POTILAS- ja ASIAKASTURVALLISUUS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 Tuusulan kunta Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue: Tulosyksikkö: Työyksikkö: POTILAS- ja ASIAKASTURVALLISUUS- SUUNNITELMA Sosiaali- ja terveystoimialan johtoryhmä xx.xx.2017 Sosiaali- ja terveyslautakunta xx.xx.2017 Sivu 1 / 39

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma Potilas- ja asiakasturvallisuuden johtaminen ja vastuuhenkilöt Potilas- ja asiakasturvallisuuden tavoitteet Potilasturvallisuuden kansainväliset, kansalliset ja alueelliset toimijat Tuusulan sosiaali- ja terveystoimialan potilas- ja asiakasturvallisuuden organisaatio ja vastuuhenkilöt Henkilöstöjohtaminen ja avoin turvallisuuskulttuuri Vakinaisen henkilöstön ja sijaisten hankinta Avoin turvallisuuskulttuuri Henkilöstön osallistuminen Henkilöstön koulutus ja perehdyttäminen Potilas- ja asikasturvallisuuskoulutus Perehdytys Toimipaikka- ja täydennyskoulutus Potilaan ja läheisten osallistuminen Tiedotus ja ohjaus Potilaspalautejärjestelmä Potilasturvallisuusriskien arviointi ja hallinta Raportointi ja ilmoitusjärjestelmät Potilaslakiin ja potilasvahinkolakiin perustuvat ilmoitukset Hoitoilmoitustietokanta Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta Tartuntatautien ilmoittaminen ja seuranta Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja Ilmoitus rokotteiden ja lääkkeiden haittavaikutuksista Laitteita ja tarvikkeita koskevat ilmoitukset Vaaratapahtumien raportointijärjestelmä (HaiPro) Potilaiden- ja asiakkaiden vaaratapahtumailmoitukset Vakavien haittatapahtumien ilmoittaminen ja käsittely Alueellinen yhteistyö Potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen hoitokäytännöillä Lääkehoidon osaaminen Terveydenhuollon muu fyysinen ympäristö ja siivoustyön hygienia Potilaan eristäminen ja liikkumisen rajoittaminen Hoidon dokumentointi ja hoitosuunnitelma Tiedonkulku ja tietojärjestelmät...30 Liitteet Sivu 2 / 39

3 1. Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 :n 4 momentin nojalla asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (4/2011) ja julkaissut potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian vuosille (6/2017). Lainsäädännön ja strategian toimeenpanon tueksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut Potilasturvallisuusoppaan (15/2011). Nämä asiakirjat ovat tämän Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveystoimialan potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman pohjana. Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma on väline vähentää hoidosta johtuvia haittoja ja hoitovirheitä organisaation kaikilla tasoilla. Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma sisältää asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (341/2011) edellyttämät vaatimukset. Suunnitelmassa kuvataan toimialatasolla järjestelmä, jolla potilas- ja asiakasturvallisuutta ylläpidetään, edistetään ja valvotaan. Suunnitelmassa määritellään potilas- ja asiakasturvallisuuden eri osa-alueiden vastuutahot, voimassaoleva ohjeistus ja toimenpiteet Tuusulan sosiaali- ja terveystoimialalla vuosille Työyksiköt täydentävät kullekin osa-alueelle omat vuosittaiset toimenpiteet. Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman laatimisen vastuu on johdolla. Suunnitelmaa päivitetään potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantatyöryhmän toimesta vuosittain. Tavoitteena on, että potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma on ajanmukainen ja käytännöllinen apuväline potilasturvallisuustyössä. Lisäksi tavoitteena on luoda toimintakulttuuri, jossa vaaratilanteet ja haittatapahtumat voidaan käsitellä avoimesti. Tavoitteena on virheistä oppiminen ja tapahtuneista vahingoista kertyneen tiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Tämä potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma koskee Tuusulan kunnan järjestämää terveydenhuoltolain 3 :n 2 kohdassa tarkoitettua perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa siltä osin, kun sosiaalihuollon toimintayksiköissä annetaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta terveyden- ja sairaanhoitoa. Sosiaalihuollon yksiköissä huomioidaan mm. sosiaalihuollon asiakaslain säännökset hyvästä sosiaalihuollosta ja asiakkaan kohtelusta, asiakaslain säännökset sosiaalihuollon asiakirjoista ja niiden salassapidosta. Tässä suunnitelmassa ei käsitellä paloturvallisuutta, toimitilaturvallisuutta, työtapaturmia eikä varautumista poikkeusoloihin ja normaaliolojen vakaviin häiriöihin. Kyseiset turvallisuuden osa-alueet on ohjeistettu seuraavasti: työsuojelun toiminta-ohjelma, valmius- ja pelastussuunnitelmat, turvallisuussuunnitelma ja riskienhallintasuunnitelma. Potilasturvallisuussuunnitelman merkittävänä osa-alueena on lääkehoito, josta laaditaan STM:n linjausten ja ohjeiden mukaisesti erillinen lääkehoitosuunnitelma. Tavoitteena on vähentää lääkehoidosta johtuvia haittoja ja hoitovirheitä organisaation kaikilla tasoilla ja Sivu 3 / 39

4 selkeyttää eri toimijoiden vastuita. Suunnitelmasta vastaa lääkehoitosuunnitelman ohjausryhmä. 2. Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma Tuusulan sosiaali- ja terveystoimialalla potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman tavoitteet ja painopistealueet vuonna : 1. Henkilöstö perehdytetään potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelmaan ja koulutus toteutetaan Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen avulla. 2. Työyksiköiden esimiehet vastaavat siitä, että potilas- ja asiakasturvallisuus asiat ovat osa uuden työntekijän perehdytystä. 3. Kehitetään Haipro- ilmoitusten käsittelyä ja tietojen hyödyntämistä a. Potilasturvallisuusvastaaville ja Haipro-käsittelijöille järjestetään yhteinen tapaaminen Kartoitetaan yksiköiden kokemukset Haipro-ilmoitusten käsittelystä. sovitaan yhtenäiset Haipro-ilmoitusten käsittelymenettelyt, joiden pohjalta työyksiköt hyödyntävät Haipro tietoa potilasturvallisuuden kehittämisessä. b. Järjestetään henkilöstölle Potilas- ja asiakasturvallisuus -teemapäivä keväällä Uusi Lääkehoitosuunnitelma otetaan käyttöön työyksiköissä 5. Kehitetään potilaiden kaatumisten ja tapaturmien ennaltaehkäisyn kehittämistoimenpiteitä. 6. Potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantatyöryhmä: a. Tarkentaa jatkotoimenpiteet vuosille 2017, 2018 ja 2019 suunnitelman mukaisesti. b. Kehittää potilas- ja asiakasturvallisuusraportin sisältöä. c. Vastaa potilas- ja asiakasturvallisuussivuston laatimisesta Kaikuun d. Valmistautuu Keski-Uudenmaan sote kuntayhtymä sekä maakunta ja sote muutokseen potilas- ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sivu 4 / 39

5

6

7

8 potilas- ja asiakasturvallisuusyhdyshenkilö ja hygieniahoitaja. Tämä työryhmä kokoontuu 2 3 kertaa vuodessa ja voi tarvittaessa kutsua muita asiantuntijajäseniä toimialalta kokouksiin. Potilas- ja asiakasturvallisuusyhdyshenkilö ylläpitää HaiPro- vaaratapahtumien raportointijärjestelmää ja tuottaa raportteja ja yhteenvetoja yhteistyössä tietojärjestelmäsihteerin kanssa. Hän osallistuu kansallisiin ja sairaanhoitopiirin alueellisiin työryhmäkokouksiin. Hän vastaa ja koordinoi potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman laatimisesta, ylläpidosta ja päivittämisestä sekä tukee toimijoita potilas- ja asiakasturvallisuustyössä. Potilas- ja asiakasturvallisuusyhdyshenkilönä toimii johtava hoitaja tai muu johtajaylilääkärin nimeämä henkilö. Potilasasiamies ja sosiaaliasiamies neuvovat ja ohjaavat potilaita ja asiakkaita, heidän omaisiaan ja henkilöstöä potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Turvallisuus- ja riskienhallintajohtoryhmä vastaa riskienhallinnasta. Työyksiköiden esimiesten tehtävinä ovat potilas- ja asiakasturvallisen toiminnan sujuvuuden varmistaminen, seuranta ja kehittäminen. Esimies vastaa yksikkönsä henkilöstön osaamisesta, koulutuksista ja optimaalisesta käytöstä asianmukaisista tiloista ja välineistä osastollaan. Esimies vastaa vaaratilanteiden seurantajärjestelmän asianmukaisesta käytöstä, raportoinnista ja käsittelystä yksiköissä. Työyksiköiden potilasturvallisuusvastaavat päivittävät yksikön potilas- ja asiakasturvallisuusohjeiden ja ohjaavat tarvittaessa HaiPro- järjestelmän käytössä. Jokainen työntekijä vastaa ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja sitä kautta potilas- ja asiakasturvallisuudesta sekä oman työn arvioinnista ja kehittämisestä. Työntekijä vastaa siitä, että huolehtii osaltaan työympäristön turvallisuudesta ja informoi esimiehiään korjaustarpeista. Vastuutaho sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy vuoden potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman Voimassaoleva ohjeistus potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma päivitetään kahden-kolmen vuoden välein Jatkotoimenpiteet vastuuhenkilöistä sopiminen suunnitelman mukaisesti o toimialatasolla sosiaali- terveystoimenjohtaja o tulosyksikkötasolla yksikön esimies o työyksikkötasolla esimiehet potilasturvallisuuden seurantaryhmän työskentelyn jatkuu aktiivisesti Työyksikön omat toimenpiteet 4. Henkilöstöjohtaminen ja avoin turvallisuuskulttuuri Sivu 8 / 39

9 STM:n asetus 1 1 momentti 2: Suunnitelmassa on sovittava laadukasta ja turvallista toimintaa tukevat henkilöstöjohtamisen periaatteet ja käytännöt sekä avointa turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja menettelytavat. Tuusulan kunnassa arvostetaan hyvää henkilöstöjohtamista, mikä on osa potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämistä. Toimintamenettelyt on kirjattu kunnan henkilöstöstrategiaan. Keskeisenä henkilöstöjohtamisen turvallisuusperiaatteena on, että erehtyminen on mahdollista ja inhimillistä. Läheltäpiti - ja haittatapahtumista voidaan jatkuvasti oppia. Tuusulassa otetaan käyttöön vuonna 2017 Wpro-järjestelmä osana HaiProjärjestelmää. Jokainen työntekijä tekee työturvallisuusilmoitukset työtapaturmasta, uhka- /vaaratilanteesta sekä läheltä piti -tilanteesta järjestelmään. Talousarvion valmistelun yhteydessä tehdään yksiköiden tekemien esitysten perusteella henkilöstösuunnitelma, mikä hyväksytään kunnanvaltuustossa. Siihen sisältyvät esitykset uusista viroista ja tehtävistä, sekä henkilöstörakenteen muutoksista. 4.1 Vakinaisen henkilöstön ja sijaisten hankinta Sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön rekrytointi perustuu kunnan virkoja ja tehtäviä koskeviin ohjeisiin. Tuusulan kunnassa on ammattihenkilöille määritelty kelpoisuusvaatimukset, mitkä ilmoitetaan aina työnhakuilmoituksessa. Henkilö täyttää työtehtävälle asetetut kelpoisuus- ja osaamisvaatimukset, sekä hänellä on edellytykset tehtävän hoitamiseen. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito (terveydenhuollon ammattihenkilölaki /1200, 18 a ). Tehtävän täyttävän viranomaisen on varmistettava, että kielitaitovaatimus täyttyy ja henkilöllä on ammatin harjoittamiseen (mm. asiakastyö, potilastietojen dokumentointi ja lääkehoito) tarvittava kielitaito. Lisäksi esimies tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden Valviran ylläpitämästä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä eli Terhikki-rekisteristä. Terhikkirekisterin julkinen tietopalvelu perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin ja asetukseen. Henkilön rikosrekisteriote tarkistetaan, mikäli rikostausta on tarpeen selvittää. Esimies tarkastaa uuden työntekijän tutkintotodistuksen ja sijaiseksi tulevan opiskelijan opintorekisteriotteen. Esimies varmistaa uuden työntekijän osaamisen seuraamalla hänen perehdytystään. Vastaavasti sosiaalihuollon ammattihenkilöiden, jotka ovat sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) nojalla saaneet ammatinharjoittamisoikeuden (sosiaalityöntekijä, sosionomi, geronomi ), tai ne, joilla oikeus käyttää sosiaalihuollon ammattihenkilön ammattinimikettä (lähihoitaja, kodinhoitaja, kehitysvammaistenhoitaja) tulee olla rekisteröitynä Valviran pitämään sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Suosikki-rekisteri). Ennen työelämässä olleiden sosiaalihuollon ammattihenkilöiden on haettava laillistamista tai nimikesuojausta mennessä. Esimies varmistaa henkilön ammattipätevyyden ennen työsopimuksen tekemistä. Tehtävissä, joissa työskennellään alaikäisten kanssa, tulee henkilön lisäksi esittää hyväksytty rikosrekisteriote. Sivu 9 / 39

10 Myös ulkoistettujen toimintojen tuottajilta on vaadittava riittävä potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma sekä henkilöstön pätevyys ja osaaminen. Vastuutaho esimiehet Voimassaoleva ohjeistukset Henkilöstöstrategia Rekrytointiopas Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 (Finlex) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 1200/2007 (Finlex) Asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä 564/1994 (Finlex) Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 608/2005 (Finlex) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002 (Finlex) Rikosrekisterilaki 770/1993 (Finlex) Sosiaali ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietopalvelu Terhikki Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 Jatkotoimenpiteet tulosalueilla laaditaan / päivitetään / kirjataan ohjeet / kuvaukset ammattihenkilöiden pätevyys- ja kelpoisuusvaatimuksista ( LIITE 1) potilas- ja asiakasturvallisuuskulttuuriin liittyviä kysymyksiä liitetään osaksi henkilöstökyselyä Työyksikön omat toimenpiteet 4.2 Avoin turvallisuuskulttuuri Potilasturvallisuusopas, 2011: Organisaatiossa seurataan potilasturvallisuuskulttuuria. Terveydenhuollon laatuopas, 2011: Henkilöstöjohtamiseen kuuluu turvallisen ja laadukkaan toiminnan edellyttämän henkilöstömäärän ja -rakenteen, riittävän osaamisen ja tarkoituksenmukaisen työnjaon sekä työskentelyolosuhteiden varmistaminen. Osaamisen kehittämistä kannustetaan. Henkilöstön tyytyväisyyttä ja johtajien toimintaa mitataan vuosittain. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia : Turvallisuuskulttuurin parantamiseksi tarvitaan yhteisesti sovittujen, tutkimukseen ja kokemukseen perustuvien käytäntöjen soveltamista. Moniammatillinen toimintatapa, nopea puuttuminen vaaratilanteisiin, avoin ilmapiiri sekä jatkuva toiminnan kehittäminen ovat olennaisia menetelmiä. Turvallisuuskulttuurin pohja luodaan jo ammattihenkilöiden koulutuksessa. Turvallisuuskulttuuria vahvistamalla vähennetään toimintaan liittyviä riskejä ja potilaille ja asiakkaille toiminnan aikana aiheutuvia haittoja. Tämä edellyttää yhteisen vastuun ottamista. Potilaat, asiakkaat ja heidän läheisensä otetaan aktiivisesti osalliseksi laadun ja turvallisuuden kehittämiseen. Luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä havaittuja osaamisvajeita, poikkeamia, läheltä piti -tapahtumia ja haittatapahtumia käsitellään avoimesti osana toiminnan Sivu 10 / 39

11 kehittämistä. Henkilöstö, potilaat, asiakkaat ja omaiset uskaltavat ilmaista huolensa ja kysymyksensä. Heillä on mahdollisuus puuttua toiminnassa tai ympäristössä havaitsemiinsa turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin. Työyksiköiden toimintatapojen tulee olla sellaisia, että potilas- ja asiakasturvallisuus on otettu huomioon. Yksiköissä huomioidaan se, että monet eri tahot (yksilöt, yksiköt jne.) vaikuttavat turvallisuuteen yhdessä. Toimintaan liittyvä ohjeistus on selkeää, ajantasaista ja kaikkien saatavana. Myös kriittisiä työvaiheita arvioidaan säännöllisesti ja kehitetään työtapoja siten, että mahdollisiin riskeihin varautuminen on riittävää ja ennakoivaa. Kun hoitoa ja hoivaa toteutetaan, tulee varmistaa selkeä työnjako, riittävä toiminnan seuranta ja varmistaminen, inhimillisten virheiden hallinta sekä tehokas tiedonkulku. Kaikkien ammattiryhmien tietotaidon hyödyntäminen on tärkeää potilas- ja asiakasturvallisuudessa. Yhtä tärkeää kuin on kehittää turvallisuuskulttuuria, on kehittää myös työympäristöä ja poistaa siitä potilas- ja asiakasturvallisuutta haittaavia ja vaarantavia tekijöitä (Kuvio 2). Tavoitteena on että, henkilöstö ymmärtäisi paremmin potilas- ja asikasturvallisuutta, sen syntymisen edellytyksiä sekä organisaation toimintaan liittyviä vaaroja. (Lähde Pietikäinen, Reiman & Oedewald 2008) Kuvio 2. Turvallisuuskulttuurin organisatoriset ulottuvuudet ja sen kehittäminen 5. Henkilöstön osallistuminen Sivu 11 / 39

12 STM:n asetus 1 1 momentti 3: Suunnitelmassa on sovittava menettelytavat, joilla henkilökunta osallistuu moniammatilliseen laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittämiseen ja saa palautetta oppimista ja oman toimintansa kehittämistä varten. Henkilöstölle suunnatun tiedottamisen tavoitteena on ylläpitää henkilöstön tietoisuutta potilas ja asiakasturvallisuuden tilanteesta, ajankohtaisista asioista, tunnistetuista turvallisuusriskeistä ja potilas- ja asikasturvallisuuden varmistamiseen liittyvistä ohjeista. Tiedotuskanavat Tuusulan sosiaali- ja terveystoimialalla ovat: Tuusulan kunnan intra, Kaiku Henkilöstötiedotteet ja -lehdet Sähköpostitiedotteet Toimialan ja tulosalueiden esimieskokoukset Tulosyksiköiden ja työyksiköiden kokoukset Kokouksissa ja henkilöstökeskusteluissa käsitellään säännöllisesti potilas- ja asiakasturvallisuusasioita. Työntekijöiden kehittämisehdotukset potilas- ja asikasturvallisuuden parantamiseksi kirjataan kokousmuistioihin, ja työssä otetaan käyttöön erilaisia potilasturvallisuutta varmistavia toimintamalleja. Henkilöstö saa palautetta toiminnastaan ja ohjausta turvallisen hoidon ja hoivan toteuttamiseen henkilö- tai ryhmäkohtaisena palautteena, kehityskeskusteluissa tai muuna toimintayksikön sisäisenä tiedottamisena. Seurattavia asioita ovat mm. henkilöstön osaamisen varmistaminen ja esimiehen tuki vakavien vaaratapahtumien jatkokäsittelyssä. Vastuutaho sosiaali- ja terveystoimialan johtoryhmä seuraa ja vastaa valtakunnallisten suositusten ja viranomaistiedotteiden välittämisestä potilasturvallisuusyhdyshenkilö vastaa toimialan tasoisesta tiedottamisesta yksiköiden esimiehet vastaavat yksikkökohtaisesta tiedottamisesta ja palautteen antamisesta Voimassaoleva ohjeistukset Tuusulan kunnan viestintäohjeet (Kaiku) Tuusulan kunnan viestintävalmiussuunnitelma, kriisiviestintä (Kaiku) linkki tee Jatkotoimenpiteet Potilas- ja asikasturvallisuussivustojen luominen Kaikuun o organisaation ulkopuolelta tulevan tiedon jakaminen, tietopankki säännöllinen potilas- ja asikasturvallisuusasioiden käsittely yksikkökokouksissa Työyksikön omat toimenpiteet 6. Henkilöstön koulutus ja perehdyttäminen 6.1 Potilas- ja asikasturvallisuuskoulutus Potilasturvallisuusopas, 2011: Henkilöstön toimipaikka- ja Sivu 12 / 39

13 täydennyskoulutustilaisuuksiin sisältyy säännöllisesti potilasturvallisuuskoulutusta. Opiskelijoiden ohjaukseen ja koulutukseen toimintayksikössä sisältyvät potilasturvallisuusasiat. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia : Potilas- ja asiakasturvallisuusosaamisen kehittäminen sisältyy henkilöstön perehdytykseen ja täydennyskoulutukseen Potilasturvallisuusyhdyshenkilö suunnittelee, toteuttaa ja arvioi potilas- ja asikasturvallisuuskoulutusta yhdessä seurantaryhmän kanssa. Koulutusten suunnittelussa tehdään yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja alueen oppilaitosten kanssa. Koulutusmuodot vaihtelevat työpajatoiminnasta, verkkokoulutuksia, pienryhmäkoulutuksiin ja luentoihin. Henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti koulutusta potilas- ja asikasturvallisuudesta siten, että kaikilla ammattihenkilöillä on mahdollisuus osallistua koulutuksiin. 6.2 Perehdytys STM:n asetus 341/2011, 1 4: Suunnitelmassa tulee määritellä menettelytavat laadukkaan ja turvallisen toiminnan edellyttämän henkilöstön perehdyttämisen sekä toimintayksiköissä tapahtuvan opiskelijoiden koulutuksen ja ohjaamisen toteuttamiseksi. Työntekijöiden perehdytys toteutetaan suunnitellusti. Tilapäisten työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksen tulee olla riittävää ja vastata heille asetettuja vastuita. Perehdytyksen säännöllinen seuranta ja perehdytyssuunnitelman sisällön päivittäminen tehdään säännöllisesti. Osana perehdytystä jokainen työntekijä suoritta Potilasturvallisutta taidolla verkkokoulutuksen. Tunnistautumislinkki: NuRT8ejHR0!3d Perehdytettäville henkilöille on nimetty ohjaaja. Perehdytys toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Tuusulan kunnan koko organisaation tasoisia perehdytyksiä järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Opiskelijoiden ohjaaminen ja perehdyttäminen potilas- ja asiakasturvallisuuteen on toimintatapana kaikissa opiskelijoita ohjaavissa yksiköissä. Perehdytyksen onnistumista seurataan säännöllisesti ja tarpeen mukaan tarkistetaan perehdytyssuunnitelman sisältöä tai perehdyttämisen toteuttamistapaa. Yksiköiden perehdytysohjelmat päivitetään säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein. 6.3 Toimipaikka- ja täydennyskoulutus Terveydenhuollon laatuopas, 2011: Henkilöstön toimipaikka- ja Sivu 13 / 39

14 täydennyskoulutussuunnitelmiin sisältyy vuosittain laatukoulutusta. Tuusulan sosiaali- ja terveystoimialalla henkilökunnan rekrytointi perustuu kelpoisuusehtojen asettamiin vaatimuksiin, joiden avulla varmistetaan, että henkilö täyttää työtehtävälle asetetut pätevyys- ja osaamisvaatimukset, sekä hänellä on edellytykset tehtäviensä hoitamiseen. Henkilöstölle tarjotaan jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuudet ammatillisen osaamisensa kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Ammatillista osaamista tulee tarkastella sovitun menettelytavan mukaisesti. Ammatillisuuteen katsotaan kuuluvaksi keskeisesti jokaisen työntekijän ja kunkin ammattiryhmän vastuu potilasturvallisuudesta sekä sitoutuminen sen edistämiseen arvioimalla ja kehittämällä omaa työtään, osaamistaan ja toimintaa turvallisemmaksi. Henkilöstöllä on mahdollisuus ja velvollisuus osallistua jatko- ja täydennyskoulutuksiin (sekä tarvittaessa työnohjaukseen) ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Koulutuksen tulee tukea yksikön toiminnan tarpeita. Täydennyskoulutuksen järjestämisessä huomioidaan toiminnan nykyiset ja tulevat tarpeet, lainsäädännön vaatimukset ja työtehtävien vaatima työntekijän yksilölliset kehitystarpeet. Kehitystarve arvioidaan vuosittain kehityskeskusteluissa. Vastuutaho Kehittämis- ja hallintopalvelut Potilasturvallisuusyhdyshenkilö yksikön esimiehet vastaavat koulutuksen suunnittelusta ja seurannasta henkilöstön oma vastuu Voimassaoleva ohjeistukset perehdytyssuunnitelma (Kaiku) opas uusille työntekijöille (Kaiku) yksiköiden perehdytyssuunnitelmat Jatkotoimenpiteet potilasturvallisuuskoulutusta järjestetään eri muodoissa mm. verkkokoulutusta ja luentoja paikallisesti ja alueellisesti Työyksikön omat toimenpiteet 7. Potilaan ja läheisten osallistuminen STM:n asetus 1 1 momentti 5: Suunnitelmassa on sovittava menettelytavat, joilla potilas ja hänen läheisensä voivat antaa palautetta laadunhallinnan ja Sivu 14 / 39

15 potilasturvallisuuden puutteista, sekä menettelytavat, joilla potilaalle ja hänen läheiselleen annetaan tietoa ja tukea potilasta kohdanneen haittatapahtuman jälkeen. STM:n asetus 3 : Suunnitelmassa on sovittava tavoista, joilla potilaille ja heidän läheisilleen tiedotetaan suunnitelmasta sekä potilaiden ja heidän läheistensä mahdollisuudesta edistää ja vaikuttaa laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden toteutumiseen. 7.1 Tiedotus ja ohjaus Terveydenhuolto-, Vanhuspalvelu- ja Sosiaalihuoltolaki ja niihin liittyvät asetukset edellyttävät potilaiden osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden korostamista terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisessä. Potilaan ja asiakkaan osallisuus edellyttää riittävää tiedonsaantia ja neuvontaa. Tämä tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että potilaan hoitoon liittyvät riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan heti hoidon alkuvaiheessa. Riskeistä ja riskitasoista kerrotaan potilaalle ja niistä keskustellaan ja niitä käsitellään yhteistyössä potilaan ja henkilöstön kesken. Haittatapahtumat käsitellään myös potilaan ja omaisten ja kanssa. (Liite 5). Potilas ja asiakas ovat yhdenvertaisia toimijoita omassa palveluprosessissaan sekä sen suunnittelussa ja turvallisessa toteutumisessa. Potilas ja asiakas kohdataan avoimesti ja kunnioittavasti ja hänen osallistumistaan tuetaan hänen edellytystensä mukaisesti. Potilailla ja asiakkailla on riittävästi tietoa olemassa olevista hoito- ja palveluvaihtoehdoista ja niihin liittyvistä mahdollisista riskeistä päätöksenteon tueksi. Potilaat ja asiakkaat osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja prosessien suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. 7.2 Potilaspalautejärjestelmä Potilasturvallisuusopas, 2011: On sovittu menettelytavat, joilla potilaat ja heidän läheisensä voivat antaa palautetta potilasturvallisuuden puutteista. Tuusulassa on käytössä jatkuva palautemahdollisuus. Potilaalle ja asiakkaalle kerrotaan, kehen hän voi ottaa yhteyttä potilas- ja asiakasturvallisuutta koskevissa asioissa. Luottamuksellisessa ilmapiirissä potilaat, asiakkaat ja heidän läheisensä uskaltavat tuoda esiin havaitsemiaan puutteita. Näin ongelmiin voidaan puuttua nopeasti ja avoimesti. Järjestelmällisen palautteen osana tulee kerätä myös potilas- ja asikasturvallisuuteen liittyviä havaintoja. Palautetta potilas- ja asiakasturvallisuudesta on hyvä käsitellä rinnan muun organisaation keräämän seurantatiedon kanssa. Potilaat, asiakkaat ja heidän läheisensä voivat antaa palautetta potilas- ja asiakasturvallisuuden ja laadunhallinnan puutteista myös suullisesti ja sähköpostilla palvelun aikana ja päätyttyä. Potilaat ja asiakkaat saavat tietoa terveys- ja sosiaalipalveluista Tuusulan kunnan verkkosivuilta, toimipisteistä ja puhelimitse. Toimintayksiköissä tapahtuvassa ohjauksessa varmistetaan potilaiden ja asiakkaiden yksilöllinen palvelujen tarve, palvelujen Sivu 15 / 39

16 oikea-aikaisuus ja hoidon jatkuvuus. Ohjauksessa, kuntoutuksessa ja hoidossa huomioidaan palvelun käyttäjän äidinkieli, uskonto ja perhe- sekä kulttuuritausta. Vastuutahot Työyksikön esimiehet Voimassaoleva ohjeistus Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalveluyksikkö Tuusulan kunnan potilasasiamiespalvelut Tuusulan kunnan sosiaaliasiamiespalvelut THL:n potilasturvallisuusoppaassa olevat potilasturvallisuustyökalut: potilaan käsikirja, potilasturvallisuuden huoneentaulu ja potilasturvallisuuden muistilistat (2011) paperiset asiakaspalautelomakkeet ja verkkolomake Jatkotoimenpiteet laaditaan yhtenäiset palautteiden käsittely- ja seurantatavat verkkosivuilla tiedotetaan potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista Työyksikön omat toimenpiteet 8. Potilasturvallisuusriskien arviointi ja hallinta STM :n asetus 1 1 momentti 7: Suunnitelmassa on sovittava turvallisuus- ja laatuongelmien ennakoimisesta sekä turvallisuusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta. Tuusulan sosiaali- ja terveystoimialan työyksiköissä kehitetään työympäristöä, prosesseja, toimintatapoja ja ohjeita riskien hallintaprosessin mukaisesti (kuvio 3). Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittäminen on osa riskien arviointia ja hallintaa. Riskienhallinta perustuu aktiiviseen tiedon keräämiseen ja turvallisuuteen vaikuttavien uhkatekijöiden tunnistamiseen. Uhkatekijöihin liittyvät riskit analysoidaan ja riskien hallitsemiseksi määritellään toimet, joiden avulla mahdolliset vaaratapahtumat voidaan ennaltaehkäistä. Kuvio 3. Riskien hallintaprosessi Potilas- ja asiakasturvallisuus ja siihen liittyvät seurantamenettelyt perustuvat kokonaisvaltaiseen toiminnan tarkkailuun. Seurantatietoa tuotetaan ja käsitellään säännöllisesti. Tarkoituksena on tunnistaa riskit ja tehdä arvio tarvittavista potilas- ja Sivu 16 / 39

17 asiakasturvallisuuden kehittämistoimenpiteistä. Myös uusien kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen ja vaikuttavuuteen sekä yleiseen turvallisuuskulttuurin edistämiseen kiinnitetään huomiota. Riskienkartoitukset toteutetaan työyksikön esimiesten johdolla (ohjeistuslinkki). Laajempia kokonaisuuksia koskevat riskienhallintapäätökset käsitellään turvallisuus- ja riskienhallintatyöryhmässä ja sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä. Potilas- ja asiakasturvallisuusriskeihin liittyvissä kysymyksissä hyödynnetään potilasturvallisuuden seurantaryhmän, potilasturvallisuusyhdyshenkilön ja työyksiköiden potilasturvallisuusvastaavien asiantuntemusta. Potilas- ja asiakasturvallisuusriskien arvioinnin ja seurannan konkreettisia toimenpiteitä on kuvattu tarkemmin raportointi- ja ilmoitusjärjestelmät osiossa. 9. Raportointi ja ilmoitusjärjestelmät STM:n asetus 1 1 momentti 6: Suunnitelmassa on sovittava toiminnassa käytettävistä laadunhallinta-asiakirjoista. Potilas- ja asiakasturvallisuuden perustana on koko sosiaali- ja terveystoimialan ja sen työntekijöiden jatkuva kyky oppia palautteiden kautta havaituista riskeistä. Jatkossa laaditaan vuosittain potilas- ja asiakasturvallisuusraportti. 9.1 Potilaslakiin ja potilasvahinkolakiin perustuvat ilmoitukset Potilaalla on oikeus itsemääräämiseen, hoidon saantiin, hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja kohteluun sekä valitusteiden käyttöön. Oikeuksien toteutumiseen liittyvissä kysymyksissä potilasta avustaa potilas- tai sosiaaliasiamies. Tuusulan kunnan potilasasiamies- ja sosiaaliasiamiestehtäviä hoidetaan Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalveluyksikössä. Potilaan ja asiakkaan asiat pyritään selvittämään ensisijaisesti hoitoa, hoivaa tai palvelua antavassa yksikössä. Hoito, hoiva tai palvelu järjestetään siten, että se ei loukkaa ihmisarvoa, vakaumusta tai yksityisyyttä. Myös perhetausta, äidinkieli, kulttuuri ja henkilökohtaiset tarpeet huomioidaan hoidon/palvelun toteutuksessa. Potilaan/asiakkaan halutessa potilas- ja sosiaaliasiamies ohjaavat valitusteiden käytössä. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen tehtävä on tiedottaa potilaan/asiakkaan asemasta ja oikeuksista ja neuvoa, miten voi toimia ollessaan tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Valitusteitä ovat muistutuksen, kantelun ja potilasvahinkoilmoituksen teko. Hoitoon tai kohteluun tyytymätön potilas, asiakas tai hänen omaisensa voi tehdä muistutuksen. Muistutus toimitetaan kirjaamoon ja osoitetaan asianomaisen toimialan johtajalle. Muistutukseen vastataan aina kirjallisesti enintään kuukauden kuluessa sen saapumisesta. Vastauksessa tulee käydä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on mahdollisesti ryhdytty tai miten asia on tarkoitus hoitaa.( liite AVI:n ohje) Asian käsittelyssä on kuultava sitä henkilöä, jonka toimintaa muistutus koskee, ja tarvittaessa myös muistutuksen tekijää.yksikön esimies käsittelee asian muistutuksen kohteena olleen työntekijän/työntekijöiden kanssa. Tarvittaessa järjestetään yhteinen keskustelutilaisuus, jossa ovat paikalla muistutuksen tekijä, Sivu 17 / 39

18 muistutuksen kohde ja yksikön esimies. Muistutusta koskevaan vastaukseen ei ole valitusoikeutta, mutta muistutuksen teko ei rajoita potilaan oikeutta kannella valvovalle viranomaiselle. Muistutuksen tekoon käytettävä lomake löytyy Tuusulan kunnan verkkosivulta. Muistutuksen lisäksi potilas, asiakas tai omainen voi tehdä kantelun aluehallintoviranomaiselle (aluehallintoviraston verkkosivut) tai sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle Valviralle (Valviran verkkosivut). Kantelun voi tehdä, vaikka olisi jo tehnyt muistutuksen hoitopaikkaan tai hakemuksen potilasvakuutuskeskukselle. Potilasvakuutuskeskus arvioi vahinkojen korvaamista potilasvahinkolain mukaisesti (Potilasvakuutuskeskuksen verkkosivut). Potilaalla, asiakkaalla tai omaisella on oikeus kääntyä myös eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen, kun hän epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti (Eduskunnan oikeusasiamiehen verkkosivut). Potilaslakiin, potilasvahinkolakiin ja sosiaalihuollon asiakaslakiin perustuvista yhteydenotoista pidetään sisäistä seurantaa potilas- ja sosiaaliasiamiesten toimesta. Seurantaraportit toimitetaan vuosittain sosiaali- ja terveystoimen johdolle tarkasteltaviksi. Vastuutaho sosiaali- ja terveystoimen johto ja esimiehet potilas- ja sosiaaliasiamies Voimassaoleva ohjeistus ja seuranta Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (Finlex) Potilasvahinkolaki 585/1986 (Finlex) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (Finlex) Jatkotoimenpiteet Työyksikön omat toimenpiteet 9.2 Hoitoilmoitustietokanta Potilasturvallisuusopas, 2011: Haittatapahtumien raportoinnista ja ilmoittamisesta hoitoilmoitusjärjestelmään (Hilmo) on huolehdittu. Hoitoon liittyvien haittojen ilmoittaminen ICD-10-tautiluokituksen Y- tai T-koodilla on lääkärin vastuulla. Tuusulassa ei ole käytössä hoidon haittavaikutusten ilmoittamisjärjestelmää avohilmo:oon. 9.3 Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta Uusi tartuntatautilaki on tullut voimaan Sivu 18 / 39

19 9.3.1 Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvät infektiot saavat alkunsa terveydenhuollon yksikössä tai laitoksessa annetun hoidon aikana. Jos infektio kuitenkin ilmaantuu sairaalahoidon aikana, tai liittyy sairaalassa suoritettuun toimenpiteeseen, voidaan puhua sairaalainfektiosta. Ne ovat uhka potilasturvallisuudelle sekä henkilökunnan työturvallisuudelle. Tuusulassa toimii tartuntataudeista vastaava lääkäri sekä tartuntatauti- ja hygieniahoitaja. Kunnassa toimii sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnasta koostuva hygieniayhdyshenkilöryhmä. Tuusulassa ei ole vielä käytössä omaa infektioiden seurantajärjestelmää. Tavoitteena on kehittää kuntaan hoitoon liittyvien infektioiden seurantajärjestelmä. Koulutusta järjestetään henkilökunnalle hoitoon liittyvien infektioiden torjunnasta ja hyvästä käsihygieniasta. Tuusulan Terveyskeskussairaalan Akuuttivuodeosastolla sekä Kotiutus- ja arviointiyksikössä on seurattu käsihuuhteen kulutusta vuositasolla vuodesta 2013 lähtien Tartuntatautien ilmoittaminen ja seuranta Tuusulassa noudatetaan tartuntatautilain ja THL:n ohjeita tartuntatautien ilmoittamisesta ja seurannasta. Lääkärin ja hammaslääkärin tulee tehdä ilmoitus epäilemästään tai toteamastaan yleisvaarallisesta tai ilmoitettavasta tartuntatautitapauksesta (tartuntatautiilmoitus) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja Tuusulassa seurataan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan influenssarokotuskattavuutta. Työterveyshuolto tarkistaa uusien työntekijöiden rokotussuojan muiden laissa mainittujen rokotusten suhteen alkaen Henkilökunnalta edellytetään lain mukaista ( 48) rokotussuojaa. Rokottamattoman työntekijän osalta noudatetaan HUS:n ohjeistusta Ilmoitus rokotteiden ja lääkkeiden haittavaikutuksista Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) ylläpitää valtakunnallista lääkkeiden ja rokotteiden haittavaikutusrekisteriä, johon tallennetaan sekä lääkkeen määräämiseen ja toimittamiseen oikeutetuilta henkilöiltä, että lääkkeiden ja rokotteiden käyttäjiltä vastaanotetut haittavaikutusilmoitukset. Haittavaikutuksella tarkoitetaan lääkkeen tai rokotteen aiheuttamaa haitallista ja muuta kuin aiottua vaikutusta. Rokotusten haittavaikutusilmoitusten käsittely on siirtynyt alkaen THL:stä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle (Fimea). Lääkkeiden haittavaikutusrekisteristä säädetään lääkelain (395/1987) 30 e :ssä sekä terveydenhuollon valtakunnallisessa henkilörekisterilaissa (556/1989) ja asetuksessa (774/198. Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittamista ohjeistetaan Fimean ohjeella 2/ tusten_ilmoittaminen.pdf Sivu 19 / 39

20 Haittavaikutukset ilmoitetaan Fimealle omalla lomakkeella. Vastuutaho johtajaylilääkäri tartuntataudeista vastaava lääkäri tartuntatauti- ja hygieniahoitaja hygieniayhdyshenkilöryhmä ammattihenkilöt Voimassaoleva ohjeistus ja seuranta tartuntatautilaki: lääkelaki: rokottajan käsikirja: Jatkotoimenpiteet päivitetään hygieniavastuuhenkilöt yksiköittäin käsihuuhteen kulutusseuranta kerran kuukaudessa, seurannasta vastaavat yksiköiden hygieniavastuuhenkilöt. Seuranta toteutetaan ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä Työyksikön omat toimenpiteet 9.4 Laitt eita ja tarvi kkeit a kosk evat ilmoi tuks et Potil astur valli suus opas, 2011 : Mui den säädösten edellyttämästä raportoinnista on huolehdittu. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoittaa ammattimaista käyttäjää ilmoittamaan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle ja laitteen valmistajalle tai valtuutetulle edustajalle vaaratilanteista. Tällaisia vaaratilanteita ovat tilanteet, jotka ovat johtaneet tai olisivat saattaneet johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen ja jotka johtuvat terveydenhuollon laitteen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta taikka käytöstä (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista, TLT, 629/ ). Tällä hetkellä Tuusulan sosiaali- ja terveystoimialan yksiköt vastaavat itse ilmoituksen tekemisestä, ja tapahtumayksikön vastuulla on tapahtuman dokumentointi potilasasiakirjoihin. Ilmoitus Valviralle tulee tehdä mahdollisimman pian. Vakavan vaaratapahtuman yhteydessä ilmoitus tulee tehdä 10 vuorokauden kuluessa ja läheltä piti -tapahtumasta 30 vuorokauden kuluessa. Huomioitavaa on, että ilmoituksen tekemättä jättäminen on säädetty rangaistavaksi. Vaaratilanneilmoituksen tekeminen ohjeistetaan Valviran määräyksellä 4/2010. Säteilyä synnyttävien laitteiden käyttöön liittyvistä poikkeamista ja vaaratilanteista tulee lisäksi ilmoittaa säteilyturvakeskukselle säteilylain 592/1991 perusteella. Sivu 20 / 39

21 Laki edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköltä laitteisiin liittyvän seurantajärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköllä tulee olla TLT lain 26 :n mukaan nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräyksien noudattamisesta yksikössä. Tämän lisäksi yksiköllä pitää olla seurantajärjestelmä laitteiden ja niiden käytön turvallisuuden varmistamiseksi. Seurantajärjestelmään on kirjattava: Jäljitettävyyden edellyttämät tiedot toimintayksikön käytössä olevista, edelleen luovutetuista tai muutoin hallinnassa olevista sekä potilaaseen asennetuista laitteista Laitteen käytön yhteydessä syntyneisiin vaaratilanteisiin liittyvät tiedot Tiedot, jotka osoittavat, että yksikkö on huolehtinut edellä esitetyistä 24 :n mukaisista velvoitteista. Lääkintälaitteiden ja muiden laitteiden sekä sähköisten järjestelmien hankinnassa pyritään yhdenmukaisuuteen ja yhteensopivuuteen. Laitteiden käyttöön liittyvä ohjeistus tulee olla ymmärrettävää ja helposti saatavilla kiireellisissäkin tilanteissa. Kun uusia laitteita otetaan käyttöön, niihin tulee antaa riittävä perehdytys. Esimiehen tulee varmistaa säännöllisin aikavälein, että laitteita osataan käyttää ja järjestää tarvittaessa koulutusta. Laitteiden toimintakuntoa seurataan säännöllisesti, jotta toimintahäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä. Työtilojen tulee mahdollistaa turvallinen hoito huomioiden tilojen riittävyys, häiriöttömyys ja hygienia. Kun työympäristöjä suunnitellaan, tulee huomioida kaatumis- ja loukkaantumisvaarat sekä muut potilas- ja työtapaturmariskit. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista asettaa terveydenhuollon yksikölle ja siellä toimiville ammattimaisille käyttäjille laitteitten ja tarvikkeitten käyttöön, hallinnointiin ja ylläpitoon liittyviä vaatimuksia. Nämä vaatimukset ovat osa potilasturvallisuussuunnitelmaa. Terveydenhuollon yksikön ja siellä toimivien ammattimaisten käyttäjien tulee varmistua lain 24 mukaisesti seuraavista asioista: Henkilöllä, joka käyttää terveydenhuollon laitetta, on sen turvallisen käytön vaatima koulutus ja kokemus. Laitteessa tai sen mukana on oltava turvallisen käytön kannalta tarpeelliset merkinnät ja käyttöohjeet. Laitetta käytetään valmistajan ilmoittaman käyttötarkoituksen ja ohjeistuksen mukaisesti. Käyttöpaikka soveltuu laitteen turvalliseen käyttöön. Laitteeseen kytkettynä tai välittömässä läheisyydessä olevat toiset terveydenhuollon laitteet, rakennusosat tai rakenteet, varusteet, ohjelmistot tai muut järjestelmät tai esineet eivät vaaranna laitteen suorituskykyä tai o potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyttä. Laitteen saa asentaa, huoltaa ja korjata vain henkilö, jolla on tarvittava ammattitaito ja kokemus. Jos laite luovutetaan potilaan kotiin, on varmistuttava siitä, että potilas osaa ja on kykenevä käyttämään laitetta turvallisesti ja että olosuhteet, joissa laitetta käytetään, ovat vaatimuksen mukaiset. Sivu 21 / 39

22 Työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa on lueteltu yksikössä lääkkeen antamiseen käytettävät laitteet ja tarvikkeet sekä toimenpiteet potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Työyksiköissä laaditaan laitekortit, jotka tallennetaan laiterekisteriin (Z/yhteinen:laiterekisteri). Vastuutahot työyksiköiden esimies ja laitevastuuhenkilöt Voimassaoleva ohjeistus ja seuranta Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 (Finlex) Säteilylaki 592/1991 (Finlex) Valviran terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus (Valviran määräys 4/2010) Sähköinen vaaratilanne ilmoitus Jatkotoimenpiteet vastuuhenkilöiden nimeäminen tavoitteena on hankkia sähköinen laiterekisteri Työyksikön omat toimenpiteet yksiköissä on ajantasalla olevat laitekohtaiset laitekortit 9.5 Vaaratapahtumien raportointijärjestelmä (HaiPro) STM:n asetus 1 1 momentti 8: Suunnitelmassa on sovittava vaara- ja haittatapahtumien tunnistaminen ja raportointi, haittatapahtumien ilmoittaminen hoitoilmoitusjärjestelmään ja muiden säädösten edellyttämä raportointi ja korjaavia toimenpiteitä koskevat menettelytavat. HaiPro on potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien ilmoitus- ja raportointimenettelyyn kehitetty tietotekninen sovellus, joka mahdollistaa vaaratapahtumien käsittelyn ja raportoinnin organisaation eri tasoilla. Työntekijöille helppokäyttöisen ilmoitusmenettelyn avulla kiinnitetään huomiota työprosesseissa tapahtuviin poikkeamiin ja edistetään potilas- ja asiakasturvallisuutta etsimällä parannuskeinoja havaittuihin virhealttiisiin kohtiin työprosesseissa. Keskeiset HaiPro-raportointia ohjaavat periaatteet ovat: syyllistämätön toimintakulttuuri yhteinen vaaratapahtumailmoitusten käsittely yksikössä moniammatillinen yhteistyö yhteiset potilasturvallisuutta edistävät toimintatavat Vastuutaho sosiaali- ja terveystoimen johto ja esimiehet vastaavat HaiPro-ilmoitusten käsittelystä potilasturvallisuusyhdyshenkilö henkilöstö vastaa ilmoitusten tekemisestä Sivu 22 / 39 Voimassaoleva ohjeistus ja mittari sosiaali- ja terveystoimialan ohje HaiPro-ilmoitusten käsittelystä (LIITE 2).

23 9.6 Potilaiden- ja asiakkaiden vaaratapahtumailmoitukset Potilasturvallisuusopas, 2011: On sovittu menettelytavat, joilla potilaat ja heidän läheisensä voivat antaa palautetta potilasturvallisuuden puutteista. Potilailla, asiakkailla ja omaisilla tulee olla myös mahdollista tehdä vaaratapahtumailmoitus tai vastaava ilmoitus potilas- ja asiakasturvallisuudessa havaituista puutteista. Vaaratapahtumailmoitusten käsittely aloitetaan, kun henkilöstön tekemien Haipro-ilmoitusten käsittelyprosessi on vakiintunut toimialalla. Vastuutaho sosiaali- ja terveystoimen johtaja tekee päätöksen käytäntöön siirtymisestä potilasturvallisuusyhdyshenkilö laatii ohjeistuksen ja vastaa tiedottamisesta Voimassaoleva ohjeistus ja jatkotoimenpiteet ohjeistus laaditaan, kun käytäntö otetaan käyttöön Jatkotoimenpiteet Työyksikön omat toimenpiteet 9.7 Vakavien haittatapahtumien ilmoittaminen ja käsittely Potilasturvallisuusstrategia, 2009: Organisaatiossa tulee olla erillinen menettelytapa vakavien haittatapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Vakava vaaratapahtuma on tapahtuma, joka johti tai olisi voinut johtaa potilaan kuolemaan tai hengenvaaraan johti tai olisi voinut johtaa sairaalahoidon aloittamiseen tai jatkamiseen sekä aiheuttanut huomattavia terveysvaikutuksia aiheutti tai olisi voinut aiheuttaa merkittävän tilapäisen tai pysyvän vamman, haitan tai toimintakyvyn heikkenemisen potilaalle suoritettu virheellinen toimenpide väärä toimenpidekohde Sivu 23 / 39

24 hoito annettu väärälle potilaalle määrätty hoito on jäänyt merkittäviltä osin antamatta Vastuutaho henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa välittömästi vakavasta vaaratapahtumasta potilaan hoidosta vastaavalle lääkärille ja omalle lähiesimiehelle lähiesimies ilmoittaa asiasta tulosyksiköiden esimiehelle / tulosaluepäällikölle tulosyksikön esimies / tulosalueen päällikkö päättää vaaratapahtuman tutkintamenetelmistä ja siihen osallistuvista henkilöistä Voimassaoleva ohjeistus ja mittari toimintaohje /prosessikuvaus vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn Jatkotoimenpiteet vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn ohje /prosessikuvaus (LIITE 3) tiedotetaan vakavan vaaratapahtuman käsittelystä henkilöstölle Työyksikön omat toimenpiteet 10. Alueellinen yhteistyö STM :n asetus 1 1 momentti 9: Suunnitelmassa on sovittava laadunhallinnassa ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanossa tarvittava yhteistyö sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa. Potilas- ja asiakasturvallisuuden varmistaminen edellyttää riittävää tiedonkulkua ja yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä. Yhteistyömuotoja ovat tarpeenmukaiset, turvallisuutta varmistavat yhtenäiset käytännöt, alueellisesti sovitut toimintamallit ja henkilöstön kouluttaminen. Myös toimintaa ohjaava kehittämistyö organisoidaan tarvittaessa alueellisena. Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma on hyväksytty vuosille Siinä kuvataan alueellinen yhteistyö ja työnjako mm. terveyden edistämisessä, palvelutuotannossa ja koulutuksessa. Järjestämissuunnitelmaa ei ole päivitetty, sen sijaan alueellista yhteistyötä on tiivistettu Keski-Uudenmaan sote-hankkeen alaisuudessa järjestämissuunnitelman linjauksia noudattaen. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on käytössä alueellinen HaiPro-osio. Sen kautta mahdollisia haittatapahtumia voidaan seurata ja raportoida yli organisaatiorajojen kaikissa hoito- ja tukipalveluyksiköissä. Alueen vastuuhenkilöt tapaavat säännöllisesti. Hyvinkään sairaanhoitoalueen terveydenhuollon kehittämisryhmä (HyTKe) vastaa yhteistyöstä ja sen jäseninä johtavat terveydenhuollon viranhaltijat kokoontuvat kerran kuussa. Alueellisia hoitoketjuja luodaan ja päivitetään säännöllisesti ja niille on nimetty vastuuhenkilöt sekä kuntien että erikoissairaanhoidon puolella. Tavoitteena on noin kolmen hoitoketjun läpikäynti vuositasolla. Aihekohtaiset alueelliset työryhmät (mm. potilasturvallisuustyöryhmä, kotiuttamisprosessityöryhmä ja hoitoketjukohtaiset työryhmät) sekä palveluketjujen Sivu 24 / 39

25 omistajaryhmät kokoontuvat erikseen ja valmistelevat HyTKe:lle menevät esitykset. Alueellinen työryhmätyöskentely on soveltuvin osin liitetty osaksi KU sote-hankkeen projektityöryhmätyöskentelyä (mm. alueellinen kuntoutuskoordinaatiotyöryhmä, alueellinen puhelinpalvelu ja alueellinen kotiuttamisprosesityöryhmä). Vuosina alueellista yhteistyötä tiivistää edelleen STM:n Valinnanvapaus kärkihanke, joka toteutetaan Keski- Uudenmaan kuntien yhteisenä kokeiluhankkeena. Lisäksi vuonna 2018 käynnistyy Keski- Uuudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiskuntayhtymä. Palvelujen tarpeenmukaista saatavuutta seurataan oman tuotannon lisäksi sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueella että HYKS-alueella. Hoidon saatavuutta seurataan säännöllisesti ja raportoidaan Terveydenhuoltolain edellyttämällä tavoin kunnan nettisivuilla. Valinnanvapaushankkeen vaikutuksesta mm. palvelujen saatavuuteen raportoidaan STM:lle. Potilaskohtaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat laaditaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja dokumentoidaan perustietojärjestelmiin. Kanta-palvelut mahdollistavat asiakas- ja potilastietomerkintöjen tarkastelun potilastietojärjestelmästä riippumatta. Palvelua hyödynnetään mm. valinnanvapaushankkeen yhteydessä. Potilaita kannustetaan Omakannan käyttöön. Vastuutaho potilasturvallisuuden seurantatyöryhmä koordinoi ja suunnittelee yhteistyömuotoja toimialan sisällä potilasturvallisuusyhdyshenkilö osallistuu alueellisiin ja kansallisiin työryhmäkokouksiin. Voimassaoleva ohjeistus ja mittari Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen potilasturvallisuustyöryhmä kokoontuu 2 kertaa vuodessa Hyvinkään sairaalan kutsumana Jatkotoimenpiteet osallistuminen Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueelliseen yhteistyöhön Työyksikön omat toimenpiteet 11. Potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen hoitokäytännöillä STM:n asetus 1 2 momentti: Suunnitelmassa on käsiteltävä ainakin palvelujen tarpeenmukainen saatavuus, hoitoketjut, toimintayksikön fyysinen ympäristö, terveydenhuoltoon liittyvät infektiot, lääkehoito ja lääkehuollon järjestäminen, terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet, henkilöstö, sen työnjako ja osaaminen, tietojärjestelmät ja potilasasiakirjamerkintöjen tekeminen sekä tiedonkulku toimintayksikön sisällä ja toimintayksikköjen välillä. Potilas- ja asiakasturvallisuus strategia : Hoito, hoiva ja palvelut suunnitellaan sujuvina prosesseina, palveluketjuina ja -kokonaisuuksina ilman viivytyksiä ja ilman päällekkäisiä tai tarpeettomia vaiheita. Tuottajien yhtenäiset prosessit ja toimintatavat suojaavat asiakkaita ja potilailta vaaratapahtumilta. Prosessit tuottavat arvoa potilaille ja asiakkaille. Sivu 25 / 39

26 11.1 Lääkehoidon osaaminen Lääkehoidon turvallisuus on yksi potilasturvallisuuden keskeisimmistä tekijöistä. Lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota toteutetaan lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja vastuulla. Lääkehoidon koulutuksen saaneet laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt kantavat kokonaisvastuun lääkehoidon toteuttamisesta, ja jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Lähiesimiehet ohjaavat ja valvovat lääkehoidon toteuttamista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä päättävät eri henkilöstöryhmien työjaosta ja yhteistyöstä siten, että jokaisen ammattiryhmän osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Lähiesimiehet varmistavat säännöllisesti työntekijöiden osaamisen niissä lääkehoidon tehtävissä, joita hänen odotetaan työsssään tekevän ja huolehtii uusiin tehtäviin perehdytyksestä. Lääkehoidon osaaminen varmistetaan vähintään 5 vuoden välein lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Vastuutahot johtajaylilääkäri vastaa lääkehoidon suunnittelusta ja organisoinnista yhdessä johtavan hoitajan ja johtavan farmaseutin kanssa lääkelupia koordinoivat hoitotyön lähiesimiehet lääkehoidon toteutuksen vastuut on kuvattu tarkemmin lääkehoitosuunnitelmassa Voimassaoleva ohjeistus Tuusulan sosiaali- ja terveystoimialan lääkehoitosuunnitelma 8/2017 yksiköiden omat lääkehoitosuunnitelmat Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä 1088/2010 (Finlex) Valtioneuvoston asetus lääkkeen määräämisen edellyttämästä koulutuksesta 1089/2010 (Finlex) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Turvallinen lääkehoito, Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa Sivu 26 / 39 Jatkotoimenpiteet lääkelupien teoriakoulutukset, lääketeoria ja -laskutentit ja käytännön näytöt toteutetaan Tuusulan sosiaali- ja terveystoimialan lääkehoitosuunnitelman mukaisesti