TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT Sivistystoimi/Suomenkieliset koulutuspalvelut Porvoon kaupunki

2 1

3 Sisällys 1 Kuraattori- ja psykologipalveluiden organisaatio Henkilökunta Vastaavien työntekijöiden tehtävät Kehittämiskohteet lukuvuodelle ja niiden toteutumisen arviointi Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö Työhyvinvointi ja työkäytänteet Tiedottaminen Lukuvuoden aikana ilmenneet kehittämiskohteet ja johtopäätökset

4 1 Kuraattori- ja psykologipalveluiden organisaatio Lukuvuoden aikana on kokeiltu uutta organisaatiomallia, jossa yksikön kehittämistyöstä vastaamaan valittiin vastaava psykologi ja vastaava kuraattori. Koulutusjohtaja vastaa lähiesimiehen hallinnollisista tehtävistä. Lukuvuoden aikana organisaatiomallin toimivuutta on arvioitu ammattiryhmittäin sekä koulutusjohtajan ja ammattiryhmien välisenä keskusteluna. Organisaatiokokeilu on tuonut monia hyviä asioita, kuten käytännön asioiden hoitamisen selkeytyminen, avoimet ja yhdenvertaiset periaatteet sekä ammatillisen puheen ja yhteistyön lisääntymisen. Organisaatiomallin käytänteiden syvällisempää arviointia varten kokeilua jatketaan tulevana lukuvuonna. 1.1 Henkilökunta Henkilökuntaan kuuluu viisi psykologia, yhdeksän kuraattoria (joista yksi on koulutuksellisessa tasa-arvo -projektissa) ja toimistosihteeri. Psykologeista neljä toimii perus- ja esiopetuksen piirissä, ja yksi toisella asteella. Yhdellä psykologilla on perustehtävän lisäksi vastaavan psykologin tehtävät. Kuraattoreista seitsemän toimii perus- ja esiopetuksen piirissä, ja kaksi toisella asteella. Yhdellä kuraattorilla on perustehtävän lisäksi vastaavan kuraattorin tehtävät. Toimistosihteeri on yhteinen ruotsinkielisten kuraattori- ja psykologipalveluiden kanssa. Henkilökunta tarjoaa kuraattori- ja psykologipalveluita kaupungin suomenkielisissä esiopetusyksiköissä (15), peruskouluissa (15) ja lukiossa sekä Fredrika -koulussa ja Ammattiopisto Amiston toimipisteissä (2). Työyhteisön, asiantuntijayksikön ja resurssien säilyminen vähintään nykyisellään on ensisijaista työn onnistumisen kannalta. Työtehtävät ja alueet on kirjattu tehtäväkuvauksiin sekä lukuvuosisuunnitelmaan ja näitä on noudatettu. Asiakastietojärjestelmä Aurasta saatujen tilastotietojen mukaan palveluiden piirissä on ollut yhteensä 1005 asiakasta, joka on tarkoittanut yhteensä 4617 asiakastapaamista, kuten tutkimus- tai tukikäynti tai neuvottelu. Tämän lisäksi yksilökohtaista asiakastyötä on tehty paljon konsultoiden ja sähköistä viestintää käyttäen. Työ on sisältänyt myös toimintaa luokkien, ryhmien tai vanhempien ryhmien kanssa yhteensä 777 kertaa (oppitunnin pitäminen, oppitunnin seuranta, teemaryhmä, luokan ryhmäyttämiseen osallistuminen tai luokkaan liittyvä kartoitus, vanhempainilta ja vanhempainryhmä). Lukuvuoden aikana kaikki edellä mainitut toimet ovat olleet pääsääntöisesti täytettyinä. Neljä koulua ja saman alueen esikoulut olivat syys-lokakuun vaihteessa ilman nimettyä psykologia työntekijän vaihtuessa, jolloin toimi oli 1,5 viikkoa täyttämättä. Työntekijöiden pitkillekään sairauslomille ei rekrytoitu sijaista. Tarvittavat rekrytoinnit onnistuivat. Syksyllä rekrytoitiin yksi psykologi toistaiseksi voimassa olevaan toimeen alkaen ja yksi psykologi määräaikaiseen sijaisuuteen väliselle ajalle. Keväällä rekrytoitiin kuraattori toistaiseksi voimassa olevaan toimeen alkaen. Opiskeluhuoltolain tuomien aikarajojen ja yhteisöllisen työn määrän kasvun vuoksi psykologiresurssissa on todettu vaje. Psykologit ovat tehneet kannanoton perusteista resurssin lisäämiseksi. Koulutuksellisen tasa-arvo -projektin rahoituksen muuttuminen varmistui loppukeväällä ja tällä hetkellä valmistaudutaan määräaikaisen kuraattoritoimen loppumiseen vuoden 2016 lopussa. Tämän jälkeen yksikössä on kahdeksan kuraattorin toimea. 3 (10)

5 Linnankoskenkadun toimitilan säilyminen työntekijöiden käytössä on ollut epävarmaa kaupungin vähentäessä käyttötiloja. Työtilat oppilaitoksissa vaihtelevat ja työntekijät seuraavat tilojen asianmukaisuutta työtilaselvityksen avulla. Useassa oppilaitoksessa ei ole käytössä asianmukaista työtilaa. Huhtisen kouluun remontoitiin lukuvuoden aikana kuraattorille ja psykologille yhteinen työhuone. Kuraattori- ja psykologipalveluiden yksikössä tarvitaan jatkossakin yhteinen tila työskentelyyn sekä työvälineiden ja arkiston säilyttämistä varten. 1.2 Vastaavien työntekijöiden tehtävät Organisaatiomallin kokeiluun siirryttäessä suomenkielinen koulutusjaosto teki toukokuussa 2015 päätöksen vastaavien työntekijöiden tehtävistä. Viranhaltijapäätöksissä vastaavien työntekijöiden työnkuvat määritettiin seuraavasti: Vastaava psykologi Vastaava kuraattori Kuraattori- ja psykologipalveluiden työyhteisön kokonaisuuden kehittäminen. Psykologien työn ammatillisen sisällön ja edellytysten kehittäminen. Psykologien ammatillinen ohjaus ja tuki. Osallistuminen yksikön edustajana eri sektoreiden väliseen kehittämis- ja yhteistyöhön. Vastaavan psykologin avustaminen kuraattori- ja psykologipalveluiden työyhteisön kokonaisuuden kehittämisessä. Yhteyshenkilönä toimiminen sosiaalipalveluihin oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti. Kuraattorityön sekä sen kehittämisen koordinointi. Lukuvuoden aikana työtä on toteutettu paljon työparityöskentelynä perustyön ohella. Vastaavat työntekijät ovat tavanneet lukuvuoden aikana koulutusjohtajan viisi kertaa, jolloin on ollut mahdollista nostaa esiin yksikön kehittämiseen liittyviä käytännön asioita ja sopia mm. budjetin käytöstä tai työtehtävien linjauksista. Työhön on sisältynyt esimerkiksi seuraavia työtehtäviä: Yksikön toimintasuunnitelman ja -kertomuksen sekä koulutussuunnitelman laatiminen Opiskeluhuoltokertomus-lomakkeen laatiminen koko kunnan käyttöön Kaupungin internet- ja Koppari.fi -sivustoille sisällön laatiminen kuraattori- ja psykologipalveluista Käytäntöjen ja ohjeistusten laatiminen arkistointiin ja kirjaamiseen. Rekisteri- ja tietosuojaselosteen laatiminen Työnohjauksen järjestäminen ja työnohjaajien hakeminen Kokouskäytänteiden rakentaminen ja aikataulutus: yksikön kokoukset ja ammattiryhmien kokoukset Kalusteiden, työvälineiden ja materiaalin hankinta, kuten ammattikirjallisuus ja psykologien tutkimusvälineistö Yhteistyötapaamisten järjestäminen eri tahojen kanssa Toimintamallien laatiminen yhteistyössä erityisopetuksen tehtäväaluerehtorin kanssa, kuten kolmiportaisen tuen ja oppilashuollon välinen yhteys ja kouluittain toimivat oppilashuollon ryhmät Kunnan työryhmiin tai yhteisiin hankkeisiin osallistuminen tai kannanotot, kuten Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman työryhmä, Erityisen tuen pedagoginen työryhmä, Amiston 4 (10)

