POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen (Mikkelin seutusote) (Palvelutuotantoyksiköt: Kangasniemi, Mikkeli ( Hirvensalmi, Mikkeli ja Puumala) Mäntyharju, Pertunmaa POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Laadittu: Hyväksytty: Johtoryhmässä Kuntien yhteistoimintatyöryhmissä Järjestäjälautakunnassa Versio 1.1 Hans Gärdström

2 Sisällys 1 Johdanto Mikkelin seutusoten potilasturvallisuuden strategiset tavoitteet Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen Potilasturvallisuus toimintatapana Vaaratapahtumat Laiteturvallisuuteen ja tarvikkeisiin liittyvät ilmoitukset Potilasturvallisuuden edistäminen Perehdyttäminen ja täydennyskoulutus Potilasturvallisuuden johtaminen Organisaatio ja vastuuhenkilöt Henkilöstöjohtamisen periaatteet Turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja avoin turvallisuuskulttuuri Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus Potilasturvallisuustiedon jakaminen Potilaiden ja heidän läheistensä osallistuminen potilasturvallisuuden edistämiseen Menettelytavat potilasturvallisuuden puutteiden kirjaamisessa Potilaiden ja heidän omaisten informointi ja tukeminen haittatapahtuman jälkeen Vaara- ja haittatapahtumien raportointi ja ilmoitusjärjestelmät sekä korjaavat toimenpiteet Yhteistyö muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa

3 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeri on antanut terveydenhuoltolain(1326/2010) 8 :n 4 momentin nojalla laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta asetuksen ( ) ja julkaissut suomalaisen potilasturvallisuusstrategian vuosille Lainsäädännön ja strategian toimeenpanon tueksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut potilasturvallisuusoppaan (15/2011). Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen potilasturvallisuussuunnitelman (jäljempänä seutusote) taustalla on terveydenhuoltolaki ja sen täytäntöönpanosta annettu asetus, potilasturvallisuusoppaaseen sekä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantoyksiköiden ja seutusoteen kuuluvien kuntien riskienhallintapolitiikkaan, riskienhallintasuunnitelmaan, tietoturvapolitiikkaan ja tietosuojasta annettuun ohjeistukseen. Potilasturvallisuus on keskeinen osa terveyden- ja sairaanhoidon laatua. Asetuksen perustemuistion mukaan sillä tarkoitetaan periaatteita ja toimintakäytäntöjä, joilla varmistetaan terveyspalvelujen turvallisuus. Turvallisuuteen sisältyy ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen turvallisuus. Lääkitysturvallisuus on osa potilasturvallisuutta ja se käsittää toimenpiteitä lääkkeiden käyttöön liittyvien haittatapahtumien ehkäisemiseksi, välttämiseksi ja korjaamiseksi. Potilasturvallisuussuunnitelma on väline vähentää hoidosta johtuvia haittoja ja hoitovirheitä Mikkelin seutusoten perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Potilasturvallisuus on potilaiden ja koko henkilöstön yhteinen asia. Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta on järjestäjähallinnon johdolla ja palvelutuotantoalueiden johtajilla, joiden tehtävänä on varmistaa selkeä ja asianmukainen ohjeistus, henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Tätä vastuuta ei voi delegoida muille. Potilasturvallisuutta voi jokainen työntekijä edistää arvioimalla ja kehittämällä omaa toimintaansa ja osaamistaan turvallisemmaksi. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluvat riskien arviointi, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen. Tarkoituksena on vähentää hoitoon liittyviä riskejä ja potilaille hoidon aikana aiheutuvia haittoja. Tästä ovat kaikki osapuolet vastuussa. Potilasturvallisuus taataan parhaiten siirtämällä huomio yksittäisistä työntekijöistä ja virheistä potilaille aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä arvioimalla ja tutkimalla palvelujärjestelmää ja poistamalla siellä olevia riskejä. 3

4 2 Mikkelin seutusoten potilasturvallisuuden strategiset tavoitteet Terveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää, että toiminta on näyttöön ja hyviin hoitoja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa, laadukasta ja turvallista. Terveydenhuollon toimintaa ohjaa lait kuten: perustuslaki 731/1999 kansanterveyslaki 66/1972 terveydenhuoltolaki 1326/2010 laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 ammattihenkilölaki 559/1994 potilasvahinkolaki 879/1998 henkilötietolaki 523/1999 julkisuuslaki 621/1999 Toiminta-ajatus Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Tavoitetila vuoteen 2017 mennessä Terveyden- ja sairaanhoito on vaikuttavaa ja turvallista. Potilasturvallisuus on osa toiminnan rakenteita ja toimintatapoja. Sekä luottamushenkilöt että henkilöstö ovat sitoutuneet potilasturvallisuuteen. Jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan ja asenteillaan potilasturvallisuuteen. Seutusoten alueella on käytössä Haipro-ohjelma. Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutus on aloitettu. Tavoitteena on, että haittatapahtumat vähenevät vuosittain. Lääkintälaitteista ja niiden toimintavalmiudesta on nimetty vastuuhenkilöt. Tartuntatautien vastustaminen ja hygieniasta huolehtiminen on ohjeistettu alueellisesti, ja ovat osa turvallista potilashoitoa. Strategiset tavoitteet soveltaen kansallisen potilasturvallisuusstrategiaan kirjattuja tavoitteita 1. Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen Potilas ja hänen läheisensä otetaan mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen. Potilasta hoidetaan mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä. Potilaalle kerrotaan tarvittavat taustatiedot, tiedot oireista ja aikaisemmista sairauksista sekä esitetään toiveet ja mielipiteet hoidon suhteen. Myös potilaan läheisiltä kysytään tietoja potilaan elintavoista, selviytymisestä kotona ja toiveista hoidon suhteen. Potilaalle ja hänen läheisilleen annetaan tietoa hoidosta ymmärrettävällä tavalla. Potilaan kanssa keskustellaan hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Kun potilas haluaa, myös hänen omaiselleen annetaan tietoa. Tavoitteena on, että hyvällä tiedonkululla vältetään hoitovirheitä. 4

5 Potilas voi tarvittaessa ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa asianomaiseen yksikköön tai potilasasiamieheen. 2. Potilasturvallisuus toimintatapana Toimintayksiköissä on toimintapa ja työskentelykulttuuri, jossa potilasturvallisuutta pidetään tärkeänä. Ketään ei syyllistetä ja hoitopoikkeamat ratkotaan asiallisesti ja ennakoivasti. Samalla arvioidaan, voidaanko rakenteita tai toimintatapoja muuttaa potilasturvallisuuden parantamiseksi. Muiden toimintayksiköiden hyvistä käytännöistä otetaan mallia. 3. Vaaratapahtumat Vaaratapahtumat raportoidaan ja niistä opitaan. Kaikki isot ja pienet turvallisuuspoikkeamat kirjataan Haipro-ohjelmaan. Vaaratilanteet raportoidaan, niitä käydään läpi jälkikäteen. Kun vaaratapahtuma sattuu, siitä kerrotaan potilaalle ja hänen halutessaan myös läheiselle. Vaaratapahtuma analysoidaan ja käsitellään avoimesti yhdessä. 4. Laiteturvallisuuteen ja tarvikkeisiin liittyvät ilmoitukset Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ammattimaisen käyttäjän velvollisuus on ilmoittaa laitteen tai tarvikkeen käytön yhteydessä havaituista vaaratilanteista sekä valmistajalle että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (VALVIRA). Vaaratilanneilmoitus: 5. Potilasturvallisuuden edistäminen Potilasturvallisuutta edistetään suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin. Potilasturvallisuus on jokapäiväistä työtä ja se otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Riskienhallinta- ja potilasturvallisuustyöryhmä sekä kaikki yksiköt käsittelevät potilasturvallisuuteen liittyviä asioita säännöllisesti. Potilasturvallisuus nivotaan osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua. 6. Perehdyttäminen ja täydennyskoulutus Potilasturvallisuus sisällytetään perehdytykseen. Tavoitteena on, että 80 % henkilöstöstä on suorittanut Potilasturvallisuutta taidolla verkkokurssin. Hyvää potilasturvallisuuskulttuuria välitetään ja ohjataan meillä oleville opiskelijoille. Potilasturvallisuus näkökulmaa edellytetään opiskelijoiden tutkimussuunnitelmien laadinnassa ja seutusoten omissa toiminnallisissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Alueellisesti järjestetään täydennyskoulutusta. 5

6 3 Potilasturvallisuuden johtaminen 3.1 Organisaatio ja vastuuhenkilöt Sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuusstrategian mukaan organisaation johdolla ja esimiehillä on vastuu potilasturvallisuuden kokonaisuudesta. Siihen luetaan työolosuhteiden varmistaminen sellaisiksi, että hoito voidaan toteuttaa laadukkaasti ja turvallisesti. Riittävän henkilöstön määrän ja osaamisen turvaaminen kuuluu luottamushenkilöille, ylimmälle johdolle ja esimiehille. Tavoitteena on, että turvallisuusriskejä arvioidaan ja yleistä tietoa riskeistä, vaaratilanteista ja haittatapahtumista hankitaan ja käytetään hyväksi turvallisuuden parantamiseksi. Kokonaisvastuu toiminnan laadusta ja potilasturvallisuudesta on johtavalla ylilääkärillä. Hänen vastuullaan on varmistaa, että potilasturvallisuus toteutuu yhdenmukaisesti koko organisaatiossa. Palvelutuotantoyksiköiden johdolla ja johtoryhmillä on vastuu huolehtia potilasturvallisuuden jalkautumisesta toiminta-yksiköihin ja velvoite raportoida potilasturvallisuudesta ja tehdyistä toimenpiteistä vuosittain järjestäjähallinnolle. Potilasasiamies neuvoo ja ohjaa potilaita, heidän omaisiaan ja henkilöstöä potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Potilasasiamies raportoi toiminnastaan kuukausittain johtaville viranhaltijoille. Kunkin palvelutuotantoyksikön johtajilla ja palvelutuotantoyksiköiden esimiesten vastuulla on varmistaa, että hoidossa noudatetaan näyttöön perustuvia käytäntöjä ja että hoitolinjoissa huomioidaan potilasturvallisuus yksikön sisällä ja yksiköiden välisessä yhteistyössä. Palvelutuotantoyksiköiden johtavilla lääkäreillä on vastuu käydä läpi korvattavat potilasvahingot ja tehdä tarvittavat selvitykset sekä käynnistää tarvittavat toimenpiteet yhdessä seutusoten johtajaylilääkärin kanssa. Infektioiden hallinnan organisoinnissa vastuu on yksiköiden tartuntatautihoitajilla ja tartuntatautilääkäreillä. Etelä- Savon sairaanhoitopiirin infektiolääkäri ja hygieniahoitajat ohjeistavat tarvittaessa ja tukevat Mikkelin seutusoten toimintaa. Palvelutuotantoyksiköillä on kullakin toimialueella valtakunnallisen lääkehoitooppaan mukainen lääkehoitosuunnitelma. Johtavat lääkärit palvelutuotantoyksiköissä valvovat lääkehoitosuunnitelman noudattamista ja ohjeen päivittämistä vuosittain. Tietoturvallisuus on tärkeä osa potilasturvallisuutta. Palvelutuotantoyksiköissä on tietosuojavastaavat. Jokaisen työntekijän hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu potilasturvallisuudesta ja oman työn arvioinnista ja kehittämisestä. Potilasturvallisuus on ammattilaisten ja potilaiden yhteinen asia. 6

7 3.2 Henkilöstöjohtamisen periaatteet Mikkelin seutusotessa kiinnitetään huomio hyvään henkilöstöjohtamiseen, joka on osa potilasturvallisuuden edistämistä. Henkilöstöstrategia tarkastellaan kussakin palvelutuotantoyksiköissä erikseen. Keskeisenä henkilöstöjohtamisen periaatteena on, että erehtyminen on mahdollista ja inhimillistä. Vaara- ja haittatapahtumista voidaan jatkuvasti oppia. Talousarvion valmistelun yhteydessä tehdään toimialueiden tekemien esitysten perusteella henkilöstösuunnitelma, joka käsitellään palvelutuotantoyksiköiden tuotantolautakunnissa ja kyseisten kuntien hallituksissa ja valtuustoissa. Lähiesimiehen vastuulla on informoida palvelutuotantoyksiköiden johtoryhmiä riittävistä resursseista ja johto huolehtii nämä resurssit potilasturvallisen toiminnan varmistamiseksi. 3.3 Turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja avoin turvallisuuskulttuuri Potilasturvallisuus on kullekin työntekijälle aito arvo, jonka eteen on tehtävä työtä. Se rakentuu kunkin omasta työpanoksesta ja työntekijöiden yhteistyöstä. Hoitoprosessien ja muidenkin prosessien kehittäminen ja tiedonkulun parantaminen ovat osa potilasturvallisuutta. Niiden avulla voidaan vähentää potilaisiin kohdistuvia riskejä. Kun hoitoprosesseja kehitetään, samalla otetaan huomioon potilasturvallisuus. Erityisesti potilaan siirtojen ja siihen liittyvien työvaiheiden ja tiedonsiirron turvallisuus varmistetaan. Työyksikön toimintatavat ovat sellaiset, että potilasturvallisuus toteutuu. Toimintaan liittyvä ohjeistus on selkeää, ajantasaista ja kaikkien saatavana. Myös potilasturvallisuuden kannalta kriittisiä työvaiheita arvioidaan säännöllisesti ja kehitetään työtapoja siten, että mahdollisiin riskeihin varautuminen on riittävää ja ennakoivaa. Kun potilaan hoitoa toteutetaan, varmistetaan selkeä työnjako, riittävä toiminnan seuranta ja tehokas tiedonkulku. Kaikkien ammattiryhmien tietotaito hyödynnetään potilasturvallisuudessa. Hankittaessa palveluja ulkopuolisilta toimijoilta, arvioidaan miten palvelu vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Samalla määritellään menettelytavat, joilla palvelun laatu potilasturvallisuuden kannalta varmistetaan. Yhtä tärkeää kuin on kehittää potilasturvallisuuskulttuuria, on kehittää myös työympäristöä ja poistaa siitä potilasturvallisuutta haittaavia ja vaarantavia tekijöitä. Lääkintälaitteiden ja muiden laitteiden sekä sähköisten järjestelmien hankinnassa pyritään yhdenmukaisuuteen ja yhteensopivuuteen. Laitteiden käyttöön liittyvä ohjeistus tulee olla ymmärrettävää ja helposti saatavilla kiireellisissäkin tilanteissa. Kun uusia laitteita otetaan käyttöön, niihin tulee antaa riittävä perehdytys. Esimiehet varmistavat, että laitteita osataan käyttää ja järjestää tarvittaessa koulutusta. Laitteiden toimintakuntoa seurataan säännöllisesti, jotta toimintahäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä. Työtilojen tulee mahdollistaa turvallinen hoito huomioiden tilojen riittävyys, terveellisyys, häiriöttömyys ja hygieenisyys. Työympäristöä suunniteltaessa huomioidaan kaatumis- ja loukkaantumisvaarat sekä muut potilas- ja työtapaturmariskit. 7

8 4 Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus Jotta potilasturvallisuutta voi toteuttaa hyvin, henkilöstöllä tulee olla riittävä osaaminen ja koulutus. Ylimmän johdon ja esimiesten velvollisuutena on varmistaa, että jokaisella työntekijällä, myös lyhytaikaisessa työsuhteessa olevalla tai ulkopuolisten palvelutoimittajien henkilöstöllä, on riittävä perehdytys työhön ja tehtäviin. Kun työntekijän työtehtävät muuttuvat tai pitkään työvapaalla olevat työntekijät palaavat töihin, perehdytyksestä tulee huolehtia. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus jatko- ja täydennyskoulutukseen ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Potilasturvallisuus on osa jokaisen ammattihenkilön perehdyttämistä. Toimipisteissä on omat perehdytysasiakirjat, joita hyödynnetään perehdytyksessä. Henkilöstön työnohjaus on varmistettu sekä ajallisesti että taloudellisesti. Palvelutuotantoyksiköissä laaditaan yksiköistä kerättyjen tarpeiden pohjalta täydennyskoulutusta. Henkilöstölle järjestetään koulutusta vaativan asiakkaan kohtaamiseen. Lisäksi pidetään yksikkökohtaisia palo- ja pelastusharjoituksia sekä ensiapukoulutusta. Haipron käyttöä opastetaan yksiköissä. 5 Potilasturvallisuustiedon jakaminen Potilasturvallisuuden kannalta olennaista tietoa kulkee potilaan ja hänen omaisensa, hoitavan henkilöstön ja toimintayksiköiden välillä. Hoitoprosessien ja palvelujärjestelmän pirstaleisuus hankaloittaa potilaiden kokonaishoidon turvallista toteuttamista. Rajapintaongelmat etenkin tiedonkulussa lisäävät virhemahdollisuuksia. Nykyiset sähköiset potilastietojärjestelmät eivät tarjoa tyydyttävää ratkaisua potilasturvallisuuden edistämiseen. Siksi kaikki toimenpiteet, jotka edistävät tiedon välittymistä, ovat tärkeitä. Seuraavaan taulukkoon on kerätty palvelutuotantoyksiköiden potilasturvallisuustiedottamisen kanavia: Potilasturvallisuus tiedote hankitaan tutkimus- ja hoitohuoneisiin. Kotihoito tiedottaa omat potilaansa. Seutusoten Internet-sivuille laaditaan oma potilasturvallisuusosio. Sieltä löytyvät tärkeät tiedot potilasturvallisuussuunnitelmasta, turvallisesta lääkehoidosta, HaiProsta ja muista tiedotteista. Seutusoten ja palvelutuotantoyksiköiden potilastietojärjestelmä ja sisäiset intranet sivustot ovat tarkoitettu ammattilaisille ja opiskelijoille sisältäen työryhmien pöytäkirjoja, ohjeita, lääkehoitosuunnitelmia ja muuta materiaalia. 8

