energia voi luoda suuria mahdollisuuksia alueiden kehittämiselle. Tilaa Levón-lehti! Tilauksen voit tehdä Levón-instituutin sivuilla osoitteessa tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Levón-lehti on ilmainen ja kertoo ajankohtaisista asioista johtamisen, energia-alan ja aluekehittämisen saroilta. Kiinnostuitko aluekehittämisen asiantuntijaklubista? Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Miia Mäntylään, Klubin osallistumismaksu on 240 / organisaatio/vuosi (sis. 3 tapaamista). 5

6 Maaseudun kehittäminen on tärkeää ja mielenkiintoista Teksti: Kari Leinamo & Heli Siirilä Kuvat: Miia Mäntylä & Mari Siirilä Vaasan yliopiston Levón-instituutti on vankasti mukana maaseutututkimuksessa ja alueiden kehittämisessä. Maaseudullakin on voitava elää, asua ja yrittää. Viime vuosina maaseutunäkökulmaa ovat pitäneet Levón-instituutissa esillä etenkin projektipäällikkö Heli Siirilä ja tutkija Kari Leinamo. Tilanne on nyt murroksessa, sillä Helin työnkuva muuttuu ja Kari miettii, mitä hän haluaisi tehdä isona. Heli aloittaa syyskuussa Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Maaseutuasumisen teemaryhmän sihteerinä. Kari suunnittelee puolestaan siirtymistä pitkälle vapaalle nykyisestä työstään ja samalla muuttamista takaisin kotiseudulleen. Heli ja Kari keskustelivat maaseudusta ja maaseutupolitiikasta. Esiin nousivat niin maallemuuttoon, lähiruokaan kuin vapaa-ajan asumiseenkin liittyvät asiat. Miksi maaseutu kiinnostaa Sinua? Miksi olet mukana maaseudun kehittämisessä? - Opiskellessani aluetiedettä yllätyin suuresti kuullessani, että maaseudun kehittämistä ja maaseutupolitiikkaa voi opiskella ja sen parissa voi jopa työskennellä. Oli hienoa huomata, että työtä tehdään monipuolisesti eri tasoilla: ministeriöissä, maakunnissa, tutkimuksessa, kylissä ja kentällä, Heli kertoo. - Olin luullut, ettei maaseudusta olla kiinnostuneita, varsinkaan systemaattisesti. Ilokseni tajusin, että aihepiirihän kiinnostaa monia ja näitä asioita pohditaan vakavasti. Karin tie maaseudun kehittämisen pariin oli erilainen. - En koskaan erityisen tietoisesti pyrkinyt maaseudun kehittäjäksi. Opiskelin maantiedettä enkä saanut edes maaseutumaantieteen tentistä kovin hyvää arvosanaa. Yleinen kiinnostus aihepiiriä kohtaan johti kuitenkin alalle, toteaa Kari. - Maaseutututkimushan on tavattoman laaja-alaista ja sen piiriin kuuluu todella paljon asioita. On mahdollista tutkia ongelmakohtia, joista on itse kiinnostunut ja jotka ovat kenties askarruttaneet jo pitkään. Miksi maaseutu on tärkeä? Helin mielestä maaseutu on tärkeä koko Suomen kannalta. - Kiinnostukseni yhteiskunnallisiin asioihin on johtanut huomaamaan, miten tärkeää maaseudun kehittäminen on koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Jos maaseudusta ei pidetä huolta, koko Suomi on vajavainen. Jos yhä harvempi tuntee luontoa ja eläimiä, häviää paljon hiljaista tietoa. - Jos Suomessa halutaan kehittää pelkkää pääkaupunkiseutua, jäisi samalla logiikalla pieni Suomi osana Euroopan unionia kokonaan kehityksen ulkopuolelle, jatkaa Heli. Tärkeintä maaseutupolitiikassa ja maaseudun kehittämisessä? Heli pitää lähiruokaa ja palveluiden kilpailutusta maaseudun kannalta tärkeinä asioina. - Seuraan mielenkiinnolla, miten lähiruoka kehittyy jatkossa. Kuntien ja sairaaloiden kilpailutukset ovat menneet viime aikoina aivan mönkään. Parempia kilpailutuksia ja kotimaisen lähiruoan käyttöä vaativa vastaliike on jo syntynyt. Toivon, että tätä kautta ymmärrys myös maaseutua kohtaan lisääntyy. Heli Siirilä ja Kari Leinamo pohtivat maaseudun merkitystä. 6

7 Kari pohtii maaseudun asukkaiden tasa-arvoa. - Kaikkein tärkeintä olisi saada laajakaista-asiat maaseudulla kuntoon ja internetyhteydet toimimaan kaikkialla. Jokaisella pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet päästä mukaan tiedon valtavirtaan asuinpaikasta riippumatta. - Ylipäätään kansalaisten tasaarvoinen kohtelu kaikkien palvelujen suhteen on tärkeä asia. Kuntapalveluista käydään nyt paljon polemiikkia ja keskittäminen tuntuu etenevän kaikissa asioissa. Matka palvelujen ääreen ei saisi olla kuitenkaan kohtuuton. Miksi maaseutu on tärkeää pitää asuttuna? Monet ajattelevat, että maaseudun kehittäminen on turhaa tekohengitystä. Heli ja Kari ovat asiasta eri mieltä. - Haluaisin tuoda maaseutuasumista kritisoiville tiedoksi, että kaikki eivät halua asua kaupungissa. Maaseudulla asumisessa on paljon Maaseudulla auringonlasku hivelee silmää. hyviä piirteitä, joita kaupungissa ei välttämättä tulla edes ajatelleeksi. Tasapainoisen kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että niin maaseudulla kuin kaupungeissa asutaan, toteaa Heli. - Melkein kaikki kaupunkilaisetkin ovat jatkuvassa yhteydessä maaseutuun. Suurella osalla ihmisistä vapaa-ajan asunto, jossa he viettävät hyvin paljon aikaansa puhumattakaan muusta virkistyskäytöstä ja ruokapöydän antimista, Kari muistuttaa. - Jos maaseudun hyvinvoinnista ei oltaisi kiinnostuneita, olisivat siirtolapuutarhat kohta ainoita mahdollisia kesänviettopaikkoja, jatkaa hän. Kesämökeille ei olisi toimivia liikenne- tai tietoliikenneyhteyksiä eikä mökkipaikkakunnilla olisi minkäänlaisia palveluja. Pelkkien kesämökkien varaan rakennettu maaseutu ei myöskään olisi erityisen ekologinen tulevaisuudenkuva, Kari jatkaa. Miksi ihmiset eivät muuta maalle, vaikka työmatkakaan ei sitä estäisi? - Tietoisia päätöksiä ja arvovalintoja maaseudun puolesta tehdään liian vähän. Maallemuuttoa pitäisi esitellä julkisuudessa nykyistä enemmän. Maalle muuttaneista julkkiksistakaan ei näe aikakauslehdissä juttuja entiseen tapaan. Uusi maallemuuttokampanja ja kansanliike pysyvän maalla asumisen puolesta olisi tarpeen. Nyt kaikki vain sisustavat vapaa-ajan asuntojaan nostalgiseen maaseutuasuun, Kari harmittelee. - On tietenkin vaikea tietää, viihtyykö maaseudulla pysyvästi. Sellaiseen ympäristöön, johon on jokin yhteys, on kuitenkin helppo muuttaa: taloja tai tontteja löytyy kyllä. Mitä enemmän maaseudulla on asukkaita, sitä mukavampaa kaikilla on. Mitä asioita arvostat maaseutupolitiikassa? Mitä ajattelet maaseudun tulevaisuudesta? Heli uskoo maaseudun tulevaisuuteen. - Uskon, että työllä maaseudun puolesta on merkitystä. Esimerkiksi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on tarpeen: jos maaseudun puolestapuhujia ei olisi, näkyisi puute heti nykyistä huonompana maaseudun kehityksenä. - Minua ilahduttaa, että viimeisen viiden vuoden aikana maaseudun painoarvo tuntuu selvästi kasvaneen. Uskon tämän myönteisen vireen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Viestiä pitääkin viedä kaiken aikaa niille, jotka maaseudun asioista ja rahavirroista päättävät. Kari jakaa Helin tulevaisuuden uskon. - Jotkut alun perin suurisuuntaisilta tuntuneet ideat, kuten Rural Studies -verkosto ja maaseutuprofessuurit ovat toteutuneet. On hienoa, että rohkeita linjauksia on tehty ja isoihin asioihin on uskottu. Kari muistuttaa, että maaseudun viime vuosien kehitys ei välttämättä ole ollut ainoastaan kielteistä. - Maaseutu itsessään ei ainakaan kaikkialla tarkoita pelkästään ongelmia ja onnetonta eloa. On paljon hyviä asioita: tiet ovat parantuneet päällystämisen myötä parina viime vuosikymmenenä todella paljon, posti kulkee ja etäisyydet ovat henkilöautolla kuljettaessa lyhyitä. Harrastusmahdollisuuksia on maaseudulla paljon ja itse voi järjestää lisää toimintaa. - Ihminen ei paljon tarvitse viihtyäkseen ja maaseudulla perusasiat ovat edelleen kunnossa. Maaseutupolitiikan avulla tilanne pysynee myös jatkossa hyvänä. 7

8 Ympäristöprojekti vie rannikolle ja saaristoon Teksti ja kuvat: Jouni Kannonlahti On kaunis syksyinen työpäivä. Kiinnitän trailerin auton perään ja lähden ajamaan kohti Raippaluotoa. Björköbyssä vene vesille ja keula kohti horisontissa näkyvää majakkasaarta. Iltapäivän aikana käyn katsastamassa vielä pari pientä luotoa, joissa on vanhoja kalamajoja ohikulkijoiden käytettävissä. Pitkäksi venyvän työpäivän aikana näkee ja kokee kaikenlaista ja sitä kaikkea tallentuu kameran muistikortille niin kuvien kuin videoidenkin muodossa Hetkinen, miten noin voi tehdä työpäivänä? Levónissa päästiin huhtikuun alussa 2010 aloittamaan uusi projekti, jonka nimi on Linnut ja matkailu Merenkurkussa. Projektin aikana käydään lukuisissa linturetkeilyyn soveltuvissa kohteissa pitkin rannikkoa aina Kokkolasta Kristiinankaupunkiin saakka. Kohteista kerätään kuvamateriaalia ja kiinnitetään huomiota erityisesti kohteiden palvelutasoon sekä linnustoon. Kerätystä materiaalista kootaan tuhti tietopaketti internetiin ajo-ohjeineen. Se palvelee aivan uudella tavalla kaiken tasoisia lintu- ja luontoretkeilystä kiinnostuneita ihmisiä. Hankkeessa on tarkoituksena myös selvittää lintupaikkojen käyttöä ja tarvetta sekä toisaalta luetteloida ja kuvata lintupaikat ja laatia esitys lintupaikkojen kehittämiseksi. Hankkeen päätavoitteet ovat: - Kohentaa Merenkurkun merkitystä, tunnettavuutta ja mainetta valtakunnallisesti hyvänä linnuston havainnointikohteena. - Kohentaa Merenkurkun matkailullista arvoa ja erityisesti tarjota lisä- ja oheisnähtävyyksiä Merenkurkun maailmanperintökohteeseen tutustuville. Hankkeen alueella mm. Laihialla ja Vöyrillä on havaittu myös haikaroita. - Opastaa kulkijat vaivattomasti mielenkiintoisiin kohteisiin, mutta samalla ohjata kävijät sekä linnuston että paikallisten asukkaiden, maanviljelijöiden ja maanomistajien kannalta haitattomasti perille. - Parantaa lintuharrastuksen mahdollisuuksia sekä ohjata harrastajia toimimaan yhteisesti hyväksyttävien tapojen ja sääntöjen mukaan. Suuntaus on projektin alusta alkaen ollut kuitenkin kohti laajempaa mittakaavaa ja koko Suomen kattavaa linturetkikohdeopasta. Haaveet ovat vielä rahoituspäätösten päässä toteutuksesta, joten on varauduttava tekemään myös toisin ja ratkomaan esitystavat omien taitojen varassa. Mikään ei kuitenkaan voita luonnossa liikkumisen vapautta työaikana. Svedjehamn on yksi hankkeen lintukohteista. Projektin rahoituksesta vastaavat: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Metsähallitus, Korsnäsin kunta, WPD Finland oy, EPV Tuulivoima oy, PVO Innopower oy sekä UPC Yhtiöt oy. 8

9 Avoin yliopisto - yliopisto kaikille LUKUVUODEN OPINNOT VAASASSA (muutokset mahdollisia) (VO) = verkko-opetus, (SY) = sanomalehtiyliopiston kurssi, (R) = rajoitettu opiskelijamäärä OPINTOKOKONAISUUDET Sosiaali- ja terveyshallintotieteen aineopintoja, 36 op Terminologiaoppi ja tekninen viestintä, 26 op Viestintätieteiden perusopinnot, R, VO, 25 op Johtamisen perusopinnot, osit. VO, 26 op Johtaminen aineopinnot, osit. VO, 25 op Johtamisen sivuainekokonaisuus, 28 op Kansantaloustieteen opintokokonaisuus, 28 op Laskentatoimen perusopinnot, 26 op Liiketoiminnan perusteet, 25 op Liiketoiminnan kehittäminen, 28 op Markkinoinnin opintokokonaisuus, R, VO, 29 op Talousoikeuden perusopinnot, 25 op Talousoikeuden aineopinnot, 25 op ERILLISJAKSOT HALLINTOTIETEET YLEISOPINNOT Johdatus yliopisto-opiskeluun HTK, 2 op Arvoilla hyvään hallintoon sanomalehtiyliopisto, 4 op VIESTINTÄTIETEET Tiedeviestintä, VO, 3 op Johdatus kulttuurienväliseen viestintään ja kulttuurin tutkimukseen, VO, 5 op Katso opintomme myös muilla paikkakunnilla osoitteesta: PÄIVI-OPINNOT Yliopiston päiväopetukseen integroidut PÄIVI-opinnot koostuvat lukuvuonna laajasta valikoimasta humanistisen alan opintoja sekä hallintotieteiden, kansantaloustieteen ja tietotekniikan opintoja. Opiskelu PÄIVI-opinnoissa tapahtuu päivällä yhdessä yliopiston varsinaisten opiskelijoiden kanssa. Opintokokonaisuuksiin on noin 2-10 opiskelijan kiintiöt. Haku PÄIVI-opintoihin on alkanut ja päättyy humanistisen alan opintoihin klo ja hallintotieteellisen alan sekä kansantaloustieteen ja tietotekniikan opintoihin kaksi viikkoa ennen kunkin opintojakson alkua. Kevätlukukaudesta 2012 lähtien PÄIVI-tarjontaan tulee tietotekniikan perus- ja aineopintoja (n. 20 kurssia). Kurssit ja opiskelijamäärät varmistuvat syksyllä. Lisätietoa osoitteessa: IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTON LUENTOSARJA Luentosarjan teemana syksyllä 2011 on Terveyden markkinoilla. Luentojen ajankohdat, aiheet ja luennoitsijat: Tiistai Seniorisapuskaa TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsi Männistö Tiistai Hallitsetko painoasi vai hallitseeko painosi Sinua? KTM Maijastiina Jokitalo Tiistai Parisuhde ja seksuaalisuus ikääntyessä YTT, seksuaaliterapeutti Tuula Pukkala Tiistai Unen merkitys terveydelle Terveydenhoitaja Eliisa Pukkinen Tiistai Naurujooga Naurujoogaohjaaja, sairaanhoitaja Sointu Mäki-Lohiluoma Opintoja on tarjolla Vaasassa ja muilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Avoimessa yliopistossa voit opiskella iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Tarkemmat tiedot opinnoista ja aikatauluista löytyvät verkkosivuiltamme. ENGLANTI Yhteiskunta ja valtio, R, VO, 3 op Luetunymmärtäminen ja tekstianalyysi, R, 3 op Suulliset taidot, R, 2 op ITALIA Italian kielen alkeiskurssi, R, 6 op RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen peruskurssi kauppatieteiden opiskelijoille, R, 5 op Ruotsin kielen täydennysjakso, R, 2 op ÄIDINKIELI Suullinen viestintä, R, 2 op Kirjallinen viestintä, R, VO, 3 op Luennot pidetään Tritonian Nissi-auditoriossa klo Yliopistonranta 7, Vaasa (linkki ikääntyvien yliopisto) JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOT Itsetuntemuksesta voimaa työssä jaksamiseen, SY, 4 op Johtajuuden ja tiimityöskentelyn kehittäminen, SY, 4 op LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Rahoitusmarkkinat ja sijoitustoiminta, R, 6 op ks. PÄIVI-opinnot TALOUSOIKEUS Oikeusteoria, 6 op Idänkaupan oikeus, Legal Foundations of the Russian Economy, 5 op Sähköisen kaupankäynnin juridiikka, VO, 6 op Talousoikeus YLEn Avoin yliopisto, 4 op Hyvä - paha informaatio, 4 op Luentosarjan osallistumismaksu on 15 euroa / luentosarja. Yksittäiselle luennolle osallistuminen maksaa 5 euroa. Maksu suoritetaan luennolle tullessa käteisenä. Vaasan yliopiston varsinaisille opiskelijoille luennot ovat maksuttomia (opiskelijakortti mukaan). Luennot on suunnattu erityisesti ikääntyville, mutta tervetulleita ovat kaikki ikään tai koulutustaustaan katsomatta! SANOMALEHTIYLIOPISTO SYKSYLLÄ 2011 Johtamisen etiikka Sanomalehtiyliopiston opintojakso toteutetaan syksyllä 2011 Vaasan yliopiston avoimen yliopiston, Vaasan yliopiston julkisjohtamisen yksikön ja sanomalehti Pohjalaisen yhteistyönä teemalla johtamisen etiikka. Artikkelit ilmestyvät sanomalehti Pohjalaisessa seuraavalla aikataululla: Aika: Kirjoittajat: Alustavat aiheet: su Ari Salminen: Johtamisen etiikka ma Esa Hyyryläinen: Etiikan universaalit ja spesifit piirteet su Kirsi Lähdesmäki: Esimiestyön etiikka ma Rinna Ikola-Norrbacka: Kuntaetiikka su Venla Mäntysalo & Maiju Seppälä: Julkisen johtajan eetos ma Olli-Pekka Viinamäki: Eettisillä arvoilla johtaminen Sanomalehtiyliopiston yhteydessä suoritettavasta opintojaksosta saadaan lisätietoja kesän lopussa. Tiedot: Sanomalehtiyliopiston seminaari Syksyn sanomalehtiyliopiston seminaari järjestetään torstaina klo auditorio Nississä (Tiedekirjasto Tritonia, Yliopistonranta 7). Lisätietoja seminaarista elokuussa sivuiltamme: Seminaari on maksuton ja avoin kaikille. Ilmoittautumiset kahvitarjoilun vuoksi viimeistään puhelimitse (06) tai sähköpostitse Tervetuloa! Kysy lisää: opiskelijapalvelu puh. (06) , opinto-ohjaus puh , s-posti: YLEISOPINNOT Johdatus liiketoimintaosaamiseen, osit. VO, 5 op filosofisen ja teknillisen tiedekunnan opiskelijoille Johdatus yliopisto-opiskeluun ja henkilökohtainen opintosuunnitelma KTK, 2 op Tiedonhankintataidot I, R, VO, 1 op SÄHKÖTEKNIIKKA Ilmastonmuutoksen vaikutus energiatekniikkaan, SY, 3 op TALOUSMATEMATIIKKA Talousmatematiikan perusteet, 5 op TIETOTEKNIIKKA Tietokone työvälineenä, R, VO, 3 op Tietojenkäsittely, R, VO, 5 op TILASTOTIEDE Tilastotieteen perusteet, 5 op TUOTANTOTALOUS Enterprice Resource Planning SAP, R, 5 op Yrityksen reaaliprosessit, 3 op Tuotantotalouden erityiskysymyksiä, SY, 5 op Kestävä kehitys, peruskurssi, SY, 5 op ILMOITTAUTUMINEN OPINTOIHIN ON KÄYNNISSÄ! Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa: TAVOITTEENA YLIOPISTOTUTKINTO? Kysy avoimen yliopiston väylästä ja tule tekemään henkilökohtainen opintosuunnitelma. tai puh FANITA AVOINTA YLIOPISTOA FACEBOOKISSA! VOITA KURSSI Liity avoimen yliopiston faniksi Facebookissa osoitteessa: Saat tietoa mm. ajankohtaisista uutisista ja yleisöluennoista. Kaikkien elokuun 2011 loppuun mennessä faneiksi liittyneiden kesken arvotaan osallistumisoikeus valinnaiselle syksyn kurssille. 9

10 Botnia-Atlantica -instituutti kehittää aluekehittämisen toimintatapoja Teksti: Miia Mäntylä Botnia-Atlantica -instituutti on monikansallinen instituutti, joka on perustettu edistämään Pohjanmaan, Västerbottenin ja Nordlandin kehitystä. Kyseessä on tutkijaverkosto, jonka sihteeristö ja johto toimivat Vaasan yliopistossa Levóninstituutissa ja aluetieteen oppiaineessa. Botnia-Atlantica -instituutissa tehdään aluekehitykseen liittyvää tutkimusta Suomessa Vaasan yliopistossa ja Åbo Akademissa, Ruotsissa Uumajan yliopistossa ja Norjassa Nordlandin yliopistossa. Alkuvaiheessa Botnia-Atlantica -instituutti toimii osana Uumajan yliopiston koordinoimaa LUBAThanketta (Lärande om utveckling i Botnia-Atlantica), jota rahoittavat yliopistot, alueet ja EU:n rajat ylittävän yhteistyön ohjelma Botnia-Atlantica. Myöhemmin instituutin on tarkoitus toimia muulla rahoituksella. Kansainvälistä tutkimusta Botnia-Atlantica -instituutissa tehtävä tutkimus on aidosti kansainvälistä. Jokaiseen tutkimusteemaan perehdytään vähintään kahdessa kolmesta maasta. Kuntien haasteita ja mahdollisuuksia sekä tuulivoiman suunnitteluprosesseja tutkitaan Ruotsissa ja Norjassa ja tehtaiden sulkemisten vaikutuksia ja selviytymisstrategioita sekä turismin mahdollisuuksia Suomessa ja Ruotsissa. Instituutin johtajana Vaasan yliopistossa toimii norjalainen Åge Mariussen. Vuoropuhelua aluekehittäjien välillä Botnia-Atlantica -instituutin tarkoituksena on mahdollistaa yliopistokumppanien välistä pitkäaikaista tutkimusyhteistyötä. Tutkimustyön pohjalta puolestaan tunnistetaan, kehitetään ja testataan käytännössä uusia aluekehittämisen ideoita, toimintatapoja ja malleja. Tämä tehdään seminaarien, konferenssien ja julkaisujen kautta. Ne mahdollistavat kolmen maan tutkijoiden, poliitikkojen ja asiantuntijoiden välisen vuoropuhelun. Vuosina instituutti järjestää 16 seminaaria ja 4 pohjoismaista tai kansainvälistä konferenssia. Tilaisuudet järjestetään Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tilaisuuksiin kutsutaan tutkijoiden lisäksi muita aluekehittäjiä. Jouko Havusesta kunniatohtori Teksti: Miia Mäntylä Kuva: Merja Kokko Levón-instituutin entinen johtaja, Jouko Havunen, nimitettiin Vaasan yliopiston kunniatohtoriksi toukokuun lopussa pidetyssä tohtoripromootiossa. Promootio oli Vaasan yliopiston neljäs. Kunniatohtoriksi nimeämisellä kauppatieteellinen tiedekunta halusi osoittaa arvostuksensa Havusen Vaasan yliopistossa tekemää pioneeriluonteista ja tuloksellista työtä kohtaan. Hänen uransa Vaasan yliopistossa on kestänyt lähes kolmekymmentä vuotta. Hän oli myös Vaasan Jouko Havunen promootiopäivänä vaimonsa Riitta-Liisan kanssa Vaasan pääkirkon edessä. 10

11 Mietteissä / Pia Laurila Kirjoittaja työskentelee EU-komission tutkimus & innovaatiot -pääosastolla Elämää Brysselin katveessa Tavoitteena on sekä välittää uusinta tutkimustietoa aluekehittäjille ja politiikoille sekä saada heiltä palautetta eri toimintamallientoimivuudesta heidän alueellaan. Tiedon välitystä ja vuoropuhelua lisätään myös instituutin internetsivujen ja kahdesti vuodessa julkaistavan uutiskirjeen avulla. Botnia-Atlantica -instituutin internetsivut: kauppakorkeakoulun aivan ensimmäisen vuosikurssin opiskelija. Havunen on johtanut yliopiston täydennyskoulutustoimintaa alusta lähtien kehittäen Levón-instituutista tehokkaan ja kansainvälisesti toimivan täydennyskoulutuskeskuksen ja tutkimuslaitoksen. Viime vuodet Havunen on toiminut yliopiston pääoman varainkeruukampanjan johtajana. Näissä molemmissa tehtävissä hän on syventänyt merkittävästi Vaasan yliopiston yhteiskunta- ja yrityssuhteita. Tämä kesä on minulla kulunut EU-tutkimuksen yhteisohjelmoinnin parissa puurtaen. Sen tavoitteena on kansallisten, julkisesti rahoitettujen tutkimusohjelmien koordinointi yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi. Yksi ohjelmoinnin teemoista on kestävä kaupunkikehitys, joka kiistämättä on todellinen haaste Euroopalle. Globaalit kehitystrendit, kuten kiihtyvä kaupungistuminen, luovat paineita eurooppalaisen kaupunkijärjestelmän kestävyydelle. Ennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä jopa 83 % EU:n väestöstä asuu kaupungeissa. Pitkien työviikkojeni vastapainoksi mietin kaupungistumista, sen paria lieveilmiötä ja kaupungista poismuuttoa privaatista näkökulmasta. Muutimme mieheni kanssa kolmisen vuotta sitten Brysselin katveeseen, idylliselle pikkukaupunki- tai pikemminkin kyläseudulle. Muutos oli mahtava! Kun eräs kollegani asiasta kuuli, hän virkkoi, että mahtaa olla mukavaa, mutta lähinnä viikonloppuisin. Jäin miettimään hänen lausahdustaan, mikä on hyvin yleinen käsitys kollegoideni keskuudessa. On myönnettävä, että kaupungin ulkopuolella asuminen ei ole arkielämän sujumisen kannalta aivan mutkatonta, sillä päivittäinen pendelöinti kodin ja työpaikan välillä tuottaa hivenen vaivaa. Ehdoton edellytys on asua lähellä nopeaa junayhteyttä, sillä 17 km:n automatka kotoa toimistolle kestää arkisin tunnista puoleentoista. Koskaan ei tiedä, mikä moottoritiellä odottaa, täydellinen kaaosko vai vain normaali aamuruuhka. Aamuisin tarvitaan siis hyvät hermot ja kärsivällisyyttä; ilman niitä töihin saapuessa olo on jo valmiiksi väsynyt ja ärsyyntynyt. Toimiva junayhteys olikin yksi keskeinen tekijä uutta kotikuntaa valitessamme, ja niinpä minustakin vannoutuneesta autonkäyttäjästä on sukeutunut nöyrä junalla kulkija. Puolen tunnin junasuhaus kotiovelta työpaikalle sujuu leppoisissa merkeissä, tai no, ainakin useimmiten ja silloin, kun junat kulkevat aikataulussa ja kun junaan mahtuu sisään. On aamuja, jolloin Brysselin seudun junatkin ovat täynnä kuin sardiinipurkit. Toinen kaupungistumisen lieveilmiö on turvattomuuden tunne, joka ulottaa lonkeronsa kaupungin lähialueillekin. Mieheni kanssa pohdimme sangen usein, miten turvata kotimme voroilta. Vaikka asuinalueemme vaikuttaa todelliselta lintukodolta, naapurustomme jokaiseen taloon on murtauduttu, yhteen jopa pari kertaa. Tässä suhteessa ehdoton edellytys on hyvin toimiva murtohälytysjärjestelmä. Vaikka ei sekään mikään varma suojakeino ole, sillä ammattivarkaat tietävät konstit. Eräältä pitkältä kotimaan lomalta palatessamme taksinkuljettaja valaisi meitä karmivasti, että aika ajoin, etenkin loma-aikoina, itäeurooppalaiset varasliigat haravoivat kaupungin lähistön asuinalueita systemaattisesti ja vyöhykkeittäin. Hiljaisuus oli taksissa käsinkosketeltava, kun loppumatkan mietimme, onkohan kotimme ennallaan. Mutta lieveilmiöt sikseen ja muutama sana pikkukylässä asumisen ihanuudesta. Iltaisin kun töistä kotiin palaa, mikä luonnonrauha ja aistien harmonia! Aikaisin aamulla lintujen konsertti on niin huima, että tarvitaan miltei korvatulpat nukkumiseen; kukko kiekuu ja hevoset hirnuvat jossakin lähimetsikön toisella puolella. Harmittaa, kun en kollegalleni tullut vastanneeksi, että mukavaa on, viikon jokaisena päivänä. Hyvää syksyn alkua kotimaan kamaralle! 11

12 PL 700 (Wolffintie 34) Vaasa Puh: (vaihde) Fax: Sähköposti: Johtaja Jukka Peltoniemi puh. (06) Projektipäällikkö Maijastiina Jokitalo puh Seinäjoen toiminta Johtaminen ja organisaatiot Koulutuspäällikkö Outi Järvi puh. (06) Avoin yliopisto Tutkimuspäällikkö Arttu Vainio puh Alueiden kehittäminen ja arviointi Erikoistutkija Merja Pakkanen puh. (06) VaasaEMG Projektipäällikkö Timo Hyttinen puh. (06) Energia ja ympäristö Koulutuspäällikkö puh. (06) Johtaminen ja organisaatiot Kielet ja monikulttuurisuus Toimintakalenteri ARVIOINTITUTKIMUKSET Alueellisten ja paikallisten maaseudun kehittämistoimien arviointi Vireä kolmas sektori -hankkeen arviointi AVOIN YLIOPISTO Avoin yliopisto Ikäihmisten yliopisto JÄRKI-hanke Alueellinen yliopisto-opetus sekä yritysyhteistyö Järviseudun ja Kauhavan alueella Opinto-ohjauksen verkkopalvelun kehittäminen SYLVIA-hanke (Seinäjoen yliopistokeskus) Sanomalehtiyliopisto Tekniikkaa ja oppimisympäristöjä lakeuksille TEKO-hanke ENERGIA JA YMPÄRISTÖ BIOMODE biokaasun liikennekäytön käynnistäminen Vaasassa ja Seinäjoella Energiamarkkinat / tilaustutkimukset Energiakylä Energiby ESSI Länsi-Suomen energiaomavaraisuusohjelma Linnut ja matkailu Merenkurkussa PriceWatch Sähkön hintaseurantatutkimus Projektigeneraattori Suupohjan biokaasustrategia Sähkömarkkinoiden toimivuus Ruotsissa Vaasan energiainstituutti JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN Asiantuntijaklubit Expertklubbar Asiantuntijapalveluiden tuotteistuksen kehittäminen Energy Business MBA -johtamiskoulutus Entrepreneurial MBA -johtamiskoulutus Esimies osaamisen johtajana -arviointityökalu Hallittu kasvu HAKA 3 -yrityksen kehittämisohjelma Innovatiivisen yrittäjyyden ykkösseutu InnoEdu , (KOKO-ohjelma) Johtajana kasvaminen (JOKA) 25 -johtamiskoulutus Jokaisen paikka on tulospaikka -koulutus Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Lähiesimies johtamiskoulutus Naisjohtajien klubi PaBua yritykseen Palvelusta businesta Palveluliiketoiminnasta voimavara PK-yrityksen sopimukset, Suupohja Sijoituspalvelututkinnon valmennuskurssit APVY1 ja 2 Strategialla tulokseen Strategisen johtamisen kehitämisohjelma Sukupolvenvaihdosohjelma Lapin pk-yrityksissä SUVA 9 10 Suupohjan koulutuspilotti Tekniikan alan erityisosaaminen Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Lapin yrityksille JOHA 12 Virheetön toimitusketju huonekalualalla Yhteiskuntatieteellisen alan erityispätevyyksien määrittely KANSAINVÄLISET HANKKEET AMCER Advanced Monitoring and Coordination of EU R&D Policies at Regional Level (ESPON) EURONET 50/50 European Network of Education Centres (IEE Programme) ICES Graduate Program in Entrepreneuship (Kroatia, TEMPUS programme) LUBAT Lärande om utveckling i Botnia-Atlantica (Botnia Atlantica -ohjelma) RESGen Res Genaration (7. puiteohjelma, Regions of Knowledge -ohjelma) MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Aluekehittäjien asiantuntijaklubi Koulunkäynnin arki maaseudulla Maaseutuasumisen yhteiskunnalliset edellytykset Hallintouudistusten vaikutukset maaseudun paikallisyhteisöissä MUUT Osaajaverkosto-hanke Vaasan seudun maahanmuuttajakoulutuksen resurssirengas Vainio, Mäntylä Mäntylä, Siirilä Outi Järvi Sonja Hakala Terttu Harakka Mäenpää, Rintamäki, Kungsbacka Sonja Hakala Reetta Kungsbacka Peura, Kitinoja, Pakkanen, Hyttinen Merja Pakkanen Patrik Sjöholm Pekka Peura Jouni Kannonlahti Teemu Närvä Pekka Peura Timo Hyttinen Merja Pakkanen Pekka Peura Hallbäck, Niiniketo Mikael Hallbäck Maijastiina Jokitalo Soini, Jokitalo Hallbäck, Niiniketo Tuomi, Soini Jouko Havunen Tuomi, Peltoniemi Sari Soini Sari Soini Kajsa From Hallbäck, Tuomi Mikael Hallbäck Jouko Havunen Tuomi, Soini Jouko Havunen Tuomi, Soini Arttu Vainio Merja Pakkanen Jouko Havunen Miia Mäntylä Pekka Peura Miia Mäntylä Kari Leinamo Vainio, Mäntylä, Siirilä Kari Leinamo Heli Rintamäki Miia Mäntylä

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op):

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Aluetieteen sivuainekokonaisuus (väh. 25) op julkisjohtamisen, julkisoikeuden ALUE2021 Aluetalous ja liikennejärjestelmät

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op):

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Aluetieteen sivuainekokonaisuus (väh. 25) op julkisjohtamisen, julkisoikeuden sekä sosiaali- ja terveyshallintotieteen pääaineopiskelijoille:

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN Pääaineen opinnot Pääaineen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti uusien tutkintorakenteiden mukaisesti. Jo suoritetut pääaineiden opinnot korvaavat uusien tutkintorakenteiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin?

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Opintotutorit Marja Elonheimo ja Salla Mäkinen Opintotutor-biz@aalto.fi Vastaanotto tiistaisin klo 12-13 BIZ Opiskelijapalvelut, U-249 Tiistai 6.9.2016 Oletko muistanut

Lisätiedot

Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala. Hallinto-osaamisen opinnot. Opintojaksokuvaukset

Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala. Hallinto-osaamisen opinnot. Opintojaksokuvaukset Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala Hallinto-osaamisen opinnot Hallinto-osaamisen opintojaksot: ALUE1001 Yhteiskunnan alueellinen organisoituminen (5 op) FILO1001 Filosofian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv / Opintojaksot oppiaineittain ok

Hallintotieteiden opinto-opas lkv / Opintojaksot oppiaineittain ok HTK 180 op / ALUETIEDE Aluetieteen pääaineopinnot 73 op: ALUE2021 Aluetalous ja liikennejärjestelmät 5 op ALUE2017 Aluekehittämisen ammatilliset käytännöt 5 op ALUE2018 Luonto, yhteiskunta ja ympäristönsuojelu

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello 11-12 Opintokoordinaattori Heli Tontti KTM, tutkinnon rakenne laajuus 120 op tutkinnon suorittamisaika tavoiteaika

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

563351 Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat Kurssin tiedot ja ennakkotehtävän ohjeistus (2014)

563351 Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat Kurssin tiedot ja ennakkotehtävän ohjeistus (2014) 563351 Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat Kurssin tiedot ja ennakkotehtävän ohjeistus (2014) 1 KURSSIN TIEDOT Kurssin nimi: 563351, Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat (5 op) Kohderyhmä: Maantieteen pääaineopiskelijat,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA

AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA 010851 TYÖHYVINVOINTI 5 op Salo 5.4.-1.6., 12 oppituntia AMK D113, Ylhäistentie 2 KTM Tiina Rantanen Kurssimaksu 62 sekä avoimen yliopiston maksu 50. Erikoiskurssi.

Lisätiedot

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä!

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä! Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 14.8.2014 Vielä ehtii! Vaikuta ja verkostoidu -iltapäivä 20.8. Tilaisuudessa on tarjolla asiaa hyvistä viestintäkäytänteistä ja kokemuksia

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Taitosalkku-opintokokonaisuus, 6 op Perehdytyspäivät, avoimen väylä Minna Nevala

Taitosalkku-opintokokonaisuus, 6 op Perehdytyspäivät, avoimen väylä Minna Nevala Taitosalkku-opintokokonaisuus, 6 op 29.8.2012 Perehdytyspäivät, avoimen väylä Minna Nevala MIKÄ ON TAITOSALKKU? 1/2 Taitosalkku on 6 op:n opintokokonaisuus, joka on osa liiketoimintaosaamisen perusteita

Lisätiedot

Opinto- ja opetuspalvelut (OPI) opintojen tukena

Opinto- ja opetuspalvelut (OPI) opintojen tukena Itä-Suomen yliopisto opiskelijan yliopisto Opinto- ja opetuspalvelut (OPI) opintojen tukena Johdatus akateemisiin opintoihin 3.9.2012 Kuopion kampus Opinto- ja opetusjohtaja Tuula Heide Opiskelijapalvelun

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET

UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET OPISKELIJAKSI HAKEMINEN Kuinka pitkään saan opiskella? Opinto-oikeusaika on perusopintokokonaisuudessa kolme lukukautta, aineopintokokonaisuudessa neljä lukukautta

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori 1 TUTKINTOJEN KOOSTAMINEN HUK (KAAVIOT MANUAALISSA) (SUORITUSAIKA

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan!

Tervetuloa opiskelemaan! Tervetuloa opiskelemaan! Kandidaatin- ja maisterintutkinnon opiskelijan infopaketti Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkintoohjelma 28.8.2012 Sisältö Opinto-oikeus Onko sinulla aiempi

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2014 tai keväällä 2015 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Lukijalle. Lukuvuosi Lukuvuosi on jaksotettu viiteen periodiin:

Lukijalle. Lukuvuosi Lukuvuosi on jaksotettu viiteen periodiin: Lukijalle Tämä opinto-opas sisältää hallintotieteiden kandidaatin ja hallintotieteiden maisterin tutkintojen rakenteet, oppiaine-esittelyt sekä keskeiset tiedot opintojen suorittamisesta lukuvuonna 2010

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi Pentti Hietala Tay/TKT 23.8.2016 Mitä? Jokaisella aloittavalla opiskelijalla on HOPSopettaja l. omaopettaja

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op)

Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op) Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op) Alkuinfo 8.9.2015 1 OPINNOISTA Luokanopettaja perusopinnot (25 op) sisältää 6 opintojaksoa. Varhaiskasvatus perusopinnot (25 op): sisältää

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

TieVie koulutuksen mentorointi

TieVie koulutuksen mentorointi TieVie koulutuksen TieVie kouluttajakoulutus Turun seminaari 21.-22.3. Hanke-esittely Minna Vuorela Tutkija Turun yliopisto, Opetusteknologiayksikkö Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu TieVie

Lisätiedot

TEKLiideri Teknisen Kaupan johtamisohjelma syksy yhteistyössä

TEKLiideri Teknisen Kaupan johtamisohjelma syksy yhteistyössä TEK Teknisen Kaupan johtamisohjelma syksy 2016 TEKn tavoitteet TEK on kohdennettu johtajille ja esimiehille, jotka haluavat uudistua ja kehittää johtamistaan uudelle tasolle. valmentaa esimiehiä tehokkaasti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 2016 Luento #3 Tiedeyhteisö ja työelämä Kysymyksiä parin viikon takaa Toinen kotimainen kieli https://into.aalto.fi/display/filc/toinen+kotimainen+kieli

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2 1 TIETOJA AIEMPIEN VUOSIEN OPINTOJAKSOISTA Informaatiotutkimuksen opintojaksot 2015-2016 Opintosuunnitelman uudistuksen myötä erityisesti perus- ja aineopinnot ovat muuttuneet (opintojaksojen nimet ja

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot

Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot Pakollisten opintojen lisäksi yhteisiin tutkinnon osiin liittyy valinnaisia opintoja yhteensä 16 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 3 osp Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS. Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen opintojen aikataulut keväällä 2013

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS. Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen opintojen aikataulut keväällä 2013 TERVEYSTIETEIDEN LAITOS Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen opintojen aikataulut keväällä 2013 16.4.2013 Huom! Tarkista aikataulu vielä ennen opetuksen alkua, mahdollisten muutosten varalta Kaikkiin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv / Opintojaksot oppiaineittain

Hallintotieteiden opinto-opas lkv / Opintojaksot oppiaineittain HTK 180 op / ALUETIEDE Aluetieteen pääaineopinnot 73 op: ALUE2021 Kaupunki- ja liikennemaantiede 5 op ALUE2017 Aluekehittämisen ammatilliset käytännöt 5 op ALUE2018 Luonto, yhteiskunta ja ympäristönsuojelu

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO 1 KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO HOPS 2 TUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA KAIKENLAISTA KÄTEVÄÄ Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori RS 2012 2 Tutkintojen koostaminen HuK (kaaviot Manuaalissa)

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs Inarinsaamen kielen opetus 2016 2017 Anarâškielâ máttááttâs 2016 2017 Syksy 2016 / Čohčâ 2016 Perusopinnot / Vuáđu-uápuh 683659P Inarinsaamen peruskurssi I (5 op) 683660P Inarinsaamen suullinen käyttö

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot