LVaV VIESTINTÄMINISTERIÖ

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA LVaV VIESTINTÄMINISTERIÖ VEO / VTO Päätös 1(5) LVM/1046/02/2017 Päätös englannin kielen käytöstä ilmaliikennepalvelussa lentopinnan 95 yläpuolella Päätös Liikenne-ja viestintäministeriö päättää, että alkaen Suomen lentotiedotusalueella lentopinnan 95 yläpuolella aluelennonjohdon käyttämällä radiotaajuudella ilmaliikennepalvelua tarjotaan vain englannin kielellä. Sotilasilmailulla on erityistapauksissa mahdollisuus käyttää suomen kieltä myös lento pinnan 95 yläpuolella. Menettelyistä tällaisissa tapauksissa tulee sopia puolustusvoimien ja Air Navigation Services Finland Oy:n välillä. Päätöksen perustelut Ilmatila on kansainvälinen toimintaympäristö, jossa englanninkielisen fraseologian käyttäminen parantaa toimijoiden keskinäistä tilannetietoisuutta. Muutos vähentää ilmatilan sirpaleisuutta sekä parantaa ilmaliikenteen sujuvuutta ja lentoturvallisuutta. Suomi on osa pohjoiseurooppalaista toiminnallista ilmatilan lohkoa (NEFAB), jonka muiden valtioiden 'en-route' ilmatilassa on vaatimus englannin kielen yksinomaisesta käy töstä radiopuhelinliikenteessä. Yhtenäinen kielivaatimus edesauttaa rajat ylittävien ilmaliikennepalvelujen tarjoamista. Harraste-ja yleisilmailun tarpeet on huomioitu päätöksessä siten, että ilmaliikennepalvelu on englanninkielistä vain aluelennonjohdon taajuuksilla. Päätöksessä ei oteta kantaa muilla kuin aluelennonjohdon taajuuksilla annettavaan ilmaliikennepalveluun. Asian tausta ja lainsäädäntö Valtioneuvoston nimeämä lennonvarmistuspalvelun tarjoaja ANS Finland esitti liikenneja viestintäministeriölle, että se päättäisi englanninkielisestä radiopuhelinvaatimuksesta Suomen lentotiedotusalueella lentopinnan 95 yläpuolisessa ilmatilassa. Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan politiikka pyrkii parantamaan lentoliikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta. Siihen liittyen on tehty valtiosopimus (SopS 94/2012, NEFABsopimus) pohjoiseurooppalaisen toiminnallisen ilmatilan lohkon perustamisesta Viron tasavallan, Suomen tasavallan, Latvian tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä. Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset on saatettu voimaan lailla (597/2012). Sopimus tarjoaa puitteet palveluntarjoajien yhteistyön tiivistämiselle. Rajat ylittävien lennonvarmistuspalvelujen keskeinen edellytys on yhteinen kieli. Ilmailulain (864/2014) 108 :n 3 momentin mukaan liikenne-ja viestintäministeriö voi päättää, että Suomen vastuulla olevassa ilmatilassa tai sen osassa annetaan lennonvarmistuspalvelua vain englannin kielellä, jos se on tarpeen lentoturvallisuuden ja ilmailun sujuvuuden varmistamiseksi sekä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteiden toteuttamiseksi etunimi.sukunimi@lvm.fi

2 2(5) Eduskunnan liikenne-ja viestintävaliokunta on ilmailulakia koskevassa mietinnössään kiinnittänyt huomiota ilmailulain 108 :n 3 momentin säännökseen lennonvarmistuspalvelujen kielestä. Valiokunta on korostanut, että myös jatkossa mahdollisia käytettävää kieltä koskevia päätöksiä tehtäessä on tarkkaan arvioitava, onko vaatimus todella tarpeen lentoturvallisuuden tai ilmailun sujuvuuden varmistamiseksi ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteiden toteuttamiseksi. Valiokunta on todennut, että kansainvälisissä yhteyksissä englannin kielen käyttäminen lennonvarmistuksessa on pitkälti vallitseva käytäntö ja lähtökohtaisesti sen voidaan nähdä olevan ammattimaisessa ilmailussa myös turvallisuuden kannalta edullista. Valiokunta on pitänyt hyvin tärkeänä, että mahdollisia päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon myös erilaiseen harrasteilmailuun liittyvät tarpeet ja turvallisuusvaikutukset ottaen huomioon, että kaikilta harrastajilta, tai edes kotimaisilta viranomaisilta, ei välttämättä ole kohtuullista odottaa riittävän sujuvaa englannin kielen taitoa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan mainitussa pykälässä tarkoitettu tarjottavan palvelun kieltä koskeva päätös saattaa olla tarpeen esim. silloin, jos lennonvarmistuksen käytännön toteutuksen vastuu siirtyy jossain tietyssä tilanteessa, esimerkiksi yhteistä ilmatilaa koskevan sopimuksen mukaisesti toisen maan palveluntarjoajalle. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällaisessakin tilanteessa kuitenkin varmistettaisiin aina käytännön toimenpitein, että suomenkielinen palvelu on tarvittaessa saatavilla. Valiokunta on katsonut saamansa selvityksen perusteella, että ilmailun turvallisuuden ja kotimaisten viranomaistoimintojen varmistamiseksi on välttämätöntä, että palvelu voidaan aina saada tarvittaessa myös suomen ja ruotsin kielellä. (LiVM 12/2014 vp) Kielilain (423/2003) tarkoituksena on turvata perustuslain 17 :ssä säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia. Kielilaki sisältää tarkemmat säännökset yksilön oikeudesta käyttää viran omaisessa omaa kieltään, suomea tai ruotsia, sekä viranomaisten velvollisuudesta antaa palvelua näillä kielillä. Kielilaki velvoittaa laissa määriteltyjen viranomaisten lisäksi valtion liikelaitoksia ja eräin edellytyksin myös sellaisia palveluja tuottavia yhtiöitä, joissa valtiolla tai kunnilla on määräämisvalta (kielilain 24 ). Näiden on annettava palvelua ja tiedotettava suomeksi ja ruotsiksi toiminnan laadun ja asiayhteyden edellyttämässä laajuudessa. Asian valmistelu Liikenne-ja viestintäministeriö vastaanotti ANS Finland Oy:n esityksen, jonka liitteenä oli salassa pidettäviä turvallisuustarkasteluja. Ministeriö lähetti lausuntopyynnön kahdelletoista sidosryhmälle. Lausuntoja ministeriö sai kahdeksan, joista kaksi vastusti esitystä. Ilmaliikennepalvelun tarjoamista Suomen lentotiedotusalueella lentopinnan 95 yläpuolella vain englannin kielellä kannattivat Finavia Oyj, Rajavartiolaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, puolustusministeriö, oikeusministeriö ja Trafi. Näistä kolme viimeksi mainittua toivat esiin lisänäkökohtia. Suomen llmailuliitto ry ja Suomen Moottorilentäjien Liitto ry:n eivät kannattaneet esitystä. Puolustushallinto ei vastusta siirtymistä palvelukielenä englantiin, mutta edellyttää, että jatkossakin sotilasilmailulla on mahdollisuus käyttää operatiivisissa lennoissa ja hätätilanteissa suomen kieltä myös lentopinnan 95 yläpuolisessa ilmatilassa etunimi.sukunimi@lvm.fi

3 3(5) ANS Finland on esityksessään todennut, että mahdolliset sotilasliikennettä koskevat kansalliset vaatimukset huomioidaan tarvittaessa osana operatiivisia työmenetelmiä. Oikeusministeriö toteaa, että kielellisten oikeuksien näkökulmasta ei ole ongelmatonta, että ilmaliikennepalvelua tarjottaisiin Suomen lentotiedotusalueella vain englannin kielellä. Suomen kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi, ja kielilain tavoitteena on turvata oikeudet näiden kielten käyttöön viranomaisissa sekä edistää kansalliskielten käyttöä myös tulevaisuudessa. Lennonvarmistuspalveluja on laajasti ymmärrettynä pidettävä julkisina hallintotehtävinä (PeVL 47/2005 vp), vaikka lennonvarmistus onkin luonteeltaan erityisluonteista teknistä ja tosiallista hallintotoimintaa, jonka yhteydessä ei tehdä hallintopäätöksiä (HE 79/2014 vp, s. 77). Lennonvarmistuksella olisi näin tulkittuna kielilain 25 :n perusteella velvollisuus palvella suomeksi ja ruotsiksi. Valtion omistamilla yhtiöillä on myös kielilain 24 :n mukainen palvelu-ja tiedottamisvelvollisuus yleisölle. Esitetty lennonvarmistuspalvelun kielten rajaus perustuu kuitenkin ilmailulain 108 :n 3 momenttiin ja näyttää vastaavan myös säännöksen perusteluissa mainittuja lähtökohtia. Lisäksi pelkästään englanninkielinen radiopuhelinliikenne otettaisiin käyttöön ainoastaan lentopinnan 95 yläpuolisessa ilmatilassa, ei lentopinnan 95 alapuolisessa ilmatilassa tai lentoasemien lähi-ja lähestymisalueilla. Tavoitteena on parantaa lentoturvallisuutta ilmatilan lohkossa sekä edistää rajat ylittävän lennonvarmistuspalvelun antamista. Lennonvarmistustoiminnassa ja lennonjohtopalveluissa käytetään yleisesti englannin kieltä, mikä on turvallisuustekijä. Englannin kieli on kansainvälisistä sopimuksista ja käytännöstä johtuen myös alalla vakiintunut ammattikieli. Oikeusministeriön mukaan nämä seikat puoltaisivat esitettyä muutosta. Trafi katsoo, että olisi tarkoituksenmukaista tarjota ilmaliikennepalvelua lentopinnan 95 yläpuolella vain englannin kielellä. Se parantaisi toimijoiden keskinäistä tilannetietoisuutta ja lisäisi lentoturvallisuutta kansainvälisessä toimintaympäristössä. Esitys on yhtenäisen ilmatilan tavoitteen mukainen. Trafi on tunnistanut, että esitetyllä muutoksella olisi vaikutuksia yleis-ja harrasteilmailulle, erityisesti purjelento-ja laskuvarjohyppytoiminnalle. Sellaisten lupakirjanhaltijoiden, joilla ei ole vaadittavaa kielitaitoa, paikalliset laskuvarjohyppy-ja purjelennot voitaisiin lentää ilmatilavarausten sisällä. Suomen llmailuliitto ry toteaa, ettei vaatimusta englanninkielisestä radiopuhelinliikenteestä yli lentopinnan 95 toimittaessa tulisi soveltaa lähi- tai lähestymislennonjohdon varaamassa ilmatilassa eikä yleisilmailulle varatuilla D-alueilla. Kielitaitovaatimus lisäisi harrasteilmailun kustannuksia ja vaikeuttaisi hyppykerhojen lentäjähankintaa. llmailuliitto katsoo, että toimittaessa lentopinnan 95 yläpuolisessa ilmatilassa vaatimuksen englan ninkielisestä radiopuhelinliikenteestä tulisi koskea vain aluelennonjohdon radiotaajuutta. Suomen Moottorilentäjien Liitto katsoo, että ANS Finland Oy:n esitys on yksiselitteisesti perustuslain ja kielilain vastainen. Suomalaisella ilmailulupakirjan haltijalla, lentäjällä, on perustuslain ja kielilain mukainen oikeus saada ilmaliikennepalvelua Suomen ilmatilassa omalla äidinkielellään lentokorkeudesta riippumatta. Liiton mielestä on myös kyseenalaista, täyttääkö ilmailulain 108 kaikki perusoikeuksien rajoittamista koskevat vaati mukset. Lausunnossa tuodaan lisäksi esiin, että Euroopan yhteisiin lentosääntöihin (SERA) tulleet muutokset tekevät ANS Finland Oy:n esityksen tarpeettomaksi, sillä Komission täytäntöönpano-asetuksen kohdassa SERA llma-aluksen ja maa-aseman välisessä viestinnässä käytettävä kieli, sanotaan mm. seuraavaa; b) Englannin kieltä on llma-aluksen pyynnöstä käytettävä kaikilla maa-asemilla, jotka palvelevat nimettyjä lentopaikkoja ja kansainvälisessä lentoliikenteessä käytettäviä reittejä etunimi.sukuninni@lvm.fi

4 4(5) Asiaa käsiteltiin ilmatilan hallinnan neuvottelukunnassa. Joulukuussa 2017 kokoukseen osallistuivat myös harrasteilmailijoiden edustajat, joilla ei ollut huomautettavaa päätösluonnokseen. Sovelletut säännökset llmailulaki momentti. Anne Berner Liikenne-ja viestintäministeri Yksikön johtaja, liikenneneuvos Liitteet Valitusosoitus Toimeksi Tiedoksi Air Navigation Services Finland Oy Oikeusministeriö Puolustusministeriö Ulkoministeriö Rajavartiolaitoksen esikunta Sotilasilmailun viranomaisyksikkö Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Finavia Oyj Suomen llmailuliitto ry Suomen Moottorilentäjien Liitto ry Liikenne-ja viestintäministeriö Käyntiosoite etunimi,sukunimi@lvm.fi

5 5(5) VALITUSOSOITUS Minne valitetaan (valitusviranomainen) Liikenne-ja viestintäministeriön päätökseen ja oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hallintolainkäyttölain 7 :n nojalla hakea muutosta valittamalla Heisingin hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Miten valitus tehdään Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Heisingin hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos vali tuksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa valittajalle liikenne-ja viestintäministeriön päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin muutosta haetaan ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta asiakirjat, joihin valittaja vaatimuksensa tueksi vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja, jollei asiamies ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee todistuksesta. Saantitodistus on liitettävä valitusasiakirjoihin. Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä, vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä (7.) päivänä kirjeen postituspäivästä, jollei muuta näytetä. Jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla esim. saantitodistusta vastaan jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto), tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena (3.) päivänä saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, valituksen saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen, Miten valitus toimitetaan perille Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Heisingin hallinto-oikeuteen. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille Heisingin hallinto-oikeuteen viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. : Käyntiosoite: Radanrakentajantie 5, Radanrakentajantie 5, Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta eli Heisingin hallintooikeudelta.