6 opiskeluhuollon ohjausryhmä, OPS-työ, nuorisopalveluiden kriisityön konsultointi, Pyydä apua- palvelu, Maestro-tiimi, rehtorikokouksiin osallistuminen tarvittaessa Zef-vaaratilanneilmoitusten vastaanottaminen, tilastointi ja asioiden vieminen eteenpäin Työhön perehdyttäminen 2 Kehittämiskohteet lukuvuodelle ja niiden toteutumisen arviointi 2.1 Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö Elokuussa 2014 voimaan astunut uudistettu oppilas- ja opiskelijahuoltolaki painottaa yhteisöllistä työotetta opiskeluhuoltotyössä. Yhteisöllisen työn kautta on mahdollista tukea koko oppilaitoksen hyvinvointia. Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön käytäntöjen jalkauttaminen ja yhtenäistäminen on tärkeää, jotta opiskelijoiden tasa-arvoinen asema palveluiden piirissä toteutuu. Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön konkreettiset kehittämiskohteet lukuvuonna olivat: 1) Kuraattorien ja psykologien yhteisöllisen työn käytäntöjen kartoittaminen eri kouluyhteisöissä Yhteisöllisen työn käytäntöjen kartoittamista varten on yksikössä luotu koontilomake, jota jokainen työntekijä on täyttänyt lukuvuoden aikana. Lomakkeen avulla on saatu esiin yhteisöllisen työn menetelmät sekä kohderyhmät ja asiasta on käyty keskustelu. Keskustelun perusteella sovittiin, että tulevaa lukuvuosisuunnitelmaa varten päätetään tulisiko yhteisöllistä työtä tarjota oppilaitoksille etukäteen sovittuina koko ikäluokan tavoittavina oppitunteina vai tarpeen mukaan harkittuina kohdennettuina toimenpiteinä. Lukuvuoden aikana yhteisöllinen työ on toteutunut esimerkiksi luokassa pidettävinä oppitunteina (186 oppituntia), oppitunnin seurantana (94 oppituntia) tai oppilasryhmien kanssa tehtävänä toimintana (396 tapahtumaa). Osa työstä on perustunut luokan tarpeista nousseisiin aiheisiin, ja toiset ovat olleet osa koulun vuosikelloon kirjattua toimintatapaa. Yhteisöllistä työtä on kuraattori-ja psykologipalveluissa tehty aiemmin työtilanteen ja asiakasryhmien tarpeiden mukaan. Yhteisöllinen työote tuo vaativuutta työhön, koska se velvoittaa tekemään yhteisöllistä työtä yksilöllisen asiakastyön ohella. Tehtävässä onnistuminen vaatii tieteellisesti tutkittujen interventioiden ja mielenterveysongelmia ehkäisevien yhteisöllisten työmuotojen kartoittamista ja käyttöön ottamista. Tänä lukuvuonna esimerkiksi tällaisia menetelmiä on ollut Friends, ART ja Hyvää mieltä alakouluun. 2) Oppilaitosyhteisöjen yhteisölliseen opiskeluhuoltoryhmätoimintaan ja yhteisöllisiin tapahtumiin osallistuminen Työntekijät ovat osallistuneet oman alueensa oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltoryhmätoimintaan (447 kokousta) ja yhteisöllisiin tapahtumiin (134 tapahtumaa). Vastaavat työntekijät ovat olleet mukana laatimassa ohjetta kokouskäytänteistä, joka on liitetty uuteen OPSiin. Vastaavat työntekijät ovat olleet mukana Amiston opiskeluhuollon ohjausryhmässä sekä opiskelijahuollon asiantuntijoiden kokouksissa käytännön työmallien kehittämiseksi. 5 (10)

7 Työntekijät ovat vaikuttaneet opiskeluhuoltoryhmässä oppilaitoksen toimintamalleihin sekä hyvinvointia edistäviin käytänteisiin. Useat työntekijät osallistuivat lukuvuoden aikana yhteisöllisiin tapahtumiin, kuten hyvinvointi- ja ryhmäytymispäiviin. Nuorisopalvelut kutsuivat kuraattorit mukaan toteuttamaan Choices-tapahtumaa, mutta perustehtävänkuvaan sisältyvien työtehtävien vuoksi vain osalla oli mahdollista siihen osallistua. 3) Kouluyhteisöjen tukeminen ja ohjaaminen KiVa koulun toimintamallin hyödyntämisessä ja mahdollisuuksien mukaan KiVa -oppituntien ohjaamiseen osallistuminen yhdessä luokanopettajan kanssa Osa työntekijöistä on pitänyt yhteistyössä opettajien kanssa KiVa-tunteja. Kolme kuraattoria on toiminut KiVa-tiimissä selvittämässä kiusaamistapauksia. Kouluja on valmisteltu siihen, että jatkossa KiVa-tiimi koostuu opetushenkilökunnasta, kuten toimintamallissa alun perin on tarkoitettu. 4) Suuntaviivojen luominen esiopetuksessa tehtävän työn sisältöön yhteistyössä terveyskeskuspalveluiden ja esiopetuksen henkilökunnan kanssa Vastaavat työntekijät laativat ohjeistuksen esiopetuksen yksilökohtaista oppilashuoltoa varten ja perehdyttivät asiasta neuvolaterveydenhoitajia, päiväkodin johtajia, esiopetuksen henkilökuntaa sekä kiertäviä erityislastentarhanopettajia. Lukuvuoden aikana on järjestetty kahdesti esiopetuksen oppilashuoltoa ja sen kehittämistä käsittelevä kokous, johon on osallistunut suomen- ja ruotsinkielisiä kuraattoreita ja psykologeja sekä kiertäviä erityislastentarhanopettajia. Yhteistä kehittämistä tulee jatkaa, mutta esitetään, että vetovastuu on esiopetuksesta vastaavalla taholla. Kuraattorit ja psykologit ovat kommentoineet esiopetuksen OPS-työtä, johon on kuvattu oppilashuollon osuus. 5) Yhteistyötapaamisten järjestäminen eri tahojen kanssa ja työkäytänteistä keskusteleminen myös lähikuntien kuraattoreiden ja psykologien kanssa Yhteistyötapaamisia on ollut mm. seuraavien tahojen kanssa: Ruotsinkieliset kuraattori- ja psykologipalvelut Erityisopetuksen tehtäväaluerehtori ja varhaiserityiskasvatus Päivähoidon ja neuvolan perhetyöntekijät, Porvoon kaupungin erityistyöntekijät Lapsiperheiden sosiaalityö, perheneuvola Maahanmuuttajapalvelut Lastenpsykiatrian ja lastenneurologian poliklinikka Loviisan suomenkieliset kuraattorit ja psykologit, Järvenpään psykologit Ammattiopisto Amisto 6) Vuoden 2015 kouluterveyskyselyjen tulosten hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan oppilaitosyhteisöjen yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kehittämisessä yhteistyössä oppilaitosyhteisöjen muiden opiskeluhuoltotyötä toteuttavien kanssa Kouluterveyskysely ei onnistunut kattavasti teknisen vian vuoksi ja vain osa kouluista sai tulokset käyttöönsä. Pääskytien tuloksia on tarkasteltu oppilaitoksen sisällä sekä kuraattorija psykologipalveluissa. 6 (10)

8 2.2 Työhyvinvointi ja työkäytänteet Laadukkaan työn takaamiseksi työhyvinvointiin ja työkäytänteisiin liittyvät asiat ovat keskeisiä. Työhyvinvoinnin ja työkäytänteiden kehittämiskohteet lukuvuonna olivat: 1) Tasaisemman aluejaon luominen kuraattori- ja psykologipalveluihin: psykologeilla uuden aluejaon toimivuutta arvioidaan, ja kuraattorien kohdalla aluejaon muutoksen prosessi on kesken Psykologien aluejaon toimivuutta on arvioitu. Nykyinen jako on tuonut tasapuolisuutta psykologien ammattiryhmän sisällä ja opiskelijat ovat samanarvoisessa asemassa tämän aluejaon ollessa voimassa. Psykologien alueet eivät kuitenkaan ole kohtuulliset, sillä oppilas- ja yksikkömäärä on yli suositusten, psykologin yksilötyön määrä ei ole vähentynyt, yhteisöllinen työote on nostanut työmäärää sekä tarve kehittää mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa on kasvanut. Yhdellä psykologilla on perustehtävän lisäksi vastaavan psykologin tehtävät. Kuraattorien aluejakoa on valmisteltu 6/2015 lähtien ja se astuu voimaan Aluejaon perusteena on, että uudistetulla aluejaolla taataan paremmat tasavertaiset palvelut asiakkaille ja lisätään työntekijän työn edellytyksiä. Yhdellä kuraattorilla on perustehtävän lisäksi vastaavan kuraattorin tehtävät. 2) Arkistointikäytännön päivittäminen ja ajanmukaistaminen Arkisto on saatettu asianmukaiseksi hankkimalla arkistokaapit sekä arkistoimalla asiakasasiakirjat arkistointiohjeen sekä lain edellyttämällä tavalla. Vanhat pitkäkestoista arkistointia vaativat asiakirjat siirretään kaupungin yhteiseen päätearkistoon. 3) Kirjaamisen käytäntöjen yhdenmukaistaminen ja ohjeiden laatiminen Aura-asiakastietojärjestelmän kirjaamisohjeet sekä Aura rekisteri- ja tietosuojaseloste on laadittu. Ohjeistus on käsitelty työntekijöiden kanssa sekä annettu ruotsinkielisten kuraattori- ja psykologipalveluiden käyttöön. 4) Työn vaativuuden arviointi Vastaavat työntekijät ovat ottaneet työn vaativuuden arvioinnin esimiehen kanssa puheeksi useissa tapaamisissa. Asia ei ole edistynyt. 5) Kuraattori- ja psykologipalveluiden henkilöstölle tarvitaan syventävää ammatillista koulutusta ja myös oman alan ajankohtaista valtakunnallista koulutusta. Tulevana lukuvuonna psykologit panostavat strukturoituun tukijaksotyöskentelyyn osallistumalla verkossa TF-CV-BT -menetelmäkoulutukseen. Kuraattorit perehtyvät koulutuksessa mm. sosiaalihuoltolakiin sekä hyvinvointia edistäviin menetelmiin Vuoden 2016 talousarviossa huomioitiin hyvin koulutusmäärärahojen tarve. Tämän turvin on laadittu koulutussuunnitelma vuodeksi 2016, jossa huomioidaan kummankin ammattiryhmän koulutustarve. Kuraattorit- ja psykologit ovat osallistuneet lukuvuoden aikana seuraaviin maksuttomiin ja maksullisiin koulutuksiin: Sosiaalihuoltolaki, Porvoon kaupunki/verso (10)

9 Hyvää mieltä yhdessä, Porvoon kaupunki/osaava 15. ja Kuraattorien alueellinen koulutuspäivä, Lahti/Koulukuraattorit ry KOTA-projektin seminaaripäivä, Porvoon kaupunki Maahanmuuttajanuorena ja -vanhempana Suomessa, Porvoon kaupunki/nuorisopalvelut Lukemisen ymmärtämisen tukeminen luokilla, Porvoon kaupunki/osaava 6.9., Mitä tehdä masennukselle ja sen hoidolle? Psykologiliitto Älä kerro kenellekään, Porvoon kaupunki/osaava Itsetuhoisuuden arviointi ja interventiot, Vojna Tapola Psykologiainstituutti, Hogrefe OY Oppilashuoltoryhmän toiminnan kehittäminen, Porvoon kaupunki/osaava Tapakulttuurit, uskomukset ja trauma työn arjessa -workshop, Porvoon kaupunki Kuin salama kirkkaalta taivaalta - Kriisin kohtaaminen ja käsittely, Porvoo/Amisto Itsesäätely: kehitys ja vaikeudet, Porvoo/Esavi Kiusaaminen koulussa, Porvoon kaupunki/osaava Sosiaalialan asiantuntijapäivät, Jyväskylä/Talentia Läheisverkoston kartoitus ja läheisneuvonpito, Porvoon kaupunki KKT-lyhytinterventiot lasten ja nuorten kanssa, Psykologiainstituutti 4. ja Poissaolosta läsnäoloon, Porvoon kaupunki/osaava Alakouluikäisen lapsen tunne-elämän arviointia, Uudenmaan psykologiyhdistys Itä-Uudenmaan kuraattorien kehittämispäivä, Askolan kunta/osaava Psykologien verkkokoulutukseen osallistuminen on toteutunut vain osittain, sillä työtilanne ei ole mahdollistanut koulutuksen käymiseen tarvittavaa aikaa. 6) Osaamisen jakaminen työyhteisön omissa kokouksissa ja ammattiryhmittäin Lukuvuoden aikana ei toteutuneet aikaisempien lukuvuosien tapaan yhteiset kirjallisuus- ja koulutuskatsaukset. Osaamista on jaettu ammattiryhmäkokouksissa. 7) Uuden sosiaalihuoltolain tuomien muutosten vaikutusten huomioiminen työnkuvassa, ja muutosprosessissa yhteistyön tekeminen sosiaalitoimen kanssa Uuden sosiaalihuoltolain vuoksi on sosiaalitoimesta tullut uusia työtehtäviä kuraattoreille kuten ehkäisevä tukiperhe -prosessi. Poliisilta on tullut kummallekin ammattiryhmälle uudeksi työtehtäväksi tutkintapyyntöjen laatiminen tilanteessa, kun on epäily lapseen kohdistuvasta seksuaali- tai väkivaltarikoksesta. Muutoksia ei ole huomioitu tehtäväkuvassa, resursseissa tai palkkauksessa. Muutosprosessi on edelleen kesken mm. kattavien valtakunnallisten soveltamisohjeiden puuttuessa. Prosessi tarvitsee jatkossa toimialojen esimiesten linjauksia. 8) Ryhmätyönohjaukseen osallistuminen ammattiryhmittäin lukuvuoden ajan. Lisäksi koko työyhteisön työnohjaus kaksi kertaa syksyllä Työnohjaus on toteutunut ryhmätyönohjauksena. Kuraattorit jakautuivat kahteen ryhmään, sillä heitä on yhdeksän. Molemmat ryhmät ovat saaneet 7 kertaa työnohjausta. Psykologien ryhmä on saanut 10 kertaa työnohjausta. Lisäksi toteutui kaksi koko yksikön työnohjauskertaa. 8 (10)

10 9) Työhyvinvointitapahtumien järjestäminen muutaman kerran vuodessa yhdessä ruotsinkielisen oppilashuollon kanssa Lukuvuoden aikana on ollut kolme ruotsinkielisten kuraattorien ja psykologien kanssa pidettyä yhteistä työhyvinvointitapahtumaa. Tapahtumien teemoina on ollut mm. Mindfulness, toiminnallinen draama sekä liikunta. 2.3 Tiedottaminen Palveluista tiedottaminen on keskeistä oikeanlaisen palveluihin ohjaamisen kannalta. Ajantasainen tiedottaminen ja kaikille avoin palvelukuvaus mahdollistavat porvoolaisille oppilaitoksille ja opiskelijoille tasa-arvoisen aseman. Kehittämiskohteet tiedottamisessa lukuvuonna olivat: 1) Porvoon kaupungin kotisivuilla sekä peda.net -sivustolla olevan sisällön ajanmukaistaminen. Luodaan sähköinen materiaali kuraattori- ja psykologipalveluista, jota yhteistyötahot voivat halutessaan hyödyntää ja käyttää Kaupungin uudistetut kotisivut otettiin käyttöön toukokuussa. Sivuille laadittiin ajanmukaiset ja tiiviit sisällöt yhdessä ruotsinkielisten kuraattori- ja psykologipalveluiden kanssa. Sähköisen materiaalin laatimisesta ja vanhasta peda.net -sivusta luovuttiin. 2) Organisaatiomuutoksesta ja työkäytänteistä tiedottaminen yhteistyökumppaneille mm. heidän kokouksissaan Vastaavat työntekijät ovat tiedottaneet päiväkodin johtajia, rehtoreita, Ammattiopisto Amiston esimiehiä, neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä muita yhteistyökumppaneita. Kukin työntekijä on tiedottanut alueensa oppilaitoksissa työkäytänteistä opettajien- tai opiskeluhuollonkokouksissa tai ovat kutsuneet paikalle asiantuntijoita esim. johtavan sosiaalityöntekijän. 3) Kuraattori- ja psykologipalveluista palvelukuvauksen laatiminen Palvelukuvauksen laatimisesta luovuttiin, sillä toimintasuunnitelma ja nettisivut kattavat samat tiedot. 4) Koppari.fi -palvelun käyttöönotto yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Koppari.fi on internetissä oleva sivusto, jonka avulla porvoolainen vuotias voi löytää itselle sopivan palvelun piiriin Vastaava kuraattori osallistui Koppari.fi opastukseen ja laati palveluun laadittavan sisällön suomenkielisen sekä ruotsinkielisen kuraattori- ja psykologipalveluiden osalta. 3 Lukuvuoden aikana ilmenneet kehittämiskohteet ja johtopäätökset Tänä lukuvuonna kehittämiskohteina olleiden toteutumatta jääneiden asioiden kehittäminen on jatkossa tärkeää huomioida. Näitä asioita ovat: Työn vaativuuden arviointi prosessin vieminen eteenpäin 9 (10)

11 Kirjallisuus- tai koulutuskatsausten järjestäminen Psykologien verkkokoulutukseen osallistumisen mahdollistaminen Uuden sosiaalihuoltolain tuomien muutosten vaikutusten huomioiminen Yhteistyötapaaminen nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa Toimintasuunnitelmassa kuvattujen kehittämiskohteiden lisäksi lukuvuoden aikana on ilmennyt tarvetta työn tai toimintamallien kehittämiselle myös muilla alueilla kuten: Työntekijöiden oikeus kehityskeskusteluihin esimiehen kanssa. Keskusteluissa esimiehen ja ammattiryhmien välillä tuotiin esiin epäkohtana, ettei kehityskeskusteluita ole käyty eikä niihin ole ollut mahdollisuutta tänä lukuvuonna. Mahdollisuus tarvittaessa yksilölliseen työnohjaukseen, kuten kouluyhteisön tai asiakkaiden poikkeuksellisten kriisitilanteiden läpikäymiseen. Työtiloihin liittyvän ohjeistuksen laatiminen uusia työtiloja tai oppilaitoksia rakennettaessa. Tätä työtä on viety jo eteenpäin pienen tiimin työnä ja ohjeistusta on laadittu. OPS -työhön on osallistuttu. Kiusaamisen jälkihoidon mallin arviointi ja muokkaaminen, mallin linjauksiin on otettu kantaa. Yksikön organisaatiomallin rakenne on kehittymässä ja muodostumassa. Kokeilun aikana on tullut esiin joitakin haasteita, jotka vaativat jatkossa lisää kehittämistä. Tavoiteltavaa olisi muodostaa yksikköön toistaiseksi voimassa oleva, pysyvyyttä vahvistava organisaation rakenne. Vastaavien työntekijöiden tehtäväkuvauksen täsmentäminen on jatkossa tarpeen. Lapsiperheiden palveluiden kehittämisen yhteydessä suomen- ja ruotsikielisten kuraattorija psykologipalveluiden huomioiminen. Yhteistyömallien luominen erityistyöntekijöiden kanssa: esimerkiksi miten puhe- tai toimintaterapian palvelut olisivat mahdollisia myös kouluikäisille? Pyydä Apua -palveluun osallistuminen: miten toimitaan palvelun kokeiluajan jälkeen? Koulutuksellisen tasa-arvo -projektin työn juurruttaminen ala-ja yläkouluihin. Toimintakertomukseen kirjatut kehittämiskohteet tähtäävät siihen, että asiakas saa hyvää palvelua kaupungin peruspalveluissa. Lukuvuoden aikana kuraattorien ja psykologien työssä on painottunut asiakaslähtöisyys eri tasoilla. Asiakkaiden ja heidän huoltajiensa kanssa työskennellessä välittyy, että asiakkaat arvostavat luottamuksellisuutta ja luottavat työntekijään. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon osalta pääsy kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin on toteutunut matalalla kynnyksellä ja nopeasti. Tapaamiset toteutuivat viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä pyynnöstä, usein nopeamminkin. Työntekijöiden tavoitettavuus ja näkyvyys kouluissa ja oppilaitoksissa toteutuu työntekijöiden työskennellessä pääsääntöisesti siellä. Oppilaitosten yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapoja laadittaessa ovat kuraattorit ja psykologit tuoneet esiin ammatillista näkemystään ja edistäneet täten kouluyhteisöjen ja lasten/nuorten hyvinvointia. Yhteistyötä oppilaitosten sekä yhteistyökumppaneiden kanssa on ollut runsaasti ja kuraattoreilta ja psykologeilta kysytään neuvoa toimintoja suunniteltaessa. Lakiuudistukset ovat aiheuttaneet oppilaitoksissa jopa hämmennystä, sillä aikaisempia toimintatapoja on pitänyt uudistaa perusteellisesti. Työntekijät ovat esittäneet näkökulmia ja antaneet ehdotuksia opiskelijahuoltolain hengen mukaisesti esimerkiksi opiskeluhuoltoryhmätyöskentelyyn. 10 (10)