9 6 Potilaiden ja heidän läheistensä osallistuminen potilasturvallisuuden edistämiseen 6.1 Menettelytavat potilasturvallisuuden puutteiden kirjaamisessa Potilasturvallisuuden edistämisessä potilas on keskeisessä roolissa. Hänen havaintonsa ja mielipiteensä hoidon turvallisesta toteuttamisesta ja tuloksellisuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä ja niihin suhtaudutaan myönteisesti. Potilas ja hänen omaisensa antavat palautetta ollessaan kontaktissa terveydenhuollon palveluihin. Välittömän palautteen potilas antaa joko seutusoten palautelomakkeella tai vapaamuotoisella kirjallisella tai suullisella palautteella. Hoidossa tapahtuneista läheltä piti -tilanteista tai vahingoista potilas laatii johtavalle ylilääkärille muistutuksen tai viranomaisille osoitetun kantelun. Potilasvahinkolain mukaisen ilmoituksen aloitteentekijä on yleensä potilas tai hänen omaisensa. Jos toimipisteessä hoitaville henkilöille syntyy epäilys potilaalle korvattavasta vahingosta, on potilaalle kerrottava asiasta ja häntä tulee neuvoa potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä. Potilasvahinkoa käsiteltäessä ei etsitä syyllistä, vaan selvitetään mahdollinen korvauksen peruste. Potilaspalautteiden kerääminen kuuluu arkipäivän työhön. Potilaalta saatu suora palaute kirjataan muistilapulle tai sähköiseen palaute-järjestelmään. Asiakaspalautteen kerääminen on osa seutusoten normaalia toimintaa. Turvallisuutta koskevan palautteen käsittelee yksikön lähiesimies ja antaa siitä selvityksenä asianomaiselle. Yksikössä yhdessä sovitaan, miten palautteet käsitellään. Kerran vuodessa järjestäjälautakunta käsittelee vuoden aikana sähköiseen palautejärjestelmään kirjatut palautteet ja päättää korjaavista toimenpiteistä. 6.2 Potilaiden ja heidän omaisten informointi ja tukeminen haittatapahtuman jälkeen Kaikissa seutusoten tiloissa on taulu, joka kertoo kuntayhtymän noudattamasta avoimesta vuorovaikutuskulttuurista. Siinä todetaan, että Toivomme Teidän antavan palautetta silloin, kun näette sen tarpeelliseksi. Kotihoito jakaa Potilasturvallisuuden huoneen taulun omille potilailleen. Mikkelin seutusotessa toimii potilasasiamies, joka auttaa potilaita hoidossa tapahtuneiden vahinkojen tai läheltä piti -tilanteiden kirjaamisessa, muistutusten ja kanteluiden laadinnassa. Informaatio potilasasiamiestoiminnasta annetaan yksiköiden ilmoitustauluilla. 9

10 7 Vaara- ja haittatapahtumien raportointi ja ilmoitusjärjestelmät sekä korjaavat toimenpiteet Potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä ja riskeistä kerätään säännöllisesti tietoa: läheltä piti -tilanteiden ilmoitukset potilasturvallisuuteen vaikuttavien poikkeamien ilmoitukset vaaratapahtumien raportointi ja tutkinta, lakisääteiset tapahtumailmoitukset potilaiden ja heidän läheistensä havainnot asiakas- ja potilaspalautteet Häiriötilanteista kuten sähkökatkoksista tiedotetaan erikseen. Työntekijät tekevät ilmoituksia Haipro-ohjelmaan sähköisesti. Esimiehet käsittelevät Haipro-ilmoitukset kahden viikon kuluessa. Tapahtumia voidaan mahdollisimman nopeasti käsitellä päivittäisjohtamisessa ja miettiä työyksikössä tarvittavia kehittämistoimia. HaiPro-ohjelman avulla johtoryhmä saa hyvää tietoa niin toiminnan suunnitteluun, voimavarojen ohjaamiseen, laadun parantamiseen kuin talous- ja henkilöstöhallintoon. Tiedon avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteet. Kuitenkin jokaisen työntekijän hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu potilasturvallisuudesta ja oman työn arvioinnista ja kehittämisestä. Potilasturvallisuus on ammattilaisten ja potilaiden yhteinen asia. Potilasturvallisuuden tavoitteet ja kehittämistoimet määritellään osana Mikkelin seutusoten laatujärjestelmää. Kehittämistoimenpiteet liitetään osaksi vuosittaista talouden ja toiminnan suunnittelua. Muistutuksia, potilasvahinkoilmoituksia ja hoitoilmoitustietokantoja hyödynnetään potilasturvallisuuden kehittämisessä. Potilasturvallisuus koskee kaikkia. Haipro-järjestelmä koskee kaikkia yksikköjä. Jokainen yksikkö on perehtynyt ohjelman käyttöön ja jokainen käyttää sitä. Potilasturvallisuutta seurataan erilaisilla indikaattoreilla ja seurantamenettelyillä Mikkelin seutusotessa käytetään seuraavia seurantatietoja: Yleiset Haipron potilasturvallisuusindikaattorit Seurantamenettely/-järjestelmä Vaaratapahtumien kokonaismäärä ja laatu - Vaaratapahtumien kokonaismäärä - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit - Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Vaaratapahtumien ilmoittautuminen - Ilmoittautumisaktiivisuus (kokonaismäärä) - Ilmoittautumiskynnys ( Läheltä piti -ilmoitusten suhteellinen osuus) Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Vaaratapahtumien käsittely - Tapahtumasta ilmoittaminen potilaalle 10

11 - Lakisääteisten ilmoitusten ja potilaiden vaaratapahtumailmoitusten käsittelyn vasteajat Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Kantelut, muistutukset, potilasvahinkoilmoitukset - Yhteenvetoraportit Sairaalan infektiot - Infektioiden määrä ja tyyppi - Mikrobilääkkeiden käyttö Infektioilmoitukset - Tilastolliset analyysit - Laadulliset analyysit - Yhteenvetoraportit Lääkehoito Vaaratapahtumien määrä ja laatu - Lääkehoidon vaaratapahtumien kokonaismäärä - Merkittävimmät tapahtumatyypit Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Osastojen toiminta - Vaaratapahtumien kokonaismäärä ja laatu - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Tarkistuslista on käytössä kotisairaanhoidossa Lääkintälaitteet ja tarvikkeet - Laitteiden toimintakunto ja turvallisuus - Laitteiden toimintakuntoon liittyvät poikkeamat - Laitteiden käyttö - Laitteiden käyttöön liittyvät vaaratapahtumien määrä - Merkittävimmät tapahtumatyypit Laitteita koskevat ilmoitukset Facility-lääkintälaiterekisteri Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Potilaspalautteet ja potilasasiamiehen palautteet Potilasasiamiehen ilmoitukset Käytössässä olevat ennaltaehkäisevät toiminnat ja suunnitelmat Toimintakäsikirjat - kotiuttamisen tarkistuslista - lääkkeiden jaon kaksoistarkistus - neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon runko-ohjelmat - valmisteltu vastaanotto hoitokäytäntö lääkärin ja hoitajan vastaanotolla - suun terveydenhuollon terveyden edistämisohjelma vuotiaille. Seuranta eri organisaatiotasoilla Osasto/toimipistetaso 11

12 Toimipisteen lähiesimiehet/osastohoitajat/vastaava hoitaja ja osastonlääkäri/toimipisteen vastaava lääkäri käyvät yhdessä yksikön potilasturvallisuusasiat läpi kuukausittain: - merkittävimmät vaaratapahtumat sekä niiden perusteella annetut suositukset ja tehdyt toimenpiteet - tunnistetut potilasturvallisuuden riskit ja niihin varautuminen - kehittämistoimenpiteet Tulosalue Tulosalueen ylilääkäri ja hoitotyöstä vastaava seuraavat potilasturvallisuuden kehitystä vähintään kerran vuodessa. Tulosalueella käsitellään mm.: - yhteenveto yksikkökohtaisista raporteista tulosalueelta - potilasasiamiehen raportti - työsuojelutoimintaohjelma - asiakaspalaute - raportit kanteluista - kehittämistoimenpiteet Johtoryhmä Seudullinen johtoryhmä käsittelee: - yhteenvedon palvelutuotantoyksiköiden tilanteesta - potilasasiamiehen raportin kerran vuodessa - asiakaspalautteen kerran vuodessa - hoitotakuun toteutumisen - työsuojelun toimintakertomus - raportin potilasvahinkoilmoituksista sekä muistutuksista ja kanteluista johdon katselmusten yhteydessä. Seutusoten järjestäjähallinto - yhteenvedon palvelutuotantoyksiköiden tilanteesta - potilasasiamiehen raportin kerran vuodessa - asiakaspalautteen kerran vuodessa - hoitotakuun toteutumisen - raportin potilasvahinkoilmoituksista sekä muistutuksista ja kanteluista johdon katselmusten yhteydessä. 8 Yhteistyö muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa Potilasturvallisuuden edistäminen on tapahtunut yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden kanssa. Itä-Suomen aluehallintoviraston valvontatehtäviin kuuluu puuttua potilasturvallisuutta uhkaaviin hoitokäytäntöihin ja antaa tarvittaessa ohjeistusta asioiden saattamiseksi kuntoon. Lääkärikoulutuksen osalta yhteistyö toteutuu Erva-alueelle nimettyjen kouluttajalääkäreiden toimesta. Hoitajien 12

13 koulutuksessa yhteistyökumppanina on ammattikorkeakoulu. Tarkoituksenmukaista on sopia terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tarkemmin potilasturvallisuuden yhteisestä koulutuksesta ja asiantuntija-avusta. Lähteet Helovuo A., Kinnunen M., Peltomaa K., Pennanen Pirjo Potilasturvallisuus. Potilasturvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännönläheisesti. Kliinikkokäsikirjat. Fioca Oy. Edita Prima Oy. Helsinki. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Potilasturvallisuussuunnitelma 2013 Kinnunen Marina & Peltomaa Karoliina (toim.) Potilasturvallisuus ensin. Hoitotyön vuosikirja /2009. Sairaanhoitajaliitto. Helsinki. Knuuttila Jari, Ruuhilehto Kaarin & Wallenius Jarkko Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointi. Lääkelaitoksen julkaisuja1/ Terveydenhuollon laadunhallinta. Yliopistopaino. Helsinki. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Avoin turvallisuuskulttuuri edistää potilasturvallisuutta ja auttaa työnantajaa valvomaan toiminnan asianmukaisuutta. Ohje 4/2012, Sosiaali- ja terveysministeriö Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Sosiaali- ja terveysministeriö Potilasturvallisuuden edistämisen ydinkohtia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. 15/

MUONION-ENONTEKIÖN KTT KY:N POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

MUONION-ENONTEKIÖN KTT KY:N POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA MUONION-ENONTEKIÖN KTT KY:N POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Sisältö 2 1 JOHDANTO... 3 2 MUONION-ENONTEKIÖN KTT.N KY:N POTILASTURVALLISUUDEN STRATEGISET TAVOITTEET...4 2.1. TOIMINTA-AJATUS...4 2.2. STRATEGISET

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät 7.-8.6.2012 Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti Lapin aluehallintovirasto, Anne-Mari Knuuti / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

Potilasturvallisuussuunnitelma

Potilasturvallisuussuunnitelma Potilasturvallisuussuunnitelma 20.2.2012 / Maarit Sihvonen 2/20 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Strategiset tavoitteet... 4 3 Organisaatiot ja vastuut... 9 4 Potilasturvallisuus on osa laadunhallintaa ja riskien

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä Miten organisaation turvallisuuden tilaa tulisi arvioida ja edistää? Tarkastellaan näkyvää, Pyritään saamaan

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 8 / 2016 1 (6) Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa Lääkehoidon turvallisuus Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Osastotunti Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Projektityö Tarkistuslista suullisiin raportointitilanteisiin Oulaskankaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolle Taskumallinen kaksipuolinen tarkistuskortti,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Potilasturvallisuussuunnitelm

