Määräyksellä toteutetaan sääntelyn keventämistä lentoesteen pystyttäjälle turvallisuustasosta. Perustelumuistio

Transkriptio

1 KOMMENTTIKOOSTE 1(13) Perustelumuistion liite AGA M3-14 Kohta Kommentti Lausunnon antaja Trafi Perustelumuistio Perustelumuistiossa todetaan Määräys keventää sääntelyn asiakkaalle aiheuttamaa työtaakkaa sekä Määräyksen tavoitteena on lisäksi vapauttaa n resursseja. Finavian osalta määräyksellä arvioidaan olevan sen työtehtäviä lisäävä vaikutus. Finavia Oyj Määräyksellä toteutetaan sääntelyn keventämistä lentoesteen pystyttäjälle turvallisuustasosta tinkimättä. Keventävä vaikutus kohdistuu esteen asettajaan. Finavia pitää tärkeänä, että asian valmistelun yhteydessä on selvitetty ja todettu, että määräyksellä ei osoiteta, eikä voitaisikaan osoittaa julkisia hallintotehtäviä yksityisen hoidettavaksi. Määräysehdotuksella ei siirretä julkista valtaa yksityiselle yhtiölle. Määräysehdotus toteuttaa ilmailulain 158 :n 4. momentin mahdollistaman esteen luvanvaraisuudesta vapauttamisen. Lentoesteen asettajan tulee selvittää lupavelvoite ja lentoesteen vaikutukset ilmaliikennepalvelujen tarjoajan lentoestelausunnon avulla. Tekstin voi ymmärtää (väärin) niin, että lausunto tulisi hakea jatkossa myös sellaiselle esteelle, jonka lentoesteluvan tarvetta ei tarvitse tällä hetkellä Ilmailulain 158 :n 2 momentin mukaisesti hakea, esim. 15m este 30km lentoasemasta. Määräysluonnos ei ota kantaa miten arvioidaan sijaitseeko este merialueella (ref. Ilmailulain muutos 61/2016 / vaatimus Rajavartiolaitoksen lausunnosta merialueelle sijoitettavien tuulivoimaloiden osalta) eikä asiaa ole huomioitu perusteissa, milloin lentoestelupaa ei tarvita. Määräyksen kohta muotoillaan uudelleen: Mikäli ilmailulain 158 :n 2 momentin ehdot täyttyvät asetettavan esteen osalta ja lentoestelupa edellytetään, tulee lentoesteen asettajan selvittää lentoesteen vaikutukset ilmaliikennepalvelujen tarjoajan lentoestelausunnon avulla. Ilmailulain 158 :n 5 momentissa on todettu: Merialueelle sijoittuvan tuulivoimalan osalta tarvitaan rajavartiolaitoksen lausunto -> hakijan tulee hakea ja liittää kyseinen lausunto hakemukseen. Trafin lentoesteluvan hakuohjeita päivitetään vastaamaan tätä.

2 2(13) Lisäksi määräyksen käyttöönotto edellyttää mm. kevytlentopaikkojen sekä varalaskupaikkojen sijaintitietojen siirtämisestä sopimista Trafin ja Finavian kesken sekä mm. esteiden merkitsemisestä lausunnossa annettavista yksityiskohdista sopimista. Trafi toimittaa Finavialle mittapistetiedot ao. lentopaikoista. Nykyinen merkitsemiskäytäntö kirjataan Finavialle ohjeeksi. Määräysluonnoksen tarkoituksena on vapauttaa lentoesteen asettaja velvoitteesta hakea lentoesteelle lupa niissä tilanteissa, joissa lentoesteellä ei ole vaikutusta lentoturvallisuuteen. Tässä AGA M3-14 määräysluonnoksessanne kohdassa 2. kuvataan ne edellytykset joiden täyttyessä lentoestelupaa ei tarvittaisi ja siis lentoturvallisuus ei määräyksen mukaan vaarantuisi. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että maassamme toimivat HEMS-helikopterit ja muut viranomaisilma-alukset toimivat normaalitoiminnassaankin matalalla ja suorittavat lentoonlähtoja ja laskuja ennalta tuntemattomiin paikkoihin ja suorittavat etsintä- ja pelastuslentoja matalalla. Näistä toiminnoista valtaosa tapahtuu juuri niillä alueilla, joihin lentoestelupaa ei määräysluonnoksen mukaan tarvitsisi hakea. Näilläkin alueilla tulee kuitenkin huomioida lentoturvallisuus. HEMS-toiminnassa yhden suurimmista riskeistä muodostaa juuri mastot, antennit ja muut vastaavat esteet, jotka pahimmillaan ovat jopa valaisemattomia. Norjassa 2014 sattuneen HEMS-onnettomuuden jälkeen onnettomuustutkinnassa on nimenomaan pyydetty viran- FinnHEMS Määräys ei heikennä turvallisuustilannetta nykytilanteesta. Lentoturvallisuuteen vaikuttavat lentoesteiden merkitsemissäädökset on esitetty muissa ilmailumääräyksissä (esimerkiksi AGA M3-6 Lentoesterajoitukset ja lentoesteiden merkitseminen). - Ei toimenpiteitä

3 3(13) omaisia kiinnittämään huomiota lentoesteiden merkintään, niiden sijaintitietojen koottuun hallinnointiin ja niiden saamisesta elektronisiin ilma-alusten estetietokantoihin. Tänä päivänä HEMS-operaattorit myös raportoivat Trafiin pimeistä mastoista ja ongelmaksi on koettu mm. se ettei kukaan tunnu seuraavan tuleeko vikaantuneet valot korjattua. FinnHEMS ei voi hyväksyä heikennyksiä nykyiseen lentoturvatasoon tässä asiassa ja edellyttää pikemminkin parannuksia ja kehitystyötä yhdessä Trafin ja muiden viranomaisten kanssa. Esitämmekin, että arvioisitte määräysluonnoksen mahdolliset vaikutukset lääkintä- ja pelastuslentotoiminnan lentoturvallisuuden kannalta uusiksi ja pohtisitte, onko esittämänne määräysluonnos omiaan jarruttamaan Norjan onnettomuustutkinnassa esitettyjä parannusehdotuksia ja niiden toteuttamista tulevaisuudessa myös Suomen ilmailussa eri viranomaisten kesken. Suomen Ilmailuliitto esittää, että määräyshankkeessa huomioidaan myös vaikutukset sellaisiin kevytlentopaikkoihin, joita ei ole virallisesti hyväksytty eikä niitä ole listattu esimerkiksi AIP:aan. Suomen Ilmailuliitto katsoo, että mahdollisilla lentoesteillä on vaikutusta lentoturvallisuuteen myös näillä hyväksymättömillä lentopaikoilla. Hyväksymättömät lentopaikat tulisi listata ja julkaista palveluntarjoajan toimesta. Samalla varmistutaan, siitä että Suomen ilmailuliitto ry Määräys ei heikennä turvallisuustilannetta nykytilasta. Epävirallisilla lentopaikoilla toimitaan ilma-aluksen päällikön vastuulla maanomistajan luvalla. Viralliset kevytlentopaikat tullaan ottamaan huomioon lentoestelausunnon valmistelussa. Hyväksymättömien lentopaikkojen tulee hakea lentopaikalleen hyväksyntää, jolloin ne

4 4(13) Kohta 2 D palveluntarjoajan lentoestelausunnossa on huomioitu em. kevytlentopaikat. Mistä virallisesta lähteestä esteen pystyttäjä löytää kevytlentopaikat ja niiden mittapisteen, näitähän ei ilmailukarttoihin ole saatu vieläkään näkyviin? Mika Ruutiainen voidaan ottaa ja otetaan huomioon estetarkastelussa. - Ei toimenpiteitä Tällaista lähdettä ei ole tällä hetkellä julkaistu. Selvitetään julkaisumahdollisuutta Trafin nettisivulle ja AIP:ssä. Kohdat 1 ja 2 Ehdotan Trafin vaatimaan Finaviaa muuttamaan käytäntöä ilmoittaa kartoilla kevytlentopaikat. Samoin voisi ilmoittaa eaip:sa kaikki hyväksytyt kevytlentopaikat. Ilmailulain momentti määrittelee tarkasti, milloin lentoesteen asettajan on haettava lupa. Lupatarpeen tultua todetuksi lentoesteen asettajan on haettava ilmaliikennepalvelun tarjoajan lausunto liitteeksi lupahakemukseen. AGA M3-14 määräysluonnoksessa määrätään lentoesteen asettajalle lakia suurempia velvoitteita kohdassa 2 seuraavasti: Lentoesteen asettajan tulee selvittää lupavelvoite ja lentoesteen vaikutukset ilmaliikennepalvelujen tarjoajan lentoestelausunnon avulla. Mika Taipalus Määräyksen kohta muotoillaan uudelleen: Mikäli ilmailulain 158 :n 2 momentin ehdot täyttyvät asetettavan esteen osalta ja lentoestelupa edellytetään, tulee lentoesteen asettajan selvittää lentoesteen vaikutukset ilmaliikennepalvelujen tarjoajan lentoestelausunnon avulla. on laajentamassa alempiasteisella säädöksellä laissa määrättyä sovellusalaa. Lakihierarkiassa tämä ei ole mahdollista. Lausunto tulee hakea jos lain edellytys lentoesteluvasta täyttyy, soveltamisalaa ei laajenneta. Ilmailumääräyksen olisi lisättävä kohta, jossa lentoestelupatarpeen toteaminen myös itse on mahdollista. Tällöin määräysteksti vastaisi perustelumuistiota. Muokataan määräyskohtaa, ks. yllä.

5 5(13) Lupavelvoitteesta vapauttaminen on myös viranomaispäätös ja määräysehdotuksella ollaan siirtämässä sellaista päätösvaltaa kaupallisin periaattein toimivalle valtion kokonaan omistamalle yhtiölle, jolla se voi vaikuttaa yksityisten kilpailijoidensa toimintaa heikentävästi. Finavia Oyj voi priorisoida omia lentoasemiaan lentoesteistä aiheutuvien menetelmä- ja julkaisumuutosten suunnittelussa tai vapauttaa omien lentoasemiensa lähellä lentoesteiden asettajia lupavaatimuksista ja esittää lentoestelupaa haettavaksi toisaalla. Lentoestelupa on suomalainen käytäntö, josta pitäisi luopua kokonaan. Nyt monimutkainen lausunto- ja lupamenettely toimii lentoturvallisuuden vastaisesti, kun esteitä asettavat epäselvissä tapauksissa mieluimmin toteavat, ettei lentoestelupaprosessiin ole tarvetta. Tällöin myös ilmoitus rakenteesta jää tekemättä ja lentoesterekisterin lentoestelausuntohakemuksien tietoihin perustuva kattavuus, etenkin uusia ilmailumuotoja, kuten RPAS ja maan kattava ambulanssihelikopteritoiminta, on puutteellinen. Ilmailulaki on lentoestepykälän osalta epäonnistunut ja on useissa tapauksissa, mm. varalaskupaikkojen osalta, käytännön tilanteissa arkiajattelun vastainen eikä vastaa tarkoitustaan. Ilmailulaki säätää milloin lupaa on haettava. Esterajoituspinnat ovat kaikille lentopaikoille yhtenevät lentopaikan tyypin mukaan. Tällä hetkellä kaikki lentomenetelmät Suomessa on Finavian tekemiä, jolloin Finavialla on myös tieto suoja-alueiden sijainneista esteisiin nähden lentoestelausuntoa muodostaessaan. Määräysehdotus edesauttaa esteen vaikutusten selvittämistä lupaprosessin yksinkertaistuessa. Lainsäädäntöasia, ei koske tätä määräysehdotusta. Lentoesteiden asettamiset tulisi käsitellä lentoestelausunnon perusteella normaaleina rakennuslupa-asioina, jolloin kiinteistöjen omistajien oikeudet käyttää omaisuuttaan voisivat

6 6(13) Kohta 2 d Kohta 2 f toteutua paremmin ja lentoliikenteen järjestämisestä aiheutuvat rajoitteet voisivat tulla paremmin yhteen sovitetuiksi muun pystysuuntaisen tilankäytön tarpeiden kanssa. Kevytlentopaikan saa perustaa omalla ilmoituksella. Kevytlentopaikan perustaminen aiheuttaa kuitenkin ilmailulain ja esitetyn määräyksen nojalla 12 ja 6 km etäisyydelle lentopaikasta ulottuvan lentoestelupatarpeentarkastelualueen ja lisäkustannuksia tavanomaiselle rakentamiselle, esimerkiksi pientuulivoimalle, jonka niin ikään muutoin saisi usein rakentaa vain tekemällä ilmoituksen rakennuslupaviranomaiselle. 500 metriä pitkä kevytlentopaikan kiitotie aiheuttaa 550 hehtaarin alueelle lausuntotarpeen kaikille 10 metriä korkeille rakenteille. On epätarkoituksenmukaista, että tyypillisesti harrastetoiminnassa käytetty kevytlentopaikka voi pelkällä ilmoituksella aiheuttaa lähistöllä sijaitseville kiinteistöille, yritystoiminnalle ja elinkeinoille yhteensä ehkä tuhansiin euroihin kohoavat lausunto- ja lupakustannukset. Kevytlentopaikkojen pitäjät pitäisi velvoittaa itse valvomaan lentoesteitä ja tarvittaessa neuvottelemaan turvallisuuteen vaikuttavan lentoesteen asettajan kanssa. Helikopterilentopaikan 2 km läheisyyttä ei ole määritelty ilmailulaissa 864/2014 ja sen 158 :ssä, jolloin alle 60 metristen lentoesteiden asettajat on laissa vapautettu velvollisuudesta hakea lentoestelupaa, vaikka lentoeste joissain tapauksissa voisi läpäistä ao. helikopterilentopaikan lentoesterajoituspinnat. Perustelumuistion selostuksesta voi ajatella Trafin tarkoitta- Lausunto ei koske tätä määräysehdotusta. Ilmoitusmenettelyllä perustettu kevytlentopaikka on virallinen lentopaikka. Lentopaikan lentoturvallisuutta valvotaan ja turvataan kuten muitakin lentopaikkoja. Kevytrakenteiset ilma-alukset ovat myös alttiimpia tuulivoimaloiden aiheuttamille pyörrevaikutuksille, joten AGA M1-1 määräyksessä esitetyistä esterajoituspinnoista ei ole syytä poiketa pienempään suuntaan. Lentoesteiden käsittely lupaprosessin mukaisesti varmistaa yhdenvertaisen kohtelun pienten ja suurten lentopaikkojen suhteen. Helikopterilentopaikat kuuluvat ilmailulain 158 :n 2 momentin lentopaikkoihin.

7 7(13) Kohta 3 van lentopaikoilla myös helikopterilentopaikkoja, mutta ilmailulaki ei esitä vastaavia yksityiskohtaisia lupaa edellyttäviä vaatimuksia, jotka viittaisivat ilmailulaissa lentopaikkojen tarkoittavan myös yksinomaan helikopterien käyttöön tarkoitettuja lentopaikkoja. Helikopterilentopaikan 2 km läheisyys on ainostaan lentoestelausuntojen antajaa koskeva määräyskohta, eikä se velvoite ketään hakemaan lausuntoa esimerkiksi sairaaloiden välittömään läheisyyteen rakennettaville alle 60 metriä korkeille uusille esteille. Lentoestelausuntojen ja -ilmoitusten perusteella syntyvän lentoesterekisterin ylläpitäjälle ja ilmaliikennepalvelun tarjoajalle ei anneta mitään velvoitteita vaan syntyy vaikutelma, että ilmailun turvallisuudesta Suomessa vastaava taho siirtää omaan tehtäväänsä kohdistuvien kansainvälisesti velvoittavien ilmailunormien toteuttamisvastuun kokonaan ulkopuolisille, vaikka heillä ei ole tehtävän edellyttämiä resursseja ja tämän määräyshankkeen avulla myös ilmailuviranomaisen resursseja on ao. tehtävissä tarkoitus vähentää. Liikenne- ja viestintäministerö, Finavia Oyj ja Trafi ovat kesällä 2011 sopineet lausuntoperiaatteista, tavoitteena mm. tuulivoimarakentamisen helpottaminen, joiden päivätyssä ja asianomaisten tahojen hyväksymässä käyttöönottosuunnitelmassa todetaan: Käytännön toiminnan kannalta selvä raja on kuitenkin oltava, asiakkaiden tasavertainen kohtelu vaarantuu, mikäli jokainen kohde tutkitaan erikseen. Myöskään käytettävissä ole- Määräysehdotuksella ei siirretä julkista valtaa yksityiselle yhtiölle. Määräysehdotus toteuttaa ilmailulain 158 :n 4. momentin mahdollistaman esteen luvanvaraisuudesta vapauttamisen. Asiakkaan tasapuolinen kohtelu varmistetaan sillä, että asiakkaan on aina mahdollista hakea lupaa Trafilta, jos ei ole tyytyväinen lausuntoon.

8 8(13) vat resurssit eivät mahdollista jokaisen kohteen syvällistä tutkimista. Määräyshankepäätöksen AGA M3-14 taustalla ovat perustelumuistion mukaan myös Trafin tarpeet suunnata resurssejaan toisin ja pois lentoestelupien käsittelystä, vaikka Finavia on ilmoittanut, ettei sillä ole mahdollisuuksia käsitellä lentoestelausuntoja yksityiskohtaisesti. Liikenne- ja viestintäministeriöstä saamieni tietojen mukaan Trafi ja Finavia ovat voimakkaasti myötävaikuttaneet ilmailulain 158 sisältöön, mutta lain toimeenpanon edellyttämiä resursseja ei silti ole olemassa tai tarkoitus hankkia. Finavian päivitetty sivu lentoesteistä toteaa seuraavaa: Finavia on noudattanut lentoestelausunnossaan esteiden korkeuksien rajoittamista sovittujen periaatteiden mukaisesti. Trafi on myöntänyt lentoestelupia, joissa mainittuja korkeusrajoituksia ei ole huomioitu. Finavian sivujen mukaan kesällä 2011 sovitut lausuntoperiaatteet ovat yhä käytössä. Ilmailulaki 864/2014, 158 :n muutoksin on Trafin, Finavian ja ministeriön asiantuntijoiden esitysten mukainen ja velvoittaa ministeriötä, viranomaista lupien myöntäjänä ja laissa määritettyä ilmaliikennepalveluiden tarjoajaa lausuntojen antajana noudattamaan sitä. Lentoesteiden asettajien tasapuolisen kohtelun pitää perustua lakiin, eikä sellaisiin heikennettyihin käytäntöihin, joita vastuutahot keskenään resurssien puuttuessa sopivat. Lentoesteen asettajilla on oikeus saada asiansa käsitellyksi tarkoituksenmukaisesti, kun prosessi laissa säädettyjen ehtojen täyttyessä käynnistetään. Miten Trafi tulee varmistamaan, ettei Finavia

9 9(13) määräyksen AGA M3-14 tultua voimaan noudata lausunnoissaan joitakin muita sen omaan liiketoimintaan ja resursseihin sovitettuja periaatteita, kuin ilmailulakia tai vuoden 2011 lausuntoperiaatteita, ja tuleeko Trafi, LVM ja Finavia uudistamaan lausuntoperiaatteet vastaamaan AGA M3-14 määräyksessä asetettuja vaatimuksia? Trafi valvoo Finavian toimintaa auditoinnein, tarkastuksin, seuraamalla lentoturvallisuusilmoituksia ja raportteja sekä muita ilmoituksia. Lausuntoperiaatteet säilyvät ennallaan määräysehdotuksessa. Finavian tiedotuksesta voi ymmärtää, että Trafi on sitä itseään suopeampi esteiden asettajien suunnitelmille eikä Trafi noudata sovittuja ns. periaatteita, vaan yhteensovittaa lentoliikenteen ja lentoesteiden asettajien tarpeita, vaikka tämä tehtävä kuuluisi luonnostaan julkiselle osakeyhtiölle, jonka lentoasemaliiketoiminnan menestys on riippuvainen lentoasemapaikkakuntien elinvoimasta ja kaikinpuolisesta vireydestä myös siitä elinkeinojen aktiivisuudesta, jonka sivutuotteena syntyy tarpeita pystyttää lentoesteitä. Oma kokemukseni lentoesteasiakkaana on, että Finavia toimii virkakieltä myöten kuin viranomainen ja Trafi kuin asiakastyytyväisyttä tavoitteleva yritys. Rooliepäselvyydet ja vastuusuhteet eivät selkene ehdotetun ilmailumääräyksen avulla. Määräyksessä ja perustelumuistiossa ei oteta lainkaan huomioon, että neuvonnalla ja kouluttamalla lentopaikkakuntien maankäyttöviranomaisia sekä lainsäädäntöä kehittämällä suuresta määrästä turhia lentoestelausuntoja voitaisiin luopua ja niitä seuraavia lupaprosesseja ei lainkaan syntyisi. Samalla Finavia Oyj:n lentoestelausunnoilla keräämät maksutulot Neuvontaa ja tiedotusta voidaan näiltä osin kehittää.

10 10(13) toki pienenisivät. Yksi AGA M3-14 määräyksen toimeenpanon seuraus onkin, että Finavian maksutulot estelausunnoista voivat kasvaa vapaasti, ilman Liikenteen turvallisuusvirastolle aiheutuvia kustannuksia. Määräysluonnoksessa ja perustelumuistiossa ei tehdä selvää jakoa lentoturvallisuuteen vaikuttavien, ICAO ANNEX 14:sta ja vastaavissa kansallisissa määräyksissä määriteltyjä lentoesteiden rajoituspintoja läpäisevien esteiden ja lentoliikenteen sujuvuuteen vaikuttavien esteiden välille. Viimeksi mainitut lentoesteet läpäisisivät suojauspintoja, jotka on syntyneet joustavien suunnittelukriteerien käytön ja lento-operaatioiden ilmatilan käytölle asettamien vaatimusten seurauksena, kun lentoturvallisuuden vuoksi asetetut lentoesterajoitukset ovat taas lain vaatimia, kunnat noudattavat niitä maankäytön lupia antaessaan ja niistä on usein mahdotonta poiketa. Maanomistajan oikeudet ja lentopaikan rakentamiselle luvan saaneen velvollisuudet esimerkiksi pakkolunastusta koskien eroavat merkittävästi, onko kyse lentoturvallisuuden vaiko ilmaliikenteen sujuvuuden vuoksi rajoitetusta rakentamisesta. Edellä kuvattu ero olisi tuotava mukaan määräykseen AGA M3-14. Esitän, että luopuu määräyshankkeesta AGA M3-14 ja aloittaa ilmailulain 158 :n ja sen nojalla toimeenpannun lentoestekäytännön kokonaisuudistuksen. Finavia oyj:n maksu perustuu tehtyyn lentoestelausuntoon. Määräyksellä ei ole vaikutusta maanomistajan oikeuksiin. Määräyksellä toteutetaan sääntelyn keventämistä lentoesteen pystyttäjälle turvallisuustasosta tinkimättä. Ilmailulain muuttaminen ei kuulu tähän määräyshankkeeseen.

11 11(13) Sotilasilmailun viranomaisyksikkö ei näe estettä määräyksen päivittämiselle. Lausunto on koordinoitu Ilmavoimien esikunnan operatiivisen osaston kanssa. Sotilasilmailun viranomaisyksikkö -

12 12(13)

13 13(13)