ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M1-1

Transkriptio

1 ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M PL 50, VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0) , Fax 358 (0) LENTOKONEILLE TARKOITETTUJEN MAALENTOPAIKKOJEN RAKENTAMINEN JA PITÄMINEN Tätä määräystä sovelletaan siviili-ilmailuun käytettävien maalentopaikkojen rakentamiseen ja pitoon. Lentopaikoista, jotka on tarkoitettu yksinomaan helikoptereita varten tai muuhun erityislaatuiseen ilmailuun samoin kuin lentopaikkoina käytettävistä vesialueista määrätään erikseen. Valtion lentopaikoista on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty. Tämä määräys on annettu ilmailulain (595/64) 6 luvun ja ilmailuasetuksen (525/68) 6 luvun nojalla (ilmailuhallituksen päätös no 356/01/85). Lentokentälle ja sen ympäristölle asetettavat vaatimukset perustuvat kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) maaliskuussa 1983 julkaiseman Annex 14 ohjeisiin ja suosituksiin. Tämä määräys tulee voimaan ja se korvaa liikenneministeriön lentopaikkojen rakentamisesta ja pidosta antaman päätöksen. Sisällysluettelo sivu Sisällysluettelo Käsitteitä ja määritelmiä Yleisiä määräyksiä Lentopaikan rakentamista koskevan luvan hakeminen Lentopaikan pitoa koskevan luvan hakeminen Lentopaikan nimi Lentopaikkaa ja sen ympäristöalueita koskevat yleiset määräykset Lentopaikan päällikkö Lentopaikan tarkastukset ja eräät selvitykset Erinäiset määräykset...4 Liitteet 1.Lentokentälle ja sen ympäristölle asetettavat vaatimukset (taulukko) 2.Lentokentän periaatepiirros 3.Lentokenttä esterajoitusalueineen 1 KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ ILL / Lentopaikka on maa-alue, joka on järjestetty pysyvästi käytettäväksi ilma-alusten lentoonlähtöön ja laskuun. 1.2 Lentopaikka käsittää lentokenttäalueen ja sillä olevan lentokentän sekä lentopaikkaa palvelevat rakennelmat, laitokset ja laitteet. 1.3 Lentokenttäalue on se yhtenäinen, rajoiltaan määrätty alue, joka lentopaikan toimintaa varten on sen pitäjän hallinnassa. 1.4 Lentokentällä tarkoitetaan tässä määräyksessä lentokenttäalueella olevia kiitoteitä, yhdysteitä, asema- ja seisontatasoja sekä muita ilmaliikennettä palvelevia maarakenteita. 2 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 2.1 Lupaa lentopaikan rakentamiseen sekä pitoon on haettava kirjallisesti ilmailuhallitukselta. Hakemukseen on liitettävä jäljempänä kohdissa 3. ja 4. mainitut selvitykset. Virkatodistusta, peruskartan lehteä sekä viranomaisen antamaa otetta lukuunottamatta selvitykset on toimitettava kolmena sarjana. 2.2 Lentopaikka saadaan ottaa käyttöön vasta sen jälkeen, kun hakijalle on myönnetty lupa lentopaikan pitoon ja lentopaikka on jäljempänä kohdassa

2 2/9 AGA M1-1, tarkoitetussa käyttöönottotarkastuksessa hyväksytty. 2.3 Hakijan on lisäksi huolehdittava lentopaikan rakentamiseen ja pitoon mahdollisesti liittyvistä rakennus- ja muun lainsäädännön edellyttämistä luvista ja muista toimenpiteistä. 3 LENTOPAIKAN RAKENTAMISTA KOSKEVAN LUVAN HAKEMINEN 3.1. Lentopaikan rakentamista koskevan lupahakemuksen yhteydessä on esitettävä: a) hakijan nimi, kotipaikka ja postiosoite, sekä hakijaa koskeva virkatodistus tai, milloin hakijana on yhteisö, sitä koskeva ote asianomaisesta julkisesta rekisteristä, taikka muu vastaava selvitys hakijasta; b) hakijan ehdotus lentopaikan nimeksi; c) selostus aiotun lentopaikan sijainnista sekä peruskartan, tai ellei sellaista ole, muun vastaavan kartan lehti, jolle lentopaikka on merkitty; d) lentokenttäaluetta koskeva ote maarekisteristä tai muusta vastaavasta rekisteristä; e) ote julkisesta rekisteristä, josta käy ilmi sen maa-alueen omistaja, jolle lentopaikka aiotaan rakentaa; f) vuokrasopimus, omistajan kirjallinen suostumus tai muu vastaava selvitys hakijan oikeudesta maa-alueen käyttöön lentopaikkana; g) elokuun 27. päivänä 1965 annetun terveydenhoitolain (469/65) 6. luvun mukainen terveydenhoitolautakunnan myöntämä lentopaikan sijoituspaikkalupa; h) lentopaikkaa koskeva yleissuunnitelmaselostus ja -piirustus, josta käyvät ilmi rakennettavaksi aiotut kiitotiet, kiitoalueet ja muut maarakenteet, rakennusten ja laitteiden sijainti, tulotie- ja muut liikennejärjestelyt sekä muut näihin verrattavat seikat, piirrettynä mittakaavaan, joka on riittävä sanottujen seikkojen selvittämiseksi; i) selvitys lentopaikan läheisyydessä olevista lentoesteistä mukaanlukien sektorit ja siirtymäpinnat; j) tämän määräyksen liitteessä 1. tarkoitetut tiedot lentopaikan osalta; k) riittäväksi katsottava selvitys rakennettavan alueen maapohjan laadusta sekä kiitotien pinnan laadusta ja kantavuudesta; l) ilmoitus siitä, onko aiottu lentopaikka tarkoitettu ainoastaan hakijan tai muun yksityiseen käyttöön vai yleiseen käyttöön, sekä ilmoitus siitä, millä mahdollisilla ehdoilla lentopaikka on muiden, kuin luvan saajan käytettävissä; m) ilmoitus siitä, kuinka laajaksi ja minkä laatuiseksi hakija arvioi lentoliikenteen lentopaikalla muodostuvan sekä siitä, onko lentopaikka tarkoitettu lyhytaikaiseen vaiko pysyvään käyttöön. Milloin erityistä syytä on, ilmailuhallitus voi vaatia edellä mainittujen lisäksi muitakin tarpeellisiksi katsomiaan selvityksiä. 4 LENTOPAIKAN PITOA KOSKEVAN LUVAN HAKEMINEN 4.1 Lentopaikan pitoa koskevan lupahakemuksen yhteydessä on esitettävä: a) edellä kohdan 3.1. a) - m) -kohdissa mainittuja seikkoja vastaava selvitys, ellei sitä hakijan osalta ole aikaisemmin esitetty tai milloin nämä seikat poikkeavat siitä, mitä rakentamislupaa koskevassa hakemuksessa on esitetty, poikkeavuuksien osalta uusi selvitys; b) mikäli hakemus koskee yleiseen käyttöön tarkoitettua lentopaikkaa, ilmoitus kohdan 7.1. mukaisesti lentopaikan päälliköksi nimettävästä henkilöstä sekä selvitys tämän suostumuksesta ja kelpoisuudesta tehtäväänsä; c) selvitys siitä, millä tavoin lentopaikan kunnossapito järjestetään; d) selvitys mahdollisesti annettavasta lennonvarmistus- ja muusta palvelusta ja sen järjestämisestä samoin kuin toiminta-ajoista kunkin palvelutoiminnan osalta; e) selvitys siitä, miten palo- ja pelastuspalvelu lentopaikalla on järjestetty; f) selvitys siitä, minkälaisin lennonvarmistusta palvelevin laittein lentopaikka on varustettu tai aiotaan varustaa; g) ehdotus lentopaikan liikennejärjestelyiksi sekä ilma- että maaliikenteen osalta; h) selvitys niiden henkilöiden kelpoisuudesta tehtäväänsä, jotka huolehtivat lentopaikasta ja sen laitteista sekä annettavasta palvelusta; i) ilmoitus siitä, aiotaanko lentopaikkaa käyttäviltä ryhtyä perimään liikennöimis- tai muita lentopaikan käyttämisestä kannettavia maksuja ja ilmoitus tällaisten maksujen suuruudesta. Milloin erityistä syytä on, ilmailuhallitus voi vaatia edellä mainittujen lisäksi muitakin tarpeellisiksi katsomiaan selvityksiä.

3 5 LENTOPAIKAN NIMI 5.1 Ilmailuhallitus vahvistaa lentopaikan pitoon myönnettävän luvan yhteydessä lentopaikan nimen, jota voidaan muuttaa, mikäli syytä siihen on. Nimeä vahvistettaessa otetaan huomioon hakijan ehdotus, ellei siitä mitä alla on sanottu, muuta johdu. Lentopaikan nimen on selvästi poikettava muiden lentopaikkojen nimistä, eikä se saa olla sellainen, joka on omiaan antamaan väärän tai harhaanjohtavan käsityksen lentopaikasta, eikä myöskään sellainen, jonka käytöstä saattaa aiheutua sekaannusta. 6 LENTOPAIKKAA JA SEN YMPÄRIS- TÖALUEITA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 6.1 Lentopaikat ryhmitellään mittojensa perusteella luokkiin 1-4. Eri luokkien lentopaikoille asetetut vaatimukset käyvät ilmi määräyksen liitteistä. Lentoliikenteen turvaamiseksi on myös lentopaikan ympäristöalueiden täytettävä liitteissä mainitut, asianomaisen luokan lentopaikkaan liittyvät vaatimukset. 6.2 Kun ilmailuhallitus myöntää luvan lentopaikan pitoon, se vahvistaa samalla lentopaikan kohdassa 6.1. tarkoitetun luokan, jota voidaan muuttaa, mikäli syytä siihen on. Ilmailuhallitus voi, mikäli lentoturvallisuutta ei vaaranneta, määräämillään erityisehdoilla myöntää luvan lentopaikan käyttöön, vaikka lentopaikka ei kaikilta osiltaan täytä kohdassa 6.1. sanotun ryhmittelyn perusteella asianomaisen luokan lentopaikalle asetettuja vähimmäisvaatimuksia. 6.3 Lentopaikka on sitä ilmailuun käytettäessä jatkuvasti pidettävä kunnoltaan sellaisena, että sitä voidaan luvan edellyttämällä tavalla turvallisesti käyttää. Lentopaikan ilma- ja maaliikennettä koskevat järjestelyt sekä toiminta muutoinkin on pidettävä sellaisina, että niistä ei aiheudu vaaraa lentoturvallisuudelle. 6.4 Lentopaikan pitoa koskevan luvan haltija, jota jäljempänä kutsutaan lentopaikan pitäjäksi, vastaa siitä, että lentopaikan ympäristöalue säilyy sellaisena, kuin edellä kohdassa 6.1. on sanottu. Hänen on huolehdittava sitä varten tarvittavien oikeuksien hankkimisesta ja voimassa pysymisestä. 6.5 Lentopaikan sijaintia ja kiitoteiden suuntaa valittaessa sekä sen liikennejärjestelyissä ja toiminnassa yleensä on huolehdittava siitä, ettei yksityiselle tai yleiselle edulle aiheudu vahinkoa eikä vältettävissä olevaa haittaa. AGA M1-1, /9 Lentoturvallisuuden, liikenteen, kalastuksen tai muun elinkeinon harjoittamisen taikka luonnonsuojelu- tai ulkoilunäkökohtien tai muun yleisen edun niin vaatiessa ilmailuhallitus voi asettaa lentopaikan rakentamiselle tai pidolle erityisiä ehtoja. 6.6 Ilmailuhallitus antaa erikseen määräykset eri laatuisilla lentopaikoilla annettavasta lennonvarmistusja muusta palvelusta sekä siitä, minkälaiset lentopaikan maamerkit, valaistus- ja ilmailuviestilaitteet, sääpalvelu-, palontorjunta- ja ensiapuvälineet sekä muunlaiset merkit tai laitteet ovat edellytyksenä sen käyttämiselle eri lentotoimintamuotoihin samoin kuin siitä, minkälaisia asiakirjoja, karttoja ja muita julkaisuja tai lomakkeita eri laatuisilla lentopaikoilla on oltava käytettävissä. 7 LENTOPAIKAN PÄÄLLIKKÖ 7.1 Yleiseen käyttöön tarkoitetun lentopaikan pitäjän on nimettävä henkilö, joka lentopaikan päällikkönä huolehtii lentopaikan toiminnasta ja järjestelyistä sen mukaan kuin jäljempänä määrätään. Tällaisen henkilön nimeäminen on, ennenkuin lentopaikalla aloitetaan ilmailutoiminta, alistettava ilmailuhallituksen hyväksyttäväksi. Hyväksymisen edellytyksenä on, että asianomainen katsotaan lentopaikalla tapahtuvan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden siihen kykeneväksi sekä tehtävään soveltuvaksi. 7.2 Lentopaikan päällikön on valvottava, että ilmailua koskevia määräyksiä, lentopaikan pitoa koskevan luvan ehtoja sekä viranomaisten toimivaltansa puitteissa antamia erillisiä määräyksiä ja ohjeita lentopaikalla noudatetaan ja että toiminta siellä muutoinkin tapahtuu asianmukaisesti. Lentopaikan päällikön on erityisesti huolehdittava siitä, että lentoturvallisuus ja yleinen järjestys lentopaikalla säilyy sekä valvottava lentopaikan ja sen laitteiden käyttökelpoisuutta ja kuntoa samoin kuin sitä, että kaikki lentopaikalla maaorganisaatiossa työskentelevät henkilöt, joista lentoturvallisuus tai järjestyksen säilyminen on riippuvainen, suorittavat tehtävänsä asianmukaisesti ja että heillä on tehtäväänsä riittävä kelpoisuus. 7.3 Milloin lentoturvallisuus lentopaikalla on joutumassa vaaranalaiseksi, lentopaikan päällikön on ryhdyttävä välittömästi kaikkiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen asian korjaamiseksi ja, mikäli se on tarpeen, kieltää lentopaikan käyttö ja huolehtia tarvittaessa jäljempänä kohdassa 9.3. tarkoitetuista toimenpiteistä. Lentopaikan päällikön velvollisuudesta silloin, kun ilmenee seikka, josta voi johtua, että lentopaikka ei enää täytä vahvistettuja vaatimuksia, on säädetty ilmailuasetuksen 71 :ssä.

4 4/9 AGA M1-1, Kaikkien lentopaikalla olevien, maaorganisaatiossa tai ilma-aluksessa tehtävää suorittavien on noudatettava lentopaikan päällikön hänen toimivaltaansa kuuluvassa asiassa antamia määräyksiä. 7.5 Lentopaikan päällikön on huolehdittava siitä, että lentopaikalla sattuneet ilmailumääräysten rikkomukset ja lentoturvallisuutta vaarantaneet tapaukset sekä muut sellaiset tapaukset, jotka saattavat aiheuttaa ilmailuhallituksen toimenpiteitä, välittömästi ilmoitetaan ilmailuhallitukselle tai ilmailuhallituksen määräämälle. 7.6 Mikäli lentopaikan päällikkö havaitaan tehtäväänsä kykenemättömäksi tai soveltumattomaksi taikka milloin lentopaikalla ilmenee laiminlyöntejä lentokurissa, yleisessä järjestyksessä tai annettavassa palvelussa taikka muita seikkoja, jotka osoittavat valvonnan olevan puutteellista, voi ilmailuhallitus peruuttaa lentopaikan päällikön nimeämiselle antamansa hyväksymisen. 7.7 Yksityiseen käyttöön tarkoitetun lentopaikan kunnosta ja pidosta sekä siitä, että ilmailu siellä on asianmukaisesti ja turvallisesti järjestetty, vastaa lentopaikan pitäjä. Hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan on vastaavasti soveltuvin osin voimassa, mitä edellä kohdissa on sanottu. Ilmailuhallitus voi kuitenkin, mikäli katsoo lentopaikalla tapahtuvan ilmailutoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden tarpeelliseksi, määrätä, että myös yksityiseen käyttöön tarkoitetulle lentopaikalle on nimettävä lentopaikan päällikkö siten, kuin kohdassa 7.1. on sanottu. 8 LENTOPAIKAN TARKASTUKSET JA ERÄÄT SELVITYKSET 8.1 Ennenkuin lentopaikka otetaan käyttöön, on siellä suoritettava ilmailulain 33 :ssä tarkoitetun hyväksymisen saamiseksi käyttöönottotarkastus, jossa todetaan lentopaikan liikennekelpoisuus sekä selvitetään, ovatko lentopaikalle asetetut vaatimukset ja lentopaikan järjestelyt määräysten ja lupaehtojen mukaiset. Lentopaikan pitäjän on pyydettävä käyttöönottotarkastusta ilmailuhallitukselta. 8.2 Ilmailuhallituksen siihen määräämä voi suorittaa lentopaikalla tarkastuksia lentopaikan rakentamista ja pitoa koskevien säännösten ja määräysten sekä lupaehtojen noudattamisen valvomiseksi samoin kuin lentopaikan ja sen laitteiden ja välineiden kunnon toteamiseksi. Tarkastusta suorittavalle on järjestettävä pääsy kaikkiin tiloihin, joihin se valvontatehtävän vuoksi on tarpeen. Lentopaikan päällikön ja lentopaikan pitäjän on annettava ilmailuhallitukselle ja edellä mainitulle tarkastuksen suorittajalle näiden pyytämiä tietoja ja selvityksiä, jotka ovat tarpeen valvontaan liittyvien seikkojen selvittämiseksi. 8.3 Lentopaikan päällikkö ja lentopaikan pitäjä ovat velvollisia antamaan ilmailuhallitukselle tai ilmailuhallituksen siihen määräämälle lentopaikasta ja sen laitteista sekä näiden kunnosta, samoin kuin lentopaikan liikenteestä ja käytöstä ilmailuhallituksen tarpeellisiksi katsomia määräaikaisilmoituksia, tilastoja sekä muita tietoja ja selvityksiä. 9 ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 9.1 Milloin on perusteltua aihetta epäillä, että lentoturvallisuus lentopaikalla on sen kunnossa tapahtuneen muutoksen johdosta taikka muusta syystä joutunut vaaranalaiseksi, voi ilmailuhallitus tai ilmailuhallituksen siihen määräämä osittain tai kokonaan välittömästi kieltää lentopaikan tai siellä olevan laitteen käytön toistaiseksi, kunnes ilmailuhallitus on ratkaissut kysymyksen luvan peruuttamisesta tai ehdoista, joilla lentopaikan käyttö voidaan edelleen sallia. 9.2 Milloin aluetta on ryhdytty käyttämään ilmaalusten lentoonlähtöön ja laskuun ilmailuasetuksen 73 :n nojalla ilman, että aluetta olisi hyväksytty lentopaikaksi ja ilmailuhallitus katsoo, että käyttö on muodostunut tai ilmeisesti muodostumassa laajaksi tai pysyväksi taikka lentoturvallisuuden kannalta vaaralliseksi, voi ilmailuhallitus kieltää alueen käyttämisen lentoonlähtöön ja laskuun tai asettaa sen käyttämiselle erityisiä ehtoja. Milloin lentoturvallisuus on välittömässä vaarassa, on sama oikeus sillä, jonka tehtävänä on suorittaa tässä määräyksessä sanottuja tarkastuksia. 9.3 Kun lentopaikan tai kohdassa 9.2. tarkoitetun alueen käyttö on kielletty, on lentopaikka sen pitäjän tai alue sen omistajan kustannuksella järjestettävä siten, ettei sitä lentävästä ilma-aluksesta erehdyksessä voida pitää käytössä olevana laskeutumispaikkana tai tarvittaessa varustettava selvästi kieltoa osoittavin merkein sillä tavoin, kuin ilmailuhallituksen 30. päivänä maaliskuuta 1979 annetulla päätöksellä (778/79) julkaistuissa lentosäännöissä on sanottu. Ilmailuhallitus antaa tarvittaessa lentopaikan tai kohdassa 9.2 tarkoitetun alueen käyttää koskevasta kiellosta tai rajoituksesta ilmailijoille tiedon noudattaen, mitä vastaavanlaisista ilmailua koskevista tiedotuksista yleensä on voimassa. 9.4 Milloin lentopaikalla aiotaan suorittaa sen liikennekelpoisuuteen vaikuttavia laajennus- tai muutostöitä, on siihen haettava ilmailuhallitukselta lupa noudattaen soveltuvin osin, mitä lentopaikan rakentamisesta on määrätty. Laajennusten ja muutosten osalta on myös vastaavasti noudatettava mitä edellä kohdassa 8.1. on sanottu.

5 AGA M1-1, /9 9.5 Ilmailuhallitus julkaisee tarvittaessa ilmailukäsikirjassa (Aeronautical Information Publication, AIP) tai ilmailutiedotuksella (AIC) tarpeelliseksi katsomansa tiedot tämän määräyksen mukaisesti hyväksytyistä lentopaikoista. 9.6 Ilmailuhallitus antaa tarvittaessa erikseen määräykset siitä, minkälaiset kelpoisuusehdot maaorganisaatiossa eri tehtävissä palvelevien henkilöiden on täytettävä, sekä määräykset tällaisille henkilöille annettavista lupakirjoista tai todistuksista. 9.7 Ilmailuhallitus voi, milloin erityistä syytä on ja mikäli voimassa olevista säännöksistä ei muuta johdu, myöntää hakemuksesta poikkeuksia siitä, mitä tässä määräyksessä on sanottu. 9.8 Ilmailuhallitus voi määrätä ilman asianmukaista lupaa rakennetun lentopaikan järjestettäväksi siten, että sitä ei voida ilmailuun käyttää ja tarvittaessa merkittäväksi siten, kuin edellä kohdassa 9.3. on sanottu. 9.9 Tämän määräyksen nojalla myönnetyn luvan peruuttamisesta silloin kun luvan saaja on jättänyt noudattamatta luvan ehtoja tai ilmailulaissa olevia taikka sen nojalla annettuja määräyksiä, on säädetty ilmailulain 31 ja 32 :ssä Rangaistuksesta tässä ilmailumääräyksessä olevien määräysten rikkomisesta on säädetty ilmailulain 68 :ssä Ennen tämän määräyksen voimaantuloa annettu lupa lentopaikan rakentamiseen tai pitoon on edelleen voimassa. Osastopäällikkö Rakennusneuvos Lauri Vänskä Toimistopäällikkö Yli-insinööri Pertti Kajaste

6 6/9 AGA M1-1, Liite Liite LENTOKENTÄLLE JA SEN YMPÄRIS- TÖLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET (Mittarilentotoimintaan tarkoitettujen lentokenttien osalta poikkeavat arvot on esitetty suluissa. Mikäli lentokenttä on tarkoitus varustaa ILS-mittarilähestymisjärjestelmällä tai vastaavalla, on poikkeavien arvojen merkintä PR. Huom. 1) LUOKKA LENTOKENTTÄ: I KIITOTIE 1. pituus (L) 1800 m ja yli m m 800 m ja alle 2. minimileveys(b) 45 m 30 m 23 m (30 m PR) 18 m (30 m PR) 3. maksimi keskimääräinen pituuskaltevuus 1 % 1 % 2 % 2 % (Huom. 2) 4. maksimi paikallinen pituuskaltevuus 1,25 % 1,5 % 2 % 2 % Huom.3 5. minimi pystysuora pyöristyssäde m m 5000 m 5000 m 6. minimi esteetön näkyvyys (Huom. 4) 3 m 3 m 2 m 1,5 m 7. maksimi poikkikaltevuus 1,5 % 1,5 % 2 % 2 % II KIITOALUE 1. pituus L+2x60 m L+2x60 m L+2x60 m L+2x30 m (L+2x60 m) 2. minimileveys 150 m (300 m) 150 m (300 m) 80 m (150 m) 60 m (150 m) 3.tasattuleveys 150 m Huom m Huom m Huom m (80 m) Huom maksimi pituuskaltevuus 1,5 % 1,75 % 2 % 2 % 5.maksimi poikkikaltevuus 2,5 % 2,5 % 3 % 3 % III KIITOTIEN PÄÄN SUOJA-ALUE 1.pituus 90 m 90 m (90 m) (90 m) 2.leveys 2xB 2xB (2xB) (2xB) 3. maksimi pituus- ja poikkikaltevuus 5 % 5 % (5 %) (5 %) IV YHDYSTIE (HUOM. 6) 1. minimileveys 18 m 15 m 10,5 m 7,5 m 2. maksimi pituuskaltevuus 1,5 % 1,5 % 3 % 3 % 3. minimi pystysuora pyöristyssäde 3000 m 3000 m 2500 m 2500 m 4. maksimi poikkikaltevuus 1,5 % 1,5 % 2 % 2 % 5.keskilinjan minimietäisyys a) kiinteään esteeseen 28,5 m 28,5 m 19,5 m 13,5 m b) toisen yhdystien keskilinjaan 46,5 m 46,5 m 31,5 m 21 m c) kiitotien keskilinjaan 101 m (176 m) 93 m (168 m) 52 m (87 m) 37,5 m (82,5 m) V YHDYSTIEN SUOJA-ALUE (HUOM. 6) 1.tasattu leveys 25 m 25 m 25 m 22 m 2. maksimi kaltevuus ylöspäin 2,5 % 2,5 % 3 % 3 % 3. maksimi kaltevuus alaspäin 5 % 5 % 5 % 5 % VI ASEMATASO 1. maksimikaltevuus 1 % 1 % 1 % 1 % 2. reunan etäisyys kiitotien keskilinjaan Huom. 7 Huom. 7 Huom. 7 Huom. 7 YMPÄRISTÖN ESTERAJOITUSALUEET: VII LÄHESTYMISSEKTORI 1.leveyssektorin alkupäässä 150 m (300 m) 150 m (300 m) 80 m (150 m) 60 m (150 m) 2.leveneminen kummallekin sivulle 10 % (15 %) 10 % (15 %) 10 % (15 %) 10 % (15 %) 3.pituus 3000 m (15000 m) 3000 m (15000 m) 2500 m (15000 m PR) 1600 m (2500 m) (15000 m PR)

7 Liite AGA M1-1, /9 4. kaltevuus a) 3000 m:n pituisella alkuosalla 1:40 (1:50) 1:30 (1:50) 1:25 (1:30) (1:40 PR) 1:20 (1:30) (1:40 PR) b) 3600 m:n pituisella keskiosalla (1:40) (1:40) (1:33 PR) (1:33 PR) c) 8400 m:n pituisella loppuosalla vaakasuora vaakasuora vaakasuora vaakasuora VIII NOUSUSEKTORI l. leveys sektorin alkupäässä 180 m 180 m 80 m 60 m 2. leveneminen kummallekin sivulle 12,5 % 12,5 % 10 % 10 %. 3.levenevän osan pituus 4080 m 4080 m 2500 m 1600 m 4.kokonaispituus m m 2500 m 1600 m 5.loppuosan leveys 1200 m 1200 m 580 m 380 m 6.kaltevuus 1:50 1:50 1:25 1:20 IX MUUT ESTERAJOITUSALUEET 1. siirtymäpinnat a) kaltevuus 1:7 1:7 1:5 (1:7 PR) 1:5 (1:7 PR) 2. sisempi horisontaalipinta a) korkeus 45 m 45 m 45 m 45 m b) säde 4000 m 4000 m 2500 m ( m (3500 m) m) 3.kartiopinta a) ulkoreunan korkeus sisemmästä horisontaalipinnasta 100 m 75 m (100 m PR) 55 m (60 m) 35 m (60 m) b) kaltevuus 1:20 1:20 1:20 1:20 HUOM. 1 Jos erikseen määritellyt mittarilentotoimintaa koskevat sääminimit ovet tarpeeksi suuret, voidaan suluissa esitetyistä arvoista poiketa lievempään suuntaan. Tällöin voidaan ottaa huomioon myös käytettävän lentokaluston pieni lähestymisnopeus ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. HUOM. 2 Kiitotien keskilinjan ylimmän ja alimman pisteen korkeuseron suhde kiitotien koko pituuteen. HUOM. 3 Kiitotien ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä 0,8 %. HUOM. 4 Koko kiitotien pituudelle tulee olla vähintään L/2 pituinen esteetön näkyvyys sarakkeessa ilmoitetulle korkeudella kiitotien pinnasta olevien pisteiden välillä. HUOM. 5 Tasatun alueen ulkopuoliselle kiitoalueen osalla ei aseteta prosentuaalisia tasaisuusvaatimuksia, lukuunottamatta ylöspäin suuntautuvaa kaltevuutta, jonka maksimi on 5 %. Alueella ei saa olla kuitenkaan esteeksi katsottavia kiviä, kantoja, avoojia tai äkillisiä kaltevuuden muutoksia. HUOM. 6 Mikäli lentokenttä on tarkoitettu lentokoneille, joiden siiven kärkiväli on suurempi kuin 36 m tai päälaskutelineiden uloimpien pyörien väli suurempi kuin 9 m (esim. DC-8 ja DC-10), on käytettävä ANNEX 14 mukaisia arvoja. HUOM. 7 Asemataso on pyrittävä sijoittamaan sellaiselle etäisyydelle kiitotiestä, etteivät asematasolle pysäköidyt ilma-alukset muodostu esteiksi, vertaa kohdat II.2 ja IX.1.

8 8/9 AGA M1-1, Liite

9 Liite AGA M1-1, /9