Potilasturvallisuussuunnitelm Potilasturvallisuussuunnitelm Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky Potilasturvallisuussuunnitelma Keskushallinnon johtoryhmä 5.11.2012 SISÄLLYS Osa I 3 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN MÄÄRITTELY 3 1.1 Johdanto 3

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 24.9.2015 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Sosiaali- ja terveyspalvelun toimiala 3 3. Potilas ja asiakasturvallisuustyö 3 3.1. Valtakunnallisen tason

Lisätiedot

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 6.5.2015 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Asiakastietolaki Laki 159/2007 (ja muutokset

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS / HAIPRO

POTILASTURVALLISUUS / HAIPRO Jaana Inkilä HUS, Hyvinkään sha Potilasasiamies, potilasturvallisuus 22.11. 2013 1 SISÄLTÖ Esimiehen vastuu potilasturvallisuudesta Potilasturvallisuus ja HaiPro HUS, Hyvinkään alueella Naisten HaiPro

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden toteutuminen Lapin keskussairaalassa 2013

Potilasturvallisuuden toteutuminen Lapin keskussairaalassa 2013 Potilasturvallisuuden toteutuminen Lapin keskussairaalassa 2013 Potilas- ja omaisneuvoston kokous 9.6.2014 Johtajaylilääkäri Eva Salomaa Potilasturvallisuuskoordinaattori Seija Miettunen Potilasturvallisuus

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Laatu ja vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pia Maria Jonsson LT, Kehittämispäällikkö THL /PALO /PAKE

Laatu ja vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pia Maria Jonsson LT, Kehittämispäällikkö THL /PALO /PAKE Laatu ja vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa Pia Maria Jonsson LT, Kehittämispäällikkö THL /PALO /PAKE pia.maria.jonsson@thl.fi Mitä laatu on? Ulottuvuudet ja määritelmiä, laatuongelmia Laadunhallinta

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Nina Elomaa Hygieniahoitaja Vaasan keskussairaala Hoitoon

Lisätiedot

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 26.5.2016 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Tietojärjestelmien valvonta Terveysteknologia-ryhmä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä ja Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö

Seurantajärjestelmä ja Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö Seurantajärjestelmä ja Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 6.5.2015 Tarja Vainiola, ylitarkastaja 5.5.2015 1 Seurantajärjestelmä Tavoitteena terveydenhuollon

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä To Be or Well Be V, Lasaretti, Oulu, 27.9.2011 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 Valviran organisaatio Terveydenhuollon laitteiden

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1 Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari 9.10.2013 Tarja Holi 1 Valvonnan perustarkoitus on sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja turvallisuuden varmistaminen ehkäistä

Lisätiedot

Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014

Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014 Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014 Potilasturvallisuustyöryhmä 3.12.2012 Palvelutuotantolautakunta xx 20.2.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Oulunkaaren organisaatio...4 3. Potilasturvallisuuden

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT, Helsinki 13.02.2014 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 AIMD D 90/385/

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017 YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017 käsitelty henkilöstötoimikunnassa 7.12.2015 ympäristöjohtajan pöytäkirjapäätös, x.x.2015 1 Sisältö YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON JOHTORYHMÄN HYVÄKSYMÄ 21.8.2014 SISÄLLYS 1. POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 2 2. POTILAAN JA OMAISEN AKTIIVINEN ROOLI 3 2.1. Potilaan ja omaisen muistilista 3 2.2. Asiakaspalautteet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Naantalin sosiaali- ja terveysviraston potilasturvallisuussuunnitelma

Naantalin sosiaali- ja terveysviraston potilasturvallisuussuunnitelma Naantalin kaupunki Naantalin sosiaali- ja terveysviraston potilasturvallisuussuunnitelma Laadittu: 15.2.2013 Hyväksytty: 28.2.2013 Päivitetty: 24.10.2016 Hyväksytty xxxxxxx Tellervo Hannula-Lehtinen/Riikka

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros Johtaja Satu Koskela Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen AVIn toimialue Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus Ilmoitusvelvollisuus Koulutus 16.12.2015 SOSIAALIHUOLLON HENKILÖKUNNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS sosiaalihuoltolain 48, 49 velvoite Voimaan 1.1.2016 Yhteiset ohjeet ja käytännöt Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot