TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT Suomenkieliset koulutuspalvelut/sivistystoimi Porvoon kaupunki

2 Sisällys 1 Kuraattori- ja psykologipalveluiden organisaatio Henkilökunta Työtehtävät Lukuvuoden kehittämiskohteiden arviointi Yksilökohtainen asiakastyö Yhteisöllinen työ Monialainen yhteistyö Lukuvuoden aikana ilmenneet kehittämiskohteet ja johtopäätökset

3 1 Kuraattori- ja psykologipalveluiden organisaatio Lukuvuoden aikana yksikön organisaatiossa on kokeiltu toisen lukuvuoden ajan mallia, jossa yksikön kehittämistyöstä on vastannut vastaava psykologi ja vastaava kuraattori. Hallinnollisen lähiesimiehen tehtävät kuuluvat koulutusjohtajalle. Lukuvuoden aikana on täsmentynyt, että tarkoituksena on pitää organisaation malli toistaiseksi nykyisellään. 1.1 Henkilökunta Henkilökunta tarjoaa kuraattori- ja psykologipalveluita kaupungin suomenkielisissä esiopetusyksiköissä (13), peruskouluissa (15) ja lukiossa sekä Fredrika koulussa, Ammattiopisto Amiston Porvoon toimipisteissä (2), ja Keskuspuiston ammattiopiston Porvoon toimipisteessä. Henkilökuntaan kuuluu viisi psykologia, kahdeksan kuraattoria ja toimistosihteeri. Yhdellä psykologilla ja yhdellä kuraattorilla on perustehtävän lisäksi vastaavan työntekijän tehtävät. Osa-aikaisesti toimiva toimistosihteeri on yhteinen ruotsinkielisten kuraattori- ja psykologipalveluiden kanssa. Lukuvuoden aikana edellä mainitut toimet ovat olleet pääsääntöisesti täytettyinä. Työntekijöiden pitkillekään sairauslomille ei rekrytoitu sijaista. Toimintasuunnitelmassa on arvioitu, että työyhteisön, asiantuntijayksikön ja resurssien säilyminen vähintään nykyisellään on ensisijaista työn onnistumisen kannalta. Lukuvuoden aikana kuitenkin tilanne henkilöresursoinnin suhteen on heikentynyt aiemmasta. Koulutuksellisen tasa-arvo -projektin rahoituksen muuttumisen myötä määräaikainen kuraattorin toimi loppui vuoden 2016 lopussa. Kuitenkin jo lukuvuoden alusta yksikkö on toiminut kahdeksan kuraattorin vahvuudella. Syyslukukaudella 2016 työalueisiin lisättiin Keskuspuiston ammattiopiston Porvoon toimipiste, mutta henkilöresursointia ei lisätty. Lisäksi yksi psykologeista ja toimistosihteeri ovat työskennelleet osa-aikaisina. Psykologiresurssissa on todettu vaje jo aiemmin, ja tähän on lukuvuoden aikana puututtu käyttämällä yksittäisissä psykologintutkimuksissa ostopalvelua. Psykologivajeen paikkaamiseksi ostopalvelun käyttö on kuitenkin riittämätöntä. Vuoden 2018 talousarviota tehdessä tarkastellaan henkilöresursointia psykologien osalta. Työntekijöiden opiskelijamäärissä on eroa myös koulutuspalveluiden välillä kieliryhmittäin. Myös tämä epäkohta tulee tulevaisuudessa korjata, sillä kuraattori- ja psykologipalvelut ovat lakisääteisiä palveluita. Suomenkieliset koulutuspalvelut, opiskelijaa/toimi Ruotsinkieliset koulutuspalvelut, opiskelijaa/toimi Ammattiryhmittäin, opiskelijaa/toimi Suositukset (Ammattiliitot, THL) Kuraattorit Psykologit Taulukko 1. Opiskelijamäärien keskiarvot työntekijöittäin suomen- ja ruotsinkielisissä kuraattori- ja psykologipalveluissa sekä ammattiryhmittäin. Linnankoskenkadun toimitilan säilyminen työntekijöiden käytössä on ollut epävarmaa kaupungin vähentäessä käyttötiloja. Työtilat oppilaitoksissa vaihtelevat, ja työntekijät seuraavat tilojen asianmukaisuutta työtilaselvityksen avulla. Useassa oppilaitoksessa ei ole käytössä asianmukaista työtilaa. Kuraattori- ja psykologipalveluiden yksikössä tarvitaan jatkossakin yhteinen tila työskentelyyn sekä työvälineiden ja arkiston säilyttämistä varten. Yhteisen tilan käyttäminen on myös työhyvinvoinnin kannalta tärkeää, sillä se tukee spontaania ajatusten vaihtoa, kollegiaalisen tuen käyttöä ja työssä jaksamista. 2 (7)

4 1.2 Työtehtävät Työtehtävät ja alueet on kirjattu tehtäväkuvauksiin sekä lukuvuosisuunnitelmaan ja näitä on noudatettu. Lukuvuoden alusta kuraattorit ovat toimineet uuden aluejaon mukaisesti, ja monen työntekijän kohdalla perehtyminen uuteen alueeseen on ollut yksi olennainen osa työtehtäviä. Työn sisältö vaihtelee myös jonkin verran alueittain esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osalta. Maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen sekä tulkkipalveluiden käyttö on tärkeä osa työtehtäviä. Sekä yksilökohtaisen että yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kirjaamiseen käytetään asiakastietojärjestelmä Auraa. Tilastoinnin luotettavuutta ja yhdenmukaisuutta on kehitetty kuluneen lukuvuoden aikana ottamalla ensimmäistä kertaa käyttöön yhtenäinen ohjeistus ja toimintatapa kirjata niin asiakastyön kuin muun opiskeluhuoltotyön tapahtumia. Kuraattori- ja psykologipalveluiden piirissä on lukuvuoden aikana ollut yhteensä 5701 opiskelijaa. Yhteensä lukuvuoden aikana yksilökohtaisten kuraattoripalveluiden piirissä on ollut 9,8 prosenttia opiskelijoista, ja psykologipalveluiden piirissä 6,6 prosenttia opiskelijoista. Asiakastyön sisältö Kuraattorit Psykologit Tutkimus/kartoituskäynti 14 % 27 % Ohjaus- hoito- ja tukikäynti 38 % 38 % Neuvottelu 11 % 10 % Kirjallinen työ, konsultaatio ja sähköinen viestintä Asiakkuus ei alkanut laissa säädetyn määräajan puitteissa 37 % 25 % 3 % 19 % Taulukko 2. Yksilökohtaisen asiakastyön jakautuminen ammattiryhmittäin työn sisällön mukaan ja määräajan toteutuminen. Taulukosta 2 nähdään yksilökohtaisen työn jakautuminen ammattiryhmittäin työn sisällön mukaan. Sekä kuraattorien että psykologien ammattiryhmässä yksilökohtainen työ toteutuu pääosin ohjaus-, tuki- ja hoitokäynteinä. Näillä tarkoitetaan niin opiskelijoiden yksilöllisiä käyntejä, huoltajien tapaamista kuin kohdennettua ryhmätoimintaa. Tutkimus- tai kartoituskäynti pitää sisällään psykologintutkimukset ja kuraattorin sosiaalisen tilanteen selvityksen. Neuvottelu kattaa eri yhteistyötahojen ja verkostojen kanssa käytävän keskustelun tietyn opiskelijan asioissa. Kirjallinen työ sisältää tehdyt lausunnot, yhteenvedot ja kirjalliset asiakirjat. Konsultaatio on yksi tärkeä yksilökohtaisen työn väline, jonka avulla voidaan vaikuttaa opiskelijan hyvinvointiin esimerkiksi opetusryhmässä. Sähköinen viestintä pitää sisällään asiakaskontakteissa käydyt puhelinkeskustelut ja muun sähköisen viestinnän, kuten Wilma- tai sähköpostiviestit asiakkuuden hoitamiseksi. Asiakkuuksista psykologien osalta noin 19 prosentilla ensimmäinen tapaaminen ei ole toteutunut lain asettaman määräajan, 7 koulupäivää tai akuuteissa tilanteissa 1-2 koulupäivää, puitteissa. Henkilöresurssia lisäämällä tilanne voidaan korjata. Taulukossa 3 näkyy yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön jakautuminen ammattiryhmittäin eri työtehtäviin. Moniammatillinen yhteistyö pitää sisällään osallistumisen yhteisölliseen opiskeluhuoltoryhmään (esikouluissa, perusopetuksen kouluissa ja toisella asteella), osallistumisen oppimisen ja 3 (7)

5 koulunkäynnin tuen suunnitteluun, koulun tapahtumiin ja koulun toimintamallien laadintaan ja päivitykseen. Moniammatillinen yhteistyö kattaa myös oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin seurannan sekä henkilöstön konsultoinnin ilman asiakkuutta ja kriisityön. Oppilasryhmien kanssa tehtävä työskentely tarkoittaa oppituntien pitämistä ja seurantaa, opiskelijoiden konsultointia ilman asiakkuutta sekä osallistumisen oppilasryhmien toimintaan. Kodin ja koulun yhteistyö pitää sisällään esimerkiksi osallistumisen vanhempainiltoihin ja vanhempien konsultoinnin ilman asiakkuutta. Yhteisöllinen työ Kuraattorit Psykologit Moniammatillinen yhteistyö 45 % 72 % Oppilasryhmien kanssa työskentely 45 % 22 % Kodin ja koulun yhteistyö 10 % 6 % Taulukko 3. Yhteisöllisen työn prosenttiosuudet ammattiryhmittäin työn sisällön mukaan. Taulukosta 3 käy ilmi, että psykologien ammattiryhmässä yhteisöllinen työ painottuu moniammatilliseen yhteistyöhön, kun kuraattorien ammattiryhmässä se jakautuu pääosin moniammatilliseen yhteistyön ja oppilasryhmien kanssa tehtävään työskentelyyn. Ammattiryhmien välillä työtehtävien sisältö on jakautunut siten, että kuraattorit tekevät psykologeja merkittävästi enemmän yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä erityisesti oppilasryhmien kanssa ja kodin ja koulun yhteistyönä. Psykologiresurssia lisäämällä voidaan vaikuttaa yhteisöllisen työn määrän lisäämiseen psykologien ammattiryhmässä. Opiskeluhuoltotyön lisäksi työtehtäviin on kuulunut esimerkiksi osallistuminen kaupungin työryhmätyöskentelyyn ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä verkostoitumis- sunnittelu- ja kehittämistyö. 2 Lukuvuoden kehittämiskohteiden arviointi Lukuvuoden kehittämiskohteet valittiin yhteisen keskustelun pohjalta. Kehittämiskohteiden valinnassa huomioitiin kaupunkistrategiassa kuvattuja tavoitteita asukkaiden hyvinvointierojen kaventumiseksi. Lisäksi huomioitiin hallituksen kärkihankkeiden muutosohjelmat (STM, OKM), joiden tarkoituksena on esimerkiksi tuoda hyvinvointia tukevat palvelut lähelle lapsen ja nuoren kasvuympäristöä, vahvistaa opiskeluhuoltoa, ehkäistä koulupudokkuutta sekä vahvistaa kiusaamiseen puuttumista ja jälkihoitoa. Ideoita kehittämiskohteiksi on kysytty myös yhteistyökumppaneilta, kuten rehtoreilta. Lukuvuoden kehittämiskohteiden tavoitteeksi kirjattiin tasalaatuisten palveluiden takaaminen kuraattori- ja psykologipalveluiden asiakkaille. Lukuvuoden aikana yksikössä sovituista rakenteista ja käytänteistä on pidetty kiinni. Lukuvuoden lopussa käydyssä arviokeskustelussa todettiin yhteisinä näkemyksinä, että asioita käsitellään yksikössä kattavasti ja jäsentyneesti keskittyen sekä tulevan suunnitteluun että nykyhetkeen. Työntekijät kokevat työn monipuolisena ja vastuullisena. Hyvänä puolena koettiin vapaus priorisoida ja jäsentää omaa työtä sekä hyödyntää monipuolisesti omaa ammattitaitoa. Matalan kynnyksen ja asiakasta lähellä olevan palvelun toteutuminen koetaan yksikössä hyväksi. Työhyvinvoinnin kannalta tärkeänä pidetään mm. työnohjausta ja ammatillisia koulutuksia. 4 (7)

6 2.1 Yksilökohtainen asiakastyö Laadukkaan asiakastyön takaamiseksi asiakastyön sisällön läpinäkyvyys ja avoimuus ovat tärkeitä. Tavoitteena on jakaa asiantuntijuutta kaikkien käyttöön. Yksilökohtaisen asiakastyön kehittämistä on lukuvuoden aikana toteutettu mm. seuraavilla tavoilla: Ammattiryhmien kokouksissa on keskusteltu asiakastyön sisällöistä tapausesimerkkien avulla sekä jaettu työmenetelmiä Nivelvaiheiden työskentelystä ja tiedonsiirrosta on sovittu käytänteet koko yksikön kesken Asiakastyön kirjaamisessa on noudatettu sovittuja käytänteitä ja Aura-ohjelman ohjeistusta Asiakasprosessista on keskusteltu, ja asiakasprosessikuvauksen työstäminen aloitettu Maestro-ryhmät ovat olleet osa yksilökohtaista asiakastyötä kaikissa yläkouluissa ja toisen asteen toimipisteissä (Keskuspuiston ammattiopiston toimipistettä lukuunottamatta) Alakouluissa on ollut tarpeen mukaan tarjottuina kohdennettuja ryhmiä, kuten eroryhmät, sosiaalisten taitojen ryhmät, Askeleittain ja Friends Koulutuksen osalta on panostettu myös yksilökohtaiseen asiakastyöhön, jossa koulutuksia on käyty mm. kiusaamisen jälkihoidosta, ja strukturoitujen ryhmien vetämisestä, kuten Maestro-ohjaaja-koulutus ja ART-koulutus Akuutin kriisitilanteen kohdatessa yksikössä suunniteltiin toimintamallia, jossa eri kouluilla työskentelevät työntekijät voivat tarjota tukea oppilaitoksille aluejaosta riippumatta Työparityöskentelyä on pilotoitu yhdellä koululla tarveharkintaisesti ja alueellisen kuraattoriyhteistyön periaatteet on sovittu Yksilökohtaisen asiakastyön kehittäminen ja läpinäkyvyys on lukuvuoden aikana ollut tärkeää. Tämä tavoite näkyi myös henkilöstökyselyn tuloksissa, joissa asiakaslähtöisyys ja työn tekeminen asiakkaan lähtökohdista käsin koettiin ensiarvoisiksi. Lukuvuonna toteutettujen hyvien mallien jatkaminen ja ryhmätoiminnan jatkuvuuden varmistaminen on jatkossakin tärkeää. Yksilökohtaisen työn haasteena koettiin ajankäytön hallinta ja asiakastyön määrän ruuhkautuminen jatkuvassa asiakastyössä sekä erityisesti akuuteissa tilanteissa. Yksilökohtaisen asiakastyön edelleen kehittämisessä tärkeänä koettiin parityöskentelyn tehostaminen. Toimintasuunnitelman tavoitteena ollut tiimityöskentely (esimerkiksi ylä- ja alakoulujen ja toisen asteen tiimit) ei toteutunut, ja tämän organisoiminen ja mahdollistaminen koettiin tärkeänä tulevana kehittämiskohteena. 2.2 Yhteisöllinen työ Yhteisöllisen työn toteutuminen oppilaitoksesta riippumatta samoilla periaatteilla turvaa tasalaatuisen palvelun kuntalaisille. Lukuvuoden aikana yhteisöllistä työtä on toteutettu mm. seuraavilla tavoilla: Esittäytymällä luokissa ja kertomalla kuraattorin/psykologin työstä Esittäytymällä vanhempainilloissa, johon tueksi laadittiin diasarja Kertomalla opettajille opiskeluhuoltoon liittyvistä asioista opettajainkokouksissa tai vesopäivänä Osallistumalla esikouluyhteisöjen, koulujen ja oppilaitosten yhteisöllisiin opiskeluhuoltoryhmiin. Useassa koulussa on ollut käytössä luokkien hyvinvointikysely, jonka perusteella on kartoitettu eri opetusryhmien tarve kohdennetulle yhteisölliselle työlle. Toteuttamalla opetusryhmissä esiin nousseen tarpeen mukaan erilaisia ryhmäinterventioita tai oppitunteja, kuten mielen hyvinvoinnin oppitunteja, kiusaamiseen liittyviä tunteja, sosiaalisen median tai päihteiden käyttöön liittyviä tunteja 5 (7)

7 Koulujen KiVa-työskentelyä on tuettu nostamalla asia puheeksi yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksissa sekä kaupungin työryhmissä Konsultoimalla kouluyhteisön jäseniä Yhteisöllisen työn on lain määrittämänä tarkoituksenmukaista olla suurin osa kaikkea oppilaitoksessa tehtävää opiskeluhuoltotyötä. Yhteisöllistä työtä toteutetaan koko oppilaitosyhteisön voimin, ja siihen osallistuvat kaikki oppilaitoksessa työskentelevät, opiskelevat ja lisäksi vanhempaintoimikunnat ja muut yhteistyötahot. Kuraattori- ja psykologipalveluiden yksikön osalta yhteisöllisen työn keskeinen painopiste on ollut tuoda hyviä käytänteitä näkyviin ja osallistua yhteisöllisiin kokouksiin, jolloin on voitu panostaa tasalaatuisen palvelun tuottamiseen kuntalaisille. Yhtenä kehittämisideana yhteisölliselle työlle olisi eri oppilaitosten yhteiset yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät, jolloin hyviä käytäntöjä voisi jakaa ja varmistaa tasa-arvoisen työn toteutumista eri koulujen välillä. Esikoulujen osalta yhteisöllisten oppilashuoltoryhmien toteuttamiseksi on esitetty mallia, jossa syyslukukaudella kokoonnutaan omassa yksikössä, ja kevätlukukaudella laajemmalla kokoonpanolla esimerkiksi ajankohtaisesta teemasta keskustellen. 2.3 Monialainen yhteistyö Monialainen ja moniääninen yhteistyö koettiin tärkeäksi teemaksi laadukkaan asiakastyön toteuttamiseksi. Lukuvuoden aikana kuraattori- ja psykologipalveluiden näkökulma on ollut esillä myös koulutusjaoston kokouksessa, HYVIS-työryhmässä sekä kaupunginjohtajan kouluvierailussa. Näissä tilaisuuksissa on ollut mahdollista tuoda esiin ajankohtaisia asioita ja ottaa kantaa opiskeluhuollon toteutumisen malleihin kaupungin tasolla. Lukuvuoden lopussa käydyssä arviokeskustelussa vastavuoroisen ja aidon yhteistyön sekä tietojen kulkeminen yksiköstä toiseen koettiin edelleen myös yhtenä haasteena. Monialaista yhteistyötä on toteutettu lukuvuoden aikana: Yhteistyötapaamisin muiden toimialojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, kuten perheneuvola, lastenpsykiatrian poliklinikka, lastensuojelun sosiaalityö, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, nuorisopalvelut ja terveyskeskuksen erityistyöntekijät Yhdessä ruotsinkielisten koulutuspalveluiden kuraattori- ja psykologipalveluiden kanssa Asiakastyön tasolla tapauskohtaisesti asiakkaan tarpeen mukaan Työryhmätyöskentelynä kaupungin tasolla, mm. Uudenmaan Lape, esiopetuksen ja erityisopetuksen yhteistyö, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Yhteistyötahojen kanssa toimiminen on ollut osittain myös haastavaa työn priorisoinnin ja resurssin riittävyyden kannalta. Lukuvuoden aikana on arvioitu mahdollisuutta toteuttaa moninaistuvia työtehtäviä, kuten lapsiperheiden sosiaalityön pyyntöä kuraattoreille palvelutarpeen arvion tekemisestä yhteistyönä. Keskustelu käytännön toteutuksista ja mahdollisuuksista jatkuu syksyllä Psykologien työssä psykologintutkimuksen tarpeen arviosta on käyty keskustelua eri tahojen kanssa, ja koettu tärkeänä se, että koululla työskentelevä psykologi voi itse arvioida tutkimuksen tarpeen myös koulun näkökulma huomioiden. Pyydä Apua -palvelun kokeiluaika on päättynyt, ja jatkossa työtä koordinoidaan lapsiperheiden sosiaalityöstä käsin, josta tarpeen mukaan konsultoidaan kuraattori- ja psykologipalveluita. Sosiaalitoimen koordinoiman Läheisneuvonpidon koollekutsujakoulutukseen osallistui kaksi kuraattoria, mutta menetelmää ei ole otettu käyttöön kaupungin tasolla. Lisäksi yksi kuraattori on voinut toimia työparina Itä-Uudenmaan perheoikeudellisen yksikön perhesovittelussa. Nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa yhteistyötapaamisen järjestäminen ei ole toteutunut tapaamiseen kutsumisesta huolimatta. 6 (7)

8 3 Lukuvuoden aikana ilmenneet kehittämiskohteet ja johtopäätökset Toimintasuunnitelmassa kuvattujen kehittämiskohteiden lisäksi lukuvuoden aikana on ilmennyt tarvetta työn tai toimintamallien kehittämiselle myös muilla alueilla. Lukuvuonna toteutumatta jääneiden kehittämiskohteina olleiden asioiden eteenpäin viemistä on jatkettu. Sosiaalialan tehtävien vaativuuden arviointia on työstetty kuraattorien osalta jo aiemmin ja palkkauksen epäkohtiin kiinnitetty huomiota laatimalla esitys palkkauksen tarkistamisesta yhdessä ruotsinkielisten kuraattoreiden kanssa. Prosessi on edelleen kesken, ja asian päätökseen saaminen koetaan tärkeäksi. Psykologien osalta työn vaativuuden arviointia ei ole tehty eikä palkkausta tarkistettu. Keskustelua on jatkettu psykologien henkilöresursoinnista ja psykologivajeesta, ja asian korjaaminen ja päätökseen vieminen koetaan edelleen tärkeäksi. Ruotsinkielisten työntekijöiden kanssa suunnitellut kirjallisuus- ja koulutuskatsaukset ovat jääneet toteutumatta myös tänä lukuvuonna sovituista ajankohdista huolimatta. Kehityskeskustelut esimiehen kanssa on käyty, ja tavoitteena on jatkaa hyvää käytäntöä vuosittain. Maaliskuussa 2017 toteutettiin Porvoon kaupungin henkilöstökysely, jonka perusteella tulevaa lukuvuotta varten nousi pienellä panostuksella toteutettavaksi toimenpiteeksi epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisy. Lisäksi anotaan keskitettyä hyvinvointimäärärahaa vuosille yksikön yhteiseen ryhmätyönohjaukseen. Toisena hyvinvointikyselystä nousseena toimenpiteenä päätettiin esittää talousarvioon määrärahavarausta vuosille , jotta työpisteisiin voidaan tehdä välttämättömät muutokset ja vaikuttaa siten fyysisen työhyvinvoinnin ja ergonomian parantamiseen. Toimintakertomukseen kirjatut kehittämiskohteet tähtäävät siihen, että asiakas saa hyvää palvelua kaupungin peruspalveluissa. Lukuvuoden aikana kuraattorien ja psykologien työssä on painottunut asiakaslähtöisyys eri tasoilla. Asiakkaiden ja heidän huoltajiensa kanssa työskennellessä välittyy, että asiakkaat arvostavat luottamuksellisuutta ja luottavat työntekijään. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon osalta pääsy kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin on toteutunut matalalla kynnyksellä ja nopeasti. Huolimatta siitä, että aina asiakkuuden alkaminen ei ole voinut toteutua lain säätämien määraikojen puitteissa, eivät asiakkaat ole joutuneet odottamaan pitkään ensimmäisen ajan saamista. Akuuteissa tilanteissa ajat ovat järjestyneet nopealla aikataululla. Työntekijöiden tavoitettavuus ja näkyvyys kouluissa ja oppilaitoksissa toteutuu työntekijöiden työskennellessä pääsääntöisesti siellä. Oppilaitosten yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapoja laadittaessa ovat kuraattorit ja psykologit tuoneet esiin ammatillista näkemystään ja edistäneet täten oppilaitosyhteisöjen ja lasten/nuorten hyvinvointia. Yhteistyötä oppilaitosten sekä yhteistyökumppaneiden kanssa on ollut runsaasti ja kuraattoreilta ja psykologeilta kysytään neuvoa toimintoja suunniteltaessa. Lakiuudistukset ovat aiheuttaneet oppilaitoksissa jopa hämmennystä, sillä aikaisempia toimintatapoja on pitänyt uudistaa perusteellisesti. Työntekijät ovat esittäneet näkökulmia ja antaneet ehdotuksia opiskelijahuoltolain hengen mukaisesti esimerkiksi opiskeluhuoltoryhmätyöskentelyyn. 7 (7)