1 Kuraattori- ja psykologipalveluiden organisaatio Henkilökunta ja resurssit Työtehtävät... 3

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT Suomenkieliset koulutuspalvelut/sivistystoimi Porvoon kaupunki

2 Sisältö 1 Kuraattori- ja psykologipalveluiden organisaatio Henkilökunta ja resurssit Työtehtävät Lukuvuoden kehittämiskohteiden arviointi Yksilökohtainen asiakastyö Opiskeluhuollon yhteinen asiakastyö Asiakkaan tukeminen ryhmätilanteessa Asiakastyytyväisyyskysely Yhteisöllinen työ Laaja-alaisten oppimisten teemojen hyödyntäminen yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä Sosiaalisen median käyttö työvälineenä Moniammatillinen yhteistyö Oman yksikön tiimit Parityöskentely Konsultatiivinen menetelmä Yhteistyö muiden tahojen kanssa Työhyvinvointi Kehittämiskohteiden ulkopuolelta

3 1 Kuraattori- ja psykologipalveluiden organisaatio Lukuvuonna yksikön organisaatio rakentui kahden edellisen lukuvuoden kokeilun mukaisesti. Yksikön kehittämistyöstä vastasivat vastaava kuraattori Anna-Leena Terrihauta ja vastaava psykologi Anna Hanén. Hallinnollisen lähiesimiehen tehtävät kuuluvat koulutusjohtajalle. 1.1 Henkilökunta ja resurssit Henkilökuntaan kuului kahdeksan kuraattoria, viisi psykologia ja toimistosihteeri. Yhdellä kuraattorilla ja yhdellä psykologilla oli perustehtävän lisäksi vastaavan työntekijän tehtävät. Osa-aikaisesti toimiva toimistosihteeri oli yhteinen ruotsinkielisten kuraattori- ja psykologipalveluiden kanssa. Lukuvuoden aikana edellä mainitut toimet olivat täytettyinä, mutta työntekijöiden pitkillekään sairauslomille ei rekrytoitu sijaista. Henkilökuntavajetta pyrittiin korvaamaan vastaavan kuraattorin koordinoimana muita työntekijäryhmiä konsultoimalla, siirtämällä yksittäisiä asiakkuuksia toisille psykologeille sekä ostamalla muutamia psykologisia tutkimuksia yksityiseltä palveluntuottajalta. Ostopalveluita käytettiin myös vähentämään osittaisella hoitovapaalla olevan työntekijän tutkimustyötä. Tutkimuksia ostettiin lukuvuoden aikana yhteensä viisi kappaletta. Lukuvuoden alussa henkilökunta tarjosi kuraattori- ja psykologipalveluita kaupungin suomenkielisissä esiopetusyksiköissä (12), peruskouluissa (15) ja lukiossa sekä Fredrika koulussa, Ammattiopisto Amiston Porvoon toimipisteissä (2), ja Keskuspuiston ammattiopiston Porvoon toimipisteessä. Ammattiopisto Amiston ja Edupolin yhdistymisen ja ammatillisen koulutuksen reformin myötä alkaen palvelut laajenivat koskemaan nykyisen Edupolin kolmea Porvoon toimipistettä sekä aikuisopiskelijoiden ammatillista perustutkintoa ja Valma-koulutusta. Lukuvuoden aikana henkilökuntaresursseihin ei tehty muutoksia vaan kuraattori ja psykologi palvelivat aiemmalla resurssilla yhtä toimipistettä ja noin 420 aikuisopiskelijaa enemmän. Suomenkielisten koulutuspalveluiden talousarviovalmistelun myötä varmistui yhden psykologintoimen lisäys syksystä 2018 alkaen. Keväällä valmisteltiin psykologien laaja rakenteellinen aluemuutos, joka astuu voimaan Muutoksella on tasattu työntekijäkohtaisia opiskelija- ja oppilaitosmääriä. Lisäksi pyrittiin huomioimaan esim. työtilat oppilaitoksissa sekä luomaan edellytys parityöskentelyn kehittämiseksi. Kuraattoreiden alueissa samankaltainen rakenteellinen aluemuutos tehtiin kaksi vuotta sitten. Alueet on olleet pääpiirteittäin toimivat, mutta pieniä muutoksia on kuitenkin vuosittain tehty. Yhden kuraattorin siirtyessä tekemään osittaista työaikaa syksyllä 2017 häneltä siirrettiin yksi oppilaitos pois. Kevään 2018 aikana päätettiin, että tulevana lukuvuonna Fredrika koulu siirtyy kuraattorilta toiselle oppilasmäärän tasaamiseksi sekä koulun muutettua Kevätkumpuun. Edupolin opiskelijamäärän kasvamisen vuoksi on tiedostettu, että kuraattoriresurssin riittävyyttä on seurattava aktiivisesti. Vaikka yksi psykologin toimi on saatu lisää tulevasta syksystä 2018 alkaen, tulee henkilöstöresurssin riittävyyttä arvioida säännöllisesti. Opiskelijamäärien muutokset nykyisissä oppilaitoksissa sekä mahdolliset ammatillisten oppilaitosten organisaatiomuutokset tulee huomioida. Kuraattori- ja psykologipalvelut ovat lakisääteisiä palveluita, joita Porvoon kaupungin tulee tarjota kaupungin alueella toimivien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotikunnastaan riippumatta. 2

4 Opiskelijaa/toimi Opiskelijaa/toimi Suositukset kevät 2018 lv (Ammattiliitot, THL) Kuraattorit Psykologit Taulukko 1. Opiskelijamäärien (esiopetuksesta toisella asteelle) keskiarvot ammattiryhmittäin suomenkielisissä kuraattori- ja psykologipalveluissa. 1.2 Työtehtävät Työtehtävät ja alueet on kirjattu tehtäväkuvauksiin sekä lukuvuosisuunnitelmaan ja näitä on noudatettu. Työn sisältö vaihtelee jonkin verran alueittain esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja ammatillista koulutusta suorittavien aikuisopiskelijoiden osalta. Maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen sekä tulkkipalveluiden käyttö on tärkeä osa työtehtäviä. Aikuisopiskelijoiden kanssa tehtävässä työssä korostuu palveluohjaus ja yhteistyö kotikunnan palveluiden kanssa. Kuraattori- ja psykologipalveluiden piirissä oli lukuvuoden aikana yhteensä 5962 opiskelijaa (kevään 2018 tilanne). Yhteensä lukuvuoden aikana yksilökohtaisten kuraattoripalveluiden piirissä oli 8,7 prosenttia opiskelijoista ja psykologipalveluiden piirissä oli 5,5 prosenttia opiskelijoista. Asiakastyön sisältö Kuraattorit Psykologit Tutkimus/kartoituskäynti 12 % 34% Ohjaus- hoito- ja tukikäynti 41% 34% Neuvottelu 10% 11% Kirjallinen työ, konsultaatio ja sähköinen viestintä Asiakkuus ei alkanut laissa säädetyn määräajan puitteissa 37% 21% 8% 30% Taulukko 2. Yksilökohtaisen asiakastyön jakautuminen ammattiryhmittäin työn sisällön mukaan ja määräajan toteutuminen. Taulukosta 2 nähdään yksilökohtaisen työn jakautuminen ammattiryhmittäin työn sisällön mukaan. Sekä kuraattorien että psykologien ammattiryhmässä yksilökohtainen työ toteutuu pääosin ohjaus-, tuki- ja hoitokäynteinä. Näillä tarkoitetaan niin opiskelijoiden yksilöllisiä käyntejä, huoltajien ohjaustapaamista kuin kohdennettua ryhmätoimintaa. Tutkimus- tai kartoituskäynti pitää sisällään psykologintutkimukset ja kuraattorin sosiaalisen selvityksen. Neuvottelu kattaa eri yhteistyötahojen, opiskelijan ja huoltajan kanssa käytävän yhteisen keskustelun tietyn opiskelijan asioissa. Kirjallinen työ sisältää tehdyt lausunnot, yhteenvedot ja asiakirjat. Konsultaatio on yksi tärkeä yksilökohtaisen työn väline, jonka avulla voidaan vaikuttaa opiskelijan hyvinvointiin esimerkiksi opetusryhmässä. Sähköinen viestintä pitää sisällään asiakaskontakteissa käydyt puhelinkeskustelut ja muun sähköisen viestinnän, kuten Wilma- tai sähköpostiviestit asiakkuuden hoitamiseksi. 3

5 Asiakkuuksista psykologien osalta noin 30 prosentilla ensimmäinen tapaaminen ei ole toteutunut lain asettaman määräajan, 7 koulupäivää tai akuuteissa tilanteissa 1-2 koulupäivää, puitteissa. Lukuvuonna vastaava luku oli 19%. Syy kasvuun johtunee henkilöstön pitkistä sairaslomista ja psykologitoimien vähäisestä määrästä, johon on tulossa muutos. Myös kuraattorein kohdalla oli tapahtunut kasvua. Lukuvuonna ensimmäinen tapaaminen ei toteutunut lain asettamassa määräajassa kolmella prosentilla, nyt kahdeksalla prosentilla. Asiakasvirraltaan lukuvuosissa on havaittu aikaisemminkin vaihteluita ja psykologin puuttuessa oppilaitoksesta se ruuhkauttaa kuraattoripalveluita etenkin tukikäyntien kohdalla. Taulukossa 3 näkyy yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön jakautuminen ammattiryhmittäin eri työtehtäviin. Moniammatillinen yhteistyö pitää sisällään osallistumisen yhteisölliseen opiskeluhuoltoryhmään (esikouluissa, perusopetuksen kouluissa ja toisella asteella), osallistumisen oppimisen ja koulunkäynnin tuen suunnitteluun, koulun tapahtumiin ja koulun toimintamallien laadintaan ja päivitykseen. Moniammatillinen yhteistyö kattaa myös oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin seurannan sekä henkilöstön konsultoinnin ilman asiakkuutta ja kriisityön. Opiskelijaryhmien kanssa tehtävä työskentely tarkoittaa oppituntien pitämistä ja seurantaa, opiskelijoiden konsultointia ilman asiakkuutta sekä osallistumisen oppilasryhmien toimintaan. Kodin ja koulun yhteistyö pitää sisällään esimerkiksi osallistumisen vanhempainiltoihin ja vanhempien konsultoinnin ilman asiakkuutta. Yhteisöllinen työ Kuraattorit Psykologit Moniammatillinen yhteistyö 50% 58% Opiskelijaryhmien kanssa työskentely 42% 35% Kodin ja koulun yhteistyö 8% 7% Taulukko 3. Yhteisöllisen työn prosenttiosuudet ammattiryhmittäin työn sisällön mukaan. Taulukosta 3 käy ilmi, että psykologien ammattiryhmässä yhteisöllinen työ painottuu moniammatilliseen yhteistyöhön, kun kuraattorien ammattiryhmässä se jakautuu pääosin moniammatilliseen yhteistyön ja opiskelijaryhmien kanssa tehtävään työskentelyyn. Luvut ovat muuten samansuuntaiset edellisen lukuvuoden kanssa, mutta tänä lukuvuonna psykologit toimivat ryhmien kanssa 13% enemmän kuin aiemmin ja vastaavasti moniammatillinen yhteistyö oli vähentynyt 14%. Ammattiryhmien välillä työtehtävien sisältö on jakautunut siten, että kuraattorit tekevät psykologeja merkittävästi määrällisestikin enemmän yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä erityisesti opiskelijaryhmien kanssa ja kodin ja koulun yhteistyönä. Tähän ovat vaikuttaneet aiemmin psykologien vähäiset resurssit. Tästä huolimatta psykologien tehtäviä on kehitetty sisällöllisesti, joka näkyy positiivisena kasvuna ryhmien työskentelyn kanssa. Opiskeluhuoltotyön lisäksi työtehtäviin on kuulunut osallistuminen kaupungin työryhmätyöskentelyyn, esimerkiksi Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen-ryhmään sekä Lasten ja nuorten yhdenvertaisuusverkostoon. Yhteistyökumppaneiden kanssa on tehty verkostoitumis-, suunnittelu- ja kehittämistyötä esimerkiksi psykiatrianpoliklinikoiden tapaamisissa sekä Lape Uusimaan Varko-ryhmässä. 4

6 2 Lukuvuoden kehittämiskohteiden arviointi Lukuvuoden kehittämiskohteet valittiin yhteisen keskustelun pohjalta kehittämispäivässä. Valinnassa huomioitiin valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) ja maakunnallinen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset lapsen hyvinvoinnin tukena (Varko) hanke, joissa vuosina 2017 ja 2018 kehitetään oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Lisäksi valinnassa huomioitiin eri kouluasteiden opetussuunnitelmien uudistustyö, johon oli tarkoitus osallistua omalla panoksella. Tavoitteena oli, että yksikön kehittämistyö liittyy suurempiin kokonaisuuksiin, kuraattorit ja psykologit tuo osaamisensa laajemmalle käyttöön ja kehittäminen täydentää opiskelijoille, huoltajille ja oppilaitosyhteisöille tarkoitettuja kuraattori- ja psykologipalveluita. 2.1 Yksilökohtainen asiakastyö Opiskeluhuollon yhteinen asiakastyö Kuraattori- ja psykologipalvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto kehittivät Varko-hankkeen Ketterän kokeilun nimeltä Opiskeluhuollon yhteinen asiakastyö. Kokeilun tavoitteena oli, että opiskelija saa tukea oikealta taholta varhain ja hänen tilannettaan pohditaan moniammatillisesti hänen kanssaan. Kokeilusta vastasivat vastaavat kuraattorit Anna-Leena Terrihauta ja Susanne Hellström (ruotsinkieliset koulutuspalvelut) sekä ennaltaehkäisevien palveluiden palvelupäällikkö Eliisa Roine ja kouluterveydenhuollon vastaava lääkäri Tanja Eklöf. Ketterä kokeilu herätti kiinnostusta myös Porvoon ulkopuolella ja sitä esiteltiin LAPE-päivien lisäksi mm. Salute! -päivillä, koululääkäripäivillä sekä STM:n artikkelissa. Lisätietoja Kokeilun toimenpiteet sisälsivät yhteistyön suunnittelutapaamisia opiskeluhuollon työntekijöiden (kuraattori, psykologit, terveydenhoitaja ja lääkäri) kesken, asiakkaan luvalla tiedonsiirron tehostamista sekä yhteisvastaanottoja etenkin lähetteitä laadittaessa sekä sellaisissa tilanteissa, joissa opiskelija/huoltaja ei ota erikoissairaanhoidon palveluita vastaan tai palvelut ovat päättyneet. Tarkoituksena on tällöin suunnitella miten oppilaitoksessa järjestetään tuki hyvinvoinnin sekä opintojen edistymisen turvaamiseksi. Kuraattorit ja psykologit ottivat ketterän kokeilun hyvin vastaan ja toteuttivat sitä omilla alueillaan. Joissain oppilaitoksissa kokeilu käynnistyi hitaammin työntekijöiden ollessa paikalla eri aikaan tai mikäli työntekijöiden näkemys lähetekäytännöistä ei ollut aina yhtenevä. Työntekijä- ja asiakaskyselyn positiivisen palautteen myötä tämä kokeilu on vakiintunut toimintapa syksystä 2018 lähtien Asiakkaan tukeminen ryhmätilanteessa Kuraattorit ja psykologit nostivat kehittämiskohteeksi yksilöasiakkaan tukemisen kahdenkeskisten tukikäyntien lisäksi myös ryhmätilanteessa. Asiakkaan tukea suunnitellessa pyrittiin tuomaan tuki konkreettisesti siihen tilanteeseen, joka koettiin haasteellisena esim. työskentely luokassa. Päädyttiin siihen, että monipuolisten tukimuotojen suunnittelu on jatkossa tärkeää yhdessä opettajan kanssa. Tätä tukee myös opetussuunnitelmissa kuvattu yhteisopettajuusajattelu. 5

7 2.1.3 Asiakastyytyväisyyskysely Palveluita suunnitellessa pidettiin tärkeänä asiakastyytyväisyyden huomioimista. Asiaa käsiteltiin yksikössä ja päädyttiin siihen, että paperilla täytettävää kyselyä ei tehdä. Kyselyn tarkoitus tulee olla tarkoin harkittu. Vastaava kuraattori laati alustavan suunnitelman aluksi alakoululaisille suunnattuun työntekijän älypuhelimessa mobiilisovelluksella toimivaan kyselyyn, jossa mitataan asiakkaan kokemusta kuulluksi tulemisesta sekä halusta tulla uudelleen tukikäynnille. Sivistystoimen kehittämispäällikön toimesta alustava suunnitelma meni arviointiin yksityiselle palveluntuottajalle. 2.2 Yhteisöllinen työ Laaja-alaisten oppimisten teemojen hyödyntäminen yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä Tavoitteena oli, että yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä perusopetuksessa hyödynnetään soveltuvin osin opetussuunnitelman laaja-alaisen oppimisen teemoja (Ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu sekä itsestä huolehtiminen ja arjen taidot). Tarkoitus oli osallistua näitä teemoja käsittelevien oppituntien suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa. Lukuvuoden arviointikeskustelussa todettiin, että kuraattoreilla oli mahdollisuus toimia enemmän tavoitteen mukaisesti kuin psykologeilla. Lisäksi havaittiin oppilaitosten toteuttavan teemoja eri tavoin. Joissakin oppilaitoksissa opiskeluhuollon henkilöstö oli mukana laajalalaisten oppimisen teemojen ympärille rakennettujen teemapäivien ja viikkojen toteutuksessa. Esimerkiksi Hamarin koulussa kuraattori ja psykologi pitivät oppilaille oppitunteja mielenhyvinvoinnista Sosiaalisen median käyttö työvälineenä Sosiaalisen median ottaminen työvälineeksi toteutui Varko-hankkeen Ketteränä kokeiluna nimeltä Opiskeluhuolto someen. Kokeilusta vastasi psykologi Vilhelmiina Välimäki, joka toisen asteen oppilaitoksissa toimivana psykologina otti käyttöön ylläpitämänsä instagram-tilin Kokeilu esiteltiin LAPE Uusimaan Puimalassa sekä tiedotteessa. Kokeilun tavoitteena oli, että opiskelija sai tietoa opiskeluhuollon palveluista ja siellä toimivista henkilöistä myös sosiaalisen median kautta. Tarkoitus oli madaltaa opiskelijalle kynnystä hakeutua keskustelemaan kasvotusten. Samalla tehtiin yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää opiskeluhuoltotyötä, joka oli suunnattu kaikille opiskelijoille tuomalla somen kautta tietoa ajankohtaisista ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kokeilusta saatiin myönteistä asiakaspalautetta asiakaskyselyn avulla ja kokeilua on tarkoitus jatkaa työyhteisössä siten, että yhdellä työntekijällä on somevastuu ainakin ensi vuonna. Suomen- ja ruotsinkielisten kuraattori- ja psykologipalveluiden yhteisessä kehittämispäivässä käsiteltiin sosiaalisen median kanavia ja niiden käyttöä. Alustavasti mietittiin yhteistä käyttäjätiliä (esim. Facebook ja Twitter), johon voisi linkittää ajankohtaisia hyvinvoinnista kertovia aiheita. Tällaista yhteistä tiliä ei ole vielä perustettu. 6

8 2.3 Moniammatillinen yhteistyö Oman yksikön tiimit Lukuvuoden aikana muodostettiin kuraattori- ja psykologipalveluiden tiimit: alakoulu, yläkoulu ja toinen aste. Kahdesti lukuvuodessa kokoontuvissa tiimeissä työntekijät käsittelivät koulutasoon ja asiakkaiden elämänvaiheeseen kuuluvia ilmiöitä ja työmenetelmiä. Tiimejä on tarkoitus jatkaa tulevana lukuvuonna ja kehittää tiimikokousten aikatauluja ja sisältöjä Parityöskentely Perinteisesti on ajateltu, että tarvittaessa työparit muodostuvat oppilaitoksen eri ammattikuntaan kuuluvista työntekijöistä esimerkiksi kuraattorista, psykologista, terveydenhoitajasta, erityisopettajasta, opettajista ja opinto-ohjaajasta. Nämä ovatkin ensisijaiset ja luontevat työparit, mutta jatkossa voi olla työn kannalta hyödyllistä, että kuraattori ja psykologi voivat saada työparin myös omasta ammattikunnasta. Kuraattorien aluejaossa otetiin jo aiemmin huomioon alueiden maantieteellinen sijainti, joka mahdollistaa alueellisen yhteistyön ja sen, että työpariksi on mahdollista pyytää viereisen oppilaitoksen kuraattoria. Lukuvuoden aikana lisättiin hieman tällaista parityöskentelyä ja sen jatkaminen on tarkoituksenmukaista myös tulevaisuudessa. Parityö on toiminut hyvin esimerkiksi nivelvaiheessa, jossa aiemman koulun kuraattori on ohjannut asiakkaan tulevan oppilaitoksen kuraattoripalveluiden piiriin. Parityöskentely on soveltunut myös luokkien kanssa tehtävään yhteisölliseen työhön. Tästä esimerkkinä kahden kuraattorin pitämät oppitunnit mielenhyvinvoinnista Peipon koululla. Psykologien aluejakoa uudistettaessa luotiin parempi edellytys työparityöskentelyyn syksystä 2018 alkaen. Jatkossakin jokaisella psykologilla on vastuullaan omat oppilaitosyksiköt, mutta kaksi psykologia muodostavat parin. Psykologiparit voivat esimerkiksi toimia toistensa ammatillisena tukena, pitää kohdennettuja ryhmiä ja palvella yhteisiä asiakasperheitä Konsultatiivinen menetelmä Yksi psykologi oli kouluttautunut konsultatiivisen menetelmän käyttöön ja sitä oli tarkoitus kokeilla lukuvuoden aikana laajemmin. Kokeilu toteutui vain pieneltä osin työntekijän poissaolon vuoksi, mutta asiaa on tarkoitus jatkaa tulevina lukuvuosina. Konsultatiivisessa menetelmässä opettajalle tarjotaan mahdollisuutta konsultaatiojaksoon, jonka avulla opettaja voi kehittää omia valmiuksiaan toimia haasteellisessa opiskelija- ja ryhmätilanteessa Yhteistyö muiden tahojen kanssa Kuraattorit ja psykologit tekivät yhteistyötä muiden lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Tätä yhteistyötä toteutettiin sekä asiakastyössä että palveluita suunniteltaessa. Kaupungin sisällä yhteistyökumppaneita olivat esimerkiksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, nuorisopalvelut ja sosiaalitoimen eri palvelut. Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat myös alueella toimivat psykiatrian poliklinikat lapsista aikuisiin. HUS/Hyks organisaatiomuutosten myötä nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa yhteistyö alkoi tavallaan uudelleen ja se näkyi mm. yhteisinä tapaamisina, läheteohjeina sekä tulevana lukuvuonna poliklinikan tarjoamana luentosarjana. 7

9 2.4 Työhyvinvointi Lukuvuoden aikana työnohjaus toteutui kummallakin ammattiryhmällä ryhmämuotoisena 10 kertaa. Lisäksi yksittäisissä kuormittavissa tilanteissa oli työntekijällä mahdollisuus saada palvelua työterveyshuollosta. Syksyllä 2017 järjestettiin koko yksikön työyhteisövalmennusta kahtena iltapäivänä. Lukuvuoden aikana henkilöstöllä oli sairaspoissaoloja, joihin ei palkattu sijaisia. Tiedostettava on, että tällaisessa tilanteessa saattaa muille työntekijöille syntyä kohtuutonta kuormitusta poissaolevan työntekijän asiakkuuksien ohjautuessa heille omien työtehtävien lisäksi. Tähän on syytä kiinnittää huomiota ja luoda toimintamalli vastaisuuden varalle. Työhyvinvointitapahtumat pidettiin perinteisesti yhdessä ruotsinkielisten kuraattori- ja psykologipalveluiden kanssa. Yksi vuoden 2017 henkilöstökyselyn pohjalta laadittu toimenpide-ehdotus oli esitys määrärahasta talousarvioon työpisteiden välttämättömien muutosten tekemiseksi työhyvinvoinnin ja ergonomian parantamiseksi. Tämä ei toteutunut vuoden 2018 talousarvioissa. Työtilakartoitus tehtiin työntekijöiden toimesta keväällä 2018 ja se annettiin tiedoksi esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Kuraattori- ja psykologipalveluiden työsuojelupari teki pieniä hankintoja talousarvion puitteissa sekä laati esityksiä oppilaitosten rehtoreille niissä olevien työtilojen parantamiseksi. Oppilaitoksissa olevien työtilojen yleisimmät puutteet koskivat työhuoneiden puutteellista äänieristystä sekä sisäilmaa. 2.5 Kehittämiskohteiden ulkopuolelta Lukuvuosisuunnitelmaan kirjattujen kehittämiskohteiden lisäksi Kuraattori- ja psykologipalveluissa jatkettiin yksikön toimintamallien kehittämistä. Yhdessä laadittu ja onnistunut tuotos oli lokakuussa 2017 valmistunut Kuraattori- ja psykologipalveluiden käsikirja, johon on koottu kuraattorien, psykologien ja yksikön yhteisiä toimintatapoja. Käsikirja toimii ohjeena kaikille työntekijöille ja sillä on suuri merkitys uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Lisäksi kuraattorit laativat mallin sosiaalisesta selvityksestä ja lausuntopohjan. Vastaava psykologi viimeisteli aikaisemmin toimineen Huolenpito- ja hyvinvointitiimin aloittaman Porvoon kaupungin oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman pohjan. Suunnitelma pitää sisällään yhteisiä kaikkia oppilaitoksia koskevia osuuksia ja lisäksi siihen on kirjattu mitä kunkin oppilaitoksen kuuluu lisäksi täydentää. Oppilaitoskohtaisesta opiskeluhuoltosuunnitelmasta vastaa oppilaitoksen rehtori. Varko-ryhmän Ketteränä kokeiluna käynnistyi keväällä 2018 ZempPari-toiminnan kokeilu. Zemp- Pari on MLL kehittämää uudenlaista yhteistyötä koululaisten tukitoiminnaksi. Kokeilussa toisen asteen oppilaitosten opiskelijat koulutetaan opinnoissaan kavereiksi nuoremmilleen. Mukana työryhmässä on edustajat Linnankosken lukiosta, Edupolista, Point Collegesta ja Keskuskoulusta sekä kuraattorit Saija Heikkinen ja Christel Klemets. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa ja vuoden 2017 toteutumisraportissa on kirjattu laajasti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Monessa toimenpiteessä on mainittu yhteys oppilaitoksiin ja opiskeluhuoltoon. Huomion arvoista on opiskeluhuollon laaja 8

10 osaaminen ja asiakkaiden tarpeet. Kuraattorit ja psykologit sekä muu opiskeluhuolto tekevät mielenhyvinvointia edistävää työtä opiskelijoiden parissa heidän arkiympäristössään. Opiskelijoiden yksilökohtaisten tapaamisten rinnalla pidettiin lukuvuonna suomenkielisissä yläkouluissa ja 2. asteella yhteensä kolme Maestro-stressinhallintaryhmää ja alakouluissa yhteensä kolme eroperheiden lapsille suunnattua ryhmää sekä lukuisia sosiaalisia- ja tunnetaitoja edistäviä ryhmiä. Kuraattorien ja psykologien keskeinen tehtävä on edistää opiskelijan oppimista, ja oppiminen käsitetään hyvin laajana kokonaisuutena. Kehittyvä lapsi, nuori ja vielä aikuinenkin saattaa tarvita apua tiedolliseen oppimiseen sekä tukea sosiaalisten- ja arjenhallintataitojen harjoitteluun ja tunne-elämään. 9